Perheiden tukihenkilö on esittänyt huolensa seuraavista viimeaikaisista muutoksista lastensuojelussa:
"Nyt on satanut yhteydenottoja pilvin pimein ja samoista asioista kaikki.
Tällainen piikki yhteydenottojen lukumäärissä on huomattava. Samoin ongelmien yhteneväisyys:
1. Asiakirjoja ei pyydettäessä saa millään
2. Kaikissa jutuissa on kyse terveydenhuollollisesta asiasta, eniten neurologiasta
3. Perheiltä evätään tukihenkilö tai asiamies perusteetta
4. Jokaiseen juttuun liittyy pakkoperhekuntoutus, eli velvoite mennä laitokseen tarkkailtavaksi huostaanoton uhalla
5. Avohuollossa käytetään rajoituksia, mikä on laitonta, sillä avohuoltohan perustuu vapaaehtoisuuteen
Haluaisinkin tietää, onko meneillään jokin perkeleellinen projekti? Hanke? Bisnes? Onko tullut uusia sisäisiä ohjeistuksia rikkoa perheen suojaa tekosyillä? Mitä?
Aluehallintoviraston ruuhkautuminen lastensuojeluasioista kertoo omaa kieltään myös, jos kaikki olisi jees, ei kanteluita satelisi. Tämä on outoa. Tavallisuudesta poikkeavaa."
SOS- lapsikylä hakee asiakkaita Espoossa, Vantaalla, Kuopiossa, Jyväskylässä ja Rovaniemellä
SOS- Lapsikylän verkkosivu tiedottaa: "SOS-Lapsikylä on laajentunut Etelä-Suomen alueella, ja olemme perustaneet uudet lapsikylät Vantaan Kivistöön ja Espoon Niittykumpuun. Perhekuntoutus toteutetaan koko perheen sijoituksena ympärivuorokautisessa perhekuntoutusyksikössä, jonka asunnot sijaitsevat kerrostaloissa Vantaan Kivistössä."
"Uusin perhekuntoutusyksikkömme on avautumassa marraskuun alussa Rovaniemellä. Rovaniemen perhekuntoutuksen johtajaksi valittiin alkusyksystä Virve Simonen, kertoo Janne Kankaanniemi, Pohjois-, Keski-ja Itä-Suomen aluejohtaja."
"SOS-Lapsikylän toiminta Kuopiossa on käynnistymässä ympärivuorokautisella perhekuntoutuksella. ”Valitettavasti ongelmat usein periytyvät sukupolvelta toiselle. Tuoreilla vanhemmilla ei välttämättä ole ollut vanhemmuuden mallia. Kommunikaatio perheen jäsenten välillä saattaa olla pelkkää huutamista”, Kuopion lapsikylän johtaja Niina Asikainen kertoo.
Niinan ensimmäisenä haasteena on käynnistää Kuopiossa perhekuntoutuspalvelut ja heti sen perään käynnistyy toimeksiantosuhteisen perhehoidon kehittäminen entistä vahvemmin.
Ensi keväänä SOS-Lapsikylä avaa Kuopion Saaristokaupunkiin myös uusia, tilavia sijaiskoteja. Sijaisvanhemmat saavat SOS-Lapsikylän moniammatilliselta tiimiltä vahvan tuen tehtäväänsä."
SOS-Lapsikylä tarjoaa ympärivuorokautista perheterapeuttista perhekuntoutusta: Jyväskylässä, Kuopiossa, Vantaalla ja Rovaniemellä.
Perheille, jotka eivät tarvitse ympärivuorokautista tukea, tarjotaan perhekuntoutusta Kaarinassa, Punkaharjulla, Vihannissa ja Ylitorniolla.
SOS- Lapsikylän perhekuntoutusmainos lupaa että: "Perhekuntoutuksessa tuetaan perheterapeuttisin menetelmin perheenjäsenten välistä vuorovaikutusta ja kiinnitetään huomiota myönteisiin voimavaroihin ja mahdollisuuksiin. Tavoitteena on lapsen kasvuolojen turvaaminen, ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen ja perheen yhdessä säilyminen."
Minna Rautio (2016) kertoo tutkimuksessaan, että " lastensuojelullinen perhekuntoutus paikannetaan yleensä lastensuojelun viimesijaiseksi toimenpiteeksi ennen lapsen mahdollista huostaanottoa.
Sosiaalityöntekijät toivovat saavansa kuntoutuksen avulla lisäinformaatiota perheistä arvioinnin ja mahdollisen huostaanottopäätöksen tueksi.
Sosiaalityöntekijöiden näkökulmasta perhekuntoutusjakso voidaankin nähdä joskus enemmän arviointina kuin kuntouttamisena".
Psykoanalyysin viitekehys tekee arvioinnista pikemminkin riskiseulausta, suuntaa havaintoja rakenteiden sijaan yksilöihin, vahvuuksien sijaan patologioihin ja nykyhetken ja tulevaisuuden sijaan menneisyyteen.
Mirja Korkiakankaan lisensiaattityö osoittaa kuinka perhetyö ja perhekuntoutus eivät ole koskaan olleet mitään vaihtoehtoja sijaishuollolle vaan alusta asti sijaishuoltoon kiinnittynyttä, siihen johtavaa ja sitä vahvistavaa toimintaa ( Korkiakangas, 2005, 6).
Kumpi siis päättää tavoitteet ja puhuu totta; arviointia ja huostaanottoperusteita kaipaava sosiaalityöntekijä, joka järjestää perhekuntoutuksen asiakkaat, toimeksiannot ja maksatuksen vai perheiden yhdessäpysymistä mainostava kuntoutuslaitos, joka hoitaa markkinointiviestinnän?
Hely Harvistolan tapaus on kuvaava esimerkki SOS- Lapsikylän perhekuntoutuksen tavoitteista, sisällöstä ja toimintatavoista.
Sosiaalityöntekijöiden näkemyksen mukaan (Rautio, 2016) perhekuntoutuksen pääsyn kriteereinä ovat tällä hetkellä mm. riittävän hyvän suomen kielen taito, pysyvä asunto sekä työssä käyminen eli tavallisia suomalaisia pakotetaan uhkailemalla sanoutumaan irti työpaikoistaan ja muuttamaan laitoksiin saamaan pakkohoitoa, josta puuttuvat perusteet, palvelukriteerit ja tieto "kuntoutuksen" todellisista tavoitteista.
LAPE-hankkeen raportissa Lapsikeskeinen suojelu ja perheen toimijuuden tukeminen lastensuojelun perhetyössä ja perhekuntoutuksessa (2017, 18-25) myönnetään, että perhetyötä ja perhekuntoutusta tehdään vailla tavoitteita, sisältökriteerejä, konkreettista apua ja perheiden tarpeet ohittaen.
Työstä käytetyt käsitteet vaihtelevat runsaasti kunnasta ja palveluntuottajasta toiseen ja yhteisesti määriteltyjä ns. ”hyvä käytäntö” tyyppisiä kategorioita ei ole.
Palvelukriteerejä ei ole valtakunnallisella tai edes paikallisella tasolla: "Kun palveluntuottaja ikään kuin ”keksii” perhekuntoutuksen itse niin riskinä on epätasa-arvoisuus, laadun heittely sekä ei-oikea-aikaiset ja väärään tarpeeseen vastaavat sijoitukset."
Varatuomari Leeni Ikonen varoittaa perhekuntoutuksesta kirjoituksessaan Hartiavoimin.
Ikonen kertoo kirjoituksessaan Sensuroitua Savossa, että " SOS-Lapsikylä, Pelastakaa Lapset ry ja Nuorten Ystävät ry tuottavat erilaisia palveluja toimien samalla lasten sijaishuoltoa tarjoavina tahoina. Järjestöt tuottavat perhekuntoutusta ja vanhemmuuden tukemisen työmuotoja. Toiminta on kahdella raiteella ajelua. On varsin todennäköistä, että kuntouttaja löytää yhä lisää kuntoutettavia ja huostaanoton tarpeessa olevia lapsia. Vaakakupissa on oma bisnes ja vieras lapsi ja perhe. Lastensuojelujärjestöjen etuna on ylläpitää mielikuvaa huonoista vanhemmista".
Hoitofilosofiana SOS- Lapsikylän perhekuntoutuksissa on psykoanalyyttinen perheterapeuttinen orientaatio, jonka olettamista voi lukea tästä.
Perheterapiassa käytetään tutun kauhunelikon tekemää lastensuojeluperheiden luokittelua. Tutkimuksessaan Helena Lounavaara- Rintala Jan-Christer Wahlbeck, Pirjo Vuornos ja Esko Varilo leimaavat ja tyypittelevät lastensuojelun asiakasperheitä mm. ghetto-, mafia- ja autistisiksi perheiksi ja etsivät näistä insesti- ja homoseksuaalisuus-periaatteita.
Heidän mukaansa lastensuojeluperheet ovat luonteeltaan samankaltaisia joten voidaan puhua yhdenmukaisesta perhetyypistä. Väittämä on perustuslaissa kiellettyä syrjintää eli sitä, että ihmiset kohdataan jonkun yhdenmukaiseksi oletetun ryhmän edustajina ja ryhmää kohdellaan kuin jokaisella sen jäsenellä olisi tietyt oletetut negatiiviset ominaisuudet. Missä tahansa muussa kontekstissa kuin lastensuojelussa tekstillä saisi syytöksen syrjinnästä,vihapuheesta ja kunnianloukkauksesta.
Vuornos, Wahlbeck ja Lounavaara- Rintala kuuluvat vuorovaikutusprosessien tutkimuskeskukseen, jossa he kouluttavat mm. perhetyöntekijöitä, sosiaalityöntekijöitä ja perhe-, pari- ja traumaterapeutteja etsimään perheistä vuorovaikutushäiriöitä, joista onkin tullut lastensuojelun muotidiagnooseja. Helena Lounavaara- Rintala on työskennellyt myös RAY:n ja Pelastakaa Lapset ry:n pysyvän huostaanoton hyväksymiseen tähtäävässä Silta- hankkeessa.
On outoa, että dialogisuutta korostavat järjestöt ja oppilaitokset hyväksyvät juuri nämä kouluttajat opettamaan lastensuojeluperheiden kohtaamista tilanteessa jossa huostaanottoja määrittelee lapsen kaltoinkohtelun sijaan sosiaalityöntekijän käsitys perheen kunnollisuudesta (Hiitola, 2015 ), puuttuvat palvelut, koulunkäyntivaikeudet ja vanhempien uupumus (HuosTa 2015).
Lastensuojelun suosiman psykoanalyysin vanhentuneet ja virheelliset teoriat estävät ja haittaavat syömishäiriöisten hoidon lisäksi autismikirjon, ADHD-, home-oirelevien, päihdehäiriöisten, suolisto-oireisten ja koulukiusaamisesta ja seksuaaliväkivallasta kärsineiden lasten ja nuorten käypää hoitoa.
Psykoanalyysin vanhentuneihin ja virheellisiin teorioihin uskoo ainakin SOS- Lapsikylän kehittämispäällikkö Hannu Rusama selitellessään miksi SOS- Lapsikylän kumppanuus ei luvatusti vähentänytkään huostaanottoja Varkaudessa: "Varkautelaisissa perheissä on yli sukupolven ulottuvia vaikeuksia ja sen takia uudet tuulet ja huostaanottojen väheneminen eivät heti näy tilastoissa".
(Warkauden Lehti 29.11.)
Pakkoperhekuntoutuksesta on lyhyt matka pakkohuostaanottoon. SOS- lapsikyliin sijoitetuista lapsista jopa yli puolet onkin otettu tahdonvastaisesti eli pakolla huostaan.
Kunnat eivät halua tarjota perheille riittävästi kotiapua mutta ovat valmiita maksamaan jopa 50 000 euroa perheen laitostamisesta ja hajottamisesta perhekuntoutuksessa, jota seuraa usein kuin automaattisesti satoja tuhansia maksava huostaanotto, joka puolestaan laiminlyö sijoitettujen koulutuksen ja terveydenhuollon ja tuottaa työelämän ulkopuolelle jäävän syrjäytyneen nuoren. Perhepiirissä-tutkimuksen mukaan myös vanhempien työttömyys-, toimeentulo- ja terveysongelmat lisääntyvät lapsen huostaanoton jälkeen. Yhden "perhekuntoutuksen" hinta kunnalle kohoaakin helposti miljoonaan euroon tuottaen lähinnä inhimillisiä kärsimyksiä, luottamuksen rapautumista ja yhteiskuntarauhan vaarantumista.
Pienen ihmisen puolella esiintyvän maakuntajohtaja Marko Korhosen, palvelujärjestelmän turvallisuuden kehittämistyöryhmässä istuvan palvelualuejohtaja Markku Tervahaudan ja Kuopion hyvinvointitutkimuskeskuksen (KWRC) johtaja Juho Saaren soisi pikaisesti puuttuvan Kuopion lastensuojelun ja perhekuntoutuskeskusten toimintaan.
Perhekuntoutus on oikeusturvariski järjestöjen lisäksi myös yksityisten yritysten tuottamana.
SOS- Lapsikylän perhearviointi perustuu lukuisia valheellisia insestilöydöksiä ja -skandaaleja ( esim. Bjugnissa ja Münsterissä ) aiheuttaneen psykoanalyytikko Arnon Bentovimin perhearviointiin. Psykoanalyyttinen perhearviointi muodostaa vakavan oikeusturvariskin mille hyvänsä perheelle.
Muita käytössä olevia välineitä ja menetelmiä SOS- Lapsikylän perhekuntoutuksissa ovat muun muassa kyseenalainen MIM (Marschak Interaction Method) -havainnointi vanhemman ja lapsen välisestä vuorovaikutuksesta ja Theraplay-terapia, johon niinikään sisältyy MIM.
Psykiatrian erikoislääkäri Ben Furmanin mukaan MIM ei ole vain epäluotettava, vaan myös räikeästi perheiden oikeusturvaa loukkaava.
Theraplay puolestaan on psykoanalyysiin ja vääräksi todistettuun repressoituneen muistin olettamaan perustuvan kiintymyssuhdeterapian johdannainen, jolla pyritään vahvistamaan mm. adoptoitujen ja huostaanotettujen lasten "kiintymyssuhteita". Vaikka nykyiset Theraplay- toimijat pyrkivät sanoutumaan irti "turvaistamisesta" ja väkivaltaisista kiintymyssuhdeterapioista, Theraplay tukeutuu pitkälti niiden taustaoletuksiin ja myös Theraplayssa lapset pakotetaan "vuorovaikutukseen". Theraplay- menetelmä on käytössä mm. Oululaisessa Onnelan lastenkodissa, jossa kirkkoturvaa hakenut Ossi tunsi olonsa niin uhatuksi, että asiasta tehtiin jopa tutkintapyyntö.
Käytössä ovat myös perhetyön perinteiset välineet verkostokartta, elämänjana, traumasukupuu ja sijaishuollolla kovaa tulosta takovan mutta valvontavelvoitteitaan laiminlyövän sijaishuoltojätti Anglicaren alaisen St Luke´s Innovative Resources- yrityksen tuotteita (mm. Nallekortit, Mun Stoori, Tunnekortit ) joita Suomessa kaupittelee perhehoidon edunvalvoja Pesäpuu ry.
Ei voi olla sattumaa, että samat kyseenalaiset psykoanalyysin virheellisiksi todistettuihin olettamiin perustuvat orientaatiot, menetelmät ja välineet löytyvät kaikilta lapsibisnestoimijoilta ja kaikista LAPE- hankkeen osista: monitoimijaisesta arvioinnista, systeemisen lastensuojelun toimintamallista, perhehoidon mallinnuksesta ja perhetyön ja - kuntoutuksen mallinnuksesta, jotka keskittyvät lastensuojelun asiakkaiden avun sijaan heidän tietosuojansa ja oikeusturvansa heikentämiseen ja työntekijöiden ja sijaishuollon edunvalvontaan.
"Olisi kiire huomata, mitkä muut asiat vaikuttavat lapsiin kuin vanhemmat ja oletetut vuorovaikutuksen pulmat. 2000 -luvun lastensuojeluasiakasperhe lähetetään tavallisesti perheneuvolaan, josta lapsi ohjautuu keskussairaalan lastenpsykiatrian piiriin. Potilassuhde saattaa jatkua vuosikausia, välillä osastohoitoina, vaikkei mitään tosiasiallista kuntoutumista lapsessa tapahdu. Vanhempien pyynnöt neurologisista tutkimuksista sivuutetaan, erityisesti silloin, kun lapsella on lastensuojelun asiakkuus. Työtapana on edelleenkin vanhempien syyllistäminen", kirjoittaa Leeni Ikonen.
Miksi LAPE- hanke on kansoitettu lastensuojelujärjestöiksi tekeytyvillä sijaishuollon piiloyrityksillä, jotka ovat koko historiansa ajan toimineet viranomaislähtöisesti häiriö-orientaatiolla perheiden monimuotoisuutta ja tarpeita tunnistamatta ja tutkimustiedosta, lapsen edusta ja oikeuksista piittaamatta eli täysin vastoin LAPE- hankkeen tavoitteita?
Rakenteet, avuttomuus ja lainsäädäntö raportissa huomautetaan, että suomalaisessa hallintokulttuurissa näkyy tietynlainen asennemuutos.
Kun aikaisemmin oikeustapauksia tai ylimpien lainvalvojien ratkaisuja pidettiin velvoittavina, toiminnan motivaatio voi nyt olla keinojen etsiminen niiden kiertämiseksi.
-Tuntuu, että lakeja ei tarvitse enää noudattaa. Niitä pidetään vain ohjeellisena hyvän käytöksen kirjana, Vantaan kaupungin sosiaali- ja potilasasiamies Miikkael Liukkonen on kertonut.
Sijaishuollon (yli)edustus ja jäävit verkostot on saatava pian pois lastensuojelun kehittämistyöstä, lainsäädäntötyöryhmistä, perhepalveluista, hallinto- oikeuksista, STM:stä, THL:sta, ETENE:stä ja STEA:n avustusasiain neuvottelukunnasta asiakkaiden oikeusturvan, sosiaalityön luotettavan tietoperustan ja lastensuojelun laadukkaan etiikan, ekspertiisin ja epistemologian varmistamiseksi.
Sitä odottaessa perheet voivat:
-Boikotoida yrityksiä, jotka mahdollistavat SOS- Lapsikylän lapsibisneksen ja väärinkäytökset mm. Bayer, DNA, Dr. Oetker, Fazer, Finib, Fiskars, Insaco, Janssen, Lotus, Oriflame, Stadium ja STEA.
- tarkistaa asiakirjansa ja vaatia virheellisten ja valheellisten merkintöjen oikaisua
-tallentaa lasten kertomat kaltoinkohtelusta SOS-Lapsikylissä, litteroida ne ja lähettää lastensuojeluun kirjallisen pyynnön asian kirjaamiseksi ja käsittelemiseksi (vanhemman tulee muistaa pyytää myös kirjallinen todiste kirjauspyyntönsä vastaanottamisesta/ torjumisesta)
-tehdä muistutuksen tai hallintokantelun sosiaalityöntekijän toiminnasta aluehallintovirastoon tai Valviraan
-tehdä väärinkäytöksistä suoraan tutkintapyynnön/ rikosilmoituksen poliisille
-kertoa päättäjille ja toimittajille omasta ja ystäviensä kohtelusta perhekuntoutuksissa ja SOS- lapsikylissä
Lue myös
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/perhekuntoutus-on-uusi-huosta-automaatti-lastensuojelun-trendit-2018
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sos-lapsikylan-kehittamistyo-varkaudessa-huostaanotot-ja-lastensuojelun-kustannukset-lisaantyivat
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/talous-iii-vanhemmuudenarviointi-kasvavana-bisneksena
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/talous-ii-lastensuojelujarjestot-bisneksen-syrjassa
https://www.lokakuunliike.com/elena-maria-uusitalon-blogi/perhekuntoutuksen-lyhyt-oppimaara
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/perhetyon-ja-kuntoutuksen-jasentaminen-sisaltoelementtien-avulla
https://www.lokakuunliike.com/elena-maria-uusitalon-blogi/-perhekuntoutus-on-usein-perustuslain-vastaista-pakkohoitoa
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-kehittamisen-ihanteet-ja-todellisuus
https://www.lokakuunliike.com/tiina-liljebergin-blogi/tarvitaanko-huostaanottoja-kysyy-sos-lapsikyla
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sos-lapsikylan-rankat-otteet
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/takaa-lapsille-koulutus-lopeta-sijaishuollon-rahoitus
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/professori-morris-sosiaalityo-tuottaa-turhia-tutkimuksia-ja-riskileimoja-haavoittuvissa-oloissa-elaville-perheille
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/vaiettu-kampanja-laitoshoidon-vaaroista
https://www.lokakuunliike.com/atte-saarelan-blogi/lastensuojelijakin-tarvitsee-rajoja
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sijaishuollon-hullunkuriset-riskiperheet