Asiakassuunnitelma on tehtävä niin lastensuojelun avohuollossa, sijaishuollossa kuin jälkihuollossa.
Asiakassuunnitelma edellyttää lapsen tapaamista ja yhteistyötä perheen kanssa
Sosiaalityöntekijän tai muun lastensuojelun työntekijän on kirjattava lapsen asiakassuunnitelmaan, kuinka usein hän tai muu lapsen olosuhteita hyvin tunteva lastensuojelun työntekijä ja lapsi tapaavat henkilökohtaisesti.
Lastensuojelulaki 29 § 1 momentti (Finlex)
Tapaamisten riittävyyttä arvioitaessa tulee pääsääntönä pitää, että lapsi tapaa asioistaan vastaavaa työntekijää henkilökohtaisesti vähintään kaksi tuntia kuukaudessa aktiivisen työvaiheen aikana. Aktiivisella työvaiheella tarkoitetaan muun muassa lastensuojelutarpeen selvitystä, asiakkaana jo olevan lapsen tilanteen arviointia sekä sijoituksen valmistelua.
Asiakassuunnitelmassa tulee määritellä myös arvioitu aika, jonka kuluessa tavoitteet pyritään toteuttamaan. Asiakassuunnitelma on tarkistettava tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran vuodessa (Lastensuojelulaki 30 § 2 momentti). Lyhyen ja pitkän aikavälin tavoitteiden asettaminen on keskeistä asiakassuunnitelman laadinnassa.
Lastensuojelulaki 30 § 2 momentti (Finlex)
Tarvittaessa suunnitelmasta tulee ilmetä myös vastuuhenkilöt.
Suunnitelma tehdään yhteistyössä: asiakassuunnitelma on laadittava ja tarkistettava yhdessä lapsen, hänen huoltajansa tai muun laillisen edustajan kanssa, ellei tälle ole ilmeistä estettä.”
Asiakassuunnitelman lähtökohtana on yhteistyö asiakkaan kanssa, mutta se on laadittava viime kädessä myös silloin, kun asianosaiset eivät halua osallistua sen laatimiseen tai jopa vastustavat sen tekemistä. Jos suunnitelma laaditaan yhteistyössä, mutta kaikista asioista ei päästä yhteisymmärrykseen, tulee suunnitelmaan kirjata myös eriävät näkemykset.”
https://www.thl.fi/fi/web/lastensuojelun-kasikirja/tyoprosessi/asiakassuunnitelma
Valitettavasti suunnitelma tehdään harvoin lain säännösten mukaan.
Tahallista huolimattomuutta mielivallan varmistamiseksi
Huostaanotettua lasta koskevaan asiakassuunnitelmaan kirjataan sijaishuollon tarkoitus ja tavoitteet,erityisen tuen ja avun järjestäminen lapselle ja hänen huoltajilleen. Lisäksi suunnitelmaan kirjataan miten toteutetaan lapsen yhteydenpito ja yhteistoiminta vanhempien ja muiden läheisten kanssa ja miten otetaan lapsen edun mukaisesti huomioon tavoite perheen jälleenyhdistämisestä (LsL30).
Myös huostaanotetun lapsen vanhemmille on laadittava vanhemmuuden tukemiseksi erillinen asiakassuunnitelma, johon kirjataan vanhempien tuen ja avun tarve.
Lastensuojelun ammattilaiset kiinnittivät jo vuosia sitten huomiota siihen, että lakia ei noudateta.
- Suunnitelma jää käytännöllisesti katsoen aina tekemättä.
Kun suunnitelmaa ei ole, huostaanoton purkamiselle ei ole edellytyksiä, sanoo PeLa:n pääsihteeri Hanna Markkula-Kivisilta.
Pääsihteeri ei kerro, että suunnitelma jätetään tekemättä juuri sen takia jotta huostaanoton purkamiselle ei olisi edellytyksiä. Huolimattomuus vaikuttaa tahalliselta.
Lastensuojelutyön laatu näkyy asiakassuunnitelmasta
Varatuomari Leeni Ikosen mukaan lastensuojelutyön laatu näkyy asiakassuunnitelmasta. Kun asiakassuunnitelmaa tehdään, on pyrittävä löytämään sellaisen auttamisen ja tukemisen muotoja, jotka asiakkaat itse hyväksyvät ja joista kokevat olevan apua.
Työntekijän tulisi kirjata tuen tarve siinä muodossa kuin perhe toivoo sen saavansa.
Ikonen väittää, ettää mikäli työ tehdään niinkuin säännös velvoittaa, työntekijälle voi kirkastua, ettei perheen tarve liitykään perhetyöntekijään, eikä edes lastensuojeluun vaan aivan muunlaiseen tukeen.
Asiakassuunnitelmat kuitenkin laaditaan (jos laaditaan) viranomaislähtöisesti ilman, että perhe pääsee vaikuttamaan lapsensa asiaan.
Käytännön pulmana on myös se, ettei perhettä oteta mukaan suunnittelemaan työn tavoitetta vaan sosiaalityöntekijä sanelee niin ongelmat kuin tehtävät toimenpiteet.
Kuntayhtymä Akselin tapauksessa puheterapiaa ja neurologisia tutkimuksia lapselleen pyytäneelle äidille tarjottiin huostaanotolla uhkaamalla avohuollon tukitoimiksi lapsen psykiatrista hoitokontaktia, perhetyötä ja jätelavaa, johon äitiä painostettiin hävittämään omakotitalostaan työntekijöiden turhaksi kokema tavara. Äiti elättää perheensä myymällä keräilytavaraa netissä.
Perhetyöntekijät olivat löytämänsä kolmen muovipullon perusteella kirjanneet talosta löytyneen " jätettä". Äitiä vaadittiin muuttamaan pois omistusasunnostaan kunnan vuokra-asuntoon.
Asiakassuunnitelmaa ei tehty yhdessä äidin kanssa vaan työntekijät vain ilmoittivat ohimennen äidille tekevänsä asiakassuunnitelman:"Tilaisuuden lopulla he mainitsivat kirjoittavansa asiakassuunnitelman, jonka lähettivät kotiin postissa. ”Asiakassuunnitelma” on pitkä syytösluettelo, missä äidin sanomaksi on sepitetty kaikenlaista".
Äiti on kirjallisesti valittanut väärennetystä asiakassuunnitelmasta Lounais-Suomen aluehallintovirastolle ja valitus on mennyt kunnanjohtajan kautta myös Akselin hallintoneuvostolle. Näillä kahdella taholla on valta ja velvollisuus puuttua asiattomuuksiin ja laittomuuksiin lastensuojeluasioissa. Kumpikaan ei puutu, aluehallintovirasto ilmoitti sen kirjallisesti eikä Akseli ole ilmoittanut mitään.
Työntekijä ei tiedä miksi huostaanotto tehtiin tai minkä tulisi muuttua
Asiakassuunnitelma mahdollistaa tavoitteellisen lastensuojelutyön, sen laadun arvioinnin ja edistää hallinnon läpinäkyvyyttä. Se on työväline, jolla määritellään muutostarve, tavoitteet ja keinot.
Ikonen kertoo, että suunnitelman laatimista hankaloittaa yleensä se, ettei lastensuojelun työntekijä tiedä tai kykene yksilöimään huostaanoton jatkamisen perusteita ja niitä seikkoja, joiden tulee muuttua lapsen kotiuttamiseksi. Puuttuva ja puutteellinen asiakassuunnitelma mahdollistaa mielivallan. Ikosen mukaan se, ettei työntekijä osaa yksilöidä perheen tuen tarpeita osoittaa, ettei niitä kenties ole alunperin ollutkaan ja ettei työntekijä ole onnistunut olemaan perheelle hyödyksi millään tavalla ( Ikonen, 2014, 136-138).
Asiakassuunnitelma on lastensuojelutyön kulmakivi ja osa sosiaalityöntekijöistä tunnistaa jo sen merkityksen. Iisalmessa sosiaalityöntekijä painosti lastensuojelun edunvalvojan avulla ja yhteydenpitorajoituksilla uhkaamalla perhettä hyväksymään asiakassuunnitelmaan sanelemansa kalliin laitoshoidon, jota perhe ei halunnut, hyväksynyt eikä tarvinnut.
VTV on todennut tarkastuksessaan, ettei perheitä tueta kokonaisvaltaisesti missään lastensuojelun vaiheessa. LSKL:n tutkimuksen mukaan kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ja nuoret palaavat biologisten perheidensä luokse harvoin. Yksi suurimmista kotiinpaluun esteistä on puutteet biologisten vanhempien kanssa tehtävässä työssä. Valtaosa kyselyyn vastanneista vanhemmista kertoi, että heille ei ole tarjottu minkäänlaista tukea tai he olivat joutuneet sitä etsimään aktiivisesti itse. Kotiin palaamista estivät vanhempien mukaan myös viranomaismielivalta, työntekijöiden negatiivinen asenne ja suuri vaihtuvuus sekä biologisten vanhempien vanhemmuuden mitätöinti.
Jalkautuvia ihmisoikeusvalvojia ja turvataloja lastensuojelun pakolaisille
Ikonen ehdottaa sosiaalityöntekijöiden virkavastuusäännösten uudistamista odoteltaessa sosiaalitoimistoihin jalkautuvia ihmisoikeusvalvojia, joiden avulla perheiden oikeusturva voitaisiin turvata ja
valvonnan alla olevan sosiaalitoimiston nimen julkaisua läpinäkyvyyden turvaamiseksi ja avoimen kansalaisarvioinnin toteuttamiseksi.
"2000-luvun Suomi on ajautunut tilanteeseen, jossa sijaishuollon kaltoinkohtelemat ja lastensuojelutyön laiminlyömät kiusatut lapset ja perheet tarvitsisivat välttämättä turvataloja. Lastensuojeluviranomaiset tekevät vuosittain karanneista lapsista jopa 3500–4000 virka-apupyyntöä poliisille."
Muita muutosehdotuksia:
- Asiakassuunnitelman tekemättä jättämisestä tai manipuloinnista pitää rangaista.
-Lakiin tulisi lisätä, että työtä ohjaa perheen ilmoittama tuen tarve eikä sosiaalityöntekijän näkemys siitä, kuten nykyisin.
- Hallinto- oikeudessa tai tukipalveluissa ei tule huomioida asiakassuunnitelmaa, joka on tehty asiakasta kuulematta.
- Asiakassuunnitelmaan kirjatut tavoitteet tulisivat olla perheen hyväksymiä.
-Asiakassuunnitelma tulisi tarkistaa nykyistä useammin ja seurata onko/miten suunnitellut toimenpiteet toteutettu ja onko niistä ollut perheille mitään hyötyä.
- Mikäli suunnitelmaan kirjatuista toimista ei ole ollut perheille hyötyä, niitä ei tule jatkaa.
- Perheen yhteydenpidon toteutumista tulee seurata.
-Asiakassuunnitelmaan kirjatun perheiden jälleenyhdistämisen hyväksi tulee tehdä konkreettisia suunnitelmia ja toimenpiteitä.
Lue myös:
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/nalleilua-jo-10-vuotta-laheta-nallekorttikirjauksesi-lokakuun-liikkeelle
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/jyly-v-akseli-kiireellinen-sijoitus-23102015
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-arviointivimma-salaseulontoja-puutteellisilla-menetelmilla
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tuottoisa-myytti-riskiperheista
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sosiaalihuollon-tiedonhallinta-uudistus-rapauttaa-asiakkaiden-oikeusturvaa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-tyomenetelmat-2-laiton-sijoitus-huostaanotto
http://www.lokakuunliike.com/raili-miettisen-blogi/avohuollon-tukitoimet-tuottavat-huostaanottoja
http://www.lokakuunliike.com/leeni-ikosen-blogi/hallinto-oikeudet-lastensuojelun-sokea-piste