Lastensuojelun Keskusliitto (LSKL)- Sijaishuollon ja asiantuntija-viranomaisten yhteinen liitto
Lastensuojelun Keskusliiton jäsenlistaa tarkastellessa voi päätellä, että lastensuojelujärjestöt muodostavat sosiaalilaitosten ja muun sosiaalibisneksen, lastenpsykiatrian, sosiaalialan ammattijärjestöjen sekä poliittisen vallan kanssa yhden korporatistisen kokonaisuuden.
Järjestön jäsenlistaa ja kannanottoja lukiessa vakuuttuu myös, ettei lastensuojelun palvelujärjestelmää ole luotu asiakkaita varten. Se on pikemminkin keskinäisen kädenväännön tuloksena syntynyt eri ammattiryhmien etuja ja uskottavuutta palveleva alati muuttuva rakennelma, jonka tehtävänä ei ole auttaa asiakkaita/potilaita parantumaan vaan edistää työntekijöiden hyvinvointia ja arvostusta yhteiskunnassa.”
Samoin kuin psykiatrian historia, myös sosiaalityön ja erityisesti lastensuojelun historia on omituinen sekoitus psykologisia kultteja, muotivirtauksia, oppiriitoja, valtataisteluja, lobbauksia, ammattiryhmien keskinäistä kädenvääntöjä ja haitallisia jos ei suorastaan julmia hoitokeinoja.
Lastensuojelun Keskusliitolla on 94 jäsenjärjestöä ja 39 kunta- tai kuntayhtymäjäsentä. Moni jäsenjärjestö tuottaa laitospalveluja ja omistaa lastensuojelulaitoksia, joista Lokakuun Liikekin on kirjoittanut mm. A-klinkkasäätiö, Ammatillisten Perhekotien Liitto APKL ry , Ensi- ja turvakotien liitto, Helsingin Diakonissalaitos, Nuorten Ystävät ry, Pelastakaa Lapset ry, Romano Missio ry, Sippolan koulukodin kannatusyhdistys ry, SOS-Lapsikylä ry ja Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry .
Ammattiyhdistyksia jäsenjärjestöistä ovat mm. Sosiaali-, terveys- ja kasvatusalojen ammattiliitto STEKA ry, Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö TALENTIA ry, Sosiaalijohto - Socialledning ry, Sosiaalipedagogit Talentia ry, Suomen Lastenhoitoalan Liitto, Suomen Lastenlääkäriyhdistys ry, Suomen Lapsipsykiatriayhdistys ja mm. Milapron ja Perhehoitokumppanit Suomessa Oy:n sisältävä Suomen lastensuojelun avohuollon toimijat ry.
Muussa lastensuojelubisneksessä jäsenjärjestöistä toimivat mm. Perhehoitoliitto ry ja Pesäpuu ry.
Puolueillakin on näppinsä mukana: Nuorten Kotkain Keskusliitto NKK ry, Suomen Demokratian Pioneerien Liitto ja Vesaisten Keskusliitto (keskusta) kuuluvat Lastensuojelun Keskusliittoon (LSKL).
Yhteisöt, joissa Lastensuojelun keskusliitto (LSKL) on itse jäsenenä kattavat niin elinkeino-elämän , median kuin kiinteistöbisneksen. Niihin kuuluu mm. Aikakauslehtien Liitto (Aikakausmedia), Kehitysyhteistyöjärjestöjen EU-yhdistys Kehys ry, Kehitysyhteistyön Palvelukeskus Kepa ry, Kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liitto Kultti ry, Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteistyöyhdistys YTY ry, Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto STKL ry, Suomen kiinteistöliitto, Suomen köyhyyden ja syrjäytymisen vastainen verkosto EAPN-Fin, Suomen YK-liitto, Terveyden edistämisen keskus ry ja Yhteiskuntaviestinnän yhdistys YVY ry.
Lastensuojelun Keskusliitto vaikuttaa sosiaaliviraston ja lapsibisneksen jatkeelta ja edunvalvojalta. Kunnat (39 jäsentä) kuuluvat liittoon lastensuojelutoimensa takia. Lastensuojelu on olevinaan lasten hyväksi tapahtuvaa pyyteetöntä toimintaa mutta ammattiyhdistysten kuuluminen liittoon on jo liiankin läpinäkyvää. Ammattiyhdistyksillä on usemmiten vahva puoluekytkös. Siellä missä on rahaa ja valtaa, ovat puolueetkin aina mukana. Lisäksi monessa merkittävässä jäsenjärjestössä kuten Mannerheimin Lastensuojeluliitossa on ollut ja on merkittäviä politiikkoja.
Järjestöjen sivuja selatessa törmää usein "RAY tukee" logoon. Kun laskee jäsenjärjestöjen omaisuuden ja vuositulot yhteen niin saatava summa on kansantaloudellisestikin merkittävä. Jo pelkät julkisrahoitettujen sijaishuoltotoimijoiden hoitovuorokausimaksut kustantavat lähemmäs 1000 000 000 euroa vuodessa.
Jäsenlista on yllätyksiä täynnä. LSKL:n jäsenten kaltoinkohtelemat ex- sijoitetut, joille Suomi ei aio maksaa senttiäkään kärsimyskorvauksia voivat selata jäsenlistaa ja huomata entisten kaltoinkohtelijoidensa toimivan mm. sosiaalialan järjestöjen johtotehtävissä ja toimihenkilöinä, PRIDE- valmentajina ja lastensuojelun edunvalvojina.
Lastensuojelutoiminta syntyi punaorpojen valkaisemiseksi ja kapinasukupolven ehkäisemiseksi
Marko Paavilaisen mukaan Lastensuojelun keskusliitto syntyi tarpeesta sovitella lastensuojelukentän jakaneiden stählbergiläisten ja mannerheimiläisten keskinäiset kiistat.
"Ester Ståhlberg, suomalaisen lastensuojelun keulahahmo mielsi miehensä poliittiset vastustajat myös omiksi vastustajikseen, mikä koski etenkin C. G Mannerheimia, joka hävittyään presidentinvaalit näytti Ståhlbergistä havittelevan valtaa ja kunniaa poliittisen areenan ulkopuolella.
Ståhlbergin ja Mannerheimin keskinäinen epäluulo johti kahden kilpailevan lastensuojelun keskusorganisaation syntymiseen. Mannerheimiläisten ja ståhlbergilaisten köydenveto ja kielteinen julkisuus toimi kumpaakin ryhmittymää vastaan.
– Sisäpoliittinen tilanne ja maan ensimmäiset presidentin vaalit heijastuivat mielenkiintoisella tavalla järjestömaailmaan ja sitä kautta lastensuojeluun. Mannerheimin roolista järjestökentässä paljastuu kirjassa myös uusia, aikaisemmin tuntemattomia puolia, kertoo Marko Paavilainen.
Järkisyitä lastensuojelun jakautumiselle oli vaikea ymmärtää. Kansalaissodan jäljiltä maassa oli jopa parikymmentä tuhatta orpolasta. Molemmat ryhmittymät pelkäsivät, että punaorvoista ja huonosti hoidetuista lapsista varttuisi uusi kapinasukupolvi."
Nyt jotkut Lastensuojelun Keskusliiton jäsenjärjestöt ovat ottaneet tehtäväkseen alkaa itse tuottaa uutta kapinasukupolvea mielivaltaisilla sijoituksilla, koko lapsuuden kestävillä huostaanotoilla, sijoitettujen lähisuhteiden, koulutusurien ja terveydenhuollon laiminlyönneillä ja muulla ala-arvoisella kohtelulla.
Kansan kahvin- ja huvittelunhimo takasi lastensuojelujärjestöjen rahoituksen
"1920- ja 1930-lukujen taitteen pulakauden ollessa syvimmillään kansalaisjärjestöjen merkitys lastensuojelussa korostui. Myös lastensuojeluväen yhteistyö nähtiin entistä tärkeämpänä, kun maan ensimmäisen lastensuojelulain (1937) myötä järjestöjen lastensuojelutyö ja yksityiset lastensuojelulaitokset katsottiin osaksi yhteiskunnallista lastenhuoltojärjestelmää.
Sosiaaliministeri Bruno Sarlinin uhatessa taloudellisilla sanktioilla saatiin kilpailevat lastensuojeluleirit neuvottelupöydän ääreen ja koko lastensuojelukentän yhteistyöorganisaatioksi perustettiin Lastensuojelun Keskusliitto.
Taloudellisia resursseja lastensuojelujärjestöille saatiin puolestaan hyödyntämällä sodan jälkeistä aineellista pulaa ja kahvinhimoa. Lastensuojelun Keskusliiton johdolla järjestettiin Lasten Päivän arpajaiset 1945, jonka palkintona oli ruotsalaisten lahjoittamaa aitoa kahvia.
– Arpajaiset oli valtava menestys. Arpoja jonotettiin tuntitolkulla, vastaavia jonoja ei ollut milloinkaan nähty Helsingissä, kertoo Paavilainen.
Lasten Päivä vuonna 1945 tuotti lastensuojelutyöhön varoja yhteensä nykyrahassa 2.7 miljoona euroa. Lasten Päivää järjestäneet järjestöt perustivat myöhemmin Lasten Päivän Säätiön, joka ylläpitää edelleen Linnanmäen huvipuistoa Helsingissä ja rahoittaa lastensuojelua".
LSKL:n saavutuksia: sotalelujen, Sex Pistolsien ja sananvapauden kieltäminen
"1960-luvulla lapsen oikeudet alkoivat muodostua lastensuojelun lähtökohdaksi. Keskustelu sosiaalihuollosta kietoutui pitkälti nuorisoradikaalien perustaman Marraskuun liikkeen esille tuomien termien pakkoauttaminen, vapaudenriisto ja vähemmistöt ympärille.
– Lasten jopa katsottiin tarvitsevan suojelua lastensuojeluviranomaisten mielivaltaa vastaan.
1970-luvulla puolestaan otettiin askeleita taaksepäin kohti perinteistä lastensuojelunäkemystä, ja korostettiin lapsen etua sekä suojelua lasta uhkaavilta tekijöiltä. Suojelussa mentiin jopa niin pitkälle, että Lastensuojelun Keskusliitto vaikutti ratkaisevasti siihen, että rock-yhtye Sex Pistolsia ei päästetty esiintymään Suomeen.
Keskusliiton aloitteellisuudella syntyi myös sopimus, jolla lelukauppiaat vetivät sotalelut pois lelutarjonnasta. 90-lukua puolestaan hallitsi keskustelu lamasta ja julkisten leikkausten vaikutuksista lapsiin.
2000-luvun Suomi on vauras yhteiskunta, mutta kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä kasvaa jatkuvasti".
Yksi syy kasvuun on lapsen äänellä puhumaan pyrkivien aikuisten edunsaajien ja asiantuntija-ammattien määrän räjähdysmäinen kasvu, jota Lastensuojelun Keskusliittokin tuottaa ja ylläpitää. Liiton suosimasta lapsen etu- käsitteestä on tullut lyömäase, jolla voidaan argumentoida sekä lapsen tosiasiallista mielipidettä että biologisten vanhempien näkemyksiä vastaan. Liiton työryhmistä löytyvät lähes kaikki toimijat ja toimintakäytännöt, joista Lokakuun Liikkeelläkin on ollut asiaa. Sen paremmin kotimainen kuin ulkomainen kritiikki ei ole vaikuttanut jäsenjärjestöjen toimintakäytäntöihin. Myös valta-asemat tuntuvat säilyvän vuodesta toiseen samoilla henkilöillä.
Palvelunkäyttäjiä; lastensuojelulapsia ja heidän vanhempiaan ei ole liittoon huolittu koskaan mutta liiton jäsenjärjestöistä löytyy lukuisia lasten ja vanhempien ihmis- ja perusoikeuksien loukkauksiin syyllistyneitä ja tuomittuja yhteisöjä ja yrityksiä. Joidenkin asiantuntijastatuksella esiintyvien jäsenten käytännön asiantuntijuus tuntuu typistyvän taitoon estää oikeusviranomaispuuttumiset omaan työhön harhaanjohtavia asiakirjoja tuottamalla.
Myös liiton kannanottoja ja diskursseja voi pitää lastensuojelujärjestelmää puolustelevina ja asenteellisina . Liitto lausui mm. että lastensuojelu ei ole rankaisua ja että lastensuojelun asiakkaista 80 % saa tukea ja apua avohuollossa, jonka jälkeen mm. HuosTa tutkimus osoitti, että jopa 85% lapsista ei saa tarvitsemaansa palvelua , perheiden jälleenyhdistämisiin ei edes pyritä ja kotiin palaamista estivät puuttuvan tuen lisäksi viranomaismielivalta, työntekijöiden negatiivinen asenne ja suuri vaihtuvuus sekä biologisten vanhempien vanhemmuuden mitätöinti.
Outona voi myös pitää liiton kaksinaismoralismia ja kaksoistandardeja esim. laitosnuorten karkaamistapauksissa. Lasten pakomatkoja, joista tehdään vuosittain vuodessa jopa 3 500–4 000 virka-apupyyntöä poliisille kutsutaan liitossa ”luvattomiksi poissaoloiksi”. Lapset ja nuoret karkailevat liiton jäsenjärjestöjen turvattomiksi määrittelemiin koteihinsa, joista heidät retuutetaan poliisin avustuksella takaisin jäsenjärjestöjen "kodinomaiseksi hoivaksi " tai "erityiseksi huolenpidoksi" nimettyyn valvomattomaan laitoshoitoon. Jos nuori joutuisi seksuaalisen hyväksikäytön kohteeksi karkureissulla kotoa, lastensuojelu vastuuttaisi vanhemmat välittömästi sekä karkaamisesta että hyväksikäytöstä ja huostaanotto pois kotoa olisi lähes varma.
Sijaishuollosta tapahtuneen karkureissun aikana tapahtunut hyväksikäyttö taas ei lastensuojelun mielestä ole laitoksen vastuulla eikä johda laitoksen vaihtamiseen vaan todennäköisesti nuoren rankaisemiseen , tyypillisimmin rajoittamalla hänen tapaamismahdollisuuksiaan lähiomaisiin, joita pidetään tutkimatta ja psykoanalyyttisiin teorioihin vedoten automaattisesti syyllisinä kaikkeen oireiluun.
LSKL:n ohjelmajohtaja on puhunut nuorten hatkamatkojen aikaisesta "itsealtistuksesta vaaroille" syyllistäen nuoria ja vierittäen vastuun karkaamisesta ja vahingoista heille. Liitossa paheksutaan rakenteelliseen sosiaalityöhön kuuluvaa asiakkaiden sosiaalista raportointia epäkohdista ja taltiointien julkaisuja samaan aikaan kun liiton jäsenjärjestöjen lastensuojeluyritykset julkaisevat lehdissä nuorten kasvokuvia ja tietoja sijainnista ja lastensuojeluasiakkuuksista. Kaksoisstandardejaan noudattaen Lastensuojelun Keskusliitto ymmärtääkin rakenteellisen sosiaalityön lähinnä lastensuojelun valheelliseksi imagonrakennukseksi ja asiakkaiden sananvapauden ja sosiaalisen raportoinnin vihapuheeksi.
Toki liitto on ajanut kannatettaviakin päämääriä mutta jo sen sijaishuoltoon ja lapsen äänellä puhumaan pyrkiviin aikuisiin asiantuntijoihin painottuva jäsenpohja ja korporatistinen toimintakulttuuri estää niin perheiden osallisuuden ja sosiaaliset innovaatiot kuin oikea-aikaisen ja tehokkaan puuttumisen jäsenjärjestöjen väärinkäytöksiin.
Sijaishuollon valvontaa tai asiakkaiden oikeusturvaa ei ole saatettu kuntoon. Eduskunnan oikeusasiamies Jääskeläinen onkin nimennyt lastensuojelun yhdeksi suurimmista suomalaisista ihmisoikeusongelmista. YK:n lapsen oikeuksien komitea on huomauttanut Suomea paitsi runsaasta huostaanotettujen määrästä myös lasten olemattomasta kuulemisesta huostaanottojen yhteydessä, yhtenäisten sijaishuoltoon sijoittamisen kriteereiden puuttumisesta, sijaishuoltopaikkojen puutteellisesta valvonnasta ja perheen jälleenyhdistämisvelvoitteen laiminlyönneistä.
Lastensuojelun toimintakäytäntöjä ja vuorovaikutusta vaivaa sama tutkimustiedon puute, asenteellisuus ja ylimielisyys kuin punaorpo- tai pakkoauttajakeskustelun aikoihin. Lukuisat EIT- tuomiot eivät ole vaikuttaneet työskentelytapoihin lainkaan.
Lastensuojelun keskusliitonkin päätehtäväksi näyttää muodostuneen status quon; lastensuojelun eettisesti arveluttavan eturyhmätalouden ja vinoutuneen tiedontuotannon ja -välityksen ylläpito.
Marko Paavilainen: Ristiaallokosta lapsen oikeuksiin - Lastensuojelun yhteistoiminnan historia.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 1342 / Tieto. 416 sivua, ISBN 978-951-222-318-0. Kariston kirjapaino Oy, Hämeenlinna 2012.
Lue myös:
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/talous-ii-lastensuojelujarjestot-bisneksen-syrjassa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/talous-iii-vanhemmuudenarviointi-kasvavana-bisneksena
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/talous-v-uushuutolaisuusverkostoissa-piiri-suuri-pyorii
http://yle.fi/vintti/yle.fi/tv1/juttuarkisto/dokumentit/dokumenttiprojekti-varastettu-lapsuus2679.html
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/74821/Rap_2016_22.pdf?sequence=1
http://www.knuutilaki.net/kirjoitukset/12-kasvojen-kohotusta-ja-maineen-puhdistamista
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tuottoisa-myytti-riskiperheista
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/yksi-syrjaytetty-nuori-tuottaa-syrjayttajilleen-miljoonan
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/banaali-paha-piiloutuu-byrokratiaan
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sijaishuollon-hullunkuriset-riskiperheet
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/mita-vihapuhe-on
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sosiaalihuollon-tiedonhallinta-uudistus-rapauttaa-asiakkaiden-oikeusturvaa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lapsiasiavaltuutettu-korporatismin-takuumiehena
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/miten-sosiaalinen-ongelma-periytetaan-osa-1
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/salaisten-hairioiden-etsinta-estaa-vakivallan-havaitsemisen
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sosiaalityon-tutkimus-tarvitsee-huostaanottoa
RSS Feed
