kuvakaappaus Newsweek

Sosiaalityön auttamis-, aktivoimis- ja syrjäytymisenehkäisypuhe, jolla traumaterapiaakin myydään on lähinnä ammattilaisten edunvalvontaa ja  pakkotoimia  oikeuttavaa retoriikkaa.

​Pahan perimän opista tuli traumaterapiaa, jossa hoidetaankin ammattilaisten ahdistusta ja pelkoja


   ​​-Onko asento ok? Entä ilmeet, eleet ja puheen prosodia?  Onko syke ja ihon kosteus kohdallaan? Onko pää kallellaan oikeassa kulmassa? Onko pöydällä vesikannu ja lasi? 
-Hakkeroidaan nyt kaikki yhdessä se vagushermo ja sitten myymään! 


 Traumaterapiakoulutuksia ja -kirjoja kahlatessa tekee hämmästyttävän havainnon: trauma-asiantuntijoiden tavoite ei  tunnu olevan traumojen kartoittaminen, niiden syiden selvittäminen, hoito tai uusien traumojen ehkäisy vaan korruptoituneen "onnellisen vatsan" ( ventraalisen) trauma-ideologian ja - käytäntöjen markkinointi ja palvelujärjestelmän traumatisoimien kansalaisten  ajattelun ja käytöksen muokkaaminen asiantuntijoita miellyttäviksi ja vaurastuttaviksi (= sopiva sietoikkuna). 

Päätöksiä,  tapaamisia ja tulkintoja  ohjaa siten ammattilaisten ahdistus. Tarvitaan ja vaaditaan tietty vauhti ja “sietoikkuna” jotta ammattilaiset voivat tuntea olonsa turvalliseksi.
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tietoisuustaidot-lastensuojelussa 

Asiantuntijoiden kansalaisille aiheuttamat traumat  ja niistä puhuminen( = vihapuhe) vaikuttavat uhkaavan paitsi asiantuntijoiden vaurastumista myös heidän vallan- ja reviirinlaajennushankkeitaan. 
 Tiedossa on, että palvelujärjestelmän traumatisoima ei enää hakeudu palveluihin ja pyrkii välttämään asiantuntijoita, joiden osaamisen hän on todennut olemattomaksi. Tällaiselle ihmiselle on vaikeaa, ellei mahdotonta myydä mitään ja hänellä on usein ammattilaisille ikävä taipumus kertoa kokemuksestaan ja antaa siitä suoraa palautetta. 
Tämä kokemusasiantuntijuus määritelläänkin psykoanalyysista ammentavassa  traumaterapiassa lapsuudenkodin oletettujen traumojen  aiheuttamaksi "palveluvastaisuudeksi", jota pyritään “hoitamaan”.
 http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/osallisuutta-vai-osallistumispetosta 

 Kansalaisen traumatisoineen palvelujärjestelmän korjaamisen sijaan aletaankin korjata kansalaista "positiivisemmaksi", jotta tälle olisi helpompi kaupitella lisää traumatisoivia ja syrjäyttäviä "palveluja." Ihanneasiakkaaksi muodostuu Pollyanna, jolla  on kyky nähdä vain asioiden positiivinen puoli ja jolle pyritään luomaan ikuisen kuntoutujan identiteetti ja ura. 

Työskentelyn kohteeksi otetaan asiakkaan käytös ja menneisyyden oletetut lapsuustraumat   nykyisyydessä konkretisoituvan rakenteellisen väkivallan, järjestelmäpuutteiden ja asiantuntijoiden mielivallan sijaan.

​Antropologi Joao Biehl on tutkinut yhteiskunnan harjoittamaa kansalaisten hylkäämistä ilmiönä. 
Biehl kuvaa tutkimuksessaan, miten mielenterveyden häiriöön sairastuneet eivät syrjäytyneet yhteiskunnasta ainoastaan putoamalla palvelujärjestelmän aukkojen läpi, vaan nimenomaan palvelujärjestelmän hyvää tarkoittavien interventioiden seurauksena. 

Eettisinä vartijoina toimivien kokemusasiantuntijoiden ja toimittajien  pitäisikin suojella muita ihmisiä, erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaita terapeuttiselta vallalta;  toimimattomilta pseudopalveluilta ja sosiaalityön ristiretkeläisiltä, korruptoituneilta asiantuntijoilta jotka hoitavat itseään ja/tai ajavat taustayhteisönsä/yrityksensä agendaa ja ideologiaa asiantuntijaroolinsa ja työtehtäviensä esim. asiakastyön ja tutkimustoiminnan kautta.
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelututkimukset-sijaishuollon-ja-sosiaalityontekijoiden-edunvalvontana-tunnista-pseudotutkimus

Tavoitteena maksimaalinen pseudopalvelujen myynti?

 Trauma-asiantuntijoiden tavoitteena tuntuu olevan valheellista luottamusta ja turvallisuutta simuloimalla aktivoida uudelleen kansalaisten sosiaalinen liittyminen ( ventraalinen vagus kompleksi-  VVK) asiantuntijoihin, jotta heille voidaan myydä lisää pseudopalveluja  ja kytkeä pois päältä  elintärkeä vaarasta varoittamisen puolustusjärjestelmä ( dorsaalinen vagus kompleksi DVK), joka toimivana  varoittaisi kansalaisia myös traumapuoskaroinnista.
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/ace-kuinka-psykoanalyyttisella-traumapuoskaroinnilla-tehdaan-rahaa 

Taistelu, pakeneminen tai jähmettyminen  Älä puhu, tunne tai luota- strategiaan  eivät kuitenkaan ole traumatisoituneen pelkurin traumaterapiaa vaativia reaktiomalleja kuten richplainingia muistuttava traumaterapia esittää- vaan käyttökelpoisia selviytymisstrategioita väkivaltaisissa olosuhteissa, joissa on ihmisten sijaan tavattavissa pelkkiä kontrollihaluisia paremmin- ja puolestatietäjiä.

Traumaterapian polyvagaaliteorian tueksi ei ole tieteellistä näyttöä ja se vaarantaa erityisesti autismikirjon asiakkaiden kohtelun,  oikeusturvan ja käyvän hoidon. Teoria on kuitenkin tuotteistettu tehokkaasti ja myyty maallikoille terapia- ja mielenterveystyöstä jo tuttujen käsitteiden avulla mm. kiintymyssuhdeteoria/-trauma, sisäinen lapsi, läheisriippuvuus. 

 Erityisen huolestuttavaa on, että näitä polyvagaalisia valmennuspalveluita markkinoidaan aggressiivisesti juuri trauman uhreille – niille, jotka ovat suurimmassa vaarassa traumatisoitua uudelleen.
Trauman uhreja kierretään pois mielenterveysalan ammattilaisten luota ja ohjataan epäpäteville puoskareille, jotka harjoittavat puoskarointiaan merkityksettömällä nimikkeellä "polyvagal coach"  ( valmentaja), joka ei tarjoa mitään oikeudellista suojaa. 

Mitä tapahtuu asiakkaalle, joka on käynyt läpi vakauttavan traumaterapian polyvagaaliselityksellä ja luottaa "traumainformaatioon/-terapiaan" uutena uskontona, kun hän lopulta saa selville, että polyvagaaliset ideat on kumottu epätieteellisinä? 

Häiriökysyntää, ammattilaisten edunvalvontaa ja mielivaltabonuksia

Sosiaali- ja terveydenhuollon pseudopalvelujen tuloksena tuotetaan lisää häiriökysyntää,  joka hyödyttää yksityisiä palveluntuottajia, erityisesti sijaishuoltobisnestä.  

Sekä lastensuojelu- että mielenterveystoimijat ovatkin valinneet toimintapolitiikakseen huomion siirtämisen pois asiakkaiden ihmis- ja perusoikeuksien toteutumisesta  "traumatietoisuuteen",  “palvelujärjestelmäkehittämiseen “ ( esim. systeeminen lastensuojelumalli) , epämääräiseen "ongelmien ennaltaehkäisyyn" (= epäeettiset arvioinnit ja seulaukset) ja  “ennakkoluulojen hälventämiseen”(=sosiaalisen raportoinnin estäminen) tarjotuista pseudopalveluista. http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/ace-ja-traumainformoitu-sote-ongelmana-valheelliset-vaittamat-ja-koyhien-demoralisointi 

Tämä linjaus on johtanut siihen, että sen paremmin lastensuojelu- kuin mielenterveyshankkeet eivät ole saavuttaneet tavoitteitaan avokätisestä rahoituksesta huolimatta.
 http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/mielenterveysjarjestot-lastensuojelun-korruptiokumppaneina 

Systeeminen lastensuojelumalli , traumaterapia ja ACE-ideologia näyttävät tuottavan sosiaalityöhön lisää tutkimuspuutteita ja systemaattista lakien väheksyntää(mielivaltaa), josta jopa palkitaan. Esimerkiksi Siunsote aikoo maksaa  tuhannen (1000) euron bonuksen virkamiehille siitä, että nämä jättävät noudattamatta lakien säännökset.
https://leeniikonen.fi/2022/09/08/jaossa-mielivaltabonuksia/ 

Kun toisten hädällä tehdään rahaa, ei ole kannustinta vähentää hätää vaan lisätä sitä, jotta voidaan ansaita enemmän rahaa.

Miksi sosiaalityöntekijöitä patistetaan sotkemaan asiakkaitaan kolonisoituihin hoitojärjestelmiin ja hoitamaan rakenteellisen väkivallan ja sorron seurauksia sarjana medikalisoituja sairauksia?

Miksi kansalaisia  tarkkaillaan ja leimataan omaa etuaan valvovilla asiantuntijatiimeillä, jotka pyrkivät  fabrikoimaan toisten tunteista sairauksia ja moraalisia epäonnistumisia? 

Minkä muun kuin oman ahdistuksensa asiantuntija on ihminen, joka ei kykene kohtaamaan lähimmäistään  ilman asiantuntijastatusta , kymmenen hengen kollegiaalista tukea ja monimutkaisia valmentautumis- , varautumis- ja puhdistautumisrituaaleja?

Onko traumaterapian todellinen tarkoitus  hoitaa psykoanalyyttisesti orientoituneiden ammattilaisten ahdistuneisuutta  estämällä heitä havaitsemasta ja ottamasta vastuuta oman ajattelunsa ja toimintansa vahingollisista seurauksista?

Tarvitaanko “vaikeita päätöksiä” tuottavien asiantuntijoiden viikkokokouksiin perheterapeutin  apu ja läsnäolo juuri tämän tietoisen ja monen valinnan kautta tapahtuvan valheeseen sitoutumisen oireita lievittämään?

Miksi systeemiset viikkokokoukset ja traumaterapeuttiset istunnot muistuttavat enemmän ammattilaisia auttavaa ryhmäpsykoterapiaa kuin asiakastyötä?


  #traumaterapia #traumaterapiakritiikki #traumainformoitusote #ACE-ideologia #traumaterapiavaroitus #traumaterapiapuoskarointi #polyvagaaliteoriakritiikki #Polyvagaltheorycriticism #traumaterapiakeskus  #systeeminenlastensuojelumallikritiikki #LUMO #Syty  #systeeminenriskiarviointi #Hackneynmalli #SirkkaKonu #FinlandrapedHackneymodel  #FinnishHackneymodel #HowtofakeHackneymodel  #FinnishHackneyincreasedplacements #HackneyhypeinFinland #toimintahäiriöinen perhe #systeeminen perheteoria, #perhedynamiikka #perhejärjestelmä#psykososiaalinentuki #osallisuuspuhe #osallistumispetos #lastensuojelu #Talentia #Socca #Socom #Picassos #KOSKE #VASSO #VERSO #Kuntaliitto #avauksiataloussosiaalityöstä #SosnetBotnia #PROSOS #STEA #THL #kaltoinkohteluntunnistusohjeet #HOTUS #naksahdus  #tienviittojalastensuojeluun#participationinFinnishChildCare #finskfamiljerådgivningsbyrå #finskbarnskydd #lastekaitse#Finnishchildguidanceandfamilycounsellingcentre #Finnishchildguidanceclinic #lastensuojelunarviointi #eugenicsinFinnishchildcare #Financial socialworkinFinland #lastensuojelunonnistumisentekijät #kasvatusjaperheneuvontary #Pesäpuu # SOS-lapsikylä #PelastakaaLapset #Humana #osallisuus #Finnishfamilycounseling #Finnishchildcareresearch #osallisuuslastensuojelussa #lastensuojeluntutkimus #Voikukkia #sijaishuollonedunvalvonta #Aster #lastensuojelunvertaistuki #sosmetoo #eugeniikkalastensuojelussa #sosiaalityöntutkimustarvitseehuostaanottoa #sijaishuoltoväkivalta #sijaishuoltobisnes #lapsibisnes #hoivajätit #sormetsyvälläveronmaksajienkukkarossa  #lapsiasiavaltuutettu #hoivajätitvuolevatmiljoonia #sijaishuollonvalvontapuutteet#lastensuojelujärjestöt #THL #lastensuojeluideologia #STM #lastensuojelunresurssipula #tienviittojalastensuojeluun#ylisukupolvisetlastensuojeluongelmat #vaiennetutkertomukset #lapsiasiavaltuutettu#synnytyslupa #moniammatillinenhiekkalaatikko #Munperheet #MirjamKalland #lastensuojeluntietopuutteet #osaavalastensuojelu #riskilapset #HarrySpecht #sosiaalityönhiljaisuudenkulttuuriamurtamassa #traumaterapia#MirjamAraneva #KatiSaastamoinen #JohannaLaisaari  #TiinaMuinonen #ElinaPekkarinen #SusannaHoikkala #LSKL #LastensuojelunKeskusliitto #lapsioikeusjuristit #LapsenAika #pyöröovi #lastensuojelubisnes #lastensuojelunkorruptio #pyöreänpöydänneuvottelut #PelastakaaLapsetlakimiespalvelu #SOSlapsikylälakimiespalvelu#childwelfarecorruptioninFinland #childcareindustryinFinland. #vaillavirkavastuuta #fostercarecorruptioninFinland #fostercarecrimeinFinland #STM #THL #lapsiystävällinenkunta #lastensuojelunlaittomuudet  #kuinkajulkinenvaltadelegoitiinyksityisille  #PäiviSinko #ArnonBentovim #HelenaLounavaara-Rintala #MIELI ry #Jan-Christer Wahlbeck #PirjoVuornos #EskoVarilo #Lastensuojeluakäyttävätperheet #SatuTaiveaho

Lue myös:
https://antroblogi.fi/2019/12/arkipaivaistynyt-trauma/​
 http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/dissosiaatiohairio-on-lottovoitto-lastensuojelulaitokselle
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/keiden-tarinat-kuulemme
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sosiaalialan-ammattilaisten-salattu-ja-hapeallinen-kokemusasiantuntijuus
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/ace-seulonnat-ulotetaan-pian-kaikkiin-sote-palveluihin-luvassa-vaaria-epailyja-turhia-tutkimuksia-ja-laittomia-sijoituksia
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/ala-alistu-eugeniikkaan-systeemisen-lastensuojelun-tutkintamalli-lumo-ja-syty-hankkeisiin
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kurkistus-lastensuojelun-ja-perheterapian-kaksoissidoksiin-osa1
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/systeeminen-lastensuojelumalli-ja-riskiarviointi-on-oikeusturvariski
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelututkimukset-sijaishuollon-ja-sosiaalityontekijoiden-edunvalvontana-tunnista-pseudotutkimus
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kun-tarjottu-palvelu-ei-ole-palvelua-eika-tarpeenmukaista-apua
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/ymparistososiaalityosta-puuttuu-fyysinen-ymparisto-tyo-ja-etiikka
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/opettaja-tama-sinun-pitaa-tietaa-lastensuojelusta
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelujarjestojen-koulutukset-tuottavat-asenne-ja-laillisuusongelmia-julkinen-rahoitus-lopetettava
http://www.lokakuunliike.com/lokatomia-blogi/hei-me-loydetaan-meidan-aarre
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tapausesimerkki-lastenasiaintalo-mallista-painajainen-perheessa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastenasiaintalojen-barnahus-sudenkuopat-virheita-ja-petoksia
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sijaishuollon-edunvalvoja-taiveaho-laittomista-sijoituksista-karsivan-autismiliiton-toiminnanjohtajaksi
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/neoeugeniikka-vahvistuu-taloussosiaalityossa-koyhien-talousvaikeuksista-pyritaan-tekemaan-mielenterveyden-hairio
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelu-uskoo-yha-psykoanalyysiin-osa-1
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelu-uskoo-yha-psykoanalyysiin-osa-2
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/emdr-menetelma-kallista-silmien-pyorittelya
http://www.lokakuunliike.com/ll-ulkomaat/sos-lapsikylissa-tapahtunut-lasten-seksuaalinen-hyvaksikaytto-ja-kaltoinkohtelu-tutkintaan-lapsiuhreille-miljoonien-korvausrahasto
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/villit-seulaukset-hotuksen-riskilistoilla-vaarantavat-vakavasti-asiakasturvallisuutta-kaltoinkohtelun-riskitekijoista-tuotetaan-vaaria-kaltoinkohteluepailyja
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-kaytannot-perustuvat-vaaralle-tiedolle-kiintymyssuhteista
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/psykoanalyyttiset-tutkinnat-ja-tulkinnat-tuhoavat-perheiden-oikeusturvan
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/laaketieteen-ja-sosiaalityon-moraalinen-ristiretki-vastoinkaymiset-sairauksina-ja-sairaudet-moraalisina-epaonnistumisina
 http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/sosiaalityonpsykiatrian-palvelujarjestelmia-ei-tehty-asiakkaille-vaan-mm-keskiluokkaisten-rouvien-paistattelupaikaksi

​

STEA- rahoitus korruption tuottajana ja ylläpitäjänä

Vähäinenkin STEA- rahoitus näyttää tuottavan järjestöihin oudon ilmiön: rahoitusta saanut järjestö irtautuu välittömästi jäsenistönsä tarpeista ja edunvalvonnasta, vaikenee heihin kohdistuvista väärinkäytöksistä ja alkaa suurimpia STEA- rahoituksia saavien järjestöjen esim. MIELI ry:n ja Pelastakaa Lapset ry:n bulvaaniksi, yhteistyökumppaniksi ja edunvalvojaksi ajamaan oman jäsenistönsä tarpeiden vastaisia tavoitteita. 
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/mielenterveysjarjestot-lastensuojelun-korruptiokumppaneina

Hyvä esimerkki tästä oli laittomien adoptioiden riskiryhmiin kuuluvien Yhden vanhemman perheiden liiton, Uusperheiden liiton ja Familian siirtyminen Perhehoitoliiton vanavedessä kannattamaan epäeettistä linjausta adoptioista lastensuojelukeinona.
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/monimuotoiset-perheet-verkosto-ajaa-adoptiota-lastensuojelukeinoksi

Sijaishuollon edunvalvojina toimivien lastensuojelujärjestöjen myötäilyä edesauttaa Lastensuojelun Keskusliiton Hanna Heinosen valinta STEA:n johtajaksi.

Nyt laittomista hoidollisista huostaanotoista kärsivä Autismiliitto, joka väittää edistävänsä autismikirjon ihmisten ja heidän läheistensä yhdenvertaisuuden, vaikutusmahdollisuuksien ja hyvän elämän toteutumista on valinnut sijaishuollon edunvalvojan Satu Taiveahon toiminnanjohtajakseen.
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/avin-ex-tarkastaja-satu-taiveaho-ajaa-pysyvaa-huostaanottoa
https://leeniikonen.fi/2021/07/15/aitien-miessuhteet-ja-adidaskassimiehet-tapaus-taiveaho/

Valinta on käsittämätön, sillä Satu Taiveaho on tullut tunnetuksi valvomattoman perhehoidon, avointen adoptioiden ja lainvastaisten pysyvien huostaanottojen lobbarina ja toiminut vuosikausia räikeästi vastoin Autismiliiton lapsiperheiden etua. 

Autismiliiton tiedossa on, että autismikirjon lapset eivät saa tarvitsemiaan palveluja, heitä huostaanotetaan lainvastaisesti pelkkien puuttuvien palvelujen takia ja kaupitellaan kiskurihinnoin ala-arvoisiin psykoanalyyttisella orientaatiolla toimiviin sijaishuollon yksiköihin, jotka vaarantavat lasten terveyden, turvallisuuden, läheissuhteet ja myöhemmän selviytymisen.

Tuoreen Suomen lastensuojelua koskevan ja 890 000 lasta kattavan tutkimuksen mukaan sijoitettujen lasten tilanne oli kaikilla tutkituilla hyvinvoinnin ja terveyden mittareilla (mielenterveysongelmat, sosiaalista ja taloudellista osattomuus, väkivallan uhriksi joutuminen, rikollisuus, itsetuhoisuus sekä kuolleisuus) muuta väestöä huonompi myös verrattuna sisaruksiin, joita ei ollut sijoitettu.

Toimiva lastensuojelu- raportin mukaan kukaan Suomessa ei tiedä ovatko lastensuojelutoimien kohteina oikeat lapset, miksi heidät sijoitettiin, missä olosuhteissa he elävät ja miten lastensuojelun toimet ovat heihin vaikuttaneet (STM, 2013).
https://leeniikonen.fi/2022/08/03/asian-ytimessa/

Psykoanalyyttinen lastenpsykiatria nepsylasten kaltoinkohtelijana

Leeni Ikosen mukaan “ Lastenpsykiatrien huostaanottosuositukset ovat aiheena tabu. Sairaanhoitopiirien lastenpsykiatrien toimintatavat on pyritty salaamaan, koska toiminta ei noudata lakia. Lastenpsykiatrit toimivat psykoanalyyttisen teorian mukaan mitätöiden neuropsykiatriset häiriöt ja pitäen niitä kodin oloista johtuvina. Lastensuojelun asiakkuus siis useimmiten estää asianmukaisten tutkimusten ja hoidon saannin. Asiasta keskusteltiin vilkkaasti 2000 -luvun alussa. Kaikkien tiedossa oli jo tuolloin, että lastenpsykiatrit tekevät huostaanottosuosituksia ja käytäntöihin vaadittiin muutosta. Lastenpsykiatri Jari Sinkkonen piti väitteitä naurettavina. Sinkkosella oli tuohon aikaan omat projektit meneillään Pelastakaa lapset ry:ssä. Valtiontalouden tarkastusvirasto nimesi haittailmiön vuonna 2012: ”erikoissairaanhoito tekee sijoitustilauksia” (Tarkastuskertomus 6/2012, s. 63).

Nepsylasten hoitopolun heikkous takaa sen, että miljardibisnes saa tarvittavan lapsimateriaalin. Viivästyneet tutkimukset ja kuntoutus aikaansaavat mielenterveyspalvelujen tarvetta. Keskustelu, joka keskittyy ainoastaan mielenterveyspalvelujen saatavuuden lisäämiseen kajoamatta juurisyihin, saattaa jopa tukea miljardibisnestä.”
https://leeniikonen.fi/2022/02/04/mediako-lasta-suojelee/
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/psykoanalyysiin-uskoville-adhd-on-hukassa-olevaa-vanhemmuutta

On odotettavissa, että sijaishuollon edunvalvojana kunnostautunut Satu Taiveaho tulee tekemään tyhjäksi autismikirjon lasten ja vanhempien tähänastiset ponnistelut lastensuojelumielivaltaa vastaan ja vie "suurella sydämellä" huomion pois autismikirjon perheiden ihmis- ja perusoikeuksien toteutumisesta epämääräiseen lähinnä yksityisiä palveluntuottajia hyödyttävään " syrjäytymistä ennaltaehkäisevään toimintaan" ja “mielenterveyspalvelujen saatavuuteen” ( =psykiatriset sijaishuoltoyksiköt), "palvelujärjestelmäkehittämiseen" ja "ennakkoluulojen hälventämiseen" tarjotuista pseudopalveluista.

Autismiliiton ja sen jäsenjärjestöjen jäsenten kannattaisi nyt havahtua ja vaihtaa hallituksensa.

Mikäli järjestönne eivät suostu palaamaan jäsenistön edunvalvontatehtäväänsä, keräämään ja käyttämään tutkimustietoa, resurssien uudelleenjakoon ja laittomuuksien ja korruption kitkemiseen, erotkaa joukolla, perustakaa uusia yhteisöjä, vallatkaa vanhat järjestöt syyskokouksissa nimittämällä hallituksiin nykykäytännöistä kärsiviä muutoshaluisia ja/tai äänestäkää ulos korruptoituneet päättäjät!

Pitäkää huolta, että jatkossa vakavista ja toistuvista väärinkäytöksistä ja asenne- ja laillisuusongelmista seuraa asiantuntijoille muutakin kuin uusi virka, kutsu luennoimaan asiantuntijapäiville ja Vuoden kasvattaja, Vuoden työyhteisö, Vuoden kunnallinen lastensuojeluteko-, Vuoden taidokkain hankinta-, Ylpeästi Lapsen Puolella-, laatusertifikaatti-, Lapsen oikeuksien vaikuttaja- tai Lastensuojelun viestinnällinen teko- palkinto.


Taiveaho lainvastaisten pysyvien huostaanottojen lobbarina

Satu Taiveahon Perhehoitoliitossa harjoittama ahkera lobbaus pysyvien huostaanottojen puolesta oli outoa juuri kun THL:n tutkimus osoitti suomalaisten huostaanottojen, joita määrittelee lapsen kaltoinkohtelun sijaan sosiaalityöntekijän käsitys perheen kunnollisuudesta( Hiitola, 2015), olevan jo lainvastaisesti pysyviä.
THL:n suurselvityksen mukaan joka kolmannen kodin ulkopuolelle sijoitetun lapsen sijoitusaika kestää vähintään puolet hänen elämästään. Huostaanottopäätös puretaan vain ani harvoin:

http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/huostaanotot-kestavat-koko-lapsuuden-ilman-pyrkimysta-perheiden-jalleenyhdistamiseen 


Palveluntuottajan edunvalvontaa AVI:n valvontatehtävässä?

Myös Taiveahon toiminta AVI:n johtavana ylitarkastajana herättää huolta ja kysymyksiä.
Muutama vuosi sitten terveysjätti Attendon Keinukamari ei aikonut uusia lääkelupia, vaikka valtakunnalliset ohjeet velvoittavat päivittämään työntekijöiden luvat kuntoon koulutuksella. Tarkastuskertomuksen ja Attendo Medonen mukaan oli kuitenkin jo solmittu sopimus, jonka mukaan lääkehuolto hoidetaan työaikajärjestelyin koko Attendon kauden loppuun.

 AVI:n tarkastajana tuolloin toiminut Satu Taiveaho ei ensin halunnut puhua asiasta ja kertoi sitten tehneensä sopimuksen Attendon kanssa lievemmistä säännöistä. Valvova viranomainen siis jousti antamissaan säännöissä ja määräyksissä tapauksen mukaan vaikka Aluehallintovirasto ei ole paikallinen sopimuskumppani, vaan valvontaviranomainen. Onko pysyvän huostaanotonkin lobbauksessa tarkoitus joustaa YK:n lapsen oikeuksien sopimuksesta ja Euroopan ihmisoikeussopimuksesta ja lastensuojelulaista ja tehdä sopimus lievemmistä säännöistä Taiveahon oman tapauksen takia?

Toimiko Taiveaho pysyvän huostaanoton hankkeessaan kuten monet muutkin sosiaalityöntekijät, järjestöjohtajat ja poliitikot- tyystin vailla juridista osaamista ja tutkimustietoa- ainoastaan omien intressiensä, tunteidensa ja mielipiteidensä varassa?

On outoa, että valvontaviranomaisena toiminut sosiaalityöntekijä on ajanut perheiden lakisääteisen jälleenyhdistämisvelvoitteen poistamista. 

Median lellikki virheellisen tiedon jakajana

Outoa on myös, että Helsingin Sanomat, joka sensuroi tutkimusprofessori Tom Arnkilin lastensuojelun asiakashankinnasta ja päätöksenteosta varoittavan artikkelin Lisää avoimuutta, ei toimintaa selän takana  julkaisi Taiveahon kaikesta tutkimustiedosta vapaan sentimentaaliseen ajatteluun ja epädemokraattiseen päätöksentekoon perustuvan ja yllyttävän sijaishuollon edunvalvonnan markkinointikirjeen.

Huostaanotot eivät ole enää pitkään aikaan olleet lastensuojelulain mukaisia viimesijaisia toimenpiteitä, kuten Taiveaho väittää HS:ssä ja Kotiliedessä. Kuntakysely todisti, että lapsia sijoitetaan pelkästään puuttuvien mielenterveyspalvelujen takia. Myös ex- lapsiasiavaltuutettu Kurttila on kiinnittanyt huomiota   huostaanottojen lainvastaisiin perusteisiin.

Taiveahon väittämä lapsen edun tukemisesta kaikin keinoin on puppua. Lapsen oikeuksien komitea on huomauttanut Suomelle, että lainsäädännössä ei viitata kattavasti lapsen etuun Komitea on todennut myös, että periaatetta ei ymmärretä riittävästi eikä oteta huomioon lapsia koskevassa päätöksenteossa. 

Tutkimustiedon valossa myös Taiveahon väittämä " kun biologisten vanhempien tilanne paranee, lapsi palautetaan takaisin syntymäperheeseensä mahdollisimman varhain" ei pidä paikkaansa. Lastensuojelun Keskusliiton kysely osoitti, että perheiden jälleenyhdistämiseen ei aktiivisesti pyritä.

 LSKL:n kyselyyn vastanneista huostattujen vanhemmista valtaosa kertoi, että heille ei ole tarjottu minkäänlaista tukea tai he olivat joutuneet sitä etsimään aktiivisesti itse. Vanhemmille ei usein tehdä edes asiakassuunnitelmaa. Lasten kotiinpaluuta estivät vanhempien mukaan myös viranomaismielivalta, työntekijöiden negatiivinen asenne ja suuri vaihtuvuus sekä biologisten vanhempien vanhemmuuden mitätöinti.

Taiveahon väittämälle "pienenä sijoitetut lapset pitävät useimmiten sijaisperhettä perheenään huolimatta siitä, että he tapaavat biologisia vanhempiaan" ei löydy tukea tutkimustiedosta, päinvastoin.
Kati Hämäläisen väitöskirjatutkimuksessa lapset ilmaisivat kaipaavansa ja tarvitsevansa eniten juuri biologisia omaisiaan:
Verisiteiden merkitys lapsille tuli vahvasti esiin aineistossa, sijaisperhesuhteiden jäädessä ikään kuin niiden varjoon."
”Ne vaan huolehtii musta, ne on vaan sijaisiskä ja sijaisäiti”, sanoi yksi haastateltava sijaisvanhemmistaan. Verisiteisiin perustuva perhe oli lasten näkemysten mukaan oikeampi perhe kuin sijaisperhe. Lapset toivoivat lisää yhteydenpitoa etenkin muualla asuviin sisaruksiinsa. Tutkimus osoittaa, että perhehoidossa (= sijaisperheissä) elävillä lapsilla ei ole kokemusta pysyvästä kodista ja perheestä." 
Myös SOS-lapsikylän sosiaalityöntekijä Sonja Vanhasen tutkimuksessa ’Kuka auttaisi meidän perhettä? Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen’ haastatellut lapset korostivat oman perheen suurta merkitystä. Vanhemmille ei kuitenkaan kerrottu riittävästi huostaanoton purun ehdoista, saatavilla olevista tukimuodoista eikä edes perheen jälleenyhdistämisvelvoitteesta.

Psykoanalyysin virheelliset teoriat mahdollistavat sijaishuoltobisneksen ja perheiden kaltoinkohtelun

Taiveahon mukaan on lapsen kannalta on vaurioittavaa, mikäli hän ei saa luottaa kodin ja perheen pysyvyyteen ja kiintymyssuhteisiin. Psykoanalyysin virheellisiksi osoitettuihin teorioihin uskovat suomalaiset päättäjät, Taiveahon järjestö- ja puoluetoverit ovat kuitenkin luoneet ja mahdollistaneet lainsäädännön, jossa jäävin, sijaishuollon yrittäjäksi tähtäävän sosiaalityöntekijän subjektiivinen huoli riittää tuhoamaan lapsen kodin ja olemassaolevat ihmissuhteet ja erottamaan lapsen biologisista vanhemmistaan ilman että perheellä on mahdollisuutta edes oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin.

Monien muiden lastensuojeluvaikuttajien tavoin Taiveaho perustaa lainvastaisen ja epäeettisen pysyvän huostaanoton hankkeensa psykoanalyyttiseen, vääräksi osoitettuun 50- lukulaiseen amerikkalaiseen kotirouvayhteiskuntaan pohjautuvaan kiintymyssuhdeteoriaan, joka korostaa lasten ensimmäisten elinvuosien ja äitien jatkuvan saatavillaolon kohtalonomaista vaikutusta lasten loppuelämään. Teoria ei ota huomioon, että myös länsimaista ydinperheideaalia noudattamattomat ei- valkoiset, siirtotyöläiset, työssäkäyvät äidit ja sota-alueilla eläneet ovat onnistuneet kasvattamaan terveitä ja rakastavia lapsia pitkistäkin eroista huolimatta.

Taiveaho väittää, että "usein lapsen kannalta on vaurioittavaa, jos hänelle edes tuodaan esiin mahdollisuus siihen, että hänet voitaisiin siirtää asumaan muualle kuin siihen perheeseen, jossa hän on asunut turvalliset ja tärkeimmät ensimmäiset elinvuotensa".

Taiveaho ei huomaa, että tuhannet suomalaislapset ja perheet elävät jatkuvasti tuon uhan alla, jonka voi tuottaa pelkkä pyyntö saada lakisääteisia palveluja esim. kotiapua tai lastensuojeluun tai sen yhteistyökumppaneihin turvautuminen. Tom Arnkilin tutkimuksessa lähes puolet niistä asiakkaista joiden lasten tilanteesta työntekijöillä oli huolta, koki kontaktissa huostaanoton uhkaa. (Arnkil & Eriksson & Saikku 1998, 8-11.)

Miksi Taiveaho pitää lapsia vaurioittavana ainoastaan perheen jälleenyhdistämisen mahdollisuutta mutta ei lastensuojelun rutiiniksi muodostunutta huostaanotolla uhkaamista tai lainvastaisia perheiden hajottamisia ? 

Taiveaho unohtaa kirjoituksissaan aktiivisesti, että niin YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen kuin lastensuojelulakiin on kirjattu perheen jälleenyhdistämisvelvoite. 

Juridisesti huostaanotto on lapsen edun mukainen tosiseikkaselvittelyyn ja näyttöön perustuva väliaikainen toimenpide, joka on tehtävä lyhimmäksi tarpeelliseksi ajaksi ja jonka tavoitteena on perheen jälleenyhdistäminen. Huostaanottoa ei ole tarkoitettu mielipiteeseen perustavaksi sijaisvanhemman edun, kasvattajamonopolin tai elinkeinon turvaamiseksi. 

Etuoikeutettu elitisti perheiden perus- ja ihmisoikeuksien romuttajana

Taiveahon mukaan kuitenkin pelkkä biologisten vanhempien toive lapsensa kotiinpaluusta ­­saattaa vaikeuttaa lapsen ja sijaisperheen suhdetta ja aiheuttaa lapselle epävarmuutta ja pelkoa silloinkin, kun toiveen toteutuminen ei ole realistista.

AVI:ssa työskennelleenä Taiveaho tietää, ettei edes laittomin perustein huostaanotettuja kotiuteta mutta pyrkii silti manipuloimaan ja estämään jopa lasten ja vanhempien tunteita ja toiveita- lapsen edun nimissä.

YK:n sijaishuollon ohjeet, joita Suomi ei noudata lasten ja biologisten vanhempien oikeuksien osalta korostavat pysyvyyttä lapsen kannalta, mutta syistä, joita Taiveaho ei mainitse.

Pysyvyyden ja turvallisuuden puute sijaishuollossa on kansainvälinen ongelma, joka johtuu sijaishuollon bisnesluonteesta ja sijaisperheiden ja laitosten henkilökunnan heikosta valikoinnista ja valvonnasta, joka on johtanut lisääntyvään fyysiseen, kemialliseen ja seksuaaliseen väkivaltaan sijoitettuja kohtaan ja lasten sijaishuoltopaikkojen jatkuviin vaihdoksiin adoptio - ja sijaisvanhempien paljastuttua rikollisiksi tai muuten sopimattomiksi tehtäväänsä.

Pysyvän huostaanoton mahdollisuus ei takaa lasten turvallisuutta vaan päinvastoin heikentää sitä mahdollistamalla pedofiileille ja muille rikollisille esteettömän toimintakentän sijoitettujen koko lapsuuden ajaksi poistamalla vanhemmat lapsen elämästä. Myös Suomessa sijaisvanhemmaksi ryhtymällä saa diplomaattisen koskemattomuuden.

Hyvin verkostoituneen ja vauraan Taiveahon ( joka ilman verkostojaan olisi luultavasti jo lastensuojelun asiakas mies- ja muuttohistoriansa takia) ei tarvitse pelätä, että kukaan koskaan epäilisi tai monitoroisi hänen vanhemmuuttaan tai että lastensuojelulakia biologisen perheen jälleenyhdistämisvelvoitteineen sovellettaisiin milloinkaan hänen tapaukseensa.

Miksi hän haluaa riistää suomalaisilta lapsilta ja perheiltä vuosikymmenten taistelun tuloksena lakeihin kirjatut perus- ja ihmisoikeudet?

https://leeniikonen.fi/2022/03/16/lastensuojelun-naannyttamat-lapset/
 

Pitkäaikainen järjestökokemus = ideologinen korruptio 

Suomalaisessa lastensuojelun järjestökentässä pitkäaikainen työkokemus tarkoittaa pitkäaikaista ideologista korruptiota ja väärintekemisen kulttuurin sisäistämistä. 

Sosiaalityötä opettavan Niina Nurmelan mukaan sosiaalityössä tapahtuu laitonta vallankäyttöä ja alalla työskentelee ihmisiä, jotka ovat vuosikausia tehneet lastensuojelutyötä samalla, virheellisellä tavalla.

Sosiaalityön ja erityisesti lastensuojelun johtamisen suurin ongelma on, että johdon rikoksia ja väärinkäytöksiä hoidetaan siirroilla ja tehtävänimikkeiden ja titteleiden vaihdoksilla, ei rikostuomioilla, korvausvelvoitteilla tai irtisanomisilla.

Väärin toimivasta johtajasta ei tule irtisanottua eikä tuomittua vaan väärin toimiva erityisosaaja, muutosjohtaja, konsultti tai terapeutti.
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-johdon-vaarinkaytoksia-ei-ratkaista-titteli-vaan-henkilovaihdoksilla

Tekikö Autismiliitto päätöksensä pelkkää tietämättömyyttään vai oliko Taiveahon valinta paremmissa piireissä juonittu siirto sijaishuollon asiakashankinnan ja edunvalvonnan varmistamiseksi tilanteessa, jossa yhä useampi kansalainen, toimittaja ja tutkija alkaa olla perillä autismikirjon lasten laittomista "hoidollisista sijoituksista" ja muusta kaltoinkohtelusta? 

#SatuTaiveaho #TeemuMuukkonen #ReijoHämäläinen #MeriJohannaFabritius #SiniFomin #AnttiKolari #HetaPukki #AslakRantakokko #JohannaVuoriKarvia #PiaKarasjärvi #Autismiliitto #Lastensuojelunkorruptio #oikeusturvalastensuojelussa #CorruptioninFinnishChildWelfare #EHYT ry #FinnishAssociationforSubstanceAbuse Preventioncriticism#Föreningenförförebyggande rusmedelsarbetekritik #SOSTE#SOSTE Finlandssocialochhälsarfkritik #SOSTEFinnishFederationforSocialAffairsandHealtcriticism #MTKL #The FinnishCentralAssociationforMentalHealthcriticism #CentralförbundetförMentalHälsakritik #MIELIry #MIELIMentalHealthFinlandcriticism #MIELIPsykiskHälsaFinlandkritik #Lastensuojelunkeskusliitto #​​TheCentralUnionforChildWelfareFinlandcriticism #Centralförbundetför BarnskyddFinlandkritik #MannerheimsBarnskyddsförbundkritik #The MannerheimLeaguecriticism #Suomen Psykologiliitto #Suomen Lääkäriliitto #Suomen Psykiatriyhdistys #FinnishNGOscriticism #PenttiArajärvi #SirpaPietikäinen #MillaKalliomaa #MannerheiminlastensuojeluliittoMLL #Kadotetulapset #ChildWelfarelackofresourcesinFinland #TheCentreofExcellenceonSocialWelfareinFinland #Systeeminenlastensuojeluntoimintamalli #Syty #Lumo #Tienviittojalastensuojeluun #onnistuminenlastensuojelussa #Lastensuojelunonnistumisentekijät #lastensuojelunedunvalvoja #TheMinistryofSocialAffairsandHealthinFinland #whitewashinchildwelfare #fostercarecrimeinFinland #FosterCareViolence #FosterCareResearchinFinland #ChildWelfareFinland #childwelfareorganizationsinFinland #lastensuojelujärjestöt #LostChildreninFinland #AllInclusivealsodeathinFinland #ChildWelfareCorruptioninFinland #perhekuntoutus #Anarkistisossut #MunPerheet #lastensuojelulobbaus #BirgittaWulf #erityisosaajat#toimivalastensuojelu #Kotikoivu #Loikalankartano #Familar #Outamonlastenkoti #ChildWelfareAssessmentinFinland #childwefareorganizationsinFinlandarenotNGOs #Suomi100Kaikilleeväätelämään #perhetyö#Familywork
#ekologinensosiaalityö #ympäristösosiaalityö #greencare #environmentalsocialworkin Finland #PlaceMattersFinland #viherpesu #valkopesu #lapsibisnes #PlacedoesnotmatterinFinland #FinnishEnvironmentalSocialWork #EcosocialTransitioninFinland #GreenCareinFinnishChildWelfare 
#suomalainenmielenterveyspolitiikka #Diakonissalaitos#ekososiaalityö #ilmastoahdistus #traumafokusoituilmastoahdistus #DeaconessFoundationFinland #HelsinkiDiaconessInstitute #Familarperhekuntoutus #Mehiläinen #PerhehoitokumppanitSuomessa #Humana #FCA #FosterCareAssociatesinFinland #PelastakaaLapset #SavetheChildrenFinland #NuortenYstävät #FriendsoftheYouth #SOS-lapsikylä #SOSChildrenVillageinFinland #Pesäpuu #Perhehoitoliitto #Attendo #FamilyCareAssociationFinland #AilaPaloniemi #TarjaHeino #TarjaPösö #Piia-LiisaHeiliö #MarkoNikkanen #Perhehoitotutkimus #PasiKohtala #NuorisokotiPuro #Nevalanmäenperhekoti #CTMlastensuojelu #Pohjolakoti #Ensi-jaturvakotienliitto #ChildrensDetectiveClub #FosterCarePricesinFinland #FinnishMotherandBabyHomesandShelters #DiverseFamiliesnetwork
#HowtosabotageFosterCareResearchinFinland #HowtohidefostercareviolenceinFinalnd#pseudotutkimus #uuskieli #lastensuojelunavohuollontukitoimet#lastensuojelunideologinenkorruptio #IdeologicalCorruptionofFinnishChildWelfareResearch#lastensuojeluntutkimustarvitseehuostaanottoa #psykoanalyysi #lastensuojelueugeniikka #kiintymyssuhdeteoria #AttachmenttheoryinFinnishChildWelfareResearch #SavetheChildrenFinland #MunPerheet #FinnishChildWelfareResearch #PerhehoitokumppanitSuomessaOy #Pesäpuu#PRIDE #lastensuojelunkehittäminenkritiikki #lastensuojelututkimuskritiikki#monitoimijaisetperheet #JariSinkkonen #MirjamKalland #Piia-LiisaHeiliö #TarjaPösö #TarjaHeino #EvaBiaudet #STM #STEA #THL #FinnishInsituteforHealthandWelfare #Lapsiuhritutkimus #Lastensuojelunlapsiuhrit#naksahdus #Kysyjakuuntele-tutkimus #PäiviSinko#LapsenparasYhdessäenemmän #Lastensuojelulapsenetuna #Lastensuojelunonnistumisentekijät #Tienviittojalastensuojeluun #Kunapueitunnuavulta #Systeeminenlastensuojelumalli #lastensuojelunkokemusasiantuntija#ExpertbuexperienceinFinland #Sopivasijaiskotilapselle #Varhaiset ihmissuhteet#Lapsiuusissaoloissa #X-ketju #vihapuhesosiaalityössä #HateSpeechinFinnishSocialWork #lastensuojelulaki #TuomasKurttila #JeromeKagan #JudithHarris#TainaMeriluoto #ElinaPekkarinen #Lastensuojelunasiakirjatvanhempiennäkökulmasta #Väkivallatonlapsuus#Toimenpidesuunnitelma lapsiinkohdistuvanväkivallan ehkäisystä2020−2025 #Barnahus #Varpu #Varhainenpuuttuminen #hoidollinenhuostaanotto #huolenvyöhykkeet #FinnishChildWelfareResearch#FinnishMentalHealthResearch #GEMMA #NeurocenterFinland #Genome, Environment, Microbiome and Metabolome in Autism #Pirjo Achté #Reija Autio #Tampereen yliopisto #European Biomedical Research Institute of Salerno (EBRIS) Foundation #MattiNykter #Lastensuojelulainkokonaisuudistus #Lastensuojelulainkokonaisuudistuskritiikki
​
​

Salailukulttuurin edistämisestä ja virheellisistä laintulkinnoista Sumuverho- palkinnolla huomioitu poliisiammattikorkeakoulun opettaja Satu Rantaeskola, “yhteiseen vanhemuuteen” sijaishuollossa erikoistunut ex- perhekotiyrittäjä, Ammatillisten perhekotien liiton kunniajäsen, yliopettaja Tuija Suikkanen- Malin (Xamk)  ja lastensuojelun edunvalvonnan laadun, koordinaation ja valvonnan  aiemmassa kansallisessa koordinaatioryhmässä laiminlyönyt Kaakkois- Suomen  sosiaalialan osaamiskeskuksen ( Socom) johtaja Marjukka Heikkilä ovat kouluttaneet lastensuojelun edunvalvojia ja tehneet yhdessä opaskirjan Lapsen edunvalvonta lastensuojelu- ja rikosprosessissa( 2018).

Nyt Rantaeskola ja Heikkilä ovat toteuttaneet Barnahus (LASTA) - hankkeen tilaaman  suunnitelman lastensuojelun edunvalvonnan kehittämisestä valtakunnallisesti rikosasioissa ja lastensuojeluasioissa- ilman tutkimustietoa lastensuojelun ongelmista ja lapsia ja perheitä kuulematta. 

Suunnitelma pyrkii häivyttämään sijaishuoltotoimijoiden lastensuojelun edunvalvontaan liittyvät valtaisat taloudelliset intressit ja sijaishuollon huonot tulokset, vakuuttelemaan, että sijaishuollon edunvalvojat voisivat ajaa “puolueettomasti” lapsen etua ja uskottelemaan, että eriäviä intressejä olisi vain lasten ja vanhempien välillä. 

Lastensuojelun edunvalvoja- hanke jakaa Lastenasiaintalojen (Barnahus) ideologian, jossa  perhe on lapsen perusoikeuden sijaan uhka, viranomainen asettaa itsensä lapsen edun määrittelijänä vanhempien ja lapsen edelle ja lapsen etu tarkoittaa sitä mitä lapsuuden moraalisen auktoriteetin itselleen omineet sosiaalityön asiantuntijat kulloinkin haluavat sen tarkoittavan.

kuvakaappaukset: AlmaTalent, Kaakkois- Suomen ammattikorkeakoulu, THL

"Eräs äiti teki poliisille tutkintapyynnön havaittuaan lapsensa päänahassa hiuksettoman aukon ja lapsen kerrottua sijaisvanhemman tukistaneen. Lastensuojelu vastasi äidin huoleen määräämällä lapsen tapaamiset äidin kanssa valvotuiksi. Sijaisperhe selitti, että lapsella on pälvikalju. Lapselle määrätty edunvalvoja ei lainkaan puuttunut asiaan, vaan kehotti äitiä luopumaan asian selvittelystä." (Leeni Ikonen: Salassapidettävä, 2013)



Lyhyesti: 
​
"Historiasta tiedämme miten käy, jos valtaistuimelle nostetaan lapsikuningas. Hänen valtaansa käyttävät kaikki jotka kykenevät, ajaakseen omia etujaan". Panu Pulma

Edunvalvojia haetaan usein lastensuojeluasiaan viemään sekä lapsen oma että vanhemman oikeus käyttää puhevaltaa lapsen asiassa ja   varmistamaan, että  huostaanottoprosessi kulkee sujuvasti kuin juna pysähtymättä sellaisilla hylätyillä asemilla kuin lainalaisuus, tarkoituksenmukaisuus, tulosvastuu, asiakasosallisuus tai yhdenvertaisuus.  

 Tavallisimmin lastensuojelun edunvalvojaksi määrätään sijaishuollon yrittäjänä/työntekijänä tai sosiaalityöntekijänä toiminut/toimiva henkilö, jonka kuvitellaan valvovan "puolueettomasti" lapsen etua, jota lapsen vanhemman puolestaan ei uskota kykenevän valvomaan oletettujen "intressiristiriitojen" takia. 

Perheiden oikeusturvan heikkoutta kuvaa, että edunvalvoja voidaan määrätä vaikka eturistiriitaa lapsen ja vanhemman välillä ei  olisi olemassa. Riittää, että sellainen saattaa viranomaisen mielestä syntyä (Tuominen, 2014, 24).  Rikosasiassa edunvalvojaa haettaessa usein laiminlyödään asianosaisten kuuleminen ja päätös tehdään asianosaisia missään vaiheessa kuulematta, vaikka tämä ei olisi lain mukaan edes sallittua  (Karanko, 2020, 64).

 Järjestelmää on kritisoitu myös siten, että edunvalvoja "vapauttaa" lastensuojelun sosiaalityöntekijät "ikävästä vanhemman kanssa työskentelystä" sekä antaa sijaishuoltopaikalle kaikki mahdollisuudet jopa lapsen manipulointiin sekä vanhemman/vanhempien osallisuuden viemiseen huostaanoton aikana.

Vanhempien erottaminen lapsistaan lastensuojelun edunvalvojan avulla palvelee myös toisia kyseenalaisia päämääriä nimittäin lainvastaista pysyvää huostaanottoa, sijaishuoltoväkivallan jatkumista, lasten vieraannuttamista vanhemmistaan, neurologisesti oireilevien lasten laittomia hoidollisia huostaanottoja, adoptiota lastensuojelukeinona, ja lastensuojelun vapauttamista ikäväksi koetusta "juridisoitumiskehityksestä".

Lastensuojelun edunvalvojia haetaan yleensä 12 vuoden ikää lähestyville sijoitetuille lapsille  estämään 12- vuoden iässä lakisääteiseksi tuleva lapsen kuuleminen ja lapsen mielipiteen selvittäminen ja korvaamaan se lasta ja tämän perhettä tuntemattoman, sijaishuollon etua valvovan asiantuntijan näkemyksellä huostaanoton aikaansaamiseksi/ jatkamiseksi. 

 Pelastakaa Lapset ry:n lastensuojelun edunvalvonnan käsikirjan mukaan poliittisideologiset lastensuojelun edunvalvojat, “jakoivat sosiaalityöntekijöiden syyllisyyden taakan “puuttumisesta” ja loivat tunnetta siitä, että “me toimittiin oikein” ( PeLa, 2010, 149).

Samaan tuntuu pyrkivän myös Barnahus- hankkeen tilaama Satu Rantaeskolan ja Marjukka Heikkilän  Suunnitelma lapsen edunvalvonnan kehittämisestä valtakunnallisesti rikosasioissa ja lastensuojeluasioissa.

Tutkimustiedon perusteella lapsen edun valvojat ovat epäonnistuneet tehtävässään niin pahasti, että olisi syytä harkita koko järjestelmän alasajoa: sijoitettujen lasten tilanne oli kaikilla tutkituilla hyvinvoinnin ja terveyden mittareilla muuta väestöä huonompi myös verrattuna sisaruksiin, joita ei ollut sijoitettu tarkasteltaessa mielenterveysongelmia, sosiaalista ja taloudellista osattomuutta, väkivallan uhriksi joutumista, rikollisuutta, itsetuhoisuutta sekä kuolleisuutta.

On todella huolestuttavaa, että oikeusturvaongelmiksi ja lainvastaisen pysyvän huostaanoton sineteiksi osoittautuneita lastensuojelun edunvalvojia markkinoidaan Barnahus- hankkeen varjossa ja verukkeella ja määräämisoikeus yritetään rajoittaa sosiaalityöntekijöiden tuomaroimiin hallinto- oikeuksiin, jotka käytännössä hyväksyvät lähes kaikki sosiaalityöntekijöiden hakemukset ilman tosiseikkaselvittelyä, näytönarviointia tai selvitystä lapsen edun mukaisuudesta.

Huolestuttavaa on myös, että sosiaalityöntekijöinä / sijaishuollon yrittäjinä toimivien lastensuojelun edunvalvojien puolueettomuutta, sopivuutta tai rikostaustoja ei tarkisteta ja he saavat päättää myös siitä kuka lapsen oikeusavustajaksi tulee.

Suunnitelman kirjoittajat tietävät, ettei lastensuojelussa ole lainkaan näyttöön perustuvia käytäntöjä ja yrittävät hämätä lukijaa käyttämällä niiden sijaan löysää käsitettä “hyvä käytänne” kertomatta kenelle, millä perusteella tai kenen mielestä jokin käytänne on "hyvä".

Kaikkein huolestuttavin asia suunnitelmassa on kirjoittajien "hyväksi käytänteeksi" nimeämä Barnahus- hankkeen edistämä oikeus käyttää todisteena esitutkinnan aikana tehtyä tallennetta usein ammattitaidottomasta ja johdattelevasta lapsen kuulustelusta, johon edes lapsen ei- epäillyt läheiset eivät pääse mukaan erityisesti kun tiedetään, että   huomattava osa seksuaalirikosten uhreiksi epäiltyjen lasten haastatteluja tekevistä ammattilaisista ei tukeudu tieteelliseen tietoon ja omaa vääriä uskomuksia, jotka eivät korjaantuneet edes koulutuksen myötä ( Finnilä- Tuohimaa, 2009) sekä poikkeaa NICHD- protokollasta ja käyttää ei- suositeltavaa välineistöä (Magnusson & al (2020).  

Muita “hyviä käytänteitä” ovat kirjoittajien mukaan mm. lapsen huoltajan syrjäyttäminen lapsen kuulusteluista edunvalvojan avulla, lasten ja vanhempien tahdon ja tiedon vastaiset nopeat väliaikaismääräykset ja se, että varmistetaan edunvalvojan palkkion määrä ja maksatus jo etukäteen. 

Kehittäminen ja koordinointi tarkoittaa suunnitelmassa edunvalvojapankkien ja -koulutusten markkinointia,  korruptoituneiden viranomaisverkostojen luomista ja ylläpitoa ja vaikuttamisyrityksiä valvontaviranomaisiin “yhteistyökokousten” verukkeella. THL:n Barnahus- verkkokoulun mukaan myös Barnahus- hankkeessa sidotaan poliisin ja lastensuojelun aika- ja henkilöstöresursseja pitämällä yli kymmenhenkisiä moniammatillisia kokouksia pelkän "yhteistyön sujuvoittamisen" varjolla, vaikka yhtäkään rikostapausta ei olisi vireillä.

Sekä Barnahus- että lastensuojelun edunvalvoja-hankkeessa luottamuksen, vastuun ja osaamisen hävittävä  “moniammatillinen yhteistyö" muistuttaa pikemminkin perheiden kiusaamista kuin ammattimaista työtä. Kiusaamisen sytykkeinä toimivat erilaiset epämääräiset moraalista paniikkia lietsovat koulutukset ja ohjeistukset, joissa yllytetään arvioimaan ja ilmiantamaan oletettuja "riskiperheitä".

Lapsen etua hokemalla pyritään romuttamaan lasten ja vanhempien perusoikeuksia, vahvistamaan viranomaisvaltaa, oikeuttamaan vastoin lasten ja vanhempien tahtoa ja tietoa tehtäviä väliaikaismääräyksiä ja hämärtämään edunvalvojamääräysten legitimiteetti, lukumäärä, hinta, perusteet, perusteiden oikeellisuus, lapsivaikutukset ja negatiiviset seuraukset perheille. 

Kun lastensuojelun edunvalvojajärjestelmä on juurrutettu osaksi lastensuojelukoneistoa, vanhemmat on mahdollista ohittaa jo kättelyssä ja määrätä edunvalvoja jokaiselle lastensuojelun asiakkaaksi joutuvalle lapselle lapsibisneksen prosesseja sujuvoittamaan. Näin tapahtuukin jo Ruotsissa.

Vaikka suunnitelmassa on kannatettaviakin ehdotuksia, lastensuojelun historia osoittaa, että erilaisista kehittämishankkeista ja suunnitelmista toteutetaan vain sijaishuollon edunvalvontaa hyödyttävät ehdotukset.
 
Jos Rantaeskolan ja Heikkilän suunnitelma toteutuu, lastensuojelun edunvalvojan saavat riesakseen kaikki perheet, joilla on eriävä kanta lastensuojeluasiaan, jotka kertovat avoimesti koneiston väärinkäytöksistä, vastustavat laittomia "hoidollisia huostaanottoja" ja neurologisesti oirehtivien lasten hoitoa psykiatrisina potilaina tai haluavat kysyä lastensa usein virheelliseen hoitoon second opinion:in lastensuojelusta riippumattomalta asiantuntijalta.  

Tätä enteilee jo Kaakkois- Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen" lista tilanteista, joissa lapsella voi olla oikeus saada edunvalvoja".

Barnahus- ja lastensuojelun edunvalvoja- hankkeet voisivat vielä pelastaa uskottavuutensa rippeet heivaamalla hankkeistaan sijaishuollon edunvalvojat, noudattamalla lakeja ja näyttöön perustuvia käytäntöjä ( eri asia kuin nk. “hyvä käytänne”) ja käsittelemällä kaikki lapsiin kohdistuvat vakavat väkivaltatapaukset, myös sijaishuoltoväkivallan mutta näin tuskin tulee tapahtumaan.

Pitkästi:
 
 Lastensuojelun edunvalvontahanke- lasten ja vanhempien oikeusturvariski

On selvää, että lapset tarvitsevat riippumattomia ja taitavia asianajajia, jos lapsiin kohdistavat väkivaltaa sijaishuollossa, koulussa, kotona, harrastustoiminnassa, poliisissa, sosiaalitoimessa tai terveydenhuollossa vaikutusvaltaiset auktoriteetit, joilla on mahdollisuus manipuloida lapsia ja heidän yhteisöjään rikosten salaamiseksi ja tutkintojen sabotoimiseksi. 

Täysin mielipuolinen sen sijaan on uskomus, että rikoksia, manipulointia ja intressiristiriitoja tulisi etsiä  pääosin/ yksinomaan lapsen ja hänen biologisten vanhempiensa välisestä suhteesta ja että sijaishuollon edunvalvoja kykenisi määrittämään luotettavasti ja puolueettomasti lapsen edun.

 Lastensuojelujärjestöinä esiintyvät sijaishuollon piiloyritykset onnistuivat RAY:n (nykyinen STEA) rahoituksella lobbaamaan lastensuojelulakiin oikeusturvaongelmaksi monissa tutkimuksissa osoitetun lastensuojelun edunvalvoja- pykälän, jota käytetään härskisti huoltajien oikeuksien kaventamiseen lainvastaisin perustein. 

Lastensuojelun edunvalvojahankkeen perustajat eli Helsingin Diakonissalaitos, Nuorten Ystävät, Pelastakaa Lapset ry, SOS-lapsikylä ja Ensi- ja turvakotien liitto ovat tulleet tunnetuksi huostaanottoja edistavinä sijaishuollon edunvalvojina.

Kouluttajina Pelastakaa Lapset ry:n lastensuojelun edunvalvoja- hankkeessa toimivat lastensuojelun “juridisoitumiskehityksen” moittimisesta ja biologisia vanhempia halveksivista asenteistaan kuuluisa Päivi “ sinun lapsesi eivät ole sinun” Sinko Espoon lastensuojelusta ja Paula Marjomaa Pelastakaa Lapset ry:stä.

Lisääntyvän lastensuojelurikollisuuden esim. laittomien adoptioiden ja sijoitusten, ihmiskaupan ja lapsiprostituution valossa on vaarallista, että lastensuojelun tutkijat ja päättäjät suhtautuvat hyväksyen sijaishuoltobisneksen kasvattamiseen, varsinkin kun tiedetään, että suuri ellei suurin osa läntisen ihmiskaupan ja lapsiprostituution uhreista tulee sijaishuollosta tai on sijoitettuna rikosten tapahtuma-aikaan. 

TYKS:n ja TAYS:n heikkolaatuisista oikeuspsykiatrisista yksiköistä varoittava Kari Karanko on Lokakuun Liikkeen tavoin kiinnittänyt huomiota fabrikoituihin lastensuojelu- ja rikosilmoituksiin joita tehdään niin huoltoriidoissa vanhempien toimesta kuin huostaanottojen aikaansaamiseksi/  ylläpitämiseksi viranomaisten toimesta. 
Hänen mukaansa sosiaaliviranomaiset tehtailevat usein perusteettomia ilmoituksia poliisille äideistä, joista tehdään lastensuojelun asiakkaita hetkellisen uupumuksen vuoksi. Sosiaaliviranomaiset ottavat myös puolia huoltoriidoissa ja tekevät perättömiä ilmoituksia poliisille äitien ex- puolisoihinsa kohdistamista perättömistä insestisyytöksistä ( 2020, 11). 
Karanko ihmettelee miksi lapsen etua väitetysti ajavat asiantuntijat ovat juuri niitä toimijoita, joiden jatkuvasti ja ympäri Suomen todetaan aiheuttavan runsaasti ongelmia lapsille ( mt., 69).

Lastensuojelun edunvalvojien toiminnasta voi lukea esim. tästä, tästä ja tästä .

Paikkakunnittain vaihtelevissa lastensuojelun edunvalvojan määrämiskäytännöissä ei useinkaan noudateta lastensuojelulain 22 § määräämiskriteereitä, edunvalvojat eivät ole puolueettomia vaan toimivat usein sijaishuollon edunvalvojina ja heitä käytetään estämään ja romuttamaan lasten ja perheiden perustuslaillisia oikeuksia ja välineinä lasten ja biologisten vanhempien välisten laittomien tapaamisrajoitusten ja perheen jälleenyhdistämisvelvoitteen laiminlyöntien oikeuttamiseen.

Jo lakkautetun Sosiaaliportin tilasto osoitti, että lastensuojelun edunvalvojia on haettu huostaanoton valmisteluun, ylläpitoon ja sijaishuoltoon sijoittamiseen, sosiaalityöntekijän sanoin "lähinnä siihen, että huostaanottoa jatkettaisiin; ei lakkautettaisi". 

Nykyisin lastensuojelun edunvalvojia haetaan 12 vuoden ikää lähestyville lapsille estämään 12- vuoden iässä lakisääteiseksi tuleva lapsen kuuleminen ja lapsen mielipiteen selvittäminen ja korvaamaan se asiantuntijana esiintyvän sijaishuollon edunvalvojan näkemyksellä. 

Poliittisideologisten lastensuojelun edunvalvojien, jotka Pelastakaa Lapset ry:n lastensuojelun edunvalvonnan käsikirjan mukaan “jakoivat sosiaalityöntekijöiden syyllisyyden taakan “puuttumisesta” ja loivat tunnetta siitä, että “me toimittiin oikein” ( PeLa, 2010, 149) tehtävä muistuttaa systeemisen lastensuojelumallin kliinikkojen tehtävää. 

Onkin syytä epäillä, että lastensuojelun edunvalvojia koskevat lainsäädännölliset puutteet ovat tahallisia, tietoisia ja tarkoituksellisia ja tulosta ideologisesta ja taloudellisesta korruptiosta ja salaisista organisaatiokäytännöistä, joita ei voi pelkkää lainsäädäntöä muuttamalla tai lautakuntia perustamalla korjata.

Lastensuojelun edunvalvojan ei tarvitse nauttia lapsen eikä huoltajien luottamusta asiassa eikä hänellä ole yhteistyövelvoitetta kumpaankaan. Lastensuojelun edunvalvojahankkeessa ei ole puolueetonta arviointia, seurantaa eikä valvontaa vaan edunvalvojat itse arvioivat oman työnsä laatua. 

Lastensuojelun edunvalvojan pätevyydestä ei ole olemassa erityissäännöksiä, edes edunvalvojien rikostaustaa ei tarkisteta. Palkka on kuitenkin noin 100 euroa tunti, juristitaustaisella noin 200 euroa tunti. Koska lastensuojelun edunvalvonnan aloittamisesta ei pidetä julkista rekisteriä, ei edunvalvonnan päättymistäkään rekisteröidä. 

Lainsäädäntö ei velvoita edunvalvojaa käytännössä mihinkään ja toisaalta edunvalvonnan hallinnointia ei ole millään tavoin organisoitu. Lastensuojelun edunvalvojalla ei ole lakiin perustuvaa yhteistyövelvoitetta asiaan osallisiin nähden eikä hän ole myöskään vastuussa kenellekään ( Nilosaari, 2016, 65).

Käytännössä lastensuojelun edunvalvojia myönnetään vain sosiaalityöntekijöiden, ei vanhempien hakemuksista ja he toimivat lastensuojelun ja sijaishuollon- ei lapsen- edunvalvojina. Suurimmalla osalla lastensuojelun edunvalvojista on historia sosiaalityöntekijänä tai sijaishuollon yrittäjänä/ työntekijänä. 

Heillä on myös mahdollisuus torpedoida koko rikostutkinta päättämällä siitä, kuka lapsen oikeusavustajaksi tulee.

Sosiaalityöntekijöiden rutiiniksi onkin tullut hakea lapselle lastensuojelun edunvalvoja mikäli vanhemmat vastustavat lastensuojelun usein lainvastaisia päätöksiä, uhkaavat valittaa niistä tai kertoa niistä julkisesti.

 Kun lastensuojelun edunvalvojajärjestelmä on juurrutettu osaksi lastensuojelukoneistoa, vanhemmat on mahdollista ohittaa jo kättelyssä ja määrätä edunvalvoja jokaiselle lastensuojelun asiakkaaksi joutuvalle lapselle lapsibisneksen prosesseja sujuvoittamaan.
 
Juuri tähän tuntuu pyrkivän myös Rantaeskolan ja Heikkilän suunnitelma lapsen edunvalvonnan kehittämisestä valtakunnallisesti rikosasioissa ja lastensuojeluasioissa.

Mikäli suunnitelma toteutuu esim. avioerosta (mahdollinen huoltoriita) tai vaatimuksesta saada neurologisesti oireilevalle lapselle lastensuojelusta riippumaton lääkäri tai käypää hoitoa ( "vanhempi ei kykene puolueettomasti valvomaan lapsen etua") voi tulla automaatti lastensuojelun edunvalvojan määräämiselle.
 
Lastenasiaintalojen (Barnahus, LASTA)  tavoite: huostaanottojen, lastensuojelun edunvalvojien ja moniammatillisten asiantuntijaryhmien lisääminen?

Lokakuun Liike lähetti vuonna 2014 lastensuojelun edunvalvonnan kansalliselle koordinaatioryhmälle kiireellisen selvityspyynnön lastensuojelun edunvalvonnan epäkohdista ja kysyi " Milloin, miten, millaisin tutkimuksin, selvityksin ja sanktioin aiotte puuttua raportoimiimme ongelmiin?"

Kansallinen koordinaatioryhmä ei reagoinut hätähuutoon mitenkään eikä puuttunut nimettyihin lastensuojelun edunvalvonnan epäkohtiin.

Koordinaatioryhmä ( jäseninä mm. Marjukka Heikkilä ja Päivi Sinko), jonka tehtäviin kuului mm. varmistaa laadukas edunvalvojatoiminta laatimalla suunnitelma edunvalvojien koulutuksen ja valvonnan toteuttamisesta, laiminlöi tehtävänsä, samoin seuraava koordinaatiotyöryhmä.

-Lapselle määrättävät edunvalvojat eivät saa systemaattista koulutusta tehtäväänsä, eikä edunvalvontaa valvo tai koordinoi kukaan. Se on tällä hetkellä liian villi kenttä lapsen oikeusturvan kannalta, kertoi huostaanottoasioiden hallinto-oikeuskäsittelystä 2017 väitellyt oikeustieteen tohtori Virve-Maria Toivonen Talentia- lehdessä.

Nyt lastensuojelun edunvalvontaa on alettu jälleen “kehittää”- tuttuun tapaan sosiaalityöntekijöiden ja sijaishuollon etu edellä ja lasten ja vanhempien perus- ja ihmisoikeudet ohittaen - Barnahus- hankkeen varjossa ja verukkeella. 

Barnahus- hanke näyttää toimivan bulvaanina ja sumuverhona sijaishuoltoyritysten edunvalvonnalle ja oikeusturvaongelmiksi osoittautuneiden lastensuojelun edunvalvojien lisäämiselle.

Lokakuun Liike epäili jo Barnahus- hankkeen alussa, että OT- keskuksiin tulevien lastenasiaintalojen (Barnahus) ensisijainen tarkoitus on tuottaa lisää huostaanottoja markkinoimalla erilaisia epäluotettavia arviointeja, riskiseuloja, ACE- ideologiaa ja oikeusturvaongelmiksi osoittautuneita lastensuojelun edunvalvojia ja moniammatillisia asiantuntijaryhmiä. Juuri näin näyttää nyt tapahtuvan.

Lastensuojelun edunvalvontahanketta kehittämässä ovat olleet sijaishuollon markkinoistamista ja verkostoitumista edistänyt, Ammatillisten perhekotien liiton kunniajäsen , ex- perhekotiyrittäjä Tuija Suikkanen- Malin ja lastensuojelun edunvalvonnan laadun, koordinaation ja valvonnan jo aiemmassakin kansallisessa koordinaatioryhmässä laiminlyönyt  sosiaalialan osaamiskeskuksen (Socom) johtaja Marjukka Heikkilä.

Kolmas “kehittäjä” on salailukulttuurin edistämisestä ja virheellisistä laintulkinnoista Sumuverho- palkinnolla vuonna 2013 huomioitu Satu Rantaeskola.
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/auer-jutun-tuomarit-palkittiin-julkisuuden-edistamisesta/2426272#gs.4bh1lj

Satu Rantaeskola salailukulttuurin ja virheellisten laintulkintojen edistäjänä

Oikeustoimittajat myöntää vuosittain palkinnon salailukulttuurin edistämisestä. Vuonna 2013  Sumuverho-palkinnon saaja oli poliisiammattikorkeakoulun yliopettaja Satu Rantaeskola.

Oikeustoimittajien mukaan Rantaeskolan julkisuuskielteisyys näkyy mm. esityksistä, joita hän pitää esitutkinta-aineiston julkisuudesta.
- Asenne heijastuu myös Rantaeskolan tapaan tulkita lakia. Hänen esityksensä sisältää virheellisiä laintulkintoja.

Rantaeskola on todennut, että esitutkinta-aineistoa koskee salassapito-olettama myös sen jälkeen, kun asian käsittely oikeudessa on alkanut tai jutusta on tehty päätös jättää syyte nostamatta tai lopettaa tutkinta. Tosiasiassa kuitenkin aineiston pitäisi tulla tällöin julkiseksi, ellei salassa pitämiselle ole erityistä, laissa säädettyä syytä.

Yhdistyksen mukaan Rantaeskolan julkisuuskielteisyys ja virheelliset laintulkinnat ovat levinneet laajalle poliisikunnan keskuuteen, sillä hän vastaa muun muassa tutkinnanjohtajien koulutuksesta.

- Asemansa perusteella hänellä on erityisen suuri vastuu siitä, että hänen välittämänsä tiedot ovat oikeita ja että ne vastaavat lainsäätäjän tahtoa.

Samanlaista salailukulttuurin edistämistä on nähtävissä myös Rantaeskolan ja kumppaneiden  lastensuojelun edunvalvontaa koskevassa suunnitelmassa. 

Veronmaksajien ja poliisiammattikorkeakoulun oppilaiden kannattaisikin kansalaisten oikeusturvan ja tutkintojen lainalaisuuden varmistamiseksi alkaa kiinnittää erityishuomiota tutkinnanjohtajien koulutukseen.

Lastensuojelun edunvalvojat mahdollistavat Barnahus ( LASTA)- hankkeen väärinkäytökset


Barnahus- malli Suomessa rakentuu psykoanalyysin virheellisille oletuksille repressoituneesta muistista ja perhepatologioista, ACE- ideologialle, sosiaalialan ammatilliselle edunvalvonnalle ja katteettomalle uskolle lastensuojelun toiminnan moitteettomuuteen.

Mallin psykoanalyyttinen orientaatio ohjaa epäilemään ja kiistämään lasten neurologisia häiriöitä.

Työntekijät etsivät perheistä sitä pahaa, jonka olemassaolosta he ovat varmoja jo työtään aloittaessaan. 

Lastenasiaintalomalli (Barnahus, LASTA) tulee tuottamaan vanhemmille vääriä rikosepäilyjä ja lapsille laittomia, valvomattomaan sijaishuoltoon tehtyjä sijoituksia, jotka moninkertaistavat lasten riskin seksuaaliseen väkivaltaan, mielenterveys- ja päihdeongelmiin ja syrjäytymiseen sekä estävät ja viivästyttävät sijaishuollossa tapahtuneen väkivallan rikostutkintoja.

Tässä esimerkki ruotsalaisten Barnahus- koulutettujen asiantuntijoiden harjoittamasta lapsen edun valvonnasta:
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tapausesimerkki-lastenasiaintalo-mallista-painajainen-perheessa​

Lastensuojelun poliittis-ideologiset edunvalvojat sinetöivät Barnahus- hankkeen mahdollistamat väärinkäytökset viemällä lapsen oman ja vanhempien puheoikeuden lapsen asioissa.

Hanketoimijat ovat tiedottaneet tavoitteistaan ja tuloksistaan epärehellisesti. 

Työntekijöiden ja sijaishuoltojärjestöjen/yritysten edunvalvonta tuntuu ohittavan tosiseikkaselvittelyn, asiakaspalautteet ja tutkimustiedon niin Barnahus- kuin lastensuojelun edunvalvoja-hankkeen joka vaiheessa.
 
Omituista on myös mallin työntekijöiden halukkuus ja valmius rikkoa voimassa olevia lakeja ja sokeus oman toimintansa vahingollisille seurauksille.

Mitään toimivia oikeussuojakeinoja viranomaisten väärinkäytöksiä vastaan ei ole; poliisi ei tutki koska syyttäjä ei syytä eikä tuomari tuomitse joten asiakkaat pääsevät puolustautumaan vain median kautta- raskaiden rangaistusten uhalla.

Sosiaalityöntekijöiden ja sijaishuollon edunvalvonta edellä

Niin Barnahus- kuin lastensuojelun edunvalvonta- hankkeiden keskiössä on lasten auttamisen ja hoitamisen sijaan sijaishuollon järjestöjen/ yritysten ja työntekijöiden edunvalvonta.

Barnahus- mallia juurruttava PROMISE- hanke on tutkimustiedon tarjoamisen sijaan valheellista tarinankerrontaa lastenasiaintalojen lobbaamiseksi. 

Ulkomaiset tutkijat uskaltavat jo käyttää lastenasiaintaloja juurruttavasta PROMISE- hankkeesta termiä "storytelling" ( esim. Johansson & Stefansen, 2018) . 

Valheellinen PROMISE- tarinankerronta Barnahusista menestyksenä piilottaa Barnahus-mallin ongelmat ja ei- toivotut seuraukset (vrt. Åström ja Rejmer 2008; Kaldal ym. 2010; Bakketeig ym. 2012; Stefansen, Gundersen ja Bakketeig 2012).

Vaikuttaa siltä, että suomalaisessa sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä ehkäistään jo rakenteellisesti tunnistamasta ja tunnustamasta muita väkivallantekijöitä kuin lapsen biologiset vanhemmat. 

Ongelmien ja väärien epäilyjen sepittely on mahdollistettu ja juurrutettu lastensuojelun rakenteisiin.

Niin Barnahus ( Lastenasiaintalomalli)- kuin lastensuojelun edunvalvoja- hankkeiden lobbareilla on päähänpinttymä siitä, että seksuaalirikoksissa jomman kumman vanhemman on oltava syyllinen tai sitten rikostutkintaa ei ole aikomustakaan käynnistää muutoin kuin tapauksissa, joissa väkivalta on jomman kumman vanhemman tekemää. Tähän viittaa lukuisissa yhteyksissä toistuva ei- epäilty vanhempi-, syytön vanhempi- ja ei- epäillyn asemassa oleva vanhempi- käsitteiden käyttö. 

 THL:n raportti ( 2017, 21) kertoo, että LASTA- mallin( Barnahus) sisäänottokriteereiksi sovittiinkin mm. perheen sisäiset tai lähipiiriin kohdistuvat epäilyt pahoinpitelystä tai seksuaalisesta hyväksikäytöstä.

Asenteellisuus ja valikointi selittää myös Suomessa pian realisoituvan Ruotsin Barnahus- evaluaation tuloksen, jonka mukaan lapsia suljetaan ulos Barnahus- ohjelmasta koska sosiaalitoimi ei ole määrännyt tutkintaa väkivallasta silloin kun väkivallantekijä on joku muu kuin lapsen huoltaja (Räddä Barnen & Lindköpings Universitet, 2013, 74-80).
Miksi perheiltä ja medialta on pimitetty tämä tieto?

Sen paremmin lastenasiaintalo- mallin kuin lastensuojelun edunvalvontahankkeen ohjeistuksissa ei ole huomioitu sijaishuoltoväkivaltaa eikä pedofiilirinkejä, ei liioin katu-, koulu- tai vertaisväkivaltaa, grooming- jengejä tai jäävejä sijaishuollon etua yksisilmäisesti ajavia viranomaisia. 

​Carlene Firminin mukaan meillä on lastensuojelujärjestelmä joka on suunniteltu etsimään riskejä kotoa mutta ensisijainen lasten seksuaalisen hyväksikäytön ja pahoinpitelyn riski tulee toveripiiristä, vertaisryhmistä.

Barnahus-hankkeessa ei noudateta normaaleja oikeusvaltioperiaatteita esim. syyttömyysolettama tai tiedonsaantioikeus eivät koske vanhempia.
Collaboration against Child Abuse- raportin mukaan Barnahus- mallissa lapsille ja vanhemmille ei useinkaan kerrota heihin kohdistuvasta lastensuojelun epäilyistä, tutkimuksista eikä edes siitä, että rikostutkinta on käynnistetty( s. 264-265).

 Suomalaiset Barnahus- työntekijät kertovat suoraan, että aikovat pelkkien epäilyjen perusteella hakea lapsille vanhempien puheoikeuden lapsen asiassa vieviä, oikeusturvaongelmiksi osoittautuneita lastensuojelun edunvalvojia- ilmoittamatta asiasta vanhemmille.
 Toivoa sopii, että käräjäoikeudet eivät mahdollista tällaista mielivaltaa. 

Collaboration against Child Abuse- tutkimuksen mukaan Barnahus-arvioinnit tehdään kiireessä puutteellisilla tiedoilla, yksittäisen lapsen tilanteeseen perehtymättä ja tukeutuen yksinomaan viranomaismateriaaliin ja uskomuksiin siitä, mikä on yleisesti hyväksi lapsille. 
​
Päätöksentekoon vaikuttavat tavallista enemmän ammattilaisten henkilökohtaiset arvot ja mielipiteet( s. 200-221). 

 Rantaeskolan ja Heikkilän Suunnitelma lapsen edunvalvonnan kehittämisestä valtakunnallisesti rikosasioissa ja lastensuojeluasioissa tulee toteutuessaan todennäköisesti vain syventämään sekä Barnahus- hankkeen että lastensuojelun edunvalvoja- hankkeen jo olemassaolevia vakavia ongelmia, paisuttamaan lastensuojelun kustannuksia ja tuottamaan perheille täysin uusia oikeusturvaongelmia.

Miksi juuri sijaishuoltoväkivallan ja laittomat, vahingollisia seurauksia tuottavat huostaanotot mahdollistaneet sijaishuollon edunvalvojat kykenisivät erottamaan toisistaan sijaishuollon ja  lasten edun/tarpeet ja puolueettomasti valvomaan lapsen etua? 

Miksi ihmeessä julkisrahoitteiset sosiaalialan osaamiskeskukset ovat mukana hankkeessa ja miksi lastensuojelun edunvalvojia koordinoivat lasten ja perheiden luottamuksen pettäneet sijaishuollon edunvalvojat?

Mikä velvollisuus veronmaksajilla on rahoittaa lastensuojelun ideologista ja taloudellista korruptiota? 

Näin vanhempi kommentoi lastensuojelun edunvalvojaa:
Käytännössä hakemalla lastensuojelun edunvalvojan lapselle on Tuusulan sosiaalitoimi estänyt vanhemman osallisuuden lapsen neuvotteluihin ja jättänyt täten sijaisvanhemman mielivallalle toimintaedellykset. Edunvalvojan asettaminen Tuusulan sosiaalitoimelta on ollut toimi, jolla on saatu vanhempi kokonaan eristettyä lasten asioista. Edunvalvojan ollessa perhehoitajana sekä tukihenkilönä sijaisperheille, on edunvalvojan asema kyseenalainen.
​
 Tuloksena kaikesta tästä toiminnasta on, että lapsi on kokonaan vieroitettu hänen vanhemmastaan, sisaruksistaan, suvustaan ja muista läheisistä. Kenelläkään ei ole mahdollisuutta saada mitään tietoa lapsen elämästä. Edunvalvoja tapaa lasta kerran kaksi vuodessa, mikäli vanhemman kanssa on neuvotteluja. Lapsen mielipidettä ei oteta huomioon hänen terveydenhoidostansa päätettäessä, koska edunvalvoja ei hoida työtänsä tältä osin. Lisäksi edunvalvoja ei ole tietoinen lapsen elämästä lukuunottamatta tapaamisia asiakassuunnitelmien tiimoilta."

Lokakuun Liikkeen tiedossa on vain yksi lastensuojelun edunvalvoja, jolla on päivitetty tietämys lastensuojelun ongelmista ja joka on aidosti riippumaton sijaishuollon ja sosiaalityöntekijöiden  edunvalvonnasta nimittäin HOL ry:n ( Huostaanotetut Lainvastaisesti) perustanut sosionomi Ani Leikonniemi. 

Tulee olemaan mielenkiintoista seurata aikovatko Varsinais- Suomen lasten edunvalvojat ja sosiaalityöntekijät rangaista häntä korruptiovapaudesta yhtä raivokkaasti kuin Suomen Lääkäriliiton ja Psykiatriyhdistyksen edustajat Teppo Järvistä, joka hyväksyttiin ainoana suomalaisena riippumattomien lääketieteen asiantuntijoiden LIIE- listalle ( List of Industry-Independent Experts ).

Lue myös:

​​http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-edunvalvojien-maaramisperusteet-ja-toiminta-ovat-lainvastaisia

http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/edunvalvontaa-tuusulassa-puolueetonta-vai-ei
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kenen-edunvalvonta
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/ventovieras-mies-soittaa-huostanuorelle-minut-on-maaratty-sinun-edunvalvojaksi-sannooko-mittaa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kerro-kokemuksesi-lastensuojelun-edunvalvonnasta
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-oikeusmurhien-syita

http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/barnahus-lastenasiaintalomalli-lasta-romuttaa-lasten-ja-vanhempien-oikeusturvan
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastenasiaintalo-lasta-etsii-kotien-riskeja-vaikka-lapset-ovat-vaarassa-kodin-ulkopuolella
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastenasiaintalojen-barnahus-sudenkuopat-virheita-ja-petoksia

http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelututkimukset-sijaishuollon-ja-sosiaalityontekijoiden-edunvalvontana-tunnista-pseudotutkimus

http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sosiaalityon-tutkimus-tarvitsee-huostaanottoa

http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelujarjestot-ja-sosiaalialan-oppilaitokset-sijaishuollon-kasvattamisen-ja-yksityistamisen-airueina

#Satu Rantaeskola #sumuverho- palkinto #Tuija Suikkanen- Malin #Marjukka Heikkilä #BarnahusinFinnishChildWelfare #lastensuojelunedunvalvonta #child protection trustee project in Finland #guardian designated by child protection #trustee action guide #guardian training programme in Finland #search engine for guardians specialised in child protection matters #National Institute for Health and Welfare trustee action of child protection#Barnahus #Lastenasiaintalo #LASTA #THLtutkii #Suunnitelma lapsen edunvalvonnan kehittämisestä valtakunnallisesti rikosasioissa ja lastensuojeluasioissa #Varsinais-Suomenlastenedunvalvojat #ChildWelfareOrganizationsinFinland #fabrikoiturikosilmoitus #fabricatedoffencereportinFinnishChildWelfare #sairauksiensepittely #DiakonissalaitosHOPE #FinnishDeaconessFoundationHOPE #perhekuntoutus #Anarkistisossut #MunPerheet #lastensuojelulobbaus #BirgittaWulf #erityisosaajat#toimivalastensuojelu #Kotikoivu #Loikalankartano #Familar #Outamonlastenkoti #ChildWelfareAssessmentinFinland #childwefareorganizationsinFinlandarenotNGOs #Suomi100Kaikilleeväätelämään #perhetyö#Diakonissalaitos#ekososiaalityö #ilmastoahdistus #traumafokusoituilmastoahdistus #DeaconessFoundationFinland #HelsinkiDiaconessInstitute #Familarperhekuntoutus #Mehiläinen #PerhehoitokumppanitSuomessa #Humana #FCA #FosterCareAssociatesinFinland #PelastakaaLapset #SavetheChildrenFinland #NuortenYstävät #FriendsoftheYouth #SOS-lapsikylä #SOSChildrenVillageinFinland #Pesäpuu #Perhehoitoliitto #Attendo #FamilyCareAssociation #AilaPaloniemi #TarjaHeino #TarjaPösö #Piia-LiisaHeiliö #MarkoNikkanen #Perhehoitotutkimus #PasiKohtala #NuorisokotiPuro #Nevalanmäenperhekoti #CTMlastensuojelu #Pohjolakoti #Ensi-jaturvakotienliitto #ChildrensDetectiveClub #FosterCarePricesinFinland #FinnishMotherandBabyHomesandShelters #DiverseFamiliesnetwork #HowtosabotageFosterCareResearchinFinland #HowtohidefostercareviolenceinFinalnd#LAPE#toimintahäiriöinenperhe #systeeminen perheteoria, #perhedynamiikka #perhejärjestelmä
#psykososiaalinentuki #osallisuuspuhe #osallistumispetos #lastensuojelu #Talentia #Socca #Socom #Picassos #KOSKE #VASSO #VERSO #Kuntaliitto #avauksiataloussosiaalityöstä #SosnetBotnia #PROSOS #STEA #THL #kaltoinkohteluntunnistusohjeet #HOTUS #naksahdus  #tienviittojalastensuojeluun#participationinFinnishChildCare #finskfamiljerådgivningsbyrå #finskbarnskydd #lastekaitse#Finnishchildguidanceandfamilycounsellingcentre #Finnishchildguidanceclinic #lastensuojelunarviointi #eugenicsinFinnishchildcare #Financial socialworkinFinland #lastensuojelunonnistumisentekijät #kasvatusjaperheneuvontary # SOS-lapsikylä #PelastakaaLapset #Humana #osallisuus #Finnishfamilycounseling #Finnishchildcareresearch#sosmetoo #Aster#osallisuuslastensuojelussa #lastensuojeluntutkimus #Voikukkia #sijaishuollonedunvalvonta   #eugeniikkalastensuojelussa #sosiaalityöntutkimustarvitseehuostaanottoa #sijaishuoltoväkivalta #sijaishuoltobisnes #lapsibisnes #hoivajätit #sormetsyvälläveronmaksajienkukkarossa  #lapsiasiavaltuutettu #hoivajätitvuolevatmiljoonia #sijaishuollonvalvontapuutteet#lastensuojelujärjestöt #THL #lastensuojeluideologia #STM #lastensuojelunresurssipula #tienviittojalastensuojeluun#ylisukupolvisetlastensuojeluongelmat #vaiennetutkertomukset #lapsiasiavaltuutettu#synnytyslupa #moniammatillinenhiekkalaatikko #Munperheet #MirjamKalland #lastensuojeluntietopuutteet #osaavalastensuojelu #riskilapset

kuvakaappaus: Tim Burton Alice in Wonderland

Perheterapian ja sosiaalityön  paradoksaaliset viestit

Perheterapian ja sosiaalityön psyykkistä pahoinvointia tuottaviin kaksoissidoksiin perustuvassa paradoksaalisessa viestinnässä kerrotaan, että sosiaali- ja terapiatyö perustuu tutkimustietoon vaikka se perustuu mutuun, että perheestä etsitään voimavaroja vaikka etsitäänkin patologioita,  että tukitoimista päätetään yhdessä asiakkaiden kanssa vaikka ne ovat sosiaalityöntekijän sanelemia,  että avohuollon tuen on tarkoitus estää sijoitus vaikka sillä oikeutetaan sijoitus, että perhettä autetaan vaikka se pyritäänkin hajottamaan, että sijoitus on väliaikainen vaikka se on pysyvä, että lapsen ja tämän vanhempien yhteydenpitoa tuetaan vaikka heitä pyritään vieraannuttamaan toisistaan jne.

Perheterapiassa ja sosiaalityössä oletusarvona on psykopatologinen perhe, jonka patologioiden paljastaminen tapahtuu sukupuun ja systeemisten perheteorioiden avulla.

Tutkimustulokset osoittavat , että caseworkin keskeisimmän menetelmän, sosiaalisen diagnoosin, tarkoitus paljastuu pyrkimykseksi koota tietoa asiakkaan sosiaalisesta perimästä, joka sisältää myös biologisen perimän. 
 Asiakkaan sosiaalisesta perimästä tehtävä määritelmä ja toimenpidesuositukset ovat sama asia, mitä Richmond kuvaa termillä sosiaalinen diagnoosi. Richmondin ajattelussa sosiaalityön asiantuntijuus ja erityisosaaminen näyttäytyvät siis sosiaalisen perimän hahmottamisena. 

Sosiaalisen perimän ja sosiaalisen diagnoosin metsästys on eugeniikkaa- vain kaunistellummassa,  salonkikelpoisessa muodossa.

Siinä missä Jane Addams ja Mary Richmond kantoivat huolta siitä miten erottaa apua ansaitsevat hyvien perheiden “langenneet” tyttäret apua ansaitsemattomista ja psykopaattilaitoksiin lähetettävistä “ rappeutuneista työläistytöistä”  ( Kennedy, 2008), suomalaiset lastensuojelijat erottelivat lapset perhehoitoon lähetettäviin “ turvattomiin” ja kasvatuslaitoksiin sijoitettaviin “ pahatapaisiin”. Jakolinja on havaittavissa edelleen. 

Eugeniikan tarpeisiin kehitettyyn sosiaaliperimää ja sosiaalista diagnoosia korostavaan case work: iin perustuvassa systeemisessa lastensuojelumallissa tutkitaan asiakkaan sukupuuta 3. tai 4. polveen eugenisti Bénédict August Morelin oppien mukaisesti ja uskotellaan että hankitut henkiset, moraaliset ja taloudelliset ominaisuudet periytyvät. 

​​ Mielenkiintoinen eugeniikan jäänne Suomessa on , että eniten huostaanottoja tekevässä Pohjois- Savossa lastensuojelun moniammatilliselle asiantuntijaryhmälle pyydetään sosiaalityöntekijältä kuvaus huostaanotettavasta lapsesta saatesanoin: " Liitteenä voi olla esim. sukutaulu ja/tai verkostokartta."

Yksilökohtaisessa sosiaalityössä ( case work) samoin kuin perheterapiassa  on painotettu “asiantuntijan” ja asiakkaan yhteisymmärrystä asiantuntijan määrittelemästä diagnoosista ja muutostarpeesta, joka on johtanut sosiaaliseen kiristykseen. 

Myös Suomessa on toteutettu huomattava määrä “vapaaehtoisia” sterilisaatioita, “ avohuollon tukitoimia”, “psykososiaalisen tuen muotoja “ ja “vapaaehtoisia huostaanottoja”.
​
AVI:kin on huomannut asian:
"Asiakassuunnitelmaa kirjatessaan viranomaisen ei pidä luoda käsitystä, että asiat ovat tulleet sovituiksi asianomaisten kanssa yhteisymmärryksessä, mikäli näin ei ole tapahtunut. On erittäin tärkeää, että asiakassuunnitelmaan kirjataan huolellisesti asianomaisten eriävät näkemykset tuen tarpeesta ja palvelujen sekä muiden tukitoimien järjestämisestä", AVI korostaa.

Mikäli asiakas kieltäytyy epäeettisestä eugenistis- psykoanalyyttisestä  puoskaroinnista , se tulkitaan syyllisyyden osoittavaksi röyhkeäksi defenssimekanismiksi: 
“Perheterapeutin on myös vaikea toimia niin kuin pitäisi, esimerkiksi sukupuu voi olla tekemättä monen istunnon jälkeen, vaikka terapeutti päättäväisesti tähtäisikin siihen, ikään kuin jokin maaginen tekijä (joka tietenkin on projektiivinen identifikaatio) estäisi toiminnan onnistumisen. ( Wahlbeck & al, Lastensuojelua käyttävät perheet,  1998).

Lastensuojelussa lapsi- ja perhevaikutukset jätetään pääsääntöisesti  arvioimatta ja asiakaspalautteet ja tutkimustieto keräämättä ja käyttämättä.  Virheiden korjaamisen sijaan pyritään kieltämään ja diskvalifioimaan asiakkaan huono kokemus.

Huonoa palvelua ja kohtelua toistuvasti saaneelle asiakkaalle pyritään  vakuuttamaan , ettei palvelu suinkaan ollut huonoa vaan asiakkaan reaktio palveluun on väärä / ylimitoitettu tai ettei asiakas ymmärrä palvelun tai palveluntarjoajan hyväätarkoittavaa ja asiakkaan parhaaksi vaikuttavaa ydintä tai että asiakas tulee ymmärtämään palvelun arvon vasta joskus myöhemmin kypsyttyään tarpeeksi ihmisenä. 

Kriittinen puhe leimataan merkiksi siitä, että kokemusasiantuntija ei ole vielä ”valmis” osallistumaan.

 Törkeimmillään esitetään, ettei asiakas kykene ottamaan vastaan sijaishuollon palveluntuottajan oletettua “välittämistä” esim. laittomia rajoitustoimia  lapsuutensa oletetun kaltoinkohtelun ja traumatisoitumisen takia. 

Asiakkaiden huonoja kokemuksia sensuroidaan ja kokemuksista puhumista paheksutaan ja pyritään leimaamaan vihapuheeksi.

Kunnioittavaa kohtaamistyötä:  Todista vääräksi se mitä luullaan muttei kerrota!

Lähes kaikki lastensuojelun asiakkaat, juristit  ja tukihenkilöt jakavat havainnon, että suoraan kysymykseen  miksi huostaanotto tehdään tai mitä täytyy  muuttua/tapahtua, jotta lapsi voi palata vanhempiensa luo, ei saa lastensuojelusta suoraa vastausta. 

Asiakkaan mielenterveyttä koettelevaksi tehtäväksi muodostuu  todistaa vääräksi se mitä asiantuntijat luulevat, tietämättä mitä tuo luulo on. 

Usein asiantuntijat mutisevat jotain yksilöimätöntä " ongelmien ylisukupolvisen periytymisen ehkäisystä" mutta asiakaspapereihin- jotka toimitetaan yleensä kuukausia myöhässä ja vasta tietosuojavaltuutetun patistelemana- onkin kirjattu jokin muu syy tai pelkkä työntekijän huoli.

Kansalaisten kannattaa muistaa, että suurin osa pohjoismaisista reformieugenisteista ei ollut  eikä  edelleenkään ole rotuteoreetikkoja tai natseja vaan sosiaalidemokraattista puoluetta kannattavia antirasisteja, joista huomattava osa oli myös feministejä.
​​
Merle Wesselin mukaan eugeniikalla, joka oli pohjoismaissa sekä tiedettä että poliittista ja kulttuurista ideologiaa oli tärkeä rooli osana feminististä liikettä ja hyvinvointivaltion rakentamista ja naisilla avainrooli eugeniikan ihanteiden ja menetelmien pehmentäjinä, levittäjinä, soveltajina ja vaalijoina.  

 Eugeeninen feminismi kasvoi elämäntapaideologiaksi ja joukkoliikkeksi, jonka tavoitteena ei ole vain vaikuttaa ihmisten lisääntymiselämään, vaan myös siihen, miten ihmiset söivät, pukeutuivat, ylläpitivät kehoaan, koristelivat kotejaan ja kasvattivat lapsiaan.( Wessel, 2018, 261-262).

Mielenkiintoista Suomessa on myös freudilaisen psykokultturin hallitseva asema ja leviäminen kaikkialle: myös osaksi eugeniikkaa, jota psykoanalyysin piti vastustaa  ja  myös oikeudellisten käytäntöjen pariin. 

Edelleenkin väkivaltaa ja lastensuojelun itseaiheuttamien ongelmien syitä etsitään pääosin/yksinomaan biologisista perheistä eugeniikan ja psykoanalyysin linsseillä ja perheille pahoinvointia aiheuttavilla  kaksoisidoksisilla menetelmillä esim. Barnahus/LASTA-, Syty/ systeeminen lastensuojelu-, LUMO-, Uskalla tunnistaa väkivalta ja  Hatkassa- hankkeissa. 

Sosiaalialan korkeakoulutus ei näytä tuottavan tutkijan valmiuksia vaan lähinnä  vahvan sitoutumisen lastensuojelun ideologiseen korruptioon, terapeuttiseen  valtaan ja sijaishuollon edunvalvontaan. 

Hatkassa- hanke parantaa sijoitettujen turvallisuutta estämällä karkaamasta turvattomasta sijaishuollosta?

Hyvä esimerkki kaksoissidostyöskentelystä on sijoitettujen turvallisuutta väitetysti edistämään pyrkivän Pesäpuun Hatkassa- hanke, joka pyrkiikin estämään sijoitettujen karkaamisen todistetusti turvattomasta sijaishuollosta, joka heikentää sijoitettujen hyvinvointia  verrattuna muuhun väestöön ja samankaltaisissa oloissa kasvaneisiin  sijoittamattomiin sisaruksiin ja tuottaa  mielenterveysongelmia, sosiaalista ja taloudellista osattomuutta, väkivallan uhriksi joutumista, rikollisuutta, itsetuhoisuutta sekä kuolleisuutta.

Härskeimmillään karkailu  valvomattomista sijaishuoltopaikoista selitetään uuskielisesti  “itsealtistukseksi vaaroille”( STEA:n johtaja Hanna Heinonen) ja lapsen kertomat sijaishuoltoväkivallasta vain   osaksi sijaishuollon luonnollista sopeutumisprosessia, jota ei tule häiritä kanteluilla tai rikosilmoituksilla (Kasper Voikukkia- opas).

Hanke on saanut STEA-avustusta 534 300.  

“Entistä paremman lastensuojelun “ tuottamiseksi hankkeessa toimii “osaavaksi vaikuttajajoukoksi”  nimetty ryhmä mm. Sairilan, Limingan ja Vuorelan koulukodit sisältävä Valtion koulukodit, Kasper ry,  Nauha ry:stä yhtiöitetty Abnoy, Lausteen  perhekuntoutus ja Oulun Diakonissalaitoksen säätiön ja Nuorten Ystävien fuusioyritys  Hoivatie, jonka HOPE- kuntoutuksessa “Lapsen poissaolo kotoa alkaa tuntua hyvältä ratkaisulta”(  Karvonen, 2010, 23). 

Tutkijana toimii anarkiaa ja rakenteellista sosiaalityötä ymmärtämätön  anarkistisossuksi itseään kutsuva sosiaalityöntekijä.

Hankkeessa on mukana myös Itla:
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/neste-keploteltiin-markkinavoimien-armoille-itsenaisyyden-juhlavuoden-lastensaation-itla-avulla
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/itsenaisyyden-juhlavuoden-lastensaatio-itlan-suhmuroinnit-osa-2

Hatkassa- hanke  tulee suurella todennäköisyydellä tuottamaan sijoitettujen ihmis- ja perusoikeudet sivuuttavaa “palvelujärjestelmäkehittämistä”,  suosituksia valvomattomasta perhehoidosta, perheterapiasta ja lainvastaisista  pysyvistä sijoituksista  vaikka hatkauksia ehkäisevät kansainvälisen tutkimustiedon mukaan  parhaiten lailliset sijoitusperusteet , nepsylasten oikea-aikainen käypä hoito ja koulunkäynnin tuki,  sukulaissijoitukset ja sijaishuoltoväkivallan ehkäisy/lopettaminen, joihin suomalaisessa sijaishuollon edunvalvontaan keskittyvässä lastensuojelussa tai perheterapiassa ei ole kiinnostusta eikä pyrkimystä.

Miten tuotetaan "onnistumista"

Kaksoissidoksiin perustuvien perheterapian ja lastensuojelun työskentelyä kerrotaan nykyisin ohjaavan yhteisövaikuttavuus ( collective impact), jossa usein kukin kansalaisyhteiskunnasta ja kansantaloudesta piittaamaton yksityinen edunsaaja ajaa omaa etuaan yhteiseksi kutsutun tavoitteen alla ja manipuloi arviointijärjestelmiä tuottamaan haluttuja tuloksia. 

Hyvä esimerkki tästä kaksoissidoksellisesta maalitolppien siirtelystä  on Anni Tapanaisen tutkielma toivosta, joka ylittää törkeydessään jopa Hoivatien HOPE- kuntoutuksen.
Tapanainen  kertoo, että “ lastensuojelun sosiaalityöntekijä voi itse määrittää onnistumisen siten, että sen kokeminen on mahdollista. 
Kun tavoitteet määritellään sellaisiksi, että ne on mahdollista saavuttaa, toivo vahvistuu.” 
Yhtenä “ loistavana esimerkkinä “ Tapanainen mainitsee  kertomukset, joissa lastensuojelun sosiaalityöntekijä on tilanteessa, jossa vanhempi vastustaa tai hankaloittaa sosiaalityön interventiota (  = useimmiten lapsen hyvinvointia kaikilla hyvinvoinnin mittareilla heikentävää huostaanottoa) .
"Sivuuttamalla vanhempi asiakkuudesta ja tulkitsemalla lapsi ensisijaiseksi asiakkaaksi, työntekijän oli mahdollista kertoa itsensä asiakkaan puolella olevana.
 Tilannetta hankaloittava vanhempi  jätettiin suhteen ulkopuolelle. Näin sosiaalityöntekijä saattoi kokea onnistumista ja toivoa kyetessään auttamaan lasta "( Tapanainen, 2007, 78). 

Tapanainen pohtii toivon ylläpitona sitä miten päästäisiin eroon tekijöistä ( vanhemmista ?  sosiaalisesta raportoinnista ? valvontaviranomaisista?),  jotka lisäävät sosiaalityöntekijän “ toivottomuuden voimia vievää kokemusta”! 

Tyyppiongelmia dialogiseksi, tulokselliseksi ja oikeudenmukaiseksi mainostetussa  yhteisövaikuttavuudessa ovat selkeän strategian ja osaavan johtajuuden puute, avoimuuden puute ( etuoikeutettujen ryhmien kokoukset/ päätökset ennen julkisia kokouksia/päätöksiä) , vastuullisuuden puute ( ryhmät sitoutuvat enemmän omaan edunvalvontaan,  persoonallisuuksiin ja tunteisiin kuin etsimäänsä muutokseen), poliittiset ja taloudelliset kaappaukset ja   ajautuminen pois sovitusta yhteistyöstä, jonka seurauksena ydinarvot katoavat, kokouksista tulee nopeita raportteja, klikit korvaavat läpinäkyvyyden, vastuullisuus raukeaa ja kumppanit tekevät tavoitteita uhkaavia muutoksia, koska he eivät pysty tekemään vaikeita valintoja tai haluavat miellyttää/ ajaa oman yrityksen tai organisaation etuja (Paul Schmitz, Stanford Social Innovation Review, 6.12.2021 ).

Kun lastensuojeluprojektit vielä  alkavat äkillisesti ja  haudataan vähin äänin, liiallinen perehtyminen yhteen ongelma-alueeseen voikin olla taakka ja joustavuuden este.

Osaaminen ei olekaan tärkeintä vaan se, että  on  “hyvä tyyppi, joka tietää mitä meidän yhteiset tavoitteemme ovat.” 

Artikkelin seuraava osaa käsittelee perheterapian ja sosiaalityön kaksoissidoksia aivopesun ja uuskielen kontekstissa.

​# perheterapia #kaksoisidos #DoubleBindinFinnishChildWelfare #GregoryBateson #SirkkaAlho #JanChristerWahlbeck  #Itla #yhteisövaikuttavuus #CollectiveImpactinFinland #Olli Tapani Välimäki #Nauha ry#SocialImpactBondinFinland
#Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö #CorruptioninFinnishFamilyTherapy #EHYT ry  #FinnishAssociationforSubstanceAbuse Preventioncriticism#Föreningenförförebyggande rusmedelsarbetekritik #SOSTE#SOSTE Finlandssocialochhälsarfkritik #SOSTEFinnishFederationforSocialAffairsandHealtcriticism #MTKL #The FinnishCentralAssociationforMentalHealthcriticism #CentralförbundetförMentalHälsakritik #MIELIry #MIELIMentalHealthFinlandcriticism #MIELIPsykiskHälsaFinlandkritik #Hatkassa #Abnoy #Hoivatie #Valtion koulukodit #Sairilankoulukoti #Limingankoulukoti  #Vuorelan koulukoti #Lastensuojelunkeskusliitto #​​TheCentralUnionforChildWelfareFinlandcriticism #Centralförbundetför BarnskyddFinlandkritik #MannerheimsBarnskyddsförbundkritik #The MannerheimLeaguecriticism  #Suomen Psykologiliitto #Suomen Lääkäriliitto #Suomen Psykiatriyhdistys #FinnishNGOscriticism #PenttiArajärvi #SirpaPietikäinen #MillaKalliomaa #MannerheiminlastensuojeluliittoMLL  #Kadotetulapset #ChildWelfarelackofresourcesinFinland #TheCentreofExcellenceonSocialWelfareinFinland #Systeeminenlastensuojeluntoimintamalli #Syty #Lumo #Tienviittojalastensuojeluun #onnistuminenlastensuojelussa #Lastensuojelunonnistumisentekijät #lastensuojelunedunvalvoja #TheMinistryofSocialAffairsandHealthinFinland #whitewashinchildwelfare #fostercarecrimeinFinland #FosterCareViolence #FosterCareResearchinFinland #ChildWelfareFinland #childwelfareorganizationsinFinland #lastensuojelujärjestöt #LostChildreninFinland  #ChildWelfareCorruptioninFinland #perhekuntoutus #Anarkistisossut #MunPerheet #lastensuojelulobbaus#BirgittaWulf #erityisosaajat#toimivalastensuojelu #Kotikoivu #Loikalankartano #Familar #Outamonlastenkoti #ChildWelfareAssessmentinFinland #childwefareorganizationsinFinlandarenotNGOs #Suomi100Kaikilleeväätelämään #perhetyö#Familywork#ArtbasedActivitiesinFinnishChildWelfare#suomalainenmielenterveyspolitiikka #Diakonissalaitos#ekososiaalityö  #DeaconessFoundationFinland #HelsinkiDiaconessInstitute #Familarperhekuntoutus #Mehiläinen #PerhehoitokumppanitSuomessa #Humana #FCA #FosterCareAssociatesinFinland #PelastakaaLapset#SavetheChildrenFinland #NuortenYstävät #FriendsoftheYouth #SOS-lapsikylä #SOSChildrenVillageinFinland #Pesäpuu #Perhehoitoliitto #Attendo #FamilyCareAssociationFinland #AilaPaloniemi #TarjaHeino #TarjaPösö #Piia-LiisaHeiliö #MarkoNikkanen #Perhehoitotutkimus #PasiKohtala #NuorisokotiPuro
​ #Nevalanmäenperhekoti #CTMlastensuojelu #Pohjolakoti #Ensi-jaturvakotienliitto #ChildrensDetectiveClub #FosterCarePricesinFinland #FinnishMotherandBabyHomesandShelters #DiverseFamiliesnetwork
#HowtosabotageFosterCareResearchinFinland #HowtohidefostercareviolenceinFinalnd#pseudotutkimus #uuskieli #lastensuojelunavohuollontukitoimet#lastensuojelunideologinenkorruptio #IdeologicalCorruptionofFinnishChildWelfareResearch#lastensuojeluntutkimustarvitseehuostaanottoa #psykoanalyysi #lastensuojelueugeniikka #kiintymyssuhdeteoria #AttachmenttheoryinFinnishChildWelfareResearch #SavetheChildrenFinland #MunPerheet #FinnishChildWelfareResearch #PerhehoitokumppanitSuomessaOy #Pesäpuu#PRIDE #lastensuojelunkehittäminenkritiikki #lastensuojelututkimuskritiikki#monitoimijaisetperheet #JariSinkkonen #MirjamKalland #Piia-LiisaHeiliö #TarjaPösö #TarjaHeino #EvaBiaudet #STM #STEA #THL #FinnishInsituteforHealthandWelfare #Lapsiuhritutkimus #Lastensuojelunlapsiuhrit#naksahdus #Kysyjakuunteletutkimus #PäiviSinko#LapsenparasYhdessäenemmän #Lastensuojelulapsenetuna #Lastensuojelunonnistumisentekijät #Tienviittojalastensuojeluun #Kunapueitunnuavulta #Systeeminenlastensuojelumalli #lastensuojelunkokemusasiantuntija#ExpertbuexperienceinFinland #Sopivasijaiskotilapselle #Varhaiset ihmissuhteet#Lapsiuusissaoloissa #X-ketju  #vihapuhesosiaalityössä #HateSpeechinFinnishSocialWork #lastensuojelulaki #TuomasKurttila #JeromeKagan #JudithHarris#TainaMeriluoto #ElinaPekkarinen #Lastensuojelunasiakirjatvanhempiennäkökulmasta #Väkivallatonlapsuus#Toimenpidesuunnitelma lapsiinkohdistuvanväkivallan ehkäisystä2020−2025 #Barnahus #Varpu #Varhainenpuuttuminen #hoidollinenhuostaanotto #huolenvyöhykkeet #FinnishChildWelfareResearch#FinnishMentalHealthResearch #GEMMA #NeurocenterFinland #Genome, Environment, Microbiome and Metabolome in Autism #Pirjo Achté #Reija Autio #Tampereen yliopisto #European Biomedical Research Institute of Salerno (EBRIS) Foundation #MattiNykter #Lastensuojelulainkokonaisuudistus #Lastensuojelulainkokonaisuudistuskritiikki

”Maisteritasoinen ammatillisuus  lastensuojelutyössä on toiminut juridiikan vastavoimana” (Pelastakaa Lapset, Marjomaa & Laakso, 2010, 136)

 Systeemisen lastensuojelumallin myötä joko avohuollon tukitoimi (perhetyö) tai huostaanotto-uhkailusta ollaan siirtymässä sekä avohuollon tukitoimia ( perhetyö, perhekuntoutus, perheterapia) että huostaanotto- “vuorovaikuttamiseen”. 

Systeeminen lastensuojelumalli ei ole tiedettä vaan ideologiaa

Systeemisen ajattelun pitäisi ottaa huomioon tiedot muista tasoista, niin korkeammista kuin alemmistakin tasoista sekä työntekijöiden omasta vaikutuksesta systeemiin mutta systeemisessä lastensuojelumallissa näin ei tapahdu.

Systeemisten lastensuojelutiimien ajattelu on todellisuudessa epäsysteemistä, ideologista  ja reduktionistista eristäessään perheen kontekstistaan ja nähdessään perheen  lapsen oireen syynä unohtaen että myös psykiatria, lastensuojelu, terapiakulttuuri, THL ja STM ovat systeemejä, jotka usein pyrkivät status quo:n säilyttämiseen- hinnalla millä hyvänsä.

 Kun  interventiolla tai mallilla on ideologinen perusta, se pitäisi tunnustaa  sen sijaan, että piiloudutaan pseudotieteellisen päättelyn savuverhon taakse. 

Ideologiasta vapautuminen edellyttäisi mallien, hypoteesien ja tekniikoiden näkemistä ennakkoluuloina ja uskomuksina pikemminkin kuin tosiasioina (Cecchin, Lane & Ray 1994: 15) mutta systeemisessä lastensuojelussa niistä on tullut itseisarvollisia innovaatiouskon opinkappaleita.

Systeemisiin perheteorioihin tutustumalla voi päätellä kuinka eettisesti laadukasta, innovatiivista ja perheitä arvostavaa ja kunnioittavaa systeemisen lastensuojelumallin  toimintakulttuuri todellisuudessa on:
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/ala-alistu-eugeniikkaan-systeemisenlastensuojelun-tutkintamalli-lumo-ja-syty-hankkeisiin

Kysyä voi myös  miksi lastensuojeluparannuksena  markkinoidaan verovaroin   samoja keinoja, joiden vuoksi mielenterveyshankkeet ovat epäonnistuneet tavoitteissaan ( Ahonen 2020)  eli  huomion siirtämistä pois asiakkaiden ihmis- ja perusoikeuksista “palvelujärjestelmän kehittämiseen” (systeeminen lastensuojelumalli) ja "ennakkoluulojen hälventämiseen"(= sosiaalisen raportoinnin estäminen)?
Miksi sairastuttavia kaksoissidoksia perheiden kommunikaatiosta etsivät perheterapeutit eivät tee mitään omille kaksoissidoksilleen; miksi vapaaehtoisiin sijoituksiin painostamista kutsutaan  perhekeskeisyydeksi ja  MunPerheet- hankkeessa perheen suunnitelmallinen jälleenyhdistäminen tarkoittaa pyrkimystä pysyvään huostaanottoon?


Lyhyesti:

Syty- hankkeen ( systeeminen lastensuojelu) koulutukset tarjoavat loputtomasti ideologista pyhäpuhetta, moralistisia virhepäätelmiä, virheellistä tietoa ja myös eettisiä väärinkäytöksiä.
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kun-tarjottu-palvelu-ei-ole-palvelua-eika-tarpeenmukaista-apua

Syty-koulutukset itsessään näyttävät tuottavan vakavia asenne- ja laillisuusongelmia.
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/ala-alistu-eugeniikkaan-systeemisen-lastensuojelun-tutkintamalli-lumo-ja-syty-hankkeisiin

Yksityisen sijaishuollon edunvalvontatahon ( Pesäpuu ry)  Suomeen tuottama , Hackneyn mallista silvottu systeeminen lastensuojelumalli  ei ole  tiedettä vaan ideologiaa ja sellaisena sitä tulisi myös käsitellä.

Systeemisen lastensuojelumallin perusta on  perheterapia ( systeemiteoria) ja 1970- luvulla kehitetty  Milanolainen systeemikeskeinen lähestymistapa, joka perustuu uskonnoksi kutsuttuun psykoanalyysiin ( mm. Frank Sulloway, Fred Frankel, Richard Webster)  ja ideologiaksi väitettyyn systeemiteoriaan( Robert Lilienfeld).
 Myös  “suhdeperustaisuuden” ja "psykososiaalisen" takaa löytyy psykoanalyyttinen teoria (Granfelt 1993, 177; Howe 1998, 47; Ruch 2005, 114; Toikko 2009, 274) ja eugeniikan tarpeisiin synnytetty case work sosiaalisine diagnooseineen.

Systeemisen lastensuojelumallin "erityisosaajilla" samoin kuin muillakin systeemi -ajattelijoilla on erityinen heikkous määritelmiin, käsitteellisyyksiin ja ohjelmallisiin lausumiin, jotka kaikki ovat luonteeltaan epämääräisen hyväuskoisia ja moralisoivia, ilman konkreettista tai tieteellistä sisältöä esim. ”työskentely Hackneyn mallin mukaisissa systeemisissä yksiköissä on hyvin korkeatasoista”  tai "suhdeperustaisessa lastensuojelutyössä noudatetaan aina lainsäädäntöä."

Uskonnoksi väitetyn psykoanalyysin mukaan perhe on varhaislapsuuden  salattujen kiintymyssuhdehäiriöiden, konfliktien, traumojen, neuroosien  , insestitoiveiden ja häiriintyneen kommunikaation eli "perhepelien/ perhesääntöjen" (jokaisen perheenjäsenen pyrkimys määritellä suhteet muihin omilla ehdoillaan, mutta samalla kieltää tekevänsä niin) kehto ja patologisen perheen on muututtava itse tunnustamalla ongelmansa ( = suostuttava  sijoitukseen ja sitä pohjustaviin “avohuollon tukitoimiin “ "vapaaehtoisesti"). 

Myös ideologiaksi väitetyn systeemiteorian ( Lilienfeld, 1975), jolle perheterapia perustuu,   mukaan perheenjäsenten väliset kommunikaatiokuviot seuraavat ääneen lausumattomia perhepelejä/ sääntöjä, jotka palvelevat perheen homeostaasin( tasapainotila) säilyttämistä hinnalla millä hyvänsä.

​ Perheterapeutin tehtävänä on aiheuttaa kriisi ( esim. sijoitusuhka), joka sysää perheen äärirajoille muuttaakseen perheen patologisena pidetyn homeostaasin.

Esimerkki siitä, miten systeeminen lastensuojelumalli ja systeeminen riskiarviointi toimii laittomien hoidollisten huostaanottojen (joita on jo vähintään 20%  kaikista huostaanotoista)  tuottajana ja kuinka vinoon  systeemis-psykoanalyyttinen arviointi voi lastensuojeluprosessin johtaa  voisi olla perhe, jossa nuori poika, jonka ADHD:tä ei ole huomattu  käyttää  päihteitä tai käyttäytyy häiritsevästi.  Samaan aikaan uupuneilla  vanhemmilla, jotka ovat jo vuosia yrittäneet  turhaan saada apua ja käypää hoitoa  pojalleen on uuvuttavasta avunhausta johtuva aviokriisi. 

Systeemisessä lastensuojelumallissa voitaisiin perhetyön, sukupuun ja sirkulaaristen kysymysten jälkeen tulkita, että poika ylläpitää perhesysteemin homeostaasia päihteidenkäytöllään / häiriökäyttäytymisellään, jotta  vanhemmat eivät voisi erota.

Tavoitteeksi asetettaisiin, että perhe löytää "vapaaehtoisesti" ( perheelle täysin turhan ja perheen talouden romuttavan  )    perhekuntoutuksen kautta   “muutoksen systeemissään, jotta  lapsen  huumeidenkäytön/ häiriökäyttäytymisen ei tarvitsisi enää olla ratkaisu vanhempien haastavaan tilanteeseen. “

Perhekuntoutus ja  siihen liittyvä sijoitusuhka tulkittaisiin systeemisessä viikkokokouksessa "hedelmällisenä kriisinä, joka sysää perheen äärirajoille muuttaakseen perheen  homeostaasin".

Poika ja perheen isä todennäköisesti suuttuisivat ja kieltäytyisivät tästä  jo etukäteen päätettyä sijoitusta usein pohjustavasta interventiosta , jonka takia perhe kirjattaisiin yhteistyökyvyttömäksi ( = uusi sijoitusperuste) . Isän suutahdettua työntekijälle “korkean riskin erotilanne” vaihtuisi asiakaskirjauksissa “korkean riskin perhe”- määritelmäksi. 
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kuopio-maksaa-lahes-50-000-euroa-perheen-hajottamisesta-ja-noyryyttamisesta-sitran-rahoittamassa-perhekuntoutuksessa

Pojan päihdeongelma  ja ADHD   jäisivät  hoitamatta tai hoidettaisiin väärin koska ne nähtäisiin vanhempien aiheuttamina  psykiatrisina ongelmina. Myöskään vanhemmat uuvuttaneita palvelujärjestelmäpuutteita ei korjattaisi.  Sopivien päihde- ja mielenterveyspalvelujen puuttuessa hyvin todennäköisesti poikaa ehdotettaisiin sijoitettavaksi väittämällä, että “ kodin olosuhteet vaarantavat vakavasti lapsen kasvun ja kehityksen ja avohuollon tukitoimet ( joksi perhekuntoutus nyt kirjattaisiin) ovat osoittautuneet mahdottomiksi toteuttaa”.

Perheterapeuttinen käsitys perhekeskeisyydestä selittää  sen, miksi Suomessa on niin paljon "vapaaehtoisia" huostaanottoja: "Esimerkiksi perhekeskeisyyttä noudattava työntekijä saattaa joutua tekemään lasten huostaanottopäätöksen, mutta pyrkii kuitenkin neuvottelemaan tästä vanhempien kanssa esimerkiksi niin, että tehdään vapaaehtoinen sijoituspäätös" (Alho-Konu, 2005, 80).

Ammattilaiset pyrkisivät pitämään vanhemmat kanssaan “ luottamuksellisessa vuorovaikutussuhteessa" ( jotta vanhemmat eivät käänny juristin puoleen ja vaadi perheen jälleenyhdistämistä) “ vaikeasta päätöksestä huolimatta” niin kauan, että voidaan väittää, että “ sijoitetulle on muodostunut korjaava kiintymyssuhde sijaisvanhempiin”, jolloin häntä ei enää palauteta kotiinsa ja/tai hänet pyrittäisiin adoptoimaan sijaisvanhemmille. 

Systeeminen riskiarviointi perustuu  virheellisille teorioille ja oletuksille

Systeemisessä riskiarvioinnissa yhdistyvät kaikki kansalaisten oikeusturvaa vakavimmin loukkaavat ilmiöt, teoriat ja toimijat. Lastensuojelun ideologia  ,  reformieugeniikka, ACE , systeeminen perhekonstellaatio, Hoitotyön tutkimussäätiön( Hotus) virheellisiä kaltoinkohteluepäilyjä ja -syytteitä tuottavat riskilistat, ideologiaksi väitetty systeemiteoria ( Lilienfeld, 1975) ja psykoanalyyttiset kiintymyssuhde-, mentalisaatio- ja traumateoriat saavat tulkitsijoikseen  korruptoituneita järjestöpomoja, systeemisten tiimien perhetyöntekijöitä , perheiden oikeusturvan romuttavan Lastenasiaintalo (  LASTA, Barnahus)- hankkeen asiantuntijoita, lastensuojelun tilastoinnin ja tietoperustan laiminlyöneen THL:n  tutkijoita ja arvioijia  , ACE- seulaajia,  Syty-hankkeen kouluttajia ja STEA:n ja STM:n byrokraatteja, joille tarkastustoiminta tarkoittaa rahoitettujen toimijoiden omakehun ja raporttien mapittamista.

Systeemisessä lastensuojelumallissa kerrotaan avoimesti, että mallin yhtenä tavoitteena on irtaantua lastensuojelun juridisoitumiskehityksestä (eli lakisidonnaisesta ja lainalaisesta työskentelystä). Tämä onkin ainoa tavoite, jonka malli on saavuttanut sosiaalityöntekijöiden edunvalvonnan lisäksi.

Systeemistä lastensuojelumallia markkinoitiin asennemuutoksella, sijoitusten vähentymisellä ja kustannussäästöillä mutta todellisuudessa- kuten aiemmissakin lastensuojelun “kehittämishankkeissa”- sijoitukset lisääntyivät suhteessa asiakasmääriin ja lastensuojelun kustannukset  ja lastensuojelusta tehtyjen kanteluiden määrät kasvoivat.  

Systeeminen riskiarviointi jakaantuu tilannearvioon ja systeemiseen interventioon ( kiireellinen sijoitus/ huostaanotto ja  niitä pohjustavat lastensuojelun tutkimusmenetelmät  ja   “avohuollon tukitoimet”), joita rasittavat puuttuva informaatio, faktantarkastus, osaaminen ja vastuu- ja korvausvelvoitteet.

Epäluotettavien riskiarviointien aggressiivinen markkinointi julkisin varoin on käsittämätöntä sillä kliinisen päätöksenteon perustana ei ylipäätään tulisi olla riskiarviointi.

Vain biologisista perheistä intuition varassa kaltoinkohteluriskejä etsivä ja löytävä systeeminen riskiarviointi itsessään on vakava oikeusturvariski, jota voidaan arvioida Eileen Munroa soveltaen selvittämällä lastensuojelun riskibisneksen ja ideologisen ja taloudellisen korruption historia ( mitä tapahtui) , nykykäytännöt ( mitä tapahtuu) ja tulevaisuus ( mitä saattaa tapahtua, ellei korruptioon puututa).
​http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/systeeminen-lastensuojelun-toimintamalli-systemaattista-syrjintaa-ja-rakenteellista-vakivaltaa

Pitkästi:

Laadukasta ja luotettavaa  systeemistä perhe- ja riskiarviointia? 

Perhearviointi on usein epäpätevän henkilöstön suorittamaa häiriö-orientoitunutta arviointia epätieteellisillä menetelmillä. 
Suomalaisilla  sosiaalialan asiantuntijoilla  tuntuu olevan ylisukupolvisesti periytynyt luottamus ja viehtymys erilaisiin kaikenkattaviin maailmanselityksiin ja ideologioihin.

Koulutusta lasten seri- haastatteluun on hankittu sellaisilta skandaaliguruilta ja insestihysterian isiksi nimetyiltä  psykoanalyytikoilta kuin  Tillman Fürniss ja Arnon Bentovim, jotka THL:n edeltäjä Sosiaalihallitus kutsui luennoimaan 80-luvun lopussa ja 90-luvun alussa. 

Furnissin ja Bentovimin  lähtökohtana oli hyväksikäytön ennakko-olettama ja heidän  mielestään lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä tutkittaessa oli hyväksyttävää johdatella lasta. Poliiseille ja sosiaalityöntekijöille opetettiin lasten kanssa tehtävää ‘paljastustyötä’, joka tuotti lukuisia oikeusmurhia. 

Arnon Bentovimin jalostamien  häiriö-orientaatioon perustuvien oppien ja  periaatteiden kantaviin teemoihin kuuluu käsitys perheen systeemisyydestä, ominaislaadusta ja salatuista traumoista. 

Valitettavasti sosiaalialan historiallinen muisti on lyhyt ja varoitukset johdattelevista menetelmistä ja ihmisten olemuksellistamisesta  ovat unohtuneet.

 Bentovimin lukuisia vääriä hyväksikäyttösyytöksiä ja oikeusmurhia tuottaneet   opit ovat jälleen käytössä lukuisissa lastensuojelu- ja perhekuntoutuslaitoksissa  mm. kunnallisten perhetukikeskusten, Diakonissalaitoksen, Ensi- ja turvakotien liiton, Kirkkopalvelut ry:n, Merikratos Oy:n ,  MIELI ry:n  ja sen Psykoterapia Instituutin sekä Pelastakaa Lapset ry:n perhearvioinneissa.

Arviointimalleja, alkuarviointia,   kyselylomakkeita ja perehdytyskansioita Bentovimin perhearviointiin suomentavat ja kehittelevät heikosti koulutetut sosionomit opinnäytetöinään ja lastensuojelulaitosten henkilökunta osana koulutustaan (Falck, 2007; Kämäräinen 2016; Oinonen & Salin 2016; Tarnanen, 2017;  Simola 2018).

Puutteellisen kielitaidon omaavat perhetyöntekijät ja sosionomiopiskelijat jopa kääntävät perhearviointimallin sisältökuvaukset , arviointilomakkeet ja pisteytysohjeet englannista suomeksi. "Englanninkielinen materiaali vaikeutti asioiden hahmottamista, vaikka käännöstyötä kysymysasetteluista perhetyötiimi teki yhdessä. Kysymysten sanamuoto koettiin välillä asiakkaan kannalta vaikeaselkoiseksi ja valmiita kysymyksiä muovailtiin asiakkaille helpommin ymmärrettäviksi"( Falck, 2007, 39.)

Kaikki perhearviointia käyttävät eivät olleet saaneet lainkaan koulutusta saati ohjeistusta sen käyttöön vaan ”oppineet” arviointimenetelmän toisen käden kautta, jonkun koulutuksessa olleen työyhteisön jäsenen epävirallisen opastuksen avulla (Kämärainen, 2016, 39- 40).

Diakonia- ammattikorkeakoulun opiskelija Tiina Falck  kertoo  opinnäytetyössään  kehittäneensä lastensuojeluyksikkö Purjeelle  perhetyön uusia    alkuarviointi-menetelmiä   ja   lomakkeita Bentovim- Miller –perhearviointimallin avulla,  josta “omistajamme     totesivat,     että “     lastensuojelulaitosten markkinoiden     kasvaessa,  vahvistamme   asemaamme    jos   saamme toimintamme  sisältöön  B-M-  menetelmän. “( 2007,52).

JAMK:n sosionomiopiskelijat Elina Oinonen ja  Mari Salin kertovat  vuonna 2016  Toivoa tulevaisuuteen- opinnäytetyössään muokanneensa Iso-Britanniassa kehitetyn Bentovimin perhearviointimenetelmän lapsi-ja perhepalvelukeskus Ruusun käyttöön ja nimenneensä sen uudelleen Toivo-menetelmäksi.

Tässä esimerkki siitä, miten perhearviointia todellisuudessa tehdään:
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kuopio-maksaa-lahes-50-000-euroa-perheen-hajottamisesta-ja-noyryyttamisesta-sitran-rahoittamassa-perhekuntoutuksessa

Entä miten sosiaalialan asiantuntijat palkitsevat kokemusasiantuntijat, jotka  hoitavat- kuten edellämainitussa  perhekuntoutusraportissa-  ilmaiseksi heidän lakisääteiset mutta laiminlyödyt velvollisuutensa; lastensuojelulaitosten ja -palvelujen valvonnan ja rakenteelliseen sosiaalityöhön kuuluvan raportoinnin?

Asiantuntijat  kertovat, että  asiantuntijoiden tulee estää, rajoittaa ja suodattaa kokemusasiantuntijoiden mediakontakteja, keskustelua ja kertomuksia ja suojella  ihmisiä, varsinkin omia asiakkaita  kokemusasiantuntijoilta, jotta nämä eivät pääse johtamaan muita ihmisiä ajattelemaan palveluvastaisesti.
​

Juridisoitumiskehitykseltä turvaan takaisin puoskaroimaan

Miksi STM rahoittaa systeemistä lastensuojelun toimintamallia, jonka julkitavoite on siirtyä pois lastensuojelun juridisesta orientaatiosta takaisin sosiaalityön väkivaltaisille juurille ?

Rahoittaisiko valtio myös systeemistä terveydenhuollon mallia, jossa pyrittäisiin pois lakiperustaisesta modernista terveydenhuollosta takaisin terveydenhuollon juurille; suhdeperustaiseen puoskarointiin   humoraalipatologian ja demonien ja porttojen metsästyksen menetelmillä?

Hotuksen ja Syty- hankkeen  riskikoulutuksissa olleiden kannattaa muistaa, että    subjektiivinen  huoli esim. " perheen alentuneesta lämminhenkisyydestä"  ( Hotuksen riskilistan kaltoinkohtelun riskitekijä)  ei ole juridisesti pätevä peruste edes lastensuojeluasiakkuuden aloittamiseen saati kansalaisten perus- ja ihmisoikeuksiin puuttumiseen.

Systeemisessä riskiarvioinnissa pääsääntöisesti tukeudutaan psykoanalyysin virheellisiksi osoitettuihin teorioihin ja sekoitetaan toisiinsa ideologia ja tiede, moralistiset virhepäätelmät ja faktat,  väestötason riskifaktorit ja yksilötason riskimarkkerit  , haitta ja riski ( tulevaisuus)  sekä turvallisuus- ja riskiarviointi. 

Hoitotyön tutkimussäätiön (Hotus) riskilistoilla mahdollistetaan kenen hyvänsä vanhemman leimaaminen potentiaaliksi kaltoinkohtelijaksi ja lähes mikä hyvänsä käytös, ominaisuus tai olosuhde lasten kaltoinkohtelun riskisignaaliksi tai jo tapahtuneen kaltoinkohtelun osoittimeksi. 

Kaltoinkohtelun ja väkivallan yleisyyttä liioitellaan laajentamalla kaltoinkohtelun kriteeristöä kattamaan myös asiantuntijan tulkitsema kaltoinkohtelun ja väkivallan uhka tai riski ilman täsmällistä määrittelyä (= voi olla mitä tahansa) ja muokkaamalla puuttuva näyttö muotoon saattaa aiheuttaa, ilmeisesti aiheuttaa tietoisena siitä, että heikosti perehdytetyt riskiseulausta toteuttavat työntekijät sekoittavat riskifaktorit ja riskimarkkerit. 

Näin patologisoidaan valtava määrä ihmisiä (jopa enemmistö), tuotetaan keinotekoisesti poikkeavuutta ja hämärretään normaalin ja epänormaalin kokemuksen rajat, vaikka riskilistojen markkinoijat tietävät, että suurin osa riskiryhmäläisiksi luokitelluista ei tee mitään haitallisia tekoja ja että kliinisen päätöksenteon perustana ei ylipäätään tulisi olla riskiarviointi.

Lastensuojelussa tutkimustieto ei auta ammattilaisia tietämään tai toimimaan koska riippumatonta tutkimustietoa tai asiakaspalautteita  ei lastensuojelussa kerätä, käytetä eikä koeta tarpeelliseksi.
Myöskään näyttöön perustuvia käytäntöjä ei ole olemassa suomalaisessa lastensuojelussa ( Paasio, 2014).

Systeeminen riskiarviointi jakaantuu tilannearvioon ja systeemiseen interventioon( kiireellinen sijoitus/ huostaanotto ja niitä pohjustavat lastensuojelun tutkimusmenetelmät ja   “avohuollon tukitoimet”).

Systeemisen lastensuojelun tutkimusmenetelmät jakavat psykoanalyysin häiriö-orientoituneen käsityksen (bio)perheestä neuroottisena ja salailevana riskiympäristönä, joka tuottaa lapsille tukahdutettuja traumoja. 

Tutkimusmenetelmien kyseenalaistamaton taustaoletus on, etteivät lapset kerro traumaattisiksi oletetuista perheoloistaan mitään vapaaehtoisesti vaan lastensuojelun asiantuntijan/ työntekijän pitää nyhtää ja tulkita haluamansa tieto heistä salakavalasti esim. leikin varjolla(=urkinta).

 Lastensuojelun tutkimusmenetelmät ovat usein paitsi tieteellisesti epäpäteviä ja helposti vääriä positiivisia löydöksiä tuottavia- myös eettisesti arveluttavia ja perheiden oikeusturvaa vaarantavia: 

http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-tutkimusmenetelmat-osa-1-rorschach
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-tutkimusmenetelmat-osa-2-mim
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-tutkimusmenetelmat-osa-3-lapsilahtoiset-valineet-vuorovaikutuksen-vahvistamiseksi
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-tutkimusmenetelmat-osa-4-haastattelu
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/taidelahtoiset-menetelmat-lastensuojelussa-urkintaa-ja-manipulointia
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lapset-puheeksi-vai-huoli-puheeksi
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/ace-seulonnat-ulotetaan-pian-kaikkiin-sote-palveluihin-luvassa-vaaria-epailyja-turhia-tutkimuksia-ja-laittomia-sijoituksia
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/villit-seulaukset-hotuksen-riskilistoilla-vaarantavat-vakavasti-asiakasturvallisuutta-kaltoinkohtelun-riskitekijoista-tuotetaan-vaaria-kaltoinkohteluepailyja
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/perhetyo-miten-valmistautua-kohtaamaan-perhetyontekija

Erityisen huolestuttavaa on, että systeemisissä tiimeissä mukana ovat perheiden pelkäämät, ylisukupolvisia ongelmia metsästävät perhetyöntekijät , joiden perinteiden tehtävä on ollut perheiden urkinta, riskiarviointi ja näytön kerääminen huostaanottoja varten kotikutoisilla menetelmillä ja olemattomalla osaamisella. Perhetyöntekijöiden nimeämiä perhetyön menetelmiä ovat  sukupuiden piirrättämisen lisäksi mm. toisen näkeminen, ääneen ajattelu, havainnointi, auton käyttö, kävelyllä käynti, lomakkeiden täyttö, luistelu, keilaus, soittaminen puhelimella ja toimistokäynti (Kuronen & Weckman, 2010, 105).

Kansalaisten oikeusturva vaarantuu vakavasti kun lastensuojelun tutkimusmenetelmiksi kelpaavat  perhetyöntekijöiden urkinnan  lisäksi myös  korttipelit mm. sijaishuollolla kovaa tulosta takovan mutta valvontavelvoitteitaan laiminlyövän sijaishuoltojätti Anglicaren alaisen St Luke´s Innovative Resources- yrityksen tuotteet, joita Suomessa kaupittelee Pesäpuu ry.

Avohuollon miljardibisnestä odotellessa

Systeemisen riskiarvioinnin asiantuntijoita vaivaa sijaishuolto- ja asiantuntijausko mainostetusta “ei- tietämisen positiosta” huolimatta. 

Heillä on vahva taipumus moralistisiin virhepäätelmiin, joissa pitäisi- lauseista muokataan on- lauseita esim. lastensuojelun arvioinnin pitäisi olla luotettavaa joten se on luotettavaa. 

Lisäksi asiantuntijoilla  on  taipumus yliarvioida lastensuojelujärjestelmän toimivuus ja oma osaaminen ja suhtautua naivisti , kiistäen  ja loukkaantuen   asiantuntijoiden, viranomaisten ja palvelujärjestelmän todistettuihinkin riskeihin ja jo toteutuneisiin väärinkäytöksiin. 

Toisin kuin Yliruka uskoo, esimerkiksi vähäinen 3% lasku vuoden 2021 huostaanotoissa ei välttämättä tarkoita onnistunutta tukea vaan sitä, että  huostaanotettaviksi päätetyt lapset ovat odottaneet  vasta ensi vuoden tilastoissa näkyviä huostaanottojaan huostaanottoja  tuottavissa ja oikeuttavissa  “avohuollon tukipalveluissa” kuten perhetyössä , perhekuntoutuksessa ja tukiperheissä. 

Avohuollon tukitoimien lisääntynyt rahoitus tuskin tarkoittaa vähentyviä huostaanottoja vaan pahimmillaan sitä, että sijaishuollon miljardibisneksen rinnalle luodaan perheiden tarpeita vastaamattomista ja huostaanottoja tuottavista tukitoimista avohuollon miljardibisnes yksityisten palveluntuottajien liikevoittojen kasvattamiseksi. Heikki Hiilamo tutkimusryhmineen havaitsi jo vuonna 2010, että niissä kunnissa , joissa oli panostettu lastensuojelun ennaltaehkäisevään tukeen, tehtiin myös enemmän huostaanottoja.

Systeemisen lastensuojelumallin myötä joko avohuollon tukitoimi  tai huostaanotto-uhkailusta ollaan siirtymässä  sekä avohuollon tukitoimia  että huostaanotto-" vuorovaikuttamiseen". 

Terapeuttisen vallan ja psykoanalyyttisen lastensuojeluideologian riskitekijöiden tiedostaminen ja niihin vaikuttaminen olisivat kuitenkin  keinoja vähentää lasten kaltoinkohtelua esim. autismikirjon lasten lainvastaisia huostaanottoja.

Elina Aaltion ja Nanne Isokuortin mukaan Hackneyn (Reclaiming Social Work) mallia  ei ole sovellettu kuin vain osittain. Osa eroista vaikuttaa perustelemattomilta. Toisin sanoen, erot johtuvat siitä, että malli on ajautunut (drifted) pois alkuperäisestä esikuvastaan sen sijaan, että eroavaisuuksista olisi tehty tietoisia päätöksiä perusteellisen harkinnan perusteella. Lopputuloksena suomalaisen mallin ydinelementeistä, menetelmistä, työvälineistä, avaintiedoista- ja taidoista ei ole selkeää käsitystä". ( THL, 3/2019, 156)
​
Suomessa lastensuojelun mallin/  palvelun voi vakinaistaa ja valtakunnallistaa vain jos se hyödyttää sijaishuollon ja sosiaalityöntekijöiden edunvalvontaa. Lapsiperheitä kehittämistyön tai "palvelujen" ei tarvitse hyödyttää lainkaan kuten  huostaanottoja tuottavat avohuollon tukitoimet todistavat.
​

Terapeuttisen vallan lobbarit
kuvakaappaukset Talentia,  Heidi-Hanna Karhu

Kuvassa vasemmalla on systeemisen lastensuojelumallin kehittäjä, entinen Folkhälsanin perhetyön asiantuntija sosiaalityöntekijä ja vuoden 2021 perheterapeutiksi valittu STM:n sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunnassa , THL:ssa ja Tulevaisuuden lastensuojelu- hankkeessa vaikuttava  Katarina Fagerström yhdessä avoimen adoption kehittäneen Pelastakaa Lapset ry:n adoptiotoiminnan kehittäjänä ja järjestön pitkäaikaisena toiminnanjohtajana tunnetun sosiaalityöntekijä-äitinsä  kanssa. 

Keskellä on niinikään systeemisen lastensuojelumallin kehittäjäksi nimetty hypnoosilääkäri- psykoterapeutti - NLP Master Practitioner Pekka Aarnisalo, jota Itä-Suomen yliopiston medikalisaatiotutkija, dosentti Markku Myllykangas on kritisoinut puoskaroinnista mm. uskomushoitojen tuomisesta päihdehoitoon.

Oikealla nähdään systeemisen lastensuojelumallin kouluttaja,  terapeuttisen vallan käytäntöjä markkinoiva perhepsykoterapeutti  Jukka Pyhäjoki.

Mallin on tuottanut Suomeen ja "suomettanut"  Pelastakaa Lapset ry:stä ja Perhehoitoliitosta syntynyt  sijaishuoltojätti Anglicaren taidelähtöisiä ja vuorovaikutteisia välineitä kaupitteleva PRIDE- kouluttaja ja sijaishuollon edunvalvontajärjestö  Pesäpuu ry, jonka pyöreän pöydän kumppaneita ovat mm. Attendo Oy, AVA, Familar Oy, Diakonissalaitos, Lauste,  PKS Oy ja NY (klikkaamalla nimiä saat lisää tietoa).

Pesäpuu ry on pyrkinyt ulottamaan  verkostonsa ja vaikuttamistoimintansa lainsäädäntöön, lastensuojeluyrityksiin, hallinto- oikeuksiin, moniammatillisiin asiantuntijaryhmiin, yliopistotutkimukseen,  sosiaalityöntekijöiden koulutukseen ( mm. lastensuojelun ja sijaishuollon tarve, perheen jälleenyhdistäminen), sosiaalialan osaamiskeskuksiin, LSKL:ään, THL:ään, lastensuojelun "kehittämishankkeisiin"( Kaste, lastensuojelun edunvalvoja,  LASTA, VOIKUKKIA, Arvokas, MunPerheet, systeeminen lastensuojelu ), varainhankintaan ja  valvontainstituutioihin ( mm. lapsiasiavaltuutettu, Valvira, eduskunnan oikeusasiamies).
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelujarjestot-ja-sosiaalialan-oppilaitokset-sijaishuollon-kasvattamisen-ja-yksityistamisen-airueina

Asiakkaiden kuulemista, osallisuutta  ja vuorovaikutusta mainostavaan jo kuudetta vuotta  miljoonien euron rahoitusta saaneen systeemisen  lastensuojelumallin  valtakunnalliseen arviointiin oli haastateltu vain  6 nuorta ja  14 vanhempaa    (Aaltio & Isokuortti , THL — Raportti 3/2019, 116 ).

Vuotta myöhemmässä raportissa haastateltuja asiakkaita oli yhteensä kuusi, joista viisi oli pettyneitä systeemisiin keskusteluihin, jotka eivät auttaneet perheitä palvelussa ( Aaltio & Isokuortti, 2020).

 Isokuortin , Laajasalon ja  Barlowin  (2021) uuden tutkimuksen mukaan lastensuojelun käytäntömallien ( ratkaisukeskeinen case work, signs of safety / turvallisuuden merkit ja systeeminen lastensuojelumalli RSW) suosiosta huolimatta näyttö niiden  hyödyistä perheille on olematon tai vähäinen.
​
Puuttuvasta vaikuttavuudesta huolimatta malleja käytetään, rahoitetaan ja levitetään Suomessa edelleen ongelmien ennaltaehkäisyn verukkeella. 
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/suomalaiset-haluavat-yha-rahoittaa-lapsibisnestasosiaalityontekijoiden-ja-ehkaisevan-lastensuojelun-lisaaminen-lisaa-huostaanottoja-ja-oikeusturvaongelmia

Iona Heathin  ja David Sackettin havainnot  ennalta ehkäisevän lääketieteen kolmesta röyhkeyden elementistä sopivat myös ehkäisevään lastensuojeluun erilaisine arviointeineen:
Ehkäisevä lastensuojelu on ensinnäkin aggressiivista: se etsii terveitä ihmisiä oma-aloitteisesti ja kertoo heille, miten heidän olisi elettävä elämäänsä.
Toiseksi se on ylimielistä: se olettaa automaattisesti, että sen tarjoamista neuvoista seuraa enemmän hyötyjä kuin haittoja, vaikka tämä ei aina pidä paikkaansa.
Kolmanneksi ehkäisevä lastensuojelu on määräilevää ja hyökkää herkästi kaikkien niiden kimppuun, jotka kyseenalaistavat sen suosituksia.

Kun edellä mainitut kolme röyhkeyden muotoa pannaan yhteen, saadaan jotakin mikä muistuttaa moraalista ristiretkeä.  Yhdistelmän lopputuloksena on ideologia, jossa järkiperäinen ja vastuullinen kansalainen on itse vastuussa terveydestään , ja sairaus on merkki moraalisesta epäonnistumisesta.
​
Näin lastensuojelu luo normatiivisen ihmisen ideaalin, jota kaikkien on tavoiteltava. 
Annettujen ohjeiden takana, kulisseissa, on valtava vääntövoima kaupallisia tavoitteita ja etuja, jotka tuottavat säännöstön mittalaitteet ja interventiot.

​Antropologi Joao Biehl on tutkinut yhteiskunnan harjoittamaa kansalaisten hylkäämistä ilmiönä. 
Biehl kuvaa tutkimuksessaan, miten mielenterveyden häiriöön sairastuneet eivät syrjäytyneet yhteiskunnasta ainoastaan putoamalla palvelujärjestelmän aukkojen läpi, vaan nimenomaan palvelujärjestelmän hyvää tarkoittavien interventioiden seurauksena.

 Hänen mukaansa poliittiset muutokset, joissa terveydenhuoltoa on hajautettu, yhteisöjä vastuutettu valtion tehtävistä ja yhteisö- ja perheterapeuttisia menetelmiä korostettu, ovat edesauttaneet hylkäämisen ilmiön muodostumista. Lopulta on käynyt niin, että hylättyjen ihmisoikeuksista ei kukaan ole ollut kiinnostunut. Biehl käyttää tästä ilmiöstä käsitettä ex-human ( Biehl, 2005).

Vääriä tietoja , tutkimustuloksia ja neuvoja tuottamalla ja jakamalla asiantuntija voi johtaa kansalaisia ja mediaa harhaan, ajattelemaan kritiikittömän myönteisesti erilaisista pseudopalveluista ja  fabrikoida sairauksia tai ”tyytymättömyyden tiloja”, joiden korjaamiseksi tarjotaan omia/ oman korruptioyhteisön  vahingollisia  palvelutuotteita.
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kuinka-arvioida-terveysuutisen-luotettavuus
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/sosiaalityonpsykiatrian-palvelujarjestelmia-ei-tehty-asiakkaille-vaan-mm-keskiluokkaisten-rouvien-paistattelupaikaksi

Eettisinä vartijoina toimivien kokemusasiantuntijoiden ja toimittajien  tehtävä on suojella muita ihmisiä, erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaita terapeuttiselta vallalta;  toimimattomilta pseudopalveluilta ja sosiaalityön ristiretkeläisiltä, korruptoituneilta asiantuntijoilta jotka hoitavat itseään ja/tai ajavat taustayhteisönsä/yrityksensä agendaa ja ideologiaa asiantuntijaroolinsa ja työtehtäviensä esim. asiakastyön ja tutkimustoiminnan kautta.
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelututkimukset-sijaishuollon-ja-sosiaalityontekijoiden-edunvalvontana-tunnista-pseudotutkimus
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sosiaalialan-ammattilaisten-salattu-ja-hapeallinen-kokemusasiantuntijuus

 
Ideologisen ja taloudellisen korruption riskibisnes

Systeemisen riskiarvioinnin kehittämisessä on ollut  mukana vakavista uskottavuusongelmista kärsiviä tahoja esim.  perheiden oikeusturvan vaarantavan  Lastenasiaintalo (  LASTA, Barnahus)- hankkeen asiantuntijoita, lastensuojelun tilastoinnin ja tietoperustan laiminlyöneen THL:n  tutkijoita ja arvioijia  , ACE- seulaajia ja  Syty-hankkeen kouluttajia.

Näin monen perheiden oikeusturvan vaarantavan hankkeen  ja käytännön yhtäaikainen ilmaantuminen ja markkinointi paljastaa, että hankkeita ovat olleet valmistelemassa samat sijaishuollon edunvalvontaan sitoutuneet korruptoituneet tahot. 

Systeeminen riskiarviointi kuten systeeminen lastensuojelumallikin perustuu vääräksi osoitetuille psykoanalyyttisille teorioille ( kiintymyssuhdeteoria , mentalisaatioteoria, psykoanalyyttinen traumateoria ja varhaisvuosien determinismi).

Psykoanalyyttinen teoriapohja ohjaa etsimään ja löytämään riskejä pääosin/ yksinomaan biologisista perheistä ja sivuuttaa paljon yleisemmät esim. lasten  kouluihin, harrastuksiin ja vertaisiin liittyvät kaltoinkohteluriskit. 

Lisäksi se ohjaa  virheellisesti uskomaan, että mahdolliset  traumat ja kaltoinkohtelu  olisivat piiloisia eivätkä lapset muistaisi niitä tai haluaisi kertoa niistä ilman asiantuntijan urkintaa. 

Koulutuksissaan Laura Yliruka valitteleekin, että  jotkut  vanhemmat tekevät  kaikkensa salatakseen  lasten kaltoinkohtelun ( Yliruka, 14.1.2022). 
​
Todellisuudessa vanhemmat yleensä kertovat avoimesti  kaltoinkohtelusta siitä kysyttäessä  (Flinck, Paavilainen & Merikanto 2007; Paavilainen & Flinck 2007; Paavilainen, Kanervisto, Flinck & Rautakorpi 2006).​

Vanhemmat myös usein hakevat apua itselleen sitä saamatta.

Leeni Ikonen kertoo kirjassaan Salasspidettävä kuinka" eräs äiti oli itse oma-aloitteisesti mennyt pyytämään apua ja kertonut avoimesti olleensa huolissaan omasta käytöksestään, hän oli taloudellisen ahdingon aiheuttamassa paineessa hermostuksissaan tarttunut lapseen kiinni ja töninyt tämän huoneeseensa. Lastensuojelu teki asiasta esitutkintapyynnön poliisille ja äiti tuomittiin myöhemmin pahoinpitelystä. Lastensuojelu teki hakemuksen lapsen huostaanotosta ja perusteli hakemustaan lapsen perushoivan puutteella ja äidin väkivallan käytöllä.

Hallinto- oikeus arvioi, että aikuisen kuormittava elämäntilanne ei oikeuta lapseen kohdistuvaan väkivaltaan ja totesi , ettei sellaista avohuollon tukitointa olekaan, jolla pystyttäisiin takaamaan lapsen fyysinen koskemattomuus. Avohuollon tukitoimien arviointia ei tehty muutoin kuin toteamalla, etteivät tukitoimet ole mahdollisia. Äiti ei saanut mitään tukea kasvatustyöhön  tai jaksamiseensa".

Ikosen mukaan täysin kohtuuton ja elämälle vieras on toteamus, ettei äiti voisi ottaa opikseen ja ettei sellaista tukitointa ole, jolla voitaisiin taata lapsen fyysinen koskemattomuus. "Tämä johtopäätös tarkoittaa käytännössä sitä, ettei vanhempia kannata ohjata lainkaan kasvatuskysymyksissä. Tutkimusten mukaan kasvatusväkivallasta kannattaa kuitenkin keskustella, koska vanhemmat muuttavat tapojaan ohjausta saatuaan. Tämä kyseinen äiti oli itse tietoinen vaikean taloudellisen tilanteen vaikutuksesta omaan käytökseensä , ja pyrki korjaamaan tilannetta hakemalla apua. Taloudellisen avun ja henkisen tuen sijaan hän sai kovimman mahdollisen rangaistuksen " ( Ikonen, 2013, 337).

Hallinto- oikeus noudatti tulkinnassaan täsmällisesti systeemisen lastensuojelun ( Syty), Hoitotyön tutkimussäätiön( Hotus) ja Lastenasiaintalon ( Barnahus, LASTA)  riskiarvioinnin logiikkaa, jossa yhden ainutkertaisenkin virheen tunnustaminen tulkitaan biologisen vanhemman tapauksessa merkiksi muiden salattujen ja vakavampien virheiden/patologioiden ja jatkuvien väärinkäytösten  olemassaolosta ja lapsen kaltoinkohtelun voidaan tulkita tapahtuneen jo sillä perusteella, että epäilty kuuluu useampaan kuin yhteen riskiluokkaan esim. on köyhä yksinhuoltaja, keskusteluhaluton tupakoitsija tai alentuneesti lämminhenkisessä perheessä elävä työtön.

Entä jos systeemisen lastensuojelumallin kehittäjä- psykoterapeuttien Katarina Fagerströmin ja Pekka Aarnisalon, Laura  Ylirukan( Syty), Taina Laajasalon( Barnahus, LASTA), Johanna Hietamäen ( ACE) ja Eija Paavilaisen( Hotus) epäonnistumisia tutkijoina käsiteltäisiin samalla logiikalla?

Kuormittava elämäntilanne ei oikeuta hyväpalkkaisten tutkijoiden kansalaisiin kohdistamaa institutionaalista väkivaltaa eikä ole muuta sellaista toimenpidettä kuin irtisanominen , jolla pystyttäisiin varmasti takaamaan kansalaisten ihmis- ja perusoikeuksien kunnioittaminen, joten tutkijat voitaisiin erottaa viroistaan tai asettaa ammatinharjoituskieltoon välittömästi jo tähänastisista  Syty-, Barnahus- , ACE- ja Hotus- koulutuksista saadun todistusaineiston perusteella.

Esimerkki siitä, miten systeeminen lastensuojelumalli toimii laittomien hoidollisten huostaanottojen ja muiden oikeusturvaongelmien  tuottajana

Seuraava esimerkki kuvastaa hyvin miten vinoon systeeminen lastensuojelu ja sen riskiarviointi voi ohjata koko lastensuojeluprosessin ja minkätasoisia oikeusturvaongelmia se aiheuttaa perheille. 

Systeemisen lastensuojelumallin perusta on  perheterapia( systeemiteoria) ja  1970- luvulla kehitetty  Milanolainen systeemikeskeinen lähestymistapa, joka perustuu uskonnoksi kutsuttuun psykoanalyysiin ( mm. Frank Sulloway, Fred Frankel, Richard Webster)  ja ideologiaksi väitettyyn systeemiteoriaan( Robert Lilienfeld). Myös  “suhdeperustaisuuden” ja "psykososiaalisen" takaa löytyy psykoanalyyttinen teoria (Granfelt 1993, 177; Howe 1998, 47; Ruch 2005, 114; Toikko 2009, 274) ja eugeniikan tarpeisiin synnytetty case work sosiaalisine diagnooseineen.

Uskonnoksi väitetyn psykoanalyysin mukaan perhe on varhaislapsuuden  salattujen kiintymyssuhdehäiriöiden, konfliktien, traumojen, neuroosien  , insestitoiveiden ja häiriintyneen kommunikaation eli "perhepelien/ perhesääntöjen" (jokaisen perheenjäsenen pyrkimys määritellä suhteet muihin omilla ehdoillaan, mutta samalla kieltää tekevänsä niin) kehto ja patologisen perheen on muututtava itse tunnustamalla ongelmansa ( = suostuttava  sijoitukseen ja sitä pohjustaviin “avohuollon tukitoimiin “ "vapaaehtoisesti"). 

Myös ideologiaksi väitetyn systeemiteorian ( Lilienfeld, 1975)  mukaan perheenjäsenten väliset kommunikaatiokuviot seuraavat ääneen lausumattomia perhepelejä/ sääntöjä, jotka palvelevat perheen homeostaasin säilyttämistä hinnalla millä hyvänsä. Esimerkkinä voisi olla perhe, jossa nuori poika, jonka ADHD:tä ei ole huomattu  käyttää huumeita tai käyttäytyy häiritsevästi.  Samaan aikaan uupuneilla  vanhemmilla, jotka ovat jo vuosia yrittäneet  turhaan hakea apua ja käypää hoitoa  pojalleen on uuvuttavasta avunhausta johtuva aviokriisi. 

Systeemisessä lastensuojelumallissa voitaisiin perhetyön , sukupuun ja sirkulaaristen kysymysten jälkeen tulkita, että poika ylläpitää perhesysteemin homeostaasia huumeidenkäytöllään / häiriökäyttäytymisellään, jotta  vanhemmat eivät voisi erota.

Tavoitteeksi asetettaisiin, että perhe löytää "vapaaehtoisesti" ( perheelle täysin turhan ja perheen talouden romuttavan  )    perhekuntoutuksen kautta   “muutoksen systeemissään, jotta  lapsen  huumeidenkäytön/ häiriökäyttäytymisen ei tarvitsisi enää olla ratkaisu vanhempien haastavaan tilanteeseen. “
​
Poika ja perheen isä todennäköisesti suuttuisivat ja kieltäytyisivät tästä  jo etukäteen päätettyä sijoitusta usein pohjustavasta interventiosta, jonka takia perhe kirjattaisiin yhteistyökyvyttömäksi ( = uusi sijoitusperuste) . Isän suutahdettua työntekijälle “korkean riskin erotilanne” vaihtuisi asiakaskirjauksissa “korkean riskin perhe”- määritelmäksi. 
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kuopio-maksaa-lahes-50-000-euroa-perheen-hajottamisesta-ja-noyryyttamisesta-sitran-rahoittamassa-perhekuntoutuksessa

Pojan päihdeongelma  ja ADHD   jäisivät kokonaan hoitamatta tai hoidettaisiin väärin koska ne nähtäisiin vanhempien aiheuttamina  psykiatrisina ongelmina. Myöskään vanhemmat uuvuttaneita palvelujärjestelmäpuutteita ei korjattaisi.  Sopivien päihde- ja mielenterveyspalvelujen puuttuessa hyvin todennäköisesti poikaa ehdotettaisiin sijoitettavaksi  väittämällä, että “ kodin olosuhteet vaarantavat vakavasti lapsen kasvun ja kehityksen ja avohuollon tukitoimet ( joksi perhekuntoutus nyt kirjattaisiin) ovat osoittautuneet mahdottomiksi toteuttaa”.

Mentalisaatioteoria urkinnan ja hylkäämisen oikeuttajana

Myös systeemisen lastensuojelumallin psykoanalyyttinen mentalisaatioteoria, jossa asiantuntija pyrkii “näkemään asiakkaan läpi” löytääkseen olettamiaan häiriöitä, kaltoinkohtelua ja persoonallisuuspatologioita muodostaa vakavan oikeusturvanriskin  kenelle hyvänsä kansalaiselle  koska se perustuu asiantuntijan mutuun ( intuitioon), ei tietoon tai näyttöön.

Mentalisaatioteoriaan perustuvat systeemiset hypoteesit, joissa asiantuntijat arvuuttelevat asiakkaan selän takana tämän oletettuja  patologioita ja niiden keskinäisiä kytköksiä ovat  paitsi epätieteellisiä myös epäeettisiä. Näistä arvuutteluista ei tule eettisempiä  vaikka asiakas kutsuttaisiin paikalle kuulemaan panetteluaan.

Miksi mentalisaatiokoulutetuista sosiaalityön systeemisistä työyhteisöistä pääsääntöisesti  puuttuvat  kaikki hyvin  mentalisoivien yhteisöjen tunnusmerkit; epävarmuuden sietäminen, nöyryys, virheiden tunnistaminen ja tunnustaminen , anteeksi pyytäminen ja  joustavuus?

Kun eugeniikan ja psykoanalyysin oppeihin ja lastensuojelun pseudopalveluihin luottaneen valvontavelvoitteensa ja asiakaspalautteet  laiminlyöneen  asiantuntijan  tulisi ottaa vastuu lainvastaisista ja vahingollisia seurauksia tuottavista päätöksistään ja työtavoistaan, hän asettuukin “ ei- tietämisen positioon”.  

Mentalisaatioteoriaan kuuluvan muodikkaan " ei- tietämisen" tarkoitus tuntuu olevan  sysätä ammattilaisen vastuu omasta työstä ja sen tuloksista asiakkaalle. 
Nanne Isokuortin ja Elina Aaltion tutkimukseen( 2020) haastatellun työntekijän sanoin:
“Uskon myös, että ei- tietäminen antaa perheille vastuun siitä, että he ratkaisevat omat ongelmansa” .

Valitettavasti lastensuojeluprosesseissa asiakkaan ratkaistavaksi jää usein alkuperäisen ongelman lisäksi liuta muita mentalisaatiokoulutettujen ammattilaisten tuottamia ongelmia.

Miksi perheitä ylipäätään pakotetaan pakkoasiakkuuksiin ongelmia tuottavien ammattilaisten kanssa, jos nämä hylkäävät heidät selviämään yksin aiheutettuaan ensin lukuisia lisäongelmia jo muutenkin rasitetuille perheille ?

Niin pitkälle systeemisten lastensuojelutyöntekijöiden mentalisaatio ei vielä yllä, että se kyseenalaistaisi elämän ohimenevien haasteiden lukitsemisen ongelmiksi ja häiriöiksi, puhumisen rinnastamisen hoitoon , asiakas- työntekijä suhteen valtaerot , työntekijöiden eettiset ja epistemologiset valmiudet toisten ongelmien ratkaisuun tai asiantuntija- ja sijaishuoltouskon. 


Tyypillistä  ACE-,  LASTA -,  Syty- hankkeille  ja Hotuksen riskiarvioinneille  ja käytännöille on: 

1. Turvallisuus- ja riskiarviointi menevät työntekijöillä sekaisin. Turvallisuusarvioinnissa pitäisi arvioida  lapsen kehitystä ja turvallisuutta välittömästi vaarantavia tekijöitä kun taas riskiarviointi kohdistuu tulevien riskien arviointiin.

2) Arviointi perustuu intuitioon ja  riittämättömään informaatioon. Arvioinnissa tukeudutaan ensimmäiseen hypoteesiin (Early evidence bias) sen sijaan, että hankitaan arviota tukevaa tai kumoavaa tietoa. 

3) Ensikäden informaatiota ei ole kirjattu riittävän tarkasti, faktoja ei ole tarkistettu.
Havaintoja, mielipiteitä ja faktoja ei ole erotettu toisistaan. Informaatiovirheitä ei korjata tai ne korjataan vasta viiveellä.
Asiakkaiden tukihenkilönä toimivan Terhi Suokkaan kokemusten mukaan kiusaaminen ja väärän tiedon välittäminen on lastensuojelussa helppoa.
”Faktantarkistusta ei ole lainkaan! Esimerkiksi eron jälkeen toinen puoliso voi väittää lastensuojelulle entisellä puolisollaan olevan mielenterveysongelma, jonka vuoksi hän käyttäytyy tietyllä tavalla, esimerkiksi ‘on kaksisuuntaisen mielialahäiriön maniavaiheessa käynyt shoppailemassa’. Eksän sanomiset kirjataan sellaisenaan, ja ne vaikuttavat asioita hoitavien viranomaisten tulkintoihin. Lastensuojelun työntekijät voivat kysyä, että ‘oletko käynyt shoppailemassa’, mutta eivät varmista, onko diagnoosia tai väitettyjä ongelmia.”

4) Kokonaiskuva lapsen tilanteesta ja historiasta puuttuu ja huomio on yksityiskohdissa. 

5) Perheen, ystävien ja naapureiden tuottamalle tiedolle annetaan vähemmän painoarvoa kuin viranomaisten tuottamalle tiedolle. 

6) Työntekijät kiinnittävät liian vähän huomiota siihen, mitä lapset itse ilmaisevat.

7) Sitoutumisessa riskien arviointiin yhdessä vanhempien (tai muiden huoltajien/ hoitajien kanssa on puutteita. Vanhemman sukupuoli voi johtaa vääriin arviointeihin.

8) Työntekijöiden koulutus ja osaaminen on riittämätöntä. 

9) Viranomaisten vastuut ovat epäselviä. Asiakkaita voidaan ohjata palveluihin ilman seurantaa. ( Marja Salonen, 11.11.2015). 

10) Lasten kaltoinkohteluriskejä etsitään ja löydetään pääasiassa/ yksinomaan biologisista perheistä intuition varassa ja/ tai  runsaasti vääriä kaltoinkohteluepäilyjä ja -syytteitä tuottavilla Hoitotyön tutkimussäätiön ( Hotus)  villeillä riskilistoilla.

11) Hankkeisiin liitetty ja niistä saatava tutkimustieto ei ole riippumatonta ja  pyrkii pikemminkin oikeuttamaan ja kaunistelemaan  hankkeita ja niissä tehtyjä toimenpiteitä kuin tutkimaan niitä.

12) Hankkeet ja niiden käytännöt eivät tunnista eivätkä tunnusta itsensä mahdollistamia/ tuottamia väärinkäytöksiä tai negatiivisia seurauksia lapsille ja vanhemmille. Korvausvelvoitteita väärinkäytöksistä ei ole.

Miksi asiakkaat osaavat ennakoida luotettavasti lastensuojeluhankkeiden  epäkohdat ja puutteet  jo ennen niiden juurruttamista- ilman resursseja  mutta tohtorikoulutetut tutkijat eivät avokätisten resurssienkaan avulla tunnista eivätkä tunnusta epäkohtia vaikka asiakkaat olisivat raportoineet niistä satoja kertoja ja näyttö niistä olisi heidän silmiensä edessä?

Jotain on pahasti pielessä sosiaali- ja hoitotieteiden asiantuntijuudessa, etiikassa, osaamisessa, tiedonmuodostuksessa ja palkitsemisjärjestelmissä kun hyväpalkkaiset tohtorikoulutetut "asiantuntijat" aloittavat kansalaisten oikeusturvaa vakavasti vaarantavia hankkeita vailla tutkimustietoa ja yksinomaan/pääosin sijaishuollon edunvalvojiin tukeutuen ja toimenpiteiden kohteiden palkattomaksi tehtäväksi jää hankkeissa tarvittavan tutkimustiedon tuottaminen, kerääminen, suomentaminen ja esittely, joka usein kuitenkin torjutaan “vihapuheena”.
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/ala-alistu-eugeniikkaan-systeemisen-lastensuojelun-tutkintamalli-lumo-ja-syty-hankkeisiin
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/ace-ja-traumainformoitu-sote-ongelmana-valheelliset-vaittamat-ja-koyhien-demoralisointi
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastenasiaintalojen-barnahus-sudenkuopat-virheita-ja-petoksia
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tapausesimerkki-lastenasiaintalo-mallista-painajainen-perheessa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/monitoimijainen-arviointi-unohtaa-perheiden-oikeusturvan​

Riskiarviointi on oikeusturva- ja hyvinvointiriski

Systeemisen lastensuojelumallin lobbarit pyrkivät salaamaan ja kiistämään, että heidän mallinsa perustuu epätieteelliselle psykoanalyyttiselle puoskaroinnille. 
​http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/ala-alistu-eugeniikkaan-systeemisen-lastensuojelun-tutkintamalli-lumo-ja-syty-hankkeisiin

​Jos tuntikausia  Milanolaisesta systeeminäkökulmasta, suhdeperustaisuudesta, varhaislapsuuden kiintymyssuhdehäiriöistä, mentalisaatiosta, homeostaasista, traumojen ylisukupolvisesta siirtymisestä  , vuorovaikutushäiriöistä ja defensseistä luennoineelta systeemiseltä asiantuntijalta erehtyy kysymään miksi psykoanalyysilla on niin keskeinen osuus systeemisessä lastensuojelumallissa, saa vastaukseksi vain kiukkuisen kiistämisen “ ei tämä ole psykoanalyysia!”.

Perustelematta jää miksi "ongelmakeskeisyydestä vapautumiseksi" kutsutaan sitä, ettei asiakkaita systeemisen mallin myötä enää nähdä suoraan ongelmayksilöinä vaan tahallisesti  ongelmia ongelmanratkaisuna ylläpitävänä osana lastensuojelua käyttävien patologisten perheiden ongelmallista perhesysteemiä/ homeostaasia.

Miten asiakkaita hyödyttää myöskään työntekijöiden  “ystävällisyys”, jonka tarkoituksena on helpottaa asiakashankintaa pseudopalveluihin, joissa köyhyyden ja hoitamattomien sairauksien kuvitellaan korjaantuvan asiantuntijapuheella ?

STM ja THL   puolestaan tuntuvat tekevän kaikkensa salatakseen harjoittamansa rakenteellisen väkivallan ja  lasten ja perheiden kaltoinkohtelun. 

​Lastensuojelun tietoperusta ja perheiden oikeussuojakeinot ovat rakentamatta,  hankkeiden lapsi- ja perhevaikutukset tutkimatta ja sijaishuollon nykytilaselvitys käynnistämättä.

STM ja THL  näyttävät  palvelevan ahneuden ehdoilla toimivan  korruptoituneen järjestö- , yritys- ja tutkijaverkoston  homeostaasin säilyttämistä-  hinnalla millä hyvänsä.
​​
Oikeusvaltiossa sallitaan ideologiaan perustuvat, lapsia ja perheitä tuhoavat toimintatavat.

Sosiaali- ja terveysministeriön lainvalmistelu ja THL:n "tutkimukset" ovat ohjanneet veronmaksajien rahat valvomattomien  palveluntuottajien ja  vakavia haittoja ja hyvinvointipuutteita  tuottavan sijaishuollon hyväksi.
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelututkimukset-sijaishuollon-ja-sosiaalityontekijoiden-edunvalvontana-tunnista-pseudotutkimus

THL:n tutkijoiden keksimää huoliseulontaa vauhdittamaan luotiin lastensuojeluilmoitusjärjestelmä, joka tuottaa joka toinen tunti lapsen sijaishuoltoon.
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakirjat-osa-1-fabrikoitu-lastensuojeluilmoitus

Sekä lastensuojeluilmoitusten, kiireellisten sijoitusten että huostaanottojen määrä on kaksinkertaistunut 10 vuodessa samaan aikaan kun lasten ja vanhempien hyvinvointi on lisääntynyt.

Ilmiantojärjestelmä luo pelkoa, ahdistusta ja epävarmuutta lapsiperheiden elämään; lastensuojelun asiakkuus estää monien sairauksien käyvän hoidon ja psykiatrisiin palveluihin pääsyn. 

Sosiaali- ja terveysministeriön ideologian mukaan tavallisista suomalaisista perheistä tulee seuloa näkymätöntä pahaa.
Veronmaksajien rahoja käytetään hankkeisiin, joiden vaikutuksia ei arvioida suunnitteluvaiheessa eikä toteutuksen jälkeen. 

Asiakkaiden luottamusta lastensuojelun lupauksia kohtaan tuskin lisää se,   että systeemisen lastensuojelumallin lobbarit eivät  kerää ison otannan asiakaspalautteita eivätkä edes tunnu tajuavan mitä asiakaspalaute on tai miten ja miksi sitä tulisi kerätä.  Tulevaisuuden lastensuojelu – hankkeen Syty-foorumissa  20.5.2022 asiakaspalautteeksi ja asiakkaiden tyytyväisyydeksi tulkittiin se, etteivät asiakkaat  vastanneet kriittisesti sosiaalityöntekijöiden kirjelmiin!

Kehittäminen kehittyy

Vielä kymmenen vuotta sitten asiakkaiden ihmis- ja perusoikeuksien toteutuminen käsiteltiin lastensuojelukoulutusten powerpoint- esityksissä yhdellä rivillä näin:- asiakkaiden oikeussuojakeinot? Asiakaspalaute?

Kymmenessä vuodessa on tapahtunut sen verran lastensuojelun kehittämistä, että ikäväksi koettuun lastensuojelun “juridisoitumiskehitykseen” liitettyjä  asiakkaiden ihmis- ja perusoikeuksia ei enää mainita,   asiakaspalautteen ja -näkökulman puutteesta syytetään resurssipulaa, esitellään yksi kokemusasiantuntija ja  seminaarien päätteeksi kerrotaan yhdellä lauseella, että toki väkivaltaa voi olla muuallakin kuin biologisissa perheissä mutta sen tutkimiseen ei ole "resursseja". 
​
Laura Ylirukakin osaa kertoa systeemisessä riskiarvioinnissaan, että huostaanotto on aina trauma mutta sijoittaa silti huostaanoton nelikenttänsä varma- turvallinen- osioon piittaamatta tuoreen Suomen lastensuojelua koskevan tutkimuksen tuloksista, joiden  mukaan sijoitettujen lasten tilanne oli kaikilla tutkituilla hyvinvoinnin ja terveyden mittareilla muuta väestöä huonompi myös verrattuna sisaruksiin, joita ei ollut sijoitettu.

Jokseenkin irvokasta on, että lastensuojelutoimijat seulovat perheistä "alentunutta lämminhenkisyyttä" ja "henkistä väkivaltaa" samalla kun itse tuottavat laittomilla huostaanotoillaan ja virheellisillä hoidoillaan liukuhihnalta autismikirjon lasten ja vanhempien  ennenaikaisia kuolemia.
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/osoita-mielta-1711-klo-11-13-lastensuojelutoimissa-menehtyneiden-muistoksi​

Arvioidaan riskiarviointi

Systeemisen lastensuojelun ja riskiarvioinnin tuottamia riskejä voisi arvioida Eileen Munron  riskiarviointimallilla  kysymällä seuraavat kysymykset


Mitä on tapahtunut aiemmin? ( lastensuojelun riskibisneksen  ja korruption historia)

Lastensuojelu yksityistettiin ja markkinoistettiin miljardibisnekseksi, tietoperusta laiminlyötiin ja lapset ja vanhemmat tuotteistettiin ilman mahdollisuutta oikeusturvaan kun yksityiset sijaishuollon edunvalvojat ( lastensuojeluyritykset ja - järjestöt) päästettiin STM:n, THL:n ja STEA:n tuella  päättämään lastensuojelun koulutuksista,  lainsäädännöstä  ja toimeenpanosta ja etsimään näkymätöntä pahaa  perheistä. 
. 
​http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelujarjestot-ja-sosiaalialan-oppilaitokset-sijaishuollon-kasvattamisen-ja-yksityistamisen-airueina
https://leeniikonen.fi/2021/12/04/ideologinen-korruptio-lastensuojelun-rakenteet-auki/
https://leeniikonen.fi/2021/12/14/tilinteon-aika-stmn-rappiotilaselvitys-tulossa/
https://leeniikonen.fi/2021/04/12/thl-tutkii/
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/entiset-ja-nykyiset-sos-lapsikylan-paattajat-lastensuojelun-markkinoistamisen-asialla
https://leeniikonen.fi/2022/02/04/mediako-lasta-suojelee/
https://leeniikonen.fi/2021/12/18/ainutlaatuisen-lapsuuden-hairikointia/


Mitä tapahtuu nyt? (kuinka korruptoituneita riskikäytäntöjä ylläpidetään parhaillaan)

Sijaishuollon edunvalvojien riskiarvioinnit sementoivat perheiden ohimenevän ongelmatilanteen pysyväksi identiteetiksi ja leimaksi, joka aiheuttaa enemmän ongelmia kuin alkuperäinen tilanne, johon apua haettiin.
Lastensuojelun korruptoituneeseen ideologiaan sisältyvän psykoanalyyttisen orientaation vuoksi perheiden tuen keinoja ei kehitetä vaan varat ohjataan  sijaishuollon riskiyrittäjille, joiden annetaan lainvastaisesti osallistua sijoitustarpeen arviointiin ja sijoituspäätösten valmisteluun. Lastensuojelun korruptoitunut lainsäädäntötyö takaa, että markkinoistaminen jatkuu tuottaen yhä enemmän kalliita,   turhia ja vaurioittavia huostaanottoja ja syrjäyttäen  yhä enemmän lapsia ja vanhempia. 

https://leeniikonen.fi/2022/05/23/lastensuojelulaki-uudistuu-uskottavuusongelmia-ministeriossa/
https://leeniikonen.fi/2022/04/01/lastensuojelun-lapsiuhrit/
https://leeniikonen.fi/2022/02/25/perhehoito-ylisukupolvista-traumaa-aiheuttamassa/
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/banaali-paha-piiloutuu-byrokratiaan
Suomi rikkoo räikeästi lakia sairaiden lasten huostaanotoilla
Lapsia kaupitellaan ympäri Suomen kiskurihintaan
Hoivabisneksestä tutut terveysjätit vuolevat miljoonia huostaanotetuilla lapsilla

Mitä saattaisi tapahtua jos emme tee mitään tai teemme kansalaisintervention?

Jos emme tee mitään,  perheiden hyvinvointi ja oikeusturva, kansantalous ja  myös yhteiskuntarauha vaarantuu  sijaishuollon riskiyrittäjiltä puuttuvien vastuu- ja korvausvelvoitteiden ja muiden jarrujen vuoksi. Viranomaistoimintaan ja oikeuslaitokseen luottamuksensa menettäneet  lapset ja vanhemmat siirtyvät elämään yhteiskunnan ulkopuolelle omilla säännöillään. 
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/handmaids-tale-on-dystopia-lastensuojelusta
https://leeniikonen.fi/2022/02/12/hapeapaaluista-apu-lastensuojelun-laatuongelmiin/

Tehokas interventio tarkoittaisi  sijaishuolto- ja viranomaisväkivallan  tutkimista,  sijaishuollon edunvalvojille ohivalutetun rahoituksen palauttamista perheille, riippumattomia tutkijoita ja tuomioistuimia,  asiantuntijoiden uudelleenkoulutusta ja vastuu- ja korvausvelvoitteita väärinkäytöksistä.
http://www.lokakuunliike.com/ll-ulkomaat/sos-lapsikylissa-tapahtunut-lasten-seksuaalinen-hyvaksikaytto-ja-kaltoinkohtelu-tutkintaan-lapsiuhreille-miljoonien-korvausrahasto
https://leeniikonen.fi/2022/01/11/tasmalaake-ihmisoikeusvajeeseen-virkamiesten-joukkotestaukset-kayntiin/
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/sijaishuollon-korruptoitunut-kehitysapu-lopetettava-lapsia-autettava-osana-perhetta

Kuinka todennäköisesti uusi lastensuojelukriisi / nykyisen kriisin eskaloituminen tapahtuu?

Suomessa on jo julkisrahoitettu yli miljardin vuodessa maksava  sijaishuollon riskibisnes verkostoineen ja 50 000 koulutuksen tai työelämän ulkopuolelle syrjäytettyä 15 - 29 -vuotiasta nuorta,  joista suuri osa on lastensuojelutaustaisia ja luku kasvaa koko ajan. 
 Jokainen näistä syrjäytetyistä nuorista tuottaa syrjäyttäjilleen noin 1,2 miljoonaa euroa.
Sijaishuollon edunvalvonta on tehokasta ja tuottaa vakavia haittoja , joten katastrofi on todennäköinen ja tapahtuu pian.
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/ala-alistu-eugeniikkaan-systeemisen-lastensuojelun-tutkint
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/neoeugeniikka-vahvistuu-taloussosiaalityossa-koyhien-talousvaikeuksista-pyritaan-tekemaan-mielenterveyden-hairio
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/vastavuoroisuus-sosiaalityossa

Kuinka vakava tämä kriisi olisi?
​
Valvomaton lastensuojelu johtaa kansantalouden ja oikeusvaltion rapautumiseen ja sijaishuoltoväkivallan  lisääntymiseen, johon kansalaiset vastaavat ennen pitkää voimakeinoin muiden vaikutuskeinojen puuttuessa.
Kansa käytännössä jakautuisi kahtia ja Suomessa alkaisi vallita sisällissodan kaltainen tila. "Haavoittuviin" ja "huono- osaisiin" ryhmiin kuuluvat  ottaisivat oikeuden omiin käsiinsä, mikä on vaarallista valtiossa, jossa ​​yli 1,6 miljoonalla kansalaisella on joko aseen hallussapitolupa tai rinnakkaislupa aseeseen.
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/aila-paloniemi-kesk-kansan-kahtiajakoa-edistamassa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/miksi-sosiaalityontekijat-eivat-valvo-sijaishuoltoa
http://www.lokakuunliike.com/ll-ulkomaat/asiantuntijarinki-aivopesi-lapsia-ja-myi-sijaishuoltoon

Systeemisen riskiarvioinninkin mukaan tuleva kriisi on riittävän vakava, jotta Suomen 220:n systeemisen lastensuojelutiimin kannattaa jo nyt alkaa noudattaa lakia eikä jäädä odottamaan miten suhdeperustainen vastavuoroisuus sosiaalityössä aikanaan realisoituu.
https://leeniikonen.fi/2021/04/01/suomen-laki-vastaus-resurssipulaan/

Onko huostaanottosuosituksia ja -lausuntoja tuottaviin systeemisiin tiimeihin ( joihin vain 18% asiakkaista osallistuu aina)   mahdollistettu samat porsaanreiät/ valuviat kuin sosiaalialan osaamiskeskusten  lastensuojelun moniammatillisiin asiantuntijaryhmiin eli :
a) sosiaalityöntekijä yksin saa valikoida  "tiedot", joiden perusteella työryhmä tekee huostaanottosuosituksensa eikä lausunnosta selviä, mitä tietoja ryhmällä on ollut käytössään suositusta laadittaessa
b) tietojen ja menettelytapojen oikeellisuutta ei tarkisteta missään vaiheessa ( edes hallinto- oikeudessa)
c)​​ asiakas ei saa suoraa tietoa ryhmän suosituksista/ lausunnosta vaan ainoastaan sosiaalityöntekijän kertoman/kirjaaman version
d)  asiakkaalle ei anneta mahdollisuutta osallistua itseään koskevaan päätöksentekoon, esittää näkemystään tai lukea ja oikaista usein virheellisiä kirjauksia/väittämiä.
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-moniammatillinenasiantuntijaryhma-turhake-kyseenalaisten-huostaanottopaatosten-tueksi

Onko systeeminen lastensuojelu vain sijaishuollon suhteita ja pysyviä sijoituksia  rakentavaa ja ylläpitävää puhetyötä, jossa sijaishuollon edunvalvojat rakentavat  tietämättömiksi ja ystävällisiksi tekeytymällä pseudoluottamusta vanhempiin “vaikeiden päätösten”(=sijoituspäätösten) oikeuttamiseksi ja ylläpitämiseksi , etteivät vanhemmat kääntyisi juristin puoleen ja vaatisi perheen jälleenyhdistämistä ja jotta asiantuntijat voisivat kaupitella perheille maksimaalisen määrän kalliita  pseudopalveluja?  

Tarvitaanko “vaikeita päätöksiä” tuottavien asiantuntijoiden viikkokokouksiin perheterapeutin  apu ja läsnäolo juuri tämän tietoisen ja monen valinnan kautta tapahtuvan valheeseen sitoutumisen oireita lievittämään?

Miksi systeemiset viikkokokoukset muistuttavat enemmän ammattilaisia auttavaa ryhmäpsykoterapiaa kuin asiakastyötä?

Onko systeemisten perheterapeuttien tehtävä  sama kuin poliittisideologisten lastensuojelun edunvalvojien, jotka  Pelastakaa Lapset ry:n lastensuojelun edunvalvonnan käsikirjan mukaan  jakoivat sosiaalityöntekijöiden syyllisyyden taakan “puuttumisesta” ja loivat tunnetta siitä, että “me toimittiin oikein” ( PeLa, 2010, 149)?

Mikä olisi riittävän tehokas interventio sysäämään asiantuntijajärjestelmän pois epäterveestä homeostaasistaan?

Kuka tutkisi tarkasti kuinka paljon systeeminen lastensuojelumalli on lisännyt lastensuojelun kustannuksia,  huostaanottoja suhteessa asiakaslukuun ja huostaanottoja tuottavien "avohuollon tukitoimien" (perhetyö, perhekuntoutus ) käyttöä ?



#systeeminen riskiarviointi #RSW #systeeminen lastensuojelumalli #Katarina Fagerström #Pekka Aarnisalo
#FinlandrapedHackneymodel  #FinnishHackneymodel #HowtofakeHackneymodel  #FinnishHackneyincreasedplacements #HackneyhypeinFinland #SystemicriskassessmentinFinland
#MünchausenbyproxyinFinnishChildWelfare #terapeuttinen valta sosiaalityössä #haavoittuvuuden eetos sosiaalityössä #Ideologinenkorruptio #IdeologicalcorruptioninFinnishChildWelfare
#Väkivallatonlapsuus #ChildWelfareNetworksinFinland #Turvassa #Humana #Barnahus #Lastenasiaintalo #LASTA #EurochildFinland #riskiryhmä #riskiseulonta #korkeankonfliktitasonviranomaiset #RiskAssessmentinFinnishChildWelfare #Lastensuojelussamenehtyneet #lastensuojelu #STM #Terveydenjajahyvinvoinninlaitos #FinnishInstituteforHealthandWelfare#THL #Lastensuojelunkeskusliitto #LSKL#traumainformoitusote #ACE #pysyvähuostaanotto #NewYorkinmalli #sosiaalialanosaamiskeskus # #lapsiasiavaltuutettu #Xketju #lastensuojelututkimus #sijaishuollonpuolueetonnykyisyysselvitys #sijaishuoltoväkivalta #sijaishuollonlähisuhdeväkivalta #seksuaaliväkivaltasijaishuollossa #sijaishuollossakaltoinkohdellut #Kadotetulapset #ChildWelfarelackofresourcesinFinland #TheCentreofExcellenceonSocialWelfareinFinland #Systeeminenlastensuojeluntoimintamalli #Syty #Lumo #Tienviittojalastensuojeluun #onnistuminenlastensuojelussa #Lastensuojelunonnistumisentekijät #lastensuojelunedunvalvoja
#TheMinistryofSocialAffairsandHealthinFinland #whitewashinchildwelfare #fostercarecrimeinFinland #FosterCareViolence #FosterCareResearchinFinland #ChildWelfareFinland #childwelfareorganizationsinFinland #lastensuojelujärjestöt #LostChildreninFinland #AllInclusivealsodeathinFinland #ChildWelfareCorruptioninFinland
#ilmianto  #hallinto-oikeus #verkostoituminen #Turvassa #Hotus #Ilmoitaäläsivuuta #Kysyjakuuntele #Mikäauttaa #resurssipula  #JariKetola #MarkoNikkanen #PasiKohtala #AilaPaloniemi #STEA #Veikkaus #sosiaalityöntutkimus #ChildWelfareResearchinFinland  #kuinkajulkinenvaltasiirrettiinyksityisille  #vihapuhesosiaalityössä#hatespeechinFinnishsocialwork #urkinta #psykoanalyysilastensuojelussa #PsychoanalysesinFinnishChildWelfare #lastensuojelujärjestötSuomessa #ChildWelfareOrganizationsinFinland #fabrikoiturikosilmoitus #fabricatedoffencereportinFinnishChildWelfare #sairauksiensepittely #DiakonissalaitosHOPE #FinnishDeaconessFoundationHOPE #perhekuntoutus #Anarkistisossut #MunPerheet #lastensuojelulobbaus #BirgittaWulf #erityisosaajat#toimivalastensuojelu #Kotikoivu #Loikalankartano #Familar #Outamonlastenkoti #ChildWelfareAssessmentinFinland #childwefareorganizationsinFinlandarenotNGOs #Suomi100Kaikilleeväätelämään #perhetyö#Diakonissalaitos#ekososiaalityö #ilmastoahdistus #traumafokusoituilmastoahdistus #DeaconessFoundationFinland #HelsinkiDiaconessInstitute #Familarperhekuntoutus #Mehiläinen #PerhehoitokumppanitSuomessa #Humana #FCA #FosterCareAssociatesinFinland #PelastakaaLapset #SavetheChildrenFinland #NuortenYstävät #FriendsoftheYouth #SOS-lapsikylä #SOSChildrenVillageinFinland #Pesäpuu #Perhehoitoliitto #Attendo #FamilyCareAssociation #AilaPaloniemi #TarjaHeino #TarjaPösö #Piia-LiisaHeiliö #MarkoNikkanen #Perhehoitotutkimus #PasiKohtala #NuorisokotiPuro #Nevalanmäenperhekoti #CTMlastensuojelu #Pohjolakoti #Ensi-jaturvakotienliitto #ChildrensDetectiveClub #FosterCarePricesinFinland #FinnishMotherandBabyHomesandShelters #DiverseFamiliesnetwork #HowtosabotageFosterCareResearchinFinland #HowtohidefostercareviolenceinFinalnd#LAPE#toimintahäiriöinenperhe #systeeminen perheteoria, #perhedynamiikka #perhejärjestelmä
#psykososiaalinentuki #osallisuuspuhe #osallistumispetos #lastensuojelu #Talentia #Socca #Socom #Picassos #KOSKE #VASSO #VERSO #Kuntaliitto #avauksiataloussosiaalityöstä #SosnetBotnia #PROSOS #STEA #THL #kaltoinkohteluntunnistusohjeet #HOTUS #naksahdus  #tienviittojalastensuojeluun#participationinFinnishChildCare #finskfamiljerådgivningsbyrå #finskbarnskydd #lastekaitse#Finnishchildguidanceandfamilycounsellingcentre #Finnishchildguidanceclinic #lastensuojelunarviointi #eugenicsinFinnishchildcare #Financial socialworkinFinland #lastensuojelunonnistumisentekijät #kasvatusjaperheneuvontary # SOS-lapsikylä #PelastakaaLapset #Humana #osallisuus #Finnishfamilycounseling #Finnishchildcareresearch#sosmetoo #Aster#osallisuuslastensuojelussa #lastensuojeluntutkimus #Voikukkia #sijaishuollonedunvalvonta   #eugeniikkalastensuojelussa #sosiaalityöntutkimustarvitseehuostaanottoa #sijaishuoltoväkivalta #sijaishuoltobisnes #lapsibisnes #hoivajätit #sormetsyvälläveronmaksajienkukkarossa  #lapsiasiavaltuutettu #hoivajätitvuolevatmiljoonia #sijaishuollonvalvontapuutteet#lastensuojelujärjestöt #THL #lastensuojeluideologia #STM #lastensuojelunresurssipula #tienviittojalastensuojeluun#ylisukupolvisetlastensuojeluongelmat #vaiennetutkertomukset #lapsiasiavaltuutettu#synnytyslupa #moniammatillinenhiekkalaatikko #Munperheet #MirjamKalland #lastensuojeluntietopuutteet #osaavalastensuojelu #riskilapset #HarrySpecht #sosiaalityönhiljaisuudenkulttuuriamurtamassa #traumaterapia
#MirjamAraneva #KatiSaastamoinen #Laura Yliruka#Päivi Petrelius #Päivi Sinko #SirkkaKonu    #JohannaLaisaari  #TiinaMuinonen #ElinaPekkarinen #SusannaHoikkala #lapsioikeusjuristit #LapsenAika  #PelastakaaLapsetlakimiespalvelu #SOSlapsikylälakimiespalvelu 
#childcarecorruptioninFinland #childcareindustryinFinland. #vaillavirkavastuuta #fostercarecorruptioninFinland #fostercarecrimeinFinland#lapsiystävällinenkunta  #kuinkajulkinenvaltadelegoitiinyksityisille #ArnonBentovim #HelenaLounavaara-Rintala #Jan-Christer Wahlbeck #PirjoVuornos #EskoVarilo #Lastensuojeluakäyttävätperheet #perhetyö #perhetyöntekijä #eettinen vartijuus #sosiaalityön ristiretkeläiset #lastensuojelun tutkimusmenetelmät #perhetyö #rakenteellinensosiaalityö #ElinaMyllymäki #ElinaPekkarinen #dialogisuuslastensuojelussa #expertbyexperienceinFinnishChildWelfare 

MIELI ry:n yhteisöjäsenten Suomen psykiatriyhdistyksen Erkki Isometsä ( vasemmalla) ja Suomen Lääkäriliiton Marjo Parkkila- Harju (oikealla) suivaantuivat kollegojensa lääketeollisuusyhteistyötä arvostelleelle Teppo Järviselle. STEA- rahoitetun Nuorten ystävien Marja Irjala ( keskellä) puolestaan on sijaishuollon lobbari. 

Pitkästi:

Suomalainen järjestökenttä- korruption ja poliittisen suhmuroinnin sekava sykerö


Rahapelirahoilla on ostettu poliitikot ja järjestöt hiljaisiksi - ja jopa osa kaupallisesta mediasta, joka hyötyy rahapelimonopolin mainosrahoista.

Suomessa lastensuojelu- ja mielenterveysjärjestöt eivät useinkaan toimi kansalaisten edunvalvojina suhteessa viranomaisiin vaan viranomaisten edunvalvojina suhteessa kansalaisiin.
Lastensuojelumielivallan kohteeksi joutuneita suututtaa myös nähdä entisiä pahoinpitelijöitään ja muita perusturvarikollisia sosiaalialan järjestöjen johdossa.


*Rahapelivarat ovat ihan sitä samaa verorahaa, jota tarvittaisiin päiväkoteihin ja kouluihin tai jonka voisi jättää ihmisten taskuihin. Verot on vain kerätty tavallisia veroja useammin köyhiltä ja heikoilta.​
*Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA ( entinen RAY) ohjaa n. 300 miljoonaa rahapelivaroja sosiaali- ja terveysalan suurille ja vakiintuneille toimijoille ; 6% tuensaajista saa peräti puolet summasta.
*STEA:n yhteydessä toimii avustusasiain neuvottelukunta, jossa istuu tuensaajien edustajia.
*Kattojärjestöt päättävät julkisten varojen kohdentamisesta ohjaamalla osan saamastaan rahoituksesta jäsenjärjestöilleen. Tämä siirtää julkista valtaa keskusjärjestöille ja lisää järjestelmän läpinäkymättömyyttä.
* Suuri osa avustuksista menee hallintokuluihin ja toiminnanjohtajien korkeisiin palkkoihin ( jopa yli 100 000 e/ vuosi).
* Avustuksia käytetään edunvalvontaan. Lobbaus suuntautuu paitsi tulevien avustusten varmistamiseen, myös nykyisen järjestelmän ylläpitämiseen. Esimerkiksi SOSTE ja monet sen jäsenjärjestöt kertovat avoimesti harjoittavansa edunvalvontaa. Valtio siis rahoittaa toimintaa, jonka tarkoitus on hankkia siltä rahaa.
*Henkilökunnan ja erityisesti johtajien etu ja päämäärät korostuvat järjestöjen yhteiskunnallisten päämäärien sijasta.
*Järjestöt toimivat kuin julkiset organisaatiot, mutta ilman julkisen toiminnan rajoitteita kuten avoimuutta ja valvontaa.

Toiminta siis rapauttaa kansalaisyhteiskuntaa, jonka tehtävä on olla julkisesta vallasta riippumaton moraalin ja merkitysten lähde ja toimia julkisen vallan vastapainona ja vahtikoirana.
Tuhlausta on mahdotonta estää koska rahat on siirretty tavallisen demokraattisen prosessin ulkopuolelle.

Epämiellyttävää on myös se, miten järjestelmään sisäänrakennettu epärehellisyys rapauttaa julkisen keskustelun.
Kukaan ei puhu asiasta, koska kaikki julkiset keskustelijat ovat jotenkin mukana. Lukuisat poliitikot ovat mukana tai ovat olleet Veikkauksen toimielimissä. Vielä suurempi määrä poliitikkoja, entisiä poliitikkoja ja politrukkeja on mukana edunsaajissa. Poliittisten puolueiden sisarjärjestöt saavat miljoona-avustuksia.

Jokainen kansalaisjärjestö, joka on minkään kokoinen, imaistaan mukaan järjestelmään. Kun kultaiset kahleet lyödään kiinni, halu kritisoida järjestelmää katoaa."http://www.libera.fi/blogi/kesytetty-kansalaisyhteiskunta-valtion-ruokittavana/
https://kulttuuritoimitus.fi/kritiikit/kritiikit-kirjallisuus/veikkauskratia-osoittaa-miten-mata-avustusjarjestelma-suomessa-on-arviossa-senja-larsenin-jarkyttava-tietokirja/

Mielenterveysomaisten etujärjestö FinFami järjestää nykyisin traumaterapian ja lastensuojelun markkinointikoulutuksia teemalla lastensuojelu on muutakin kuin huostaanotto havaitsematta, että tuo “ muu” on huostaanottoja tuottavia avohuollon tukitoimia.

Kuntien työntekijöitä kouluttaa yhä useammin MIELI ry ( MIELI Suomen Mielenterveys ry, MIELI Psykisk Hälsa Finland rf. / MIELI Mental Health Finland), jota markkinoidaan mm. sosiaalialan osaamiskeskuksissa.  

MIELI ry (entinen Suomen Mielenterveysseura ry) sai vuonna 2019 toiseksi eniten avustusta STEA:lta. MIELI ry:n rahoituksesta kaksi kolmasosaa tulee STEA:n kautta Veikkauksen rahapelituotoista.

MIELI ry:n koulutukset muistuttavat hätkähdyttävän paljon sijaishuollon edunvalvontajärjestöjen koulutuksia psykoanalyyttisine teorioineen ja puhuntoineen ja terapeuttisen vallan käytäntöineen. 
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelujarjestot-ja-sosiaalialan-oppilaitokset-sijaishuollon-kasvattamisen-ja-yksityistamisen-airueina
 
MIELI ry:n yhteisöjäsenistä löytyvätkin mm. Nuorten Ystävät, sosiaalityöntekijöiden ammattiliitto Talentia, perhekuntoutuskeskus Lauste, Suomen Psykologiliitto, Suomen Lääkäriliitto, Suomen Psykiatriyhdistys ja monet muut Lokakuun Liikkeen kritisoimat  viranomaisvallan ja/tai sijaishuollon edunvalvojat. 
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/miten-katkaista-sijaishuollon-riskiperheiden-ongelmien-ylisukupolvinen-periytyminen

Esim. Aivosäätiöön sulautuneessa Lastenpsykiatrian tutkimussäätiössä ( LPSY) Lastensuojelun Keskusliiton ja MIELI ry:n vaikuttaja Pentti Arajärven kanssa istunut Oulun yliopiston lastenpsykiatrian professori Irma Moilanen ajeli vuosia "kaksilla raiteilla" - sekä Nuorten Ystävien hallituksessa että pitämällä Pohjolakodilla vastaanottoa, eli hän on lääkärin lausunnoissaan pystynyt vaikuttamaan nuorten sijoituksiin Nuorten Ystävien lastensuojeluyksiköissä.

Moilasella on ollut myös asiantuntijarooli lääkefirmassa Eli Lilly and Company. Se on yhdysvaltalainen maailmanlaajuinen lääkeyhtiö, jonka tuotemerkkejä mm. Prozac, Zyprexa ja Cymbalta myydään noin 125 maassa ympäri maailmaa. Eli Lillyn SSRI- myyntihitti Prozacilla (Suomessa mm. Seronil, Seromex) on hoidettu mm. bulimiaa, masennusta, paniikkihäiriötä, dysmorfista ruumiinkuvan häiriötä( tyytymättömyys siihen, miltä näyttää) ja luulotautia. 
Irma Moilanen on toiminut mm. tieteellisen neuvottelukunnan jäsenenä (Eli Lilly), osallistunut ulkomaisiin kongressimatkoihin lääkealan yritysten rahoittamana (Eli Lilly, Janssen-Cilag), toiminut lääkealan yrityksen koulutusta suunnittelevassa työryhmässä, pitänyt luentoja (Eli Lilly) ja toiminut Eli Lilly Säätiön apurahatoimikunnan jäsenenä.
Eli Lilly on pimittänyt vuosia Zyprexan haittavaikutuksia, jotka ovat paljon pahempia kun on ilmoitettu. USA:ssa tuhansia ihmisiä on sairastunut diabetekseen lääkkeen takia.

Nuorten Ystävien lastensuojeluyksiköt ovat tunnettuja lasten lääkitsemisestä mielialalääkkeillä.
Irma Moilanen on saanut aikaiseksi paljon huostaanottoja tieteellisillä julkaisuillaan mm. ADHD -diagnoosin yhdistämisellä rikollisuuteen sekä edelleen psykiatrian oppikirjoissa käytettävällä koulupelko-diagnoosilla.

Lastenpsykiatri Irma Moilasen lastenpsykiatrian oppikirjaan kirjoittaman ohjeen mukaan tautiin nimeltä koulupelko (synonyymit eroahdistushäiriö, separaatio-ongelma) on vain yksi hyvä hoitotapa: lapsen huostaanotto ja sijoittaminen lastenpsykiatrisen sairaalan suljetulle osastolle, jossa lapsi harjoittelee olemaan erossa isästään ja äidistään.

http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/nuorten-ystavien-irma-moilasen-koulupelko-diagnoosi-koulukiusattujen-huostien-ja-mielisairaalakyyditysten-veruke

MIELI ry on julkaissut Perheterapeutti- lehteä, jonka isänä pidetään Lastensuojelua käyttävät perheet- törkyjulkaisusta tuttua Jan- Christer Wahlbeckia. Wahlbeckin sukulainen puolestaan toimii MIELI ry:n kehitysjohtajana ja istuu myös mielenterveysstrategiaa toimeenpanevassa  THL:n mielenterveystiimissä.

STEA-rahoitetun Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n toiminnanjohtaja Sari Aalto-Matturi valittiin  MIELI ry:n toiminnanjohtajaksi 2015. MIELI Suomen mielenterveys ry:n liittohallituksen puheenjohtajaksi valittiin europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen vuonna 2020. Pietikäinen seurasi tehtävässä Lastensuojelun keskusliiton 
hallituksen ex-puheenjohtaja Pentti Arajärveä, joka on toiminut MIELI ry:n puheenjohtajana lähes vuosikymmenen.

MIELI ry:ssä on saatu aikaan myös hyviä asioita esim. lakiuudistuksia, koulutuksia, kriisipuhelimia ja - päivystyksiä, omaisryhmiä ja Lapinlahden Lähde. Juuri sen vuoksi onkin surullista, jos toiminnan painopiste liukuu lastensuojelua ja sijaishuoltoa kasvattamaan pyrkivien palveluntuottajien edunvalvonnaksi. 


Lastensuojelu- ja mielenterveyspalvelut toistensa asiakashankkijoina

Lastensuojelu- ja mielenterveyspalvelut näyttävät tuottavan asiakkaita toinen toisilleen. Lastenpsykiatrian on todettu tekevän lainvastaisesti sijoitustilauksia hoidon ehtona ( VTV; 2012) ja kodin ulkopuolelle sijoittujen lasten taas on todettu kärsivän psyykkisistä häiriöistä useammin kuin muut lapset tai samanlaisissa oloissa kasvaneet sijoittamattomat sisarukset. 

Riitta-Leena Paunio kiinnitti jo vanhan lastensuojelulain uudistamisen yhteydessä huomiota siihen, että uudistamistyöryhmän mietinnöstä puuttui huostaanoton perus- ja ihmisoikeuksia koskeva nykytilan arvio.
STM:n lastensuojelulain kokonaisuudistuksessa perheiden ihmis- ja perusoikeudet ohitetaan jälleen ja asiantuntijoina käytetään taas tahoja, joilla on välitön taloudellinen intressi huostaanottojen ja lastensuojelun asiakkaiden määrän kasvattamiseen. 

 Kun aiemmin substanssityöryhmän puheenjohtajana toimi lakeihin ja vanhempiin sekä vanhempien oikeussuojaan väheksyen suhtautuva Päivi Sinko, nyt lainvalmisteluun on sotkeutunut STM Lapset ja nuoret- yksikön johtajaksi nimitetty SOS -lapsikylän tuotteiden myyntiä epäonnistuneessa Vantaan Lapset SIB -hankkeessa edistänyt Vantaan kriisiytyneiden perhepalvelujen ex-johtaja Anna Cantell-Forsbom, joka on luonnehtinut lastensuojelun laittomuuksista kantelun tehneitä työntekijöitään omiin muroihin pissijöiksi.
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lapset-sib-epaonnistui-tavoitteissaan-vantaa-joutuu-silti-maksamaan-sijoittajille-eika-sopimusta-voi-irtisanoa

 Leeni Ikonen hämmästelee, ettei lastensuojelulain uudistuksessa nosteta esille ensisijaisen tärkeitä asioita liittyen rakenteelliseen korruptioon, STEA:n avulla luotuun järjestödemokratiaan ja hallinnon vääristymiin, väkivaltaiseen palvelujärjestelmään, sosiaalityöntekijöiden heikkoihin virkamiestaitoihin, mielivallan kulttuuriin, virkavastuukysymyksiin, lastenpsykiatrien huostaanottolähetteisiin, lasten ja vanhempien oikeusturvan vaarantavaan hallintotuomioistuinkäsittelyyn sekä sijaishuollon nykytilaselvityksen käynnistämiseen.

Ikosen mukaan “lastensuojelun kroonistuneen kriisin taustalla ovat sosiaalityöntekijöiden koulutukseen liittyvät puutteet ja ideologiapohjainen virkatyö. Ellei tätä perusasiaa saada kuntoon, kaikenlaiset lainsäädäntöuudistukset ovat turhia. Sosiaalityöntekijät jatkavat ”lapsen edun” ajamista lakien velvoitteista piittaamatta, oman intuitionsa mukaan – olipa laki minkälainen tahansa.

Oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin turvaaminen lastensuojelujuttuihin edellyttäisi oikeusministeriön hallinnonalan kytkemistä lainvalmisteluun.”
https://leeniikonen.fi/2022/05/23/lastensuojelulaki-uudistuu-uskottavuusongelmia-ministeriossa/

Potilasjärjestönä esiintyvä Mielenterveyden Keskusliitto ( MTKL) esitti jo vuonna 2012 varoituksen mielenterveyshäiriöiden käyttämisestä sijoitusperusteena (hoidollinen huostaanotto) mutta poisti sen sivuiltaan ilmeisesti jonkun lastensuojelun edunvalvontajärjestön pyynnöstä.

 Samana vuonna VTV kertoi laittomista hoidollisista huostaanotoista ( “Erikoissairaanhoito tekee sijoitustilauksia” ), joiden olemassaolon Pelastakaa Lapset ry:n Jari Sinkkonen kielsi. VTV kiinnitti huomiota myös sijaishuollon valvontapuutteisiin: osa sijaisperheistä ei päästänyt sosiaalityöntekijää valvontakäynnille.


Yhä useampia lapsia sijoitetaan pelkästään puuttuvien mielenterveyspalvelujen takia ilman, että vanhemmista tai kodin olosuhteista olisi löydetty vikaa ( nk. laiton hoidollinen huostaanotto).
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/e242518e-7521-4267-8f14-2cd793e20dc3

Tuoreet tutkimukset kertovat, että kaikilla tutkituilla hyvinvoinnin ja terveyden mittareilla sijoitettujen lasten tilanne oli heikompi kuin muun väestön ja heidän sisarustensa, joita ei ollut sijoitettu kodin ulkopuolelle. Sijoitus itsessään tuottaa traumoja, mielenterveysongelmia, sosiaalista ja taloudellista osattomuutta, väkivallan uhriksi joutumista, rikollisuutta, itsetuhoisuutta sekä kuolleisuutta.

Perheen tuhoutuminen alkaa usein harkitsemattomasta uskoutumisesta tai pyynnöstä saada lääkisääteisiä peruspalveluja, useimmiten neurologista kuntoutusta lapselle johon vastataan  lastensuojeluilmoituksella, sijoituksia pohjustavilla “avohuollon tukitoimilla” ja sijoituksella. 

Pysyväksi pyrkivässä sijoituksessa lapselta evätään usein tarvittava terveydenhuolto, koulutus, yhteydenpito läheisiin ja hän altistuu liian usein viranomaismielivallalle, päihteille ja seksuaaliselle hyväksikäytölle, joiden seuraukset selitetään lapsuuden/vanhempien traumoista johtuviksi ja joilla perustellaan sijoituksen jatkamista. 

Kun lapsi noin 7 vuoden huostaanoton, vähintään 2-3 kertaa vaihtuneen valvomattoman sijaishuoltopaikan ja satojen tuhansien hoitovuorokausikorvausten jälkeen heitetään 18- vuotiaana ulos sijaishuollosta, hän on yleensä entistä sairaampi, leimattu, katkeroitunut, traumatisoitunut, itsetuhoinen tai päihdeongelmainen - ja jää viranomaistoimintaan luottamuksensa menettäneiden vanhempiensa vastuulle syrjäytymään ilman tarpeenmukaisia palveluita. 

Terapeuttisen vallan kehittäjät eivät vielä näe kehittämiseksi kutsutun syrjäyttämisensä ja osallistamispetostensa seurauksia, joista tulevaisuudessa kukaan ei tule jäämään osattomaksi. 

Toivottavasti herääminen tapahtuu ennenkuin he tarvitsevat luotiliivit matkalle lähikauppaan.

​

​Kuvakaappaus YLE. Vasemmalla puolella on natsien propagandajuliste, joka on ollut muun muassa natsien oppikirjoissa. Oikealla puolella on katkelma GEMMA-hankkeen tiedotteesta, jonka mukaan autismikirjon häiriöt ovat valtava taakka ja kuluerä sairastuneille itselleen, heidän perheilleen ja terveydenhoidolle.

Tutkija: GEMMA rikkoo EU:n eettisiä ohjenuoria

– GEMMA-projekti on ongelmallinen, koska sen päätavoitteet ovat autismin ehkäisy ja parantaminen. Autismin ehkäisy tarkoittaa autististen ihmisten syntymän ehkäisyä. Tämä on eugeniikkaa, sanoo tutkija ja tohtori Heini Natri.

Itsekin autistinen Natri työskentelee genetiikan alan tutkijana Translational Genomics Research Institutessa Yhdysvalloissa.

Osittain kritiikkiin yhtyy myös tutkija Annikka Suoninen, joka työskentelee Suomen Autismikirjon Yhdistyksen AAVA-hankkeessa. GEMMAN tiedotus on aiheuttanut kipakkaakin kommentointia myös yhdistyksen riveissä.
– Projektista on tiedotettu suomeksi aivan räävittömän ala-arvoisella tavalla. Autistiyhteisö on kokenut tiedotuksen sisällön loukkaavana. Kuka nyt haluaisi olla ihminen, jonka kaltaiset pitäisi poistaa tästä maailmasta, Suoninen toteaa.

Monet eivät Natrin mukaan pidä ongelmana autismia vaan ympäristön suhtautumista siihen.

YLE:een yhteyttä ottanut Marja vertaa GEMMA-tutkimuksen tiedotetta natsi-Saksan propagandajulisteeseen.
– Julisteessa vähemmistöt kuvataan taakkana enemmistölle ja painotetaan, kuinka kalliiksi vähemmistöön kuuluvien henkilöiden olemassaolo tulee, hän kirjoittaa Ylelle WhatsAppissa.

Heini Natrin mielestä GEMMA rikkoo EU:n eettisiä ohjenuoria, jotka kieltävät eugeniikan ja vaativat, että tutkijat huomioivat yhteiskunnalliset huolenaiheet. Silti hanke on saanut 14,2 miljoonaa euroa EU-rahoitusta.
– Tämä osoittaa, että pitää kehittää uudet kansainväliset ohjenuorat ja niiden noudattamista pitää valvoa, Natri toteaa.

Yksi GEMMAN isoista ongelmista on Heini Natrin mielestä se, ettei hanke ole kuullut autisteja itseään. 
GEMMA saa tutkijalta kritiikkiä myös taloudellisista eturistiriidoista.

Hanke pyrkii selvittämään suoliston mikrobien yhteyttä autismiin ja kehittämään niihin liittyviä hoitoja. Mukana on kansainvälinen elintarvikejätti, joka valmistaa ruokatuotteita lääkinnällisiin tarkoituksiin.
​
– Autismihoitojen kehittäjät ja niiden tehokkuutta ja turvallisuutta tutkivat tahot ovat lähes aina samoja, jotka hyötyvät taloudellisesti näiden hoitojen tarjoamisesta, Natri toteaa.
​
Tutkimukset ovat tuoreen artikkelin(siirryt toiseen palveluun) mukaan johtaneet monien ongelmallisten, haitallisten ja tehottomien hoitojen kehittämiseen.

https://yle.fi/uutiset/3-12464209​


Mielenterveysjärjestöstä sijaishuollon edunvalvojaksi 

Miksi mielenterveysjärjestöt, joiden jäsenistöstä suuri osa on puuttuvista palveluista ja autismikirjon lasten hoidollisista huostaanotoista kärsineitä äitejä ja sijaishuollossa syrjäytettyjä ex-nuoria ovat lähteneet kannattamaan samoja strategioita ja toimijoita, jotka ovat vastuussa heidän jäsenistönsä kärsimyksistä eli lastensuojelujärjestöjen yhteistyökumppaneiksi tukemaan markkinoistettua, eugeniikan ja psykoanalyysin oppeja levittävää lastensuojelua ja sijaishuollon edunvalvontaa? 

Sekä lastensuojelu- että mielenterveystoimijat ovat valinneet toimintapolitiikakseen huomion siirtämisen pois asiakkaiden ihmis- ja perusoikeuksien toteutumisesta  “palvelujärjestelmäkehittämiseen “ ( esim. systeeminen lastensuojelumalli) , epämääräiseen "ongelmien ennaltaehkäisyyn" (= epäeettiset arvioinnit ja seulaukset) ja  “ennakkoluulojen hälventämiseen”(=sosiaalisen raportoinnin estäminen) tarjotuista pseudopalveluista. 

Tämä linjaus on johtanut siihen, että sen paremmin lastensuojelu- kuin mielenterveyshankkeet eivät ole saavuttaneet tavoitteitaan avokätisestä rahoituksesta huolimatta. 

Neurologisista häiriöistä kärsivät lapset eivät edelleenkään saa asianmukaisia tutkimuksia eivätkä käypää hoitoa.

 Psykoanalyyttisesti orientoituneet sote-toimijat haluavat nähdä neurologiset häiriöt vanhempien tuottamina psykiatrisina ongelmina ja hoitaa niitä väärin sijoittamalla lapset koko lapsuuden ajaksi valvomattomiin lastensuojelulaitoksiin ja sijaisperheisiin ilman mahdollisuutta pitää yhteyttä läheisiinsä.

Ennätysmäärä lapsia ja nuoria ei ole saanut pandemian aikana heille kuuluvia palveluja lain edellyttämällä tavalla ( hoitotakuu). Valvira ei käynnistänyt valvontatoimia, vaan katsonut puutteita läpi sormien. Myös aluehallintovirastojen (avi) valvonta on ollut vähäistä. Valvontaviranomaisella on ollut vaikeuksia saada täsmällistä tietoa valvottaviensa toiminnasta. 
Myöskään STEA ei ole valvonut rahoittamiensa järjestöjen koulutusten tai toimintakäytäntöjen oikeellisuutta tai tarkoituksenmukaisuutta.

Mielenterveys- ja lastensuojelujärjestöt ja -hankkeet esim. Lastenasiaintalo ovat vastanneet järjestelmäpuutteisiin tehostamalla perheiden seulauksia ja valvontaa ja etsimällä väkivaltaa vanhemmista.

http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastenasiaintalojen-barnahus-sudenkuopat-virheita-ja-petoksia

Suorien ihmisoikeusloukkausten lisäksi useat suuret lasten- ja mielenterveysjärjestöt kuten Lastensuojelun Keskusliitto, MIELI ry ja Mielenterveyden Keskusliitto tekevät yhteistyötä sellaisten instituutioiden ja yritysten kanssa, jotka ovat vastuussa asiakkaita  tuhoavista ja riistävistä toimista ja toimivat siten suoraan tavoitteitaan vastaan, mikä asettaa kyseenalaiseksi järjestöjen rehellisyyden, uskottavuuden ja eettisyyden.

Erityisen irvokasta lastensuojelu- ja mielenterveystyössä on julkisilla varoilla luotujen ja ylläpidettyjen väitetysti tasa-arvon, sosiaalisen yhteenkuuluvuuden ja reilumman yhteiskunnan eteen työskentelevien yhteiskunnallisten järjestöjen ja yritysten myynti/ sulautuminen osaksi kansainvälisiä, liikevoittonsa usein veroparatiiseihin piilottavia sijoituskonserneja kuten esim. Kalliolan setlementin lastensuojelu- ja asumispalvelujen myynti pahamaineiselle Humana- ketjulle. 

​​Sen paremmin lastensuojelu- kuin mielenterveystoimijat eivät enää tunne, kunnioita eikä hyväksy perustehtäväänsä, oman alansa lainsäädäntöä ja ihmis- ja perusoikeusvelvoitteita( juridisoitumisvalitukset), kansainvälistä tutkimustietoa tai -keskusteluja ( huoli- ja traumapuhe ja puhe hiljaisesta tiedosta) tai asiakkaitaan ( vihapuhe, puhe riskiperheistä ja pirullisista ongelmista) ja pyrkivät usein vieläpä salaamaan ja kiistämään oman työnsä haitalliset seuraukset( onnistumis- ja huono- osaisuuspuhe, ylisukupolvisuusdiskurssi ja moralistiset virhepäätelmät).
 
“Moniammatillisen yhteistyön” ja lastensuojelun kumppanuuden myötä myös  mielenterveystoimijat näyttävät uskovan, että omat vanhemmat ovat lapsen suurin vaara ja hyvinvointiriski ja etsivät lastensuojelun tavoin riskejä yksinomaan/ pääosin kotoa vaikka lasten kaltoinkohtelun suurin riski tulee toveripiiristä, vertaisryhmistä ja nykyisin myös palvelujärjestelmästä. 
 
Mielenterveystoimijat jakavat lastensuojelun uskon virheellisiksi ja jopa vaarallisiksi osoitettuihin teorioihin ja toimintakäytäntöihin, piirrättävät asiakkaillaan sukupuita ja tekevät kiintymyssuhdetestejä ja - karttoja virheellisiksi osoitettuihin eugeniikan ja psykoanalyysin teorioihin tukeutuen.

MIELI ry:n koulutuksissa esim. lapsen itsetuhoisuus nähdään lapsen ja vanhemman oletettujen kiintymyssuhdeongelmien aiheuttamana jopa monivuotisen valvomattoman sijoituksen jälkeen - 40 vuotta sen jälkeen kun psykoanalyyttinen kiintymyssuhdeteoria on osoitettu vääräksi. 

Näin huomio siirretään eriarvoistamisen ja syrjäyttämisen mahdollistavista järjestelmäpuutteista köyhien vanhempien oletettuihin yksilöpatologioihin. 

Sosiaalinen eriarvoisuus muuntuu tietyn väestöryhmän psyko-emotionaaliseksi haavoittuvuudeksi – vulnerabilityksi (Ecclestone & Brunila 2015, 3 - 4, 15, 23.)


Noam Chomskyn mukaan tämä on ollut tietoinen väestön hallinnan keino yhteiskunnan vallanpitäjiltä (2017). 

Haavoittuvassa asemassa olevaksi määriteltyä ihmisryhmää voidaan ohjata tiettyyn asemaan yhteiskunnassa – haavoittuvaan asemaan. 


MTKL:n asiakasosallisuuden käytäntö: vertaisille potkut


Pääosin julkisista varoista, keräyksistä ja lahjoituksista rahoituksensa saavat kansalaisjärjestöt palkitsevat johtajiaan avokätisesti yli 100 000 euron ministeritason vuosipalkoilla samaan aikaan kun vertaistyöntekijöitä vaaditaan työskentelemään ilmaiseksi.

http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/vertaistyosta-ei-makseta-sosiaalialan-jarjesto-ja-rahastojohtajille-taataan-ministeritason-palkat

Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA) jakoi vuonna 2019 Diakonissalaitokselle avustusta 3,2 miljoonaa euroa ja päihdejärjestö EHYT ry sai STEA-rahaa reilut 3,1 miljoonaa euroa.
Helsingin Diakonissalaitoksen säätiön toimitusjohtajan ja Aivosäätiön valtuuskunnan Olli Holmströmin vuositulot olivat muhkeat 232 011 euroa, eli mies ansaitsi kuukaudessa lähes 20 000 euroa.
STEA:n ex-johtaja liikuntatieteiden maisteri Kristiina Hannula toimi aiemmin STEA- rahoitetun EHYT ry:n johdossa, jossa hänen vuosiansionsa olivat vuonna 2017 huimat 116 290 euroa.


Lasten Päivän Säätiön toimitusjohtaja Pia Adlivankin ansaitsi 154 963 euroa ja Setlementtiliitto ry:n toimitusjohtaja Pentti Lemmetyisen vuositulot olivat 94 619 euroa.

Pelastakaa Lapset ry:n pääsihteerin kokoomuksen ex-kansanedustajan Hanna-Markkula-Kivisillan vuosiansiot olivat 100 578 euroa ja Mannerheimin lastensuojeluliiton (MLL) pääsihteerin Milla Kalliomaan vuositulot 94 749 euroa.

Juhlapuheissa sosiaali- ja terveydenhuollon päättäjät ovat yhtä mieltä siitä, että kokemusasiantuntijatoiminnan kytkeminen ammatillisten organisaatioiden kehittämisen rakenteisiin ja kulukorvaukset ja palkat kokemusasiantuntijoille ja vertaistuen vetäjille ovat tarpeellisia ja suorastaan välttämättömiä sosiaalisen osallisuuden ja oikeudenmukaisuuden kannalta. Käytännössä edes kulukorvaukset eivät aina toteudu palkasta puhumattakaan.  


Muutama vuosi sitten järjestöjä rahoittava RAY (nykyinen STEA) katsoi, ettei vapaaehtoistoiminnasta pidä maksaa palkkaa.

RAY kävi keskusteluja vertaistyöntekijöiden palkkauksesta muun muassa Mielenterveyden keskusliiton (MTKL) kanssa. MTKL, suurin mielenterveysalan potilasjärjestö Euroopassa, reagoi keskusteluihin irtisanomalla 20 mielenterveyskuntoutujien vertaisena ja kokemusasiantuntijana toiminutta henkilöä.
Aiemmin vertaistyöntekijät olivat tuntipalkkaisia työntekijöitä, joilla on ollut MTKL:n kanssa työsopimus. Vuoden 2014 alusta alkaen MTKL on katsonut, että vertaiset ovat vapaaehtoistyöntekijöitä. He eivät saa työstään palkkaa, mutta matkat ja muut kulut korvataan. (Savon Sanomat, 04.03.2014 ).


Osallisuus typistyy seulonnaksi ja asiakkuudeksi pseudopalveluissa
 
Sekä lastensuojelu- että mielenterveystoimijoilta on jäänyt huomaamatta, että pelkkä epäily lastensuojelullisesta ongelmasta tai  mielenterveyshäiriöstä usein estää asiakkaiden ihmis- ja perusoikeuksien ja käyvän hoidon toteutumisen.

Niin lastensuojelu- kuin mielenterveyspalveluista näyttää tulleen tutkimustietoa,  käypää hoitoa ja asiallista kohtelua haluaville paikkoja, joista kannattaa kysyä poissa tai joihin voi mennä ainoastaan asiamiehen/ juristin ja taltiointilaitteiden kanssa. 

Lastensuojelu- ja mielenterveyspäättäjien hehkuttamaan  systeemisyyteen ja psykoanalyysiin liittyy  jo  patologisen ortodoksista suhtautumista ja  kulttipiirteitä. 
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/ala-alistu-eugeniikkaan-systeemisen-lastensuojelun-tutkintamalli-lumo-ja-syty-hankkeisiin

Tutkimusprofessori Hannu Lauerman mukaan yleismaailmallisia pahamaineisten lahkojen ( ja lastensuojelun ja mielenterveystyön rutiininomaisia) vallankäyttökeinoja ovat:
- taloudellisen riiston kätkeminen hyvyyden sädekehään
- uhrien eristäminen muusta maailmasta
- perhesiteiden katkaisu
- tunneilmaisun rajoittaminen
- koulunkäynnin ja terveydenhuollon minimointi
- syyllistäminen, pelottelu ja uhkailu
- salailu ja valmentautuminen oikeusviranomaispuuttumisiin harhaanjohtavin asiapaperein
​​
- kauniit ja harhaanjohtavat rituaalien nimet: vanhemmuuden tuki, perhetyö, moniammatillinen yhteistyö, hoidollinen sijoitus, tukitoimi, voimaannuttaminen
- ulkomaailman kuvaaminen vaarallisena: riskidiskurssi
- eristäytyminen muusta yhteiskunnasta: yleinen valveutumattomuus yhdistettynä omaa kunnollisuutta korostavaan tarpeeseen erottautua "riskiperheistä"
- harhaanjohtavat eufemismit ja uuskieli: lapsen etu, erityinen huolenpito, intensiivihoito, kehittäminen, turvaistaminen
- negatiivisten mielikuvien jatkuva ruokkiminen
- hierarkia ja jäseniltä muualle puuttuvat etenemismahdollisuudet
 
Markkinoistetuille lastensuojelulle ja mielenterveystyölle tyypillisiä ovat myös seuraavat lahkojen toimintakäytännöt:
 
- viranomaisen/ palveluntuottajan erehtymättömyyttä ei saa kyseenalaistaa
- väärinkäytöksiä ja vääriä päätöksiä ei myönnetä vääriksi eikä oikaista
- väärinkäytöksille ei ole toimivia valituskanavia 
- ulkopuolisille (medialle) ei saa kertoa ongelmista
- kaikki väärinkäytökset ovat vain yksittäistapauksia
- Yhteisöä julkisesti arvostelemaan rohjenneet leimataan sairaiksi/ katkeriksi epäonnistujiksi
- sääntöjä vastaan kapinoivia uhataan ja pelotellaan
- hierarkian alapäässä olevia ei kuulla eikä uskota 
 
Sosiaalityö ja psykiatria eivät tunnu olevan itseään korjaavia tieteitä. Epäeettiset uskomukset ja virheelliset teoriat väistyvät vallan kentiltä vain ankaran taistelun tuloksena ja vain hetkeksi putkahtaakseen esiin uudessa muodossa sopivana aikana.

Toimiva lastensuojelu -raportin mukaan jo 40 vuotta sitten  lapsen vuoden komitea (1980,137) katsoi, että lastensuojelun eri toimintamuodot ovat jääneet esiintyvistä ongelmista pahasti jälkeen.
 Raportin tekijät kysyivät, missä määrin lastensuojelulakiin perustuvassa toiminnassa tapahtuu niin sanottua viranomaispahoinpitelyä.

Karmivaa on, että Marraskuun liikkeen korjausehdotuksista on jo 60 vuotta ja Anu Suomelan ja J.P. Roosin kiireellisistä parannusehdotuksistakin   yli kaksikymmentä vuotta mutta ehdotukset odottavat yhä toteutumistaan. 

Lastensuojelussa rehottavat edelleenkin samat tuhoisat asenteet, toimintakäytännöt ja oikeusturvaongelmat, joiden laajuutta tai seurauksia ei tutkita .  Andre Souranderin mukaan sosiaali- ja terveysministeriö rahoittaa lasten mielenterveystyötä kehittäviä hankkeita, joista puuttuu vaikuttavuuden seuranta. Tieteellisen tutkimuksen liittäminen hankkeisiin on hänen mukaansa jopa kielletty.

Mielenterveysjärjestöjen kannattaisi havaita, että lastensuojelun kumppanuus ei enää johda automaattisesti lisärahoituksen ja good will:n saamiseen omalle järjestölle  vaan jäsenistökatoon ja kansalaisten  luottamuksen menettämiseen myös omaa tieteenalaa ja toimintakäytäntöjä  kohtaan. 
Osaavien mielenterveysammattilaisten ei kannattaisi haaskata osaamistaan ongelmien  laastarointiin tai  ideologisen korruption ylläpitoon vaan irtisanoa itsensä ja etsiä tai luoda itselleen uusi työpaikka.  
​

"Kun toisten hädällä tehdään rahaa, ei ole kannustinta vähentää hätää vaan lisätä sitä, jotta voidaan ansaita enemmän rahaa"

Vaatikaa tutkimustietoa ja vallanvaihtoa järjestöjäsenyyden ehtona!

​Mielenterveysjärjestöjen tietämättömyys, kritiikittömyys ja lobbaushalu lastensuojelun suhteen on hämmentävää. Samoin sitoutuminen vanhentuneisiin psykoanalyyttisiin teorioihin ja käytäntöihin esim. systeemisessä lastensuojelumallissa käytettyyn vääräksi osoitettuun kiintymyssuhdeteoriaan perustuvaan mentalisaatioteoriaan, jossa asiantuntija pyrkii "katsomaan kansalaisten läpi " löytääkseen olettamiaan persoonallisuuspatologioita ja muita häiriöitä.
​
 ​Mentalisaatioteoriaa levittävä Mannerheimin Lastensuojeluliitto ( MLL) toimi vuosia temmellyskenttänä  entisen lapsiasiamiehensä Helena Molenderin arveluttavalle vääriä insestiepäilyjä ja huostaanottoja lisänneelle "lapsistrategiselle työlle " yhdessä Leena Murasen kanssa ja Molander ja MLL:n pääsihteeri Jaakko Itälä uhkailivat voimallisesti tiedotusvälineitä ja tutkijoita aina, kun joku aikoi lausua Molanderista jotain vastahankaista.
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/ala-alistu-eugeniikkaan-systeemisen-lastensuojelun-tutkintamalli-lumo-ja-syty-hankkeisiin

”Monella on sellainen virheellinen käsitys, että lastensuojeluilmoitus auttaa, jos perhe tarvitsee konkreettista apua arkeen tai lapsi esimerkiksi terapiaa. Mutta ei sieltä käytännössä saa sellaista tukea. Apu on usein tarkkailua ja yksinkertaisia käytännön neuvoja, joita moni vanhempi on jo ehtinyt kokeilla” Terhi Suokas kertoo Voima- lehden haastattelussa.

Suokkaan mukaan on yleinen virhe, että asiakassuunnitelmaa ei ole tehty.
”Kun lapsi halutaan sijoittaa kodin ulkopuolelle, sijoitusta perustellaan sillä, että jotkut toimet, esimerkiksi tapaamiset, ovat olleet avohuollon tukitoimia eivätkä ne ole riittäneet, vaikka niitä ei ole sellaisina esitelty eikä sellaisina mihinkään kirjattu”, Suokas kertoo.

Suokkaan mukaan on perheitä, "jotka pyörivät lastensuojelussa saamatta apua, ja prosessista tulee vain lisää ongelmia, myös niille lapsille, joiden tilannetta pitäisi auttaa”.

Suokas vastustaa palvelujen yksityistämistä. ”Kun toisten hädällä tehdään rahaa, ei ole kannustinta vähentää sitä hätää vaan lisätä, jotta voidaan ansaita enemmän rahaa.”
 
Mielenterveysjärjestöjen ja Lastensuojelun Keskusliiton jäsenten, erityisesti palvelujärjestelmän vahingoittamien lasten , vanhempien ja heidän läheistensä kannattaa kiinnittää järjestöjensä päättäjien huomio terapeuttisen vallan ja markkinoistamisen tuottamiin ongelmiin ja vaatia jäsenyytensä/ rahoituksensa ehtona: 

-tutkimustietoon perustuvia käytäntöjä ja virheellisten teorioiden ja laittomien toimintakäytäntöjen hylkäämistä tehostamalla valvontaa, uudelleenkouluttamalla järjestöjen henkilokunta ja keräämällä säännölliset asiakaspalautteet tarjottujen palveluiden seurauksista 

-ideologisen, sosiaalisen ja taloudellisen korruption kitkemistä lisäämällä läpinäkyvyyttä,  kierrättämällä valta-asemat , rankaisemalla rikoksista ja lopettamalla niitä ruokkivat kumppanuussuhteet

-lasten hädällä rahastuksen lopettamista ja varojen uudelleen kohdentamista hallinnon ja palveluntuottajien sijaan suoraan lapsille ja perheille


Jokaisella suomalaisella on mahdollisuus älypuhelimen tai tietokoneen käyttöön ja jokaisella järjestöllä on varaa tehdä kysely omalle jäsenistölle. 


Vaatikaa siis lastensuojelu- ja mielenterveysjärjestöjen jäsenet, että oma järjestönne alkaa tutkia seuraavia aiheita älkääkä hyväksykö resurssipulajargonia: 


1. Hoidolliset huostaanotot; kuinka moni mt- häiriöistä ja autismikirjon lapsista, miksi  ja mitä reittiä päätyy sijaishuoltoon puuttuvien palvelujen takia? https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/2ce1cba0-a8b3-4506-a84b-1676eac7a67  

2. Sijaishuollossa  saadut terveyspalvelut. Australiassa käytiin läpi 6000 terveydellisten erityistarpeiden vuoksi  sijoitettua lasta: vain 41 sai kaikki suositellut terveydenhoidolliset toimenpiteet.  Minkälaisia hoidollisia toimenpiteitä, kuinka paljon ja minkälaisella vaikuttavuudella suomalaiset lapset saavat sijaishuollossa? 

3. Lapsiin kohdistuva kemiallinen väkivalta : suomalaisessa sijaishuollossa saadut lääkitykset, erityisesti nuorten masennuslääkitseminen ja sen seuraukset. Esimerkiksi ​​Iceheartsin toiminnanjohtaja Ville Turkka on huolissaan siitä, että lapset saattavat tulla leirille dosetti täynnä lääkkeitä.
 Tiedelehti Lancet julkaisi laajan ja tarkasti tehdyn arvioinnin masennuslääkkeiden vaikutuksista lapsiin ja nuoriin: Hyötyjä ja haittoja arvioitaessa lasten ja nuorten masennuksen hoidossa, käytetyt aineet eivät näytä tarjoavan etua. Hyöty on lumetta ja haitat ovat suuria.
Tutkimusten mukaan nimenomaan masennuslääkkeet aikaansaavat monille kaksisuuntaisen mielialahäiriön. Vaikutus on ikään ja käyttömäärään sidottu. Laajimmassa tutkimuksessa 41 viikon käyttöä seurasi joka kymmenennellä 10 – 14 vuotiaalla kaksisuuntainen mielialahäiriö. 15 – 19 vuotiailla joka kolmannellatoista.
Lääkitysaika tutkimuksessa oli siis keskimäärin 9 kuukautta. Pidempi käyttö lisää riskiä. Kuinka monen nuoren kaksissuuntainen mielialahäiriö on tulosta sijaishuollossa saadusta masennuslääkityksestä?

4. Lastensuojelu- ja mielenterveyspalvelujen asiakkaiden ihmis- ja perusoikeuksien toteutuminen ja toteutumisen esteet.
Karoliina Ahonen selvittää väitöskirjassaan, miksi suomalaiset mielenterveyshankkeet ovat pääosin epäonnistuneet tavoitteissaan ja löytää syyksi keskittymisen potilaiden ihmis- ja perusoikeuksien toteutumisen sijaan a)väestölliseen ja määrittelemättömään terapeuttista valtaa vahvistavaan ennaltaehkäisevään mielenterveystyöhön b) palvelujärjestelmäkehittämiseen c) ennakkoluulojen hälventämiseen.

5. Vaatikaa riippumaton selvitys sijaishuollon nykytilasta.
Huomatkaa, että Lastensuojelun Keskusliitto tai sen jäsenjärjestöt tai Mieli ry/ MTKL eivät ole riippumattomia tutkimustahoja. 
 
Mikäli  järjestöt eivät suostu keräämään ja käyttämään tutkimustietoa,  resurssien uudelleenjakoon ja laittomuuksien ja korruption kitkemiseen, erotkaa joukolla , perustakaa uusia yhteisöjä,  vallatkaa vanhat järjestöt nimittämällä hallituksiin nykykäytännöistä kärsiviä muutoshaluisia ja/tai äänestäkää ulos korruptoituneet päättäjät!
 
Kirjoittakaa avoimia, julkisia  kirjeitä ja kertokaa kohtelustanne palvelujärjestelmässä Lastensuojelun ja  Mielenterveyden Keskusliiton ja MIELI ry:n päättäjille. Osoitteet löytyvät tästä: 
https://www.mtkl.fi/toimintamme/organisaatiomme/luottamuselimet/
https://www.lskl.fi/meista/organisaatio/hallitus/
https://mieli.fi/mieli-ry/organisaatio/liittokokous-ja-liittohallitus/

Muistakaa myös kannella oikeusasiamiehelle: 
https://www.oikeusasiamies.fi/kantelu-oikeusasiamiehelle


Asiantuntijoiden ja päättäjien röyhkeys on ylittänyt jo aikaa sitten kansalaisten sietokyvyn. Sosiaali- ja terveydenhuollon johdon rikoksia ja väärinkäytöksiä on hoidettu siirroilla ja tehtävänimikkeiden ja titteleiden vaihdoksilla, ei rikostuomioilla, korvausvelvoitteilla tai irtisanomisilla. 

Väärin toimivasta johtajasta ei ole tullut irtisanottua eikä tuomittua vaan väärin toimiva erityisosaaja , muutosjohtaja, konsultti tai terapeutti.

Vakavista ja toistuvista väärinkäytöksistä ja asenne- ja laillisuusongelmista ei ole seurannut asiantuntijoille muuta kuin  uusi virka, kutsu  luennoimaan asiantuntijapäiville  ja  Vuoden kasvattaja, Vuoden työyhteisö, Vuoden kunnallinen lastensuojeluteko-, Vuoden taidokkain hankinta-, Ylpeästi Lapsen Puolella-, laatusertifikaatti-, Lapsen oikeuksien vaikuttaja- tai Lastensuojelun viestinnällinen teko- palkinto.

Kansalaisten on nyt korkea aika alkaa harjoittaa varhaista puuttumista. Astelkaa rohkeasti sisään lastensuojelu- ja mt-järjestöjen toimistoihin  ja tutustukaa henkilökohtaisesti teorioihin ja tahoihin, jotka ovat vastuussa teille aiheutetuista oikeusturvaongelmista.

Googlatkaa tietoja ja kysykää  kiusallisia kysymyksiä: Mistä lähteistä tietonne lastensuojelusta ovat peräisin ja miten olette tarkastaneet niiden oikeellisuuden? Miten ehkäisette ideologista, taloudellista ja rakenteellista korruptiota? Mikä on perustehtävänne ja miten se konkretisoituu toiminnassanne ja palkkauksessanne? Mikä on siihen liittyvä lainsäädäntö ja miten sitä opetetaan? Miten arvonne konkretisoituvat käytännössä? Voisiko kokouksiin saada nettiäänestyksen, että kaikki jäsenet pääsisivät äänestämään? Saanko nähdä toimintakertomuksen , talousarvion ja tilinpäätöksen?   Mitä tarkoitatte osallisuudella/ hyvinvoinnilla/ syrjäytymisellä / kuntoutumisella? Millä perusteella joku määritellään asiantuntijaksi ja kuka määrittelee? Voisitteko seuloa väkivaltatyötä tekevät työntekijänne Katarina Finnilän asenneseulalla? Keitä ovat  rahoittajanne ja yhteistyökumppaninne ja millaista valtaa he käyttävät? Missä johto on työskennellyt aiemmin ja millaisia kontakteja / jääviyksiä heillä on?

Kuinka suuri osa varoistanne kuluu hallintoon? Entä konsulteille  ja kuka heidät valitsee?Mikä prosenttiosuus menee jäsenistön palveluihin ja kuka päättää palveluista ja millä perusteilla?   Näyttäisittekö valvontaviranomaisten huomiot palveluistanne? Mihin tutkimustietoon käsityksenne ja käytäntönne perustuvat? Miksi työmenetelmänne perustuvat virheelliseksi osoitetun psykoanalyysin oletuksille? Oletteko asiakasosallisuuden konkretisoimiseksi teettäneet asiakaskyselyjä?Mistä aiheista, millaisin otannoin, kuinka usein , kenen valitsemin vastaajin ja kenen tulkitsemin tuloksin?  Oletteko tutkineet mitenkään mainostamienne toimenpiteiden ja kumppanuuksien vaikuttavuutta tai seurauksia jäsenistölle?   Millä perusteella valitsette kokemusasiantuntijat ja kuinka paljon maksatte heille? Entä virallisille asiantuntijoille? Voisitteko aloittaa  julkisuuskampanjan ja varainhankinnan, jotta jäsenistönne nepsy-lapset saisivat asianmukaiset tutkimukset ja hoidon? Miten olette tutkineet ja aiotte tutkia jäsenistönne ihmis- ja perusoikeuksien toteutumista? 


​Tukekaa lapsia ja perheitä- älkää lapsibisnestä!

Palvelujärjestelmä on kankea alus mutta se kääntyy joukkovoimalla-   heikkojen ja sorrettujen voimat yhdistämällä.

#Lastensuojelunkorruptio #oikeusturvalastensuojelussa #CorruptioninFinnishChildWelfare #EHYT ry  #FinnishAssociationforSubstanceAbuse Preventioncriticism#Föreningenförförebyggande rusmedelsarbetekritik #SOSTE#SOSTE Finlandssocialochhälsarfkritik #SOSTEFinnishFederationforSocialAffairsandHealtcriticism #MTKL #The FinnishCentralAssociationforMentalHealthcriticism #CentralförbundetförMentalHälsakritik #MIELIry #MIELIMentalHealthFinlandcriticism #MIELIPsykiskHälsaFinlandkritik #Lastensuojelunkeskusliitto #​​TheCentralUnionforChildWelfareFinlandcriticism #Centralförbundetför BarnskyddFinlandkritik #MannerheimsBarnskyddsförbundkritik #The MannerheimLeaguecriticism  #Suomen Psykologiliitto #Suomen Lääkäriliitto #Suomen Psykiatriyhdistys #FinnishNGOscriticism #PenttiArajärvi #SirpaPietikäinen #MillaKalliomaa #MannerheiminlastensuojeluliittoMLL  #Kadotetulapset #ChildWelfarelackofresourcesinFinland #TheCentreofExcellenceonSocialWelfareinFinland #Systeeminenlastensuojeluntoimintamalli #Syty #Lumo #Tienviittojalastensuojeluun #onnistuminenlastensuojelussa #Lastensuojelunonnistumisentekijät #lastensuojelunedunvalvoja #TheMinistryofSocialAffairsandHealthinFinland #whitewashinchildwelfare #fostercarecrimeinFinland #FosterCareViolence #FosterCareResearchinFinland #ChildWelfareFinland #childwelfareorganizationsinFinland #lastensuojelujärjestöt #LostChildreninFinland #AllInclusivealsodeathinFinland #ChildWelfareCorruptioninFinland #perhekuntoutus #Anarkistisossut #MunPerheet #lastensuojelulobbaus #BirgittaWulf #erityisosaajat#toimivalastensuojelu #Kotikoivu #Loikalankartano #Familar #Outamonlastenkoti #ChildWelfareAssessmentinFinland #childwefareorganizationsinFinlandarenotNGOs #Suomi100Kaikilleeväätelämään #perhetyö#Familywork
#ekologinensosiaalityö  #ympäristösosiaalityö #greencare #environmentalsocialworkin Finland #PlaceMattersFinland #viherpesu #valkopesu #lapsibisnes  #PlacedoesnotmatterinFinland #FinnishEnvironmentalSocialWork #EcosocialTransitioninFinland #GreenCareinFinnishChildWelfare #SustainableDevelopmentinFinnishChildWelfare #NatureConservationinFinnishChildWelfare #EnvironmentalismofThePoor #AttainableSustainableinFinnishChildWelfare #ArtbasedActivitiesinFinnishChildWelfare
#suomalainenmielenterveyspolitiikka #Diakonissalaitos#ekososiaalityö #ilmastoahdistus #traumafokusoituilmastoahdistus #DeaconessFoundationFinland #HelsinkiDiaconessInstitute #Familarperhekuntoutus #Mehiläinen #PerhehoitokumppanitSuomessa #Humana #FCA #FosterCareAssociatesinFinland #PelastakaaLapset #SavetheChildrenFinland #NuortenYstävät #FriendsoftheYouth #SOS-lapsikylä #SOSChildrenVillageinFinland #Pesäpuu #Perhehoitoliitto #Attendo #FamilyCareAssociationFinland #AilaPaloniemi #TarjaHeino #TarjaPösö #Piia-LiisaHeiliö #MarkoNikkanen #Perhehoitotutkimus #PasiKohtala #NuorisokotiPuro #Nevalanmäenperhekoti #CTMlastensuojelu #Pohjolakoti #Ensi-jaturvakotienliitto #ChildrensDetectiveClub #FosterCarePricesinFinland #FinnishMotherandBabyHomesandShelters #DiverseFamiliesnetwork
#HowtosabotageFosterCareResearchinFinland #HowtohidefostercareviolenceinFinalnd#pseudotutkimus #uuskieli #lastensuojelunavohuollontukitoimet#lastensuojelunideologinenkorruptio #IdeologicalCorruptionofFinnishChildWelfareResearch#lastensuojeluntutkimustarvitseehuostaanottoa #psykoanalyysi #lastensuojelueugeniikka #kiintymyssuhdeteoria #AttachmenttheoryinFinnishChildWelfareResearch #SavetheChildrenFinland #MunPerheet #FinnishChildWelfareResearch #PerhehoitokumppanitSuomessaOy #Pesäpuu#PRIDE #lastensuojelunkehittäminenkritiikki #lastensuojelututkimuskritiikki#monitoimijaisetperheet #JariSinkkonen #MirjamKalland #Piia-LiisaHeiliö #TarjaPösö #TarjaHeino #EvaBiaudet #STM #STEA #THL #FinnishInsituteforHealthandWelfare #Lapsiuhritutkimus #Lastensuojelunlapsiuhrit#naksahdus #Kysyjakuuntele-tutkimus #PäiviSinko#LapsenparasYhdessäenemmän #Lastensuojelulapsenetuna #Lastensuojelunonnistumisentekijät #Tienviittojalastensuojeluun #Kunapueitunnuavulta #Systeeminenlastensuojelumalli #lastensuojelunkokemusasiantuntija#ExpertbuexperienceinFinland #Sopivasijaiskotilapselle #Varhaiset ihmissuhteet#Lapsiuusissaoloissa #X-ketju  #vihapuhesosiaalityössä #HateSpeechinFinnishSocialWork #lastensuojelulaki #TuomasKurttila #JeromeKagan #JudithHarris#TainaMeriluoto #ElinaPekkarinen #Lastensuojelunasiakirjatvanhempiennäkökulmasta #Väkivallatonlapsuus#Toimenpidesuunnitelma lapsiinkohdistuvanväkivallan ehkäisystä2020−2025 #Barnahus #Varpu #Varhainenpuuttuminen #hoidollinenhuostaanotto #huolenvyöhykkeet #FinnishChildWelfareResearch#FinnishMentalHealthResearch #GEMMA #NeurocenterFinland #Genome, Environment, Microbiome and Metabolome in Autism #Pirjo Achté #Reija Autio #Tampereen yliopisto #European Biomedical Research Institute of Salerno (EBRIS) Foundation #MattiNykter #Lastensuojelulainkokonaisuudistus #Lastensuojelulainkokonaisuudistuskritiikki
​​
Kuvassa Gemma- projektin tutkijat vuonna 2020

Suomalaiset lastensuojelugurut Tampereen yliopiston sosiaalityön professori, monitieteisen lastensuojelututkimuksen kansallisen asiantuntijaryhmän jäsen, Pesäpuun ex-hallitusjäsen Tarja Pösö, THL:n tutkimusprofessori ja Pesäpuun hallituksen pj, Barnahus- ohjausryhmän jäsen Tarja Heino, ja lastenpsykoterapeutti, kasvatustieteilijä, mentalisaatioteoreetikko ja MLL:n puheenjohtaja Mirjam Kalland

Lyhyesti:

Lastensuojelun edunvalvonnaksi fabrikoitu lastensuojelututkimus

Suomalaista lastensuojelututkimusta on rapauttanut tutkimustahojen ( esim. THL:n, STM:n ),  lastensuojelupäättäjien ja -rahoittajien sekä sosiaalialan oppilaitosten vahva sitoutuminen sijaishuollon edunvalvontaan.
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelujarjestot-ja-sosiaalialan-oppilaitokset-sijaishuollon-kasvattamisen-ja-yksityistamisen-airueina

Lastensuojelussa tutkimustietoa ei kerätä, käytetä eikä koeta tarpeelliseksi (Rosen 1994: Rousu 2007: Pekkarinen 2011: Finnila- Tuohimaa 2013: Heino 2018). Huostaanottojen syistä, seurauksista tai lasten oloista sijaishuollossa ei tiedetä. Edes sitä onnistuuko lastensuojelu useammin kuin epäonnistuu, ei tiedetä( Rousu 2021).

Onko juuri lastensuojelun ja sijaishuollon edunvalvontaan sitoutunut tutkimustoiminta syy siihen, että lastensuojelussa ei ole näyttöön perustuvia käytäntöjä, tietoa “palveluista” tai  palveluntuottajista ( hinta, laatu, määrä) tai lastensuojelupalveluiden vaikutuksesta asiakkaiden elämään?

Kansainväliset tutkimukset tuottavat yhdenmukaista näyttöä sijaishuollon negatiivisista tuloksista mutta kukaan Suomessa ei tiedä ovatko lastensuojelutoimien kohteina oikeat lapset, miksi heidät sijoitettiin, missä olosuhteissa he elävät ja miten lastensuojelun toimet ovat heihin vaikuttaneet (STM, Toimiva lastensuojelu, 2013:19). 

Ulkomailla tehtyjä tutkimuksia ei juuri hyödynnetä suomalaisen lastensuojelun kehittämisessä. (Ritala-Koskinen 2003,Rousu 2004, Rousu 2007; Sosiaali- ja terveysministeriö 2012).

Sosiaalialalla ”tutkimukseksi” kutsutaan selvityksiä, joissa kysellään sosiaalityöntekijöiden tuntemuksia ja mielipiteitä tai tarkastellaan heidän laatimiaan virheellisiä dokumentteja. Suomalaisissa sosiaalialan tutkimuksissa ei ole koskaan arvioitu, mitä ideologiaan ja vanhentuneisiin ja virheellisiin teorioihin pohjaava virkamiestyö on saanut aikaan.
https://leeniikonen.fi/2021/12/04/ideologinen-korruptio-lastensuojelun-rakenteet-auki/

Yhteenvetona voi todeta, että lastensuojelututkimukset ja niiden pohjalta kehitetyt koulutukset eivät enää tunnista eivätkä tunnusta asiakkaiden ihmis- ja perusoikeuksia. Tutkimusten kylkeen liimatut lakiosuudet, jotka on usein vieläpä lainattu/tulkittu virheellisesti THL:n Lastensuojelun käsikirjasta jäävät avaamatta ja täysin irrallisiksi. 

Sen paremmin sosiaalityöntekijät kuin sosiaalityön tutkijat eivät pääsääntöisesti tunne, kunnioita eikä hyväksy oman alansa lainsäädäntöä ja ihmis- ja perusoikeusvelvoitteita( juridisoitumispuhe), kansainvälistä tutkimustietoa tai -keskusteluja ( huoli- ja traumapuhe ja puhe hiljaisesta tiedosta) tai asiakkaitaan ( vihapuhe, puhe riskiperheistä ja pirullisista ongelmista) ja pyrkivät usein vieläpä salaamaan ja kiistämään oman työnsä haitalliset seuraukset( onnistumis- ja huono- osaisuuspuhe, ylisukupolvisuusdiskurssi ja moralistiset virhepäätelmät).

Lastensuojelun kehittämis-, tutkimus- ja yhteistyökumppaneiksi houkuteltujen olisikin syytä oppia tunnistamaan fabrikoidut tai muuten epäluotettavat lastensuojelututkimukset.

Pitkästi: 

Sosiaali- ja terveysministeriön lainvalmistelu ja "tutkimukset" ovat ohjanneet veronmaksajien rahat erilaisten palveluntuottajien ja sijaishuollon hyväksi. Sijaishuollon miljardibisnes on syntynyt. Avohuollon miljardibisnestä odotellaan.

THL:n tutkijoiden keksimää huoliseulontaa vauhdittamaan luotiin lastensuojeluilmoitusjärjestelmä, joka tuottaa joka toinen tunti lapsen sijaishuoltoon.

Sekä lastensuojeluilmoitusten, kiireellisten sijoitusten että huostaanottojen määrä on kaksinkertaistunut 10 vuodessa.

Ilmiantojärjestelmä luo pelkoa, ahdistusta ja epävarmuutta lapsiperheiden elämään; lastensuojelun asiakkuus estää monien sairauksien käyvän hoidon ja psykiatrisiin palveluihin pääsyn. 
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakkuus-estaa-avun-saamisen

Sosiaali- ja terveysministeriön ideologian mukaan tavallisista suomalaisista perheistä tulee seuloa näkymätöntä pahaa.
Veronmaksajien rahoja käytetään hankkeisiin, joiden vaikutuksia ei arvioida suunnitteluvaiheessa eikä toteutuksen jälkeen. 
Lapsia sijoitetaan lainvastaisesti pelkästään puuttuvien mielenterveyspalvelujen takia ja kunnallisessa lastenpsykiatriassa ei taas suostuta tutkimaan, hoitamaan eikä kuntouttamaan lastensuojelun asiakkaana olevia lapsia. Vanhanaikaiset psykoanalyyttiset teoriat ja toimintamallit tulkitsevat lapsen ongelmien syyksi vanhemmat, erityisesti äidin.

Sosiaalityöntekijöiden ja sosiaalityön tutkijoiden haastattelujen ja tutkimusten perusteella julkisuudessa on vuosikaudet pyöritetty valheellisia väittämiä mm. " turhia huostaanottoja ei ole "(= kunnat huostaanottavat lapsia pelkästään puuttuvien palvelujen takia ja lapsia on sijoitettuna turhaan ja laittomasti) " avohuollon tukitoimet auttavat perheitä "(= avohuollon tukitoimet tuottavat huostaanottoja ), “pysyvä huostaanotto takaa lapselle vakautta” (= lapsia pompotellaan valvomattomasta sijaishuoltopaikasta toiseen kymmeniä kertoja ), “sijaishuolto takaa lapsille turvalliset kasvuolosuhteet “ ( kodin ulkopuolelle sijoitetut kohtaavat enemmän väkivaltaa kuin vanhempiensa kanssa asuvat) ja "huostaanotoissa pyritään perheiden jälleenyhdistämiseen"( = huostaanotot kestävät usein koko lapsuuden ilman pyrkimystä perheiden jälleenyhdistämiseen ja niitä puretaan ani harvoin).

Missä vika kun kansalaiset ja median edustajat tuntevat lastensuojelun lainsäädännön ja sijaishuollon olosuhteet paljon paremmin kuin ammattilaiset, joiden kuuluisi niitä valvoa?

Miksi lastensuojelujärjestöjen psykoanalyyttisesti orientoituneiden päättäjien annettiin alati kasvavalla rahoituksella periyttää ylisukupolviset asenneongelmansa, moninkertaistaa sijoitusten määrä ja kehittää laittomien hoidollisten huostaanottojen käytäntö? 

Mitä pitäisi ajatella siitä, että vasta vuonna 2021- noin sadan vuoden viiveellä- hoitotieteen tutkijoille valkenee, että tukitoimet täytyy suunnitella yhdessä perheen kanssa ( Eija Paavilainen THL- seminaarissa 18.3.2021).

Vuonna 2022 THL:n kehittämispäällikkö Laura Yliruka kertoo, että Suomen 220 systeemisessä lastensuojelutiimissä on viimein tehty päätös kysyä perheiltä uteliaasti mikä heitä auttaisi (MTV- uutisaamu 11.4.2022).
Näistä oivalluksista on kuitenkin vielä pitkä ja miljoonia euroja maksava matka ymmärrykseen, että myös tarjottujen tukitoimien sisällön tulisi vastata perheiden tarpeita. Parempi puhe ei vielä takaa parempaa käytäntöä.

Yliruka ei kerro, että perheitä ei huolita mukaan systeemisiin tiimeihin sosiaalityöntekijän vaikeiksi kokemissa tapauksissa ja että pääosin systeemistä tiimiä terapoiva perheterapeutti tapaa perheen korkeintaan kerran, usein ei edes yhtä kertaa( Pukkio, 7.6. 2019).

Yliruka ei myöskään kerro, että suomalaisen systeemisen lastensuojelumallin ydinelementeistä, menetelmistä, työvälineistä, avaintiedoista- ja taidoista ei ole selkeää käsitystä ( Aaltio & Isokuortti, 2019, 156).

Miksi sosiaalityöntekijät, THL ja STM ylipäätään kaupittelevat lastensuojelun parannuksena  samoja keinoja, joiden vuoksi mielenterveyshankkeet ovat epäonnistuneet ( Ahonen 2020) eli  huomion siirtämistä pois asiakkaiden ihmis- ja perusoikeuksista “palvelujärjestelmän kehittämiseen” ( esim. systeeminen lastensuojelumalli) ja "ennakkoluulojen hälventämiseen" (=sosiaalisen raportoinnin estäminen)?

Onko lähes varmaan epäonnistumiseen lastensuojelun muutostyössä johtava linjaus “palvelujärjestelmäkehittämisen” ja “asennemuokkauksen” ensisijaisuudesta tietoista lastensuojelun tietoperustan ja muutostyön sabotointia vai tutkijoiden tietämättömyyttä ja kummasta pitäisi olla enemmän huolissaan?

Systeemistä lastensuojelumallia markkinoitiin asennemuutoksella, sijoitusten vähentymisellä ja kustannussäästöillä mutta todellisuudessa- kuten aiemmissakin lastensuojelun “kehittämishankkeissa”- sijoitukset lisääntyivät suhteessa asiakasmääriin ja lastensuojelun kustannukset kasvoivat.  

Lastensuojeluun kohdistuvien ennakkoluulojen hälventämisen ja palvelujärjestelmäkehittämisen sijaan olisi keskityttävä ihmisoikeusrikkomuksiin. Asennevaikuttamisen sijaan tarvitaan tutkimusta siitä, miten lastensuojelun asiakkaiden ihmis- ja perusoikeudet toteutuvat.

Vaikuttavaa lastensuojelu- ja mielenterveyspolitiikkaa olisi ihmisoikeuspolitiikka.

Lastensuojelututkimukset sijaishuollon ja sosiaalityöntekijöiden edunvalvontana


Suomalainen lastensuojelututkimus lähtee liikkeelle lastensuojeluammattilaisten edunvalvonnasta ja  mielipiteiden selvittämisestä ( esim. Lastensuojelu lapsen etuna- tutkimus), joiden ympärille kyhätään jokin kehittämiseksi kutsuttu hanke, johon haetaan ylimitoitettu rahoitus STEA:lta ( RAY).

Samoihin kahvipöytäseurueisiin lastensuojelujärjestöjen kanssa kuuluvat STEA:n valvojat eivät missään vaiheessa valvo asianmukaisesti lastensuojelututkimusten tai -hankkeiden suunnittelun, toteutuksen, tulosten tai tulosten tulkinnan oikeellisuutta eivätkä sitä käytetäänkö rahat rahoitushakemuksen mukaisiin päämääriin . Esimerkiksi MunPerheet- hankejärjestöt tekivät kenenkään puuttumatta laittomasta pysyvästä huostaanotosta STEA-rahoitetun hankkeen. 

Ylimitoitetun rahoituksen saamiseksi lastensuojeluammattilaisten rinnalle haetaan konsensushenkisiä yhteistyökumppaneita, jotka suostuvat siihen, että lastensuojeluammattilaiset ja sijaishuollon edunvalvojat saavat määritellä ”meidän yhteiset tavoitteemme” kuten Hyvää lastensuojelua, kiitos- tutkimuksessa. 

Karoliina Ahosenkin kummeksumaan “ennakkoluulojen hälventämiseen" on valjastettu myös kokemusasiantuntijat, joita velvoitetaan kertomaan onnistumis- tai vähintään selviytymistarinoita ja oikeuttamaan muualla määriteltyjä tavoitteita ja päätöksiä.  
​
 Käytännössä "ennakkoluulojen hälventäminen" tarkoittaa lastensuojelun pseudopalvelujen valheellista markkinointia ja rakenteelliseen sosiaalityöhön kuuluvan sosiaalisen raportoinnin estämistä asiakkaidensa ihmis- ja perusoikeuksia jatkuvasti rikkovan lastensuojelun ja sijaishuollon asiakashankinnan varmistamiseksi. 

Tutkimuksen tavoitteeksi voidaan avoimesti kertoa- ei ilmiön tutkiminen- vaan todisteiden hakeminen siihen, että tutkimaton lastensuojelu “ suojelee lapsia ja nuoria ja auttaa perheitä heidän arjessaan” kuten Lastensuojelun Onnistumisen tekijät- tutkimuksessa.

Tutkimushankkeesta tiedottamisen varjolla mainostetaan ja markkinoidaan näkyvästi tutkimushankkeen järjestöä ja kirkastetaan sen brändiä kuten Perhehoitokumppanit Oy:n Haavoittuvassa asemassa olevat lapset ja ilmastoahdistus- tutkimuksessa.

Varsinainen tutkimus tehdään hutiloiden tai tietoisesti väärentäen vinoutetuilla otannoilla ja etukäteen päätettyjä tuloksia painottaen.
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/miten-sijaishuoltovakivallan-selvittaminen-sabotoidaan

Jos lapsia ylipäätään kuullaan, heitä kuullaan sosiaalityöntekijöiden, sijaisvanhempien tai laitosohjaajien läsnäollessa, joka estää lastensuojelun väärinkäytöksistä raportoinnin kuten Kysy ja kuuntele- tutkimuksessa( 2022, 55-56).
 
Nämä pseudotutkimukset kelpuutetaan sitten lastensuojelun lainsäädännön pohjaksi kuten Pelastakaa Lapset ry:n muutaman sijaishuollon sosiaalityöntekijän näkemyksiin perustuvassa RAY-rahoitetussa Sopiva sijaiskoti lapselle-projektissa. 

Pseudotutkimukset lastensuojelun lainsäädännön perustana


Kuinka tullaan lastensuojelun viralliseksi asiantuntijaksi 

Pelastakaa Lapset ry:n Sopiva sijaiskoti lapselle RAY-projektin (1999-2002) kerrottiin selvittävän huostaanotettujen lasten taustaa, kehitystä ja elämänkulkua.

Jari Sinkkonen ja Mirjam  Kalland päätyivät tutkimuksessa kuitenkin mukavuusotantaan eli tutkittavat henkilöt  valikoituvat sen mukaan mistä heidät on helpoin tavoittaa ts. yhdistyksen sisältä (mennään läpi siitä, mistä rima on matalin). 

Yksityisen sijaishuoltopalveluja tarjoavan yhdistyksen omat sijoituksia hoitavat sosiaalityöntekijät saivat  kertoa huostaanoton syyt. Sosiaalityöntekijöiden nimiä ja lukumäärää ei ole kerrottu, ilmeisesti kyse on muutamista sosiaalityöntekijöistä.

Tällä tavalla Sinkkonen ja Kalland päätyivät siihen, että huostaanoton syinä olivat tavallisesti vanhempien päihde- tai mielenterveysongelmat sekä perheväkivalta. 

Hankkeen myötä käynnistyi laaja kiintymyssuhdeteoriaan perustuva kouluttaminen, joka kohdistui sosiaalityön ja terveydenhuollon ammattilaisiin sekä sijais- ja adoptioperheisiin.

Sinkkosesta ja Kallandista tuli  hankkeen myötä lastensuojelun asiantuntijoita.

Sopiva sijaiskoti lapselle- hankkeen jälkeen Mirjam Kalland nimitettiin jäseneksi mm. STM:n sosiaalialan kehittämisprojektiin Aulikki Kananojan kanssa. Projektiin kirjattiin PeLan sijoituksia hoitavien sosiaalityöntekijöiden mielipiteitä seuraten, että huostaanottojen taustalla ovat vanhempien päihde- ja mielenterveysongelmat ja perheväkivalta. Suosituksena esitettiin lastensuojelulain uudistamista ja pysyvän huostaanoton ja adoption mahdollisuuden selvittämistä (STM työryhmämuistio 2003:11, 29).

Hanke liittyy lastensuojelulain uudistamiseen, johon  Pelastakaa lapset ry ryhtyi kertomansa mukaan vaikuttamaan jo vuonna 2001. Lämpimät ministeriösuhteet johtivat siihen, että yhdistyksen muutosehdotukset siirtyivät lastensuojelulakiin (Törrönen Maritta (toim.), Lapsuuden hyvinvointi, yhteiskuntapoliittinen puheenvuoro, 2001,  108). Peruspalveluministeri  Eva Biaudet oli vuonna 1999 Pelastakaa Lapset ry:n hallintoneuvoston jäsen.

 STM:n virkamies Pia-Liisa Heiliö oli aiemmin järjestellyt yhdistykselle etusijan kuntien neuvonantajana lakimiespalvelunsa kautta (= lakimies Mirjam Araneva, Jari Sinkkonen ja yhdistyksen nimeltä mainitsematon sosiaalityöntekijä).

 Pia-Liisa Heiliö siirtyi sittemmin vuonna 2003 yhdistyksen johtavaksi lakimieheksi neuvomaan kuntien sosiaalityöntekijöitä sijoitustilanteissa. Heiliö siirtyi sittemmin takaisin sosiaali- ja terveysministeriöön.

Näin kansainvälinen toimija pääsi vaikuttamaan kansalliseen lakiin. Lainvalmistelussa käytettiin siis asiantuntijana tahoa, jolla on tarve huostaanottojen määrän kasvattamiseen. Myös perhehoitajia kouluttaa ja ohjaa siis taho, jonka välitön taloudellinen intressi on pitkäaikainen huostaanotto. Lastensuojelulaki teki historiaa myös siinä suhteessa, että virkamiestyön pohjaksi hyväksyttiin subjektiivinen huolen tunne varhaisen puuttumisen aatteen merkeissä. https://leeniikonen.fi/2022/02/04/mediako-lasta-suojelee/

Kun asiakkaiden tarpeita vastaamattomat,  aggressiivista asiakashankintaa harjoittavat huostaanottoihin tähtäävät  pseudopalvelut  ja niitä  markkinoivat pseudotutkimukset  oli siirretty lastensuojelun lainsäädännön pohjaksi ja sijaishuoltoyrittäjien  pseudopalvelut juurrutettu lastensuojelujärjestelmään tuottamaan häiriökysyntää, päättäjät alkoivat syyllistää asiakkaita rahoituskanavat ylittävästä sote-palvelujen käytöstä.

Jättämällä asiakaspalautteet ja tutkimustieto keräämättä ja käyttämättä voitiin varmistaa  vahingolliset käytännöt ja esittää mitä hyvänsä väitteitä perheiden ongelmista ja huostaanottojen perusteista.

Lastensuojelujärjestöt ja sosiaalialan oppilaitokset sijaishuollon kasvattamisen ja yksityistämisen airueina

Sijaishuollon laajentamis- ja yksityistämiskehitystä jatkoi Pelastakaa Lapsista ja Perhehoitoliitosta syntynyt Pesäpuu ry, joka mm. tuotti Suomeen "lastensuojelun juridisoitumiskehityksestä" pois pyrkivän, muualla maailmassa yksityiseen palvelueksploosioon johtaneen systeemisen lastensuojelun toimintamallin.

Perhe-elämän suojan takaava  Euroopan ihmisoikeussopimus jätettiin ja jätetään edelleen säännönmukaisesti pois lähes kaikista lastensuojelukoulutuksista ja - kampanjoista. 
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelujarjestojen-koulutukset-tuottavat-asenne-ja-laillisuusongelmia-julkinen-rahoitus-lopetettava 

Lastensuojelun tieto- ja teoriaperusta vinoutui entisestään kun lastensuojelujärjestöiksi tekeytyvät yksityiset sijaishuollon edunvalvojat (mm. PeLa:n, Pesäpuu ry:n, Nuorten Ystävien ja SOS- lapsikylän toimijat) päästettiin organisoimaan lastensuojelun koulutuksia ja tiedonmuodostusta.

Päästämällä lapsibisnestoimijat yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen hallintoon, rahoitukseen, tiedontuotantoon ja opetukseen ja nimittämällä yliopistojen edustajia sijaishuollon järjestöihin ja hankkeisiin varmistettiin, ettei sijaishuollon toiminnan kyseenalaistavia kriittisiä havaintoja tai riippumatonta tutkimustietoa pääse edes syntymään.

Sosiaalialan osaamiskeskuksilla toteutettiin arveluttava lapsibisnestoimijoiden verkostoituminen,  sosiaalityöntekijöiden edunvalvonnan ensisijaisuus ja tutkimusvarojen valuminen lastensuojelun imagonkohennukseen ja vahingollisten pääosin/yksinomaan sijaishuoltoa hyödyttävien työtapojen markkinointiin ja ylläpitoon.
https://leeniikonen.fi/2021/12/04/ideologinen-korruptio-lastensuojelun-rakenteet-auki/
  
Vanhemmat tietävät yleensä lainsäännökset paremmin kuin lapsen asioita hoitava sosiaalityöntekijä. Tilanne johtaa liian usein siihen, että lakipykälistä tietämätön sosiaalityöntekijä kokee asemansa uhatuksi. Sen sijaan, että sosiaalityöntekijä alkaisi vaatia itselleen lisäkoulutusta tai ryhtyisi noudattamaan lakia, hän päätyykin toimimaan asiakastaan vastaan. Tämä näyttäytyy usein mielivaltana. Lain noudattamista edellyttävä asiakas leimataan ”hankalaksi”, ”yhteistyökyvyttömäksi”, ”aggressiiviseksi” jne.

THL on keskittynyt haastattelemaan niukoin otoksin sosiaalityöntekijöitä ja lukemaan heidän laatimiaan asiakirjoja. Koskaan ei ole tehty laajamittaisia asiakashaastatteluihin perustuvia tutkimuksia.
Tiedon puuttuessa viranomainen voi väittää mitä tahansa huostaanoton syistä tai palvelujen tarpeista. Tiedon puute tukee sijaishuollon palveluntuottajia, jotka aktiivisesti markkinoivat teemalla lapsiperheiden pahoinvointi.

 Lastensuojelutyössä vain yksi asia on täysin varma: missään sosiaalitoimistossa ei tehdä tutkittuun tietoon perustuvaa työtä.

Tarja Heinon Mikä auttaa -tutkimuksessa THL:n tutkijat ovat huolissaan siitä, että lastensuojelusta puhutaan niin kielteiseen sävyyn. Kun THL:n piti tutkia, mikä on syynä teinien sijoituksiin ja palveluvajeeseen, päädyttiinkin esittämään uusia lastenkotivaihtoehtoja ja pohtimaan lastensuojelun julkisuuskuvaa: ”Tarvitaan positiivista ja pitkäjänteistä tiedottamista monissa median ja erityisesti sosiaalisen median välineissä”.

Sosiaali- ja terveysministeriön ja THL:n ohjauksin perheille kuuluva tuki on ohjattu sijaishuollon ja erilaisten ”palvelujen” tuottajille. 

 THL:n tutkijoiden keksimää huoliseulontaa vauhdittamaan lastensuojelulailla luotiin lastensuojeluilmoitusjärjestelmä, joka tuottaa kokoaikaisesti joka toinen tunti lapsen sijaishuoltoon. 
Lapsibisnes kukoistaa.
https://leeniikonen.fi/2021/04/12/thl-tutkii/

THL:n tutkijoilta voisi kysyä, mitä he oikein ovat tehneet lastensuojeluasioissa 30 vuoden aikana? Miksi lastensuojelun tilastointi ja tutkimus ovat rempallaan?

Toisten tieteenalojen edustajien kannattaisikin harkita vakavasti lastensuojelun tutkimus-, kasvatus- tai kehittämiskumppaniksi ryhtymistä ja muistaa, että lastensuojelun korruptoituneet tutkimukset ja  toimintakäytännöt  syövät  kansalaisten luottamuksen myös omaan tieteenalaan ja ammattitaitoon ja -etiikkaan.

Ennen yhteistyön aloittamista on tarpeen ainakin selvittää onko/ missä määrin  lastensuojelun tutkimushanke, johon oma järjestö, oppilaitos tai tutkimusyksikkö kutsutaan mukaan on  pseudotutkimus. 
 
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelujarjestot-ja-sosiaalialan-oppilaitokset-sijaishuollon-kasvattamisen-ja-yksityistamisen-airueina

Lokakuun Liike on nyt tehnyt  lastensuojelun pseudotutkimuksen tunnistamiseen ilmaiset ohjeet, joihin kaikkien lasten kanssa työskentelevien kannattaa tutustua:


 
TUNNISTA EPÄLUOTETTAVA LASTENSUOJELUTUTKIMUS

1.Tutkimusaihe valitaan lastensuojelun  tendenssitutkimusten periaatteiden mukaisesti kirkastamaan lastensuojelutoimijoiden  brändiä. Esimerkiksi Tarja Pösön johtamassa  Lastensuojelu lapsen etuna- tutkimuksessa lähtökohtana on oletus lastensuojelun arviointien ja suositusten kiinnittymisestä tietoon ja näyttöön perustuviin käytäntöihin, lasten hyvinvointimuutosten seurantaan ja ekososiaalisen ja oikeudenmukaisen sosiaalityön rakenteisiin.

Sellaista ilmiötä tai asiakasryhmää, joka saattaisi tuottaa negatiivisia löydöksiä ei tutkita. Poliittiset päättäjät torppasivat Tuomas Kurttilan aloitteen koulukotilasten kuulemisesta vedoten siihen, että “näistä ei haluta ikäviä otsikoita" ja Jari Sinkkonen hankaloitti laittomien hoidollisten huostaanottojen tutkimista kieltämällä niiden olemassaolon. 

2.  Tutkimustulokset on päätetty jo ennalta. Tutkimuksen motiivi ei ole valitun ilmiön tutkiminen vaan sosiaalityön ja -työntekijöiden edunvalvonta:   lisäresurssien hankinta,  imagonkiillotus ja kasvojenpesu, positiivisten tarinoiden kertominen tai muu  ammatillinen edunvalvonta.
 “Kotimaiset” lastensuojelututkimukset tehdään usein paniikki- ja vastareaktiona johonkin sosiaalityön käytännöistä negatiivisia tuloksia saaneisiin isoihin kansainvälisiin tutkimuksiin ja niiden tarkoituksena on tieteellisiä tutkimuskäytäntöjä manipuloimalla tuottaa virheellisiä positiivisia tuloksia kumoamaan kansainvälisten tutkimusten yhdenmukainen negatiivinen näyttö.  

3. Tutkimuksen tekijä ei ole riippumaton vaan sijaishuollon  tai sosiaalityöntekijöiden edunvalvoja, jolla on  välitön taloudellinen tai ammatillinen intressi tutkimustulosten manipulointiin. 
Perinteisiä sijaishuollon edunvalvontajärjestöjä ovat mm. Pelastakaa Lapset ry, SOS- lapsikylä ja Perhehoitoliitto sekä  Pelastakaa Lapsista ja Perhehoitoliitosta syntynyt Pesäpuu ry . Pesäpuun pitkäaikainen hallituksen puheenjohtaja Tarja Heino toimii mm. THL:n tutkimusprofessorina ja ohjaamassa Barnahus- hankketta, joka perustuu tutkimustiedon vastaiselle oletukselle, että suurin lapsiin kohdistuva seksuaaliväkivallan uhka tulisi vanhempien taholta.

4. Tutkimuksen teoriapohja on yksinomaan/ pääosin sijaishuollon edunvalvojien tuottamaa tai vanhentunutta ja/ tai virheellistä. 
Suomalaiset lastensuojelututkimukset lepäävät pääosin virheelliseksi osoitetun psykoanalyysin teorioiden ( esim. mentalisaatio- ja traumateoria),  erityisesti vääräksi osoitetun kiintymyssuhdeteorian varassa piittaamatta siitä, että tutkija Judith Rich Harris havaitsi jo 1980- luvulla lasten vertaissuhteiden ylittävän vanhemmuussuhteiden merkityksen ja  Harvardin yliopiston emeritusprofessori Jerome Kagan on monien muiden tutkijoiden tavoin osoittanut, että kiintymyssuhteiden muodostumisessa vanhemmuussuhteita tärkeämpiä ovat sosiaaliluokka ja ympäristö johon lapsi syntyy. 

5. Tutkimukseen valittu tutkimuskirjallisuus on yksinomaan/ pääosin sijaishuollon edunvalvojien tuottamaa tai vanhentunutta ja/tai virheellistä kuten Pesäpuun X- ketju tutkimuksessa tai Lastensuojelun Keskusliiton Väkivaltatyön oppaassa. 
Isojen riippumattomien tutkimusten ja väitöskirjojen sijaan valitaan etukäteen päätettyjä tuloksia vahvistavia  kotimaisia pieniä ja yksinomaan sosiaalityöntekijöiden/ sijaishuollon työntekijöiden  aineistoihin perustuvia tutkimuksia ja opinnäytetöitä.
 Esimerkiksi monimuotoiset perheet- verkosto lähti tukemaan adoptiota lastensuojelukeinona Perhehoitoliiton disinformaation ja yhden amk- tasoisen yksinomaan perhehoitajien haastatteluihin perustuneen opinnäytetyön perusteella.  

6. Tutkimuksessa käytetään suppeaa ja/tai yksipuolista pääosin sosiaalityöntekijöiltä saatua aineistoa esim. sosiaalityöntekijöiden haastatteluja tai sosiaalityöntekijöiden /sijaishuollon työntekijöiden täyttämiä lomakkeita tai  tuottamia asiakirjoja kuten esimerkiksi Tarja Pösön  Lastensuojelu lapsen etuna- tutkimuksessa tai  Tarja Heinon HuosTa- tutkimuksessa ja Keitä ovat lastensuojelun uudet asiakkaat- tutkimuksessa.

7. Tutkimusasetelma- tai -otanta ei ole neutraali eikä hyvän tieteellisen käytännön mukainen esim. asiakaslähtöiseksi mainostettuun tutkimukseen on kuultu satoja ammattilaisia mutta vain kourallinen asiakkaita ja hekin ammattilaisten valitsemana tai valvomana . Tällainen tutkimus oli esim. Tienviittoja lastensuojeluun- tutkimuksen pohjana ollut Lastensuojelun Keskusliiton  Hyvää, lastensuojelua, kiitos.

8. Asiakkaita ei ole valittu satunnaisotannalla vaan ammattilainen on valikoinut pääosin tyytymättömien asiakkaiden joukosta vain ne, joilla on positiivista palautetta. Näin toimittiin mm. systeemisen lastensuojelumallin ja lastensuojelun edunvalvojien lobbauksessa. 
Todennäköiset kiusalliset löydökset rajataan ulos tutkimuksista myös  siten, että  haastateltaviksi  kelpuutetaan vain ne, joilla on lastensuojelun/sijaishuollon edunvalvontajärjestön tai sosiaalityöntekijän myöntämä kokemusasiantuntijatitteli ( jonka saa suostumalla lastensuojelujärjestön konsensushakuiseksi yhteistyökumppaniksi,  joka pysyy ruodussa ja tietää, mitä ”meidän yhteiset tavoitteemme” ovat). 

9. Tutkimus ei tosiasiassa tutki  tai mittaa ilmiötä, jota se väittää tutkivansa/mittaavansa. 
 Pesäpuun X- ketju tutkimuksen kerrotaan kartoittavan kaltoinkohtelua sijaishuollossa  mutta kaltoinkohtelukyselyn yksikään kysymys ei koske sijaishuollossa koettua kaltoinkohtelua. 

10. Sosiaalityöntekijä, sijaisvanhempi tai lastenkodin ohjaaja on paikalla  kun lapsilta kysytään lastensuojelun sijaishuollon laadusta eli  estetään vapaa raportointi sijaishuollon väärinkäytöksistä.  Näin toimittiin Kysy ja kuuntele- tutkimuksessa, jossa Tarja Heino toimi ohjausryhmän puheenjohtajana.  

11.  ei ota huomioon aikamuuttujaa kuten Tarja Pösön ja Noora Ellosen lapsiuhritutkimus. 
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/professori-saloviita-lapsiuhritutkimus-uudelleentulkittuna


12. Tutkimus ei tunnista/ota huomioon väliintulevia muuttujia, sekoittaa korrelaation kausaalisuuteen, tai kausaalisuuden suunta on väärä. 
Esimerkiksi THL:n tutkijat ovat esittäneet tutkimuksissaan tyrmääviä väitteitä toimeentulotulotukiasiakkuuden ja “huono-osaisuuden ylisukupolvisen periytymisen” oletetusta kausaalisuhteesta.
 Sosiaalityön tutkimukset huono-osaisuudesta ja sen ylisukupolvisesta siirtymisestä luokittelevat ja mitätöivät keskiluokan kunnollisuus- ja vaurastumisihanteisiin sopimattomat poikkeaviksi ja passiivisiksi puuttumisen kohteiksi huomaamatta kuinka sosiaaliviranomaisten palvelut ja viranomaiset toimivat poikkeavuuden tuottajana ja syrjäytyneiden uran ylläpitäjänä (mm.Pukero, 2009, 67).  

13. Tutkimuksessa sekoitetaan riskifaktorit riskimarkkereihin kuten Hotuksen lapsen kaltoinkohtelun tunnistusohjeiden soveltamisesta ja ohjeista tehdyissä opinnäytetöissä.   

14. Tutkimuksessa tehtävät tai analysoitavat arvioinnit pyrkivät oikeuttamaan jo etukäteen tehtyjä päätöksiä esim. tuottamaan ylimitoitettuja riskiarvioita päätettyjen sijoitusten oikeuttamiseksi.

15. Tutkijoiden ennakko-olettamat estävät vaihtoehtoisten toimintamallien löytämisen kuten Tarja Heinon johtama Mikä auttaa?: Tutkimusperustaiset ja käytännössä toimivat työmenetelmät teininä sijoitettujen lasten hoidossa– tutkimus, joka ei pyri löytämään palveluja ja hoitopolkuja estääkseen sijoituksen, vaan keskittyy sijaishuollon edunvalvontaan ja sijaishuollon kasvattamiseen ”psykiatrisilla lastenkodeilla” . Oleellisen tärkeiden asioiden esille tuomisen sijaan Tarja Heinon tutkimuksessa päädytään jopa suosittamaan toimenpiteitä lastensuojelun huonon maineen puhdistamiseksi.
 Myös Mirjam Kallandin yksinkertainen ja naivi olettamus ja teoria “lastensuojeluperheistä”autismin, oppimishäiriöiden ja kehitysviiveiden syynä takaa sen, etteivät autismin kirjon lapset saa tutkimuksia, hoitoa eikä kuntoutusta (Kalland, 2001, 206-208). Olettamus pois sulkee kaikki muut vaihtoehdot, esimerkiksi sosiaalityöntekijän puutteellisesta koulutuksesta, työkokemuksesta, ideologiapohjaisesta mututyöskentelystä tai virkamiespersoonan häiriintyneisyydestä käynnistyneet perusteettomat puuttumiset perhe-elämään ja lapsen vapauteen.
 Vailla ennakkokäsitystä oleva tutkimus hakisi selittäviä tekijöitä, joita löytyy 2000- luvun tapahtumista, mm. VARPU -huolimallin aikaansaamista vääristä positiivisista löydöksistä eli huostaanotoista ja perusteettomista puuttumisista perhe-elämään.

16. Tutkimus ei ota huomioon tutkimuksen itsensä tai suositustensa aiheuttamia negatiivisia seurauksia asiakkaille.
 Esim. THL:n tutkijoiden keksimän huolivyöhykemallin seurauksia ei ole missään vaiheessa arvioitu. Varpu -hankkeesta ei löydy edes loppuraporttia. Lasten leimaaminen erityisesti kouluissa ryöstäytyi niin, että tutkijat joutuivat julistamaan marraskuussa 2008 hätätilan ja pyytämään toiminnan lopettamista. Hätätilajulistus ei johtanut siihen, että jo syvälle hallintoon juurtunut huoliseulonta olisi loppunut.

THL:n hankkeet  “ovat toinen toisensa perään keskittyneet etsimään näkymätöntä pahaa perheistä. Toiminta on koko 2000 -luvun ajan ollut enenevästi pakonomaisen vihamielistä suhtautumista äitejä ja isiä kohtaan. Erilaisia seulonnan ja arvioinnin välineitä on syntynyt tiuhaan tahtiin.

THL:n yhteistyö lastensuojelujärjestöjen ja palveluntuottajien kanssa on tiivistä. Sitä mukaan kuin sijaishuollon kielteisistä vaikutuksista lapsiin on tullut tutkimustietoa, lisääntyy perheisiin kohdistuva arviointi ja seulonta.” 


17. Tutkimuksessa käytetään löysästi terapeuttisen vallan kieltä esim. “haavoittuviin ryhmiin kuuluminen” tai orwellilaista uuskieltä esim. “hukassa oleva vanhemmuus” ja kaksoisstandardeja ilmiöiden nimeämiseen, arvottamiseen tai interventioiden oikeuttamiseen.

18. Tutkimus yrittää typistää objektiivisesti havaittavissa olevista väärinkäytöksistä ja niiden seurauksista asiakkaiden subjektiivista ja tulkinnanvaraista kokemusta / tulkintaa/ tunnetta.

19.  Tutkimus pyrkii selittämään lastensuojelun väärinkäytösten seuraukset asiakkaiden oletetusti sisäsyntyiseksi “traumaoireiluksi”. 
Esimerkiksi Pelastakaa Lapset ry:n tutkijat tulkitsivat sijoitettujen suuren kuolleisuuden olettamaansa varhaislapsuuden kiintymyssuhdetraumatisoitumiseen liittyväksi.
​
   He eivät Sijaiskoti- hankkeessaan ( Loppuraportti, 7) lainkaan huomioineet sijaishuollon aikaisia tapahtumia, lasten huonon ja väkivaltaisen kohtelun aikaansaamia seurauksia. Tällä tutkimusotteella on tehokkaasti pystytty peittelemään sijaishuollon kielteiset seuraukset, jopa sijaishuollon väkivalta. Lapsen huonon hoivan tai lapsiin kohdistetun suoranaisen väkivallan selitetään johtuvan varhaislapsuuden traumoista. Teoria takaa sen, että sijaishuollon väkivaltaan ei puututa eikä huostaanottoja lopeteta.

20. Tutkimus itsessään on, tuottaa, ylläpitää ja/tai suojelee asiakkaita alistavaa ja haavoittavaa institutionaalista järjestystä ja valheellista auttamisnarratiivia.

21. Sosiaalityön tiedonmuodostusta ja tutkimustoimintaa vaarantaa vakavasti uskomus, että sosiaalityöntekijöiden näkökulma sisältää asiakasnäkökulman, jota ei tarvitse erikseen tutkia ja joka on yhteneväinen sosiaalityöntekijöiden näkökulman kanssa. 

Kuitenkin esim. Anni Tapanisen (2009) haastattelemien sosiaalityöntekijöiden käsitykset toivosta onnistumisena huostaanotossa sulkemalla lasten vanhemmat ulos suhteesta tosiasiassa romuttavat nuorten toivon edellytyksiä, joita ovat mm. yhteyden kokeminen ( Tikkanen 2012), koti (Edwards 2004), äidin osoittama empatia nuoren sairauden hoidossa (Bolland ym. 2005; Lloyd ym. 2009) ja vanhempien välittäminen (Bernat 2009). 

Myös Ilpo Järvisen ja Suvi Pennasen haastattelemien sosiaalityöntekijöiden käsitykset lastensuojelun onnistumisen edellytyksistä ovat pitkälti samoja, jotka asiakkaat kokevat lastensuojelun epäonnistumisen syinä. 

Erityisen vaarallista on kun uskomus sosiaalityöntekijöiden näkökulman ylivertaisuudesta ja kaikenkattavuudesta siirtyy lastensuojelun lainsäädäntötyön ja hankkeiden perustaksi kuten PeLa:n Sopiva sijaiskoti lapselle- hankkeessa, jossa vinoutuneella otannalla saadut tulokset yleistettiin virheellisesti koskemaan koko perusjoukkoa ja kourallinen yksityisen sijaishuollon palveluntuottajan sosiaalityöntekijöitä sai kertoa suomalaisten huostaanottojen syyt, joita ei tilastoida. 

22. Tutkija toistaa lastensuojelun palveluntuottajan väittämiä tarkistamatta niitä esim. “lastenkodissa on tarjolla psykiatrista erityisosaamista” (= haussa on pitkään ollut mutta edelleen täyttämättä yksi psykiatrisen sairaanhoitajan virka) “lapsille on tarjolla räätälöityä opetusta” ( =opetus on korvattu harjoittelijan läksyvalvonnalla laitoksen keittiössä), “asiakkaat kuuluvat korkean aggression riskiryhmään”( asiakkaat koetaan ärsyttäviksi ja heitä lääkitään liikaa), “lapset hyötyvät turvaistavasta hoitomenetelmästä”( =epätieteelliseksi ja jopa vaaralliseksi arviodun turvaistamisen uhriksi joutui jopa 1000 lasta ) tai “nuoret harjoittavat itsealtistusta vaaroille” ( = lapsia raiskataan hatkamatkoilla eikä heitä etsi kukaan).


23. Tutkimuksen suora tai välillinen tarkoitus on asiakkaisiin kohdistuvan perus- ja ihmisoikeusrikkomuksen tai laittoman käytännön esim. pysyvän tai hoidollisen huostaanoton, suostumuksettoman adoption, työkykyisten ohjaamisen kuntouttavaan työtoimintaan, väärän/vahingollisen hoidon, huolirekistereiden, asiakkaiden terveystietojen luvattoman myymisen tai pakotetun automaattisen päätöksenteon oikeuttaminen.

Lucia Hakalan analysoimissa Espoon ja TietoEVRYn tekoälykokeilussa, Suomen Kuntaliiton lastensuojelun ARVOA-vaikuttavuusmittarissa ja Tanskan Gladsaxe-päätöksentekojärjestelmässä oli merkittäviä puutteita lapsen edun toteutumisen, asianosaisten osallisuusoikeuksien toteuttamisen, yhdenvertaisen kohtelun sekä yksityisyyden ja perhe-elämän kunnioittamisen kriteeristöllä. 

Espoossa asianosaisia profiloitiin ja profiilien perusteella segmentoitiin eri kategorioihin puhtaasti sosiaali- ja terveysalan tietojen perusteella, antamatta heille minkäänlaista mahdollisuutta vaikuttaa järjestelmän tuottamaan tulokseen tai korjata automatisoidun päätöksentekomenetelmän tuottamia vääristyneitä olettamia.

Kokeilun yhtenä alustavana tuloksena oli, että lastensuojeluilmoitusta edelsi 3–5-kertainen terveyspalveluiden käyttö verrattuna muihin kaupungin asukkaisiin. Kokeilun datalähteenä olivat kaupungin ylläpitämät rekisterit, eivätkä ne sisältäneet esimerkiksi yksityisen terveydenhuollon dataa.

Tämä saattoi vaikuttaa siihen, että vähävaraisemmat perheet, jotka käyttävät pääosin julkisia palveluita, joutuivat tekoälyn tuottamien tulosten perusteella helpommin kategorisoiduiksi siihen ihmisryhmään, joka olisi lastensuojelun tarpeessa, verrattuna varakkaampaan perheeseen, jolla on mahdollisuus käyttää yksityisiä terveyspalveluita.

Algoritmi siis tuotti tilastollisesti epätäsmällisiä ennusteita, koska algoritmin kouluttamiseen oli käytetty dataa, joka ei edustanut Espoon kaupungin väestössä esiintyvää todellista tilannetta, vaan perustui puutteellisiin tietolähteisiin.

EU:n tietosuoja-asetus kuitenkin takaa rekisteröidylle oikeuden olla joutumatta automaattisen päätöksenteon kohteeksi arkaluonteisia tietoja sisältävän profiloinnin perusteella, sekä oikeuden vastustaa profiloinnin perusteella tehtävää suoramarkkinointia. Esimerkiksi nuorille suunnatusta Zekki- palvelusta kuitenkin ollaan kehittämässä automatisoidun päätöksenteon osaa. 

24. Tutkimus perustuu lääketieteen termistön manipulatiiviselle ja virheelliselle käytölle esim. "toksinen stressi" ja erilaisten interventioiden aggressiiviselle markkinoinnoille kuten monet ACE- tutkimukset. 

25. Tutkimus patologisoi suurimman osan ihmisistä, tuottaa keinotekoisesti poikkeavuutta ja hämärtää normaalin ja epänormaalin kokemuksen rajat.  

Rahoitus- ja vallan ja reviirinlaajennusvaateitaan oikeuttaakseen mm. Hotuksen riskilistoja ja ACE- seuloja markkinoivat väittävät usein, että suurella osalla väestöstä on jokin riskiryhmäjäsenyys (esim. Perheessä tapahtuvan lapsen kaltoinkohtelun riskiolojen tunnistaminen) haitallinen lapsuusajan traumakokemus ja esittävät väittämänsä tueksi riskilistoja, joissa haitalliseksi kokemukseksi  tai kaltoinkohtelun riskioloksi määritellään esim. vanhemman avioero, ahdistus, suuri perhekoko, keskusteluhaluttomuus, lapsen huono suunterveys tai “ perheen alentunut lämminhenkisyys.”

Esimerkiksi Tarja Pösön tutkimuksen (1995) havainto siitä, ettei sosiaalityössä juuri ilmennyt lasten pahoinpitelytapauksia johti siihen, että Pösö ja Eija Paavilainen alkoivat kehitellä uusia riskivanhemmuuden ja lasten pahoinpitelyn ja kaltoinkohtelun tunnistusohjeita, jotka tuottaisivat enemmän lasten kaltoinkohtelutapauksia laajentamalla kaltoinkohtelun ja väkivallan käsitettä. 

Hoitotyön tutkimussäätiön (Hotus) riskilistoilla mahdollistetaan kenen hyvänsä vanhemman leimaaminen potentiaaliksi pahoinpitelijäksi ja lähes mikä hyvänsä käytös, ominaisuus tai olosuhde lasten pahoinpitelyn riskisignaaliksi tai jo tapahtuneen pahoinpitelyn osoittimeksi. 

Kaltoinkohtelun ja väkivallan yleisyyttä liioitellaan laajentamalla kaltoinkohtelun kriteeristöä kattamaan myös asiantuntijan tulkitsema kaltoinkohtelun ja väkivallan uhka tai riski ilman täsmällistä määrittelyä (= voi olla mitä tahansa) ja muokkaamalla puuttuva näyttö muotoon saattaa aiheuttaa, ilmeisesti aiheuttaa tietoisena siitä, että heikosti perehdytetyt riskiseulausta toteuttavat työntekijät sekoittavat riskifaktorit ja riskimarkkerit. 

Näin patologisoidaan valtava määrä ihmisiä (jopa enemmistö), tuotetaan keinotekoisesti poikkeavuutta ja hämärretään normaalin ja epänormaalin kokemuksen rajat, vaikka riskilistojen markkinoijat tietävät, että suurin osa riskiryhmäläisiksi luokitelluista ei tee mitään haitallisia tekoja ja että kliinisen päätöksenteon perustana ei ylipäätään tulisi olla riskiarviointi.

26. Väkivallan tutkimus/ tutkinta rajaa jo etukäteen mahdollisten rikosten, syytteiden ja syyllisten joukon koskemaan vain tiettyä ihmisjoukkoa. Lastensuojelun osallistuminen varsinkin  lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten tutkintaan, tutkimuksiin ja kartoituksiin usein vaarantaa niin tutkinnan/tutkimuksen kuin lasten turvallisuuden ja perheen oikeusturvan. Syyt ja syylliset etsitään ja löydetään pääosin/yksinomaan lapsen perheestä. 

Girls against Gangs- liikkeen perustaneen Carlene Firminin mukaan meillä on lastensuojelujärjestelmä joka on suunniteltu etsimään riskejä kotoa mutta ensisijainen lasten seksuaalisen hyväksikäytön ja pahoinpitelyn  riski tulee  toveripiiristä, vertaisryhmistä.

Joissakin tapauksissa alaikäinen, joka kertoo palvelujärjestelmälle kohtaamastaan seksuaalisesta väkivallasta joutuu entistä suurempaan vaaraan koska järjestelmä ei kykene suojelemaan häntä.

Sosiaalityöntekijöiden toiminta, lainsäädäntö ja politiikka, joka sitä pönkittää keskittyy suojelemaan nuoria lähinnä heidän omien perheidensä aiheuttamilta riskeiltä.

Norjan Failure & Betrayal Report from the Norwegian Child Violence Committee-selvityksen mukaan lukuisia virheellisiä ilmiantoja seksuaaliväkivallasta tuottanut julkinen palvelujärjestelmä ei onnistunut  paljastamaan ainuttakaan aitoa lapsiin kohdistunutta seksuaaliväkivallan tapausta. 

 Inuti ett barnahus/ Inside the Barnahus, A Quality Review of 23 Swedish Barnahus( s.74-80)- raportin mukaan lapsia suljetaan ulos Barnahus- ohjelmasta koska sosiaalitoimi ei ole määrännyt tutkintaa väkivallasta silloin kun väkivallantekijä on joku muu kuin lapsen huoltaja.

Myös suomalaisilla Barnahus ( Lastenasiaintalomalli)- laatustandardien tekijöillä on päähänpinttymä siitä, että lapsiin kohdistuvissa seksuaalirikoksissa jomman kumman vanhemman/huoltajan on oltava syyllinen tai sitten rikostutkintaa ei ole aikomustakaan käynnistää muutoin kuin tapauksissa, joissa väkivaltaa epäillään jomman kumman huoltajan/vanhemman tekemäksi. Tähän viittaa Barnahus- oppaiden lukuisissa yhteyksissä toistuva ei- epäilty vanhempi-, syytön vanhempi- ja ei- epäillyn asemassa oleva vanhempi- käsitteiden käyttö esim: 
"Perheenjäsenet ja huoltajat, jotka eivät ole epäillyn asemassa, eivät saa seurata lapsen kuulemista " (Barnahus- laatustandardit, 2017, 39) ja “ Lapsen edun määrittävät pätevät ammattihenkilöt ilman tarpeettomia viivästyksiä. Se perustuu tosiseikkoihin sekä lapselta ja syyttömältä huoltajalta saatuihin tietoihin "( Barnahus- laatustandardit, 2017, 18).

27. Tiedottaminen tehdyistä tutkimuksista ja toimenpiteiden vaikuttavuusarvioinneista on puutteellista.  Lastensuojelun sosiaali- ja terveysuutiset tehdään usein pelkästään lehdistötiedotteen tai palveluntuottajan markkinointikirjeen perusteella. Sosiaalipalveluissa voi päästä markkinoille vain ilmoittamalla tuottavansa uutta palvelua tyyliin ”osaan parantaa alkoholisteja”. Menettely lisää riskiä siitä, että asiakkaille tarjotaan toimimattomia palveluja (Uudistuva lastensuojelu, 2/17, 9).
​
Etlan selvityksen mukaan peräti kolme neljästä yhteiskunnallisesta yrityksestä ei mittaa toimintansa vaikuttavuutta millään tavalla (Etla, 2015, 32). Julkinen sektori on näiden yritysten merkittävin rahoittaja, mutta ei tunnu kaipaavan todennettua vaikuttavuutta. Julkista rahoitusta on mahdollista saada, vaikka yritys ei mittaisi tai raportoisi toimintansa yhteiskunnallista vaikuttavuutta (Etla, 2015, 24). 
Asiakkaan tehtäväksi jää arvioida palvelujen vaikuttavuuden ja niistä uutisoinnin luotettavuus:

http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kuinka-arvioida-terveysuutisen-luotettavuus


28. Tutkimus perustuu moralistiselle virhepäätelmälle kuten Vantaan Lapset SIB- hanke.
​ Vantaa laati SIB-sopimuksen Sitran kanssa tehtyjen taloudellisten laskelmien pohjalta. Ne perustuvat oletukseen, että lähes kaikki lapset, jotka jäävät vaille kunnan ehkäiseviä palveluja, päätyvät raskaan lastensuojelun piiriin. Todellisuudessa näin ei ole ollut vaan koko hanke perustui lastensuojelulle tyypilliseen moralistiseen virhepäätelmään, jossa pitäisi- lauseesta fabrikoidaan on- lause : ennaltaehkäisevän lastensuojelun palvelujen pitäisi ehkäistä huostaanottoja joten ne ovat huostaanottojen ennaltaehkäisyä.

Heikki Hiilamo tutkimusryhmineen kuitenkin huomasi jo vuonna 2010, että niissä kunnissa, joissa on panostettu enemmän lastensuojelun ehkäiseviin tukitoimiin, on myös sijoitettu enemmän lapsia. Entinen lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila ymmärsi asian ja vaati ehkäisevän lastensuojelun lopettamista ja palvelujen siirtämistä takaisin peruspalveluiksi. 

Yhteenvetona voi todeta, että lastensuojelututkimukset ja niiden pohjalta kehitetyt koulutukset eivät enää tunnista eivätkä tunnusta asiakkaiden ihmis- ja perusoikeuksia. Tutkimusten kylkeen liimatut lakiosuudet, jotka on usein vieläpä lainattu/tulkittu virheellisesti THL:n Lastensuojelun käsikirjasta jäävät avaamatta ja täysin irrallisiksi. 

Sen paremmin sosiaalityöntekijät kuin sosiaalityön tutkijat eivät pääsääntöisesti enää tunne, kunnioita eikä hyväksy oman alansa lainsäädäntöä ja ihmis- ja perusoikeusvelvoitteita( juridisoitumispuhe), kansainvälistä tutkimustietoa tai -keskusteluja ( huoli- ja traumapuhe ja puhe hiljaisesta tiedosta) tai asiakkaitaan ( vihapuhe, puhe riskiperheistä ja pirullisista ongelmista) ja pyrkivät usein vieläpä salaamaan ja kiistämään oman työnsä haitalliset seuraukset( onnistumis- ja huono- osaisuuspuhe, ylisukupolvisuusdiskurssi ja moralistiset virhepäätelmät).

Lastensuojelun tutkimusten valossa on selvää, että lastensuojelun tutkimus- ja kehittämistoiminta kaipaa  varhaistettua ja sanktioitua puuttumista. 

Sosiaalityön tutkimus tulisi ottaa pysyvästi huostaan ja antaa positivistisemmille, sosiaalityön tiedon kasvun ja kehityksen takaaville tutkijoille.

​Sosiaalityön tiedonmuodostuksessa avohuollon tukitoimet ( asiakasosallisuus ja -palaute) ovat selvästikin osoittautuneet riittämättömiksi, toimimattomiksi ja mahdottomiksi toteuttaa.


https://leeniikonen.fi/2021/04/12/thl-tutkii/ 
https://leeniikonen.fi/2022/02/04/mediako-lasta-suojelee/
https://leeniikonen.fi/2022/02/25/perhehoito-ylisukupolvista-traumaa-aiheuttamassa/
https://leeniikonen.fi/2022/03/16/lastensuojelun-naannyttamat-lapset/
https://leeniikonen.fi/2022/04/01/lastensuojelun-lapsiuhrit/
https://leeniikonen.fi/2021/12/18/ainutlaatuisen-lapsuuden-hairikointia/
https://leeniikonen.fi/2021/12/14/tilinteon-aika-stmn-rappiotilaselvitys-tulossa/
https://leeniikonen.fi/2021/04/01/suomen-laki-vastaus-resurssipulaan/
https://leeniikonen.fi/2021/04/04/stm-lainvalmisteluun-tarvitaan-kunnon-hurtta/
https://leeniikonen.fi/2021/02/28/jotta-kukaan-ei-saisi-tietaa/
https://leeniikonen.fi/2021/02/21/osaava-lastensuojelu/


#lastensuojeluntendenssitutkimus #pseudotutkimus #uuskieli #lastensuojelunavohuollontukitoimet#lastensuojelunideologinenkorruptio #IdeologicalCorruptionofFinnishChildWelfareResearch#lastensuojeluntutkimustarvitseehuostaanottoa #psykoanalyysi #lastensuojelueugeniikka #kiintymyssuhdeteoria #AttachmenttheoryinFinnishChildWelfareResearch #PelastakaaLapset #Perhehoitoliitto #SOS-lapsikylä #NuortenYstävät #FosterCareAssociatesFinland #SavetheChildrenFinland #MunPerheet #FinnishChildWelfareResearch #PerhehoitokumppanitSuomessaOy #Pesäpuu#PRIDE #MLL #MannerheiminLastensuojeluliitto #lastensuojelunkehittäminenkritiikki #lastensuojelututkimuskritiikki#monitoimijaisetperheet #JariSinkkonen #MirjamKalland #Piia-LiisaHeiliö #TarjaPösö #TarjaHeino #EvaBiaudet #STM #STEA #THL #FinnishInsituteforHealthandWelfare #Lapsiuhritutkimus #Lastensuojelunlapsiuhrit#naksahdus #Kysyjakuuntele-tutkimus #PäiviSinko#LapsenparasYhdessäenemmän #Lastensuojelulapsenetuna #Lastensuojelunonnistumisentekijät #Tienviittojalastensuojeluun #Kunapueitunnuavulta #Systeeminenlastensuojelumalli #lastensuojelunkokemusasiantuntija #Sopivasijaiskotilapselle #Varhaiset ihmissuhteet#Lapsiuusissaoloissa #X-ketju  #vihapuhesosiaalityössä #HateSpeechinFinnishSocialWork #lastensuojelulaki #TuomasKurttila #JeromeKagan #JudithHarris#TainaMeriluoto #ElinaPekkarinen #Lastensuojelunasiakirjatvanhempiennäkökulmasta #Väkivallatonlapsuus#Toimenpidesuunnitelma lapsiinkohdistuvanväkivallan ehkäisystä2020−2025 #Barnahus #Varpu #Varhainenpuuttuminen #hoidollinenhuostaanotto #huolenvyöhykkeet #FinnishChildWelfareResearch #osaavalastensuojelu  #ARVOA #tekoälylastensuojelussa #LapsetSIBkritiikki #SocialImpactBondinFinland   #Lapsuudenhyvinvointi #Lastensuojeluakäyttävätperheet#toivososiaalityössä #mitäopettajientulisitietäälastensuojelusta#Hoitotyöntutkimussäätiö #HOTUS #NursingResearchFoundationFinland #Stiftelsenförvårdforskning(Hotus) #ACE #traumainformoitusote





​