Psykologiliitto on haistanut lapsibisneksen mahdollisuudet ja haluaa psykologeja enemmän mukaan sosiaalihuollon lastensuojelutyöhön.
Psykologiliitto vaatii jopa lakimuutosta lastensuojelulakiin. Se haluaa, että lastensuojelulaissa määriteltäisiin psykologin rooli ja kirjattaisiin psykologit osaksi lastensuojelun henkilöstöä. Vaatimus on syytä torpata heti alkuunsa.
Psykologiliiton jäsenlistaa selatessa ymmärtää, että liiton ehdotus on äärimmäisen vaarallinen lastensuojelun asiakkaiden oikeusturvalle. Psykologiliitto on kansoitettu psykoanalyysin harhaoppeihin uskovilla psykologeilla. Psykoanalyysin keskeisyys selittää myös sen, miksi liitto ei ole puuttunut jäsentensä väärinkäytöksiin eikä heidän käyttämiinsä epätieteellisiin ja vaarallisiin menetelmiin.
Osa Psykologiliiton jäsenistä on ollut mukana lainvastaisissa huostaanottoprosesseissa tuottamassa lisää asiakkaita sijaishuollolle ja kollegoilleen.
Psykologiliiton jäsenet saavat yhä useammin leipänsä ja tekevät varmasti hyvääkin työtä lastensuojelun ja kollegoidensa vaurioittamia asiakkaita terapioimalla mutta liitto ei ole julkisuudessa esittänyt mitään kritiikkiä lastensuojelun tuhoisiksi todettuja työskentelytapoja tai niitä harjoittavia jäseniään kohtaan. Psykologiliiton ammattiasioista vastaavan psykologi Vera Gergovin ehdotus psykologien vakinaistamisesta lastensuojeluun sementoisi ahneuden, ammatillisen edunvalvonnan, vaikenemisen ja vaientamisen, vahingollisen kollegiaalisen lojaalisuuden ja sensuurin entistä tiukemmin liiton perustaan.
Vera Gergov haluaa lisää rahaa psykologeille pelaamalla lapsen edun käsitteellä. Se suututtaa Talentian Marjo Varsaa, joka kuvittelee, että sosiaalityöntekijöillä on yksinoikeus käsitteen väärinkäyttöön. Lapsen edun kolonialisoineen Lastensuojelun Keskusliiton Hanna Heinosella, joka on jo varmistanut oman asemansa puolestaan on varaa suhtautua myötämielisesti toisten ammattikuntien pyrkimyksiin haukata osansa lapsen edusta.
Niin Psykologiliitto kuin Talentia ovat hakoteillä lastensuojelun ongelmanmäärittelyissään. Ongelma ei ole henkilöstömitoitus tai se, etteikö sosiaalihuolto pystyisi halutessaan tunnistamaan lasten tarpeita.
Viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana, samaan aikaan kun lapsiperheiden ja lasten määrä on vähentynyt, lastensuojelun resurssit on vähintään kolminkertaistettu. Henkilöstö- ja aikaresurssien lisäys ei ole tuottanut parempaa lastensuojelua, siirtänyt painopistettä korjaavista toimista ennaltaehkäisyyn tai edes vähentänyt asiakasmääriä.
Syy siihen, ettei lasten ja perheiden tarpeita tunnisteta ei ole psykologien puute vaan se, että sen paremmin sosiaalityön kuin psykiatrian hoitojärjestelmää ei ole milloinkaan luotu asiakkaita varten.
Samoin kuin psykiatrian historia, myös sosiaalityön historia on omituinen sekoitus psykologisia kultteja, muotivirtauksia, oppiriitoja, valtataisteluja, lobbauksia, ammattiryhmien keskinäistä kädenvääntöjä ja haitallisia jos ei suorastaan julmia hoitokeinoja.
Psykiatrian erikoislääkäri Ben Furmanin esipuheessa James Daviesin kirjaan "Cracked – Why Psychiatry is Doing More Harm Than Good" kerrotaan, että psykiatrinen hoitojärjestelmä on pikemminkin keskinäisen kädenväännön tuloksena syntynyt eri ammattiryhmien etuja ja uskottavuutta palveleva rakennelma, jonka tehtävänä ei ole auttaa asiakkaita/potilaita parantumaan vaan edistää työntekijöiden hyvinvointia ja arvostusta yhteiskunnassa.
Väite on helppo uskoa Psykologiliiton ja Talentian sanailua seuratessa.
Jani Kaaro väittää, että Suomessa niin Psykologiliitto kuin Valvira vähättelevät psykoanalyysiin perustuvan traumaterapian tuottamia ongelmia. Juuri traumaterapeuttista tietämystä Gergov on omien sanojensa mukaan tuomassa lastensuojeluun. Gergov ei tajua tai välitä, että lapsibisneksen ja sen työntekijöiden edunvalvonnaksi muuttuneessa lastensuojelussa mikä hyvänsä tietämys ja menetelmä kääntyy ja käännetään palvelemaan ainoastaan lapsibisneksen ja sen työntekijöiden edunvalvontaa.
Psykokulttuuri oikeusvaltion romuttajana
Janne Kivivuoren mukaan psykoanalyyttiset painotukset ovat levinneet myös oikeuslaitoksen ja oikeudellisten käytäntöjen piiriin.
Psykoanalyyttinen orientaatio, joka lähtee biologisten perheiden syyllisyysolettamasta on käytännössä rampauttanut lastensuojelun rikostutkinnat ja aiheuttaa jatkuvasti oikeusmurhia.
Psykoanalyysin vanhanaikaiset teoriat sairaista bioperheistä ohjaavat työntekijöitä etsimään perheistä sitä pahaa, jonka olemassaolosta he ovat varmoja jo työtään aloittaessaan. Rikostutkinnoissakaan ei lähdetä syyttömyysolettamasta vaan niitä ohjaavat lastensuojelun ennakko-olettamat, ei tosiseikkaselvittely.
Psykoanalyysin voittokulku selittää myös sen miksi suomalaisia huostaanottoja määrittää konkreettisten tapahtumien ja lasten kaltoinkohtelun sijaan sosiaalityöntekijän käsitys perheen kunnollisuudesta esim. koulutus ja varallisuus (Hiitola, 2015).
Kulttuurihistorioitsija Richard Websterin mukaan freudilaisuus on uskonlahko joka on onnistunut saamaan aikaan oman pankin jossa se lyö omaa valuuttaa jota kukaan muu ei voi osoittaa vääräksi (Roos, 2000, YKP). Psykoanalyysia kuitenkin pidetään tieteenä, jopa edistyksenä.
Psykoanalyyttinen sairauksien sepittely on mahdollistettu ja juurrutettu lastensuojelun rakenteisiin. Sepitetty diagnoosi toimii huostaanottoperusteena, moninkertaistaa hoitovuorokausimaksut ja takaa sen, että lapsi pysyy sijaisperheessä 18- vuotiaaksi.
Sairauden sepittäminen tai aiheuttaminen lapselle ( Münchausen by proxy, fabricated or induced illness in children, caregiver-fabricated illness in a child, factitious disorder by proxy / on another ja medical child abuse ) on kaltoinkohtelun muoto, joka on usein erittäin vaikea tunnistaa ja johon usein liittyy kemiallinen väkivalta.
Suomessa tunnistamista haittaa se, että lasten kaltoinkohtelun tunnistusohjeet ovat usein yhteydessä sijaishuollon edunvalvontaan ja niin ohjeet kuin koulutukset kiistävät tutkimustiedon vastaisesti mahdollisuuden sijaishuollossa tapahtuvaan kaltoinkohteluun (kaltoinkohtelemattomuusolettama). Toisin kuin ulkomaisissa tunnistusohjeissa yhdessäkään suomalaisessa ohjeessa ei mainita potentiaalisena epäiltynä sijaisvanhempaa tai muuta lastensuojelun palveluntuottajaa.
Osa kouluttajista on itse osallistunut lasten diagnoosien ja potilasasiakirjojen fabrikointiin.
Kaltoinkohtelun tunnistusta opettavat ja tutkivat tahot voivat ohjata epäilemään homehaittojen kanssa kamppailevaa yksinhuoltajaäitiä lapsensa sairauksien sepittäjäksi mutta saattavat kiistää sepitetyllä oirehdinnalla noin 200 000 euroa yhdestä sijoitetusta ansaitsevan sijaisvanhemman ja noin 1000 000 euroa sijoitetusta ansaitsevan perhekotivanhemman sepittelyn silloinkin kun siitä on näyttöä.
Katarina Finnilä, Julia Korkman ja Pekka Santtila ovat selvittäneet suomalaisten oikeudessa todistaneiden mielenterveysalan ammattilaisten käsityksiä traumasta. Hälyyttävän suuri osa haastatteluista uskoi psykoanalyysistä johdettuihin epätieteellisiin väittämiin esim. 96% siihen, että lapsuustrauma voi aiheuttaa sivupersoonia ja 95% siihen, että unohtunut trauma voi palata vuosikymmenien jälkeen muuttumattomana mieleen.
Jani Kaaro kertoo, että Hannu Lauerma piti lukuja erittäin huolestuttavina. Haastatelluista 86 prosenttia oli laillistettuja psykoterapeutteja, mikä tarkoittaa, että epätieteellisiä käsityksiä viljellään laajalti myös akateemisesti koulutettujen terapeuttien parissa.
On kirjoitettu paljon tiedonkulun puutteista viranomaisten kanssa mutta vaiettu siitä miten vakavasti tiedonsaanti saattaa vinoutua poliisin ja sosiaaliviranomaisten yhteistyössä. Lastensuojelun riskilistojen synnyttämät ennakkoluulot voivat siirtyä poliisitutkintaan ja aiheuttaa ennakko- olettamia, jotka ohjaavat tutkintaa.
Kaupallistuva lastensuojelu teettää lainvastaisesti perheiden arviointeja jääveillä sijaishuollon yrityksillä mutta tunnistaa intressiristiriitoja vain perheenjäsenten välillä, ei esimerkiksi lapsen ja sijaishuoltoyrityksen tai perheen ja sosiaalityöntekijöiden tai sijaishuoltoyrityksen ja eri sosiaalityöntekijöiden tai valvontaviranomaisten välillä. Tapauksissa, joissa vanhempi kritisoi sijaishuoltoa tai viranomaisia, rikostutkintoihin määrätään usein lastensuojelun edunvalvoja väittämällä, ettei huoltaja erota lapsen etua omastaan.
Eräässä oikeuspsykiatrisessa tutkimuksessa käytettiin lapsen haastattelun pohjana tietoja, jotka oli saatu lastensuojelusta ja sijaisperheeltä. Näiden esitietojen perusteella lasta haastateltiin vain kahdesta hypoteettisesta vaihtoehdosta- joko äiti tai isä oli lyönyt lasta ja unohdettiin muut vaihtoehdot " (Ikonen, 2013, 149 -150).
Tosiseikkaselvittelyn ja sijaishuollon ilmeiseen väkivaltaan puuttumisen sijaan keskitytään etsimään perheistä oletettuja salaisia traumoja psykoanalyysin virheellisiin tutkimus -ja työmenetelmiin ja kehäpäätelmiin turvautuen.
Psykiatria ja lastensuojelu ovat rikosoikeuden rinnakkaistuomioistuimia, joissa syytetyllä ei ole oikeussuojaa
Psykiatriasta ja lastensuojelusta on muodostunut rikosoikeuden rinnakkaistuomioistuimia, joissa tosiseikkaselvittely, tutkimuksen etiikka, saatu näyttö ja sen arviointi, oikeudenmukainen oikeudenkäynti tai syytetyn oikeussuoja ovat yhdentekeviä asioita.
Valitettavasti syyttömyysolettama, tosiseikkaselvittely tai syyttäjän näyttötaakka eivät ole voimassa hallinto- oikeudessa, jossa pelkkä rikostutkinnan käynnistyminen tai rikosepäilyn kiistäminen ymmärretään näytöksi biovanhempien syyllisyydestä.
Hallinto-oikeus hyväksyi erään perheen lasten huostaanoton perhetyöntekijöiden Nallekorttipeliin perustuvan kaltoinkohteluepäilyn perusteella pääperusteenaan se, että vanhemmat eivät olleet myöntäneet eivätkä ymmärtäneet syyllisyyttään. Lasten isovanhempien sijaishuoltajuus sivuutettiin samalla perusteella: isovanhemmatkaan eivät tunnistaneet eivätkä tunnustaneet oletettua kaltoinkohtelua.
Kun samoja huostattuja lapsia sitten sijaishuollossa oikeasti kaltoinkohdeltiin lyömällä kepillä ja sijaisvanhemmat myönsivät teon, lapsia ei siirretty pois pahoinpitelevästä sijaisperheestä, ja syyttäjä teki asiassa syyttämättäjättämispäätöksen todeten, että tärkeä yleinen tai yksityinen etu ei vaadi syytteen nostamista (Ikonen, 2013, 335-337).
Psykoanalyytikot lobbaavat lainvastaisia pysyviä huostaanottoja
PeLa:n Jari Sinkkonen ja MLL:n Mirjam Kalland ovat kiihkeitä lastensuojelun ja pysyvän huostaanoton puolestapuhujia. Lähes kaksikymmentävuotta sitten löytämänsä yksittäistapauksen perusteella ( 2001) Kalland ja Sinkkonen ovat vuosikausia esittäneet virheellisesti, että lapsia pompoteltaisiin kodin ja sijaishuollon välillä ja kotiutettaisiin kevyin perustein.
Todellisuudessa lasten pompottelu tapahtuu eri sijaishuoltopaikkojen välillä eikä perheen jälleenyhdistämiseen pyritä.
Useimmiten lapsen sijoitusura alkaa laitoksesta, jatkuu toiseen laitokseen ja sieltä perhehoitoon tai kolmanteen laitokseen. (Kivinen 1992; Heino 2009).
THL:n selvityksen mukaan kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ja nuoret palaavat biologisten vanhempiensa luokse harvoin. Vain hieman yli kymmenen prosenttia huostaanotetuista lapsista palautettiin kotiinsa. LSKL:n kysely paljasti, että lakisääteiseen perheen jälleenyhdistämiseen ei pyritä.
Kalland ja Sinkkonen ovat pysyviä huostaanottoja lobatakseen pyrkineet myös vakuuttamaan, että lapsen toisen (oletetun) kiintymyssuhteen katkeaminen (sijaisvanhempiin) olisi haitallisempi kuin ensimmäinen katkeaminen (vanhempiin) ja onnistuneet teorioillaan lähes estämään lakisääteisen perheiden jälleenyhdistämisen.
Lastensuojelu perustuu väärälle tiedolle kiintymyssuhteista
Organisoitumattomasta kiintymyssuhteesta on tullut monien politiikkojen ja kliinikkojen mielenkiinnon ja intressien kohde.
Tämä intressi on usein perustunut :
1)Väärälle oletuksille, että kiintymyssuhteen osoittimia voi käyttää täsmällisenä arviointina yksilöllisissä/lastensuojelullisissa asetelmissa
2) Väärälle oletukselle , että organisoitumaton kiintymyssuhde ennustaisi lapsen kaltoinkohtelua
3) Väärälle oletukselle, että organisoitumaton kiintymyssuhde ennustaisi patologiaa
4) Väärälle oletukselle, että organisoitumaton kiintymyssuhde edustaisi staattista piirrettä/reagointitapaa lapsessa
(lähde:http://www.tandfonline.com/doi/full/10.1080/14616734.2017.1354040)
Virheellisesti tehdyn ja tulkitun kiintymyssuhdetestauksen tuloksena lastensuojeluun ajautuneille lapsille tarjotaan vääriä diagnooseja, huostaanottoja, arveluttavia tunne- ja tietoisuustaitoharjoituksia ja erilaisia vahingollisiksi todettujen kiintymyssuhdeterapioiden johdannaisia esim. DDP:tä josta American Professional Society on the Abuse of Children (APSAC) varoittaa. Väärään tietoon perustuvaa koulutusta tarjoavat monien lastensuojelulaitosten lisäksi mm. Valtakunnallinen lastensuojelu VaLaSu ry ja Etelä- Suomen lastensuojelijat Elsa ry. DDP:tä suosittaa myös THL:n laitoskasvatuksen mallinnustyöpaperi.
Psykoanalyysi ujutettiin LAPE- hankkeen jokaiseen osaan
Psykoanalyysin olettamien virheellisyydestä tiedetään mutta ehkä juuri sijaishuollon asiakashankinnan varmistamiseksi psykoanalyysi piti perhetyön ja perhekuntoutuksen lisäksi liittää jokaiseen LAPE- hankkeen osaan: päiväkotien varhaisen vuorovaikutuksen arviointeihin ( vavu), perhekeskuksissa harjoitettavaan monitoimijaiseen arviointiin, koulujen poissaoloihin puuttumiseen, Hackneyn malliin eli systeemiseen lastensuojelun toimintamalliin ja terapeuttiseen laitoskasvatukseen.
Psykoanalyysin ja psykoanalyyttisen traumaterapian käsitteistöllä puhuvat ja kirjoittavat mm. Ensi- ja turvakotien liitto, Pelastakaa Lapset ry, Nuorten Ystävät ry, Diakonissalaitos ry ja Mannerheimin lastensuojeluliitto (MLL). Nuorten Ystävät ry:n pääsihteeri Arja Sutela toimii jopa Traumaterapiakeskus ry:n puheenjohtajana mutta ei tunnu piittaavan omien laitostensa vuosikymmenet jatkuneista lapsia traumatisoivista käytännöistä.
Nuorten Ystävät on pyrkinyt aktiivisesti vaientamaan toimivien oikeussuojakeinojen puutteesta kärsiviä vanhempia, joille julkisuuteen astuminen on viimeinen ja usein ainoa keino saada oikeutta asiassaan. Vanhempien tulonsiirtojen sitomista viranomaistottelevaisuuteen ehdottanut Nuorten Ystävien Marja Irjala on todennut, että " Vanhemmille on teroitettava, että julkisuuteen ei pidä lähteä vaan pitää asiat omana tietonaan" (Syvälä, 2013, 74).
Monet lastensuojelulaitokset kouluttavat henkilökuntaansa havaitsemaan dissosiaation oireita ja tarjoilevat sijoitetuille keho-, regressio- ja traumaterapioita, joiden on todettu aiheuttavan helposti hyväksikäytön valemuistoja, jotka ovat yhtä traumatisoivia kuin todelliset.
Viitteitä hyväksikäytöstä etsitään ja löydetään mm. nallekorteista, nukke- ja hiekkalaatikkoleikeistä, Rorschach- testeistä, MIM- vuorovaikutustestistä, haastatteluista, riskilistoista jne. Näitä epätieteellisiä "tutkimuksia" tehdään usein epäpätevän ja heikosti koulutetun henkilöstön toimesta taltioimatta, vailla valvontaa ja jopa salaa lapsille ja nuorille, jotka ovat kiireellisen sijoituksen ja läheisistä erottamisen järkyttämiä.
Miksi dissosiaatiohäiriössä oireillaan aina erittäin harvinaista insestiä eikä paljon yleisempää sijaishuollossa kohdattua seksuaaliväkivaltaa? Miksi niin monet ammattilaiset haluavat uskoa psykoanalyysin virheelliseksi osoitettuun olettamaan repressoituneesta muistista, josta ei ole kliinistä näyttöä?
Jani Kaaro on todistanut kuinka Suomessa niin psykologiliitto kuin Valvira vähättelevät traumaterapian tuottamia ongelmia. Nooran tapauksessa Valvira tyytyi vain huomauttamaan psykiatria eettisestä rikkeestä. " Isä ja äiti olivat pöyristyneitä. Niin oli myös Julia Korkman, jonka tietoon tapaus tuli. Hän ihmettelee, miksi Valvira ei reagoinut asiaan voimakkaammin. Lisäksi hän ihmettelee, miksi Valvira ei ottanut mitään kantaa terapiassa ilmenneisiin väitteisiin persoonan hajoamisesta toisistaan tietämättömiin osiin, jollaisia lääketiede pitää erittäin ongelmallisina".
Psykoanalyysin teorioiden takia lasten tunteet ja kaipuu verisiteisiin perustuvan perheensä luokse koetaan lastensuojelussa ratkaisua ja rankaisua vaativaksi ongelmaksi ja kaipuun poistaminen perhehoidon päämääräksi. Tämän tavoitteen edistämiseksi ei epäröidä käyttää sadistisiakaan kiristyskeinoja.
Psykoanalyyttinen orientaatio tuhoaa perheiden tuen ja oikeusturvan
Kati Hämäläinen kirjoittaa: "Verisiteisiin perustuvat perhesuhteet eivät ehkä olisi näin merkittäviä lapsille, jos lastensuojelun sijaishuolto toimisi toisin. Jos lasten biologisia perhesuhteita ei tuettaisi lainkaan tai niiden merkitystä ei korostettaisi näin paljon, niiden merkitys lapsille saattaisi laimeta.. Pienille lapsille, esimerkiksi alle 2-vuotiaille, adoptio voisi olla yksi mahdollinen ratkaisu".
Hämäläisen mukaan "perhehoito mahdollisesti pitää yllä kaipuuta verisiteisiin perustuviin suhteisiin adoptiota enemmän. Osa sosiaalialan ammattilaisista Suomessa puolustaa adoptiota, koska se tarjoaa lapselle pysyvät ihmissuhteet ja katkaisee yhteydet biologisiin vanhempiin"(mt.,192).
Lastensuojelun Keskusliiton julkaisu Adoption asema lastensuojelussa (2018) kertoo, että suurin osa sote- ammattilaisista hyväksyy pakkoadoption eikä ole valmis tukemaan biologisia perheitä.
Suomalaisten sote-ammattilaisten tietoperusta on rakennettu sijaishuoltoyrittäjien palveluksessa olevien psykoanalyytikkojen ja lastenpsykiatrien/-psykologien vanhentuneelle ja vinoutuneelle tietämykselle.
Janne Kivivuoren mukaan (Tieteessä tapahtuu 2/2001) ongelmallisia ovat myös opinnäytteet, joissa sovelletaan psykoanalyyttisia teorioita yhteiskunnallisten ilmiöiden tutkimukseen. Tilanne on niiden osalta nyt jossain määrin samankaltainen kuin marxilaisten opinnäytteiden kohdalla 1980-luvun alussa.
Sosiaalialan arveluttavat ammatillisuusihanteet, puuttuva valvonta ja kadonnut historiallinen muisti takaavat, että alalle on taas valmistumassa psykoanalyysin harhaoppeihin luottava, vanhempia demonisoiva ja patologisoiva, vääriä syytöksiä fabrikoiva ja aiemmat tutkimusvirheet toistava auttajina esiintyvien puoskareiden sukupolvi.
Kun vastavalmistunut sosiaalityöntekijä tai psykologi, joka ei tunne perustehtäväänsä, uusinta tutkimustietoa, YK:n lapsen oikeuksien sopimusta tai sijaishuollon ohjeita, YK:n ohjeistusta lapsen edun määrittelystä, lastensuojelulakia, hyvän hallinnon periaatteita tai omansa alansa tieteellisiä keskusteluja lähtee todistamaan "ammatillisuuttaan" etsimällä perheistä insestiä, vuorovaikutushäiriöitä ja ylisukupolvisesti periytyviä ongelmia, tarvitaan asiakkaiden avuksi juristi.
Työn tulosten perusteella sosionomi (AMK)- ja sosiaalityöntekijätaustaiset psykoterapeutit samoin kuin psykoanalyytikot kannattaa rajata kilpailutuksen ulkopuolelle haettaessa tuottajia lapsiperheiden terapia- ja ryhmäterapiapalveluihin. Sosiaalialalle tarvittaisiin kipeästi myös asiakaspalautteet ja valvontaviranomaisten huomautukset sisältävä avoin rekisteri palveluntuottajista ja työntekijöiden vastuu- ja korvausvelvoitteet väärinkäytöksistä.
Epäily hukassa olevasta vanhemmuudesta kääntyy lastensuojelussa ja lastenpsykiatriassa nopeasti fabrikoiduksi rikosepäilyksi. Tällöin kannattaa kelvollisen tutkinnan saadakseen tehdä välittömästi itsestään rikosilmoitus ja tarkistaa ja korjata perheen asiakirjat: http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tarkista-omat-asiakirjasi
Todennäköisyys näytön tuhoutumiseen ja virheellisiin tulkintoihin, jopa väärään tuomioon on suuri mikäli lasta pääsee haastattelemaan vaikkapa pikkukaupungin usein osaamaton lastenpsykiatri, perheneuvolapsykologi tai sosiaalityöntekijä. Vanhempien kannattaakin vaatia haastattelut ja tutkimukset tehtäviksi aina isojen kaupunkien yksiköissä, joissa on oikeuspsykiatrista osaamista ja kokemusta haastatteluista.
Lokakuun Liike suosittelee lastensuojelun asiakkaita taltioimaan kaiken yhteydenpidon lastensuojelun ja -psykiatrian kanssa, ottamaan palavereihin aina mukaan oman asiamiehen ja tarkistamaan ja korjaamaan lastensuojelun ja -psykiatrian rekisterimerkinnät säännöllisin väliajoin. Kannattaa myös konsultoida juristia tai luotettavaa sosiaaliasiamiestä heti väärinkäytösten ja väärien päätösten jälkeen eikä jäädä odottamaan, että lastensuojelu korjaisi virheensä oma-aloitteisesti.
Kannelkaa väärinkäytöksistä aluehallintovirastoon ja oikeusasiamiehelle kaikki lastensuojeluun ajetut perheet ja heistä välittävät- ajoissa!
https://www.avi.fi/web/avi/kantelun-tekeminen
https://www.oikeusasiamies.fi/fi/kuinka-kantelu-tehdaan-
Lue myös:
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelu-uskoo-yha-psykoanalyysiin-osa-1
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelu-uskoo-yha-psykoanalyysiin-osa-2
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tietoisuustaidot-lastensuojelussa
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-kaytannot-perustuvat-vaaralle-tiedolle-kiintymyssuhteista
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sairauksien-kaupustelijat-ja-mielenterveysongelmien-luokittelun-haasteet
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/laakariliitto-ja-psykiatriyhdistys-teppo-jarvisen-kimpussa
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/perhekuntoutus-on-uusi-huosta-automaatti-lastensuojelun-trendit-2018
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/perhetyo-miten-valmistautua-kohtaamaan-perhetyontekija
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/dissosiaatiohairio-on-lottovoitto-lastensuojelulaitokselle
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-perhepalvelut-selkokielella
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/miten-katkaista-sijaishuollon-riskiperheiden-ongelmien-ylisukupolvinen-periytyminen
https://www.lokakuunliike.com/anu-suomelan-blogi/aiti-erotisoi-lasta-imettamalla-huostaanotto-ja-psykologinen-todistelu-lapsiin-kohdistuneissa-seksuaalirikosten-epailyissa
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/psykoanalyysiin-uskoville-adhd-on-hukassa-olevaa-vanhemmuutta
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-arviointi-on-oikeusturvariski
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/systeeminen-lastensuojelun-toimintamalli-systemaattista-
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/mita-seuraa-valheellisesta-insestisyytteesta-ja-puoskaroinnista
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/traumaterapiakoulutus-syy-ensi-ja-turvakotien-harharetkeen
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/nuorten-ystavien-irma-moilasen-koulupelko-diagnoosi-koulukiusattujen-huostien-ja-mielisairaalakyyditysten-veruke
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-valehtelun-ja-vaarentamisen-tekniikat-osa-1
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/perhetyon-tyovalineopas
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/emdr-menetelma-kallista-silmien-pyorittelya
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-tutkimusmenetelmat-osa-1-rorschach
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-tutkimusmenetelmat-osa-2-mim
https://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/lastensuojelu-salapoliisileikkin-yhteisty-tekee-vapaaksi
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelujarjestot-viimein-kuriin
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-arvovalta-ja-huoltoriidat-maksavat-miljoonia
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/auta-alvareita
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakirjat-osa-3-fabrikoitu-rikosilmoitus
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-tyomenetelmat-2-laiton-sijoitus-huostaanotto
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/sosiaalityon-sairastunut-ammatillisuusihanne
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-arviointivimma-salaseulontoja-puutteellisilla-menetelmilla
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/100-shades-of-grey-sosiaalityon-seksuaalikasityksia-ohjaavat-arvot-ja-ideologiat
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tuottoisa-myytti-riskiperheista
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/banaali-paha-piiloutuu-byrokratiaan
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/hullun-leima-huostan-oikeuttajana
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lapset-puheeksi-vai-huoli-puheeksi
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/huoli-puheeksi-mille-huolen-vyohykkeelle-tyontekijasi-sijoittuu
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lasten-kaltoinkohtelun-tunnistusohjeet-tuottavat-turhia-tutkimuksia-ja-vaaria-syytoksia
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/lastensuojelun-puhtauskultti
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-puhtauskultti-osa-2
https://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/yksi-syrjaytetty-nuori-tuottaa-syrjayttajilleen-miljoonan
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/ajoissa-aluehallintovirastoon