Uutiset - Lokakuun liike

Sosiaalityöntekijät tuomareina - Helsingin hallinto- oikeus

13/2/2018

Miltä tuntuisi kun menet hometalokaupan purkaaksesi oikeuteen ja huomaat, että kaikki tuomarit ovat myyjän sukulaisia? Miltä tuntuisi jos sinut olisi raiskattu ja huomaisit tuomioistuimessa, että sinua tuomaroivatkin raiskaajan kaverit?

Moni Amnestylle kirjeitä kirjoittava ei tiedä , ettei Suomessakaan kaikilla ole oikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin. Lastensuojeluun ajautuneet perheet ovat tällainen ryhmä.

Puolueettoman käräjäoikeuden sijaan huostaanotto- oikeudenkäynnit käydään sosiaalityöntekijöiden omissa hallinto- oikeuksissa, joita voi pitää oikeuden irvikuvina. Niissä ei ole käytössä syyttömyysolettamaa, tosiseikkaselvittelyä tai näytönarviointia ja asiakkaalla on käänteinen todistustaakka.

Ammattituomareiden sijaan perheitä tuomaroivat entiset hallinto-virkailijat ja sosiaalityöntekijät, joilla ei tarvitse olla lainkaan oikeusfilosofista osaamista tai kokemusta tuomaritoiminnasta.

Oikeudenkäyntien oletuksena on viranomaislausunnon ja - toiminnan oikeellisuus, jota ei tarvitse todistaa.
Kaikki sosiaalityöntekijöiden kirjaama materiaali esim. huhut ja subjektiiviset tuntemukset hyväksytään oikeudenkäyntimateriaaliksi.

Heikoimmillaan hallinto-oikeuden päätöksiin poimitaan sellaisenaan ote lastensuojelun kirjauksista.

Hallinto- oikeudet ovatkin pelkkiä kumileimasimia sosiaalityöntekijöiden huostaanottohakemuksille. Perhe häviää asiansa noin 94% tapauksia paikkakunnasta ( = työn laadusta) riippumatta.

Hallinto- oikeudessa perhe voi törmätä tuomaroivaan sosiaalityöntekijään tai lastenkodin johtajaan , joka on omassa asiakastyössään syyllistynyt vakaviin väärinkäytöksiin, joista tekijää on lähes mahdotonta saada vastuuseen. Hallinto- oikeuksilla on oikeus itse määrätä asiantuntijansa, jonka takia "oikeuteen" ei koskaan saada puolueettomia toimijoita.

Varatuomari Leeni Ikosen mukaan "lastensuojelun työntekijät ovat yleensä vuorenvarmoja siitä, että heidän työhönsä ei puututa hallinto-oikeudessa. Eräs työntekijä totesi minulle, että tekipä hän mitä tahansa, hallinto-oikeus sen aina hyväksyy.

Hallinnon lainmukaisuuden toteutumisella lastensuojeluasioissa on suuri merkitys, paitsi kansalaisen oikeusturvan, myös yhteiskuntarauhan kannalta. Lastensuojelun toimintatavat näyttävät horjuttavan kansalaisen turvallisuudentunnetta ja luottamusta kaikkeen viranomaistoimintaan. Ne nakertavat suomalaisen yhteiskunnan kantavia pilareita".

Tuomioistuinlain (673/2016) 17 luvun 3 §:n mukaan valtioneuvosto määrää asiantuntijajäsenet hallinto-oikeuteen. Tuomioistuinlain 17 luvun 5 §:n mukaan asiantuntijajäsenet määrätään viiden vuoden toimikaudeksi kerrallaan. Luvun 7 §:n mukaan tuomioistuimet toimittavat oikeusministeriölle valtioneuvostolle esittelemistä varten perustellun esityksen siitä, ketkä hakijoista olisi määrättävä tehtäviin.

Lainsuojattomien asiakkaiden kannattaakin ottaa selvää, ketkä heitä tuomaroivat ja tutustua etukäteen kunkin pikkutuomarin mieltymyksiin ja heikkouksiin. Tässä jutussa niistä hallinto- oikeuden jäsenistä, joista ei löydetty kuvaa, kuvaksi laitettiin heidän taustayhteisönsä kuva.

Tunne tuomarisi- tiedä oikeutesi

Seuraavat asiantuntijajäsenet määrätään viisivuotiselle toimikaudelle 1.11.2017 – 31.10.2022 Helsingin hallinto- oikeuteen:

Lastenpsykiatrian erikoislääkäri, lääketieteen tohtori Terhi Kyllikki Aalto-Setälä : elitistinen, kansalaisten arjesta vieraantunut psykoanalyyttisesti suuntautunut varhaisen puuttumisen, konservatiivisen perhe- ja päihdepolitiikan ja riskiregiimin ja -seulonnan kritiikitön kannattaja. Aalto-Setälä uskoo amerikkalaiseen kotirouvayhteiskuntaan perustuvaan kiintymyssuhdemalliin, jossa äidin on aina oltava lapsen käytettävissä. Puhunut julkisuudessa esim. tv:n katselua, tietokoneen käyttöä, kaveripiiriä ja liikkumista vahtivan ja rajoittavan vanhemmuuden tärkeydestä.

Erityispiirre: Tulkitsee nuorille annetun vastuun heitteillejätöksi ja lähes kaiken äitien syyksi .

Huonoin mahdollinen case: päätyy tuomaroimaan työväenluokkaista vuorotyötä tekevää yksinhuoltajaa, jonka lapset itsenäistyneet varhain tai päihdeongelmaista nuorta.

Psykologi Seppo Juhani Auer, Salossa ja Somerolla vaikuttanut entinen diplomi- insinööri, joka vaihtoi ammattia lapsiperhepsykologiksi

Erityispiirre: aforismit ”Jokainen ihminen on arvoitus, kuin sukellus, tähtitiedettä on ihan lähelläkin”.

Huonoin mahdollinen case: päätyy tuomaroimaan neurologisista häiriöistä kärsivää erityislasta.

Sosiaalityöntekijä, kehittämispäällikkö, valtiotieteiden tohtori Pia Katarina Eriksson: Pelastakaa Lapset ry:ssä työskennellyt adoptioita tutkinut elitistinen ja kritiikitön riskiregiimin, varhaisen puuttumisen ja matalan ilmiantokynnyksen kannattaja, sosiaalityöntekijöiden ammatilliseen edunvalvontaan keskittynyt systeemisen lastensuojelun toimintamallin kehittäjä.

Erityispiirre: Kiinnostustus mallinnuksiin ja sosiaalityön tieteellistämiseen.

Huonoin mahdollinen case: päätyy tuomaroimaan fabrikoidulle lastensuojeluilmoitukselle perustuvaa tapausta, joka asettaa sosiaalityöntekijöiden asiantuntemuksen ja osaamisen kriittiseen valoon.

Sijaishuollon erityissosiaalityöntekijä Anni Katja Haapalinna, sosiaalityöntekijöiden asiantuntemukseen ja etiikkaan kritiikittömästi uskova sosiaalityöntekijöiden intuitiivisiä ja diskursiivisia määrittelyjä kiireellisissä sijoituksissa tutkinut.

Erityispiirre: ei tunnista eikä tunnusta lastensuojelun harjoittamaa asiakirjafabrikointia.

Huonoin mahdollinen case: päätyy tuomaroimaan asiakasta, jonka asiakkuus ja tehdyt toimenpiteet ovat seurausta asiakirjafabrikoinnista.

Sosiaalityöntekijä, valtiotieteiden maisteri Johanna Kristiina Hedman: nuorisopykiatriassa ja lastensuojelussa työskennellyt SOS- lapsikylän laatukoordinaattori ja moniammatillisen yhteistyön kritiikitön kannattaja.

Erityispiirre: Pitää Perusasiat -blogia mutta ei tunnu tunnistavan laatukoordinaattorin työssään asiakkaiden perusoikeuksia.

Huonoin mahdollinen case: päätyy tuomaroimaan SOS- lapsikylän kanssa vaikeuksiin ajautunutta tai SOS-lapsikylän väärinkäytökset julkisuuteen tuonutta perhettä.

Sosiaalityöntekijä, yhteiskuntatieteiden maisteri, erityisasiantuntija, valtiotieteiden lisensiaatti Alpo Markku Antero Heikkinen,
Vallan kolmijako- oppia loukkaava lastensuojelun väärinkäytöksiä kiistämään pyrkivä sosiaalityöntekijöiden ammattijärjestö Talentian ja Helsingin hallinto- oikeuden pitkäaikainen vaikuttaja ja sosiaalityöntekijöiden ammatillinen edunvalvoja.

Erityispiirre: Sekoittaa lapsen ja sosiaalityöntekijän edun, ei tunnista eikä tunnusta jääviyksiä.

Huonoin mahdollinen case: päätyy tuomaroimaan sosiaalityöntekijän väärinkäytökset julkisuuteen tuonutta asiakasta.

Sosiaalityöntekijä, valtiotieteiden lisensiaatti Hanna Helena Heinonen: Lastensuojelun Keskusliiton pitkäaikainen vallan verkostoissa sukkuloimaan tottunut vaikuttaja ja sosiaalityön psykokielen hallitseva asiantuntija ja sosiaalityöntekijöiden edunvalvoja.

Erityispiirre: pyrkii kiistämään lastensuojelun väärinkäytöksiä ja luomaan lastensuojeluun kaksoisstandardeja.

Huonoin mahdollinen case: päätyy tuomaroimaan Lastensuojelun Keskusliiton jäsenjärjestön väärinkäytökset julkisuuteen tuonutta asiakasta.

Palvelupäällikkö, sosiaalityöntekijä, valtiotieteiden maisteri Nina Annika Immonen, Porvoossa vaikuttava lapsiperhetyön päällikkö Lapsiperheiden neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittäjä.

Huonoin mahdollinen case: Päätyy tuomaroimaan Porvoon lastensuojelun kanssa riitaantunutta tai sen väärinkäytökset julkisuuteen tuonutta asiakasta.

Sosiaalityöntekijä, yliopiston lehtori, dosentti, valtiotieteiden tohtori Aino Maija Kääriäinen: Eerikan tapauksen viranomaistyötä kiitettävän rehellisesti pohtinut ja sosiaalityön hiljaista tietoa ansiokkaasti arvostellut mutta lastensuojelun asiakasdokumentaatiota silkkihansikkain tutkinut älykkö.

Erityispiirre: Tunnistaa asiakirjafabrikoinnin mutta silottelee sen mm. sosiaalityöntekijän "mielen sanoiksi".

Huonoin mahdollinen case: päätyy tuomaroimaan tapausta, jossa asiakas tuonut julkisuuteen arvostetun kollegan väärinkäytökset.

Erityissosiaalityöntekijä Minna Lotta Manelius, Alpo Heikkisen yhtiökumppani Hiiskahdus- yhtiössä, Talentian mediavaikuttaja, sosiaalityöntekijöiden edunvalvoja ja lastensuojelun pelastusohjelman suunnittelija, joka paheksuu sosiaalista raportointia ja pyrkii poisselittämään lastensuojelun väärinkäytöksiä.

Erityispiirre: Maneliuksen mielestä asiakas ei saisi päästää hiiskahdustakaan lastensuojelun taholta kokemistaan väärinkäytöksistä.

Huonoin mahdollinen case: päätyy tuomaroimaan lastensuojelun väärinkäytöksiä valtakunnalliseen julkisuuteen tuonutta asiakasta.

Erikoistutkija, valtiotieteiden tohtori Elina Katariina Pekkarinen: alaikäisten rikoksentekijöiden
kanssa tehtävää lastensuojelutyötä, lasten huostaanottoja ja lastensuojelun asiantuntijoiden käsityksiä lastensuojelun tiedontarpeista selvittänyt tutkija, jota on vanhemmiten alkanut lastensuojelusta puuttuvan teknisen , praktisen ja emansipatorisen tiedon sijaan huolestuttaa lastensuojelun julkisuuskuva.

Erityispiirre: erinomainen analyytikko ja tutkija.

Huonoin mahdollinen case: päätyy tuomaroimaan luottamansa asiantuntijatahon väärinkäytöksistä julkisuuteen raportoinutta asiakastapausta.

Työnohjaaja, psykologi, psykoterapeutti Esa Olavi Pursiainen, psykoanalyyttisesti suuntautunut Suomen Ryhmäpsykoterapia ry:n hallituksessa 2005 – 2009 istunut psykoterapeutti ja kuntoutuspsykoterapian palveluntarjoaja joka on huolissaan lähinnä sosiaalityöntekijöiden työviihtyvyydestä. Käynyt kyseenalaisen debriefing- koulutuksen( jälkipuinti) jonka vaikuttavuudesta myöhempien mielialaoireiden kehittymisen ehkäisemisessä ei ole näyttöä. Käy säännöllisesti koulutuksissa kotimaassa, Tavistockissa ja European Federation for Psychoanalytic Psychotherapy - järjestön koulutuksissa.

Erityispiirre: Kritiikitön psykoanalyyttistä tietoperustaa kohtaan.

Huonoin mahdollinen case: päätyy tuomaroimaan mielenterveyden häiriöstä kärsivää köyhää äitiä , neurologisista häiriöistä kärsivää lasta tai psykiatriseen hoitoon väärin perustein sijoitettua lasta.

Sosiaalityöntekijä, valtiotieteiden lisensiaatti Miia Johanna Pitkänen Lastensuojelun Keskusliiton ohjelmajohtaja, Soccan Heikki Waris- instituutissa työskennellyt perhe- ja lähisuhdeväkivaltatyön kehittäjä joka toisaalla poisselittelee viranomaisten laiminlyöntejä ja toisaalla myöntää niitä .

Huonoin mahdollinen case: päätyy tuomaroimaan tapausta, joka vaarantaa Lastensuojelun Keskusliiton tai sen jäsenjärjestöjen mainetta.

Laillistettu psykologi, psykologian maisteri Silja Aulikki Salmi : Psykoterapiapalveluja tarjoavan Fammi- yrityksen toimitusjohtaja, Co-Founder ja Theraplay-vuorovaikutusterapeutti ja konsulttitoimisto Mieli Mukana Oy:n, Mind Dynamics Oyn ja Pro Laki Oy:n eroneuvontapalvelun työntekijä . Elitistinen, sosiaalihuollon asiakkaiden arjesta irtaantunut Salmi on kirjoittanut yhdessä törsääjäpiispa Teemu Laajasalon vaimo Taina Laajasalon kanssa Kun kolmesta tulee neljä- kirjan.

Erityispiirre: pinnallinen positiivisuus ja banaali kyökkipsykologia.

Huonoin mahdollinen case: päätyy tuomaroimaan tapausta, jossa perhe poikkeaa ydinperhemallista tai asiakas tuo julkisuuteen jonkun Salmen yrityksen tai yhteistyökumppanin väärinkäytöksiä.

Ani Leikoniemen tapauksesta ja Huostaanotettu- bisnes- dokumentista tunnetun Naantalin pahamaineisen lastensuojelun sosiaalityön johtaja, valtiotieteiden maisteri Jutta Pauliina Merilahti.

Erityispiirre: pyrkii pimittämään lastensuojelun väärinkäytöksiä keksimällä niille hienolta kuulostavia kiertoilmaisuja esim. huostaanotto on "oikeushyvää."

Pahin mahdollinen case: päätyy tuomaroimaan mitä hyvänsä tapausta.

Johtava sosiaalityöntekijä, väitöskirjansa asunnottomien naisten asiakkuuksien rakentumisesta tehnyt yhteiskuntatieteiden tohtori Riikka Annukka Haahtela.

Huonoin mahdollinen case: päätyy tuomaroimaan tapausta, jossa väärinkäytökset ovat tapahtuneet naiserityisessä tukitoiminnassa.

Sijaishuollon johtava sosiaalityöntekijä, yhteiskuntatieteiden maisteri Päivi Irmeli Jokinen, Hyvinkäällä vaikuttava Talentia Uusimaan hallitusjäsen ja Asunto Oy Rivikolmion puheenjohtaja.

Pahin mahdollinen case: päätyy tuomaroimaan sijaishuollon palveluntuottajansa tai Talentian sosiaalityöntekijän väärinkäytökset julkisuuteen nostanutta lasta.

Toiminnanjohtaja, sosiaalipsykologi, yhteiskuntatieteiden maisteri Kai Yrjö Antero Laitinen: pitkäaikainen, poikkeuksellisen fiksu vaikuttaja Lastensuojelun Keskusliiton jäsenjärjestö Erityishuoltojärjestöjen liitto EHJÄ ry:ssä, jonka työ painottuu lastensuojelun jälkihuoltoon, maahanmuuttajataustaisten nuorten tukitoimintaan, ammatilliseen perhetyöhön sekä lastensuojelun vapaaehtoiseen ja ammatilliseen tukihenkilötyöhön.

Erityispiirre: kykenee itsereflektioon ja tunnistamaan/tunnustamaan lastensuojelun ongelmat mutta on verkostojensa vanki

Huonoin mahdollinen case: päätyy tuomaroimaan tapausta, jossa asiakas riitautunut EHJÄn tukihenkilön, perhetyöntekijän tai tuetun asumisen yksikön työntekijän kanssa.

Tulosyksikköpäällikkö, yhteiskuntatieteiden maisteri Katja Susanna Raita, Päijät- Hämeen kestokriisiytyneen hyvinvointiyhtymän ja Hartolan, Nastolan, Orimattilan ja Sysmän lastensuojelua hoitavan peruspalvelukeskus Aavan sosiaalipäällikkö.

Huonoin mahdollinen case: päätyy tuomaroimaan tapausta, jossa lapsella tai vanhemmalla on Aavassa todettu mielenterveyden häiriö ja näyttöä palveluprosessiin liittyvistä väärinkäytöksistä.

Sosiaalityöntekijä, valtiotieteiden maisteri Marjo Helena Laukkanen: Kestokriisiytyneessä Päijät- Hämeen lastensuojelussa vaikuttava vanhemmuudenarviointiin, perhetyöhön ja viranomaistoiminnan moitteettomuuteen uskova byrokraatti.

Huonoin mahdollinen case: päätyy tuomaroimaan tapausta, jossa huostaanotto perustuu perhetyöntekijän tai vanhemmuudenarvioinnin suorittaneen laitoksen fabrikoituihin asiakirjoihin.

Vastaava sosiaalityöntekijä, yhteiskuntatieteiden maisteri Saila Elisabet Herrala-Tuunainen, lapsen osallisuudesta toistuvissa lastensuojelutarpeen selvityksissä gradunsa tehnyt Päijät- Hämeen Talentian hallitusjäsen.

Huonoin mahdollinen case: päätyy tuomaroimaan tapausta, jossa asiakas nostanut julkisuuteen Talentian sosiaalityöntekijän väärinkäytökset.

Lehtori, valtiotieteiden maisteri Raija Leena Hannele Koskinen, joka toimii Hämeen Ammattikorkeakoulun lehtorina ja kuntoutus- ja koulutuspalveluja myyvän Ääretär- osuuskunnan osakkaana.
Erityispiirre:
Pahin mahdollinen case: päätyy tuomaroimaan oman osuuskuntansa palveluun tyytymätöntä tai sen väärinkäytöksiä julkisuuteen tuonutta asiakastapausta.

Sosiaalityön johtaja, yhteiskuntatieteiden maisteri, hallintotieteiden maisteri Milja Irene Markkanen, joka on työskennellyt Länsi- ja Sisä- Suomen aluehallintovirastossa ja tutkinut mm. lastensuojelun rajoittamistoimia.

Erityispiirre: hallitsee lainsäädännön ja on perillä lastensuojelun laittomuuksista.

Huonoin mahdollinen case: päätyy tuomaroimaan laitonta huostaanottoa, jossa AVI- kollegat laiminlyöneet valvontavelvoitteensa.

Suomen suurimman adoptiopalvelun, Interpedian toiminnanjohtaja ja adoptiolautakunnan jäsen Anja Tuulikki Ojuva. Vaikka adoptiolautakunnan pitäisi toimia valvontaviranomaisena Valviran rinnalla Haagin sopimuksen valvonta ja adoptiolain lapsi- ja perhevaikutukset on jätetty hoitamatta.

Erityispiirre: Vastustanut laittomia tahdon- ja tiedonvastaisia adoptioita julkisuudessa mutta ei aja samoja asioita adoptiolainsäädännössä esim. Adoptiolapsen yhteydenpito aikaisempaan vanhempaansa (8 luku, s. 36-39) -esityksessä, jonka tarkoitus on, että huostaan otettujen lasten vanhempien kynnys antaa lapsensa adoptoitavaksi madaltuisi, vaikka huostaanoton perimmäinen tarkoitus on palauttaa lapsi biologisille vanhemmilleen näiden olosuhteiden kohennuttua.

Huonoin mahdollinen case: päätyy tuomaroimaan tapausta, jossa on tehty lapsen ja biologisten vanhempien tahdon ja tiedon vastaisesti pakkoadoptio tai jossa adoptoitu lapsi huostaanotettu.

Comments

Sosiaalityöntekijät tuomareina - Helsingin hallinto- oikeus

LL-Uutiset

Arkisto

Kategoriat