USA:n Elintarvike- ja lääkehallinto Food and Drug Administration (FDA) on varoittanut julkisesti, että Seroquel (vastaava suomalaisvalmiste Ketipinor) saattaa aiheuttaa alle 24-vuotiaissa vakavia itsetuhoisia ajatuksia ja käytöstä. FDA on sallinut lääkkeen käytön skitsofrenia- ja bipolaarilääkkeeksi, ei muuhun käyttöön.
Lue täältä Lokakuun Liikkeen medikalisaatio-juttusarjan ensimmäinen osa tamperelaisnuoren kokemuksista.
Lue täältä Lokakuun Liikkeen medikalisaatio-juttusarjan ensimmäinen osa tamperelaisnuoren kokemuksista.
Lääkehoitona psykoosiin vai nallekarkkina emotionaaliseen epämukavuuteen?
Mikä oikeastaan on Seroquel, yksi Yhdysvaltain myydyimmistä lääkkeistä, jota lääkeyritys AstraZeneca myi lähes 6 miljardilla dollarilla koko maailmassa vuonna 2011? Vain vuotta aiemmin AstraZeneca yritys oli maksanut 520 miljoonan dollarin sakot markkinoituaan Seroquelia nuorille ja vanhuksille – eli potilaille, joiden kohdalla lääkkeelle ei ollut USA:n liittovaltion (FDA) hyväksyntää.
Entä mikä on Ketipinor, tuo suomalaisen lääkeyritys Orionin kopiolääke, joka oli apteekeissa 40 prosentin alennuksella vuonna 2007, jolloin Seroquelin peruspatentti raukesi Suomessa? Pilleripelin kovennuttua Orion joutui oikeusriitaan AstraZenecan kanssa.
Ketipinoria on määrätty kymmenille tuhansille suomalaisille, mutta käyttäjäkokemuksista ei kerrota laajasti.
Lääkkeen juuret juontavat 1970-luvulle, kun klotsapiinin tehon osoittaminen aloitti uuden vaiheen psykoosilääkkeiden kehitystyössä. 1990-luvulta alkaen otettiin käyttöön useita uusia tai toisen polven psykoosilääkkeitä, joita aikaisemmin kutsuttiin myös epätyypillisiksi tai atyyppisiksi antipsykooteiksi. Uuden polven psykoosilääkkeisiin kuuluvat edellä mainittu ketiapiini sekä aripipratsoli, olantsapiini, risperidoni, sertindoli ja tsiprasidoni.
On tunnettu tosiasia, että uuden polven psykoosilääkkeiden avulla voidaan pelastaa ihmishenkiä. Esimerkiksi ketiapiinia vaikuttavana aiheena sisältävien lääkkeiden alkuperäisenä kohderyhmänä olivat potilaat, joilla on vakava ja periytyvä psyykensairaus kuten skitsofrenia tai kaksisuuntainen mielialahäiriö. Ryhmä on varsin pieni: elinaikanaan skitsofreniaa sairastaa 1 prosenttia ja kaksisuuntaista mielialahäiriötä noin 1,5 prosenttia väestöstä kautta maailman.
Lääkeyhtiöitä onkin kritisoitu siitä, että niillä on ollut vahva taloudellinen kannustin tutkia muita psykiatrisia käyttötarkoituksia ja kohderyhmiä uusimmille psykoosilääkkeilleen. Osana tätä ilmiötä nähdään nykykäytäntö, jossa Ketipinoria määrätään pieninä annoksina unettomuuteen ja lievään ahdistukseen. USA:n kansallinen terveysinstituutti on julkaissut tutkimuksen siitä, kuinka uuden sukupolven antipsykootteja on yhä laajenevassa määrin määrätty muihin tarkoituksiin kuin mihin ne on hyväksytty (off-label purposes).
Ketipinorin käyttöä matala-asteiseen alakuloon, ahdistukseen ja unettomuuteen sekä muihin normaali-elämään liittyviin tunne-elämän ilmiöihin on arvosteltu rankasti. Arvostelijoiden mielestä Ketipinor on maailman kallein unipilleri.
YORK TIMES kirjoitti syyskuussa 2012:
”(Näillä) atyyppisillä mielialalääkkeillä on todettu paljon sivuvaikutuksia (diabetes, painon kasvu jne). Siitä huolimatta niiden käyttö on laajentunut valtavasti kaikenikäisten potilaiden, erityisesti nuorten osalta. Viime aikoihin asti näitä lääkkeitä on käytetty hoitamaan muutamia vakavia psykiatrisia häiriöitä. Mutta nyt, uskomatonta kyllä, näitä voimakkaita lääkkeitä on määrätty niin moninaisiin olosuhteisiin kuin hyvin lievät mielialahäiriöt, arjen ahdistus, unettomuus ja jopa lievä emotionaalinen epämukavuus.”
Tanskassakin varoitetaan Ketipinorista
Ketiapiini-lääkkeiden eduiksi on mainittu, ettei se aiheuta riippuvuutta. Lievien oireiden hoitoa ketiapiinilääkkeillä perustellaan myös sillä, että lääkettä voidaan määrätä myös pieninä päiväannoksina. Lääkkeen käyttäjät kuitenkin tietävät Ketipinorin aiheuttavan joillekin potilaille merkittäviä sivuvaikutuksia nimenomaan pieninä annoksina tai rinnakkaiskäytössä jonkun muun psyykenlääkkeen kanssa.
Tanskalainen farmaseuttien vetämä ja muun muassa kuntien rahoittama MinMedicin.dk painottaa, että vakavien terveysriskien tai sivuvaikutusten vuoksi ketiapiini-lääke Seroquelia ei saisi määrätä alle 18-vuotiaille.
Terveyshallinto eli Sundhestyrelsen alleviivaa samaa asiaa. Tieto löytyy myös Seroquelin tanskankielisestä tuoteturvallisuusselosteesta.
Ketipinoria ei suositella, mutta koska sitä ei suoraan kielletäkään, on ongelma sama Tanskassa kuin USA:ssakin: ainetta määrätään kasvavassa määrin nuorille tai lieviin oireisiin. Nuorille sitä annetaan ahdistusta ja vainoharjoja vastaan, mutta moni lähde huomauttaa lääkkeen poistavan muutkin tunteet, kuten ilon ja surun.
Tanskassa skitsofreniaan ja maanisdepressioon tarkoitettujen lääkkeiden myynti nousi Lääkeainehallinnon (Lægemiddelstyrelsen) tilastojen mukaan 13%:a vuosina 2006–2011. Asiasta tehdyn tutkimuksen projektijohtaja ja terveystalouden tohtori Marie Kruse sanoi:
– Yhä useampi saa hoitoa. On mahdollista, että on esiintynyt alilääkitystä, mutta toisaalta meidän on vaikea kuvitella, että Tanskassa olisi näin moni tullut henkisesti sairaaksi.
"Psykiatria pahempi kuin Helvetin enkelit"
Masennuslääkkeiden käyttäjiä on Tanskassa suurin piirtein yhtä paljon kuin Suomessa. Vuonna 2012 lähes puoli miljoonaa tanskalaista söi jotakin mielialalääkettä, joita Tanskassa kutsutaan ironisesti termillä "lykkepiller" eli onnellisuuspillerit.
Joukossa on tuhansia alaikäisiä. Vuonna 2010 noin 2 000 lasta sai lääkettä, jota ei ollut hyväksytty lapsille ja nuorille käytettäväksi. Hyvin yleisesti kyseessä oli Paroxetin-niminen lääke. Etelä-Tanskan terveydenhoitoalueen lasten- ja nuorisopsykiatri Thorstenn Schumann puuskahti:
– Se on kiellettyä, se on vaarallista, ja sen antaminen lapsille ja nuorille pitäisi johtaa viralliseen huomautukseen tai varoitukseen kyseiselle lääkärille.
Tanskan suurimman sairaalan Rigshospitaletin arvostetun Cochrane-instituutin johtaja, professori Peter Gøtzsche on kirjoittanut kirjan Dødelig medicin og organiseret kriminalitet – hvordan medicinalindustrien har korrumperet sundhedsvæsenet eli ”Tappavat lääkkeet ja järjestäytynyt rikollisuus – kuinka lääketeollisuus on korruptoinut terveydenhoidon”.
Professori Gøtzsche väittää psykiatrian olevan pahempi rikollisjärjestö kuin mafia tai Helvetin enkelit. Hän sanoo muun muassa, että Zyprexa on tappanut yli 200 000 ihmistä maailmassa. Gøtzshen mukaan mielialalääkkeet tappavat enemmän ihmisiä kuin pelastavat.
Hän kyseenalaistaa lääkkeiden käytön viitaten muun muassa siihen, että "lääkityksen tarpeessa olevien" lasten ja nuorten lukumäärä on kasvanut vuosi vuodelta: "Jos lääkkeet todella auttaisivat, ei niiden käyttö kasvaisi."
Lisäksi professori Gøtzshe syyttää USA:n psykiatreja korruptiosta:
– USA:ssa psykiatrit ovat se lääkäriryhmä, joka saa eniten rahaa lääketeollisuudelta, ja USA:ssa joutuu myös eniten lapsia hoitoon. Ne psykiatrit, jotka saavat eniten rahaa teollisuudelta, kirjoittavat enemmän psyykenlääkereseptejä kuin muut. Tämä nostaa esiin epäilyn akateemisen arviointikyvyn heikkenemisistä. Seuraukset ovat rajut. Vuonna 1987, juuri ennen kuin uudet antidepressiiviset lääkkeet tulivat markkinoille, oli USA:ssa hyvin vähän psyykkisesti vammaisia lapsia; 20 vuotta myöhemmin heitä oli yli 500 000, lisäys on ollut 35-kertainen.
Gøtzshe huomauttaa lisäksi kirjoituksessaan, että samaa tahtia kun psyykenlääkkeiden myynti on kasvanut, on ainakin Tanskassa alennettu diagnoosirajoja siten, että olotilat, joita aikaisemmin ei koettu patologisiksi, ovat nyt lääkityksen piirissä.
Keskustelua mielialalääkkeiden yhteydestä nuorten itsemurhiin
Gøtzschen mukaan mielialalääkkeet ovat hengenvaarallisia, eikä niitä pitäisi antaa alle 25-vuotiaille. Tanskan Potilasvahinkolautakunta oli ennen tätä lausuntoa todennut, että 20-vuotias Danilo Terrida teki itsemurhan mieliala-hoitokokeilun seurauksena.
– Tiedämme useista nuorten itsemurhista, jopa sellaisista, joissa uhri on ollut terve vapaaehtoinen, ja vain halunnut osallistua lääketieteelliseen kokeeseen rahoittaakseen opintojaan, Gøtzsche sanoi tanskalaiselle TV2-kanavalle.
Hän kehotti terveysviranomaisia julistamaan aineille suoran kiellon nuorten ja lasten käytön osalta.
– Koska ne eivät juuri tehoa lapsiin ja nuoriin, mutta saattavat aiheuttaa itsemurhia, on niiden antaminen järjetöntä, Gøtzsche sanoo.
Tanskan psykologien yhdistys puolestaan kontrasi, että aineet loppuviimeiseksi estävät useampia itsemurhia kuin aiheuttavat. Gøtzshe ilmoitti vastavetona: ”Asiat olisivat paremmin ilman psykofarmakaa, koska lääkäreillä ei ole aavistustakaan siitä, miten niitä pitäisi käyttää.”
Psykologi Anne Kirsten Hansen on suurehkon psykiatrisen yksityisvastaanoton johtaja Kööpenhaminassa. Hänellä on niinikään monivuotinen kokemus mielialalääkkeistä. Hän sanoi Metro Express -lehdelle:
– Mielialalääkkkeet aiheuttavat usein lapsissa ja nuorissa kroonista masennusta, ja niiden antaminen on täysin villi lääketieteellinen koe, jonka pitkäaikaisvaikutuksista emme tiedä mitään.
Tanskan terveysviranomaisella Sundhedstyrelsenillä on parhaillaan käsiteltävänään 60 mielialalääkkeiden mahdollisesti aiheuttamaa kuolemantapausta.
– Kun olen puhunut itsemurha-uhan alaisina olevien nuorten potilaiden kanssa, olen tullut siihen tulokseen, että itsetuhoisuuden aiheuttajana ovat olleet mielialalääkkeet. Vaikka olisinkin väärässä, eivät pillerit ole näitä henkilöitä lainkaan auttaneet, Hansen lausui.
Koulusurmaajat söivät mielialalääkkeitä
Maailmalla debatoidaan paikoin vilkkaastikin psyykenlääkkeiden vaaroista. Suomessa kriittistä keskustelua käydään myös, joskin varsin maltillisesti ja yleisellä tasolla. Syväluotaavia lääkekohuja ei nouse yksittäisten lääketuotteiden osalta.
Tuoreen väitöskirjan mukaan kolmasosa iäkkäistä ihmisistä käyttää unilääkkeitä. Väitöstyön tekijän Juuso Puustisen huolestuttavin havainto on se, että muisti ja älykkyys eivät palautuneet iäkkäillä potilailla ennalleen puoli vuotta sen jälkeenkään, kun unilääkkeiden käytöstä oli luovuttu. Puustisen mukaan rauhoittavien ja unilääkkeiden pitkäaikaista käyttöä ei voi suositella, vaikka niitä laajasti käytetäänkin.
Entä tutkiiko lasten ja nuorten lääkkeidenkäyttöä kukaan? Mitä psyykenlääkkeet mahdollisesti tekevät heidän muistilleen ja älykkyydelleen?
Kauhajoen koulusurmaaja Matti Saari söi masennukseen SSRI-lääkettä, jota ei suositella Yhdysvalloissa alle 18-vuotiaiden käyttöön. Savon Sanomien haastattelema Kuopion yliopistollisen sairaalan (KYS) nuorisopsykiatrian professori Eila Laukkanen antoi lausunnon alkuvuonna 2010:
– Tutkimusten mukaan valvomaton SSRI-lääkkeiden käyttö voi lisätä aggressiivisuutta ja itsetuhoisia yllykkeitä. Näitä lääkkeitä tulisi aina käyttää vain lääkärin valvonnassa. Alle 15-vuotiaiden tulisi olla erikoislääkärin valvonnassa, Laukkanen sanoi.
Artikkelin mukaan Saari oli saanut psyykelääkityksen tapaamatta koskaan psykiatriaan erikoistunutta lääkäriä. Terveyskeskuslääkäri oli määrännyt hänelle lääkityksen depressiohoitajan pyynnöstä. SSRI-lääkkeen lisäksi ampuja söi ahdistuskohtauksiin myös toista, jutussa nimeltä mainitsematonta lääkettä.
Iltalehden mukaan myös Jokelan koulusurmaaja Pekka-Eric Auvinen oli nettikeskusteluissa viitannut käyttäneensä SSRI-lääkeryhmään kuuluvaa, yhtä tai useampaa masennuslääkettä. SSRI-lyhenne tulee sanoista "selektiiviset serotoniinin takaisinoton estäjät". Ne ovat ovat Suomessa tavallisimpia masennukseen käytettyjä lääkevalmisteita.
Auvisen mukaan SSRI-lääkitystä olivat käyttäneet muun muassa Yhdysvaltain Columbinen kouluverilöylyn tekijät. Tyttöystävälleen hän kirjoitti: "Lääkitykseni tekee minut turhautuneeksi ja aggressiiviseksi."
Lokakuun liikkeen toimitus korostaa lukijoilleen, että koulusurmat ovat yksittäistapauksia, joiden perusteella ei voi tehdä johtopäätöksiä psyykenlääkkeiden suhteen. Kyseiset ääriesimerkit kuitenkin ruokkivat epätietoisuutta ja pelkoa psyykenlääkkeitä kohtaan niin kauan kuin nuorten lääkityksestä ei saada tuoretta tutkimustietoa.
Mikä oikeastaan on Seroquel, yksi Yhdysvaltain myydyimmistä lääkkeistä, jota lääkeyritys AstraZeneca myi lähes 6 miljardilla dollarilla koko maailmassa vuonna 2011? Vain vuotta aiemmin AstraZeneca yritys oli maksanut 520 miljoonan dollarin sakot markkinoituaan Seroquelia nuorille ja vanhuksille – eli potilaille, joiden kohdalla lääkkeelle ei ollut USA:n liittovaltion (FDA) hyväksyntää.
Entä mikä on Ketipinor, tuo suomalaisen lääkeyritys Orionin kopiolääke, joka oli apteekeissa 40 prosentin alennuksella vuonna 2007, jolloin Seroquelin peruspatentti raukesi Suomessa? Pilleripelin kovennuttua Orion joutui oikeusriitaan AstraZenecan kanssa.
Ketipinoria on määrätty kymmenille tuhansille suomalaisille, mutta käyttäjäkokemuksista ei kerrota laajasti.
Lääkkeen juuret juontavat 1970-luvulle, kun klotsapiinin tehon osoittaminen aloitti uuden vaiheen psykoosilääkkeiden kehitystyössä. 1990-luvulta alkaen otettiin käyttöön useita uusia tai toisen polven psykoosilääkkeitä, joita aikaisemmin kutsuttiin myös epätyypillisiksi tai atyyppisiksi antipsykooteiksi. Uuden polven psykoosilääkkeisiin kuuluvat edellä mainittu ketiapiini sekä aripipratsoli, olantsapiini, risperidoni, sertindoli ja tsiprasidoni.
On tunnettu tosiasia, että uuden polven psykoosilääkkeiden avulla voidaan pelastaa ihmishenkiä. Esimerkiksi ketiapiinia vaikuttavana aiheena sisältävien lääkkeiden alkuperäisenä kohderyhmänä olivat potilaat, joilla on vakava ja periytyvä psyykensairaus kuten skitsofrenia tai kaksisuuntainen mielialahäiriö. Ryhmä on varsin pieni: elinaikanaan skitsofreniaa sairastaa 1 prosenttia ja kaksisuuntaista mielialahäiriötä noin 1,5 prosenttia väestöstä kautta maailman.
Lääkeyhtiöitä onkin kritisoitu siitä, että niillä on ollut vahva taloudellinen kannustin tutkia muita psykiatrisia käyttötarkoituksia ja kohderyhmiä uusimmille psykoosilääkkeilleen. Osana tätä ilmiötä nähdään nykykäytäntö, jossa Ketipinoria määrätään pieninä annoksina unettomuuteen ja lievään ahdistukseen. USA:n kansallinen terveysinstituutti on julkaissut tutkimuksen siitä, kuinka uuden sukupolven antipsykootteja on yhä laajenevassa määrin määrätty muihin tarkoituksiin kuin mihin ne on hyväksytty (off-label purposes).
Ketipinorin käyttöä matala-asteiseen alakuloon, ahdistukseen ja unettomuuteen sekä muihin normaali-elämään liittyviin tunne-elämän ilmiöihin on arvosteltu rankasti. Arvostelijoiden mielestä Ketipinor on maailman kallein unipilleri.
YORK TIMES kirjoitti syyskuussa 2012:
”(Näillä) atyyppisillä mielialalääkkeillä on todettu paljon sivuvaikutuksia (diabetes, painon kasvu jne). Siitä huolimatta niiden käyttö on laajentunut valtavasti kaikenikäisten potilaiden, erityisesti nuorten osalta. Viime aikoihin asti näitä lääkkeitä on käytetty hoitamaan muutamia vakavia psykiatrisia häiriöitä. Mutta nyt, uskomatonta kyllä, näitä voimakkaita lääkkeitä on määrätty niin moninaisiin olosuhteisiin kuin hyvin lievät mielialahäiriöt, arjen ahdistus, unettomuus ja jopa lievä emotionaalinen epämukavuus.”
Tanskassakin varoitetaan Ketipinorista
Ketiapiini-lääkkeiden eduiksi on mainittu, ettei se aiheuta riippuvuutta. Lievien oireiden hoitoa ketiapiinilääkkeillä perustellaan myös sillä, että lääkettä voidaan määrätä myös pieninä päiväannoksina. Lääkkeen käyttäjät kuitenkin tietävät Ketipinorin aiheuttavan joillekin potilaille merkittäviä sivuvaikutuksia nimenomaan pieninä annoksina tai rinnakkaiskäytössä jonkun muun psyykenlääkkeen kanssa.
Tanskalainen farmaseuttien vetämä ja muun muassa kuntien rahoittama MinMedicin.dk painottaa, että vakavien terveysriskien tai sivuvaikutusten vuoksi ketiapiini-lääke Seroquelia ei saisi määrätä alle 18-vuotiaille.
Terveyshallinto eli Sundhestyrelsen alleviivaa samaa asiaa. Tieto löytyy myös Seroquelin tanskankielisestä tuoteturvallisuusselosteesta.
Ketipinoria ei suositella, mutta koska sitä ei suoraan kielletäkään, on ongelma sama Tanskassa kuin USA:ssakin: ainetta määrätään kasvavassa määrin nuorille tai lieviin oireisiin. Nuorille sitä annetaan ahdistusta ja vainoharjoja vastaan, mutta moni lähde huomauttaa lääkkeen poistavan muutkin tunteet, kuten ilon ja surun.
Tanskassa skitsofreniaan ja maanisdepressioon tarkoitettujen lääkkeiden myynti nousi Lääkeainehallinnon (Lægemiddelstyrelsen) tilastojen mukaan 13%:a vuosina 2006–2011. Asiasta tehdyn tutkimuksen projektijohtaja ja terveystalouden tohtori Marie Kruse sanoi:
– Yhä useampi saa hoitoa. On mahdollista, että on esiintynyt alilääkitystä, mutta toisaalta meidän on vaikea kuvitella, että Tanskassa olisi näin moni tullut henkisesti sairaaksi.
"Psykiatria pahempi kuin Helvetin enkelit"
Masennuslääkkeiden käyttäjiä on Tanskassa suurin piirtein yhtä paljon kuin Suomessa. Vuonna 2012 lähes puoli miljoonaa tanskalaista söi jotakin mielialalääkettä, joita Tanskassa kutsutaan ironisesti termillä "lykkepiller" eli onnellisuuspillerit.
Joukossa on tuhansia alaikäisiä. Vuonna 2010 noin 2 000 lasta sai lääkettä, jota ei ollut hyväksytty lapsille ja nuorille käytettäväksi. Hyvin yleisesti kyseessä oli Paroxetin-niminen lääke. Etelä-Tanskan terveydenhoitoalueen lasten- ja nuorisopsykiatri Thorstenn Schumann puuskahti:
– Se on kiellettyä, se on vaarallista, ja sen antaminen lapsille ja nuorille pitäisi johtaa viralliseen huomautukseen tai varoitukseen kyseiselle lääkärille.
Tanskan suurimman sairaalan Rigshospitaletin arvostetun Cochrane-instituutin johtaja, professori Peter Gøtzsche on kirjoittanut kirjan Dødelig medicin og organiseret kriminalitet – hvordan medicinalindustrien har korrumperet sundhedsvæsenet eli ”Tappavat lääkkeet ja järjestäytynyt rikollisuus – kuinka lääketeollisuus on korruptoinut terveydenhoidon”.
Professori Gøtzsche väittää psykiatrian olevan pahempi rikollisjärjestö kuin mafia tai Helvetin enkelit. Hän sanoo muun muassa, että Zyprexa on tappanut yli 200 000 ihmistä maailmassa. Gøtzshen mukaan mielialalääkkeet tappavat enemmän ihmisiä kuin pelastavat.
Hän kyseenalaistaa lääkkeiden käytön viitaten muun muassa siihen, että "lääkityksen tarpeessa olevien" lasten ja nuorten lukumäärä on kasvanut vuosi vuodelta: "Jos lääkkeet todella auttaisivat, ei niiden käyttö kasvaisi."
Lisäksi professori Gøtzshe syyttää USA:n psykiatreja korruptiosta:
– USA:ssa psykiatrit ovat se lääkäriryhmä, joka saa eniten rahaa lääketeollisuudelta, ja USA:ssa joutuu myös eniten lapsia hoitoon. Ne psykiatrit, jotka saavat eniten rahaa teollisuudelta, kirjoittavat enemmän psyykenlääkereseptejä kuin muut. Tämä nostaa esiin epäilyn akateemisen arviointikyvyn heikkenemisistä. Seuraukset ovat rajut. Vuonna 1987, juuri ennen kuin uudet antidepressiiviset lääkkeet tulivat markkinoille, oli USA:ssa hyvin vähän psyykkisesti vammaisia lapsia; 20 vuotta myöhemmin heitä oli yli 500 000, lisäys on ollut 35-kertainen.
Gøtzshe huomauttaa lisäksi kirjoituksessaan, että samaa tahtia kun psyykenlääkkeiden myynti on kasvanut, on ainakin Tanskassa alennettu diagnoosirajoja siten, että olotilat, joita aikaisemmin ei koettu patologisiksi, ovat nyt lääkityksen piirissä.
Keskustelua mielialalääkkeiden yhteydestä nuorten itsemurhiin
Gøtzschen mukaan mielialalääkkeet ovat hengenvaarallisia, eikä niitä pitäisi antaa alle 25-vuotiaille. Tanskan Potilasvahinkolautakunta oli ennen tätä lausuntoa todennut, että 20-vuotias Danilo Terrida teki itsemurhan mieliala-hoitokokeilun seurauksena.
– Tiedämme useista nuorten itsemurhista, jopa sellaisista, joissa uhri on ollut terve vapaaehtoinen, ja vain halunnut osallistua lääketieteelliseen kokeeseen rahoittaakseen opintojaan, Gøtzsche sanoi tanskalaiselle TV2-kanavalle.
Hän kehotti terveysviranomaisia julistamaan aineille suoran kiellon nuorten ja lasten käytön osalta.
– Koska ne eivät juuri tehoa lapsiin ja nuoriin, mutta saattavat aiheuttaa itsemurhia, on niiden antaminen järjetöntä, Gøtzsche sanoo.
Tanskan psykologien yhdistys puolestaan kontrasi, että aineet loppuviimeiseksi estävät useampia itsemurhia kuin aiheuttavat. Gøtzshe ilmoitti vastavetona: ”Asiat olisivat paremmin ilman psykofarmakaa, koska lääkäreillä ei ole aavistustakaan siitä, miten niitä pitäisi käyttää.”
Psykologi Anne Kirsten Hansen on suurehkon psykiatrisen yksityisvastaanoton johtaja Kööpenhaminassa. Hänellä on niinikään monivuotinen kokemus mielialalääkkeistä. Hän sanoi Metro Express -lehdelle:
– Mielialalääkkkeet aiheuttavat usein lapsissa ja nuorissa kroonista masennusta, ja niiden antaminen on täysin villi lääketieteellinen koe, jonka pitkäaikaisvaikutuksista emme tiedä mitään.
Tanskan terveysviranomaisella Sundhedstyrelsenillä on parhaillaan käsiteltävänään 60 mielialalääkkeiden mahdollisesti aiheuttamaa kuolemantapausta.
– Kun olen puhunut itsemurha-uhan alaisina olevien nuorten potilaiden kanssa, olen tullut siihen tulokseen, että itsetuhoisuuden aiheuttajana ovat olleet mielialalääkkeet. Vaikka olisinkin väärässä, eivät pillerit ole näitä henkilöitä lainkaan auttaneet, Hansen lausui.
Koulusurmaajat söivät mielialalääkkeitä
Maailmalla debatoidaan paikoin vilkkaastikin psyykenlääkkeiden vaaroista. Suomessa kriittistä keskustelua käydään myös, joskin varsin maltillisesti ja yleisellä tasolla. Syväluotaavia lääkekohuja ei nouse yksittäisten lääketuotteiden osalta.
Tuoreen väitöskirjan mukaan kolmasosa iäkkäistä ihmisistä käyttää unilääkkeitä. Väitöstyön tekijän Juuso Puustisen huolestuttavin havainto on se, että muisti ja älykkyys eivät palautuneet iäkkäillä potilailla ennalleen puoli vuotta sen jälkeenkään, kun unilääkkeiden käytöstä oli luovuttu. Puustisen mukaan rauhoittavien ja unilääkkeiden pitkäaikaista käyttöä ei voi suositella, vaikka niitä laajasti käytetäänkin.
Entä tutkiiko lasten ja nuorten lääkkeidenkäyttöä kukaan? Mitä psyykenlääkkeet mahdollisesti tekevät heidän muistilleen ja älykkyydelleen?
Kauhajoen koulusurmaaja Matti Saari söi masennukseen SSRI-lääkettä, jota ei suositella Yhdysvalloissa alle 18-vuotiaiden käyttöön. Savon Sanomien haastattelema Kuopion yliopistollisen sairaalan (KYS) nuorisopsykiatrian professori Eila Laukkanen antoi lausunnon alkuvuonna 2010:
– Tutkimusten mukaan valvomaton SSRI-lääkkeiden käyttö voi lisätä aggressiivisuutta ja itsetuhoisia yllykkeitä. Näitä lääkkeitä tulisi aina käyttää vain lääkärin valvonnassa. Alle 15-vuotiaiden tulisi olla erikoislääkärin valvonnassa, Laukkanen sanoi.
Artikkelin mukaan Saari oli saanut psyykelääkityksen tapaamatta koskaan psykiatriaan erikoistunutta lääkäriä. Terveyskeskuslääkäri oli määrännyt hänelle lääkityksen depressiohoitajan pyynnöstä. SSRI-lääkkeen lisäksi ampuja söi ahdistuskohtauksiin myös toista, jutussa nimeltä mainitsematonta lääkettä.
Iltalehden mukaan myös Jokelan koulusurmaaja Pekka-Eric Auvinen oli nettikeskusteluissa viitannut käyttäneensä SSRI-lääkeryhmään kuuluvaa, yhtä tai useampaa masennuslääkettä. SSRI-lyhenne tulee sanoista "selektiiviset serotoniinin takaisinoton estäjät". Ne ovat ovat Suomessa tavallisimpia masennukseen käytettyjä lääkevalmisteita.
Auvisen mukaan SSRI-lääkitystä olivat käyttäneet muun muassa Yhdysvaltain Columbinen kouluverilöylyn tekijät. Tyttöystävälleen hän kirjoitti: "Lääkitykseni tekee minut turhautuneeksi ja aggressiiviseksi."
Lokakuun liikkeen toimitus korostaa lukijoilleen, että koulusurmat ovat yksittäistapauksia, joiden perusteella ei voi tehdä johtopäätöksiä psyykenlääkkeiden suhteen. Kyseiset ääriesimerkit kuitenkin ruokkivat epätietoisuutta ja pelkoa psyykenlääkkeitä kohtaan niin kauan kuin nuorten lääkityksestä ei saada tuoretta tutkimustietoa.
RSS Feed
