Panttiarpajaishuijaus
Panttiarpajaisia markkinoitiin suomalaisille kuluttajille seuraavasti: "Palauta pulloja. Autat lapsia ja nuoria. Tunnetuimmat ja luotettavimmat hyväntekeväisyysjärjestöt takaavat sen, että apu menee varmasti perille ja oikeaan kohteeseen."
Iltalehden mukaan panttiarpajaiset tulivat Suomen markkinoille vuonna 2012, kun Parpa Oy, Suomen Punainen Risti ja Mannerheimin Lastensuojeluliitto aloittivat yhteistyön.
Esimerkkiä haettiin Norjasta, jossa uusi varainhankintakonsepti oli toiminut hyvin. Kauppaketjuista mukaan lähti Lidl. Erityisesti naiset olivat kiinnostuneita uudesta tavasta tehdä hyvää.
Poliisihallituksen Iltalehdelle toimittamien asiakirjojen mukaan panttiarpajaisilla kerättiin SPR:n ja MLL:n nimissä vuosina 2012-2015 yhteensä 414 000 euroa, josta vain 28 000 euroa - alle seitsemän prosenttia - meni avustusjärjestöille.
Joulukuusta 2015 lähtien avustuskohteena on ollut Pelastakaa Lapset ry:n Eväitä Elämälle -ohjelma, joka auttaa syrjäytymisvaarassa olevia lapsia ja nuoria eri puolilla Suomea tarjoamalla tukea opiskelumateriaaleihin, harrastuksiin ja mentorointiin.
Jotta joku hierarkian alimmaisena oleva köyhä lapsi, jonka hyväksi kaikki puolueettomiksi kansalaisjärjestöiksi tekeytyneet sijaishuollon edunvalvontajärjestöt väittävät toimivansa saa syrjäytymisvaarassa olevan leiman lisäksi muutaman euron arvoisen koulutarvikepaketin, jokaiselle ravintoketjussa ylempänä olevalle järjestäytyneelle aikuiselle edunsaajalle; sosiaalityön erityisosaajalle, sijaisvanhemmalle, lastensuojelulaitoksen ohjaajalle, kehityspäällikölle, projektikoordinaattorille, varainhankkijalle ja toiminnan- ja toimitusjohtajalle on pitänyt syytää rahaa tuhansittain- ellei miljoonittain.
Mentorointikin voi olla aivan muuta kuin opiskelun ohjausta.
Huolestuttavia tuloksia tuottanut Tajua Mut! -toimintamalli ja -tietojärjestelmä otettiin käyttöön mm. Pelastakaa Lapset ry:n kehitystyön pohjalta tavaksi ilmaista varhainen huoli ( Sitra 83, 2014,16) ja tiivistää viranomaisyhteistyötä ennakollisessa lastensuojelussa ja varhaisessa puuttumisessa. Malliin on koulutettu mm. poliisin, lastensuojelun, perheneuvolan, perhetyön, oppilashuollon ja suun terveydenhuollon työntekijöitä. Pelastakaa Lapset ry:n tarjoama mentorointiin keskittyvä Suunta-palvelu on osa Tajua Mut! -toimintamallia.
Suomalaisessa mediassa lastensuojelujärjestöillä tuntuu olevan diplomaattinen koskemattomuus.
Australiassa, Iso-Britanniassa, Ruotsissa ja Yhdysvalloissa media on aiheellisesti arvostellut Pelastakaa Lapset ry:n politiikkaohjelmien tarvetta hakea hyväksyntää yrityslahjoittajilta ja energiayhtiöiltä, järjestön yhteistyötä lääkejätti GlaxoSmithKlinen kanssa rokotteiden ja lääkkeiden tarjoamiseksi vauvoille ja lapsille, järjestön lahjoitusvarojen käyttöä työntekijöiden ylelliseen elämään ja johdon sukulaisten suosimista toimeksiannoissa, järjestön miespuolisten työntekijöiden harjoittamaa seksuaalista häirintää ja avustettavien seksuaalista hyväksikäyttöä, Tony Blairille myönnettyä tunnustusta, järjestön varainhankinnan sosiaalipornoistumista ja järjestön tuottamaa disinformaatiota.
Hyväntekeväisyyteen vain muruja- kuluihin upposi 87,5 %
Iltalehden mukaan panttiarpajaisilla on kerätty Pelastakaa Lapset ry:n nimissä vuosina 2015-2017 aikana yhteensä 1,1 miljoonaa euroa, josta 139 000 euroa - 12,5 prosenttia - on mennyt avustuskohteelle.
Parpa Oy:n ja Pelastakaa Lapset ry:n yhteistyösopimuksesta tiedotettiin marraskuussa 2015.
Tavoitteena oli kerätä vuoden 2016 aikana kaksi miljoonaa euroa järjestön Eväitä Elämälle -ohjelmaan.
Julkisuudessa annettiin ymmärtää, että arpajaisten tuotto jaetaan kolmeen osaan siten, että palkintojen osuus on vähintään lakisääteiset 35 prosenttia ja loppuosa (65 prosenttia) jaetaan tasan panttiarpajaisten toimeenpanijan ja avustuskohteen kesken.
Näin ei ole tapahtunut ensimmäisen ja toisen lupajakson jälkeen kertaakaan. Viiden viimeisen lupajakson aikana palautusarpajaiset ovat tuottaneet yhteensä 1,1 miljoonaa euroa. Summasta 139 000 euroa (12,5 prosenttia) on tilitetty Pelastakaa Lapset ry:lle.
Palkintoihin on mennyt pyöreästi 40 prosenttia (445 000 euroa), Parpalle on mennyt 34,5 prosenttia (385 000 euroa) ja muihin kuluihin on mennyt 13 prosenttia (142 000 euroa). Muita kuluja ovat muun muassa mainoskulut, arpajaisvero sekä lupamaksu.
Kuluihin on mennyt yhteensä 87,5 prosenttia.
Kaupparekisteriin toimitettujen tilinpäätösten mukaan vuonna 2011 perustettu Parpa Oy on tehnyt tappiota perustamisestaan lähtien ja on konkurssikypsä yritys.
Epätodennäköinen päävoitto
Suomalaisten suosikkipelissä lotossa päävoiton todennäköisyys on tällä hetkellä 1:18 643 560.
Parpa vaikuttaa pelaavan panttiarpajaisissa varman päälle, sillä Pelastakaa Lapset ry:n aikana myynnissä olevien arpojen määrää on koko ajan kasvatettu. Ensin päävoiton todennäköisyys oli 1:20 000 000, sitten 1:60 000 000 ja lopulta vain 1:80 000 000.
- Jos päävoiton todennäköisyys on yhden suhde 80 miljoonaan, niin se on jo aika pieni, Suomen Punaisen Ristin varainhankintajohtaja John Ekelund sanoi ja myönsi miettineensä arpojen määrää ja palkintojen skaalautumista jo vuosia sitten.
Kuluttaja-asiamies sai paljon valituksia panttiarpajaisista ihmisiltä, jotka olivat lahjoittaneet pois rahaa vahingossa. Pelkän ”Voita!”-tekstillä merkityn painikkeen perusteella kuluttajan on mahdotonta tietää, että hän menettää arvontapainiketta painamalla pullonpalautushyvityksensä täysimääräisesti. ”Voita!”-painike yksinään ilman ohjeistusta on myös saattanut antaa väärän käsityksen, että kuluttaja voittaa jotakin aina kyseisen painikkeen valitessaan, asiamiehen päätöksessä todetaan.Kuluttajansuojalain mukaan markkinoinnissa tai asiakassuhteessa ei saa antaa totuudenvastaisia tai harhaanjohtavia tietoja.
– Nyt kuluttajat olivat tehneet pullonpalautuksen yhteydessä arpajaisiin osallistumispäätöksen osin puutteellisten tietojen varassa, kuluttaja-asiamies kertoi.
Parpan toimitusjohtaja Yrjö Aaltonen myönsi bisneksen menneen mönkään. SPR ja MLL kokivat Parpan kilpailuttaneen avustusjärjestöt, minkä toimitusjohtaja kieltää.
- Pelastakaa Lapset sitoutui tekemään meidän kanssa pitkäjänteistä yhteistyötä parhaalla tavalla. Se, olemmeko onnistuneet siinä, on eri asia. Siinä kohtaa jouduimme sanomaan SPR:lle ja MLL:lle, että jatkamme nyt Pelastakaa Lapset ry:n kanssa.
Panttiarpajaisia markkinoidaan voimakkaasti hyväntekeväisyysnäkökulmalla. Miksi ette ole kertoneet suoraan, että avustuskohteelle tilitetään 10-15 prosenttia tuotosta? IL kysyi.
- Sitä pitää kysyä ehkä Pelastakaa Lapset ry:ltä, toimitusjohtaja vastasi.
Parpa Oy:n osakasluettelon mukaan yhtiön suurimmat omistajat ovat Yrjö Aaltonen ja hallituksen puheenjohtajana nykyään toimiva Marko Aaltio. Kumpikin omistaa yhtiöstä 29 prosenttia yrityksensä kautta.
Yhtiön hallituksessa istuva Aalto-yliopiston laskentatoimen professori Teemu Malmi omistaa yhtiöstä 13 prosenttia yrityksensä kautta.
Yhtiön muut omistajat ovat asianajotoimisto Roschierin osakas Jon Unnérus (16 prosenttia) ja varainhoito- ja sijoitusyhtiö eQ:n johtoryhmässä istuva Mikko Koskimies (13 prosenttia), molemmat yritystensä kautta.
Keskon ja Lidlin myymälöissä järjestettävillä panttiarpajaisilla on kerätty vuosina 2012-2017 yhteensä lähes kaksi miljoonaa euroa. Arpajaisten tuotosta vain noin 240 000 euroa eli noin 12 prosenttia on mennyt hyväntekeväisyyteen.
Pelastakaa Lapset ry laastaroi kampanjoillaan itseaiheuttamiaan vammoja
Sijaishuollon palveluja myyvä sijaishuollon edunvalvontajärjestö Pelastakaa Lapset on ollut vuosia RAY:n ja STEA:n vakioavustettava.
Pelastakaa Lapset (PeLa) ry:n pääsihteeri ja Kokoomuksen ex-kansanedustaja Hanna Markkula-Kivisilta toimi Raha-automaattiyhdistyksen (RAY) hallituksen ja tarkastusvaliokunnan jäsenenä vuodesta 2013 RAY:n lakkauttamiseen asti. Hän on myös Soste ry:n ja Lastensuojelun Keskusliiton hallituksen jäsen. Markkula- Kivisilta on toiminut myös valtakunnallissa sosiaali- ja terveysalan eettisessä neuvottelukunnassa, ETENE:ssä, jonka linjausten takia valtion kaltoinkohtelemat esim. lobotomisoidut ja sijaishuollossa pahoinpidellyt eivät saa kärsimyskorvauksiaan.
Pysyviä huostaanottoja ja pakkoadoptioita lobbaava Pelastakaa Lapset ry pyrkii kampanjoillaan laastaroimaan itse aiheuttamiaan ongelmia: lasten ja vanhempien köyhtymistä , sairastumista ja syrjäytymistä tutkimattomien ja valvomattomien sijaishuoltoprosessien ja perheiden hajottamisen seurauksena.
Sekä PeLa:n Jari Sinkkonen että MLL:n Mirjam Kalland ovat kiihkeitä lastensuojelun ja pysyvän huostaanoton puolestapuhujia. Lähes kaksikymmentävuotta sitten löytämänsä yksittäistapauksen perusteella (2001) Kalland ja Sinkkonen ovat vuosikausia esittäneet virheellisesti, että lapsia pompoteltaisiin kodin ja sijaishuollon välillä ja kotiutettaisiin kevyin perustein.
Todellisuudessa lasten pompottelu tapahtuu eri sijaishuoltopaikkojen välillä eikä perheen jälleenyhdistämiseen pyritä.
Useimmiten lapsen sijoitusura alkaa laitoksesta, jatkuu toiseen laitokseen ja sieltä perhehoitoon tai kolmanteen laitokseen. (Kivinen 1992; Heino 2009).
THL:n selvityksen mukaan kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ja nuoret palaavat biologisten vanhempiensa luokse harvoin. Vain hieman yli kymmenen prosenttia huostaanotetuista lapsista palautettiin kotiinsa. LSKL:n kysely paljasti, että lakisääteiseen perheen jälleenyhdistämiseen ei pyritä.
Kalland ja Sinkkonen ovat pysyviä huostaanottoja lobatakseen pyrkineet myös vakuuttamaan, että lapsen toisen (oletetun) kiintymyssuhteen katkeaminen (sijaisvanhempiin) olisi haitallisempi kuin ensimmäinen katkeaminen (vanhempiin) ja onnistuneet teorioillaan lähes estämään lakisääteisen perheiden jälleenyhdistämisen.
Toisin kuin Pelastakaa Lapset ry:n omissa "tutkimuksissa " vuoden 2017 kouluterveyskyselyssä kerrotaan, että erityisesti sijoitetut nuoret kohtaavat väkivaltaa tai sen uhkaa vanhempansa kanssa asuvia nuoria enemmän.
Sijoitetuilla nuorilla oli viisinkertainen riski seksuaalisen väkivallan kokemukselle verrattaessa vanhempansa luona asuviin. Yleisimmin seksuaalisen väkivallan tekijänä oli ollut ystävä tai muu tuttu nuori tai lapsi (57 %) tai tuntematon henkilö (52 %). Väestöliiton nuorisolääkäri Miila Halonen arvioi, että jopa puolet laitosnuorista on kokenut seksuaalista väkivaltaa.
Sijoitetuilla lapsilla oli yli kaksinkertainen riski kokea mielialaan liittyviä ongelmia verrattuna vanhempansa kanssa asuviin ikätovereihin
Sijoitetuilla lapsilla ja nuorilla oli merkittävästi suurempi riski oppimistaitojen vaikeuksiin verrattuna vanhemman kanssa asuviin. Perhepiirissä-tutkimuksen mukaan heikoimmin yhteiskuntaan näyttävät kiinnittyvän teini-iässä kodin ulkopuolelle sijoitetut pojat, jotka ovat olleet laitoshoidossa tai monessa sijoituspaikassa. Heistä 80 % oli vielä 23–24-vuotiaina vailla peruskoulun jälkeistä koulutusta. Laitoshoitoon teininä sijoitetuista nuorista miehistä joka neljäs on 23–24-vuotiaana rekisterien ulkopuolella (luokassa muut) ja toinen neljäsosa on joko työttömänä tai eläkkeellä.
Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset kärsivät aikuistuttuaan erilaisista psyykkisistä häiriöistä useammin kuin muut lapset, joiden elämänkulku ennen sijoitusta oli samankaltainen.
Huolestuttava tutkimustieto sijoitusten tuhoisista seurauksista ei näy vaikuttavan lainkaan Pelastakaa Lapset ry:n intoon lisätä huostaanottoja ja toimia sijaishuollon edunvalvojana.
Panttiarpajaisia markkinoitiin suomalaisille kuluttajille seuraavasti: "Palauta pulloja. Autat lapsia ja nuoria. Tunnetuimmat ja luotettavimmat hyväntekeväisyysjärjestöt takaavat sen, että apu menee varmasti perille ja oikeaan kohteeseen."
Iltalehden mukaan panttiarpajaiset tulivat Suomen markkinoille vuonna 2012, kun Parpa Oy, Suomen Punainen Risti ja Mannerheimin Lastensuojeluliitto aloittivat yhteistyön.
Esimerkkiä haettiin Norjasta, jossa uusi varainhankintakonsepti oli toiminut hyvin. Kauppaketjuista mukaan lähti Lidl. Erityisesti naiset olivat kiinnostuneita uudesta tavasta tehdä hyvää.
Poliisihallituksen Iltalehdelle toimittamien asiakirjojen mukaan panttiarpajaisilla kerättiin SPR:n ja MLL:n nimissä vuosina 2012-2015 yhteensä 414 000 euroa, josta vain 28 000 euroa - alle seitsemän prosenttia - meni avustusjärjestöille.
Joulukuusta 2015 lähtien avustuskohteena on ollut Pelastakaa Lapset ry:n Eväitä Elämälle -ohjelma, joka auttaa syrjäytymisvaarassa olevia lapsia ja nuoria eri puolilla Suomea tarjoamalla tukea opiskelumateriaaleihin, harrastuksiin ja mentorointiin.
Jotta joku hierarkian alimmaisena oleva köyhä lapsi, jonka hyväksi kaikki puolueettomiksi kansalaisjärjestöiksi tekeytyneet sijaishuollon edunvalvontajärjestöt väittävät toimivansa saa syrjäytymisvaarassa olevan leiman lisäksi muutaman euron arvoisen koulutarvikepaketin, jokaiselle ravintoketjussa ylempänä olevalle järjestäytyneelle aikuiselle edunsaajalle; sosiaalityön erityisosaajalle, sijaisvanhemmalle, lastensuojelulaitoksen ohjaajalle, kehityspäällikölle, projektikoordinaattorille, varainhankkijalle ja toiminnan- ja toimitusjohtajalle on pitänyt syytää rahaa tuhansittain- ellei miljoonittain.
Mentorointikin voi olla aivan muuta kuin opiskelun ohjausta.
Huolestuttavia tuloksia tuottanut Tajua Mut! -toimintamalli ja -tietojärjestelmä otettiin käyttöön mm. Pelastakaa Lapset ry:n kehitystyön pohjalta tavaksi ilmaista varhainen huoli ( Sitra 83, 2014,16) ja tiivistää viranomaisyhteistyötä ennakollisessa lastensuojelussa ja varhaisessa puuttumisessa. Malliin on koulutettu mm. poliisin, lastensuojelun, perheneuvolan, perhetyön, oppilashuollon ja suun terveydenhuollon työntekijöitä. Pelastakaa Lapset ry:n tarjoama mentorointiin keskittyvä Suunta-palvelu on osa Tajua Mut! -toimintamallia.
Suomalaisessa mediassa lastensuojelujärjestöillä tuntuu olevan diplomaattinen koskemattomuus.
Australiassa, Iso-Britanniassa, Ruotsissa ja Yhdysvalloissa media on aiheellisesti arvostellut Pelastakaa Lapset ry:n politiikkaohjelmien tarvetta hakea hyväksyntää yrityslahjoittajilta ja energiayhtiöiltä, järjestön yhteistyötä lääkejätti GlaxoSmithKlinen kanssa rokotteiden ja lääkkeiden tarjoamiseksi vauvoille ja lapsille, järjestön lahjoitusvarojen käyttöä työntekijöiden ylelliseen elämään ja johdon sukulaisten suosimista toimeksiannoissa, järjestön miespuolisten työntekijöiden harjoittamaa seksuaalista häirintää ja avustettavien seksuaalista hyväksikäyttöä, Tony Blairille myönnettyä tunnustusta, järjestön varainhankinnan sosiaalipornoistumista ja järjestön tuottamaa disinformaatiota.
Hyväntekeväisyyteen vain muruja- kuluihin upposi 87,5 %
Iltalehden mukaan panttiarpajaisilla on kerätty Pelastakaa Lapset ry:n nimissä vuosina 2015-2017 aikana yhteensä 1,1 miljoonaa euroa, josta 139 000 euroa - 12,5 prosenttia - on mennyt avustuskohteelle.
Parpa Oy:n ja Pelastakaa Lapset ry:n yhteistyösopimuksesta tiedotettiin marraskuussa 2015.
Tavoitteena oli kerätä vuoden 2016 aikana kaksi miljoonaa euroa järjestön Eväitä Elämälle -ohjelmaan.
Julkisuudessa annettiin ymmärtää, että arpajaisten tuotto jaetaan kolmeen osaan siten, että palkintojen osuus on vähintään lakisääteiset 35 prosenttia ja loppuosa (65 prosenttia) jaetaan tasan panttiarpajaisten toimeenpanijan ja avustuskohteen kesken.
Näin ei ole tapahtunut ensimmäisen ja toisen lupajakson jälkeen kertaakaan. Viiden viimeisen lupajakson aikana palautusarpajaiset ovat tuottaneet yhteensä 1,1 miljoonaa euroa. Summasta 139 000 euroa (12,5 prosenttia) on tilitetty Pelastakaa Lapset ry:lle.
Palkintoihin on mennyt pyöreästi 40 prosenttia (445 000 euroa), Parpalle on mennyt 34,5 prosenttia (385 000 euroa) ja muihin kuluihin on mennyt 13 prosenttia (142 000 euroa). Muita kuluja ovat muun muassa mainoskulut, arpajaisvero sekä lupamaksu.
Kuluihin on mennyt yhteensä 87,5 prosenttia.
Kaupparekisteriin toimitettujen tilinpäätösten mukaan vuonna 2011 perustettu Parpa Oy on tehnyt tappiota perustamisestaan lähtien ja on konkurssikypsä yritys.
Epätodennäköinen päävoitto
Suomalaisten suosikkipelissä lotossa päävoiton todennäköisyys on tällä hetkellä 1:18 643 560.
Parpa vaikuttaa pelaavan panttiarpajaisissa varman päälle, sillä Pelastakaa Lapset ry:n aikana myynnissä olevien arpojen määrää on koko ajan kasvatettu. Ensin päävoiton todennäköisyys oli 1:20 000 000, sitten 1:60 000 000 ja lopulta vain 1:80 000 000.
- Jos päävoiton todennäköisyys on yhden suhde 80 miljoonaan, niin se on jo aika pieni, Suomen Punaisen Ristin varainhankintajohtaja John Ekelund sanoi ja myönsi miettineensä arpojen määrää ja palkintojen skaalautumista jo vuosia sitten.
Kuluttaja-asiamies sai paljon valituksia panttiarpajaisista ihmisiltä, jotka olivat lahjoittaneet pois rahaa vahingossa. Pelkän ”Voita!”-tekstillä merkityn painikkeen perusteella kuluttajan on mahdotonta tietää, että hän menettää arvontapainiketta painamalla pullonpalautushyvityksensä täysimääräisesti. ”Voita!”-painike yksinään ilman ohjeistusta on myös saattanut antaa väärän käsityksen, että kuluttaja voittaa jotakin aina kyseisen painikkeen valitessaan, asiamiehen päätöksessä todetaan.Kuluttajansuojalain mukaan markkinoinnissa tai asiakassuhteessa ei saa antaa totuudenvastaisia tai harhaanjohtavia tietoja.
– Nyt kuluttajat olivat tehneet pullonpalautuksen yhteydessä arpajaisiin osallistumispäätöksen osin puutteellisten tietojen varassa, kuluttaja-asiamies kertoi.
Parpan toimitusjohtaja Yrjö Aaltonen myönsi bisneksen menneen mönkään. SPR ja MLL kokivat Parpan kilpailuttaneen avustusjärjestöt, minkä toimitusjohtaja kieltää.
- Pelastakaa Lapset sitoutui tekemään meidän kanssa pitkäjänteistä yhteistyötä parhaalla tavalla. Se, olemmeko onnistuneet siinä, on eri asia. Siinä kohtaa jouduimme sanomaan SPR:lle ja MLL:lle, että jatkamme nyt Pelastakaa Lapset ry:n kanssa.
Panttiarpajaisia markkinoidaan voimakkaasti hyväntekeväisyysnäkökulmalla. Miksi ette ole kertoneet suoraan, että avustuskohteelle tilitetään 10-15 prosenttia tuotosta? IL kysyi.
- Sitä pitää kysyä ehkä Pelastakaa Lapset ry:ltä, toimitusjohtaja vastasi.
Parpa Oy:n osakasluettelon mukaan yhtiön suurimmat omistajat ovat Yrjö Aaltonen ja hallituksen puheenjohtajana nykyään toimiva Marko Aaltio. Kumpikin omistaa yhtiöstä 29 prosenttia yrityksensä kautta.
Yhtiön hallituksessa istuva Aalto-yliopiston laskentatoimen professori Teemu Malmi omistaa yhtiöstä 13 prosenttia yrityksensä kautta.
Yhtiön muut omistajat ovat asianajotoimisto Roschierin osakas Jon Unnérus (16 prosenttia) ja varainhoito- ja sijoitusyhtiö eQ:n johtoryhmässä istuva Mikko Koskimies (13 prosenttia), molemmat yritystensä kautta.
Keskon ja Lidlin myymälöissä järjestettävillä panttiarpajaisilla on kerätty vuosina 2012-2017 yhteensä lähes kaksi miljoonaa euroa. Arpajaisten tuotosta vain noin 240 000 euroa eli noin 12 prosenttia on mennyt hyväntekeväisyyteen.
Pelastakaa Lapset ry laastaroi kampanjoillaan itseaiheuttamiaan vammoja
Sijaishuollon palveluja myyvä sijaishuollon edunvalvontajärjestö Pelastakaa Lapset on ollut vuosia RAY:n ja STEA:n vakioavustettava.
Pelastakaa Lapset (PeLa) ry:n pääsihteeri ja Kokoomuksen ex-kansanedustaja Hanna Markkula-Kivisilta toimi Raha-automaattiyhdistyksen (RAY) hallituksen ja tarkastusvaliokunnan jäsenenä vuodesta 2013 RAY:n lakkauttamiseen asti. Hän on myös Soste ry:n ja Lastensuojelun Keskusliiton hallituksen jäsen. Markkula- Kivisilta on toiminut myös valtakunnallissa sosiaali- ja terveysalan eettisessä neuvottelukunnassa, ETENE:ssä, jonka linjausten takia valtion kaltoinkohtelemat esim. lobotomisoidut ja sijaishuollossa pahoinpidellyt eivät saa kärsimyskorvauksiaan.
Pysyviä huostaanottoja ja pakkoadoptioita lobbaava Pelastakaa Lapset ry pyrkii kampanjoillaan laastaroimaan itse aiheuttamiaan ongelmia: lasten ja vanhempien köyhtymistä , sairastumista ja syrjäytymistä tutkimattomien ja valvomattomien sijaishuoltoprosessien ja perheiden hajottamisen seurauksena.
Sekä PeLa:n Jari Sinkkonen että MLL:n Mirjam Kalland ovat kiihkeitä lastensuojelun ja pysyvän huostaanoton puolestapuhujia. Lähes kaksikymmentävuotta sitten löytämänsä yksittäistapauksen perusteella (2001) Kalland ja Sinkkonen ovat vuosikausia esittäneet virheellisesti, että lapsia pompoteltaisiin kodin ja sijaishuollon välillä ja kotiutettaisiin kevyin perustein.
Todellisuudessa lasten pompottelu tapahtuu eri sijaishuoltopaikkojen välillä eikä perheen jälleenyhdistämiseen pyritä.
Useimmiten lapsen sijoitusura alkaa laitoksesta, jatkuu toiseen laitokseen ja sieltä perhehoitoon tai kolmanteen laitokseen. (Kivinen 1992; Heino 2009).
THL:n selvityksen mukaan kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ja nuoret palaavat biologisten vanhempiensa luokse harvoin. Vain hieman yli kymmenen prosenttia huostaanotetuista lapsista palautettiin kotiinsa. LSKL:n kysely paljasti, että lakisääteiseen perheen jälleenyhdistämiseen ei pyritä.
Kalland ja Sinkkonen ovat pysyviä huostaanottoja lobatakseen pyrkineet myös vakuuttamaan, että lapsen toisen (oletetun) kiintymyssuhteen katkeaminen (sijaisvanhempiin) olisi haitallisempi kuin ensimmäinen katkeaminen (vanhempiin) ja onnistuneet teorioillaan lähes estämään lakisääteisen perheiden jälleenyhdistämisen.
Toisin kuin Pelastakaa Lapset ry:n omissa "tutkimuksissa " vuoden 2017 kouluterveyskyselyssä kerrotaan, että erityisesti sijoitetut nuoret kohtaavat väkivaltaa tai sen uhkaa vanhempansa kanssa asuvia nuoria enemmän.
Sijoitetuilla nuorilla oli viisinkertainen riski seksuaalisen väkivallan kokemukselle verrattaessa vanhempansa luona asuviin. Yleisimmin seksuaalisen väkivallan tekijänä oli ollut ystävä tai muu tuttu nuori tai lapsi (57 %) tai tuntematon henkilö (52 %). Väestöliiton nuorisolääkäri Miila Halonen arvioi, että jopa puolet laitosnuorista on kokenut seksuaalista väkivaltaa.
Sijoitetuilla lapsilla oli yli kaksinkertainen riski kokea mielialaan liittyviä ongelmia verrattuna vanhempansa kanssa asuviin ikätovereihin
Sijoitetuilla lapsilla ja nuorilla oli merkittävästi suurempi riski oppimistaitojen vaikeuksiin verrattuna vanhemman kanssa asuviin. Perhepiirissä-tutkimuksen mukaan heikoimmin yhteiskuntaan näyttävät kiinnittyvän teini-iässä kodin ulkopuolelle sijoitetut pojat, jotka ovat olleet laitoshoidossa tai monessa sijoituspaikassa. Heistä 80 % oli vielä 23–24-vuotiaina vailla peruskoulun jälkeistä koulutusta. Laitoshoitoon teininä sijoitetuista nuorista miehistä joka neljäs on 23–24-vuotiaana rekisterien ulkopuolella (luokassa muut) ja toinen neljäsosa on joko työttömänä tai eläkkeellä.
Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset kärsivät aikuistuttuaan erilaisista psyykkisistä häiriöistä useammin kuin muut lapset, joiden elämänkulku ennen sijoitusta oli samankaltainen.
Huolestuttava tutkimustieto sijoitusten tuhoisista seurauksista ei näy vaikuttavan lainkaan Pelastakaa Lapset ry:n intoon lisätä huostaanottoja ja toimia sijaishuollon edunvalvojana.
Lisää rahaa yli miljardin vuodessa maksavalle lapsibisnekselle
Panttiarpajaishuijauksen jälkeen Pelastakaa Lapset on alkanut kerätä rahaa Pirkka-paperikasseilla, joista kerrotaan menevän lyhentämättömänä 5 centtiä Pelastakaa lapset ry:n Eväitä- elämään kampanjalle. Kasseja myydään K-ketjun kaupoissa, joita ovat K-citymarket, K-supermarket, K-Market ja Neste K.
Jopa lastensuojelujärjestöjä lellivä STEAkin (RAY) torjui Pelastakaa Lapset Eväitä Elämälle -avustusohjelman raha-anomuksen, jolla haettiin rahaa Eväitä Elämälle- ohjelman kehittämiseen tukemalla paikallisyhdistysten vapaaehtoisten työtä, laajentamalla ohjelman kohderyhmää sekä luomalla ohjelmalle kestävät hallinto- ja talousrakenteet (Eväitä Elämälle -ohjelman kehittämishanke 2017-2020).
On osoittautunut, että muut toimijat tarjoavat PeLa:a parempia eväitä elämälle- pitkäjännitteisemmin. Helsinki teki jo päätöksen maksaa lukion ja toisen asteen koulutusten oppimateriaalit ja on luultavaa, että muu Suomi seuraa perässä. Lasten harrastuksia puolestaan tukee jo iso joukko vapaaehtoisia ja järjestöjä.
Vaikuttaakin siltä, että PeLa on lasten varjolla kehittämässä lähinnä omia hallinto- ja talousrakenteitaan sekä varainhankintakoneistoaan.
Eväitä Elämälle -ohjelman tukijoita ovat vuosien varrella olleet muun muassa A-lehdet, Anttila, Fingrid Oyj, Frends Technology Oy, Gasum Oy, IKEA Oy, Karl Fazer Oy, Kesko Oyj, Kotilieden kummikerho, Kustannusosakeyhtiö Otava, Logica, L’Oreal Finland Oy, Maarakennusliike Raimo T.A. Virtanen Oy, Mezzoforte Oy/Huutokaupat.com, Neste Oyj, Nokia, Pekkaniska Oy, Stockmann Oyj Abp, Suomen Itsenäisyyden juhlarahasto SITRA, Suomen Lakimiesliitto – Finlands Juristförbund ry sekä Joulupukkisäätiö – Santa Claus Foundation, Kiipula-säätiö ja Raija ja Ossi Tuuliaisen Säätiö.
Yritysyhteistyöllä yhtäkään lasta ei jätetä lapsibisneksen ulkopuolelle?
Sijaishuollon kulut ovat jo yli miljardin vuodessa mutta kukaan Suomessa ei tiedä ovatko lastensuojelutoimien kohteina oikeat lapset, miksi heidät sijoitettiin, missä olosuhteissa he elävät ja miten lastensuojelun toimet ovat heihin vaikuttaneet (STM, Toimiva lastensuojelu, 2013).
Pelastakaa Lapset ry:n lobbaama pysyvä huostaanotto ja pakkoadoptiopykälä mahdollistaa tarvittaessa sosiaalityöntekijöiden ja sijaishuoltoyrittäjien täydellisen mielivallan. Ehdotus pysyvästä huostaanotosta ja adoptiosta lastensuojelukeinona on edesvastuuton tilanteessa, jossa oikeusasiamies Petri Jääskeläinen on todennut lastensuojelun vakavaksi perus- ja ihmisoikeusongelmaksi ja tutkimustieto lastensuojeluprosessien oikeellisuudesta ja vaikuttavuudesta puuttuu, alan ettisiä normeja ei noudateta, alalta puuttuvat riippumattomat tuomioistuimet, tutkimustieto, valvonta, seuranta, tulosvastuu, luotettava dokumentaatio, toimivat avohuollon tukimuodot ja oikeussuojakeinot perheille, kriittinen journalismi ja työntekijöiden vastuu- ja korvausvelvoitteet väärinkäytöksistä.
Sijaishuollon (yli)edustus ja jäävit verkostot onkin saatava pian pois lastensuojelun kehittämistyöstä, lainsäädäntötyöryhmistä, perhepalveluista, hallinto- oikeuksista, STM:stä, THL:sta, ETENE:stä ja STEA:n avustusasiain neuvottelukunnasta asiakkaiden oikeusturvan, sosiaalityön luotettavan tietoperustan ja lastensuojelun laadukkaan etiikan, ekspertiisin ja epistemologian varmistamiseksi.
Sitä odottaessa perheet voivat:
-Boikotoida yrityksiä ja muita toimijoita, jotka mahdollistavat Pelastakaa Lapset ry:n ja SOS- Lapsikylän lapsibisneksen ja väärinkäytökset mm. Bayer, DNA, Dr. Oetker, Fazer, Finib, Fiskars, Insaco, Janssen, Kesko, Lóreal, Lotus, Neste, Oriflame, Stadium, Stockmann ja STEA.
- tarkistaa asiakirjansa ja vaatia virheellisten ja valheellisten merkintöjen oikaisua
-tallentaa lasten kertomat kaltoinkohtelusta Pelastakaa Lapset ry:n ja muiden "lastensuojelujärjestöjen" laitoksissa ja sijaisperheissä, litteroida ne ja lähettää lastensuojeluun kirjallisen pyynnön asian kirjaamiseksi ja käsittelemiseksi (vanhemman tulee muistaa pyytää myös kirjallinen todiste kirjauspyyntönsä vastaanottamisesta/ torjumisesta)
-tehdä muistutuksen tai hallintokantelun aluehallintovirastoon tai eduskunnan oikeusasiamiehelle:
https://www.avi.fi/web/avi/kantelun-tekeminen
https://www.oikeusasiamies.fi/fi/kuinka-kantelu-tehdaan-
-tehdä väärinkäytöksistä suoraan tutkintapyynnön/ rikosilmoituksen poliisille
-kertoa päättäjille ja toimittajille omasta ja ystäviensä kohtelusta Pelastakaa Lapset ry:n ja muiden "lastensuojelujärjestöjen " lastensuojelulaitoksissa, perhekuntoutuksissa ja sijaisperheissä
Tue lapsia ja perheitä- älä lapsibisnestä!
Ajattele ennen kuin lahjoitat.
Lue myös:
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/pelastakaa-lapset-ry-syyttaa-vanhempia-lastensuojelun-epaonnistumisista
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/pelastakaa-lapset-ry-lapsibisneksen-palveluksessa
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-kaytannot-perustuvat-vaaralle-tiedolle-kiintymyssuhteista
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/pukit-jalleen-kaalimaan-vartijoina-sijaishuollon-edunvalvojat-perheiden-jalleenyhdistamista-kehittamassa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tukiperhe-voi-muuttua-akkia-sijaisperheeksi
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/valmistautukaa-pakkoadoptioihin-koyhat-aidit
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/heiliolainen-lastensuojelunakemys-lastensuojelukriisin-ja-oikeusturvaongelmien-aiheuttajana
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/terveystietosi-ovat-pian-myytavana
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelujarjestot-viimein-kuriin
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/dissosiaatiohairio-on-lottovoitto-lastensuojelulaitokselle
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tajua-mut-huoliliputuksen-huolestuttavia-tuloksia
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/avoin-adoptio-ei-ole-vaihtoehto-vaan-riski
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/adoptio-ei-ole-ratkaisu-huono-osaisuuden-ongelmiin
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/psykoterapeutti-avoimet-adoptiot-ovat-useimmiten-huijausta
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/mihin-tarvitaan-julkisrahoitettuja-sijaishuollon-piiloyrityksia
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-keskusliitto-kenen-edunvalvoja
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/ajoissa-aluehallintovirastoon
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/aanesta-perheiden-puolustajaa-ala-lapsibisneksen-edunvalvojaa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kaltoinkohtelu-sijaishuollossa-jatkuu-kuntien-jarjestojen-ja-rayn-tuella
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/suomi-100-vuotta-lapset-kotiin
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/suomi-100-ohjelman-kaikille-evaat-elamaan-hankkeessa-mitataan-vanhempien-kaltoinkohtelupotentiaali
Panttiarpajaishuijauksen jälkeen Pelastakaa Lapset on alkanut kerätä rahaa Pirkka-paperikasseilla, joista kerrotaan menevän lyhentämättömänä 5 centtiä Pelastakaa lapset ry:n Eväitä- elämään kampanjalle. Kasseja myydään K-ketjun kaupoissa, joita ovat K-citymarket, K-supermarket, K-Market ja Neste K.
Jopa lastensuojelujärjestöjä lellivä STEAkin (RAY) torjui Pelastakaa Lapset Eväitä Elämälle -avustusohjelman raha-anomuksen, jolla haettiin rahaa Eväitä Elämälle- ohjelman kehittämiseen tukemalla paikallisyhdistysten vapaaehtoisten työtä, laajentamalla ohjelman kohderyhmää sekä luomalla ohjelmalle kestävät hallinto- ja talousrakenteet (Eväitä Elämälle -ohjelman kehittämishanke 2017-2020).
On osoittautunut, että muut toimijat tarjoavat PeLa:a parempia eväitä elämälle- pitkäjännitteisemmin. Helsinki teki jo päätöksen maksaa lukion ja toisen asteen koulutusten oppimateriaalit ja on luultavaa, että muu Suomi seuraa perässä. Lasten harrastuksia puolestaan tukee jo iso joukko vapaaehtoisia ja järjestöjä.
Vaikuttaakin siltä, että PeLa on lasten varjolla kehittämässä lähinnä omia hallinto- ja talousrakenteitaan sekä varainhankintakoneistoaan.
Eväitä Elämälle -ohjelman tukijoita ovat vuosien varrella olleet muun muassa A-lehdet, Anttila, Fingrid Oyj, Frends Technology Oy, Gasum Oy, IKEA Oy, Karl Fazer Oy, Kesko Oyj, Kotilieden kummikerho, Kustannusosakeyhtiö Otava, Logica, L’Oreal Finland Oy, Maarakennusliike Raimo T.A. Virtanen Oy, Mezzoforte Oy/Huutokaupat.com, Neste Oyj, Nokia, Pekkaniska Oy, Stockmann Oyj Abp, Suomen Itsenäisyyden juhlarahasto SITRA, Suomen Lakimiesliitto – Finlands Juristförbund ry sekä Joulupukkisäätiö – Santa Claus Foundation, Kiipula-säätiö ja Raija ja Ossi Tuuliaisen Säätiö.
Yritysyhteistyöllä yhtäkään lasta ei jätetä lapsibisneksen ulkopuolelle?
Sijaishuollon kulut ovat jo yli miljardin vuodessa mutta kukaan Suomessa ei tiedä ovatko lastensuojelutoimien kohteina oikeat lapset, miksi heidät sijoitettiin, missä olosuhteissa he elävät ja miten lastensuojelun toimet ovat heihin vaikuttaneet (STM, Toimiva lastensuojelu, 2013).
Pelastakaa Lapset ry:n lobbaama pysyvä huostaanotto ja pakkoadoptiopykälä mahdollistaa tarvittaessa sosiaalityöntekijöiden ja sijaishuoltoyrittäjien täydellisen mielivallan. Ehdotus pysyvästä huostaanotosta ja adoptiosta lastensuojelukeinona on edesvastuuton tilanteessa, jossa oikeusasiamies Petri Jääskeläinen on todennut lastensuojelun vakavaksi perus- ja ihmisoikeusongelmaksi ja tutkimustieto lastensuojeluprosessien oikeellisuudesta ja vaikuttavuudesta puuttuu, alan ettisiä normeja ei noudateta, alalta puuttuvat riippumattomat tuomioistuimet, tutkimustieto, valvonta, seuranta, tulosvastuu, luotettava dokumentaatio, toimivat avohuollon tukimuodot ja oikeussuojakeinot perheille, kriittinen journalismi ja työntekijöiden vastuu- ja korvausvelvoitteet väärinkäytöksistä.
Sijaishuollon (yli)edustus ja jäävit verkostot onkin saatava pian pois lastensuojelun kehittämistyöstä, lainsäädäntötyöryhmistä, perhepalveluista, hallinto- oikeuksista, STM:stä, THL:sta, ETENE:stä ja STEA:n avustusasiain neuvottelukunnasta asiakkaiden oikeusturvan, sosiaalityön luotettavan tietoperustan ja lastensuojelun laadukkaan etiikan, ekspertiisin ja epistemologian varmistamiseksi.
Sitä odottaessa perheet voivat:
-Boikotoida yrityksiä ja muita toimijoita, jotka mahdollistavat Pelastakaa Lapset ry:n ja SOS- Lapsikylän lapsibisneksen ja väärinkäytökset mm. Bayer, DNA, Dr. Oetker, Fazer, Finib, Fiskars, Insaco, Janssen, Kesko, Lóreal, Lotus, Neste, Oriflame, Stadium, Stockmann ja STEA.
- tarkistaa asiakirjansa ja vaatia virheellisten ja valheellisten merkintöjen oikaisua
-tallentaa lasten kertomat kaltoinkohtelusta Pelastakaa Lapset ry:n ja muiden "lastensuojelujärjestöjen" laitoksissa ja sijaisperheissä, litteroida ne ja lähettää lastensuojeluun kirjallisen pyynnön asian kirjaamiseksi ja käsittelemiseksi (vanhemman tulee muistaa pyytää myös kirjallinen todiste kirjauspyyntönsä vastaanottamisesta/ torjumisesta)
-tehdä muistutuksen tai hallintokantelun aluehallintovirastoon tai eduskunnan oikeusasiamiehelle:
https://www.avi.fi/web/avi/kantelun-tekeminen
https://www.oikeusasiamies.fi/fi/kuinka-kantelu-tehdaan-
-tehdä väärinkäytöksistä suoraan tutkintapyynnön/ rikosilmoituksen poliisille
-kertoa päättäjille ja toimittajille omasta ja ystäviensä kohtelusta Pelastakaa Lapset ry:n ja muiden "lastensuojelujärjestöjen " lastensuojelulaitoksissa, perhekuntoutuksissa ja sijaisperheissä
Tue lapsia ja perheitä- älä lapsibisnestä!
Ajattele ennen kuin lahjoitat.
Lue myös:
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/pelastakaa-lapset-ry-syyttaa-vanhempia-lastensuojelun-epaonnistumisista
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/pelastakaa-lapset-ry-lapsibisneksen-palveluksessa
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-kaytannot-perustuvat-vaaralle-tiedolle-kiintymyssuhteista
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/pukit-jalleen-kaalimaan-vartijoina-sijaishuollon-edunvalvojat-perheiden-jalleenyhdistamista-kehittamassa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tukiperhe-voi-muuttua-akkia-sijaisperheeksi
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/valmistautukaa-pakkoadoptioihin-koyhat-aidit
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/heiliolainen-lastensuojelunakemys-lastensuojelukriisin-ja-oikeusturvaongelmien-aiheuttajana
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/terveystietosi-ovat-pian-myytavana
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelujarjestot-viimein-kuriin
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/dissosiaatiohairio-on-lottovoitto-lastensuojelulaitokselle
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tajua-mut-huoliliputuksen-huolestuttavia-tuloksia
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/avoin-adoptio-ei-ole-vaihtoehto-vaan-riski
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/adoptio-ei-ole-ratkaisu-huono-osaisuuden-ongelmiin
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/psykoterapeutti-avoimet-adoptiot-ovat-useimmiten-huijausta
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/mihin-tarvitaan-julkisrahoitettuja-sijaishuollon-piiloyrityksia
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-keskusliitto-kenen-edunvalvoja
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/ajoissa-aluehallintovirastoon
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/aanesta-perheiden-puolustajaa-ala-lapsibisneksen-edunvalvojaa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kaltoinkohtelu-sijaishuollossa-jatkuu-kuntien-jarjestojen-ja-rayn-tuella
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/suomi-100-vuotta-lapset-kotiin
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/suomi-100-ohjelman-kaikille-evaat-elamaan-hankkeessa-mitataan-vanhempien-kaltoinkohtelupotentiaali
RSS Feed
