Lastensuojelu pääsee terveydenhuollon rekistereihin- vanhat asiakaspaperit taltioidaan
Olemme huolissamme terveydenhuollon ja sosiaalihuollon rekistereiden yhdistämisestä sekä sosiaalitoimen vanhojen asiakastietojen digitalisoinnista.
Viranomaisten tiedonsaantioikeuksien laajentaminen olisi vaatinut sosiaalihuollon henkilöstön vastuu- ja korvausvelvoitteiden uudistuksen, sijaishuollon ja lastensuojelun eriyttämisen ja valvonnan ja toimivien oikeussuojakeinojen, valitusreittien ja asiakkaiden oikeusturvan varmistuksen, jotka jätetään nyt tekemättä. Pelkäämme, että rekistereiden yhdistäminen lisää hatarin perustein tehtyjä huostaanottoja. Pelkäämme myös, että yhdistymisen jälkeen lastensuojelun asiakkaat eivät enää uskalla hakea apua terveydenhuollosta pelätessään rekisterimerkintöjensä joutuvan lastensuojelun käsiin. Mannerheimin Lastensuojeluliiton ( MLL) kyselytutkimuksen mukaan lapset eivät luota ammattiauttajiin ja pelkäävät lastensuojelun hätiköityä ja ylimitoitettua puuttumista.
Suomessa on kodin ulkopuolelle sijoitettuna yli 18 000 lasta ja nuorta ja lastensuojelun avohuollon asiakkaina yli 80 000 lasta ja nuorta, joten mahdolliset oikeusturvaongelmat koskevat suurta väestöryhmää. Eduskunnan oikeusasiamies Petri Jääskeläinen on nimennyt lastensuojelun yhdeksi keskeisimmistä suomalaista perus- ja ihmisoikeusongelmista. Dosentti Matti Rimpelän mukaan suomalaisessa lastensuojelujärjestelmässä on suuria rakenteellisia ja ideologisia ongelmia.
Haluamme tietää mikä ja millä tavoin resursoitu viranomainen aikoo valvoo sosiaalitoimen suorittamia terveydenhuollon rekisterien hakuja ja sieltä saadun tiedon käyttöä ja miten sitä aiotaan sanktioida? Onko asiakkailla oikeus tarkistaa kaikki itseään koskeva tieto ja oikaista virheelliset rekisterimerkinnät? Miten ja millä aikataululla sosiaalihuollon henkilöstön vastuu- ja korvausvelvoitteet aiotaan saattaa voimaan? Nimitetäänkö uusia tietosuojavaltuutettuja ja millä valtuuksilla? Kysymme myös, miksi asiakkaat eivät saa nähdä kaikkia omia asiakaspapereitaan?
Taustalla Eerikan ja Oulun kaupungin tutkimuksen väärintulkinta
Hätiköity päätös yhdistää sosiaalihuollon ja terveydenhuollon rekisterit ilman asiakkaiden oikeusturvan varmistusta perustuu kahden tapauksen; Eerikan murhan ja Oulun kaupungin Rahoituskanavat ylittävä sote-palvelunkäyttö- tutkimuksen väärintulkintaan.
Eerikan tapauksessa lainsäädäntö ei ollut estämässä tiedonkulkua ja viranomaisten yhteistyötä. Helsingin lastensuojelussa oli resursseja aivan riittävästi, ainakin sosiaalijohtaja Paavo Voutilaisen mukaan. Vuosi ennen Eerikan kuolemaa sosiaalityöntekijät tapasivat Touko Tarkin ja tämän perusturvajohtajaäidin, jotka esittivät lastensuojelun asiakkuuden lopettamista. Tämä selviää kesäkuussa 2013 julkaistusta loppuraportista, jonka on laatinut valtioneuvoston asettama tutkintaryhmä. Myöskään lastensuojeluilmoitusten puuttuminen ei ollut syynä tytön kuolemaan. Ilmoituksia oli tehty lukuisia. Lapsen tilannetta olivat seuranneet ja tytön etua valvoneet monet ammattilaistahot. Tytön kaltoin kohtelusta oli selvää näyttöä. Mitkään salassapitopykälät eivät estäneet virkamiehiä uskomasta ammattilaisten havaintoja ja Eerikan äidin näkemyksiä lapsen edusta.
10% viranhaltijoista aiheuttaa 80% sotekuluista?
Oulun kaupungin teettämää Rahoituskanavat ylittävä sote-palvelunkäyttö- tutkimusta jonka mukaan 10% sote-asiakkaista aiheuttaa 80% sotekuluista siteerataan nykyisin jokaisessa sosiaali- ja terveysalan seminaarissa ja säästöhankkeessa. Se toimii perusteluna myös viranomaisten tiedonsaantioikeuksien laajentamiselle.
Valitettavasti kasvavista sote-kuluista vastuutetaan taho, jolla on vähiten resursseja puolustautua eli nk. moniongelmaiset asiakkaat, jotka käyttävät niin sosiaali- kuin terveydenhuollon palveluja. Vaivautuiko kukaan selvittämään ryhmän palveluhistoriaa ja -polkuja tai palvelujärjestelmän osuutta siihen miten yhdestä tilapäisestä ongelmasta kasvoi monta kroonista ongelmaa? Kuinka monella ongelmaryhmästä on lastensuojelun tai sijaishuollon historia? Entä sitten kun tämän nykyisen ongelmaryhmän edustajat kuolevat mutta kulujen havaitaan edelleenkin kasvavan viranomaisten laajentuneista tiedonsaantioikeuksista ja moniammatillisesta yhteistyöstä huolimatta? Miksi sote-yrittäjien annetaan ansaita miljoonia syrjäyttämistoiminnalla? Kun lasten koulunkäyntiongelmaan lastensuojelusta apua hakemaan tulleesta terveestä perheestä tulee muutamassa vuodessa moniongelmainen ja psykosomaattisesti oireileva sosiaali- ja terveydenhuollon ja sijaishuollon pitkäaikaisasiakas, onko vika vain apua hakemaan tulleen perheen?
Suomessa sijoitetaan edelleen lapsia hatarin perustein, perheiden jälleenyhdistämiseen ei edes pyritä ja sijoituksia tehdään paljon valvomattomaan laitoshuoltoon. Lastensuojelusta puuttuu edelleen niin tutkimustieto, valvonta, tulosvastuu, asiakkaiden oikeussuojakeinot kuin työntekijöiden vastuu- ja korvausvelvoitteet.
Ilman asiakkaiden oikeusturvan ja tietosuojan korjaamista, viranomaisten laajat tiedonsaantioikeudet voivat syventää lastensuojelukriisiä, lisätä huostaanottoja ja asiakkaiden sairastavuutta ja rapauttaa asiakkaiden oikeusturvaa entisestään.
Mielenterveyden Keskusliiton (MTKL) kannanoton mukaan sosiaaliviranomaisen hätiköity, aiheeton sijoitus- tai huostaanottopäätös aiheuttaa peruuttamattoman vahingon asuntonsa ja tukensa menettävälle köyhälle ja yksinhuoltajalle, vaikka päätös muuttuisi huoltajan todellisen terveydentilan ja huoltajana toimimisen kyvyn selvittyä esimerkiksi lääkärinlausunnon perusteella.
Lasten laitoshoidon vaaroista varoittavan Think Child Safe- kampanjan Institutional care- the last resort esitteessä kerrotaan, että ”lasten sijoittaminen lastensuojelulaitokseen vaarantaa heidän terveytensä ja kehityksensä, varsinkin jos lapsi on alle kolmivuotias. ”
Save the children- järjestön mukaan tutkimustieto osoittaa, että laitokset ovat usein turvattomia lapsille ja altistavat heitä laiminlyönneille, väkivallalle ja seksuaaliselle hyväksikäytölle, joka jää usein raportoimatta ja vaille seuraamustoimia. Järjestön mukaan pitkäaikaisen laitoshoidon seurauksena nuorilla ilmenee usein sopeutumisvaikeuksia, kodittomuutta, työttömyyttä, masennusta, rikollisuutta ja korkeita itsemurhalukuja. Valitettavasti kampanja on vaiettu Suomessa kuoliaaksi vaikka suomalainen Perhepiirissä- tutkimus vahvistaa havainnot. Huostaanotto lisää myös vanhempien sairastavuutta, taloudellisen tuen tarvetta ja ennenaikaista eläköitymistä.
Avunpyytäjää rangaistaan kovemmin kuin rikollista?
Tutkimustieto osoittaa, että nykyinen subjektiiviselle ja tarinallistetulle mutu-tiedolle perustuva lastensuojelun asiakasdokumentaatio muodostaa asiakkaille vakavan oikeusturvariskin. Mutudiagnooseja käytetään myös viranomaisten keskinäisen yhteisöllisyyden rakentamiseen vaikka mielenterveysepäilyillä heikennetään asiakkaiden somaattisten vaivojen hoitomahdollisuuksia.
Rikosoikeudessa on käytössä oikeudenmukainen oikeudenkäynti, tosiseikkaselvittely ja näytönarviointi, asiakkaalla on oikeus juridiseen apuun, saada asiakaskirjauksensa nähtäväksi ja tietää mistä häntä syytetään hyvissä ajoin ennen oikeudenkäyntiä. Rikosoikeudessa asiakasta ei voi myöskään tuomita samasta rikoksesta kahta kertaa ja rikosrekisterikin puhdistuu.
Rinnakkaistuomioistuimeksi muodostuneessa lastensuojelussa asiakkaan oikeusturva on huomattavasti heikompi kuin rikosoikeudessa. Asiakaskirjauksia, joita säilytetään jopa 75 vuotta ei voi aina edes nähdä ( esim. perhetyön ruutuvihkomuistiinpanot) saati oikaista, huostaanottojen pituudet vastaavat elinkautisia ja päätösten perustaksi riittää sosiaalityöntekijän lausuma ilman oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä, tosiseikkaselvittelyä tai näytönarviointia.
Sosiaalitoimen huostaanottopäätöksissä vedotaan usein vanhoihin rekisterimerkintöihin ja jo ohitettuihin elämäntilanteisiin. Sosiaalitoimi saattaa myös vaikeuttaa asiakkaiden tiedonsaantioikeutta mm. vaatimalla asiakasta yksilöimään haluttuja papereita, viivyttelemällä, toimittamalla paperit vasta oikeuteen tai pyytämällä niistä maksun.
Lastensuojelun perusongelma on, että voimassa olevia lakeja, ihmisoikeussopimuksia ja hyvän hallinnon periaatteita ei aina tunneta eikä noudateta, työntekijöillä ei ole vastuu- ja korvausvelvoitteita eikä asiakkailla ole riittäviä eikä toimivia oikeussuojakeinoja väärinkäytösten varalle. Ainoa valitusreitti on hidas ja tehoton kantelu.
Sosiaalipolitiikan professori J.P. Roos kirjoittaa: ”Salassapitovelvollisuuden ja toisaalta tiedonantovelvollisuuden rikkomisesta on tiedossa jopa rangaistuksia, mutta kaiken kaikkiaan sosiaalihuollon asiakaslaki (so. laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista) on nähdäkseni enemmänkin laki sosiaalihuollon virkamiesten oikeuksista saada ja käyttää asiakasta koskevaa tietoa miten vain haluavat. Silti sen yleiset määräykset edustavat aivan toisenlaista näkemystä, ja tässä kohdistankin huomion selkeään ristiriitaan: lain yleisten lähtökohtien perusteella voisi luulla, että lain tarkoituksena on asiakkaiden suojeleminen tai asiakkaiden edun huomioonottaminen, vaikka käytännössä laki toimii asiakkaita vastaan. Tällaisia lakeja on maassamme aivan liikaa. Voisi jopa väittää, että yleisesti ottaen suomalaisia kansanedustajia vedetään nenästä: he kiinnittävät huomiota lakien yleisperusteluihin, kun taas virkamiehet kiinnittävät huomiota vain niihin pykäliin, jotka vesittävät lakien tarkoituksen. ”
Pyydämme ystävällisesti, että tutustutte lähettämiimme asiakastapauksiin ja huomioitte raportoimamme epäkohdat sosiaalihuollon tiedonhallinnan uudistuksessa.
Ystävällisin terveisin Lokakuun Liike
Tämä lausunto on lähetetty sosiaalihuollon kansalliset tietojärjestelmäpalvelut- ryhmän henkilöille Maarit Laaksonen, Jarmo Kärki, Erja Ailio, Tellervo Alanärä, Taina Jokinen, Outi Lehtokari ja Sinikka Rantala.
________________________________________________________________________________________
Tiedonhallinnan uudistuksesta vastaaville henkilöille on lähetetty myös seuraava asiakastapauskooste:
Arvoisa sosiaalihuollon tiedonhallinnan uudistaja
Pyydämme teitä noudattamaan omassa toiminnassanne asiakaslähtöisyyttä ja -osallisuutta ja miettimään sosiaalihuollon tiedonhallintauudistuksen heikkoja kohtia näiden tapausesimerkkien valossa:
Vanhat terapiakirjaukset huostaanoton syynä
Naantalissa asunut sosiaaliohjaaja ja HOL (Huostaanotetut lainvastaisesti) ry:n perustaja Ani Leikonniemi on yksi niistä äideistä, jonka lapsen sijoituksen hallinto-oikeus myöhemmin purki perusteettomana. Hoitoapua syöpäsairaalle lapselleen hakenut Leikoniemi sai lastensuojelun "tukitoimena" perhetyöntekijät, jotka tekivät valheellisia ja vääristeleviä kirjauksia perheen arjesta huostaanotontarpeen aikaansaamiseksi. Myös Leikonniemen luottamukselliset keskustelut psykoterapeutille päätyivät hänen tietämättään lastensuojelun käsiin.
"Järkyttävintä kohdallani on ollut se, että vasta tammikuussa 2012 käydyssä rikosoikeudenkäynnissä paljastui se, että viranomaiset ovat perustaneet koko sijoitus- ja huostaanottoprosessinsa minun psykoterapialausuntoihini irrottaen sieltä sanoja ja lauseita omiin tarkoituksiinsa."
”Sain kauhukseni lukea huostaanottohakemuksesta asiayhteyksistä irrotettuja sanoja tunnekokemuksistani vuosilta 1965-67. Poiminnat oli siirretty 2000-luvulle. Yhdestäkään lastensuojelun asiakirjasta ei löydy lainmukaista merkintää siitä, milloin ja mistä lastensuojelijat olivat lausunnot hankkineet. ”
Kun Leikoniemi pyysi tietojaan sosiaalityöntekijältä, tämä vaati yksilöimään halutut paperit. Kuitenkaan lastensuojeluasiakirjoihin ei ollut kirjattu, mitä tietoja sosiaalitoimessa oli. Asiakkaan oli mahdotonta yksilöidä tietoja, joita hän ei tiennyt olevan olemassa. Hän ei voinut puolustautua sellaisia huolia ja epäilyjä vastaan, joiden konkreettista sisältöä hän ei tiennyt. Ei, vaikka lain mukaan kirjaukset on näytettävä asiakkaalle.
”Tietosuoja joutuu outoon valoon, jos sen varjolla estetään ihmistä näkemästä häntä tai lastaan koskevaa tietoa. Korjaapa sitten siinä virheet."
Nykyään lastensuojelu saa antaa, vastoin huoltajan suostumusta, välttämättömiksi määrittelemiään tietoja muille viranomaisille tai vaikkapa toisen kunnan toimeksiannosta toimivalle yksityiselle lastensuojelulaitokselle.
- Lastensuojelussa käytetään ja jopa kerätään vanhoja ja virheellisiä tietoja eikä niitä edes vanhempien vaatimuksesta korjata, joten nämä vanhat ja virheelliset tiedot päätyvät viranomaisten päätöksiin. Hallinto-oikeudet eivät tutki lastensuojeluviranomaisten tekemien kirjausten oikeellisuutta vaan luottavat sokeasti siihen, että viranomaiset ovat tutkineet perheen tilanteen siten kuin lastensuojelulaki sen määrää tutkittavaksi.
102 virhettä asiakaspapereissa - vuosien turha huostaanotto
Haapasista tuli lastensuojelun asiakkaita, kun äiti kertoi terveyskeskuskäynnin päätteeksi olevansa väsynyt. Hän hoiti lasten lisäksi lypsykarjaa. Lasten isä kävi kaksivuorotöissä.Terveyskeskus teki lastensuojeluilmoituksen.
"Vyöry lähti liikkeelle, vaikka myöhemmin on todettu epävirallisesti, ettei lastensuojeluilmoitusta olisi pitänyt tehdä."
Perhettä on vuosien varrella epäilty eri asioista. Yliopistosairaala ei löytänyt hyväksikäyttöä. Vanhemmilta ei todettu mielenterveysongelmia. Päihteitä ja väkivaltaa ei ole epäilty, mutta perheen vahva usko Jumalaan on noteerattu.
Lapset sijoitettiin kiireellisesti päiväkodista ja hallinto-oikeus vahvisti huostaanoton. Perheen ja tukihenkilöiden mukaan käsittelyssä ei kuultu perhettä tukevia todistajia. "Osoitimme 102 kohtaa, jotka olivat perättömiä tai vääriä", Timo Haapanen sanoo. Yksi tunnustettiin aiheettomaksi, mutta se palasi papereihin kesällä."
"Salassapitovelvollisuuden taakse vetäydytään", tukihenkilö Peiponen huomauttaa.
Todistuksetkaan eivät aina riitä. Äidistä on pyydetty kaksi lausuntoa mielenterveystoimistosta, mutta niitä ei uskota. Isästäkin pyydettiin, mutta toimisto ei pitänyt sitä aiheellisena.
Apua ei ole tullut kuntia valvovasta aluehallintovirastostakaan. Yhteen kanteluun vastattiin, että kantelijan pitää oikaista asia itse. Tuoreimpaan ei ole vielä ratkaisua.
Kuntalaisen mahdollisuus tarkistaa itsestään kirjattuja tietoja vaihtelee. Terveydenhuollon asiakkaalla on oikeus nähdä tietonsa ja korjata virheet, mutta sosiaalihuollon asiakas voi tarvita siihen tietosuojavaltuutettua. Potilaslaki määrää tekemään muutokset, mutta sosiaalihuoltoon kertyneet tiedot katsotaan henkilörekisteriksi. Omien tietojensa katsomista ja muuttamista pitää anoa kunnalta, joka voi suostua tai olla suostumatta.
Kieltäytymisestä pitäisi antaa todistus, jonka kanssa lähdetään tietosuojavaltuutetun toimistoon. Moni ei lähde: toimisto ratkaisee vain muutamia sosiaalihuollon asioita vuosittain. Haapaset kuulivat mahdollisuudesta HS:ltä. Haapasten kotikunta ostaa sosiaali- ja terveyspalvelunsa viiden kunnan yhteiseltä Peruspalveluliikelaitos Saarikalta. Siellä mahdollisuus tarkistaa tietonsa vaihtelee palvelualueelta toiselle. Lain vaatimaa tietosuojavastaavaa ei ole vielä nimetty.
Perheen yhdistämisen puolesta kerättiin kunnassa kaksi adressia, mutta huostaanoton vahvistanut hallinto-oikeus piti asian tuomista julkisuuteen raskauttavana.
Vanhemmat hakivat syksyllä huostaanoton purkua. Kielteinen päätös tuli heinäkuussa. Perusteissa mainittiin myös kertaalleen papereista poistettu tieto, joka on epävirallisesti myönnetty keksityksi. Perhe on valittanut tästäkin päätöksestä.
"Ilman ystäviä, kyläläisiä ja Jumalaa emme olisi jaksaneet", Maija Haapanen sanoo. HS/Päivi Repo
Äitiä yritettiin lavastaa perhesurmaajaksi
Sosiaalikasvattaja Tiina Liljeberg kertoo: ”Olin lähtenyt pyytämään ja lopulta vaatimaan lastensuojelusta lainmukaisia avohuollon tukitoimia, joihin ei ollut varaa. Erityislapsiperheelle sopivia tukimuotoja ei ollut tarjolla, eikä sellaisia osattu räätälöidä. Kiireelliseen sijoitukseen varaa olisi kuitenkin ollut milloin vain. Niin myös laajoihin psykologisiin tutkimuksiin. Siitäkin huolimatta, että terapeutti, lääkärit ja sairaanhoitajat joiden vastaanotolla kävin yksin tai poikani kanssa, eivät olleet koskaan mitenkään ilmaisseet huolta mielenterveydestäni – väsymyksestäni ja yksinäisyydestäni sekä vähäisestä verkoston tuesta kylläkin.
Sosiaalityöntekijä toimi selkäni takana juuri siten, miten toimitaan valmisteltaessa kiireellistä sijoitusta. Hän metsästeli mahdollista diagnoosiani kaikkialta, kysyi isältä, voiko isä ottaa lapset luokseen ja piti kiirettä, ettei kukaan ehtisi tuoda positiivista näkemystään minusta – lapsen äidistä – ryhmän tietoon.
Meidän perheemme kohdalla lastensuojelu siis tarjoitti sitä, että kymmenen ”asiantuntijaa” pohtivat sosiaalityöntekijän valikoimien tietojen ja kirjoituksen perusteella, mitä meidän perhe tarvitsisi.
Tuntematta ja tapaamatta meistä ketään. Lukemalla papereista asioista, joista suurin osa ei pitänyt edes paikkaansa. ”
Sosiaalityöntekijä ”sanoitti” raiskatusta prostitoidun
Lainvastaisesti pahamaineiseen lastensuojelulaitokseen huostattu Krista kertoo lastensuojelussa kohtaamastaan leimaamisesta : ”Yllättäen toukokuussa kuulin, että sosiaalityöntekijäni olivat tehneet huostaanottohakemuksen hallinto-oikeuteen. Päätös tuli heinäkuussa. Minut oli otettu huostaan. Perusteluissa luki esimerkiksi, että myyn seksuaalisia palveluita aikuisille miehille yöpaikkaa vastaan. Olin järkyttynyt. Mitä tämä tarkoittaa? Minut oli raiskattu heinäkuussa 2009 ollessani 13-vuotias, mutta nyt minun väitettiin myyvän itseäni! Sosiaalityöntekijäni olivat halunneet ymmärtää väärin yöpymiseni yhden tutun pojan luona karkumatkallani. Heidän kertomuksensa ei ollut muunneltu totuus, vaan se oli täysin uusi tarina. En enää luottanut viranomaisiin.”
Ilman sosiaalihuollon työntekijöiden vastuu- ja korvausvelvoitteiden kuntoon saattamista vastaavia tapauksia tulee lisää. On naivia uskoa, että pelkkä laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista riittäisi ehkäisemään asiakastietojen väärinkäyttöä kun se ei ole estänyt väärinkäyttöä tähänkään asti. Lastensuojelun urkinnan mahdollistava uudistus voi myös kasvattaa sote-kuluja kun asiakkaat eivät luota terveydenhoidon salassapitoon ja hakeudu hoitoon ajoissa.
Pyydämme ystävällisesti, että huomioitte raportoimamme epäkohdat sosiaalihuollon tiedonhallinnan uudistuksessa.
Ystävällisin terveisin Lokakuun Liike
Muita uusia Lokakuun liikkeen julkaisuja
☞ Kuka kertoo kunnanjohtajalle? Avoin kirje Tuusulan kunnalle
☞ Perhekuntoutuksen lyhyt oppimäärä
☞ Tue lapsia ja perheitä- älä bisnestä
☞ WANTED: information about Foster Care Associates and Core Assets Group
☞ Turvapaikanhakijat lapsibisneksen ankkureina
☞ Vetoomus kansanedustajille
☞ Lastensuojelun äärioikeistolaiset ja porvarilliset hyveet
☞ Lastensuojelua Amerikassa Talentialaisittain
☞ Huolikapitalismin aikaa
☞ Kyselee, kyselee vaan ei halua kuulla
☞ Kala ei tarvitse polkupyörää eikä diagnoosi lastensuojelua
☞ Nalleilua jo 10 vuotta
RSS Feed
