Maria Asunnan tapauskertomus lastensuojelun kiireellisestä sijoituksesta herättää epäuskoa, kiistämistä ja kuohuntaa somessa, vaikka tutkijat ja kehittäjät ovat pyrkineet varoittamaan kertomuksessa kuvatuista epäkohdista jo vuosikausia.
Kiireellisiin sijoituksiin liittyvät ongelmat ovat myös lainsäätäjien tiedossa ja niiden takia tehtiin vuoden 2016 alusta voimaan tullut lapsen kiireellistä sijoitusta koskeva lastensuojelulain muutos.
Tässä lyhennelmä Asuntan jutusta:
Äiti, täällä on poliisi! Aivan tavallinen perheenäiti havahtuu päiväuniltaan yötöiden jälkeen alakouluikäisen lapsensa sanoihin. Eteisessä seisoo joukko virkapukuisia. Sosiaalityöntekijät ilmoittavat äidille, että he ovat tulleet sijoittamaan lapset kiireellisesti. Perheen muut lapset on jo haettu kesken koulu- ja tarhapäivän.
Äidillä ei ole aavistustakaan, mistä on kyse. Hänen lapsensa eivät ole lastensuojelun asiakkaita eikä minkäänlaista huostaanoton uhkaa ole aiemmin ollut.
– Teistä on tehty lastensuojeluilmoituksia, kertoo sosiaalityöntekijä.
Kauhistuneella äidillä ei ole muuta vaihtoehtoa kuin pakata lapselleen reppuun välttämättömiä tavaroita: vaatteet ja hammasharja.
Kiista ilmastoahdistuksesta käynnisti prosessin
Sijoituksen syyksi mainitaan huoli siitä, että äiti huutaa ja puhuu rumasti lapsille. Myös äidin jaksamisesta on herännyt huoli.
Taustalla oli äidin riitaantuminen läheisensä kanssa. Läheinen oli puhunut äidin pienelle lapselle ilmastotietoisuuteen liittyvistä asioista, mihin äiti oli puuttunut ja rajannut lapsen kannalta ahdistavaa keskustelua. Aiheesta oli tullut riitaa ja kiistakumppani oli suutuksissaan ilmoittanut asiasta lastensuojeluun.
Samassa yhteydessä nimetön taho teki samansisältöisen ilmoituksen, jossa korostui huoli vanhemman jaksamisesta ja psyykkisestä voinnista.
Lastensuojelu ryhtyi toimeen aikailematta ja asiaa selvittämättä: sosiaalityöntekijät tulivat poliisin kanssa kotikäynnille ja veivät lapset. Vanhemmalta ei kysytty tätä ennen, pitävätkö syytökset paikkansa.
Juristi: ”Lapsilla ei ollut välitöntä vaaraa”
Lain mukaan lapsi voidaan sijoittaa kiireellisesti vain, jos hän on välittömässä vaarassa. Perheen asian ajaakseen ottaneen juristi Selina Holmas-Rasilan mukaan vaaran käsitettä oli venytetty yli normaalimerkityksen.
– Vaaran pitää olla paitsi välitöntä myös vakavaa. Kun kyse on vuorovaikutuksen ongelmista, siitä miten vanhempi kommunikoi lapsen kanssa, tällaisen näkeminen akuuttina vaaratilanteena on kyllä kaukaa haettua.
Holmas-Rasila luonnehtii lasten sijoittamista hätiköidyksi ratkaisuksi, joka tehtiin yksipuolisen ja erittäin vähäisen selvityksen perusteella ilman todellista kokonaiskuvaa perheen tilanteesta.
– Kyse oli ainoastaan ilmoituksissa esitetyistä subjektiivisista näkemyksistä koskien vanhemman tapaa viestiä asioita lapsille. Väitteitä fyysisestä väkivallasta tai kaltoin kohtelusta ei edes esitetty.
Poliisin käyttö ”näyttönä vaarasta” on resurssien väärinkäyttöä
Lastensuojelun tulee noudattaa ”lievimmän riittävän keinon periaatetta”, ”hienovaraisuusperiaatetta” ja ”suhteellisuusperiaatetta”, jonka mukaan viranomaisten toimenpiteiden tulee olla oikein mitoitettuja tavoiteltuun päämäärään nähden.
Kuitenkin kotiin tultiin yhtäkkiä poliisien voimin. Epämääräisten sijoitusperusteiden valossa virka-avun pyytäminen poliisilta pakottaa kysymään: miksi?
– En saanut koskaan selitystä sille, miksi poliisien paikallaoloa pidettiin tarpeellisena, ihmettelee Holmas-Rasila.
– Ilmeisesti ajatuksena oli näyttävyyden lisääminen, jotta tämä toimisi jälkikäteen näyttönä tilanteen vakavuudesta, mikä on tietysti täysin absurdia. Mielestäni kyse oli poliisiresurssien väärinkäytöstä. Hienovaraista se ei ollut millään mittarilla mitattuna ja laki kuitenkin edellyttää tätä.
Perhettä auttaneen sosiaalityöntekijän mukaan virka-apu on joskus paikallaan, mutta sitä käytetään nykyään myös rutiinitoimena ”kaiken varalta”. Motiivit voivat olla erittäin arveluttavat silloin, kun yhteistyön poliisien kanssa halutaan vahvistavan huostaanottohakemuksen painoarvoa.
– Kyse ei niinkään ole hätävarjelun liioittelusta, vaan siitä, että luodaan itse omalla toiminnalla rinnakkaistodellisuutta, uhkakuvia joita ei oikeasti ole olemassa. Seurauksesta tehdään siis syy, sosiaalityöntekijä sanoo.
Tiedossa ei ole, kuinka moni lähes 4 400:sta vuosittaisesta kiireellisestä sijoituksesta toteutetaan poliisien avustuksella.
Lastensuojelu voi murentaa lapsen perusluottamuksen
Tässä prosessissa on helpompi listata laittomuudet kuin lain mukaan menneet vaiheet, joita oli edellisiä vähemmän. Kiireellisen sijoituksen päätöksen toimittaminen äidille kesti kohtuuttoman kauan, eikä äidille kerrottu selvästi, miten siitä voi valittaa hallinto-oikeuteen. Äiti jäi yksin epätietoisuuteen eikä ollut selvillä oikeuksistaan.
Holmas-Rasila nostaa yhtenä isoimmista epäkohdista esiin lasten kuulemisen laiminlyönnin, sen, ettei heitä koko kiireellisen sijoituksen aikana varsinaisesti kuultu. Tämäkin on vastoin lakia ja YK:n lasten oikeuksien sopimusta.
– Lapsille kuuluu myös tiedonsaantioikeus omasta asemastaan, mutta lasten kanssa ei käyty läpi heidän oikeuksiaan ja eri toimintavaihtoehtoja. Lapset jätettiin pimentoon.
Juuri se on juristin mielestä huolestuttavinta lastensuojelun toiminnassa: lapselle syntyvä kokemus vääryyden ja epäoikeudenmukaisuuden kohteeksi joutumisesta voi olla musertava.
– Lapsi ihmetteli äidilleen, miten tällainen voi olla mahdollista ja eikö heidän mielipiteillään ole mitään väliä, Holmas-Rasila kertoo.
– Perusluottamus yhteiskuntaan ja muihin ihmisiin saa ison kolauksen. Aikuinen pystyy suhteuttamaan asioita, mutta lapselle tällaisesta traumaattisesta kokemuksesta voi muodostua loppuelämää määrittävä.
Holmas-Rasila kertoo olevansa ”erittäin huolissaan” Suomen lastensuojelun toimintatavoista ja -kulttuurista. Hän pitää tärkeänä, että tietoisuus epäkohdista lisääntyy, ja hän onkin jo raportoinut havainnoistaan lapsiasiavaltuutetulle.
– Perhe-elämän suojan todellista merkitystä ei näytetä ymmärrettävän. Kyse on keskeisestä perus- ja ihmisoikeudesta, jonka loukkauksesta Suomi on saanut useita langettavia päätöksiä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta. Silti meillä rikotaan perheitä ilmeisen kevyin perustein, Holmas-Rasila summaa.
– Kaiken kaikkiaan vaikuttaa siltä, että lastensuojelu toimii lastensuojelun, ei perheen tai lasten tarpeista käsin.
Hänestä lastensuojelussa vallitseva erehtymättömyyden kulttuuri saa aikaan sen, ettei virheitä myönnetä eikä omia oletuksia kyseenalaisteta.
– Ylimpänä perusteena kaikelle on viranomaisten ”huoli”, jonka nojalla vaikuttaa voitavan tehdä lähes mitä vaan.
MARIA ASUNTA
Lue koko juttu:
https://www.suomenuutiset.fi/lastensuojelu-vei-lapset-ilman-jarkisyyta/
Kiireellisiä sijoituksia käytetään edelleen lainvastaisesti huostaanottojen pohjustamiseen
Lastensuojeluilmoitusten ja kiireellisesti sijoitettujen lasten määrä on kasvanut rajusti, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ( THL) julkaisema tilasto.Kiireellisten sijoitusjaksojen lukumäärät ovat kasvaneet vuosien 1991—2011 aikana miltei kahdeksankertaisiksi. Uusi ilmiö ovat ilman aiempaa asiakkuutta tai lastensuojelun tukitoimia tehdyt murrosikäisten kiireelliset sijoitukset.
Sosiaalityöntekijöille on veronmaksajien rahoilla kehitetty monia keinoja edistää ja tuottaa laittomia ja turhia sijoituksia esim. fabrikoidut lastensuojeluilmoitukset- ja lausunnot, varhainen puuttuminen, huoli- jargon, Tajua mut- huoliliputus, kiintymyssuhdetestaus, mutudiagnoosit, sanoittaminen, lapsi- ja taidelähtöiset menetelmät, lastensuojelun "avohuollon tukitoimet " esim. perhetyö ja perhekuntoutus, riski- ja vanhemmuudenarviointi, lastensuojelun moniammatilliset asiantuntijaryhmät, lastensuojelun edunvalvojat ja hallinto- oikeusmenettely, jossa hyväksytään lähes kaikki huostahakemukset ilman tosiseikkaselvittelyä tai näytönarviointia.
Perheiden tarpeiden mukaisia palveluja sen sijaan ei ole olemassa/saatavilla.
Perhe voi tehdä kiireellisestä sijoituksesta valituksen hallinto-oikeudelle, joka ei kuitenkaan käytännössä tutki kiireellisen sijoituksen oikeellisuutta missään vaiheessa. Päätökseen voidaan siis kirjata mikä tahansa peruste, olipa se totta tai ei.
THL on nähnyt Lastensuojelun käsikirjassa tarpeelliseksi huomauttaa, että " Lapsen kiireellistä sijoitusta ei saa käyttää vanhempien välisen huoltoriidan ratkaisukeinona tai tapaamisoikeutta koskevan riidan täytäntöönpanokeinona."
Aiemman tutkimuksen (Lamponen 2016, 135; Hiitola 2007) ja vuoden 2016 lakimuutosta edeltäneen hallituksen esityksen (HE 164/2014) mukaan kiireellisiä sijoituksia on käytetty ponnahduslautana huostaanottoon.
Sijaisperheiden odotusaikakäytäntö lisää hätiköityjä sijoituksia
Turhia kiireellisiä sijoituksia ja huostaanottoja lisää myös sijaisperheiden odotusaikakäytäntö, jossa 24 tunnin PRIDE- valmennuksen käynyt sijaisvanhempi tai -perhe sitoutuu odottamaan lapsen tai nuoren sijoitusta sovitun ajan (n. 1-2 vuotta).
Jos valmentanut kunta haluaa pitää valmentamansa sijaisperheen ( joista on kova pula), näille kannattaa sijoittaa lapsi vaikka hatarinkin perustein ennen määrätyn odotusajan loppumista, jotta valmennettu sijaisperhe pysyisi kunnan käytettävissä olevana "omana sijaisperheenä" vastaisuudessakin.
Odotusaikakäytäntö, sijaisperhepula ja sijaisperheiden asema sosiaalityöntekijöiden ensisijaisina kasvatus- ja yhteistyökumppaneina ovat osaltaan syynä siihen, että sijoituksia tehdään hätiköiden, kiireellisistä sijoituksista tulee helposti huostaanottoja ja huostaanotoista puolestaan tulee pysyviä.
Vaikka Suomen lastensuojelulain tavoitteena on perheen jälleenyhdistäminen, Perhehoitoliiton Anu Lehtosaaren mukaan näin käy harvoin:– Huostaanottoja puretaan perhehoidossa tosi vähän.
Lapsi sijoitukseen joka toinen tunti
Suomessa sijoitetaan kiireellisesti yksi lapsi joka toinen tunti eli kaikkiaan noin 4000 lasta vuodessa samaan aikaan kun perheiden ongelmat ovat vähentyneet. Yhä useampi huostaanotto alkaa kiireellisellä sijoituksella ilman että perheille tai lapsille annettaisiin tarpeidenmukaisia tukitoimia ennen, aikana tai jälkeen huostaanoton.
Kiireellisiä sijoituksia tehdään niin aiheellisesti kuin aiheettomasti; hätiköiden pelastamaan sosiaalityöntekijät jo ennalta mahdollisilta puuttumattomuussyytteiltä, kostotoimenpiteinä vanhempien vastustuksesta ( esim. kieltäytyminen perhetyöstä) ja suunnitelmallisen lainvastaisesti oikeuttamaan jo päätettyjä huostaanottoja.
Sosiaalityöntekijä Seppo Niemen mukaan varhaisen puuttumisen malli on johtanut kiihtyvään sijoitusten kierteeseen. Ilmiö heijastaa sosiaalityön ammatillisuus- ja onnistumiskäsityksiä, pahimmillaan jopa kollegojen keskinäistä näytön tarvetta (Syvälä, 2013, 232- 233).
Kiireellisen sijoituksen sudenkuopat
Kehittäjä- sosiaalityöntekijä Marja Salosen mukaan akuutille lastensuojelutyölle on ominaista rajoitettu/ vähäinen informaatio, vähäinen työntuki mutta merkittävät vaikutukset asiakkaalle, ja se, että asiakkaaseen on yleensä vain yksi kontakti eikä varsinaista asiakkuusprosessia.
Salonen väittää, että keskeisiä haasteita työlle asettavat väärän ja riittämättömän informaation perusteella tehtävät hätiköidyt päätökset.
Salosen mukaan:
1. Turvallisuus- ja riskiarviointi menevät työntekijöillä sekaisin. Turvallisuusarvioinnissa arvioidaan lapsen kehitystä ja turvallisuutta välittömästi vaarantavia tekijöitä kun taas riskiarviointi kohdistuu tulevien riskien arviointiin.
2) Arviointi perustuu riittämättömään informaatioon. Arvioinnissa tukeudutaan ensimmäiseen hypoteesiin (Early evidence bias) sen sijaan, että hankitaan arviota tukevaa tai kumoavaa tietoa. Lastensuojelullisen huolen väärä ”luokittelu” voi johtaa siihen ettei lapsen suojelu toteudu tai tehdään ”ylilyöntejä”.
3) Ensikäden informaatiota ei ole kirjattu riittävän tarkasti, faktoja ei ole tarkistettu.
Havaintoja, mielipiteitä ja faktoja ei ole erotettu toisistaan. Informaatiovirheitä ei korjata tai ne korjataan vasta viiveellä.
4) Kokonaiskuva lapsen tilanteesta ja historiasta puuttuu ja huomio on yksityiskohdissa.
5) Perheen, ystävien ja naapureiden tuottamalle tiedolle annetaan vähemmän painoarvoa kuin viranomaisten tuottamalle tiedolle.
6) Työntekijät kiinnittävät liian vähän huomiota siihen, mitä lapset sanovat, miten lapset käyttäytyvät ja miltä lapset näyttävät.
7) Sitoutumisessa riskien arviointiin yhdessä vanhempien (tai muiden huoltajien/ hoitajien kanssa on puutteita. Vanhemman sukupuoli voi johtaa vääriin arvionteihin.
8) Työntekijöiden koulutus ja tuki on riittämätöntä.
9) Arviointiprosessin aikana ammattilaiset eivät varmista, että kaikki ymmärtävät jaetun informaation. Oletetaan, että kaikki ovat ymmärtäneet informaation samalla tavalla.
10) Viranomaisten vastuut ovat epäselviä. Asiakkaita voidaan ohjata palveluihin ilman seurantaa. ( Marja Salonen, 11.11.2015).
Kiireellinen sijoitus huostan oikeutuksena ja rangaistuksena vanhemman eriävästä näkemyksestä
Kiireellisiä sijoituksia on lastensuojelussa käytetty myös huostaanottojen helpottajina, pohjustajina ja oikeuttajina.
Kun sosiaalityöntekijä on päättänyt tehdä huostaanoton, johon ei ole perusteita riittävästi tai lainkaan hänen kannattaa tehdä näyttävä poliisiavusteinen kiireellinen sijoitus saadakseen painoarvoa huostahakemukselleen.
Sosiaalityöntekijöiden tuomaroimalle hallinto- oikeudelle laitonkin kiireellinen sijoitus toimii usein näyttönä huostaanoton tarpeellisuudesta.
Hallinto- oikeuden huostaanottopäätöksiä tutkineiden Johanna Hiitolan ja Hanna Heinosen mukaan joissain hallinto- oikeuden päätösasiakirjoissa näytti siltä, että lastensuojelun asiakaskertomus oli itse päätös, joka oli leikattu ja kopioitu suoraan oikeuden perusteluksi (Heinonen & Hiitola, THL – Raportti 46/2009, 44).
Sosiaalipolitiikan professori J. P. Roos kiinnitti jo yli kymmenen vuotta sitten huomiota kiireellisten sijoitusten ( silloinen nimitys kiireellinen huostaanotto) ja huostaanottojen väärinkäyttöön lastensuojelussa:
" Olen aivan viime aikoina törmännyt tapauksiin joita voi kuvata vain yhdellä tavalla: niissä viranomaiset ovat ottaneet lapsia huostaan vain koska vanhemmat tai lapset ovat heidän mielestään niskuroineet ja käyttäytyneet huonosti - ei suhteessa lapseen vaan suhteessa viranomaiseen! "
Roosin mukaan sosiaalityöntekijät pitävät sijoituksia suurinpiirtein samanlaisena keinona kuin uhkasakkoa: " jos vanhemmat eivät tottele niin sakotetaan ja lähetetään poliisit perään perimään sakkoa eli niskuroivien vanhempien lasta " ( HS blogi, 9.2.2008).
Jotkut lastensuojelun ja sijaishuoltoyritysten edustajat kiistävät edelleen kiireellisten sijoitusten väärinkäytön. SOS-Lapsikylä -järjestön kehitysjohtaja Kati Palsasen mukaan kiireelliseen sijoitukseen ja huostaanottoon turvaudutaan yleensä viimeisenä vaihtoehtona.
-Kun puhutaan kiireellisestä sijoituksesta, lapsi on aina välittömässä vaarassa, tietää puolestaan Turun ensi- ja turvakodin johtaja, Turun yliopiston lastensuojelun työelämäprofessori Oona Ylönen.
Kiireellisiin sijoituksiin liittyviä toimintakäytäntöjä ei tunneta eikä ole tutkittu riittävästi. Toimintakäytännöt vaihtelevat kunta-, organisaatio- ja työntekijäkohtaisesti, kuten muussakin lastensuojelun toiminnassa.
Tietämättömyys oman työn laadusta ja vaikutuksista informaation ja nettikyselyjen aikakaudella on lastensuojelun oma poliittinen valinta, joka ylläpitää " hiljaiseen tietoon" perustuvia vahingollisia käytäntöjä ja pseudopalveluja.
Jäävi vanhemmuuden arviointilausunto + laiton kiireellinen sijoitus = laiton, pysyvä huostaanotto
Sosiaalityön lisensiaatti Heini Laaksosen mukaan "vanhemmuuden arviointilausuntojen tilannekuvaukset voivat sisältää suoria lainauksia vanhemmuuden arviointityöskentelyä edeltäneen kiireellisen sijoituksen päätöksestä. Näin kirjoittaja vakuuttaa lukijaa asiantuntijalausunnolla. Lastensuojelun viranhaltijapäätöksistä lainattuja otteita ei perustella enempää, vaan niitä käytetään kiireellisen sijoituksen ja vanhemmuuden arviointityöskentelyn legitimoimiseen (Laaksonen, 2017, 46).
Jäävin vanhemmuuden arviointilausunnon avulla voidaan siis yrittää oikeuttaa lainvastaisestikin tehty kiireellinen sijoitus ja tehdä lainvastaisesta kiireellisestä sijoituksesta tulevan, usein virheellisen/laittoman huostaanottopäätöksen oikeutus.
Laitonkin kiireellinen sijoitus voidaan hyväksyä hallinto- oikeudessa huostaanoton perusteeksi samoin kuin sosiaalityöntekijän käynnistämä turha esitutkinta voidaan hyväksyä näytöksi asiakkaan syyllisyydestä tai huostaanoton jatkamisen perusteeksi.
Varatuomari Leeni Ikonen on huomannut, että "kiireellisen sijoituksen päätökseen voidaan käytännössä kirjata minkälaisia perusteluja tahansa, vaikkapa emotionaalisia arveluja tai jonkun perhetyöntekijän kehittelemä tarina ”perheen ongelmasta”.
Lapsi viedään esimerkiksi päivähoidosta, koulusta tai kodistaan poliisivoimin rynnäkköoperaatiossa, jossa ei välttämättä ole kyse lainkaan välittömästä vaaratilanteesta kuten laki edellyttää. Usein siirroissa on pikemminkin kyse lastensuojeluviranomaisen henkilökohtaisista pyrkimyksistä ja vallankäytöstä". Ikonen ei ole nähnyt lastenpsykiatrista lausuntoa, jossa olisi arvioitu väkivaltaisten täytäntöönpanotoimien vaikutusta.
Poliisin resurssit haaskaantuvat sosiaaliviranomaisten turhiin virka-apupyyntöihin
Vuoden 2016 alusta kiireellisen sijoituksen ehtoja tiukennettiin edellyttämään välitöntä vaaraa. Muutoksella haluttiin eroon sellaisten sijoitusten tekemisestä, joilla pyritään helpottamaan huostaanottoja ( Talentia-lehti, 8.10, 2018).
Tiukennus ei toiminut sillä lastensuojelun prosesseja ei käytännössä valvo kukaan, asiakkaille ei ole oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä riippumattomassa tuomioistuimessa eikä lastensuojelun työntekijöillä ole samanlaisia vastuu- ja korvausvelvoitteita väärinkäytöksistään kuin terveydenhuollon työntekijöillä.
Dosentti Matti Rimpelän mukaan " Me käytämme yhä enemmän voimavaroja lasten sijoittamiseksi kodin ulkopuolelle. Siinä ei ole mitään inhimillistä tai taloudellista järkeä. Iso ongelma on se, että koko prosessi on viimeiset yli 20 vuotta kulkenut suunnittelemattomasti kenenkään ohjaamatta”.
Sosiaaliviranomaisten virka-apupyynnöt kuormittavat poliisia huomattavasti. (Yle 9.1.2014). Poliisi on pyrkinyt selkiyttämään virka-aputilanteita erillisellä ohjeella, koska virka-apupyyntöjä sosiaaliviranomaisilta tulee poliisille päivittäin (Yle 17.1.2014).
Apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalaisen tarkastuskäyntien perusteella huomattiin yleisesti, etteivät aluehallintovirastot kykene ohjaamaan ja valvomaan lastensuojelua riittävän suunnitelmallisesti ja ennakoivasti.
Mitä perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru aikoo tehdä niukkojen poliisiresurssien haaskaukselle perheitä traumatisoivissa kiireellisissä sijoituksissa, jotka ovat usein vieläpä laittomia?
Entä mitä Kiuru aikoo tehdä noin 4000 virka-apupyyntöä vuodessa käsittävälle poliisiresurssien lisähaaskaukselle, kun joka kuudes nuori karkaa valvomattomasta sijaishuoltopaikastaan?
Eikö poliiseja hävetä olla mahdollistamassa usein laittomin perustein tehtyjä lasten kaappauksia?
Milloin lastensuojeluun ajetut perheet saavat oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin riippumattomassa tuomioistuimessa?
#varhainen puuttuminen #Krista Kiuru #Elina Pekkarinen #hatkaus #STM
# kiireellinensijoitus #lastensuojeluntyömenetelmät #vanhemmuudenarviointi #laitonsijoitus #onnistuminenlastensuojelussa #onnistumisentekijät #ilmastoahdistus
Perhehoitokumppanit Suomessa Oy
Lue myös:
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kuopion-mielipuolinen-sijoitusperuste-kotiavun-tarve
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/avosylin-lapsibisnes-jos-et-tunne-ilmasto-ahdistusta-olet-vaikeista-olosuhteista-ja-traumafokusoidun-huostaanoton-tarpeessa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lapsibisnes-verkottuu-perhehoitokumppanit-suomessa-oy-pks-ja-nelja-astetta-oy-yhdistyvat-avosylin-konserniksi
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/perhehoitokumppanit-suomessa-kestavasti-kehittyvaa-monikansallista-lapsibisnesta
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kauhutarina-tosielamasta-vantaalaisvauva-sijoitettiin-kiireellisesti-poliisien-ja-sosiaalityontekijoiden-voimin
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelu-kaappasi-vauvan-aidin-sairauskohtauksen-takia
http://www.lokakuunliike.com/kadonneet-lapset-ndash-maahanmuuttajaperheen-huostaanottotarina.html
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/keskoslapset-vaarassa-paatya-sijaishuoltoon-riskiseulaus-sijaishuollon-asiakashankintana
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelulapsia-kaltoinkohdellaan-urheiluharrastuksissa-lapsiasiavaltuutettu-ei-puutu
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/omatoiminen-avunpyynto-lastensuojelusta-johti-taloudelliseen-painajaiseen-ja-tekaistuun-rikossyytteeseen
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kuopio-maksaa-lahes-50-000-euroa-perheen-hajottamisesta-ja-noyryyttamisesta-sitran-rahoittamassa-perhekuntoutuksessa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lapsensa-psyykelaakityksesta-kieltaytyvaa-rangaistaan-lastensuojeluilmoituksella
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/perhetyo-miten-valmistautua-kohtaamaan-perhetyontekija
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/suomi-100-ohjelman-kaikille-evaat-elamaan-hankkeessa-mitataan-vanhempien-kaltoinkohtelupotentiaali
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/ace-ja-traumainformoitu-sote-ongelmana-valheelliset-vaittamat-ja-koyhien-demoralisointi
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/virtaset-perhekeskuksen-asiakkaana
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/vanhemmuudenarviointi-on-usein-jaavin-lapsibisnesyrittajan-tekemaa-sijaishuollon-asiakashankintaa
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-arviointi-on-oikeusturvariski
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lasten-kaltoinkohtelun-tunnistusohjeet-tuottavat-turhia-tutkimuksia-ja-vaaria-syytoksia
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tunnista-lastensuojelun-arviointibisneksen-valkopesuyritykset
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-kaytannot-perustuvat-vaaralle-tiedolle-kiintymyssuhteista
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/monitoimijainen-arviointi-unohtaa-perheiden-oikeusturvan
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tuottoisa-myytti-riskiperheista
https://www.lokakuunliike.com/raili-miettisen-blogi/avohuollon-tukitoimet-tuottavat-huostaanottoja
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-tyomenetelmat-2-laiton-sijoitus-huostaanotto
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-perhepalvelut-selkokielella
Kiireellisiin sijoituksiin liittyvät ongelmat ovat myös lainsäätäjien tiedossa ja niiden takia tehtiin vuoden 2016 alusta voimaan tullut lapsen kiireellistä sijoitusta koskeva lastensuojelulain muutos.
Tässä lyhennelmä Asuntan jutusta:
Äiti, täällä on poliisi! Aivan tavallinen perheenäiti havahtuu päiväuniltaan yötöiden jälkeen alakouluikäisen lapsensa sanoihin. Eteisessä seisoo joukko virkapukuisia. Sosiaalityöntekijät ilmoittavat äidille, että he ovat tulleet sijoittamaan lapset kiireellisesti. Perheen muut lapset on jo haettu kesken koulu- ja tarhapäivän.
Äidillä ei ole aavistustakaan, mistä on kyse. Hänen lapsensa eivät ole lastensuojelun asiakkaita eikä minkäänlaista huostaanoton uhkaa ole aiemmin ollut.
– Teistä on tehty lastensuojeluilmoituksia, kertoo sosiaalityöntekijä.
Kauhistuneella äidillä ei ole muuta vaihtoehtoa kuin pakata lapselleen reppuun välttämättömiä tavaroita: vaatteet ja hammasharja.
Kiista ilmastoahdistuksesta käynnisti prosessin
Sijoituksen syyksi mainitaan huoli siitä, että äiti huutaa ja puhuu rumasti lapsille. Myös äidin jaksamisesta on herännyt huoli.
Taustalla oli äidin riitaantuminen läheisensä kanssa. Läheinen oli puhunut äidin pienelle lapselle ilmastotietoisuuteen liittyvistä asioista, mihin äiti oli puuttunut ja rajannut lapsen kannalta ahdistavaa keskustelua. Aiheesta oli tullut riitaa ja kiistakumppani oli suutuksissaan ilmoittanut asiasta lastensuojeluun.
Samassa yhteydessä nimetön taho teki samansisältöisen ilmoituksen, jossa korostui huoli vanhemman jaksamisesta ja psyykkisestä voinnista.
Lastensuojelu ryhtyi toimeen aikailematta ja asiaa selvittämättä: sosiaalityöntekijät tulivat poliisin kanssa kotikäynnille ja veivät lapset. Vanhemmalta ei kysytty tätä ennen, pitävätkö syytökset paikkansa.
Juristi: ”Lapsilla ei ollut välitöntä vaaraa”
Lain mukaan lapsi voidaan sijoittaa kiireellisesti vain, jos hän on välittömässä vaarassa. Perheen asian ajaakseen ottaneen juristi Selina Holmas-Rasilan mukaan vaaran käsitettä oli venytetty yli normaalimerkityksen.
– Vaaran pitää olla paitsi välitöntä myös vakavaa. Kun kyse on vuorovaikutuksen ongelmista, siitä miten vanhempi kommunikoi lapsen kanssa, tällaisen näkeminen akuuttina vaaratilanteena on kyllä kaukaa haettua.
Holmas-Rasila luonnehtii lasten sijoittamista hätiköidyksi ratkaisuksi, joka tehtiin yksipuolisen ja erittäin vähäisen selvityksen perusteella ilman todellista kokonaiskuvaa perheen tilanteesta.
– Kyse oli ainoastaan ilmoituksissa esitetyistä subjektiivisista näkemyksistä koskien vanhemman tapaa viestiä asioita lapsille. Väitteitä fyysisestä väkivallasta tai kaltoin kohtelusta ei edes esitetty.
Poliisin käyttö ”näyttönä vaarasta” on resurssien väärinkäyttöä
Lastensuojelun tulee noudattaa ”lievimmän riittävän keinon periaatetta”, ”hienovaraisuusperiaatetta” ja ”suhteellisuusperiaatetta”, jonka mukaan viranomaisten toimenpiteiden tulee olla oikein mitoitettuja tavoiteltuun päämäärään nähden.
Kuitenkin kotiin tultiin yhtäkkiä poliisien voimin. Epämääräisten sijoitusperusteiden valossa virka-avun pyytäminen poliisilta pakottaa kysymään: miksi?
– En saanut koskaan selitystä sille, miksi poliisien paikallaoloa pidettiin tarpeellisena, ihmettelee Holmas-Rasila.
– Ilmeisesti ajatuksena oli näyttävyyden lisääminen, jotta tämä toimisi jälkikäteen näyttönä tilanteen vakavuudesta, mikä on tietysti täysin absurdia. Mielestäni kyse oli poliisiresurssien väärinkäytöstä. Hienovaraista se ei ollut millään mittarilla mitattuna ja laki kuitenkin edellyttää tätä.
Perhettä auttaneen sosiaalityöntekijän mukaan virka-apu on joskus paikallaan, mutta sitä käytetään nykyään myös rutiinitoimena ”kaiken varalta”. Motiivit voivat olla erittäin arveluttavat silloin, kun yhteistyön poliisien kanssa halutaan vahvistavan huostaanottohakemuksen painoarvoa.
– Kyse ei niinkään ole hätävarjelun liioittelusta, vaan siitä, että luodaan itse omalla toiminnalla rinnakkaistodellisuutta, uhkakuvia joita ei oikeasti ole olemassa. Seurauksesta tehdään siis syy, sosiaalityöntekijä sanoo.
Tiedossa ei ole, kuinka moni lähes 4 400:sta vuosittaisesta kiireellisestä sijoituksesta toteutetaan poliisien avustuksella.
Lastensuojelu voi murentaa lapsen perusluottamuksen
Tässä prosessissa on helpompi listata laittomuudet kuin lain mukaan menneet vaiheet, joita oli edellisiä vähemmän. Kiireellisen sijoituksen päätöksen toimittaminen äidille kesti kohtuuttoman kauan, eikä äidille kerrottu selvästi, miten siitä voi valittaa hallinto-oikeuteen. Äiti jäi yksin epätietoisuuteen eikä ollut selvillä oikeuksistaan.
Holmas-Rasila nostaa yhtenä isoimmista epäkohdista esiin lasten kuulemisen laiminlyönnin, sen, ettei heitä koko kiireellisen sijoituksen aikana varsinaisesti kuultu. Tämäkin on vastoin lakia ja YK:n lasten oikeuksien sopimusta.
– Lapsille kuuluu myös tiedonsaantioikeus omasta asemastaan, mutta lasten kanssa ei käyty läpi heidän oikeuksiaan ja eri toimintavaihtoehtoja. Lapset jätettiin pimentoon.
Juuri se on juristin mielestä huolestuttavinta lastensuojelun toiminnassa: lapselle syntyvä kokemus vääryyden ja epäoikeudenmukaisuuden kohteeksi joutumisesta voi olla musertava.
– Lapsi ihmetteli äidilleen, miten tällainen voi olla mahdollista ja eikö heidän mielipiteillään ole mitään väliä, Holmas-Rasila kertoo.
– Perusluottamus yhteiskuntaan ja muihin ihmisiin saa ison kolauksen. Aikuinen pystyy suhteuttamaan asioita, mutta lapselle tällaisesta traumaattisesta kokemuksesta voi muodostua loppuelämää määrittävä.
Holmas-Rasila kertoo olevansa ”erittäin huolissaan” Suomen lastensuojelun toimintatavoista ja -kulttuurista. Hän pitää tärkeänä, että tietoisuus epäkohdista lisääntyy, ja hän onkin jo raportoinut havainnoistaan lapsiasiavaltuutetulle.
– Perhe-elämän suojan todellista merkitystä ei näytetä ymmärrettävän. Kyse on keskeisestä perus- ja ihmisoikeudesta, jonka loukkauksesta Suomi on saanut useita langettavia päätöksiä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta. Silti meillä rikotaan perheitä ilmeisen kevyin perustein, Holmas-Rasila summaa.
– Kaiken kaikkiaan vaikuttaa siltä, että lastensuojelu toimii lastensuojelun, ei perheen tai lasten tarpeista käsin.
Hänestä lastensuojelussa vallitseva erehtymättömyyden kulttuuri saa aikaan sen, ettei virheitä myönnetä eikä omia oletuksia kyseenalaisteta.
– Ylimpänä perusteena kaikelle on viranomaisten ”huoli”, jonka nojalla vaikuttaa voitavan tehdä lähes mitä vaan.
MARIA ASUNTA
Lue koko juttu:
https://www.suomenuutiset.fi/lastensuojelu-vei-lapset-ilman-jarkisyyta/
Kiireellisiä sijoituksia käytetään edelleen lainvastaisesti huostaanottojen pohjustamiseen
Lastensuojeluilmoitusten ja kiireellisesti sijoitettujen lasten määrä on kasvanut rajusti, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ( THL) julkaisema tilasto.Kiireellisten sijoitusjaksojen lukumäärät ovat kasvaneet vuosien 1991—2011 aikana miltei kahdeksankertaisiksi. Uusi ilmiö ovat ilman aiempaa asiakkuutta tai lastensuojelun tukitoimia tehdyt murrosikäisten kiireelliset sijoitukset.
Sosiaalityöntekijöille on veronmaksajien rahoilla kehitetty monia keinoja edistää ja tuottaa laittomia ja turhia sijoituksia esim. fabrikoidut lastensuojeluilmoitukset- ja lausunnot, varhainen puuttuminen, huoli- jargon, Tajua mut- huoliliputus, kiintymyssuhdetestaus, mutudiagnoosit, sanoittaminen, lapsi- ja taidelähtöiset menetelmät, lastensuojelun "avohuollon tukitoimet " esim. perhetyö ja perhekuntoutus, riski- ja vanhemmuudenarviointi, lastensuojelun moniammatilliset asiantuntijaryhmät, lastensuojelun edunvalvojat ja hallinto- oikeusmenettely, jossa hyväksytään lähes kaikki huostahakemukset ilman tosiseikkaselvittelyä tai näytönarviointia.
Perheiden tarpeiden mukaisia palveluja sen sijaan ei ole olemassa/saatavilla.
Perhe voi tehdä kiireellisestä sijoituksesta valituksen hallinto-oikeudelle, joka ei kuitenkaan käytännössä tutki kiireellisen sijoituksen oikeellisuutta missään vaiheessa. Päätökseen voidaan siis kirjata mikä tahansa peruste, olipa se totta tai ei.
THL on nähnyt Lastensuojelun käsikirjassa tarpeelliseksi huomauttaa, että " Lapsen kiireellistä sijoitusta ei saa käyttää vanhempien välisen huoltoriidan ratkaisukeinona tai tapaamisoikeutta koskevan riidan täytäntöönpanokeinona."
Aiemman tutkimuksen (Lamponen 2016, 135; Hiitola 2007) ja vuoden 2016 lakimuutosta edeltäneen hallituksen esityksen (HE 164/2014) mukaan kiireellisiä sijoituksia on käytetty ponnahduslautana huostaanottoon.
Sijaisperheiden odotusaikakäytäntö lisää hätiköityjä sijoituksia
Turhia kiireellisiä sijoituksia ja huostaanottoja lisää myös sijaisperheiden odotusaikakäytäntö, jossa 24 tunnin PRIDE- valmennuksen käynyt sijaisvanhempi tai -perhe sitoutuu odottamaan lapsen tai nuoren sijoitusta sovitun ajan (n. 1-2 vuotta).
Jos valmentanut kunta haluaa pitää valmentamansa sijaisperheen ( joista on kova pula), näille kannattaa sijoittaa lapsi vaikka hatarinkin perustein ennen määrätyn odotusajan loppumista, jotta valmennettu sijaisperhe pysyisi kunnan käytettävissä olevana "omana sijaisperheenä" vastaisuudessakin.
Odotusaikakäytäntö, sijaisperhepula ja sijaisperheiden asema sosiaalityöntekijöiden ensisijaisina kasvatus- ja yhteistyökumppaneina ovat osaltaan syynä siihen, että sijoituksia tehdään hätiköiden, kiireellisistä sijoituksista tulee helposti huostaanottoja ja huostaanotoista puolestaan tulee pysyviä.
Vaikka Suomen lastensuojelulain tavoitteena on perheen jälleenyhdistäminen, Perhehoitoliiton Anu Lehtosaaren mukaan näin käy harvoin:– Huostaanottoja puretaan perhehoidossa tosi vähän.
Lapsi sijoitukseen joka toinen tunti
Suomessa sijoitetaan kiireellisesti yksi lapsi joka toinen tunti eli kaikkiaan noin 4000 lasta vuodessa samaan aikaan kun perheiden ongelmat ovat vähentyneet. Yhä useampi huostaanotto alkaa kiireellisellä sijoituksella ilman että perheille tai lapsille annettaisiin tarpeidenmukaisia tukitoimia ennen, aikana tai jälkeen huostaanoton.
Kiireellisiä sijoituksia tehdään niin aiheellisesti kuin aiheettomasti; hätiköiden pelastamaan sosiaalityöntekijät jo ennalta mahdollisilta puuttumattomuussyytteiltä, kostotoimenpiteinä vanhempien vastustuksesta ( esim. kieltäytyminen perhetyöstä) ja suunnitelmallisen lainvastaisesti oikeuttamaan jo päätettyjä huostaanottoja.
Sosiaalityöntekijä Seppo Niemen mukaan varhaisen puuttumisen malli on johtanut kiihtyvään sijoitusten kierteeseen. Ilmiö heijastaa sosiaalityön ammatillisuus- ja onnistumiskäsityksiä, pahimmillaan jopa kollegojen keskinäistä näytön tarvetta (Syvälä, 2013, 232- 233).
Kiireellisen sijoituksen sudenkuopat
Kehittäjä- sosiaalityöntekijä Marja Salosen mukaan akuutille lastensuojelutyölle on ominaista rajoitettu/ vähäinen informaatio, vähäinen työntuki mutta merkittävät vaikutukset asiakkaalle, ja se, että asiakkaaseen on yleensä vain yksi kontakti eikä varsinaista asiakkuusprosessia.
Salonen väittää, että keskeisiä haasteita työlle asettavat väärän ja riittämättömän informaation perusteella tehtävät hätiköidyt päätökset.
Salosen mukaan:
1. Turvallisuus- ja riskiarviointi menevät työntekijöillä sekaisin. Turvallisuusarvioinnissa arvioidaan lapsen kehitystä ja turvallisuutta välittömästi vaarantavia tekijöitä kun taas riskiarviointi kohdistuu tulevien riskien arviointiin.
2) Arviointi perustuu riittämättömään informaatioon. Arvioinnissa tukeudutaan ensimmäiseen hypoteesiin (Early evidence bias) sen sijaan, että hankitaan arviota tukevaa tai kumoavaa tietoa. Lastensuojelullisen huolen väärä ”luokittelu” voi johtaa siihen ettei lapsen suojelu toteudu tai tehdään ”ylilyöntejä”.
3) Ensikäden informaatiota ei ole kirjattu riittävän tarkasti, faktoja ei ole tarkistettu.
Havaintoja, mielipiteitä ja faktoja ei ole erotettu toisistaan. Informaatiovirheitä ei korjata tai ne korjataan vasta viiveellä.
4) Kokonaiskuva lapsen tilanteesta ja historiasta puuttuu ja huomio on yksityiskohdissa.
5) Perheen, ystävien ja naapureiden tuottamalle tiedolle annetaan vähemmän painoarvoa kuin viranomaisten tuottamalle tiedolle.
6) Työntekijät kiinnittävät liian vähän huomiota siihen, mitä lapset sanovat, miten lapset käyttäytyvät ja miltä lapset näyttävät.
7) Sitoutumisessa riskien arviointiin yhdessä vanhempien (tai muiden huoltajien/ hoitajien kanssa on puutteita. Vanhemman sukupuoli voi johtaa vääriin arvionteihin.
8) Työntekijöiden koulutus ja tuki on riittämätöntä.
9) Arviointiprosessin aikana ammattilaiset eivät varmista, että kaikki ymmärtävät jaetun informaation. Oletetaan, että kaikki ovat ymmärtäneet informaation samalla tavalla.
10) Viranomaisten vastuut ovat epäselviä. Asiakkaita voidaan ohjata palveluihin ilman seurantaa. ( Marja Salonen, 11.11.2015).
Kiireellinen sijoitus huostan oikeutuksena ja rangaistuksena vanhemman eriävästä näkemyksestä
Kiireellisiä sijoituksia on lastensuojelussa käytetty myös huostaanottojen helpottajina, pohjustajina ja oikeuttajina.
Kun sosiaalityöntekijä on päättänyt tehdä huostaanoton, johon ei ole perusteita riittävästi tai lainkaan hänen kannattaa tehdä näyttävä poliisiavusteinen kiireellinen sijoitus saadakseen painoarvoa huostahakemukselleen.
Sosiaalityöntekijöiden tuomaroimalle hallinto- oikeudelle laitonkin kiireellinen sijoitus toimii usein näyttönä huostaanoton tarpeellisuudesta.
Hallinto- oikeuden huostaanottopäätöksiä tutkineiden Johanna Hiitolan ja Hanna Heinosen mukaan joissain hallinto- oikeuden päätösasiakirjoissa näytti siltä, että lastensuojelun asiakaskertomus oli itse päätös, joka oli leikattu ja kopioitu suoraan oikeuden perusteluksi (Heinonen & Hiitola, THL – Raportti 46/2009, 44).
Sosiaalipolitiikan professori J. P. Roos kiinnitti jo yli kymmenen vuotta sitten huomiota kiireellisten sijoitusten ( silloinen nimitys kiireellinen huostaanotto) ja huostaanottojen väärinkäyttöön lastensuojelussa:
" Olen aivan viime aikoina törmännyt tapauksiin joita voi kuvata vain yhdellä tavalla: niissä viranomaiset ovat ottaneet lapsia huostaan vain koska vanhemmat tai lapset ovat heidän mielestään niskuroineet ja käyttäytyneet huonosti - ei suhteessa lapseen vaan suhteessa viranomaiseen! "
Roosin mukaan sosiaalityöntekijät pitävät sijoituksia suurinpiirtein samanlaisena keinona kuin uhkasakkoa: " jos vanhemmat eivät tottele niin sakotetaan ja lähetetään poliisit perään perimään sakkoa eli niskuroivien vanhempien lasta " ( HS blogi, 9.2.2008).
Jotkut lastensuojelun ja sijaishuoltoyritysten edustajat kiistävät edelleen kiireellisten sijoitusten väärinkäytön. SOS-Lapsikylä -järjestön kehitysjohtaja Kati Palsasen mukaan kiireelliseen sijoitukseen ja huostaanottoon turvaudutaan yleensä viimeisenä vaihtoehtona.
-Kun puhutaan kiireellisestä sijoituksesta, lapsi on aina välittömässä vaarassa, tietää puolestaan Turun ensi- ja turvakodin johtaja, Turun yliopiston lastensuojelun työelämäprofessori Oona Ylönen.
Kiireellisiin sijoituksiin liittyviä toimintakäytäntöjä ei tunneta eikä ole tutkittu riittävästi. Toimintakäytännöt vaihtelevat kunta-, organisaatio- ja työntekijäkohtaisesti, kuten muussakin lastensuojelun toiminnassa.
Tietämättömyys oman työn laadusta ja vaikutuksista informaation ja nettikyselyjen aikakaudella on lastensuojelun oma poliittinen valinta, joka ylläpitää " hiljaiseen tietoon" perustuvia vahingollisia käytäntöjä ja pseudopalveluja.
Jäävi vanhemmuuden arviointilausunto + laiton kiireellinen sijoitus = laiton, pysyvä huostaanotto
Sosiaalityön lisensiaatti Heini Laaksosen mukaan "vanhemmuuden arviointilausuntojen tilannekuvaukset voivat sisältää suoria lainauksia vanhemmuuden arviointityöskentelyä edeltäneen kiireellisen sijoituksen päätöksestä. Näin kirjoittaja vakuuttaa lukijaa asiantuntijalausunnolla. Lastensuojelun viranhaltijapäätöksistä lainattuja otteita ei perustella enempää, vaan niitä käytetään kiireellisen sijoituksen ja vanhemmuuden arviointityöskentelyn legitimoimiseen (Laaksonen, 2017, 46).
Jäävin vanhemmuuden arviointilausunnon avulla voidaan siis yrittää oikeuttaa lainvastaisestikin tehty kiireellinen sijoitus ja tehdä lainvastaisesta kiireellisestä sijoituksesta tulevan, usein virheellisen/laittoman huostaanottopäätöksen oikeutus.
Laitonkin kiireellinen sijoitus voidaan hyväksyä hallinto- oikeudessa huostaanoton perusteeksi samoin kuin sosiaalityöntekijän käynnistämä turha esitutkinta voidaan hyväksyä näytöksi asiakkaan syyllisyydestä tai huostaanoton jatkamisen perusteeksi.
Varatuomari Leeni Ikonen on huomannut, että "kiireellisen sijoituksen päätökseen voidaan käytännössä kirjata minkälaisia perusteluja tahansa, vaikkapa emotionaalisia arveluja tai jonkun perhetyöntekijän kehittelemä tarina ”perheen ongelmasta”.
Lapsi viedään esimerkiksi päivähoidosta, koulusta tai kodistaan poliisivoimin rynnäkköoperaatiossa, jossa ei välttämättä ole kyse lainkaan välittömästä vaaratilanteesta kuten laki edellyttää. Usein siirroissa on pikemminkin kyse lastensuojeluviranomaisen henkilökohtaisista pyrkimyksistä ja vallankäytöstä". Ikonen ei ole nähnyt lastenpsykiatrista lausuntoa, jossa olisi arvioitu väkivaltaisten täytäntöönpanotoimien vaikutusta.
Poliisin resurssit haaskaantuvat sosiaaliviranomaisten turhiin virka-apupyyntöihin
Vuoden 2016 alusta kiireellisen sijoituksen ehtoja tiukennettiin edellyttämään välitöntä vaaraa. Muutoksella haluttiin eroon sellaisten sijoitusten tekemisestä, joilla pyritään helpottamaan huostaanottoja ( Talentia-lehti, 8.10, 2018).
Tiukennus ei toiminut sillä lastensuojelun prosesseja ei käytännössä valvo kukaan, asiakkaille ei ole oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä riippumattomassa tuomioistuimessa eikä lastensuojelun työntekijöillä ole samanlaisia vastuu- ja korvausvelvoitteita väärinkäytöksistään kuin terveydenhuollon työntekijöillä.
Dosentti Matti Rimpelän mukaan " Me käytämme yhä enemmän voimavaroja lasten sijoittamiseksi kodin ulkopuolelle. Siinä ei ole mitään inhimillistä tai taloudellista järkeä. Iso ongelma on se, että koko prosessi on viimeiset yli 20 vuotta kulkenut suunnittelemattomasti kenenkään ohjaamatta”.
Sosiaaliviranomaisten virka-apupyynnöt kuormittavat poliisia huomattavasti. (Yle 9.1.2014). Poliisi on pyrkinyt selkiyttämään virka-aputilanteita erillisellä ohjeella, koska virka-apupyyntöjä sosiaaliviranomaisilta tulee poliisille päivittäin (Yle 17.1.2014).
Apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalaisen tarkastuskäyntien perusteella huomattiin yleisesti, etteivät aluehallintovirastot kykene ohjaamaan ja valvomaan lastensuojelua riittävän suunnitelmallisesti ja ennakoivasti.
Mitä perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru aikoo tehdä niukkojen poliisiresurssien haaskaukselle perheitä traumatisoivissa kiireellisissä sijoituksissa, jotka ovat usein vieläpä laittomia?
Entä mitä Kiuru aikoo tehdä noin 4000 virka-apupyyntöä vuodessa käsittävälle poliisiresurssien lisähaaskaukselle, kun joka kuudes nuori karkaa valvomattomasta sijaishuoltopaikastaan?
Eikö poliiseja hävetä olla mahdollistamassa usein laittomin perustein tehtyjä lasten kaappauksia?
Milloin lastensuojeluun ajetut perheet saavat oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin riippumattomassa tuomioistuimessa?
#varhainen puuttuminen #Krista Kiuru #Elina Pekkarinen #hatkaus #STM
# kiireellinensijoitus #lastensuojeluntyömenetelmät #vanhemmuudenarviointi #laitonsijoitus #onnistuminenlastensuojelussa #onnistumisentekijät #ilmastoahdistus
Perhehoitokumppanit Suomessa Oy
Lue myös:
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kuopion-mielipuolinen-sijoitusperuste-kotiavun-tarve
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/avosylin-lapsibisnes-jos-et-tunne-ilmasto-ahdistusta-olet-vaikeista-olosuhteista-ja-traumafokusoidun-huostaanoton-tarpeessa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lapsibisnes-verkottuu-perhehoitokumppanit-suomessa-oy-pks-ja-nelja-astetta-oy-yhdistyvat-avosylin-konserniksi
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/perhehoitokumppanit-suomessa-kestavasti-kehittyvaa-monikansallista-lapsibisnesta
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kauhutarina-tosielamasta-vantaalaisvauva-sijoitettiin-kiireellisesti-poliisien-ja-sosiaalityontekijoiden-voimin
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelu-kaappasi-vauvan-aidin-sairauskohtauksen-takia
http://www.lokakuunliike.com/kadonneet-lapset-ndash-maahanmuuttajaperheen-huostaanottotarina.html
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/keskoslapset-vaarassa-paatya-sijaishuoltoon-riskiseulaus-sijaishuollon-asiakashankintana
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelulapsia-kaltoinkohdellaan-urheiluharrastuksissa-lapsiasiavaltuutettu-ei-puutu
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/omatoiminen-avunpyynto-lastensuojelusta-johti-taloudelliseen-painajaiseen-ja-tekaistuun-rikossyytteeseen
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kuopio-maksaa-lahes-50-000-euroa-perheen-hajottamisesta-ja-noyryyttamisesta-sitran-rahoittamassa-perhekuntoutuksessa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lapsensa-psyykelaakityksesta-kieltaytyvaa-rangaistaan-lastensuojeluilmoituksella
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/perhetyo-miten-valmistautua-kohtaamaan-perhetyontekija
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/suomi-100-ohjelman-kaikille-evaat-elamaan-hankkeessa-mitataan-vanhempien-kaltoinkohtelupotentiaali
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/ace-ja-traumainformoitu-sote-ongelmana-valheelliset-vaittamat-ja-koyhien-demoralisointi
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/virtaset-perhekeskuksen-asiakkaana
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/vanhemmuudenarviointi-on-usein-jaavin-lapsibisnesyrittajan-tekemaa-sijaishuollon-asiakashankintaa
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-arviointi-on-oikeusturvariski
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lasten-kaltoinkohtelun-tunnistusohjeet-tuottavat-turhia-tutkimuksia-ja-vaaria-syytoksia
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tunnista-lastensuojelun-arviointibisneksen-valkopesuyritykset
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-kaytannot-perustuvat-vaaralle-tiedolle-kiintymyssuhteista
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/monitoimijainen-arviointi-unohtaa-perheiden-oikeusturvan
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tuottoisa-myytti-riskiperheista
https://www.lokakuunliike.com/raili-miettisen-blogi/avohuollon-tukitoimet-tuottavat-huostaanottoja
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-tyomenetelmat-2-laiton-sijoitus-huostaanotto
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-perhepalvelut-selkokielella
RSS Feed
