Sijaishuollon edunvalvojien lobbaus pysyvien huostaanottojen puolesta on tuottanut tulosta. Huostaanottojen pituudet vastaavat jopa elinkautisia eikä perheen jälleenyhdistämiseen pyritä.
THL:n suurselvityksen mukaan joka kolmannen kodin ulkopuolelle sijoitetun lapsen sijoitusaika kestää vähintään puolet hänen elämästään. Huostaanottopäätös puretaan vain ani harvoin.
Tulos on huolestuttava, sillä niin YK:n sijaishuollon ohjeiden kuin lastensuojelulain mukaan huostaanoton pitäisi olla lyhyimmäksi tarpeelliseksi ajaksi tehty viimesijainen ja väliaikainen toimenpide, jossa pitäisi pyrkiä perheen jälleenyhdistämiseen.
Lapsen oikeuksien sopimus korostaa lapsen oikeutta vanhempiinsa ja perhe-elämään. Lapsella on oikeus luoda ja myös säilyttää yhteys vanhempiinsa, sisaruksiinsa, sukulaisiinsa ja ystäviinsä.
Lapsen etua ei arvioida eikä se toteudu lastensuojelussa eikä hallinto- oikeusmenettelyssä, joka ei täytä Euroopan ihmisoikeussopimuksen edellyttämän oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin kriteerejä.
Monet tutkimukset todistavat, että lapsen edun kulmakivi, lasten kuuleminen ei toteudu lastensuojelu- tai sijaishuoltoprosessien missään vaiheessa (Oranen 2008; Heinonen 2011; Pajulammi 2014; Tolonen 2015).
Kuntaliiton kysely todistaa vääräksi sosiaalityöntekijöiden myytin siitä, että sijoitus olisi aina viimesijainen toimenpide, joka tehdään vasta sitten kun avohuollon tukitoimia on annettu. Kyselyn mukaan lapsia sijoitetaan kodin ulkopuolelle siksi, että heille ei saada järjestettyä tarvittavia mielenterveyspalveluja. Noin kolmasosa lastensuojelun järjestäjistä arvioi Kuntaliiton kyselyssä toimivansa näin.
HuosTa- tutkimus ( 2015) ja lapsiasiavaltuutetun selvitykset ovat osoittaneet, että perheet eivät saa tarvitsemiaan tukitoimia ennen huostaanottoa. Jopa 85% lapsista jää ilman jotakin tarvitsemaansa palvelua ennen sijoitusta.
LSKL:n selvitys osoitti, ettei perheiden jälleenyhdistämiseen pyritä. Valtaosa kyselyyn vastanneista vanhemmista kertoi, että heille ei ole tarjottu minkäänlaista tukea tai he olivat joutuneet sitä etsimään aktiivisesti itse. Kotiin palaamista estivät vanhempien mukaan myös viranomaismielivalta, työntekijöiden negatiivinen asenne ja suuri vaihtuvuus sekä biologisten vanhempien vanhemmuuden mitätöinti.
Tutkimustieto osoittaa, että Suomi ei kunnioita eikä noudata sen paremmin YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen, YK:n sijaishuollon ohjeiden, Euroopan ihmioikeussopimuksen kuin lastensuojelulain henkeä eikä kirjainta. Eduskunta ja hallintotuomioistuimet hyväksyvät laiminlyönnit ja jopa kannustavat niihin päätöksentekokäytännöillään. Lastensuojelusta on muodostettu oma moralistisiin virhepäätelmiin perustuva rinnakkaistodellisuutensa, josta yleiset oikeusperiaatteet ja tosiseikkaselvittely on poistettu alan kasvua ja kehitystä vaarantavina.
Suomi on saanut Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta useita tuomioita lasten huostaanotoissa. Tuomiot tarkoittavat, että maamme hallintotuomioistuimet ovat ylintä astetta, eli korkeinta hallinto-oikeutta myöten hyväksyneet viranomaisten harjoittamat ihmisoikeusloukkaukset. Lastensuojelun kriisin syvin ydin löytyykin mm. Aila Paloniemen ja Mirjam Kallandin lastensuojeluun suosittamasta hallinto-oikeusmenettelystä, jossa ei toteudu oikeudenmukainen oikeudenkäynti.
YK:n lapsen oikeuksien sopimus korostaa, että perhe on yhteiskunnan perusyksikkö ja luonnollinen ympäristö lasten kasvulle, hyvinvoinnille ja suojelulle. Sen vuoksi ensisijaisesti tulisi pyrkiä siihen, että lapsen olisi mahdollista jäädä tai palata vanhempiensa hoitoon tai, milloin se on tarkoituksenmukaista, olla muiden läheisten perheenjäsenten hoidossa. Vanhempia tulee tukea vanhemmuustehtävässään eri keinoin ja estää perheen hajoaminen.
YK:n sijaishuollon ohjeissa korostetaan, että valtioiden tulisi toteuttaa tehokkaita toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on ehkäistä lapsen hylkääminen, lapsesta luopuminen ja lapsen erottaminen perheestään. Lapsen sijoittaminen pois perheestään tulisi nähdä viimesijaisena toimenpiteenä ja, aina kun se on mahdollista, sen tulisi olla väliaikainen ja mahdollisimman lyhytkestoinen. Sijoitusta koskevat päätökset tulisi tarkistaa säännöllisesti ja sijoituksia ja perheen jälleenyhdistämismahdollisuuksia tulisi arvioida jatkuvasti.
"Taloudellinen tai aineellinen köyhyys tai siitä suoraan ja yksinomaan johtuvat olosuhteet eivät koskaan saisi olla ainoa peruste lapsen erottamiselle perheestään, lapsen sijoittamiselle sijaishuoltoon tai este perheen jälleenyhdistämiselle, vaan ne tulisi nähdä signaalina siitä, että perheelle tulee tarjota asianmukaista tukea".
Sijaishuollon järjestämisen ensisijainen tarkoitus ei koskaan saisi olla palveluntarjoajien poliittisten, uskonnollisten tai taloudellisten tavoitteiden edistäminen.
THL:n selvitys kumoaa myytin heppoisista kotiutuksista
Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen (THL) selvitys on laajin koskaan Suomessa tehty lasten sijoitusten pituuksia arvioiva kokonaistarkastelu.
– Tutkimuksissa on aiemmin esitelty pieniä osakokonaisuuksia vastaavista asioista, mutta näin kattavasti lukuja ei ole avattu, toteaa raportin koostanut erikoistutkija Martta Forsell THL:stä.
– Selvitys kuvaa kattavasti sijoitettujen lasten ja lastensuojelun tilannetta tällä hetkellä Suomessa.
Jos huostaanottopäätös tehdään, se puretaan todella harvoin. Aineiston mukaan vaikuttaakin siltä, että kerran tehty huostaanotto jatkuu usein lapsen täysi-ikäisyyteen saakka.
THL:n aineiston perusteella pitkien sijoitusten määrä on ollut viime vuodet lievässä kasvussa ja lyhyiden jaksojen määrä puolestaan laskussa.
Tarkasteluvuonna kaikista huostaanotoista purkautui ainoastaan 4,5 prosenttia.
– Eniten huostaan otettuina oli 7–12-vuotiaita. Eniten huostaanottoja päättyi 16–17-vuotiaiden ikäryhmässä, eli yhdeksän prosenttia kyseisen ikäryhmän huostaanotoista.
Harvinaisinta huostaanoton päättyminen oli 3–12-vuotiaiden ikäryhmässä, jossa tarkasteluvuonna purkupäätös tehtiin vain kolmella prosentilla huostassa olleista.
Tavallisimmin lapsi päätyy ensimmäistä kertaa kodin ulkopuoliseen sijoitukseen joko alle yksivuotiaana vauvana tai teini-ikäisenä 14–17-vuoden iässä.
Mitä pidemmäksi lapsen elämän ensimmäinen sijoitus venyy, sitä epätodennäköisemmin sitä enää puretaan.
Lastensuojelun asiantuntijat ja päättäjät propagandan levittäjinä
Suomalaiset lastensuojelun asiantuntijat ovat jo vuosia levittäneet julkisuuteen toimittajien avustuksella väärää tietoa. Suostutteluviestintää eli propagandaa sijaishuollon etujen valvomiseksi, kotiutusten vaikeuttamiseksi ja lastensuojelun imagonkiillotukseksi ovat julkaisseet mm. Helsingin Sanomat ja YLE. Sijaisvanhemmat ja perhekodit ovat vastalauseitta saaneet pitää huostaanotetut, jotka tuottavat heille yhden keskimäärin 7 vuotta kestävän huostaanoton aikana noin 200 000 sijaisperheessä ja noin miljoona euroa perhekodissa.
Vanhemmuudenarviointia, perhekuntoutusta ja sijaishuoltopalveluja tuottavat lastensuojelujärjestöt kuten Ensi- ja turvakotien liitto, Helsingin Diakonissalaitos, Nuorten Ystävät ry, Pelastakaa Lapset ry ja SOS-Lapsikylä ry ovat kampanjoineet ja toimineet ahkerasti perheiden oikeusturvan ja tietosuojan heikentämiseksi ja huostaanottojen lisäämiseksi ja pidentämiseksi mm. lastensuojelun edunvalvontahankkeellaan.
Sijaishuollon piiloyrityksiksi muuttuneilla lastensuojelujärjestöillä on välitön taloudellinen intressi lisätä huostaanottoja ja niiden kestoa.
Pelastakaa Lapset ry:n Jari Sinkkonen että MLL:n Mirjam Kalland ovat kiihkeitä lastensuojelun ja pysyvän huostaanoton puolestapuhujia. Lähes kaksikymmentä vuotta sitten löytämänsä yksittäistapauksen perusteella (2001) Kalland ja Sinkkonen ovat vuosikausia esittäneet virheellisesti, että lapsia pompoteltaisiin kodin ja sijaishuollon välillä ja kotiutettaisiin kevyin perustein.
Todellisuudessa lasten pompottelu tapahtuu eri sijaishuoltopaikkojen välillä eikä perheen jälleenyhdistämiseen pyritä.
Useimmiten lapsen sijoitusura alkaa laitoksesta, jatkuu toiseen laitokseen ja sieltä perhehoitoon tai kolmanteen laitokseen. (Kivinen 1992; Heino 2009).
Kalland ja Sinkkonen ovat pysyviä huostaanottoja lobatakseen pyrkineet myös vakuuttamaan, että lapsen toisen (oletetun) kiintymyssuhteen katkeaminen (sijaisvanhempiin) olisi haitallisempi kuin ensimmäinen katkeaminen (vanhempiin) ja onnistuneet teorioillaan lähes estämään lakisääteisen perheiden jälleenyhdistämisen.
Muita väärää tietoa ja pysyvän huostaanoton propagandaa ahkerasti levittäneitä lastensuojeluvaikuttajia ovat mm. Perhehoitoliiton Aila Paloniemi ja Satu Taiveaho (TS 25.4.2018, HS 1.5.2018) , jota ei hävetä ehdottaa jo lähtökohtaisesti epäeettistä pysyvää huostaanottoa laillistettavaksi heti THL:n selvityksen julkaisupäivänä.
Lasten ja vanhempien pysyvän erottamisen puolesta ovat ahkeroineet myös Pelastakaa Lapset ry:ssä vaikuttaneet Piia- Liisa Heiliö, Päivi Sinko, Kaarina Pasanen ja Kristiina Mattila, Nuorten Ystävät ry:n Marja Irjala, Lastensuojelun Keskusliiton toimijat ja Juha Rehula, joka esti kärsimyskorvausten maksamisen sijaishuollossa pahoinpidellyille.
Ystävät Sitrassa ja STEA:ssa ovat taanneet puolueettomina kansalaisjärjestöinä esiintyville sijaishuollon piiloyrityksille ja epämääräisille lastensuojeluyrityksille ja sijaishuollon asiakashankinta- ja edunvalvontahankkeille jatkuvan ja heikosti valvotun julkisen rahoituksen.
Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra häärii monien kyseenalaisten lastensuojeluhankkeiden ja -yritysten taustalla. Se on rahoittanut mm. huoliliputusta, vaikuttavuusinvestointia ja lastensuojeluyritys Jatkopolut Oy: tä, jonka 50 000 euroa maksanut "perhekuntoutus" osoittautui perheen hajottamis- ja nöyryyttämistoimiksi huostaanoton aikaansaamiseksi:https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kuopio-maksaa-lahes-50-000-euroa-perheen-hajottamisesta-ja-noyryyttamisesta-sitran-rahoittamassa-perhekuntoutuksessa
Ystävät mediassa puolestaan ovat taanneet lapsille ja perheille vahingollisille hankkeille positiivisen mediajulkisuuden ja kritiikittömän markkinointiviestinnän ikävät tosiasiat sensuroimalla.
Ei voi olla myöskään sattumaa, että huostaanottoja tuottavat psykoanalyysin virheellisiksi todistettuihin olettamiin perustuvat orientaatiot, menetelmät ja välineet löytyvät kaikilta lapsibisnestoimijoilta ja kaikista LAPE- hankkeen osista: monitoimijaisesta arvioinnista, systeemisen lastensuojelun toimintamallista, perhehoidon mallinnuksesta ja perhetyön ja - kuntoutuksen mallinnuksesta, jotka keskittyvät lastensuojelun asiakkaiden avun sijaan heidän tietosuojansa ja oikeusturvansa heikentämiseen ja työntekijöiden ja sijaishuollon edunvalvontaan.
Miksi sijaishuollon edunvalvojat ja pysyvän huostaanoton lobbarit päättävät lastensuojelun lainsäädännöstä ja suosituksista?
Pysyvää huostaanottoa oltiin jo viemässä lainsäädäntöön vuonna 2015 mutta vastaan tuli lapsen itsemäärämisoikeus ja perustuslaki. Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehulan (kesk.) mukaan suunnitelmien pohjana oli vuosina 2012–2013 istuneen hyvinvointityöryhmän mietintö. Hyvinvointityöryhmän jäsenenä olleen, nykyisen perhe- ja peruspalvelulministeri Annika Saarikon mukaan (jo lähtökohtaisesti laittomasta) pysyvästä huostaanotosta oli ”vahva yhteisymmärrys” ryhmässä istuneiden hallituspuolueiden jäsenten kesken. Myös adoptiota ehdotettiin lastensuojelukeinoksi.
On huolestuttavaa, etteivät edes lastensuojelun lainsäädäntötyön perustana toimivien työryhmien jäsenet, kansanedustajat ja ministerit tunne tai kunnioita voimassa olevia ihmisoikeussopimuksia, lakeja ja asetuksia.
Hälyttävää on, että lainsäädäntötyö tehdään pääosin sijaishuollon edunvalvojien lobbaamana- vailla tutkimustietoa, lasten ja perheiden osallisuutta tai lapsi- ja perhevaikutusten arviointia.
Niin Euroopan ihmisoikeussopimus kuin Lapsen oikeuksien sopimus (LOS) korostavat lapsen oikeutta elää omien vanhempiensa kanssa. Ehdotus pysyvästä huostaanotosta tai adoptiosta huostaanoton vaihtoehtona tai lastensuojelukeinona on ihmisoikeussopimusten vastainen ja vaarantaa vakavasti lasten ja perheiden oikeuksia ja jo valmiiksi heikkoa oikeusturvaa.
Ehdotus pysyvästä huostaanotosta ja adoptiosta lastensuojelukeinona on edesvastuuton tilanteessa, jossa oikeusasiamies Petri Jääskeläinen on todennut lastensuojelun vakavaksi perus- ja ihmisoikeusongelmaksi ja tutkimustieto lastensuojeluprosessien oikeellisuudesta ja vaikuttavuudesta puuttuu.
Adoptioiden ja pysyvien huostaanottojen laillisuutta tai lapsen edun mukaisuutta ei myöskään pystytä valvomaan niin kauan kun lastensuojelujärjestelmä toimii huostaanottoihin ja vieraannuttamiseen tähtäävällä häiriöorientaatiolla, alan ettisiä normeja ei noudateta, alalta puuttuvat riippumattomat tuomioistuimet, tutkimustieto, valvonta, seuranta, tulosvastuu, toimivat avohuollon tukimuodot ja oikeussuojakeinot perheille, kriittinen journalismi ja työntekijöiden vastuu- ja korvausvelvoitteet väärinkäytöksistä.
Ehdottoman jäävinä (mm. Perhehoitoliiton ja yksityisen sijaishuoltobisneksen kannalta) voi pitää pysyvää huostaanottoa valmistelleen " hyvinvointityöryhmän" kokoonpanoa. Jäseninä toimivat Annika Saarikko, kesk, Elsi Katainen, kesk, Aila Paloniemi, kesk, Hannakaisa Heikkinen, kesk, Juho Eerola, ps, Paula Risikko, kok, Sari Sarkomaa, kok Pia Pohja, kok ja Maria Kaisa Aula, kesk.
Samoja hyvinvointityöryhmän jäseniä istui myös tekemässä Lastensuojelun laatusuosituksia, jotka varoivat visusti puuttumasta lastensuojelun ja sen sijaishuollon epäkohtiin. Laatusuositusten keskiössä oli sijaisvanhempien ja sosiaalityöntekijöiden etu ja osallisuus lastensuojeluprosesseissa, ei lasten ja heidän vanhempiensa.
Politisoituneilla ja korruptoituneilla lainsäädäntö-, tiedonhankinta-, päätöksenteko- ja tutkimuskäytännöillä on tuotettu osittaista, virheellistä ja vinoutunutta tietoa lastensuojelusta ja estetty ihmisoikeuksien toteutuminen, asiakkaiden osallisuus ja palvelujärjestelmäpuutteiden ja väärinkäytösten ilmitulo. Valvomattomat ja vinoutuneet päätöksenteko- ja tiedonkeruumenetelmät ovat johtaneet myös virheellisiin toimintastrategioihin ja -painotuksiin, jotka ovat entisestään syventäneet avunpyytäjien ahdinkoa.
Myös muodikkaiden huostaanottojen vaihtoehtokustannusten laskennassa huomaamatta jää , että lastensuojelun virheellisesti "palvelutarpeenarvioinniksi", "tukitoimiksi " tai "palveluiksi" nimetyt toimet eivät useinkaan ole veronmaksajien varoja säästävää asiakkaiden tarpeiden mukaista apua tai huostaanottojen ehkäisyä vaan kansantalouden kuluja lisääviä huostaanottojen pohjustustoimia.
Kuka lopettaisi ihmiskokeen ja laittomuudet?
Suomessa on meneillään miljardi euroa vuodessa maksava valtiollinen ihmiskoe, jossa kontrolli on korvannut tuen , mielipiteet näyttöihin perustuva käytännöt ja sijaishuollon edunvalvonta kansalaisten perusoikeudet. Kansalaiset on pysyvien huostaanottojen edistämiseksi jaettu mielivaltaisesti kasvatuskumppaneihin ja riittämättömiin vanhempiin , arvioiviin huoliauktoriteetteihin ja arvioitaviin riskeihin.
Toisin kuin Milgramin tottelevaisuus- ja Standfordin vankilakoetta tätä ihmiskoetta ei aiota katastrofaalisista seurauksista huolimatta keskeyttää, koska sillä on vahva poliittinen ja hallinnollinen tuki ja se tuottaa niin paljon taloudellista hyötyä kokeen järjestäjille.
Lastensuojelun psykojargonissa lapsen ainoaksi oikeaksi suhteeksi kaavailtua kiintymyssuhdetta sijaishuoltoon ja psyykkistä tasapainoa vahingoittaa omien vanhempien kaipaaminen mutta ei esim. sijaishuollossa kohdattu väkivalta ja muut sijaishuollon väärinkäytökset.
Perustuslain yhdenvertaisuusperiaate ei toteudu, jos vihapuheeksi luokitellaan asiakkaan puuttuvia oikeussuojakeinoja ruotiva kirjoitus kohtelustaan muttei sosiaalityöntekijän 120 vuotta ilman oikaisuoikeutta säilytettävää valheellista kirjausta asiakkaasta perhesurman valmistelijana.
Tietosuoja joutuu outoon valoon, jos sen nojalla voidaan estää asiakkaita saamasta omia asiakirjamerkintöjään mutta sosiaalityöntekijät pääsevät varhaisen puuttumisen nimissä tutkimaan salassapidettävää poliisiaineistoa.
Kunnianloukkauslainsäädäntö joutuu naurunalaiseksi, jos sosiaalityöntekijä saa lainvastaisesti estää lasten ja vanhempien tapaamiset todistamattoman kunnianloukkausolettamansa perusteella ja raiskattu tyttö kirjataan itsetuhoiseksi prostitoiduksi, jotta hänet voidaan pitää lastensuojelulaitoksen julkisrahoitteisessa laskutuksessa.
Tasavertaisuus lain edessä ei toteudu, jos yksityiselämää koskevan tiedon levittämiseksi katsotaan asiakkaan viimeinen yritys saada oikeutta videotaltiointinsa julkaisemalla mutta ei sosiaalityöntekijän sijoituspäätöksensä tueksi moniammatillisessa työryhmässä kierrättämiä yksityiskohtia ilman informointia tai lupaa hankituista äidin kahdenkymmenen vuoden takaisista terapiamerkinnöistä.
Laittomuudet eivät ole sosiaalityöntekijöille myönnettävillä lisäresursseilla korjattavia edunvalvonta- tai työtaisteluasioita, jollaiseksi lastensuojelun oikeusturvaongelmia ja väärinkäytöksiä pyritään mediassa kääntämään.
Vastuu ihmiskokeen lopettamisesta on äänestäjillä. Lapsiasiavaltuutetun tavoin monien kansalaisten luotto lastensuojeluun on jo loppunut.
Think Child Safe- kampanjassa kerrotaan, että laitoksissa elävistä kahdeksasta miljoonasta lapsesta 80 %:lla on elossa oleva vanhempi tai sukulainen, jonka luona lapsi voisi saada parempaa huolenpitoa ja turvaa kuin laitoksessa -murto- osalla laitoshuollon hinnasta.
Kampanja varoittaa kansalaisia tekemästä lahjoituksia lasten laitoshoitoon koska laitosten liiketoiminnan tukeminen tuottaa hajonneita perheitä ja asettaa lapsia riskiolosuhteisiin.
Lastensuojelun rahoittaminen tuottaa lisää suojelua tarvitsevia lapsia , sijaishuollon rahoittaminen tuottaa lisää sijoitettuja ja sosiaalityöntekijöiden rahoittaminen tuottaa perheille lisää oikeusturvaongelmia ja tuen tarpeita.
Tue lapsia ja perheitä- älä lapsibisnestä!
Ajattele ennen kuin äänestät / lahjoitat.
Lue myös:
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/aanesta-perheiden-puolustajaa-ala-lapsibisneksen-edunvalvojaa
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lokakuun-liikkeen-uhkakuvat-toteutuivat-sote-pisteytyksessa
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sijoitusmaaria-lisaamalla-pyritaan-nostamaan-kuntien-valtionosuuksia
https://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/yksi-syrjaytetty-nuori-tuottaa-syrjayttajilleen-miljoonan
https://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/sijaishuollon-korruptoitunut-kehitysapu-lopetettava-lapsia-autettava-osana-perhetta
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kurttila-luotto-lastensuojeluun-on-loppu-rikkinainen-auto-ei-tarvitse-lisaa-bensaa
https://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/pysyvan-huostaanoton-hanke-on-sijaishuollon-ei-lapsen-etu
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelujarjestot-viimein-kuriin
https://www.lokakuunliike.com/raili-miettisen-blogi/avohuollon-tukitoimet-tuottavat-huostaanottoja
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-tyomenetelmat-2-laiton-sijoitus-huostaanotto
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lasten-ja-perheiden-ongelmat-vahenevat-sijoitukset-lisaantyvat-ilman-tietoa-sijoitussyista
https://www.lokakuunliike.com/avoin-kirje-blogi/tuomas-kurttila-pysyva-huostaanotto-ei-ole-lapsen-etu
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/avoin-adoptio-ei-ole-vaihtoehto-vaan-riski
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/valmistautukaa-pakkoadoptioihin-koyhat-aidit
https://www.lokakuunliike.com/perheeni-tarina/pieni-opas-eri-tilanteisiin-lastensuojelun-kanssa
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/talous-ii-lastensuojelujarjestot-bisneksen-syrjassa
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/talous-iii-vanhemmuudenarviointi-kasvavana-bisneksena
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/takaa-lapsille-koulutus-lopeta-sijaishuollon-rahoitus
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/valta-turmelee
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakirjat-osa-5-miten-tunnistaa-fabrikointi
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-oikeusmurhien-syita
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kiusaaminen-lastensuojelussa
www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tuottoisa-myytti-riskiperheista
www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/asiakirjojen-panttaamisesta-ja-vaarentamisesta-on-tullut-viranomaisten-rutiinia
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-valehtelun-ja-vaarentamisen-tekniikat-osa-2
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakkuus-estaa-avun-saamisen
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-arviointi-on-oikeusturvariski
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-perhepalvelut-selkokielella
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-kehittamisen-ihanteet-ja-todellisuus
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-keskusliitto-kenen-edunvalvoja
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/miten-kiireellisesta-sijoituksesta-tehdaan-pysyva-huostaanotto
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/pysyvan-huostaanoton-sijaan-kotiutus