Soittoja naapureille, markkinointikirjeitä ja huono-osaisuuslausuntoja
Lastensuojelun asiakirjat- sarjan ensimmäisessä osassa kerroimme lastensuojeluilmoituksista, joita sosiaalityöntekijät itse tilaavat ja sanoittavat. Kukaan ei tiedä kuinka monet maamme vuosittaisesta sadasta tuhannesta lastensuojeluilmoituksesta ovat lastensuojeluvirkailijoiden itsensä tilaamia ja sanoittamia.
Lastensuojelulain uudistamisen yhteydessä havaittiin, että lastensuojelun kirjaamistavoissa on esiintynyt vakavia puutteita. Virheelliset muistiinpanot ja tarkistamattomien tietojen pohjalta laaditut lausunnot kulkeutuvat hallinto- oikeuteen oikeudenkäyntiaineistoksi ja aiheuttavat lapsille ja vanhemmille vakavia oikeusturvaongelmia.
Varatuomari Leeni Ikonen kertoo kuinka lastensuojelun työntekijä päätyi huostaanoton valmistelussa hankkimaan selvitystä asiakasperheestään soittelemalla perheen kanssa riidoissa oleville naapureille ja pyytämällä näiltä lausuntoja perheestä ja sen elämästä. Näitä lausuntoja käytettiin hallinto- oikeudessa todisteena perheen lasten laiminlyönnistä.
Eräässä toisessa tapauksessa tukiperheenä toiminut pariskunta ihastui hoitamaansa yksinhuoltajan lapseen ja keksi samalla keinon, joka mahdollisti toisen vanhemman kotiin jäämisen.
Tukiperhe alkoi tehdä lapsesta lastensuojeluilmoituksia ja laati huostaanottoasiaan yksinhuoltajaäitiä panettelevia kirjoituksia mm: "Äidin taidot eivät riitä vanhemmuuteen, vaan lapsi pitäisi sijoittaa olosuhteisiin, joissa hänellä on vakaat olosuhteet ja mahdollisuus kehittyä normaalisti. Meillä lapselle on tukiperheenä kehittynyt turvallinen kiintymyssuhde". Kirjoituksia käytettiin hallinto- oikeudessa todistelemaan huostaanoton perusteita ja kodin vakavaa vaaraa lapselle (Ikonen, Salassa pidettävä, 2013, 229).
Lastensuojelu tilaa myös mielellään huono-osaisuuslausuntoja ja selvityksiä vanhempien, erityisesti äitien elämänhistoriasta tavoitteenaan todistaa luulottelemansa ongelmien ylisukupolvinen periytyminen. Vanhemman huono-osaisen lapsuuden oletetaan olevan merkityksellinen ja vaikuttavan kohtalonomaisesti vanhemman kykyyn huolehtia lapsestaan.
Ikosen mukaan köyhyys näyttäytyy huostaanottoperusteena 2000-luvun Suomessa. Lastensuojelussa köyhyyteen viittaavia mainintoja esim. nälkää ei kuitenkaan kirjata vanhemman huonon taloudellisen tilanteen vaan laiminlyönnin tai kyvyttömyyden osoitukseksi antamaan huono kuva vanhemmista ( mt., 231).
Tosiseikkojen sijaan "mielen sanoja" ja ennakkoluulojen kierrätystä
Tutkija Aino Kääriäinen on ihmetellyt kiireiseksi väitetyn lastensuojelun monikymmensivuisia selostuksia asiakasperheiden kotien järjestyksestä ja kaappien sisällöistä. Hän on myös tutkinut ja arvioinut sosiaalityöntekijöiden kirjoittamistapaa ja toteaa, että kirjoitetut tekstit tai kirjoittamatta jättäminen voivat olla myös työntekijän tietoinen valinta ja mahdollisuus vallankäytölle. Kääriäisen mukaan sosiaalityössä tekstit tulevat luetuiksi ja ymmärretyiksi sosiaalityöntekijöiden mielen sanoina eli intentioina. Näitä "mielen sanoja" käytetään hallinto- oikeudessa näyttönä perheen elämästä ja useimmiten perhettä vastaan( Ikonen, 2013, 214-215).
Ikonen varoittaa psykiatrisesta roskien kierrätyksestä viitaten ilmiöön, jossa virkavastuutaan keventävä lastensuojelun työntekijä lähettää terveydenhuollolle ennakkokäsityksiään ja mielen sanojaan huostaanoton tarpeellisuudesta ja saa lääkäriltä "asiantuntijalausunnon", johon ei ole kirjattu lääkärin omia havaintoja tai tutkimustuloksia vaan vain kopio lastensuojelun näkemyksistä.
Eräs aktiivinen lastensuojelun työntekijä vaati, että huoltaja vie lapsen lääkäriin saadakseen lapselle psykiatriset tutkimukset. Kyse oli lapsen koulupoissaoloista, taustalla koulukiusaaminen. Vastaanottokäynnillä huoltaja saikin heti kuulla lääkäriltä, että tämä oli jo lukenut lastensuojelun työntekijän selostuksen, joka sisälsi virheellistä tietoa ja pyynnön kirjoittaa lähete lastenpsykiatrisiin tutkimuksiin. Vastaanotolla ja sen jälkeisissä tutkimuksissa lastensuojelutyöntekijän kirjoitus sai määräävän aseman eikä työtä enää määritellyt potilaan hoidon tarve.
Toinen lastenpsykiatrian erikoislääkäri, joka ei itse omakohtaisesti ollut tehnyt havaintoja lapsesta ja hänen isästään, kirjoitti lastensuojelun pyynnöstä lausunnon, jonka mukaan "Isän ja lastensuojelun työntekijöiden välisissä keskusteluissa on tullut esille isän voimakas epäluuloisuus ulkomaailmaa kohtaan ja erityisesti lastensuojelun auttamaan pyrkiviä tahoja kohtaan. Hänen kielenkäyttönsä on epäasiallista.. Tapaamisissa lapsi muuttuu ikäistään huomattavasti pienemmän oloiseksi eikä hänen hauras psyykensä kestä stressiä. Tästä syystä suosittelen toistaiseksi lapsen ja isän tapaamisia valvotusti kerran puolessa vuodessa". (Ikonen, 2013 , 306-307).
Ikonen kysyy aiheellisesti kuinka moni aikuinen haluaisi omasta elämästään lausunnon, joka on tehty toisen tarkistamattomien tietojen ja oletusten pohjalta ja joka johtaa passitukseen pois omasta kodista?
Asiakasta puoltava materiaali "katoaa"
Lastensuojelun käsikirjan lausunto-ohjeita noudatetaan lastensuojelussa harvoin. Ohjeiden mukaan " lausuntopyyntöjen on oltava yksilöityjä ja tarkkoja sisältäen kaikki olennaiset tiedot. Asiakirjoista tulee ilmetä, kuka havainnon on tehnyt, missä tilanteessa ja miten havainnot on suoritettu. Lähtökohtana pitää olla asiakkaan suostumukseen perustuva tiedonhankinta. Asiakkaan on aina tiedettävä, mitä tietoja hänestä on hankittu muilta tahoilta. Lausunnot tulisi käydä yhdessä läpi asiakkaan kanssa ja selittää ne hänelle.
Mikäli lastensuojelun asiantuntijaryhmän antamaa lausuntoa käytetään päätöksenteossa, asiakirjoissa on kuvattava, mitä tietoja asiantuntijaryhmän käyttöön on annettu, kun lausuntoa on pyydetty. Tämä on erityisen tärkeää huostaanottoa koskevassa hakemuksessa."
Ruotsalaisprofessori Bo Edvardsson löysi kaikista tutkimistaan lastensuojeluselvityksistä laajamittaista ja vakavaa tosiasioiden manipulointia ja väärentämistä, jolle hän antoi nimen fabrikointi. Edvardsson huomasi, että lastensuojelun selvitykset oli muotoiltu syyttämisasiakirjoiksi, joissa on sellaisia tyypillisiä piirteitä kuin yksipuolinen valikointi, epäluotettavuus, toistaminen ja tietojen epämääräisyys.
Varatuomari Leeni Ikonen puhuu kirjassaan Salassapidettävä ”lastensuojelun lausuntotehtailusta ”viitaten käytäntöön, jossa sosiaalityöntekijä tilaa asiakkaasta eri tutkimustahoilta tuhansia euroja maksavia lausuntoja toinen toisensa perään, jotta löytäisi oikeutuksen suunnittelemalleen, usein satoja tuhansia maksavalle huostaanotolle (Ikonen, Salassapidettävä, 2013).
Lausuntotehtailun luonteeseen kuuluu, että asiakasta puoltava tieto ohitetaan ja mitätöidään. Positiivisen lausunnon asiakkaasta antaneiden auktoriteetti kyseenalaistetaan tai asiakasta puoltavat lausunnot jätetään yksinkertaisesti toimittamatta hallinto-oikeudelle.
Tutkija Johanna Hiitolan väitöskirjatutkimuksessa huostaanottojen keskeisiksi arviointikriteereiksi nousi konkreettisten tapahtumien tai lapsen laiminlyönnin sijaan usein vanhempien ”kunnollisuus” esim. koulutus, varallisuus ja etninen tausta (Hiitola, 2015).
Orwellilainen uusiokieli psykopatologisoinnin välineenä
Välittömiksi vaaroiksi katsottujen asioiden esim. väkivallan, nälän yms. vähetessä yhteiskunnassa lastensuojelun on täytynyt löytää olemassaololleen ja toiminnoilleen uusia perusteita ja oikeutuksia.
Ratkaisu on löydetty tyhjästä lapsen edun käsitteestä, realisoitumattomasta riskistä, vaaran uhasta, varhaisesta puuttumisesta ja huolidiskurssista.
Todellisten, objektiivisten vaarojen kadotessa lastensuojelun toiminnan perusteet siirtyvät retoriikkaan; työntekijöiden ilmaisemiin kuvitteellisiin subjektiivisiin uhkiin ja pelkoihin, joita yritetään akateemistaa ja tieteellistää vaihtelevalla menestyksellä.
Lastensuojelulausuntojen fabrikointia helpottaa lastensuojelun epämääräinen, ammatillisuuden ja tieteellisyyden auraa antamaan kehitetty orwellilainen uusiokieli, joka vilisee harhaanjohtavia eufemismeja.
Voimavaralähtöinen vuorovaikutus voikin ollakin urkintaa, arviointi leimaamista, avohuollon tukitoimi huostaanoton pohjustamista, säännöllinen hoitokontakti pakotettua ja tarpeetonta seulausta, lapsen etu sijaishuollon edunvalvontaa, räätälöity opetus lähihoitajaharjoittelijan läksyvalvontaa laitoksessa ja kohentunut toimintakyky työntekijän käskyjen tottelemista.
Kirjailija Maria Syvälän mukaan opettajan, lääkärin, tarhantädin, sosiaalityöntekijän tai jonkun muun ammattilaisen ennakkoluulot ja kielteiset asenteet vanhempia kohtaan voidaan määritellä epämääräisillä, merkityssisällöltään vain asiantuntijoille avautuvilla sanapareilla voimavarojen riittämättömyys, äidin jaksamattomuus, keinottomuus lapsen kasvatuksessa, vanhemmuus hukassa.
Pseudotieteellistä panettelua ja leimaamista
Vanhempia, jotka puolustavat lapsensa oikeuksia, kutsutaan lastensuojelun lausunnoissa yhteistyökyvyttömiksi. Entisaikojen ihaillut "leijonaemot" muuttuvat mediassa aktiivivanhemmiksi tai jopa aktivistivanhemmiksi. Virkakoneiston mielestä heidän virkavaltakriittisyytensä on peruste sille, että lapselle haetaan lastensuojelun edunvalvojaa.
Syvälän mukaan lastensuojelun kirjauksissa sovelletaan luovasti psykologisia termejä esimerkiksi silloin, kun on vakuuttavasti eriteltävä perheenjäsenten luonteenpiirteitä. Lapsen todistetaan olevan kenties vaarassa siten, että tuikitavallisesta äidistä loihditaan jotenkin rajaton, vanhemmilla nähdään olevan kasvatuksellisia ristiriitoja ja kotitöissä auttava lapsi ottaa liikaa vastuuta arjessa.
Kotikuria pitävät vanhemmat ovat liian vaativia – ja toiset taas kotikurinpitoon kykenemättömiä. Sen sijaan kuria pitävät sijaisvanhemmat tai perhekotien johtajat tarjoavat turvalliset, ennakoitavissa olevat kasvuolosuhteet ja selkeät rajat lapselle.
Yhdessä tapauksessa aivan tavallinen, terve poika analysoitiin perhekuntoutuksen vanhemmuudenarvioinnissa tarkemmin perustelematta jollakin tavalla näkymättömäksi lapseksi.
Erään äidin kolmiviikkoisesta vauvasta kirjattiin vanhemmuudenarviointijaksolla näin: ”Hoitajan mielestä vauva liian kiltti.”
Muuan äiti koki, että hänen lapsiaan oli kuulusteltu ja johdateltu tuomaan esiin huolta äidin voinnista. Asiakirjoissa tätä kommentoitiin: "Perhetyötä tehneet sosiaaliohjaajat ovat sanoittaneet lapsille äidin vointia."
Vanhemman kritiikki on niin huostaanoton kuin sen jatkamisen peruste
Varatuomari Leeni Ikonen kertoo, kuinka ”eräässä päätöksessä asiallisesti saamaansa sosiaalipalvelua arvioinut vanhempi nimettiin läpitunkevan viranomaisvastaiseksi.
Vanhemmat, jotka hakevat lapselleen neurologisia tutkimuksia eivätkä hyväksy kunnallisten psykiatrien lausuntoja ja huostaanottosuosituksia, on perinteisesti nimitetty kykenemättömiksi ymmärtämään lapsensa etua.
Huostaanoton ja sijaishuollon aikana saattaa nuoren elämä suistua täysin raiteiltaan, päihteiden käyttö lisääntyä, mielialalääkkeet otetaan käyttöön. Mikäli vanhempi tällöin arvostelee sijaishuollon laatua ja hakee huostaanoton lopetusta, häntä saatetaan nimittää yhteistyökyvyttömäksi.
Nykyaikaista lastensuojelulinjausta edustaa se, että huostaanoton jatkamisen perusteeksi kirjataan se, ettei vanhempi kykene hyväksymään huostaanottoa ja sijaishuollon jatkumista.”
Asiakirjamanipulaatiota sosiaalityöntekijän päätösten ja sijaishuollon jatkumisen tueksi
Lainvastaisesti pahamaineiseen lastensuojelulaitokseen huostattu Krista kertoo lastensuojelussa kohtaamastaan aggressiosta ja leimaamisesta Lokakuun Liikkeen viisiosaisessa juttusarjassa.
Sijoitetun Marian isä puolestaan kertoo kuinka Care Componentin erityislastenkoti Veikkarin tapauksessa huostaanottoa jatkettiin tarpeettomasti ja väärentämällä kirjauksia. Lastenkodin henkilöstö oli halunnut Marialle kontakteja psykiatriseen hoitoon, sekä lasten ja nuorten poliklinikalle, mutta lastenkodin kirjaukset eivät kulje tapahtumien kanssa käsi kädessä. Esimerkiksi psykiatrian ylilääkärin mukaan heiltä ei ole annettu sellaisia lausuntoja, kuin lastenkodin kirjauksissa lukee. Valelausunnoilla perusteltiin suurinta osaa rajoituksia ja huostaanoton jatkamista.
Sijoitetun isä kokee, että valheellisen toiminnan taka-ajatuksena on ollut vain tienata tytön kustannuksella.
Yksi yö lastenkodissa maksaa useita satoja euroja ja yhden lapsen keskimääräisestä huostaanottojaksosta veronmaksajat pulittavat noin miljoonan.
Diagnoosin sijoitetulle voi tehdä sijaishuoltoyrityksen oma tai sopimuslääkäri – jopa lasta tuntematta tai tutkimatta. Usein ennakkotiedot tulevat sosiaalityöntekijöitä, joista moni on epäpätevä ja haluaa kunnallisen lastensuojelun jälkeen sijaishuollon yrittäjäksi.
Sijoitetun saama diagnoosi on usein epämääräinen esim. määrittelemätön lapsuuden tunnehäiriö, psyykkinen pahoinvointi, rajaton käytös tai vuorovaikutushäiriö, mutta vuorokausimaksu on tarkka; pahimmillaan jopa 800e / lapsi.
Vanhemmat ovat ihmeissään kun tuttu terveyskeskus, päiväkoti tai koulu, joka ei ole aiemmin tuonut esiin mitään huolta lapsesta suostuu kirjoittamaan sosiaalityöntekijän mielen mukaisen lastensuojeluilmoituksen, lausunnon tai lähetteen.
Haapasten perheen tapauksessa lasten monivuotinen turha huostaanotto alkoi, kun päiväkodin johtaja sanaili sosiaalityöntekijän toivoman ilmoituksen, että ”toisella lapsella on ollut vähän vaikeampaa”.
Lausunnon perusteella molemmat sisarukset sijoitettiin ankaria tapaamisrajoituksia käyttäneeseen perhekotiin(HS 20.8.2010).
Kun laittomasti peräti 102 virhettä sisältävillä asiakaskirjauksilla huostaanotettu lapsi kieltäytyi puhumasta tai oikeammin vastaamasta urkkijoille heidän haluamallaan tavalla, sosiaalityöntekijät rankaisivat häntä diagnoosilla: valikoiva mutismi. Hallinto- oikeus paheksui vain tapauksen julkistamista.
Huolestuttavaa onkin, että heikoimmillaan hallinto-oikeuden päätöksiin poimitaan sellaisenaan ote lastensuojelun kirjauksista. Ikosen mukaan lastensuojelun työntekijät ovat yleensä vuorenvarmoja siitä, että heidän työhönsä ei puututa hallinto-oikeudessa.” Eräs työntekijä totesi minulle, että tekipä hän mitä tahansa, hallinto-oikeus sen aina hyväksyy".
Säilytä originaali itsellä ja luovuta pois vain kopio
Kun lastensuojelu tilaa ja sanoittaa lausuntoja huostaanottoa varten , asiakkaan on osattava itse tilata lisälausuntoja, jotka kumoavat lastensuojelun väittämät. Alkuperäinen lausunto tai muu todiste kannattaa säilyttää itsellä ja luovuttaa pois vain kopioita.
Huostabisnes edellyttää perheiden leimaamista
Pelastakaa Perheet ry:n Jorma Heikkinen väittää, että ”pitkäaikainen sijoitus edellyttää lapsen ja hänen vanhempiensa leimaamista siten, että tälle pitkäaikaiselle huostaanotolle on perusteet. Vain tälle voi perustua yrityksen pitkäaikainen taloussuunnittelu ja mm. pitkäaikaisten lainojen ottaminen ja muu pääomarahoitus.”
Osakeyhtiölain mukaan hallituksen päätöksien on oltava yrityksen edun mukaisia. Työsopimuslaissa taas velvoitetaan työntekijät toimimaan työnantajan yritystoimintaa edistävällä tavalla.
Lastensuojeluyrityksissä edellä mainitut lait velvoittavat pitämään asiakkaat laitoksissa. Ammattikasvattaja Kari "Käpy" Björkmanin mukaan" kerran sisään tullutta sijoitusta ei mielellään lasketa menemään niin kauan kun kunta maksaa hänestä hoitokorvauksen".
Muutosehdotuksia lausuntofabrikoinnin lopettamiseksi:
-Tosiseikkaselvittely käyttöön kaikissa lastensuojeluprosesseissa
-Sosiaalityöntekijöiden salaisten lausuntojen tilalle yhteiskirjaaminen.
- Sosiaalityön tilaamiin ja sanoittamiin ilmoituksiin ja lausuntoihin liitettävä merkintä tilaajasta ja tekijästä.
- Sosiaalialalla toimiville vastuu- ja korvausvelvoitteet väärinkäytöksistä.
-Asiakkaille tulee taata oikeus tarkistaa ja korjata kirjaukset, sillä sosiaaliset leimat ovat pysyviä.
-Huostaanottojen ehkäisy ja perheiden jälleenyhdistäminen kunnia-asiaksi!
- Lastensuojeluun ja sijaishuoltoon valvonta ja laaduntarkkailu. Asiakastyytyväisyyskyselyt ovat osa selvitystyötä. Lastensuojelutyöntekijöiden toimien valvonta parantaa kaikkien, myös työntekijöiden, oikeusturvaa.
- Lastensuojelun rakenteissa piilevä väkivalta on yhtä tärkeä tunnistaa kuin mikä tahansa muu väkivalta (lähde). Tämä tulisi huomioida sosiaalityön koulutuksessa aina opiskelijavalinnoista alkaen, sillä yhteiskunnan tehtävä on kouluttaa vastuullisia sosiaalityöntekijöitä, ei a-sosiaalityöntekijöitä.
-Asiakasta ja etenkin lasta kuultava vailla ennakkoasenteita
-Läheisverkoston ottaminen työn keskiöön on suurin muutos nykyiseen virkamieskeskeiseen asiakastyöhön. Ei ole lapsen etu, että erilaiset asiakasohjaustiimit (ASO-ryhmät) tekevät päätöksiä lapsen elämästä lasta ja perhettä tuntematta. Tai että sosiaalityöntekijä saa siunata sijoituksen allekirjoituksellaan, vaikka ei olisi edes tavannut lasta tai tämän vanhempia.
-Asiakkaiden arviointi- ja tutkimustahot erotettava sijaishuoltopalveluja myyvistä tahoista. Nykyisin esim. vanhemmuudenarviointia järjestävät samat tahot, jotka tarjoavat myös lasten sijoitus- ja hoitopalveluja.
Lue myös:
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/nalleilua-jo-10-vuotta-laheta-nallekorttikirjauksesi-lokakuun-liikkeelle
http://www.lokakuunliike.com/leeni-ikosen-blogi/kansanvalistusta-lastensuojelun-asiakkaalle
http://www.lokakuunliike.com/opasinfo.html
http://www.lokakuunliike.com/perheeni-tarina/pieni-opas-eri-tilanteisiin-lastensuojelun-kanssa
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/lastensuojelun-porttiteoria-avunpyynto-avautuminen-ja-lasu-asiakkuus-portteja-elinkautisiin
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/jyly-v-akseli-kiireellinen-sijoitus-23102015
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-arviointivimma-salaseulontoja-puutteellisilla-menetelmilla
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tuottoisa-myytti-riskiperheista
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sosiaalihuollon-tiedonhallinta-uudistus-rapauttaa-asiakkaiden-oikeusturvaa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-tyomenetelmat-2-laiton-sijoitus-huostaanotto
http://www.lokakuunliike.com/raili-miettisen-blogi/avohuollon-tukitoimet-tuottavat-huostaanottoja
http://www.lokakuunliike.com/leeni-ikosen-blogi/hallinto-oikeudet-lastensuojelun-sokea-piste
Lastensuojelun asiakirjat- sarjan ensimmäisessä osassa kerroimme lastensuojeluilmoituksista, joita sosiaalityöntekijät itse tilaavat ja sanoittavat. Kukaan ei tiedä kuinka monet maamme vuosittaisesta sadasta tuhannesta lastensuojeluilmoituksesta ovat lastensuojeluvirkailijoiden itsensä tilaamia ja sanoittamia.
Lastensuojelulain uudistamisen yhteydessä havaittiin, että lastensuojelun kirjaamistavoissa on esiintynyt vakavia puutteita. Virheelliset muistiinpanot ja tarkistamattomien tietojen pohjalta laaditut lausunnot kulkeutuvat hallinto- oikeuteen oikeudenkäyntiaineistoksi ja aiheuttavat lapsille ja vanhemmille vakavia oikeusturvaongelmia.
Varatuomari Leeni Ikonen kertoo kuinka lastensuojelun työntekijä päätyi huostaanoton valmistelussa hankkimaan selvitystä asiakasperheestään soittelemalla perheen kanssa riidoissa oleville naapureille ja pyytämällä näiltä lausuntoja perheestä ja sen elämästä. Näitä lausuntoja käytettiin hallinto- oikeudessa todisteena perheen lasten laiminlyönnistä.
Eräässä toisessa tapauksessa tukiperheenä toiminut pariskunta ihastui hoitamaansa yksinhuoltajan lapseen ja keksi samalla keinon, joka mahdollisti toisen vanhemman kotiin jäämisen.
Tukiperhe alkoi tehdä lapsesta lastensuojeluilmoituksia ja laati huostaanottoasiaan yksinhuoltajaäitiä panettelevia kirjoituksia mm: "Äidin taidot eivät riitä vanhemmuuteen, vaan lapsi pitäisi sijoittaa olosuhteisiin, joissa hänellä on vakaat olosuhteet ja mahdollisuus kehittyä normaalisti. Meillä lapselle on tukiperheenä kehittynyt turvallinen kiintymyssuhde". Kirjoituksia käytettiin hallinto- oikeudessa todistelemaan huostaanoton perusteita ja kodin vakavaa vaaraa lapselle (Ikonen, Salassa pidettävä, 2013, 229).
Lastensuojelu tilaa myös mielellään huono-osaisuuslausuntoja ja selvityksiä vanhempien, erityisesti äitien elämänhistoriasta tavoitteenaan todistaa luulottelemansa ongelmien ylisukupolvinen periytyminen. Vanhemman huono-osaisen lapsuuden oletetaan olevan merkityksellinen ja vaikuttavan kohtalonomaisesti vanhemman kykyyn huolehtia lapsestaan.
Ikosen mukaan köyhyys näyttäytyy huostaanottoperusteena 2000-luvun Suomessa. Lastensuojelussa köyhyyteen viittaavia mainintoja esim. nälkää ei kuitenkaan kirjata vanhemman huonon taloudellisen tilanteen vaan laiminlyönnin tai kyvyttömyyden osoitukseksi antamaan huono kuva vanhemmista ( mt., 231).
Tosiseikkojen sijaan "mielen sanoja" ja ennakkoluulojen kierrätystä
Tutkija Aino Kääriäinen on ihmetellyt kiireiseksi väitetyn lastensuojelun monikymmensivuisia selostuksia asiakasperheiden kotien järjestyksestä ja kaappien sisällöistä. Hän on myös tutkinut ja arvioinut sosiaalityöntekijöiden kirjoittamistapaa ja toteaa, että kirjoitetut tekstit tai kirjoittamatta jättäminen voivat olla myös työntekijän tietoinen valinta ja mahdollisuus vallankäytölle. Kääriäisen mukaan sosiaalityössä tekstit tulevat luetuiksi ja ymmärretyiksi sosiaalityöntekijöiden mielen sanoina eli intentioina. Näitä "mielen sanoja" käytetään hallinto- oikeudessa näyttönä perheen elämästä ja useimmiten perhettä vastaan( Ikonen, 2013, 214-215).
Ikonen varoittaa psykiatrisesta roskien kierrätyksestä viitaten ilmiöön, jossa virkavastuutaan keventävä lastensuojelun työntekijä lähettää terveydenhuollolle ennakkokäsityksiään ja mielen sanojaan huostaanoton tarpeellisuudesta ja saa lääkäriltä "asiantuntijalausunnon", johon ei ole kirjattu lääkärin omia havaintoja tai tutkimustuloksia vaan vain kopio lastensuojelun näkemyksistä.
Eräs aktiivinen lastensuojelun työntekijä vaati, että huoltaja vie lapsen lääkäriin saadakseen lapselle psykiatriset tutkimukset. Kyse oli lapsen koulupoissaoloista, taustalla koulukiusaaminen. Vastaanottokäynnillä huoltaja saikin heti kuulla lääkäriltä, että tämä oli jo lukenut lastensuojelun työntekijän selostuksen, joka sisälsi virheellistä tietoa ja pyynnön kirjoittaa lähete lastenpsykiatrisiin tutkimuksiin. Vastaanotolla ja sen jälkeisissä tutkimuksissa lastensuojelutyöntekijän kirjoitus sai määräävän aseman eikä työtä enää määritellyt potilaan hoidon tarve.
Toinen lastenpsykiatrian erikoislääkäri, joka ei itse omakohtaisesti ollut tehnyt havaintoja lapsesta ja hänen isästään, kirjoitti lastensuojelun pyynnöstä lausunnon, jonka mukaan "Isän ja lastensuojelun työntekijöiden välisissä keskusteluissa on tullut esille isän voimakas epäluuloisuus ulkomaailmaa kohtaan ja erityisesti lastensuojelun auttamaan pyrkiviä tahoja kohtaan. Hänen kielenkäyttönsä on epäasiallista.. Tapaamisissa lapsi muuttuu ikäistään huomattavasti pienemmän oloiseksi eikä hänen hauras psyykensä kestä stressiä. Tästä syystä suosittelen toistaiseksi lapsen ja isän tapaamisia valvotusti kerran puolessa vuodessa". (Ikonen, 2013 , 306-307).
Ikonen kysyy aiheellisesti kuinka moni aikuinen haluaisi omasta elämästään lausunnon, joka on tehty toisen tarkistamattomien tietojen ja oletusten pohjalta ja joka johtaa passitukseen pois omasta kodista?
Asiakasta puoltava materiaali "katoaa"
Lastensuojelun käsikirjan lausunto-ohjeita noudatetaan lastensuojelussa harvoin. Ohjeiden mukaan " lausuntopyyntöjen on oltava yksilöityjä ja tarkkoja sisältäen kaikki olennaiset tiedot. Asiakirjoista tulee ilmetä, kuka havainnon on tehnyt, missä tilanteessa ja miten havainnot on suoritettu. Lähtökohtana pitää olla asiakkaan suostumukseen perustuva tiedonhankinta. Asiakkaan on aina tiedettävä, mitä tietoja hänestä on hankittu muilta tahoilta. Lausunnot tulisi käydä yhdessä läpi asiakkaan kanssa ja selittää ne hänelle.
Mikäli lastensuojelun asiantuntijaryhmän antamaa lausuntoa käytetään päätöksenteossa, asiakirjoissa on kuvattava, mitä tietoja asiantuntijaryhmän käyttöön on annettu, kun lausuntoa on pyydetty. Tämä on erityisen tärkeää huostaanottoa koskevassa hakemuksessa."
Ruotsalaisprofessori Bo Edvardsson löysi kaikista tutkimistaan lastensuojeluselvityksistä laajamittaista ja vakavaa tosiasioiden manipulointia ja väärentämistä, jolle hän antoi nimen fabrikointi. Edvardsson huomasi, että lastensuojelun selvitykset oli muotoiltu syyttämisasiakirjoiksi, joissa on sellaisia tyypillisiä piirteitä kuin yksipuolinen valikointi, epäluotettavuus, toistaminen ja tietojen epämääräisyys.
Varatuomari Leeni Ikonen puhuu kirjassaan Salassapidettävä ”lastensuojelun lausuntotehtailusta ”viitaten käytäntöön, jossa sosiaalityöntekijä tilaa asiakkaasta eri tutkimustahoilta tuhansia euroja maksavia lausuntoja toinen toisensa perään, jotta löytäisi oikeutuksen suunnittelemalleen, usein satoja tuhansia maksavalle huostaanotolle (Ikonen, Salassapidettävä, 2013).
Lausuntotehtailun luonteeseen kuuluu, että asiakasta puoltava tieto ohitetaan ja mitätöidään. Positiivisen lausunnon asiakkaasta antaneiden auktoriteetti kyseenalaistetaan tai asiakasta puoltavat lausunnot jätetään yksinkertaisesti toimittamatta hallinto-oikeudelle.
Tutkija Johanna Hiitolan väitöskirjatutkimuksessa huostaanottojen keskeisiksi arviointikriteereiksi nousi konkreettisten tapahtumien tai lapsen laiminlyönnin sijaan usein vanhempien ”kunnollisuus” esim. koulutus, varallisuus ja etninen tausta (Hiitola, 2015).
Orwellilainen uusiokieli psykopatologisoinnin välineenä
Välittömiksi vaaroiksi katsottujen asioiden esim. väkivallan, nälän yms. vähetessä yhteiskunnassa lastensuojelun on täytynyt löytää olemassaololleen ja toiminnoilleen uusia perusteita ja oikeutuksia.
Ratkaisu on löydetty tyhjästä lapsen edun käsitteestä, realisoitumattomasta riskistä, vaaran uhasta, varhaisesta puuttumisesta ja huolidiskurssista.
Todellisten, objektiivisten vaarojen kadotessa lastensuojelun toiminnan perusteet siirtyvät retoriikkaan; työntekijöiden ilmaisemiin kuvitteellisiin subjektiivisiin uhkiin ja pelkoihin, joita yritetään akateemistaa ja tieteellistää vaihtelevalla menestyksellä.
Lastensuojelulausuntojen fabrikointia helpottaa lastensuojelun epämääräinen, ammatillisuuden ja tieteellisyyden auraa antamaan kehitetty orwellilainen uusiokieli, joka vilisee harhaanjohtavia eufemismeja.
Voimavaralähtöinen vuorovaikutus voikin ollakin urkintaa, arviointi leimaamista, avohuollon tukitoimi huostaanoton pohjustamista, säännöllinen hoitokontakti pakotettua ja tarpeetonta seulausta, lapsen etu sijaishuollon edunvalvontaa, räätälöity opetus lähihoitajaharjoittelijan läksyvalvontaa laitoksessa ja kohentunut toimintakyky työntekijän käskyjen tottelemista.
Kirjailija Maria Syvälän mukaan opettajan, lääkärin, tarhantädin, sosiaalityöntekijän tai jonkun muun ammattilaisen ennakkoluulot ja kielteiset asenteet vanhempia kohtaan voidaan määritellä epämääräisillä, merkityssisällöltään vain asiantuntijoille avautuvilla sanapareilla voimavarojen riittämättömyys, äidin jaksamattomuus, keinottomuus lapsen kasvatuksessa, vanhemmuus hukassa.
Pseudotieteellistä panettelua ja leimaamista
Vanhempia, jotka puolustavat lapsensa oikeuksia, kutsutaan lastensuojelun lausunnoissa yhteistyökyvyttömiksi. Entisaikojen ihaillut "leijonaemot" muuttuvat mediassa aktiivivanhemmiksi tai jopa aktivistivanhemmiksi. Virkakoneiston mielestä heidän virkavaltakriittisyytensä on peruste sille, että lapselle haetaan lastensuojelun edunvalvojaa.
Syvälän mukaan lastensuojelun kirjauksissa sovelletaan luovasti psykologisia termejä esimerkiksi silloin, kun on vakuuttavasti eriteltävä perheenjäsenten luonteenpiirteitä. Lapsen todistetaan olevan kenties vaarassa siten, että tuikitavallisesta äidistä loihditaan jotenkin rajaton, vanhemmilla nähdään olevan kasvatuksellisia ristiriitoja ja kotitöissä auttava lapsi ottaa liikaa vastuuta arjessa.
Kotikuria pitävät vanhemmat ovat liian vaativia – ja toiset taas kotikurinpitoon kykenemättömiä. Sen sijaan kuria pitävät sijaisvanhemmat tai perhekotien johtajat tarjoavat turvalliset, ennakoitavissa olevat kasvuolosuhteet ja selkeät rajat lapselle.
Yhdessä tapauksessa aivan tavallinen, terve poika analysoitiin perhekuntoutuksen vanhemmuudenarvioinnissa tarkemmin perustelematta jollakin tavalla näkymättömäksi lapseksi.
Erään äidin kolmiviikkoisesta vauvasta kirjattiin vanhemmuudenarviointijaksolla näin: ”Hoitajan mielestä vauva liian kiltti.”
Muuan äiti koki, että hänen lapsiaan oli kuulusteltu ja johdateltu tuomaan esiin huolta äidin voinnista. Asiakirjoissa tätä kommentoitiin: "Perhetyötä tehneet sosiaaliohjaajat ovat sanoittaneet lapsille äidin vointia."
Vanhemman kritiikki on niin huostaanoton kuin sen jatkamisen peruste
Varatuomari Leeni Ikonen kertoo, kuinka ”eräässä päätöksessä asiallisesti saamaansa sosiaalipalvelua arvioinut vanhempi nimettiin läpitunkevan viranomaisvastaiseksi.
Vanhemmat, jotka hakevat lapselleen neurologisia tutkimuksia eivätkä hyväksy kunnallisten psykiatrien lausuntoja ja huostaanottosuosituksia, on perinteisesti nimitetty kykenemättömiksi ymmärtämään lapsensa etua.
Huostaanoton ja sijaishuollon aikana saattaa nuoren elämä suistua täysin raiteiltaan, päihteiden käyttö lisääntyä, mielialalääkkeet otetaan käyttöön. Mikäli vanhempi tällöin arvostelee sijaishuollon laatua ja hakee huostaanoton lopetusta, häntä saatetaan nimittää yhteistyökyvyttömäksi.
Nykyaikaista lastensuojelulinjausta edustaa se, että huostaanoton jatkamisen perusteeksi kirjataan se, ettei vanhempi kykene hyväksymään huostaanottoa ja sijaishuollon jatkumista.”
Asiakirjamanipulaatiota sosiaalityöntekijän päätösten ja sijaishuollon jatkumisen tueksi
Lainvastaisesti pahamaineiseen lastensuojelulaitokseen huostattu Krista kertoo lastensuojelussa kohtaamastaan aggressiosta ja leimaamisesta Lokakuun Liikkeen viisiosaisessa juttusarjassa.
Sijoitetun Marian isä puolestaan kertoo kuinka Care Componentin erityislastenkoti Veikkarin tapauksessa huostaanottoa jatkettiin tarpeettomasti ja väärentämällä kirjauksia. Lastenkodin henkilöstö oli halunnut Marialle kontakteja psykiatriseen hoitoon, sekä lasten ja nuorten poliklinikalle, mutta lastenkodin kirjaukset eivät kulje tapahtumien kanssa käsi kädessä. Esimerkiksi psykiatrian ylilääkärin mukaan heiltä ei ole annettu sellaisia lausuntoja, kuin lastenkodin kirjauksissa lukee. Valelausunnoilla perusteltiin suurinta osaa rajoituksia ja huostaanoton jatkamista.
Sijoitetun isä kokee, että valheellisen toiminnan taka-ajatuksena on ollut vain tienata tytön kustannuksella.
Yksi yö lastenkodissa maksaa useita satoja euroja ja yhden lapsen keskimääräisestä huostaanottojaksosta veronmaksajat pulittavat noin miljoonan.
Diagnoosin sijoitetulle voi tehdä sijaishuoltoyrityksen oma tai sopimuslääkäri – jopa lasta tuntematta tai tutkimatta. Usein ennakkotiedot tulevat sosiaalityöntekijöitä, joista moni on epäpätevä ja haluaa kunnallisen lastensuojelun jälkeen sijaishuollon yrittäjäksi.
Sijoitetun saama diagnoosi on usein epämääräinen esim. määrittelemätön lapsuuden tunnehäiriö, psyykkinen pahoinvointi, rajaton käytös tai vuorovaikutushäiriö, mutta vuorokausimaksu on tarkka; pahimmillaan jopa 800e / lapsi.
Vanhemmat ovat ihmeissään kun tuttu terveyskeskus, päiväkoti tai koulu, joka ei ole aiemmin tuonut esiin mitään huolta lapsesta suostuu kirjoittamaan sosiaalityöntekijän mielen mukaisen lastensuojeluilmoituksen, lausunnon tai lähetteen.
Haapasten perheen tapauksessa lasten monivuotinen turha huostaanotto alkoi, kun päiväkodin johtaja sanaili sosiaalityöntekijän toivoman ilmoituksen, että ”toisella lapsella on ollut vähän vaikeampaa”.
Lausunnon perusteella molemmat sisarukset sijoitettiin ankaria tapaamisrajoituksia käyttäneeseen perhekotiin(HS 20.8.2010).
Kun laittomasti peräti 102 virhettä sisältävillä asiakaskirjauksilla huostaanotettu lapsi kieltäytyi puhumasta tai oikeammin vastaamasta urkkijoille heidän haluamallaan tavalla, sosiaalityöntekijät rankaisivat häntä diagnoosilla: valikoiva mutismi. Hallinto- oikeus paheksui vain tapauksen julkistamista.
Huolestuttavaa onkin, että heikoimmillaan hallinto-oikeuden päätöksiin poimitaan sellaisenaan ote lastensuojelun kirjauksista. Ikosen mukaan lastensuojelun työntekijät ovat yleensä vuorenvarmoja siitä, että heidän työhönsä ei puututa hallinto-oikeudessa.” Eräs työntekijä totesi minulle, että tekipä hän mitä tahansa, hallinto-oikeus sen aina hyväksyy".
Säilytä originaali itsellä ja luovuta pois vain kopio
Kun lastensuojelu tilaa ja sanoittaa lausuntoja huostaanottoa varten , asiakkaan on osattava itse tilata lisälausuntoja, jotka kumoavat lastensuojelun väittämät. Alkuperäinen lausunto tai muu todiste kannattaa säilyttää itsellä ja luovuttaa pois vain kopioita.
Huostabisnes edellyttää perheiden leimaamista
Pelastakaa Perheet ry:n Jorma Heikkinen väittää, että ”pitkäaikainen sijoitus edellyttää lapsen ja hänen vanhempiensa leimaamista siten, että tälle pitkäaikaiselle huostaanotolle on perusteet. Vain tälle voi perustua yrityksen pitkäaikainen taloussuunnittelu ja mm. pitkäaikaisten lainojen ottaminen ja muu pääomarahoitus.”
Osakeyhtiölain mukaan hallituksen päätöksien on oltava yrityksen edun mukaisia. Työsopimuslaissa taas velvoitetaan työntekijät toimimaan työnantajan yritystoimintaa edistävällä tavalla.
Lastensuojeluyrityksissä edellä mainitut lait velvoittavat pitämään asiakkaat laitoksissa. Ammattikasvattaja Kari "Käpy" Björkmanin mukaan" kerran sisään tullutta sijoitusta ei mielellään lasketa menemään niin kauan kun kunta maksaa hänestä hoitokorvauksen".
Muutosehdotuksia lausuntofabrikoinnin lopettamiseksi:
-Tosiseikkaselvittely käyttöön kaikissa lastensuojeluprosesseissa
-Sosiaalityöntekijöiden salaisten lausuntojen tilalle yhteiskirjaaminen.
- Sosiaalityön tilaamiin ja sanoittamiin ilmoituksiin ja lausuntoihin liitettävä merkintä tilaajasta ja tekijästä.
- Sosiaalialalla toimiville vastuu- ja korvausvelvoitteet väärinkäytöksistä.
-Asiakkaille tulee taata oikeus tarkistaa ja korjata kirjaukset, sillä sosiaaliset leimat ovat pysyviä.
-Huostaanottojen ehkäisy ja perheiden jälleenyhdistäminen kunnia-asiaksi!
- Lastensuojeluun ja sijaishuoltoon valvonta ja laaduntarkkailu. Asiakastyytyväisyyskyselyt ovat osa selvitystyötä. Lastensuojelutyöntekijöiden toimien valvonta parantaa kaikkien, myös työntekijöiden, oikeusturvaa.
- Lastensuojelun rakenteissa piilevä väkivalta on yhtä tärkeä tunnistaa kuin mikä tahansa muu väkivalta (lähde). Tämä tulisi huomioida sosiaalityön koulutuksessa aina opiskelijavalinnoista alkaen, sillä yhteiskunnan tehtävä on kouluttaa vastuullisia sosiaalityöntekijöitä, ei a-sosiaalityöntekijöitä.
-Asiakasta ja etenkin lasta kuultava vailla ennakkoasenteita
-Läheisverkoston ottaminen työn keskiöön on suurin muutos nykyiseen virkamieskeskeiseen asiakastyöhön. Ei ole lapsen etu, että erilaiset asiakasohjaustiimit (ASO-ryhmät) tekevät päätöksiä lapsen elämästä lasta ja perhettä tuntematta. Tai että sosiaalityöntekijä saa siunata sijoituksen allekirjoituksellaan, vaikka ei olisi edes tavannut lasta tai tämän vanhempia.
-Asiakkaiden arviointi- ja tutkimustahot erotettava sijaishuoltopalveluja myyvistä tahoista. Nykyisin esim. vanhemmuudenarviointia järjestävät samat tahot, jotka tarjoavat myös lasten sijoitus- ja hoitopalveluja.
Lue myös:
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/nalleilua-jo-10-vuotta-laheta-nallekorttikirjauksesi-lokakuun-liikkeelle
http://www.lokakuunliike.com/leeni-ikosen-blogi/kansanvalistusta-lastensuojelun-asiakkaalle
http://www.lokakuunliike.com/opasinfo.html
http://www.lokakuunliike.com/perheeni-tarina/pieni-opas-eri-tilanteisiin-lastensuojelun-kanssa
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/lastensuojelun-porttiteoria-avunpyynto-avautuminen-ja-lasu-asiakkuus-portteja-elinkautisiin
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/jyly-v-akseli-kiireellinen-sijoitus-23102015
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-arviointivimma-salaseulontoja-puutteellisilla-menetelmilla
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tuottoisa-myytti-riskiperheista
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sosiaalihuollon-tiedonhallinta-uudistus-rapauttaa-asiakkaiden-oikeusturvaa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-tyomenetelmat-2-laiton-sijoitus-huostaanotto
http://www.lokakuunliike.com/raili-miettisen-blogi/avohuollon-tukitoimet-tuottavat-huostaanottoja
http://www.lokakuunliike.com/leeni-ikosen-blogi/hallinto-oikeudet-lastensuojelun-sokea-piste
RSS Feed
