Category: Yloumljaumlrven-sosiaalityoumln-johtaja

Perusturva korvasi 1500 euroa sijaisnuoren kärsimyksistä

2/10/2014

Eduskunnan apulaisoikeusasiamies on antanut huomautuksen lainvastaisesta menettelystä Ylöjärven perusturvalle. Koska lastensuojelu oli loukannut huostaanotetun tytön perusoikeuksia, oli sijoittajakunnan perusturvalautakunnalla päävastuu sijaishuollosta ja sen valvonnasta.

Huomautuksessa kiinnitettiin vakavaa huomiota Tampereen yliopistollisen sairaalan menettelyn puutteisiin. Ylöjärven perusturvalautakunnalta vaadittiin hyvitystä Kristalle. Korvausta vaadittiin myös perusoikeuksien loukkaamisesta. Lopussa kiinnitettiin huomiota siihen, että lastensuojelulaki ja terveydenhuollon lainsäädäntö saattaa edellyttää uudelleentarkastelua.

Apulaisoikeusasiamies: "Nämä seikat ovat saattaneet vaikuttaa myös siihen, että lapsi on jouduttu ottamaan huostaan..."

Etelä-Suomen Sanomat kirjoitti Kristan tarinasta lokakuussa 2013: Äiti olisi halunnut auttaa tytärtään itse, mutta koki, ettei yhteiskunta sallinut sitä: "Keksimällä keksittiin syitä viedä Krista pois kotoa. Huostaanottopapereista ei löydy mitään mainintaa siitä, että kotona olisi ollut jotakin vialla."

Äiti hankki asianajajan ja valitti huostaanotosta heti. Krista soitti joutuneensa koulukotiin Muhokselle. Hätä tyttären tilanteesta oli valtava. Sosiaalitoimi käsitteli huostaanoton purkupyyntöä viisi kuukautta ja antoi kielteisen päätöksen.

Äiti valitti hallinto-oikeuteen. Se ratkaisi marraskuussa 2011, että Krista pääsee heti kotiin, mutta sosiaalityöntekijöiden on itse purettava päätös kuuden kuukauden kuluessa. He purkivat sen viimeisenä päivänä.

Vuonna 2011 Kristan äiti kirjoitti sosiaali- ja terveysministeriölle alaikäisen tyttärensä sijaishuollon järjestämisestä ja lapsensa kohtelusta sekä lapselleen järjestetystä terveydenhuollosta. Kirjoituksiin sisältyi myös Kristan oma kirjoitus, jossa lapsi kuvaili elämäänsä ennen huostaanottoa ja eri sijaishuoltopaikoissa. Ministeriöstä kirjoitukset siirrettiin hallintolain nojalla eduskunnan oikeusasiamiehen käsiteltäväksi elokuussa 2012. Oikeusasiamies pyysi sosiaali- ja terveydenalan lupa- ja valvontavirastoa (Valvira) antamaan kirjoitusten johdosta lausunnon ja selvityksen.

Joulukuun lopussa 2013 Kristan äiti sai päätöksen kanteluunsa eduskunnan apulaisoikeusasiamies Maija Sakslinilta. Päätöksessään apulaisoikeusasiamies toteaa, että Kristan lastensuojelun ja siihen liittyvän hoidon ja huollon tarvetta sekä terveydenhuollon palveluiden tarvetta ei ollut selvitetty riittävästi, minkä takia lapsen tarpeellisen terveydenhuollon järjestämistä oli laiminlyöty tai se oli ainakin vakavalla tavalla viivästynyt.

Se, ettei tytölle järjestetty säännöllistä avohoitoa tai traumaa käsittelevää terapiaa, saattoi vaikuttaa siihen, että lapsen tilanne kriisiytyi ja hänet jouduttiin ottamaan huostaan:

"Mielestäni näihin laiminlyönteihin on vaikuttanut puutteellinen selvitystyö lastensuojelussa, tiedonkulun puutteet ja katkokset terveydenhuollossa eri toimijoiden välillä, viranomaisten lakiin perustumattomat käsitykset lapsen tarvitseman tarpeellisen tai kiireellisen hoidon aloittamisen edellytyksistä ja lapsen ja hänen läheistensä mielipiteen ja heidän osallistumisoikeuksiensa huomiotta jättäminen. Nämä seikat ovat saattaneet vaikuttaa myös siihen, että lapsi on jouduttu ottamaan huostaan lastensuojelulain tarkoittamin tavoin Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätöksellä. Tämä puolestaan on aiheuttanut kyseessä olevan lapsen toistuvat sijoitukset eri sijaishuoltopaikkoihin. Mielestäni tässä asiassa ei ole toimittu sillä tavoin kuin lastensuojelulaki ja lastensuojelulain 15 §:n ja terveydenhuoltolain 69 §:n sääännökset edellyttävät."

Päätös nostaa esiin tuttuja epäkohtia: lakiin perustumattomia käsityksiä, tietokatkoksia, perheen ohittamista, kiireisiä sokkoratkaisuja...

Kristan tapauksessa tehty ratkaisu nostaa esiin monia sellaisia seikkoja, joista lastensuojelua on laajemmin kritisoitu jo vuosien ajan:

1) Lapsia sijoitetaan jopa hätiköidysti ja puutteellisen tiedon tai lakiin perustumattomien käsitysten varassa perheen kokonaistilannetta ja perheenjäsenten mielipidettä kunnolla selvittämättä.

2) "Tiedonkulut puutteet" ja "katkokset tiedonkulussa" tarkoittavat usein sitä, että viranomaiset huomioivat asiakastietoja valikoidusti vain niiltä osin kuin ne tukevat tekeillä olevaa viranomaisratkaisua.

3) Huostaanottoja tehdään "lapsen edun mukaisena ratkaisuna", vaikka tosiasiassa lapsi ei välttämättä saakaan tarvitsemaansa apua ja tukea sijaishuollossa.

4) Lapsen kohtalosta voivat päättää henkilöt, jotka eivät ole tavanneet lasta.

5) Myös terveydenhuollon henkilöstön, etenkin lääkäreiden huostaanottoa puoltavia lausuntoja on kritisoitu voimakkaasti.

Kristan tapauksessa eduskunnan apulaisoikeusasiamies kirjoittaa ratkaisussaan:

"Valviran lausunnon mukaan lastensuojelun tarvetta ei selvitetty siten kun lastensuojelulain 27 §:ssä on edellytetty. Lausunnon mukaan vastuussa oleva sosiaalityöntekijä ei tavannut ainakaan riittävästi (asiakasta) sillä tavoin, että lapsen ja hänen huoltajansa osallistumisoikeus palveluiden suunnitteluun ja niiden järjestämiseen olisi toteutunut."

Valviran lausunnosta selviää, että lapsen psyykkisen voinnin ja hoidon tarpeen arvioimiseksi Ylöjärven perhetukikeskus Kiiruksessa konsultoitiin ennen huostaanottoa neljään eri otteeseen psykiatrian erikoislääkäriä, joka teki lapsesta lähetteen Tampereen yliopistollisen sairaalan nuorisopsykiatriselle osastolle. Lääkäri ei ollut tavannut perhetukikeskuksen henkilökuntaa tai sen asiakkaita missään vaiheessa.

Oikeusasiamies kirjoittaa:

"Valvira toteaa, että menettely, jossa lääkäri on laatinut henkilön psykiatrista hoitoa koskevan lähetteen tapaamatta henkilöä kertaakaan henkilökohtaisesti, ei voida pitää terveydenhuollon ammattihenkilöstä annetun lain 15 §:n potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain 3 §:n 2 momentin eikä potilaslain 5 §:n mukaisena.

"Ylöjärven perhetukikeskus Kiiruksen toimet lapsen terveyspalveluiden järjestämiseksi ennen hänen huostaanottoaan eivät olleet riittäviä... (Asiakkaan) yksilöterapia päätettiin aloitettiin vasta sitten, kun hallinto-oikeus antaa päätöksensä lapsen huostaanotosta. Taustalla näyttäisi olleen lakiin perustumaton käsitys siitä, ettei lapsen tarvitsemaa välttämätöntäkään hoitoa voida aloittaa ennen kuin lapsen olosuhteet ovat vakiintuneet."

Apulaisoikeusasiamiehen ratkaisusta ilmenee, että Kristan yhtenä sijoituspaikkana ollut Sosiaalipalvelut Saraste Oy:n ylläpitämä, moniongelmaisille lapsille ja nuorille tarkoitettu lastensuojelulaitos "ei kuitenkaan tarjoa sijoitetuille lapsille lainkaan (psykiatrisia tai muita) terveydenhuollon palveluita".

Apulaisoikeusasiamiehen sanoin:

"Ylöjärven perusturvalautakunnan olisi tullut huolehtia siitä, että Krista saa tarvitsemansa palvelut sijoituspaikoissaan. Tämä lastensuojelulaista ilmenevä velvollisuus on mielestäni asiassa laiminlyöty."

Suomessa yhden vuoden lastensuojelukärsimyksen hinta on noin 900 euroa eli uhrille korvataan vähän yli 2 euroa vuorokaudelta

Eduskunnan oikeusasiamiehen päätöksessä sanotaan, että hyvitys on oikeudellisena käsitteenä laaja-alaisempi kuin vahingonkorvauslaissa tarkoitettu vahingonkorvaus:

"Oikeusasiamiehen esityksiin perustuva hyvitysesitys on voinut merkitä vahingonkorvauslain mukaisen vahingonkorvauksen maksamista, hyvitystä Euroopan ihmisoikeussopimuksen 13 artiklan mukaisesti tai lainvastaisesta menettelystä aiheutuneen vahingon tai epäoikeudenmukaisuuden tuntemuksen, vääryyskokemuksen tai muun sellaisen korvaamista tai hyvittämistä."

Oikeusasiamies jatkaa: "Tämän vuoksi esitän, että perusoikeuksien toteuttamisesta vastuussa ollut Ylöjärven perusturvalautakunta hyvittäisi Kristalle harkintansa mukaan hänen perusoikeuksiensa loukkauksen."

Krista oli sijoitettuna kaikkiaan 1,5 vuotta. Kristan äiti menetti prosessissa (2009–2011) oikeudenkäyntikuluina ja muina kuluina noin 10 000 euroa. Hän pyysi Ylöjärveä korvaamaan tästä summasta lasten autokouluihin tarkoitetut säästönsä. Hänelle maksettiin 1500 euroa ”taloudellista tukea” perheen toisen lapsen autokoulukustannuksiin. Myös Kristan autokoulumaksusta korvataan joku osuus.

Maksettu korvaussumma on linjassa esimerkiksi Uudenkaupungin tapaukseen nähden, jossa jättikorvaukset jäivät saamatta. Pieni lapsi oli ollut laittomasti huostaan otettuna yli vuoden ajan 2009 ja 2010 aikana. Turun Sanomien mukaan lasta pidettiin omavaltaisesti sijoitettuna vielä 10 kuukautta sen jälkeen, kun Turun hallinto-oikeus oli erikseen kumonnut päätöksen. Lisäksi viranomaiset rajoittivat lapsen ja vanhemman tapaamisia vastoin lakia. Varsinais-Suomen käräjäoikeus oikeus katsoi kohtuullisiksi vahingonkorvauksiksi huostaan otetulle lapselle 900 euroa ja lapsen vanhemmalle 2 500 euroa. Virkamiehet saivat vähän sakkoja.

Ylläolevien esimerkkien valossa lastensuojelun kärsimyksistä hyvitetään uhrille noin 900 euroa vuodessa. Vuorokausihyvitys on siten noin 2,50 euroa.

Kun maksu tuli tilille, Kristan äiti kirjoitti viimeisessä viestissään Ylöjärven sosiaalityön johtajalle:

"Palaveri meni siis kirjoitetun mukaisesti, asia on kaikin puolin kunnossa ja koko juttu loppuun käsitelty. Toivotan hyvää jatkoa, voimia perheiden auttamiseen sekä tukemiseen."

---

Kristasta kirjoitetun artikkelin voi lukea Etelä-Suomen Sanomien artikkelista (yllä oleva kuvankaappaus toimii linkkinä) tai kokonaisuudessaan Hukassa huostassa -tietokirjasta. 45 minuuttia -ohjelman dokumentti betoniputkaan suljetusta tytöstä on katseltavissa täällä.