Blog Archives

Sijaisisä hyväksikäytti sijaislastaan Raahessa

29/10/2014

Raahelainen sijaisisä Asko Rauhala tuomittiin sijaislapsensa törkeästä seksuaalisesta hyväksikäytöstä vankilaan tammikuussa 2013. Vuonna 1963 syntynyt sijaisisä oli neljällä eri kerralla kosketellut muun muassa rintoja ja sukupuolielintä. Hän oli myös muulla tavoin vahingoittanut alle 16-vuotiaan seksuaalista kehitystä. Viimeisimmällä kerralla sijaisisä meni niin pitkälle, että tekoa voi nimittää sukupuoliyhteydeksi.

Uhri oli huostaanotettu tyttö, joka oli tekohetkellä 14-15 -vuotias. Teot ajoittuvat lähes kahden vuoden ajanjaksolle, vuosille 2010-2012.

(Kuvankaappaus: vanhemmat.com)

Ylivieska-Raahen käräjäoikeus perusteli pitkää 2 vuoden 2 kuukauden vankeustuomiota sillä, että rikos pystyi aiheuttamaan erityistä vahinkoa lapselle. Lapsen asema oli erityisen riippuvainen tuomitusta, koska Rauhala oli hänen sijaisisänsä. Uhrin kotikunnan lastensuojelu oli sijoittanut uhrin asumaan Rauhalan luo.

Rauhala joutuu maksamaan uhrille kärsimyksestä 10 000 euroa ja tilapäisestä haitasta 6 500 euroa. Lisäksi hän joutuu maksamaan valtiolle oikeudenkäynti- ja todistelukuluja yli 4 500 euroa. Lisäksi oikeus määräsi Rauhalan maksamaan oikeudenkäyntikuluja tuhansia euroja.
Syytetty tunnusti suurimman osan teoista.

Muita sijaishuoltoa koskevia artikkeleja mm.:

Kristan tarina I: Hyväksikäytetty tyttö huostaan
Kristan tarina II: Kahden psykiatrin eriävät näkemykset
Kristan tarina III: Taistelu vääriä tulkintoja vastaan
Kristan tarina IV: Tyhjän päällä lastenkodissa
Kristan tarina V: ”Hanttiin panemalla tunsin eläväni”

Sijaisäiti runteli tyttöä kääretortun takia
Facebook-kohu: "Voiko firman kunniaa loukata?" - Lokakuun liikkeen analyysi Ylen sijaishuoltouutisista
Sijaisperheessä pahoinpideltyjen lasten äiti: "Taistelkaa!"
Kemi-Tornio: Sijaisäiti sai ehdollista pahoinpitelystä
Valtio ei ole ottanut sijaishuollon väkivaltaa vakavasti

Viimeisiä juttuja:

LOKAKUUN MANIFESTI
October Manifesto
Lokakuun manifesti korjaa lasten oikeuksia
10 muutosehdotusta: perheidensuojeluun
Lokakuun liike - rakenteellista sosiaalityötä
Open letter to Committee for the Prevention of Torture (CPT)

Lastensuojelu bisneksestä:

TALOUS I: Lastensuojelu työllistää paljon enemmän kuin poliisi
TALOUS II: Lastensuojelujärjestöt bisneksen syrjässä
TALOUS III: Vanhemmuudenarviointi kasvavana bisneksenä
TALOUS IV: Huostia tukenut lastensuojelukerroin poistuu pian
TALOUS V: Uushuutolaisuusverkostoissa "piiri suuri pyörii"

Comments

Lokakuun manifesti korjaa lasten oikeuksia

21/10/2014

Comments

Lastensuojelun vakavan kansallisen kriisin takia Lokakuun liike on
tehnyt omat muutosehdotuksensa lastensuojelun laadun ja asiakkaan
oikeusturvan parantamiseksi. Noin joka toinen tunti lastensuojelun
pakkotoimet kohdistuvat johonkin lapseen, joka siirretään
pois kodistaan. Lähes 18 000 lasta joutuu asumaan
kodin ulkopuolella.

Lokakuun liike on huomioinut ehdotuksessaan Euroopan
ihmisoikeustuomioistuimen ja YK:n lapsen oikeuksien komitean esille
nostamat lapsen etua vaarantavat tekijät lastensuojelutyössä.
Muutoslista julkaistaan YK:n päivänä 24.10.

Muutosehdotuslista on ainutlaatuinen Suomen historiassa,
koska sen ovat laatineet lastensuojelun asiantuntijat perustaen
ehdotuksensa laajoihin asiakaskokemuksiin ja asiakkaiden kuulemiseen.
Lokakuun liike edellyttää, että Suomen valtio ryhtyy
haastattelututkimuksena selvittämään nykyaikaan sijoittuvia,
lastensuojelun kansalaisiin kohdistamia vääryyksiä ja rikkomuksia.
Totuuskomission perustaminen on käynyt välttämättömäksi
yhteiskuntarauhan uhkatekijäksi muodostuneiden lastensuojelun
vääristyneiden toimintamallien lopettamiseksi.

Yhteys: [email protected]

varatuomari yht.maist.
Leeni Ikonen Anu Suomela
Puh. 0400 839093 Puh. 040 570 3034
Email: [email protected] Email: [email protected]

Comments

LL listaa: 67 yritystukea saanutta lastensuojelufirmaa 2011/12

6/10/2014

Comments

Ylen MOT-ohjelman ansiosta suomalaisilla on nyt tietokanta, avoin data, joka kokoaa yhteen tiedot eri ministeriöiden ja eri tukimuotojen maksuista yritysten tileille: "Vuosi 2012 toi aineistoon lisää melkein 700 miljoonan euron edestä jaettuja suoria tukia ja vielä lähes 100 miljoonaa euroa yritysten tutkimustyöhön lainattua rahaa. Kaikkiaan tietokanta sisältää jo noin 6 miljardin euron edestä yrityksille tukina maksettua veronmaksajan rahaa."

Lokakuun liike on aiemmin kirjoittanut (linkit alla) lastensuojelubisneksestä: ala työllistää vähintään puolet enemmän kuin poliisi ja pelkästään sijaishuollossa liikkuu lähes miljardi euroa. Sijaishuollonkin takana vaikuttavat isot tahot. Esimerkiksi Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n erilaisissa valiokunnissa ja työryhmissä on monia lastensuojelulla kovaa liikevoittoa tekevien yritysten edustajia.

Lastensuojelutalouden lonkerot ulottuvat laajalle. Eduskunnan alainen Sitra, joka Ylen mukaan tahkoaa rahaa yksityistämällä terveydenhuoltoa, on yksi sijoittajista Korona Investin hallinnoimissa rahastoissa, joka taas on hankkinut osuuden esimerkiksi lastensuojeluyritys Care Companysta, jonka MilaPro-aputoiminimeen (konsernin sateenvarjonimi) on liittynyt Lämminsyli-lastensuojelulaitos. Tämä lastensuojelulaitos on saanut Satakunnan TE-keskukselta palkkatukea noin 3 500 euroa vuosina 2011–12. Tammikuussa 2014 lastensuojelulaitoksen työntekijä sai tuomion lapsen törkeästä seksuaalisesta hyväksikäytöstä.

Lastensuojelualalla toimivan, listalle merkityistä suurimmat yritystuet saaneen Nuorten Ystävien ohjaajille ja aluejohtajalle annettiin tuomioita viime viikolla.

Lokakuun liikkeen lista yritystukea 2011–12 saaneista lastensuojelufirmoista

Ylen mukaan hallitus pyrkii vähentämään yritystukia, mutta todellisuudessa suunta on täysin päinvastainen.
Yritystuilla on kannattajansa ja kritisoijansa. Lokakuun liike ei ota kantaa tähän laajaan kysymykseen poimiessaan juttuunsa MOT-ohjelman tietokannasta lasten ja nuorten laitoksia ja ammatillisia perhehoitoperhekoteja ja lastensuojelun parissa työtä tekeviä yrityksiä.

Suomessa on noin 500 lasten ja nuorten laitosta ja ammatillista perhehoitoyritystä, joiden henkilöstömäärä on yli 4 500. Yhden yrityksen liikevaihto on keskimäärin 635 000 euroa, alan koko liikevaihto runsaat 321 miljoonaa euroa (lähde).

MOT-tietokannasta löytyi hakusanoilla 67 lastensuojelualan yritystä, joista valtaosa on ammatillisia perhekoteja. Sen perusteella voi suuntaa-antavasti arvioida, että noin joka kahdeksas Suomen ammatillisista perhekodeista on viime vuosina saanut yritystukea. Saadut yritystuet ovat Ely-keskuksen yrityksen kehittämisavustuksia, MMM:n mikroyritystukia tai TE-keskuksen palkkatukia.

Listalle on linkitetty niiden yritysten tietoja, jotka ovat saaneet yli 10 000 euroa yritystukea vuosina 2011–12. Monet tukien saajat ovat olleet ilman tukiakin varsin menestyviä yrityksiä tehden hyvää liikevoittoa. Joidenkin yritysten talous on tukien saamisen jälkeen kasvanut, mutta joidenkin heikentynyt, jopa muuttunut tappiolliseksi. Kuulisimme mielellämme ao. listattujen yritysten johdolta heidän kokemuksistaan yritystuista, niiden vaikutuksista yrityksen talouteen ja kehittymiseen sekä ajatuksiaan yritystukien tarpeellisuudesta.

Tietokannassa saattaa olla muitakin alan yrityksiä, joita emme omaan listaamme löytäneet tuhansien yritysten joukosta. Otamme kiitollisina vastaan lukijoiden lisäselvityksiä aiheesta.

Mediverkko Oy 124 844 e (2011), 7 744 e (2011), 7 079 e (2011), 3 024 e (2011)
9 784 e (2012), 18 589 e (2012), 3 450 e (2012)

Nuorten Ystävät –palvelut Oy 52 033 e (2011), 75 907 e (2012)
Perhekoti Ahorinne 6 241 e (2012)

Perhekoti Koramo Oy 2 239 e (2011), 9 502 e (2012), 75 200 e (2012)

Lastensuojelupalvelut Väylä Oy 58 771 e (2012) (Toimitusjohtajan muut yhteydet).

Perhekoti Kallinpesä Oy 15 201 e (2011), 21 752 e (2012)

Perhekuntoutuskeskus Kepilä Oy 18 365 e (2011), 14 725 e (2012)

Nasevat Lastensuojelupalvelut Oy 8 358 e (2011), 13 076 e (2011), 7 181 e (2012)

Pienryhmäkoti VALO - IFTIN OY 7 400 e (2011) 18 086 e (2012)

Pienryhmäkoti Huvikumpu Ky 23 451 e (2011)

Hukankulman ammatillinen perhekoti 11 170 e (2011), 11 986 e (2012)

Perhekoti Makarios Oy 7 773 e (2011), 12 544 e (2012)

Pienryhmäkoti Arjen Sydän Oy 20 139 e (2011)

Perhekoti Pallo Oy 6 229 e (2011), 13 118 e (2012)

Koiramäen Perhekoti Oy 20 000 e (2011)

Perhekoti Jakkula Oy 19 240 e (2012)

Ryhmäkoti Tinttaralla Oy 7 826 e (2011), 10 922 e (2012)

Mäntykallion perhekoti Oy 8 726 e (2011), 9 283 e (2012)

Varparannan perhekoti 18 281 e (2012)

Pienryhmäkoti Tuikku Oy 14 186 e (2011) 3 653 e (2012)

Perhekoti Miinanpolku 7 200 e (2011), 10 200 e (2012)

Pienryhmäkoti Aura Oy 566 e (2011), 6 241 e (2012), 9 164 e (2012)

Tulilyhty Oy Lakota 5586 e (2011), 10 098 e (2012)

Perhekoti Koivu ja Tähti 6 564 e (2011), 7 370 e (2012)

Perhekotiyhteisö Oljenkorsi Oy 1 960 e (2012), 13 277 e (2012)

Pienryhmäkoti Romppu Oy 9 870 e (2011) 4 685 e (2012)

Pienryhmäkoti Eppu Oy 5 045 e ( 2011) 8 185 e (2012)

Perhekoti Mikontupa Oy 6 506 e (2011), 5 169 e (2012)

Barnavårdsföreningen i Finland r.f. - Töölön lastenkoti 6 384 e (2011), 5 018 e (2012)

Perhekoti Kolumbus Oy 10 877 e (2012)

Mehiläinen Oy Ilomantsin lastensuojeluyksikkö 10 486 e (2012)

Perhekoti Pääskylä Avoinyhtiö 10 439 e (2011)

Pienryhmäkoti Päivilä Tmi 2 188 e (2011), 7 840 e (2012)

Pienryhmäkoti Helmiina Oy 9 752 e (2011)

Pienryhmäkoti Kastanja Oy 5 792 e (2011), 3 763 e (2012)

Ammatillinen perhekoti Olsen Ky 6 692 e (2011), 2 007 e (2012)

Perhekoti Ekstrajees Ky 1 879 e (2011), 6 586 e (2012)

Perhekoti Pihlaja 5 843 e (2011), 2 038 e (2012)

Pienryhmäkoti Puolenhehtaarin Metsä Oy 7 840 e (2012)

Perhekoti Amicus Oy 7 500 e (2012)

Lastenkoti Kasvunpolku Oy 7 542 e (2012)

Romon Perhekodit Oy 7 213 e (2012)

Perhekoti Koskela Oy 6 641 e (2011), 659 e (2012)

Pienryhmäkoti Kotiva Oy 4 762 e (2011), 1 725 e (2012)

Perhekoti Räty Oy 6 072 e (2011)

Perhekoti Vehkatupa 5 483 e (2011), 5 896 e (2012)

Perhekoti Nuorten Mummola Oy 5 534 e (2011)

Perhekoti Rauhanlinna avoin yhtiö 5 017 e (2011)

Ryhmäkoti Lumikki Oy 4 376 e (2011)

Jyvässeudun perhekodit Oy 3 418 e (2012)

Kunnasniemen Perhekoti Oy 3 887 e (2011)

Lastensuojelulaitos Lämminsyli Oy 1 457 (2011), 2 038 e (2012)

Ryhmäkoti Helminraitti Oy 3552 e (2011)

Perhekoti Koivupelto Oy 3 356 e (2012)

Ryhmäkoti Aurinkorinne Oy 3243 e (2011)

Lastenkoti Pellos Oy 2 948 e (2012)

Jokirannantien Ryhmäkoti Oy 2 934 e (2011)

Perhekoti Luonnonlapsi AY 2 728 e (2012)

Palonahon Perhekoti AY 2 658 e (2012)

Perhekoti Fanni Oy 2 540 e (2012)

Perhekoti Riekki Oy 2 188 e (2011)

Kotiharjun Perhekoti Ay 2 018 e (2011)

Pienryhmäkoti Kotiva Oy 1 725 e (2012)

Ryhmäkoti Wilhelmiina Oy 1 673 e (2011)

Lastensuojeluyksikkö Pihakoivu Ky 1 474 e (2012)

Ryhmäkoti Virtakivi Oy 1 192 e (2012)

Perhekoti Sinirinta Oy 1 030 e (2011)

Pienryhmäkoti Silmula Oy 669 e (2011)

Tuomisen perhekoti, Lastenkoti Nuotta 502 e (2011)

Perhekoti Vanha Mylly 129 e (2011).

LÄHDE: Yle, MOT-toimitus.

Lokakuun liike on aiemmin käsitellyt tuottoisaa lastensuojelubisnestä 5-osaisessa juttusarjassaan:

TALOUS I: Lastensuojelu työllistää paljon enemmän kuin poliisi
TALOUS II: Lastensuojelujärjestöt bisneksen syrjässä
TALOUS III: Vanhemmuudenarviointi kasvavana bisneksenä
TALOUS IV: Huostia tukenut lastensuojelukerroin poistuu pian
TALOUS V: Uushuutolaisuusverkostoissa "piiri suuri pyörii"

Muita sijaishuoltotaloutta sivuavia juttuja mm.

> Edunvalvontaa Tuusulassa: Puolueetonta vai ei?
> Ulkopuolisen näkemys akuutista sijoitustilanteesta: "Uskomatonta viranomaispuuhastelua!"
> Häkämiehiä ja hunninkoperheitä
> Aamulehden uutinen uudelleentulkittuna

Comments

Nuorten Ystävien koulukoti: sakkotuomio vapaudenriistosta ja virkavelvollisuuden rikkomisesta

4/10/2014

Comments

Oulun käräjäoikeuden päätöksen mukaan 15-vuotiaan tytön sulkeminen betoniputkaan 22 tunniksi oli vapaudenriisto. 50-sivuisen tuomion mukaan koulukodin kaksi ohjaajaa tuomittiin vapaudenriistosta ja virka-aseman väärinkäyttämisestä sakkorangaistuksiin. Eristämisestä päättänyt silloinen aluejohtaja tuomittiin tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta sakkorangaistukseen. Ohjaajat on velvoitettu maksamaan vahingonkorvausta kärsimyksestä 1.000 euroa ja aluejohtaja 400 euroa. Lisäksi ohjaajat on velvoitettu korvaamaan oikeudenkäyntikulut. Korvauksen maksamisesta on kuitenkin ensisijaisesti vastuussa työnantaja eli Nuorten Ystävät Palvelut Oy.

Syytetyt olivat kiistäneet kaikki syytteet.

Käräjäoikeuden päätös on suhteellisen harvinainen, koska siinä tuomittiin myös virka-aseman väärinkäyttämisestä. Lokakuun liike teki toimituksellisen päätöksen olla julkaisematta tuomion saaneiden nimiä.

Nuori suljettiin alushoususillaan Pohjolakodin betoniputkaan lähes vuorokaudeksi

Kyseisen tytön, Kristan, tapaus on aiemmin ollut esillä mediassa. Perjantaina Lokakuun liike uutisoi laajemmin Kristan tapauksesta jutussaan ”Perusturva korvasi 1500 euroa sijaisnuoren kärsimyksistä”. Jutun mukaan eduskunnan apulaisoikeusasiamies on antanut huomautuksen lainvastaisesta menettelystä Ylöjärven perusturvalle.

Etelä-Suomen Sanomien artikkelissa kerrotaan, että huostaan otettu Krista oli siirretty Muhokselle koulukoti Pohjolakotiin. Heinäkuussa 2011 huonetarkastuksessa hän vaati miesohjaajaa antamaan päiväkirjan takaisin. Ohjaaja kaatoi Kristan lattialle, tämä rimpuili ja lopulta ohjaajat veivät hänet koulukodin rauhoittumistilaan, joka vastaa betoniputkaa. Koko tilassa on kameravalvonta, myös vessanpöntön kohdalla. Tilassa ei ole vesihanaa, ja särkymättömässä lasi-ikkunassa on kalterit. Kristaa pidettiin siellä 22 tuntia. Hänellä oli päällään t-paita ja alushousut. Yöksi hän sai ohuen peiton, joka vietiin aamulla pois. Hän pyysi housuja ja sai isot miesten kalsarit.

Oulun käräjäoikeus katsoi, ettei lasta eristämisen aikana hoidettu, eikä hänestä pidetty huolta lastensuojelulain tarkoittamalla tavalla. Ohjaajat eivät seuranneet Kristan tilaa niin, että eristäminen olisi voitu lopettaa heti, kun se ei ollut enää välttämätöntä, jo muutaman tunnin kuluttua. Aluejohtajan olisi pitänyt ohjeistaa koulukodin henkilökuntaa siitä, ettei putkatilan kameravalvonnalla voi korvata henkilökunnan läsnäoloa.

Kristaa puolustanut terveydenhoitaja sai potkut Nuorten Ystävistä

Betoniputkaan sulkemista käsitteli ensiksi 45 minuuttia -ohjelma. Kristan tarina on julkaistu kokonaan Hukassa huostassa –tietokirjassa vuonna 2013 ja sittemmin artikkelina Etelä-Suomen Sanomien artikkelissa.

Nuorten Ystävät ry:n Muhoksella sijaitseva koulukoti mainostaa nettisivuillaan tarjoavansa sijoitetuille nuorille ”kokonaisvaltaista huolenpitoa turvallisten aikuisten tukemina”. Hukassa huostassa –tietokirjassa Krista kertoo, että hänelle Pohjolakoti oli "maanpäällinen helvetti".

Tietokirjan mukaan Kristan terveydenhoitaja ymmärsi Kristaa ja auttoi häntä. Terveydenhoitaja tuli oitis tapaamaan potilastaan kuultuaan tämän olevan putkassa. Juridiset seikat estävät Kristan putkarangaistuksen muistavaa, tuolloin Nuorten Ystävissä työskennellyttä terveydenhoitajaa kertomasta asioista kovin syvällisesti, sillä hän allekirjoitti työsuhteen alussa salassapitosopimuksen. Terveydenhuollon ammattilaisena hän oli todella ihmeissään nähdessään, mitä Muhoksen koulukodissa tapahtui.

– Lääkitystä käytettiin paljon nuorten hoidossa. Sain usein kritiikkiä puuttuessani rangaistuksiin ja kaikkiin omituisiin hoitokäytäntöihin.

Terveydenhoitajan työsuhde purettiin laittomasti koeaikana. Hän hoiti työnsä asiallisesti, mutta häntä ei koettu "sopivaksi työntekijäksi". Työnantaja ei pitänyt esimerkiksi terveydenhoitajan vaatimuksesta tutkituttaa kaikki laitoksessa tehtävät, vääriä tuloksia antaneet huumetestit.

Työnantajan mielestä terveydenhoitajan olisi pitänyt korjata terveydenhuollon kirjauksiaan liittyen Kristan putkatapahtumaan. Työnantaja vaati, ettei kirjauksissa mainittaisi Kristan olleen putkassa, vaan "rauhoittumishuoneessa".

– Putkan olemassaolo salattiin ulkopuolisilta, eikä sillä haluttu herättää sosiaalityöntekijöiden huomiota. Eihän sinne aluksi meinattu päästää edes 45 minuuttia –ohjelman toimittajia.

Aluehallintovirasto puuttui Pohjolakodin olosuhteisiin ohjelman jälkeen, kun kamerat olivat kuvanneet putkaa ja siellä ollutta vessanpönttöä, jossa nuori joutui asioimaan valvontakameroiden alla, terveydenhoitaja kertoo. Hän huomasi, että lapsia ja nuoria haluttiin pitää sijoitettuna.

– Nuorten Ystävien hallitukseen kuulunut lääkäri on itse pitänyt vastaanottoa ja näin ollen mahdollisesti pystynyt vaikuttamaan nuorten sijoitusten kestoon.

Terveydenhoitaja myöntää perhekotien tekevän toki hyvää työtä noin yleisesti, mutta Muhoksen koulukoti ”oli pahempi kuin vankila”.

– Suljetut tyttöjen ja poikien osastot eivät kaikelta osin kestäisi julkisuutta. Pelkkä nimi "Nuorten Ystävät" ohjaa pahasti harhaan.

Pohjolakodin johtaja Kari Matela on kommentoinut terveydenhoitajan väitteitä:

– Huumetesteihin liittyen Pohjolakoti ei ole pitänyt perusteltuna poiketa menettelytavasta, joka on yleisesti hyväksytty. Mitä tulee kirjaamiseen, niin käytettävien käsitteiden selkeys on osa luotettavaa dokumentointia tai muutoin kirjaus voi aiheuttaa väärinkäsityksiä. Eristämistiloja koskeva salamyhkäisyysepäily on erikoinen, sillä kyseinen eristämistila oli ennen käyttöönottoa tarkastettu ja hyväksytty.

Matela korostaa, ettei sijoituksen aikana aloiteta tai muuteta nuorten lääkitystä ilman konsultaatiota aiemman hoitavan tahon kanssa.

– Pohjolakodilla ei ole ollut eikä tälläkään hetkellä ole osastoa, jolle nuoria voitaisiin sijoittaa mielenterveyslain perusteella.

Matelan tiedossa ei ole tapauksia, joiden vuoksi Pohjolakodissa aiemmin työskennelleen lääkärin ammattitaitoa tai toimintatapaa olisi kyseenalaistettu.

Aluehallintovirastoon tulee tasaisesti kanteluja Pohjolakodista

Pohjois-Suomen aluehallintoviraston mukaan Nuorten Ystävien Pohjolakotiin liittyviä yhteydenottoja tai kanteluja on tullut tasaisin välein. Vuosien 2006–12 aikana Pohjolakodilla on käyty ohjaus- ja tarkastuskäynneillä.

– Tuona aikana ei ole ilmennyt seikkoja, joiden perustella asioita olisi ollut syytä ottaa valvontaan, kertoo sosiaalihuollon ylitarkastaja Elisa Roimaa (lähde).

Hän muistuttaa, että valvonnat ovat aluehallintovirastojen toiminta-aikana lisääntyneet, kun käytänteitä on muutettu ja kehitetty.

– Asioita otetaan nykyisellään huomattavasti helpommin valvontaan.

Kesäkuussa 2013 Pohjolakodin osalta oli vireillä kolme valvontaa, joista ratkaisujen piti tulla alkusyksystä. Vireillä oli myös muutama kantelu koskien lasten kohtelua ja rajoittamistoimenpiteiden käyttöä. Koska kanteluasiakirjat eivät ole julkisia, ei Roimaa voi kertoa niistä enempää.

Yksi asiakirjoista koskee Kristan kohtelua Muhoksen koulukodissa. Selvityspyynnön Pohjolakodin toimintatavoista on tehnyt Kristan äiti yli kolme vuotta sitten. Ratkaisu annetaan myöhemmin.

---

Lokakuun liike julkaisee lokakuun aikana jatkosarjan, jossa kerrotaan Kristan koko tarina. Jutun lähteenä on käytetty laajasti lastensuojelun asiakirjoja, joista viranomaiskanta selviää. Tapausta kommentoivat Kristan lähipiirin lisäksi myös hänen psykiatrinsa sekä entinen terveydenhoitajansa. Lisäksi puheenvuoron saavat Kristan sijoituspaikan johtaja ja työntekijät Nuorten Ystävistä. Kristan tarina julkaistaan, koska Lokakuun liike haluaa sen avulla mallintaa, millaisia tyypillisiä virheitä lastensuojeluprosesseissa on tulevaisuudessa syytä välttää. Myös Kristan perhe toivoo, että Kristan tapauksesta otettaisiin oppia kehittäessä maahamme laadukasta lastensuojelua.

TALOUS I: Lastensuojelu työllistää paljon enemmän kuin poliisi
TALOUS II: Lastensuojelujärjestöt bisneksen syrjässä
TALOUS III: Vanhemmuudenarviointi kasvavana bisneksenä
TALOUS IV: Huostia tukenut lastensuojelukerroin poistuu pian
TALOUS V: Uushuutolaisuusverkostoissa "piiri suuri pyörii"

Muita sijaishuoltoa koskevia artikkeleja mm.:

Sijaisäiti runteli tyttöä kääretortun takia
Facebook-kohu: "Voiko firman kunniaa loukata?" - Lokakuun liikkeen analyysi Ylen sijaishuoltouutisista
Sijaisperheessä pahoinpideltyjen lasten äiti: "Taistelkaa!"

Kemi-Tornio: Sijaisäiti sai ehdollista pahoinpitelystä
Valtio ei ole ottanut sijaishuollon väkivaltaa vakavasti
Kemi-Tornio: Lasten pahoinpitelystä syytetty sijaisvanhempi on lehtori ja Perhehoitoliiton hallituksen entinen jäsen

Professori Saloviita & lapsiuhritutkimus uudelleentulkittuna
Anu Suomelan kirje: "Onko Suomi oikeusvaltio?"
Leeni Ikonen: Kuka laatisi tunnekylmän lastensuojelijan tunnistamisohjeet?

Comments

Perusturva korvasi 1500 euroa sijaisnuoren kärsimyksistä

2/10/2014

Comments

Eduskunnan apulaisoikeusasiamies on antanut huomautuksen lainvastaisesta menettelystä Ylöjärven perusturvalle. Koska lastensuojelu oli loukannut huostaanotetun tytön perusoikeuksia, oli sijoittajakunnan perusturvalautakunnalla päävastuu sijaishuollosta ja sen valvonnasta.

Huomautuksessa kiinnitettiin vakavaa huomiota Tampereen yliopistollisen sairaalan menettelyn puutteisiin. Ylöjärven perusturvalautakunnalta vaadittiin hyvitystä Kristalle. Korvausta vaadittiin myös perusoikeuksien loukkaamisesta. Lopussa kiinnitettiin huomiota siihen, että lastensuojelulaki ja terveydenhuollon lainsäädäntö saattaa edellyttää uudelleentarkastelua.

Apulaisoikeusasiamies: "Nämä seikat ovat saattaneet vaikuttaa myös siihen, että lapsi on jouduttu ottamaan huostaan..."

Etelä-Suomen Sanomat kirjoitti Kristan tarinasta lokakuussa 2013: Äiti olisi halunnut auttaa tytärtään itse, mutta koki, ettei yhteiskunta sallinut sitä: "Keksimällä keksittiin syitä viedä Krista pois kotoa. Huostaanottopapereista ei löydy mitään mainintaa siitä, että kotona olisi ollut jotakin vialla."

Äiti hankki asianajajan ja valitti huostaanotosta heti. Krista soitti joutuneensa koulukotiin Muhokselle. Hätä tyttären tilanteesta oli valtava. Sosiaalitoimi käsitteli huostaanoton purkupyyntöä viisi kuukautta ja antoi kielteisen päätöksen.

Äiti valitti hallinto-oikeuteen. Se ratkaisi marraskuussa 2011, että Krista pääsee heti kotiin, mutta sosiaalityöntekijöiden on itse purettava päätös kuuden kuukauden kuluessa. He purkivat sen viimeisenä päivänä.

Vuonna 2011 Kristan äiti kirjoitti sosiaali- ja terveysministeriölle alaikäisen tyttärensä sijaishuollon järjestämisestä ja lapsensa kohtelusta sekä lapselleen järjestetystä terveydenhuollosta. Kirjoituksiin sisältyi myös Kristan oma kirjoitus, jossa lapsi kuvaili elämäänsä ennen huostaanottoa ja eri sijaishuoltopaikoissa. Ministeriöstä kirjoitukset siirrettiin hallintolain nojalla eduskunnan oikeusasiamiehen käsiteltäväksi elokuussa 2012. Oikeusasiamies pyysi sosiaali- ja terveydenalan lupa- ja valvontavirastoa (Valvira) antamaan kirjoitusten johdosta lausunnon ja selvityksen.

Joulukuun lopussa 2013 Kristan äiti sai päätöksen kanteluunsa eduskunnan apulaisoikeusasiamies Maija Sakslinilta. Päätöksessään apulaisoikeusasiamies toteaa, että Kristan lastensuojelun ja siihen liittyvän hoidon ja huollon tarvetta sekä terveydenhuollon palveluiden tarvetta ei ollut selvitetty riittävästi, minkä takia lapsen tarpeellisen terveydenhuollon järjestämistä oli laiminlyöty tai se oli ainakin vakavalla tavalla viivästynyt.

Se, ettei tytölle järjestetty säännöllistä avohoitoa tai traumaa käsittelevää terapiaa, saattoi vaikuttaa siihen, että lapsen tilanne kriisiytyi ja hänet jouduttiin ottamaan huostaan:

"Mielestäni näihin laiminlyönteihin on vaikuttanut puutteellinen selvitystyö lastensuojelussa, tiedonkulun puutteet ja katkokset terveydenhuollossa eri toimijoiden välillä, viranomaisten lakiin perustumattomat käsitykset lapsen tarvitseman tarpeellisen tai kiireellisen hoidon aloittamisen edellytyksistä ja lapsen ja hänen läheistensä mielipiteen ja heidän osallistumisoikeuksiensa huomiotta jättäminen. Nämä seikat ovat saattaneet vaikuttaa myös siihen, että lapsi on jouduttu ottamaan huostaan lastensuojelulain tarkoittamin tavoin Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätöksellä. Tämä puolestaan on aiheuttanut kyseessä olevan lapsen toistuvat sijoitukset eri sijaishuoltopaikkoihin. Mielestäni tässä asiassa ei ole toimittu sillä tavoin kuin lastensuojelulaki ja lastensuojelulain 15 §:n ja terveydenhuoltolain 69 §:n sääännökset edellyttävät."

Päätös nostaa esiin tuttuja epäkohtia: lakiin perustumattomia käsityksiä, tietokatkoksia, perheen ohittamista, kiireisiä sokkoratkaisuja...

Kristan tapauksessa tehty ratkaisu nostaa esiin monia sellaisia seikkoja, joista lastensuojelua on laajemmin kritisoitu jo vuosien ajan:

1) Lapsia sijoitetaan jopa hätiköidysti ja puutteellisen tiedon tai lakiin perustumattomien käsitysten varassa perheen kokonaistilannetta ja perheenjäsenten mielipidettä kunnolla selvittämättä.

2) "Tiedonkulut puutteet" ja "katkokset tiedonkulussa" tarkoittavat usein sitä, että viranomaiset huomioivat asiakastietoja valikoidusti vain niiltä osin kuin ne tukevat tekeillä olevaa viranomaisratkaisua.

3) Huostaanottoja tehdään "lapsen edun mukaisena ratkaisuna", vaikka tosiasiassa lapsi ei välttämättä saakaan tarvitsemaansa apua ja tukea sijaishuollossa.

4) Lapsen kohtalosta voivat päättää henkilöt, jotka eivät ole tavanneet lasta.

5) Myös terveydenhuollon henkilöstön, etenkin lääkäreiden huostaanottoa puoltavia lausuntoja on kritisoitu voimakkaasti.

Kristan tapauksessa eduskunnan apulaisoikeusasiamies kirjoittaa ratkaisussaan:

"Valviran lausunnon mukaan lastensuojelun tarvetta ei selvitetty siten kun lastensuojelulain 27 §:ssä on edellytetty. Lausunnon mukaan vastuussa oleva sosiaalityöntekijä ei tavannut ainakaan riittävästi (asiakasta) sillä tavoin, että lapsen ja hänen huoltajansa osallistumisoikeus palveluiden suunnitteluun ja niiden järjestämiseen olisi toteutunut."

Valviran lausunnosta selviää, että lapsen psyykkisen voinnin ja hoidon tarpeen arvioimiseksi Ylöjärven perhetukikeskus Kiiruksessa konsultoitiin ennen huostaanottoa neljään eri otteeseen psykiatrian erikoislääkäriä, joka teki lapsesta lähetteen Tampereen yliopistollisen sairaalan nuorisopsykiatriselle osastolle. Lääkäri ei ollut tavannut perhetukikeskuksen henkilökuntaa tai sen asiakkaita missään vaiheessa.

Oikeusasiamies kirjoittaa:

"Valvira toteaa, että menettely, jossa lääkäri on laatinut henkilön psykiatrista hoitoa koskevan lähetteen tapaamatta henkilöä kertaakaan henkilökohtaisesti, ei voida pitää terveydenhuollon ammattihenkilöstä annetun lain 15 §:n potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain 3 §:n 2 momentin eikä potilaslain 5 §:n mukaisena.

"Ylöjärven perhetukikeskus Kiiruksen toimet lapsen terveyspalveluiden järjestämiseksi ennen hänen huostaanottoaan eivät olleet riittäviä... (Asiakkaan) yksilöterapia päätettiin aloitettiin vasta sitten, kun hallinto-oikeus antaa päätöksensä lapsen huostaanotosta. Taustalla näyttäisi olleen lakiin perustumaton käsitys siitä, ettei lapsen tarvitsemaa välttämätöntäkään hoitoa voida aloittaa ennen kuin lapsen olosuhteet ovat vakiintuneet."

Apulaisoikeusasiamiehen ratkaisusta ilmenee, että Kristan yhtenä sijoituspaikkana ollut Sosiaalipalvelut Saraste Oy:n ylläpitämä, moniongelmaisille lapsille ja nuorille tarkoitettu lastensuojelulaitos "ei kuitenkaan tarjoa sijoitetuille lapsille lainkaan (psykiatrisia tai muita) terveydenhuollon palveluita".

Apulaisoikeusasiamiehen sanoin:

"Ylöjärven perusturvalautakunnan olisi tullut huolehtia siitä, että Krista saa tarvitsemansa palvelut sijoituspaikoissaan. Tämä lastensuojelulaista ilmenevä velvollisuus on mielestäni asiassa laiminlyöty."

Suomessa yhden vuoden lastensuojelukärsimyksen hinta on noin 900 euroa eli uhrille korvataan vähän yli 2 euroa vuorokaudelta

Eduskunnan oikeusasiamiehen päätöksessä sanotaan, että hyvitys on oikeudellisena käsitteenä laaja-alaisempi kuin vahingonkorvauslaissa tarkoitettu vahingonkorvaus:

"Oikeusasiamiehen esityksiin perustuva hyvitysesitys on voinut merkitä vahingonkorvauslain mukaisen vahingonkorvauksen maksamista, hyvitystä Euroopan ihmisoikeussopimuksen 13 artiklan mukaisesti tai lainvastaisesta menettelystä aiheutuneen vahingon tai epäoikeudenmukaisuuden tuntemuksen, vääryyskokemuksen tai muun sellaisen korvaamista tai hyvittämistä."

Oikeusasiamies jatkaa: "Tämän vuoksi esitän, että perusoikeuksien toteuttamisesta vastuussa ollut Ylöjärven perusturvalautakunta hyvittäisi Kristalle harkintansa mukaan hänen perusoikeuksiensa loukkauksen."

Krista oli sijoitettuna kaikkiaan 1,5 vuotta. Kristan äiti menetti prosessissa (2009–2011) oikeudenkäyntikuluina ja muina kuluina noin 10 000 euroa. Hän pyysi Ylöjärveä korvaamaan tästä summasta lasten autokouluihin tarkoitetut säästönsä. Hänelle maksettiin 1500 euroa ”taloudellista tukea” perheen toisen lapsen autokoulukustannuksiin. Myös Kristan autokoulumaksusta korvataan joku osuus.

Maksettu korvaussumma on linjassa esimerkiksi Uudenkaupungin tapaukseen nähden, jossa jättikorvaukset jäivät saamatta. Pieni lapsi oli ollut laittomasti huostaan otettuna yli vuoden ajan 2009 ja 2010 aikana. Turun Sanomien mukaan lasta pidettiin omavaltaisesti sijoitettuna vielä 10 kuukautta sen jälkeen, kun Turun hallinto-oikeus oli erikseen kumonnut päätöksen. Lisäksi viranomaiset rajoittivat lapsen ja vanhemman tapaamisia vastoin lakia. Varsinais-Suomen käräjäoikeus oikeus katsoi kohtuullisiksi vahingonkorvauksiksi huostaan otetulle lapselle 900 euroa ja lapsen vanhemmalle 2 500 euroa. Virkamiehet saivat vähän sakkoja.

Ylläolevien esimerkkien valossa lastensuojelun kärsimyksistä hyvitetään uhrille noin 900 euroa vuodessa. Vuorokausihyvitys on siten noin 2,50 euroa.

Kun maksu tuli tilille, Kristan äiti kirjoitti viimeisessä viestissään Ylöjärven sosiaalityön johtajalle:

"Palaveri meni siis kirjoitetun mukaisesti, asia on kaikin puolin kunnossa ja koko juttu loppuun käsitelty. Toivotan hyvää jatkoa, voimia perheiden auttamiseen sekä tukemiseen."

---

Kristasta kirjoitetun artikkelin voi lukea Etelä-Suomen Sanomien artikkelista (yllä oleva kuvankaappaus toimii linkkinä) tai kokonaisuudessaan Hukassa huostassa -tietokirjasta. 45 minuuttia -ohjelman dokumentti betoniputkaan suljetusta tytöstä on katseltavissa täällä.

ESS: Lastensuojelu loukkasi hyväksikäytetyn tytön perusoikeuksia, huomautus lainvastaisesta menettelystä
File Size:	378 kb
File Type:	pdf

Download File

Lue myös Lokakuun liikkeen muita viimeaikaisia julkaisuja sijaislasten kohteluun liittyen:

Sijaisäiti runteli tyttöä kääretortun takia
Facebook-kohu: "Voiko firman kunniaa loukata?" - Lokakuun liikkeen analyysi Ylen sijaishuoltouutisista
Sijaisperheessä pahoinpideltyjen lasten äiti: "Taistelkaa!"

Kemi-Tornio: Sijaisäiti sai ehdollista pahoinpitelystä
Valtio ei ole ottanut sijaishuollon väkivaltaa vakavasti
Kemi-Tornio: Lasten pahoinpitelystä syytetty sijaisvanhempi on lehtori ja Perhehoitoliiton hallituksen entinen jäsen

TALOUS I: Lastensuojelu työllistää paljon enemmän kuin poliisi
TALOUS II: Lastensuojelujärjestöt bisneksen syrjässä
TALOUS III: Vanhemmuudenarviointi kasvavana bisneksenä
TALOUS IV: Huostia tukenut lastensuojelukerroin poistuu pian
TALOUS V: Uushuutolaisuusverkostoissa "piiri suuri pyörii"

Maria Syvälä: Häkämiehiä ja hunninkoperheitä
Professori Saloviita & lapsiuhritutkimus uudelleentulkittuna
Anu Suomelan kirje: "Onko Suomi oikeusvaltio?"
Leeni Ikonen: Kuka laatisi tunnekylmän lastensuojelijan tunnistamisohjeet?

Tunnekylmän virkamiehen tunnistamisohjeet

Comments

Sijaisisä hyväksikäytti sijaislastaan Raahessa

Lokakuun manifesti korjaa lasten oikeuksia

LL listaa: 67 yritystukea saanutta lastensuojelufirmaa 2011/12

Nuorten Ystävien koulukoti: sakkotuomio vapaudenriistosta ja virkavelvollisuuden rikkomisesta

Perusturva korvasi 1500 euroa sijaisnuoren kärsimyksistä

LL-Uutiset

Arkisto

Kategoriat