Todetaan, että asiakkaiden perusoikeuksien toteutuminen turvattaisiin monialaisen yhteistyön ja koko sosiaalihuoltoa koskevan yhtenäisen päätöksentekomenettelyn avulla. Kerrotaan, että palvelujen laatua varmistaa omavalvonnan kehittäminen, muistutukset ja kantelumahdollisuus. Kiireellisestä sijoituksesta on valitusmahdollisuus.
Kiireellinen sijoitus tarkoittaa sitä, että lapsi viedään yksittäisen virkamiehen päätöksellä pois kodistaan, yleensä tuntemattomaan paikkaan. Kiireellinen sijoitus on voimassa 30 päivää ja sitä voidaan jatkaa 30 päivällä. Kiireellinen sijoitus edellyttää lain mukaan, että lapsi on välittömässä vaarassa eivätkä muut keinot riitä lapsen tilanteen turvaamiseen.
Perhe voi tehdä valituksen hallinto-oikeudelle, joka ei kuitenkaan käytännössä tutki kiireellisen sijoituksen oikeellisuutta missään vaiheessa. Päätökseen voidaan siis kirjata mikä tahansa peruste, olipa se totta tai ei. Lastensuojeluilmoituksia tehdään vuosittain yli 100 000 kpl. Nimetön lastensuojeluilmoituksen sisältönä voi olla ”huoli lapsesta”. Lastensuojeluilmoitus voi johtaa lapsen kiireelliseen sijoitukseen.
Lastensuojelun sosiaalityöntekijät ovat tietoisia siitä, ettei heidän tekemiensä päätösten perusteita tutkita eikä perheillä ole mitään oikeussuojakeinoja. Kiireellistä sijoitusta on alettu käyttää enenevästi kiristyskeinona saada perhe lastensuojelun ns. avohuollon (valvonnan) piiriin. Sillä on siis sosiaalityöntekijöitä ja sijaishuoltopaikkoja työllistävä vaikutus.
Kiireellinen sijoitus kajoaa lapsen vapauteen ja perhe-elämään. Aikuisen ihmisen kohdalla vapauteen kajoaminen ei ole mahdollista ilman, että tuomioistuin tutkii asian. Lapsen kohdalla näin voidaan kuitenkin menetellä kuukausien, jopa yli vuodenkin ajan.
Entä jos aikuinen noudettaisiin vastaavilla perusteilla?
Ajatellaanpa esimerkkinä vaikkapa sisäministeriä Päivi Räsästä, josta jollakin kansalaisella on herännyt huoli. Hän on kuullut jostakin, että joku mahdollisesti pahoinpitelee tai on aikeissa pahoinpidellä Päiviä. Kansalainen tekee kansalliseen ilmiantojärjestelmään perättömän ilmiannon väkivallan oletetusta uhkasta.
Sen seurauksena Päivi viedään aseistautuneiden poliisien ja sosiaalivirkamiesten voimin suoraan työpaikaltaan, ennalta ilmoittamatta ja asianosaisia kuulematta Oulun lähellä sijaitsevaan perhekotiin, jonka on perustanut siirron tehneen sosiaalityöntekijän sukulainen, kansanedustaja X. Siirron sanotaan olevan siirretyn edun mukainen ratkaisu.
Sijoituspaikassa Päiviltä takavarikoidaan puhelin, läppäri ja kaikki some-välineet. Päivin perheelle ilmoitetaan muutaman päivän kuluttua, missä Päivi on. Soitto kotiin sallitaan Päiville kerran viikossa henkilökunnan valvomana.
Päivin tulevaisuus – eli se, päätetäänkö tahdonvastainen sijoitus muuttaa pysyväksi vai palautetaanko Päivi kotiinsa – on siirron tehneen sosiaalityöntekijän päätäntävallassa. Sijoitusperusteita kirjatessaan hän kuulee perhekodin omistajaa, kansanedustaja X:ää siitä, onko Päivin etu toteutunut sijaishuollossa ja onko sijoitusta kyseisessä paikassa perusteltua jatkaa. Sosiaalityöntekijä tapaa Päivin ensimmäistä kertaa kyseisessä perhekodissa sijoituksen jo alettua.
Sosiaalityöntekijä tekee Päivistä tietopyyntöjä useisiin eri instansseihin: työpaikalle, työterveyshuoltoon, vakuutusyhtiöön, pankkiin ja kilpailevan puolueen toimistoon. Saamistaan tiedoista virkailija kokoaa hakemukseensa vain kielteisen tiedon, jonka pohjalta hän nimeää Päivin ongelmat. Sosiaalityöntekijän mielestä Päivi Räsänen ei ymmärrä olla huolissaan omista huolistaan, mikä tarkoittaa, että Päivi vaarantaa vakavasti oman turvallisuutensa.
Päiville kerrotaan, että oikeussuojakeinot ovat olemassa ja ne on vastikään eduskunnassa vahvistettu: Päivi voi tehdä valituksen siirrostaan. Valitus käsitellään joskus tulevaisuudessa. Päivi ottaa yhteyden aluehallintovirastoon ja eduskunnan oikeusasiamieheen, jotka toteavat, etteivät voi ottaa kantaa asiaan valituksen ollessa vireillä hallinto-oikeudessa.
Hallinto-oikeuden tuomarit eivät tarkista, pitääkö kansalaisen ilmoitus väkivallan mahdollisesta uhkasta paikkansa vai ei. Hallinto-oikeudessa sosiaalityöntekijän hakemus menee läpi 94:ssä tapauksessa 100:sta. Niin tässäkin tapauksessa: Päivi sijoitetaan pysyvästi. Päätös siitä tulee vuoden päästä hakemuksen jättämisestä.
Päivi soittaa soittoaikanaan tutulle Hesarin toimittajalle, joka on kuullut esimiehiltään, ettei lehdistö voi ottaa kantaa yksittäistapauksiin ja ryhtyä ajamaan mediassa kansalaisten asioita.
"Toimittaja on vain sen tiedon varassa, mitä hän saa perheiltä", toimittaja sanoo.
Päivi Räsänen koettaa vakuuttaa toimittajalle, että hän antaisi kyllä kaikki asiakirjansa luettaviksi:
"Sieltä löytyy vastapuolen kanta, sijoitusperusteet, ihan kaikki!", Päivi sanoo.
Toimittaja kuuntelee hetken ja kertoo jäävänsä lomalle. Loman aikana hänen veljenpoikansa sijoitetaan kiireellisesti. Töihin palattuaan toimittaja kertoo esimiehilleen, että huostaanotoista pitäisi sittenkin kirjoittaa kriittisemmin.
Esimiesporras on edelleen sitä mieltä, ettei aiheesta ole mahdollista kirjoittaa kiihkottomasti.
Sen pituinen se.
– Leeni Ikonen
JK. Huostaanotoista puhutaan Porissa 15.7.2014 klo 15.45–17.00. Tervetuloa paneelikeskusteluun!