SOS-lapsikyläläiset lastensuojelun markkinoistamisen moottoreina
Perustuslain mukaan julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin ja kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia.
Julkista valtaa ei saa delegoida yksityiselle mutta Suomessa sijaishuoltopalveluja kaupitteleville lastensuojelujärjestöille on annettu valta tehdä virkatyöksi tarkoitettua sosiaalityötä erilaisine vanhemmuuden- ja olosuhdearviointeineen ja myös kouluttaa sosiaalityöntekijöitä.
Sijaishuollon liiketoimintakonserneiksi muuttuneiden lastensuojelujärjestöjen avulla on voitu oikeuttaa sijaishuollon edunvalvonta ja parempi väkivalta, siirtää lapset "parempiin perheisiin" ja suhmuroida kansallisvarallisuus parempiin taskuihin - RAY:n ongelmat perineen STEA:n tuella.
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelujarjestot-ja-sosiaalialan-oppilaitokset-sijaishuollon-kasvattamisen-ja-yksityistamisen-airueina
Lastensuojelun markkinoistamisen puolesta ovat toimineet SOS-lapsikyläsäätion hallituksen ex-pj, EFFIn Isoveli-palkinnon saaja ja nykyinen oikeusvaltiokeskuksen johtaja Tuija Brax(sensuuri ja sananvapausrajoitukset, järjestöedunvalvonta, vaalirahoituksen ja vakuutusoikeuden puutteet), rahanpesulain vesittäjä ja SOS- lapsikyläsäätiön hallituksen nykyinen puheenjohtaja finanssialan päälobbari Piia-Noora Kauppi (algoritmit, digitalisaatio, riskienhallinta), SOS- lapsikylän ex- toimitusjohtaja, ex- pankinjohtaja Marja Pajulahti (Lapset- SIB, vaikuttavuussijoittaminen) ja niin Pesäpuun, Pelastakaa Lapset ry:n kuin SOS- lapsikylän johtajana toiminut Keski- Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen (KOSKE) uusi johtaja Sointu Möller (lastensuojelun alkuarviointi, Lapset SIB- vaikuttavuussijoittaminen).
Kun julkisrahoitteiset järjestöt ja sosiaalialan tutkimus- ja kehittämisinstituutiot( esim. sosiaalialan osaamiskeskukset) valitsevat päättäjikseen yksityisen sijaishuollon edunvalvojia ( esim. PeLa, SOS- lapsikylä) ja tekoälyä ja lastensuojelun yksityistämistä hehkuttavia bisnesnaisia vaarannetaan niin asiakkaiden perusoikeudet , tieto- ja oikeusturva ja kuntien vähenevät varat keplotellaan sijoittajille esim. tekoäly- ja SIB - hankkeilla ja siirtämällä virkatyöksi tarkoitetut lastensuojelun olosuhde- ja vanhemmuudenarvioinnit sijaishuoltopalveluja myyville yksityisille esim. lastensuojelujärjestöille.
Päästämällä yksityisen sijaishuollon edunvalvojat mestaroimaan lastensuojelua vahvistetaan neoeugeniikkaa, köyhien perinnöllisyyden hallintaa ja tuottamattomiksi luokiteltujen ihmisten kontrollointia, jossa selitetään sairastavuutta ja poikkeavuutta virheellisesti henkisten, ruumiillisten, moraalisten ja viime aikoina myös taloudellisten ominaisuuksien periytymisellä.
Kun köyhyyteen suhtaudutaan kuin pelkkää itsereflektiota, "hoksauttamista" ja puheterapiaa vaativaan mielenterveyshäiriöön, taloudelliseen oikeudenmukaisuuteen tai kestävään kehitykseen ei tarvitse panostaa.
Keskittymällä yksittäisen kansalaisen/ kuluttajan/ vanhemman käytökseen ja vastuuseen, vapautetaan rahoituspalvelualan yritykset ja päätöksentekijät vastuusta ja siirretään tutkimus pois järjestelmällisistä yhteiskunnallisista ja markkinahäiriöistä.
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/neoeugeniikka-vahvistuu-taloussosiaalityossa-koyhien-talousvaikeuksista-pyritaan-tekemaan-mielenterveyden-hairio
Algoritmien avulla turhiin ja laittomiin lastensuojeluasiakkuuksiin johtavista järjestelmäkäytännöistä lavastetaan asiakkaiden ongelmia ja ominaisuuksia. Lainvastaisista asiakashankintakäytännöistä tehdäänkin lastensuojelun asiakkuuden ja puutteellisen vanhemmuuden riskitekijöitä ja osoittimia.
Espoon kaupungin ja TietoEVRY:n algoritmihankkeessa vähävaraisemmat perheet, jotka käyttävät pääosin julkisia palveluita, joutuivat tekoälyn tuottamien tulosten perusteella helpommin kategorisoiduiksi siihen ihmisryhmään, joka olisi lastensuojelun tarpeessa, verrattuna varakkaampiin perheisiin, joilla on mahdollisuus käyttää yksityisiä terveyspalveluita.
Sen sijaan, että kunta resursoisi vaikkapa kotiapuun, kotiavun hakeminen voidaan luokitella vanhemmuuden riskitekijäksi, joka johtaa helposti lastensuojelun kiireelliseen sijoitukseen ja vähintään 200 000 euroa per lapsi sijaisperheessä ja 1000 000 euroa per lapsi perhekodissa maksavaan pysyvään huostaanottoon.
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kuopion-mielipuolinen-sijoitusperuste-kotiavun-tarve
Lastensuojelujärjestöjen vallan kasvun myötä sijaishuollosta on tehty miljardibisnes, huostaanottojen määrä on kasvanut ja niistä on tehty liki pysyvä ilmiö ilman tutkimustietoa siitä, ovatko lastensuojelutoimien kohteina oikeat lapset, miksi heidät sijoitettiin, missä olosuhteissa he elävät ja miten lastensuojelun toimet ovat heihin vaikuttaneet (STM, Toimiva lastensuojelu, 2013).
Samalla on hyväksytty, ettei sosiaalityöntekijän tarvitse osata viranhoitoon tarvittavaa lainsäädäntöä eikä tietää perus- ja ihmisoikeussopimuksista; niistä voi aina kysyä sijaishuollon etua valvovalta lastensuojelujärjestön juristilta, joka auttaa tekemään huostaanoton ja estämään niin lapsen palautuksen kotiinsa kuin asiakkaiden avautumisen lastensuojelun laittomuuksista julkisuudessa.
Lastensuojelun avohuollon markkinoille järjestöt ovat kehittäneet huostaanottoon johtavia ja perheitä rasittavia ”tukitoimia”mm. “perhekuntoutusta.”
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sos-lapsikylan-perhekuntoutus-on-oikeusturvariski
Kukaan ei kuitenkaan tiedä, mitä kuntoutetaan ja mikä pitäisi olla lopputulos. Vain ani harva lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä osaa kertoa, mikä on lapsen sijoituksen syy, mikä perheessä on vikana ja mitä pitäisi tapahtua lapsen kotiuttamiseksi.
”Kuntoutuksen” syitä ei osata kertoa, julkinen valta on luisunut ”kuntouttajien” käsiin.
Tässä markkinointivedätyksessä peruspalvelut ovat heikentyneet. Perheille kuuluva tuki soljuu palveluntuottajien rahapussiin.
Lastensuojelun rikoksiin perehtynyt löytää lähes kaikki takavuosien häpeällisiin, korjaamattomiin väärinkäytöksiin syyllistyneet lastensuojelun ammattilaiset edelleenkin lastensuojelujärjestöjen, kuntien sosiaalityön tai perhe- ja psykoterapian palkkalistoilta.
Lastensuojelun johdon ja työntekijöiden rikoksia ja väärinkäytöksiä hoidetaan siirroilla ja tehtävänimikkeiden ja titteleiden vaihdoksilla, ei rikostuomioilla, korvausvelvoitteilla tai irtisanomisilla.
Väärin toimivasta lastensuojelun ammattilaisesta ei tule irtisanottua eikä tuomittua vaan väärin toimiva erityisosaaja , muutosjohtaja, konsultti tai psykoterapeutti, joka ei alennu edes pyytämään anteeksi väärinkäytöksiään, saati korjaamaan tai hyvittämään niitä.
Miten lasten ja vanhempien oikeusturvaan vaikuttaa se, että juuri näille vakaviin ja korjaamattomiin väärinkäytöksiin syyllistyneille ammattilaisille on annettu systeemisen lastensuojelumallin juurruttamisen lisäksi usein huostaanottojen valmistelu, asiakirjayhteenvetojen laadinta, Pride- valmennus sekä Voikukkia- toiminnan, lastensuojelun edunvalvojien ja lastensuojelun moniammatillisten asiantuntijaryhmien koordinointi?
Miksi suomalaiset SOS- lapsikylät eivät ole rikostutkinnassa?
Lukuisat SOS-lapsikylien tiloissa ja projekteissa käyvät lapset ja nuoret ovat joutuneet seksuaalisen hyväksikäytön ja muun väkivallan uhreiksi, uutisoivat hiljattain mm. Deutsche Welle (DW), SVT-nyheter, Africanews ja The Local.
Väärinkäytöksiä ja rikoksia ilmoitetaan tapahtuneen noin 50 projektissa yli 20 maassa ympäri maailmaa.
SOS-lapsikylien Itävallan toimitusjohtaja Elisabeth Hauser ilmoitti, että tapaukset merkitsevät "työntekijöiden vakavia väärinkäytöksiä" ja SOS-lapsikylien kansainvälinen toimitusjohtaja Ingrid Maria Johansen pyysi julkisesti anteeksi lapsilta ja nuorilta, jotka olivat joutuneet rikosten ja väärinkäytösten kohteiksi SOS- lapsikylissä.
SOS-lapsikylien johdon jäsenten kerrotaan olleen tietoisia tapahtumista, mutta yrittäneen aktiivisesti peitellä syytöksiä, Hauser kertoi.
SOS- lapsikyläorganisaatioon perustetaan SOS- lapsikylien seksuaalisen hyväksikäytön ja muun väkivallan lapsiuhreille korvausrahasto, johon Hauserin mukaan ohjataan " useita miljoonia euroja."
SOS Children’s Villages Internationalin toimitusjohtaja Ingrid Maria Johansen ei ainoastaan pyytänyt anteeksi ihmisiltä, jotka ovat kokeneet pahoinpitelyä SOS-lapsikylissä, vaan hän kutsui heitä myös kertomaan kokemuksistaan. Tämä johti raportoitujen tapausten määrän kasvuun, joista jokaista seurataan. SOS- lapsikylien uhreja pyritään myös tukemaan.
Alkutuki tarkoittaa pääasiassa turvallisen tilan luomista uhreille, eloonjääneille tai ilmiantajille.
Tuki voi sisältää mielenterveys-, psykososiaalista ja oikeudellista apua sekä tukea yksilön elintilanteen parantamiseen( 18.1.2022).
https://www.sos-childrensvillages.org/news/historic-abuse-cases
http://www.lokakuunliike.com/ll-ulkomaat/sos-lapsikylissa-tapahtunut-lasten-seksuaalinen-hyvaksikaytto-ja-kaltoinkohtelu-tutkintaan-lapsiuhreille-miljoonien-korvausrahasto
Suomalainen media ei ole uutisoinut SOS-lapsikyläorganisaation väärinkäytöksistä eikä kukaan tutki suomalaisten lapsikylien väärinkäytöksiä.
Lastensuojelun päättäjät sijaishuollon markkinoistajina ja lobbareina
Markkinoistumisella tarkoitetaan tilannetta, jolloin palvelujen tuotantotapa muuttuu siten, että palveluja tarjoavat yhä enemmän yksityiset yritykset ja järjestöt. Palvelun tuottajien määrä lisääntyy markkinoilla , kunnat käyttävät entistä enemmän ostopalveluja vastuullaan olevien palvelujen järjestämiseksi ja liiketalouden ja yritysmaailman periaatteet ja käytännöt omaksutaan osaksi myös julkista sektoria ja sen palvelun tuotantoa. Uusi julkisjohtamisen oppi ihannoi yksityisiä markkinoita ja sen myötä ajatus julkisten palveluiden yksityistämisestä ja ulkoistamisesta on lisääntynyt.
Tässä jutussa käytetään passiivisen markkinoistumisen sijaan myös käsitettä markkinoistaminen, koska markkinakehitys on aktiivisen toiminnan: poliittisten valintojen ja lobbauksen tulosta.
Markkinoistamisen voidaan nähdä alkaneen jo 90-luvulta lähtien ja jatkuneen edelleen myös valtionjohdon edesauttamana. Esimerkiksi Matti Vanhasen toisen hallituksen ohjelma (2007-2011) pyrki edistämään julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin kumppanuutta palvelutuotannossa ja edelleen tuki tilaaja-tuottajamallien käyttöönottoa. (Palola & Parpo 2011, 70–71.)
Sote- alalla on maassamme noin 70 järjestöomisteista yhtiötä. Toimintayksiköitä on 2000, työntekijöitä 37 000, palveluita 5000, ja yhtiöiden liikevaihto on miljardin ja kahden miljardin euron välillä.
Lastensuojelun sijaishuolto on yrityksille kannattavaa liiketoimintaa, alan työllisyys ja liikevoiton määrä on lähes kuusikertaistunut vuosien 2001–2016 välillä (Lith 2018, 27).
Odotettuja säästöjä ei ole saavutettu sijaishuollon markkinoistamisen myötä, päinvastoin on herännyt kysymys siitä, onko sijoitusten määrän kasvu yhteydessä markkinoistumiseen.
Lobbaus puolestaan on mitä tahansa, virallista tai epävirallista yhteydenpitoa lainsäätäjään tai toimeenpanijaan pyrkimyksenä vaikuttaa tämän päätöksiin. Epävirallinen vaikuttaminen on se osa lobbausta, joka jää useimmiten pimentoon ja asiakirjajulkisuuden ulottumattomiin.
Lobbaus Suomessa kohdistuu valtiollisella tasolla päätöksenteon kaikkiin vaiheisiin ja toimijoihin. Keskeisimpiä lobbauskohteita ovat ministerit , ministeriöiden keskeiset virkamiehet ja ministerien avustajat, koska he ovat reittejä ministerien luo. Keskeisimpiä lobbaajia Suomessa ovat elinkeinoelämän järjestöt ja institutionaaliset järjestöt.
Anders Blom on väitöskirjassaan laskenut, että Suomessa käytetään lobbaamiseen 120 euroa asukasta kohden vuosittain. Blomin mukaan summa on suurempi kuin Yhdysvalloissa, jota pidetään lobbaamisen emämaana.
Poliittisen ja taloudellisen vallan sekoittuessa yksityiset palveluntuottajat esim. yritykset ja järjestöt vaikuttavat palvelutarjontaan, hintoihin, tiedontuotantoon ja viranomaisten suosituksiin palvellen lopulta vain itseään, ei kansalaisten valinnanvapautta ja toimijuutta hyvinvointimarkkinoilla.
Lähes puolella Veikkaus-miljoonia saaneista yhteisöistä on kytkös puoluepolitiikkaan, kertoi Helsingin Sanomien teettämä selvitys 19.4.2020. Kun edunsaajat ja tietyt puolueet jakavat yhteiset taloudelliset ja poliittiset intressit edistäen niitä vastavuoroisesti, kyse on rakenteellisesta korruptiosta. Verovaroin kustannettua järjestötoimintaa ei kosketa samalla tavalla julkisten palvelujen sääntely, virkavastuu tai valvonta.
http://www.lokakuunliike.com/perheeni-tarina/helyn-tarina-miun-lastani-ette-vie http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sos-lapsikylan-perhekuntoutus-on-oikeusturvariski http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sos-lapsikylan-rankat-otteet
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/siun-sote-perustaa-nelja-perhekeskusta-sos-lapsikylan-kanssa http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sos-lapsikyla-puuhaa-perheille-tyoparia-sosiaalityontekijasta-ja-tyovoimahallinnon-virkailijasta
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sos-lapsikyla-tutkii-vaan-ei-havaitse
SOS- lapsikyläsäätiön hallituksen ex- puheenjohtajasta ja STEA:n avustusasioiden neuvottelukunnan puheenjohtajasta tuli oikeusvaltiokeskuksen pomo
Tuija Brax on toiminnallaan osoittanut, että myös vihreän poliitikon on mahdollista ajaa tehokkaasti kansalaisoikeuksien polkemista.
Koko ministerinuransa ajan Tuija Brax on kaventanut kansalaisten valitusoikeutta hallinnollisista päätöksistä ja kaivanut hautaa suomalaiselle oikeusvaltiolle. Virallinen hautajaispäivä oli 1.1.2011, jolloin poistui yksi oikeusvaltion kulmakivistä eli rajoittamaton oikeus saada asiansa ylemmän tuomioistuimen ratkaistavaksi. Huostaanottojutuissa ei käytännössä enää pääse KHO:n koska valitusluvat hylätään perustelematta.
Brax on stalinismin linnakkeeksi kutsutun Demla:n ( aiemmin Suomen Demokraattiset Lakimiehet) jäsen yhdessä Vuoden Isoveli- kilpailussa toiseksi sijoittuneen Mika Illmanin kanssa.
Brax on ajanut pysäköinninvalvonnan, vankikuljetusten ja putkavartioinnin yksityistämistä piittaamatta perustuslaista, jonka mukaan viranomaistoimintaa ei voi yksityistää.
Hän on ajanut oikeusjärjestelmäämme myös talousrikollisia suosivaa angloamerikkalaista sopimusmenettelyä ja käytännössä puoltanut kansanedustajien lahjonnan jatkamista vähättelevällä asenteellaan.
Brax nimitettiin SOS-lapsikyläsäätiön hallituksen puheenjohtajaksi vuonna 2014. Hän on kova sensuurin ja sananvapausrajoitusten kannattaja ja yrittää rajoittaa poliittista keskustelua itselleen tärkeistä aiheista.
Hänen ansiotaan on, että oikeusministeriö alkoi kouluttaa kunnanvaltuustojen puheenjohtajia sensuroimaan ”vihapuhetta”.
Brax on määritellyt ihan itsekseen Suomen laissa tuntemattoman viharikoksen. Vihapuhelaki olisi pitänyt tuoda eduskuntaan lainsäätämisjärjestyksessä ja lopettaa kaikki mutuilu lainsäädäntöasioissa.
Vihapuhelaki tulee käytännössä tarkoittamaan, että esim. virkamiesten julkinen arvostelu vaikeutuu ja kansalaisten mielipiteitä kontrolloidaan ja niistä rangaistaan entistä tarkemmin samalla kun hallinto saa jatkaa kansalaisten solvaamista ja kyykyttämistä terapeuttisen vallan kielellä.
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/vihapuhe-sosiaalityossa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/vihapuhe-sosiaalityossa-ennen-ja-nyt
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/vihapuhe-ja-kaytannot-tutkittava-puolueettomasti
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/mita-vihapuhe-on
Braxin ansiona voi pitää, että hän ajoi Suomen perustuslakiin mahdollisuuden kansalaisaloitteeseen, joita on tehty yli 800. Tosin vain kolme eduskunnalle jätetyistä 24 aloitteesta on tähän mennessä hyväksytty.
Tuija Braxin kyseenalaisia saavutuksia oikeusministerinä olivat mm. vaalirahoitusilmoitusten valvonnan laiminlyönti ja vakuutusoikeuden toiminnan läpinäkyvyyden puutteet ja puolueellisuuden selvittäminen.
Brax antoi eduskunnalle virheellistä tietoa uskotellessaan ettei ministeriö ole lain mukaan edes voinut valvoa vaalirahoitusilmoitusten asianmukaisuutta.
Leena Luhtasen mukaan Tuija Brax on vastuussa kaikista vaalirahalain laiminlyönneistä.
Tuija Braxin ollessa oikeusministerinä ja lakivaliokunnan puheenjohtajana vakuutusyhtiöiden ylivertaista asemaa vahvistettiin entisestään mm. vakuutuslääkärien rikosoikeudellinen vastuu poistettiin ja vakuutuslääkärijäsenen lausumat ja perustelut määrättiin 80 vuotta päätöksen antamisesta salaisiksi myös asianomaiselta itseltään.
Brax on Perhehoitoliiton ex- puheenjohtajan ja lastensuojelukertoimen lobbari Aila Paloniemen tavoin vaikuttanut myös Suomen ihmisoikeusliitossa.
Oikeusministerinä toimiessaan Tuija Brax järjestelmällisesti kiisti useiden tahojen, mm. EFFIn ja Jyrki J. Kasvin esittämän sähköisen äänestyksen kritiikin.
Brax kuittasi epäilyt sähköisen äänestyksen mahdollisesta epäluotettavuudesta science fictionina. Kolmessa kokeilukunnassa hukkui äänestyksissä kuitenkin 232 ääntä eli noin 2 % annetuista, kun normaali äänten hylkäysprosentti on 0,5 %. Brax reagoi tähän toteamalla, että äänestysjärjestelmässä ei ollut vikaa, vaan äänestäjissä:
Braxin mukaan vaaleja ei voinut perua hukkaäänien takia. Korkein hallinto-oikeus määräsi vaalit uusittavaksi virheiden ja puutteiden takia.
Syksyllä 2011 EFFI myönsi Braxille Isoveli-palkinnon perusteena tekijänoikeuslakiin lisätyt pykälät, jotka mahdollistavat oikeudenhaltijoille käyttäjien yhteystietojen saamisen Internet-operaattoreilta ja verkkoyhteyden katkaisemisen ilman oikeuden tuomiota.
Eduskunnan jätettyään Brax toimi Sydänliiton pääsihteerinä. Brax on toiminut myös STEA:n avustusasioiden neuvottelukunnan puheenjohtajana kaudella 16.4.2017 - 15.4.2021.Hänet nimitettiin STEA:n avustusasioiden neuvottelukuntaan yhdessä mm. Nuorten Ystävien Arja Sutelan ja Pelastakaa Lapset ry:n Hanna Markkula-Kivisillan kanssa myös kaudelle 23.4.2021 - 22.4.2025.
Julkisissa puheenvuoroissaan hän on ilmaissut tukensa lastensuojelujärjestöjen vallan-, rahoituksen- ja reviirinlaajennushankkeille.
Väliraportistaan huolimatta lastensuojelujärjestöjen toiminnan lähinnä MLL:n lastenhoitoapuun rinnastava Brax elää nostalgiassa eikä tunnu- kenties STEA- pestinsä vuoksi- huomaavan Veikkauskratian lastensuojelujärjestöjen muuttumista sijaishuollon liikekonserneiksi ja korruptioyhteisöiksi, joiden virkailijat pyrkivät vaikuttamaan lainsäädäntöön, kuntien hankintoihin, yliopistojen tutkimuslinjauksiin ja julkiseen rahoitukseen.
Poliittisia virkanimityksiä Brax vastusti niin kauan kunnes itse ilmoitti hakevansa Helsingin kaupungin apulaiskaupunginjohtajan virkaa, joka vapautui Tuula Haataisen siirtyessä Kuntaliittoon. Brax pitää Helsingin johtajien virkojen avointa poliittisuutta erinomaisena ja läpinäkyvänä asiana.
Vuonna 2021 Brax valittiin oikeusvaltiokeskuksen johtajaksi.
Hakijoiden joukossa oli muun muassa lasten oikeuksien ajamisessa kunnostautuneita tutkijoita ja apulaisoikeuskansleri.
Tuija Brax on nostanut toisenlaisia asioita esille. Hän on SOS-lapsikyläsäätiön hallituksen puheenjohtajana avoimesti markkinoinut SOS-Lapsikylän palveluita toimitusjohtaja Marja Pajulahden kanssa. Brax on siis vahvasti sitoutunut sijaishuollon edunvalvojajärjestöön.
Oikeusvaltiokeskus kuuluukin lastensuojelun osalta samaan huumorisarjaan kuin Lapsiystävällinen kunta tai Vuoden sijaisperhe, Vuoden kasvattaja, Vuoden työyhteisö, Vuoden kunnallinen lastensuojeluteko-, Vuoden taidokkain hankinta-, Ylpeästi Lapsen Puolella-, laatusertifikaatti-, Lapsen oikeuksien vaikuttaja- ja Lastensuojelun viestinnällinen teko- palkinnot.
Rahanpesulain vesittäjä SOS- lapsikyläsäätiön uudeksi hallituksen puheenjohtajaksi
SOS-lapsikyläsäätiön hallituksen uutena puheenjohtajana toimii finanssialan päälobbari Piia-Noora Kauppi, joka muistetaan lähinnä oikeudenmukaisuuslausunnoistaan.
Piia- Noora Kauppi, entinen kokoomuksen europarlamentaarikko (1999–2008) on ollut Finanssiala ry:n (FA) toimitusjohtaja vuodesta 2008.
Keväällä 2011 Kauppi valittiin Euroopan pankkialan järjestöjen kattojärjestön puheenjohtajaksi. Vuodesta 2014 hän on toiminut Euroopan pankkiyhdistyksen työvaliokunnan puheenjohtajana. Hän toimii myös Vakuutus- ja rahoitusneuvonnan hallituksen jäsenenä ja Sulava Oy:ssä.
Voittoa tavoittelematon tutkimus- ja kampanjaryhmä Corporate Europe Observatory antoi Kaupille Vuoden pahin eturistiriita -palkinnon. CEO väitti Kaupilla olevan läheiset suhteet finanssialalle ja hänen valintansa FK:n( Finanssialan Keskusliitto) toimitusjohtajaksi muodostavan jääviysongelman. Kauppi oli nimityksestään huolimatta osallistunut finanssialaa koskeviin keskusteluihin.
Vuonna 2005 The Wall Street Journal syytti Kauppia EU:n rahanpesulain vesittämisestä. Kauppi myönsikin tehneensä rahanpesudirektiiviin useita pankkialaa miellyttäneitä muutosehdotuksia.
Vuonna 2008 Piia-Noora Kauppi äänestettiin Friends of the Earth Europen European Coalition for Corporate Justicen äänestyksessä Worst Conflict of Interest -palkinnon saajaksi, eräänä perusteena pankkilobbareiden asian ajaminen.
Lisääntyvän lastensuojelurikollisuuden esim. laittomien adoptioiden ja sijoitusten , ihmiskaupan ja lapsiprostituution valossa on vaarallista, jos lastensuojelujärjestössä toimiva poliitikko suhtautuu välinpitämättömästi tai hyväksyen verokeinotteluun tai rahanpesuun, varsinkin kun tiedetään, että suuri ellei suurin osa läntisen ihmiskaupan ja lapsiprostituution uhreista tulee sijaishuollosta tai on sijoitettuna rikosten tapahtuma-aikaan.
Suomessa voittonsa veroparatiiseihin piilottavat hoivajätit ja lastensuojelujärjestöt valtaavat esteettä lastensuojelun sijaishuoltoa, josta jo yli 80% on yksityistetty.
Lapsibisnestä ei valvo kukaan eikä kukaan myöskään tiedä määritteleekö tarve vai palvelujen tarjonta sijaishuoltopalvelujen käyttöä.
Veronmaksajat joutuvat maksamaan yli miljardin vuodessa kustantavan, vakavan väkivalta- ja syrjäytymisriskin aiheuttavan sijaishuollon lisäksi myös sijaishuoltoyritysten valheellisen mainonnan mm. digitaaliset hakupalvelut.
Yksi törkeimmistä hankkeista oli RAY:n rahoittama Lastensuojelun Keskusliiton harhaanjohtavasti Lapsitiedon keskukseksi (myöhemmin pelkkä Lapsitieto) nimetty lapsibisnestoimijoiden haku- ja markkinointipalvelu, jonka ainoa "lapsitieto" oli jopa rikoksista tuomittujen sijaishuoltotoimijoiden valheellinen omakehu.
Katteetonta sijaishuollon palkitsemista, markkinointia ja paisuttamista ovat harrastaneet myös lastensuojelun lainsäädäntö-, tutkimus- ja kehittämistyöryhmissä istuksineet sijaishuoltoyrittäjien ja- järjestöjen edustajat, jotka ovat varmistaneet perheiden oikeusturvan sijaan omien intressiryhmiensä liikevoitot.
Tekoäly + lastensuojelu = oikeusturvaongelmia asiakkaille
Piia-Noora Kaupin mukaan Suomi ei investoi tekoälyyn tarpeeksi.
Erityisen huolestuttavaa on, että Kauppi toimii digialan kasvuyritys Gofore Oyj:n hallituksen jäsenenä. Mielivaltainen lastensuojelu ja algoritmit ovat erittäin vaarallinen yhdistelmä.
Goforen tekoälykouluttaja hehkuttaa Espoon lastensuojelun ja TietoEVRY:n algoritmikokeilua sanoilla “uskallus” ja “uusinta uutta”. Gofore on tuottanut it- ratkaisut mm. lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden ja palveluntuottajien Socfinder- hakupalveluun.
Lucia Hakala on analysoinut Espoon ja TietoEVRYn tekoälykokeilun lisäksi Suomen Kuntaliiton lastensuojelun ARVOA-vaikuttavuusmittarin ja Tanskan Gladsaxe-päätöksentekojärjestelmän.
Hakalan mukaan pohjoismaisessa lastensuojelussa suoritettuihin automatisoidun päätöksenteon käytännön kokeiluihin sisältyy moninaisia riskejä asianosaisten oikeuksien toteutumisen näkökulmasta.
Kaikissa kolmessa tapauksessa oli merkittäviä puutteita lapsen edun toteutumisen, asianosaisten osallisuusoikeuksien toteuttamisen, yhdenvertaisen kohtelun sekä yksityisyyden ja perhe-elämän kunnioittamisen kriteeristöllä.
Espoossa asianosaisia profiloitiin ja profiilien perusteella segmentoitiin eri kategorioihin puhtaasti sosiaali- ja terveysalan tietojen perusteella, antamatta heille minkäänlaista mahdollisuutta vaikuttaa järjestelmän tuottamaan tulokseen tai korjata automatisoidun päätöksentekomenetelmän tuottamia vääristyneitä olettamia.
Kokeilun yhtenä alustavana tuloksena oli, että lastensuojeluilmoitusta edelsi 3–5-kertainen terveyspalveluiden käyttö verrattuna muihin kaupungin asukkaisiin. Kokeilun datalähteenä olivat kaupungin ylläpitämät rekisterit, eivätkä ne sisältäneet esimerkiksi yksityisen terveydenhuollon dataa.
Tämä saattoi vaikuttaa siihen, että vähävaraisemmat perheet, jotka käyttävät pääosin julkisia palveluita, joutuivat tekoälyn tuottamien tulosten perusteella helpommin kategorisoiduiksi siihen ihmisryhmään, joka olisi lastensuojelun tarpeessa, verrattuna varakkaampaan perheeseen, jolla on mahdollisuus käyttää yksityisiä terveyspalveluita.
Algoritmi siis tuotti tilastollisesti epätäsmällisiä ennusteita, koska algoritmin kouluttamiseen oli käytetty dataa, joka ei edustanut Espoon kaupungin väestössä esiintyvää todellista tilannetta, vaan perustui puutteellisiin tietolähteisiin.
Silti Espoon tekoälykokeilu on kerännyt valtavasti kehuja ja kiinnostusta ja Espoo on käynnistämässä yhteistyöprojekteja muun muassa THL:n ja Kelan kanssa. Aalto-yliopiston kanssa Espoo pohtii, miten syrjäytymistä voi ehkäistä tekoälyn avulla. Espoo on mukana myös VTT:n, Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston perustamassa Suomen tekoälyn osaamiskeskuksessa FCAI:ssa.
EU:n tietosuoja-asetus takaa rekisteröidylle oikeuden olla joutumatta automaattisen päätöksenteon kohteeksi arkaluonteisia tietoja sisältävän profiloinnin perusteella, sekä oikeuden vastustaa profiloinnin perusteella tehtävää suoramarkkinointia mutta läpimennyt toisiolaki ei toista EU:n tietosuoja-asetuksen profilointia koskevia rajoituksia, vaan tavallaan asettuu näiden rajoitusten yläpuolelle.
Professori Lasse Lehtosen mukaan potilastietojen salassapito Suomessa on heikolla tasolla eurooppalaiseen standardiin verrattuna ja ehkä jo heikointa koko Euroopassa. (US, 15.4.2018).
Gofore tukee mm. Pesäpuu ry:n toimintaa ja järjestää digisparraustyöpajoja kuntien sosiaalijohdoille.
Gofore on kehittänyt esimerkiksi vihapuheen tunnistusta ja mallintanut mm. jälkihuollon palvelupolkuja.
Tampere Junior- hankkeessa kehitettiin kuntien kykyä hyödyntää ja käyttää paikallista ja valtakunnallista esim. Kelasta (asumis- ja toimeentulotuki, työttömyyskorvaus), opetushallituksesta (opiskelija- ja tutkintorekisteri), sosiaali- ja terveydenhuollosta (hoitoilmoitukset), eläketurvakeskuksesta, verohallinnosta(tulot) ja väestötietorekisteristä (perherakenne, isovanhemmat, muuttohistoria) saatavaa tietoa lapsiperheistä tekoälyä hyödyntäen.
Veronmaksaja maksaa myös lapsibisnesyrittäjän valheellisen mainonnan
Socfinderista löytyy yli 230 lapsibisnestoimijaa ja lastensuojelun hakupalvelu on käytössä useissa kunnissa. Tulevaisuutta ajatellen Socfinder on tehty yhteensopivaksi niin SOTE-ammattikortin kuin muiden rajapintaratkaisujenkin kanssa. Kovin kummoista laadunvalvontaa ei ole, että vain hakupalvelua käyttävät sosiaalityöntekijät arvioivat palveluntuottajia. “Arviointi” tarkoittaa vastaamista lauseeseen: ”Tämä palveluntuottaja edistää lapsen kasvua ja kehitystä”.
"Hakupalvelun kautta on löytynyt paikkoja, joiden erityisosaaminen ei ole aiemmin ollut tiedossamme" ihasteli Socfinderia taannoin Ulla Sandström Karviaisen perusturvakuntayhtymästä.
Aggressiivista verosuunnittelua harjoittaneen Attendon lapsiperhepalveluista ja lastensuojeluasioista vastaava palvelualuejohtaja, Paasikiven nuorisokylän säätiössä, lastensuojelun edunvalvojana ja Attendon sijaishuoltopalvelujen toiminnanjohtajana toiminut Järvenpään Kokoomuksen Tarmo Pekola kehui palvelua näin:"Socfinderin kautta yksiköihimme on tullut paikkakyselyjä ja sijoitusprosessi on päässyt nopeasti alkuun".
Ennen Attendon hillotolppaansa Pekola uskalsi vielä myöntää: "Väittäisin, että kunnat eivät useassa tapauksessa tiedä ostamansa sijaishuollon palvelun sisällöstä tai laadusta juurikaan mitään tai ainakin hyvin vähän.”
Socfinder- lastensuojelun palveluhaku laajentui myös palveluntuottajien perhehoitoon eli sijaisperheisiin. Mukana ovat mm. SOS-Lapsikylä, Avosylin Oy sekä Perhekuntoutuskeskus Lauste ja Attendo. Sijaisperheitä etsitään lastensuojelun työntekijöiden itse suunnittelemilla hakukriteereillä, joita ovat mm. Pride- tai muu perhekohtainen valmennus käytynä.
Hiljattain Socfinder-ohjelmistoyritys syytti valtiota yrityksen bisnesidean plagioinnista kun Socfinderin palvelun identtinen kaksonen ilmestyi THL:n omaan palveluhakemistoon.
Kauppi on myös veroparatiisikytköksistä kärähtäneen Helsingin Diakonissalaitoksen säätiön hallintoneuvoston jäsen.
Hän on jäsenenä lisäksi Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun tukisäätiössä.
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/missa-viipyy-julkinen-asiakaspalautteet-ja-huomautukset-sisaltava-rekisteri-lapsibisnestoimijoista
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/helsingin-diakonissalaitos-veroparatiisikytkoksia-lapsibisnesta-hyva-veli-verkostoja
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/huostafirma-pian-ovella-kolkuttaa-uusi-tehostettu-avohuollon-tukitoimi-onkin-kotiin-tuotavaa-pakkoperhekuntoutusta
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/epatasa-arvo-automatisoidaan-teknologian-avulla
https://leeniikonen.fi/2021/08/21/jarjestoideologiaa-media-sos-lapsikylan-kahleissa/
https://leeniikonen.fi/2021/06/12/royhkeat-hoivajatit-kyykyttavat-lastensuojelua/
https://leeniikonen.fi/2021/12/14/tilinteon-aika-stmn-rappiotilaselvitys-tulossa/
https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/331000/Hakala_Lucia_tutkielma_2021.pdf?sequence=3&isAllowed=y
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/espoossa-tekoaly-on-lastensuojelun-bisnesalyn-palveluksessa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-algoritmi-arvioi-pian-vanhemmuutesi
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/digitalisaatio-ei-muuta-turhaa-paperinpyoritysta-tehokkaaksi-viranomaistoiminnaksi
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/terveystietosi-ovat-pian-myytavana
SOS-lapsikyläsäätiön hallituksen uutena puheenjohtajana toimii finanssialan päälobbari Piia-Noora Kauppi, joka muistetaan lähinnä oikeudenmukaisuuslausunnoistaan.
Piia- Noora Kauppi, entinen kokoomuksen europarlamentaarikko (1999–2008) on ollut Finanssiala ry:n (FA) toimitusjohtaja vuodesta 2008.
Keväällä 2011 Kauppi valittiin Euroopan pankkialan järjestöjen kattojärjestön puheenjohtajaksi. Vuodesta 2014 hän on toiminut Euroopan pankkiyhdistyksen työvaliokunnan puheenjohtajana. Hän toimii myös Vakuutus- ja rahoitusneuvonnan hallituksen jäsenenä ja Sulava Oy:ssä.
Voittoa tavoittelematon tutkimus- ja kampanjaryhmä Corporate Europe Observatory antoi Kaupille Vuoden pahin eturistiriita -palkinnon. CEO väitti Kaupilla olevan läheiset suhteet finanssialalle ja hänen valintansa FK:n( Finanssialan Keskusliitto) toimitusjohtajaksi muodostavan jääviysongelman. Kauppi oli nimityksestään huolimatta osallistunut finanssialaa koskeviin keskusteluihin.
Vuonna 2005 The Wall Street Journal syytti Kauppia EU:n rahanpesulain vesittämisestä. Kauppi myönsikin tehneensä rahanpesudirektiiviin useita pankkialaa miellyttäneitä muutosehdotuksia.
Vuonna 2008 Piia-Noora Kauppi äänestettiin Friends of the Earth Europen European Coalition for Corporate Justicen äänestyksessä Worst Conflict of Interest -palkinnon saajaksi, eräänä perusteena pankkilobbareiden asian ajaminen.
Lisääntyvän lastensuojelurikollisuuden esim. laittomien adoptioiden ja sijoitusten , ihmiskaupan ja lapsiprostituution valossa on vaarallista, jos lastensuojelujärjestössä toimiva poliitikko suhtautuu välinpitämättömästi tai hyväksyen verokeinotteluun tai rahanpesuun, varsinkin kun tiedetään, että suuri ellei suurin osa läntisen ihmiskaupan ja lapsiprostituution uhreista tulee sijaishuollosta tai on sijoitettuna rikosten tapahtuma-aikaan.
Suomessa voittonsa veroparatiiseihin piilottavat hoivajätit ja lastensuojelujärjestöt valtaavat esteettä lastensuojelun sijaishuoltoa, josta jo yli 80% on yksityistetty.
Lapsibisnestä ei valvo kukaan eikä kukaan myöskään tiedä määritteleekö tarve vai palvelujen tarjonta sijaishuoltopalvelujen käyttöä.
Veronmaksajat joutuvat maksamaan yli miljardin vuodessa kustantavan, vakavan väkivalta- ja syrjäytymisriskin aiheuttavan sijaishuollon lisäksi myös sijaishuoltoyritysten valheellisen mainonnan mm. digitaaliset hakupalvelut.
Yksi törkeimmistä hankkeista oli RAY:n rahoittama Lastensuojelun Keskusliiton harhaanjohtavasti Lapsitiedon keskukseksi (myöhemmin pelkkä Lapsitieto) nimetty lapsibisnestoimijoiden haku- ja markkinointipalvelu, jonka ainoa "lapsitieto" oli jopa rikoksista tuomittujen sijaishuoltotoimijoiden valheellinen omakehu.
Katteetonta sijaishuollon palkitsemista, markkinointia ja paisuttamista ovat harrastaneet myös lastensuojelun lainsäädäntö-, tutkimus- ja kehittämistyöryhmissä istuksineet sijaishuoltoyrittäjien ja- järjestöjen edustajat, jotka ovat varmistaneet perheiden oikeusturvan sijaan omien intressiryhmiensä liikevoitot.
Tekoäly + lastensuojelu = oikeusturvaongelmia asiakkaille
Piia-Noora Kaupin mukaan Suomi ei investoi tekoälyyn tarpeeksi.
Erityisen huolestuttavaa on, että Kauppi toimii digialan kasvuyritys Gofore Oyj:n hallituksen jäsenenä. Mielivaltainen lastensuojelu ja algoritmit ovat erittäin vaarallinen yhdistelmä.
Goforen tekoälykouluttaja hehkuttaa Espoon lastensuojelun ja TietoEVRY:n algoritmikokeilua sanoilla “uskallus” ja “uusinta uutta”. Gofore on tuottanut it- ratkaisut mm. lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden ja palveluntuottajien Socfinder- hakupalveluun.
Lucia Hakala on analysoinut Espoon ja TietoEVRYn tekoälykokeilun lisäksi Suomen Kuntaliiton lastensuojelun ARVOA-vaikuttavuusmittarin ja Tanskan Gladsaxe-päätöksentekojärjestelmän.
Hakalan mukaan pohjoismaisessa lastensuojelussa suoritettuihin automatisoidun päätöksenteon käytännön kokeiluihin sisältyy moninaisia riskejä asianosaisten oikeuksien toteutumisen näkökulmasta.
Kaikissa kolmessa tapauksessa oli merkittäviä puutteita lapsen edun toteutumisen, asianosaisten osallisuusoikeuksien toteuttamisen, yhdenvertaisen kohtelun sekä yksityisyyden ja perhe-elämän kunnioittamisen kriteeristöllä.
Espoossa asianosaisia profiloitiin ja profiilien perusteella segmentoitiin eri kategorioihin puhtaasti sosiaali- ja terveysalan tietojen perusteella, antamatta heille minkäänlaista mahdollisuutta vaikuttaa järjestelmän tuottamaan tulokseen tai korjata automatisoidun päätöksentekomenetelmän tuottamia vääristyneitä olettamia.
Kokeilun yhtenä alustavana tuloksena oli, että lastensuojeluilmoitusta edelsi 3–5-kertainen terveyspalveluiden käyttö verrattuna muihin kaupungin asukkaisiin. Kokeilun datalähteenä olivat kaupungin ylläpitämät rekisterit, eivätkä ne sisältäneet esimerkiksi yksityisen terveydenhuollon dataa.
Tämä saattoi vaikuttaa siihen, että vähävaraisemmat perheet, jotka käyttävät pääosin julkisia palveluita, joutuivat tekoälyn tuottamien tulosten perusteella helpommin kategorisoiduiksi siihen ihmisryhmään, joka olisi lastensuojelun tarpeessa, verrattuna varakkaampaan perheeseen, jolla on mahdollisuus käyttää yksityisiä terveyspalveluita.
Algoritmi siis tuotti tilastollisesti epätäsmällisiä ennusteita, koska algoritmin kouluttamiseen oli käytetty dataa, joka ei edustanut Espoon kaupungin väestössä esiintyvää todellista tilannetta, vaan perustui puutteellisiin tietolähteisiin.
Silti Espoon tekoälykokeilu on kerännyt valtavasti kehuja ja kiinnostusta ja Espoo on käynnistämässä yhteistyöprojekteja muun muassa THL:n ja Kelan kanssa. Aalto-yliopiston kanssa Espoo pohtii, miten syrjäytymistä voi ehkäistä tekoälyn avulla. Espoo on mukana myös VTT:n, Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston perustamassa Suomen tekoälyn osaamiskeskuksessa FCAI:ssa.
EU:n tietosuoja-asetus takaa rekisteröidylle oikeuden olla joutumatta automaattisen päätöksenteon kohteeksi arkaluonteisia tietoja sisältävän profiloinnin perusteella, sekä oikeuden vastustaa profiloinnin perusteella tehtävää suoramarkkinointia mutta läpimennyt toisiolaki ei toista EU:n tietosuoja-asetuksen profilointia koskevia rajoituksia, vaan tavallaan asettuu näiden rajoitusten yläpuolelle.
Professori Lasse Lehtosen mukaan potilastietojen salassapito Suomessa on heikolla tasolla eurooppalaiseen standardiin verrattuna ja ehkä jo heikointa koko Euroopassa. (US, 15.4.2018).
Gofore tukee mm. Pesäpuu ry:n toimintaa ja järjestää digisparraustyöpajoja kuntien sosiaalijohdoille.
Gofore on kehittänyt esimerkiksi vihapuheen tunnistusta ja mallintanut mm. jälkihuollon palvelupolkuja.
Tampere Junior- hankkeessa kehitettiin kuntien kykyä hyödyntää ja käyttää paikallista ja valtakunnallista esim. Kelasta (asumis- ja toimeentulotuki, työttömyyskorvaus), opetushallituksesta (opiskelija- ja tutkintorekisteri), sosiaali- ja terveydenhuollosta (hoitoilmoitukset), eläketurvakeskuksesta, verohallinnosta(tulot) ja väestötietorekisteristä (perherakenne, isovanhemmat, muuttohistoria) saatavaa tietoa lapsiperheistä tekoälyä hyödyntäen.
Veronmaksaja maksaa myös lapsibisnesyrittäjän valheellisen mainonnan
Socfinderista löytyy yli 230 lapsibisnestoimijaa ja lastensuojelun hakupalvelu on käytössä useissa kunnissa. Tulevaisuutta ajatellen Socfinder on tehty yhteensopivaksi niin SOTE-ammattikortin kuin muiden rajapintaratkaisujenkin kanssa. Kovin kummoista laadunvalvontaa ei ole, että vain hakupalvelua käyttävät sosiaalityöntekijät arvioivat palveluntuottajia. “Arviointi” tarkoittaa vastaamista lauseeseen: ”Tämä palveluntuottaja edistää lapsen kasvua ja kehitystä”.
"Hakupalvelun kautta on löytynyt paikkoja, joiden erityisosaaminen ei ole aiemmin ollut tiedossamme" ihasteli Socfinderia taannoin Ulla Sandström Karviaisen perusturvakuntayhtymästä.
Aggressiivista verosuunnittelua harjoittaneen Attendon lapsiperhepalveluista ja lastensuojeluasioista vastaava palvelualuejohtaja, Paasikiven nuorisokylän säätiössä, lastensuojelun edunvalvojana ja Attendon sijaishuoltopalvelujen toiminnanjohtajana toiminut Järvenpään Kokoomuksen Tarmo Pekola kehui palvelua näin:"Socfinderin kautta yksiköihimme on tullut paikkakyselyjä ja sijoitusprosessi on päässyt nopeasti alkuun".
Ennen Attendon hillotolppaansa Pekola uskalsi vielä myöntää: "Väittäisin, että kunnat eivät useassa tapauksessa tiedä ostamansa sijaishuollon palvelun sisällöstä tai laadusta juurikaan mitään tai ainakin hyvin vähän.”
Socfinder- lastensuojelun palveluhaku laajentui myös palveluntuottajien perhehoitoon eli sijaisperheisiin. Mukana ovat mm. SOS-Lapsikylä, Avosylin Oy sekä Perhekuntoutuskeskus Lauste ja Attendo. Sijaisperheitä etsitään lastensuojelun työntekijöiden itse suunnittelemilla hakukriteereillä, joita ovat mm. Pride- tai muu perhekohtainen valmennus käytynä.
Hiljattain Socfinder-ohjelmistoyritys syytti valtiota yrityksen bisnesidean plagioinnista kun Socfinderin palvelun identtinen kaksonen ilmestyi THL:n omaan palveluhakemistoon.
Kauppi on myös veroparatiisikytköksistä kärähtäneen Helsingin Diakonissalaitoksen säätiön hallintoneuvoston jäsen.
Hän on jäsenenä lisäksi Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun tukisäätiössä.
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/missa-viipyy-julkinen-asiakaspalautteet-ja-huomautukset-sisaltava-rekisteri-lapsibisnestoimijoista
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/helsingin-diakonissalaitos-veroparatiisikytkoksia-lapsibisnesta-hyva-veli-verkostoja
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/huostafirma-pian-ovella-kolkuttaa-uusi-tehostettu-avohuollon-tukitoimi-onkin-kotiin-tuotavaa-pakkoperhekuntoutusta
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/epatasa-arvo-automatisoidaan-teknologian-avulla
https://leeniikonen.fi/2021/08/21/jarjestoideologiaa-media-sos-lapsikylan-kahleissa/
https://leeniikonen.fi/2021/06/12/royhkeat-hoivajatit-kyykyttavat-lastensuojelua/
https://leeniikonen.fi/2021/12/14/tilinteon-aika-stmn-rappiotilaselvitys-tulossa/
https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/331000/Hakala_Lucia_tutkielma_2021.pdf?sequence=3&isAllowed=y
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/espoossa-tekoaly-on-lastensuojelun-bisnesalyn-palveluksessa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-algoritmi-arvioi-pian-vanhemmuutesi
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/digitalisaatio-ei-muuta-turhaa-paperinpyoritysta-tehokkaaksi-viranomaistoiminnaksi
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/terveystietosi-ovat-pian-myytavana
SOS-lapsikylän ex-pomo ex-pankinjohtaja Pajulahti lastensuojelun yksityistäjänä
Marja Pajulahti valittiin SOS-Lapsikylän toimitusjohtajaksi vuonna 2016. Pajulahdella on 26 vuoden kokemus pankki-, vakuutus- ja sijoittamisasioiden parista. Aiemmin hän on työskennellyt S-Pankin varatoimitusjohtajana ja LähiTapiola Pankin toimitusjohtajana.
Pajulahti edisti SOS- lapsikylässä tulosperusteisia rahoitussopimuksia (social impact bond, SIB), joiden avulla yksityiset sijoittajat päästettiin rahastamaan kuntia lastensuojelullisella "tuella" ja “kuntoutuksella”- ilman tulosperustaisuutta, kuten Vantaan Lapset - SIB osoitti:
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/dceb6324-449d-4c03-9f6a-8e41d6d19305
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lapset-sib-epaonnistui-tavoitteissaan-vantaa-joutuu-silti-maksamaan-sijoittajille-eika-sopimusta-voi-irtisanoa
Lapset SIB Vantaa- ohjelman kehittivät mm. pääosin sijaishuollon edunvalvojista koostuva Lastensuojelun Keskusliitto, Sitra, perhetyöntekijöitä perhekumppaneina kaupitteleva SOS-Lapsikylä, jonka toimitusjohtajaksi ex- pankinjohtaja Marja Pajulahti siirtyi vuonna 2016 ja lastensuojelun algoritmejä rahoittava rahastoyhtiö FIM, omistajanaan S-pankki, jota Pajulahti oli perustamassa.
Päättelyvirheistä algoritmeja ja lastensuojelupalkintoja?
Vantaa laati SIB-sopimuksen Sitran kanssa tehtyjen taloudellisten laskelmien pohjalta. Ne perustuvat oletukseen, että lähes kaikki lapset, jotka jäävät vaille kunnan ehkäiseviä palveluja, päätyvät raskaan lastensuojelun piiriin. Todellisuudessa näin ei ole ollut vaan koko hanke perustui lastensuojelulle tyypilliseen moralistiseen virhepäätelmään, jossa pitäisi- lauseesta fabrikoidaan on- lause : ennaltaehkäisevän lastensuojelun palvelujen pitäisi ehkäistä huostaanottoja joten ne ovat huostaanottojen ennaltaehkäisyä.
Heikki Hiilamo tosin tutkimusryhmineen huomasi jo vuonna 2010, että niissä kunnissa, joissa on panostettu enemmän lastensuojelun ehkäiseviin tukitoimiin, on myös sijoitettu enemmän lapsia.
Entinen lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila ymmärsi asian ja vaati ehkäisevän lastensuojelun lopettamista.
Ehkäisevä lastensuojelu tarkoittaa käytännössä lastensuojelukriisin tuottanutta varhaista tai oikeammin harhaista puuttumista, joka johtaa perheiden varhaiseen leimaamiseen ja sijoitusten lisääntymiseen.
Ehkäisevä lastensuojelu on lastensuojelun asiakkuuksia ja sijoituksia pohjustavia jäävejä arviointeja ja selvityksiä, pakotettua päivähoitoa, perheiden pelkäämää perhetyötä, viranomaisten pseudopalveluihin ohjaavaa etsivää nuorisotyötä, sijaisperheiksi muuttuvia tukiperheitä ja pakkoperhekuntoutusta.
Kun sosiaalityö on siirtynyt sijaishuoltofirmoille vailla virkavastuuta, tukitoimet eivät vastaa perheiden tarpeita ja niitä käytetään huostaanottojen ehkäisyn sijaan huostaanottojen tuottamiseen ja oikeuttamiseen.
Valvomaton lastensuojelu ja sen sijaishuolto tarjoaa oivat puitteet vaikuttavuussijoittamisella keinotteluun. Tutkimustieto, tilastointi, arviointi, seuranta, valvonta, kustannusvaikuttavuus, mittarit, näyttöön perustuvat käytännöt, jääviyssäännöt,työntekijöiden vastuu- ja korvausvelvoitteet, asiakkaiden oikeussuojakeinot ja puolueettomat tuomioistuimet puuttuvat, joten kekseliäs sijoittaja voi rauhassa- jopa tilaajan avustuksella- fabrikoida niin asiakkaiden määrät, riskiryhmään kuulumisen, vaikutustavoitteet, käytännöt, tulokset, tuotot kuin säästöt.
Mitä mahtaa tapahtua kun algoritmit jatkossakin perustetaan lastensuojelun fabrikoituihin asiakirjoihin ja moralistisiin virhepäätelmiin esim. uskoon huostaanottoja tuottaviin avohuollon tukitoimiin kiinnittämättä mitään huomiota virkamieskunnan toimintaan ja toiminnan seurauksiin?
Lastensuojelutoimijoiden selitykset epäonnistumisille takaavat epäonnistumiset jatkossakin
Lastensuojelussa- toisin kuin muilla hallinnonaloilla- se, että hanke ei tuota toivottuja tuloksia ( esim. systeemisessä lastensuojelumallissa huostaanotot eivät vähentyneet) on peruste jatkorahoitukseen ja hankkeen levittämiseen valtakunnalliseksi. Tuloksettoman hankkeen valtakunnallinen levitys taas on todiste hankkeen onnistumisesta.
Se, että Varkauden kaupungin yhteistyökumppanuus SOS-Lapsikylän kanssa ei lastensuojelupalkinnoista huolimatta vähentänytkään huostaanottoja kuten luvattiin, ja kustannuksetkin kasvoivat ei aiheuttanut SOS- Lapsikylässä tarvetta arvioida omaa kehittämistyötä tai keskeyttää siihen perustuvia hankkeita/palveluita vaan päinvastoin levittää hankkeet/palvelut koko maahan lisäämään huostaanottoja ja lastensuojelun kustannuksia.
Samaa logiikka on sovellettu vuosikaudet lastensuojelun muissakin hankkeissa esim. lastensuojelun edunvalvoja- hankkeessa ilman, että rahoittajat tai media ovat puuttuneet asiaan.
Lapset SIB- uutiskirjeen 2/ 2021 mukaan mitään epäonnistumista ei ole olemassa vaan Vantaan Lapset SIB-toiminta on ollut “erittäin vaikuttavaa”.
Jatkuvaa palvelumuotoilua datan perusteella ajavan LSKL:n Riikka Westmanin mielestä Vantaan Lapset SIB- epäonnistuminen johtui asiakasohjauksesta; asiakkaiden tunnistamista ja ohjaamista palveluihin täytyy tulevaisuudessa kehittää ja varhaistaa- luultavasti algoritmeillä!
Sitran selvityksistä paljastui, että myös epäonnistuneen Tajua mut- huoliliputuksen toimintamalli toisti lastensuojelun ja sen moniammatillisen yhteistyön ongelmia:
Nuoriin ei tutustuttu, nuoria ei otettu mukaan kehittelyyn, heitä ei kuultu eikä heillä ollut vaikutusvaltaa itseään koskeviin suunnitelmiin, osallistumismahdollisuudet eivät olleet aitoja, toimintamallin henki oli negatiivinen, pakottava tai syyllistävä, vastuut jäivät epäselviksi ja malli otettiin valmiina käyttöön vaihtoehtoja pohtimatta, hyödyt ja onnistumistarinat eivät olleet havainnoitavissa ja ulkopäin tulevat pakot eivät lisänneet nuorten toimijuutta.
Yksi pääongelmista oli se, ettei nuorten tarpeenmukaisia palveluja ylipäätään ollut olemassa. Nuorten “syrjäytymisen“ ehkäisemisessa keskityttiin lähinnä pakkoon perustuviin koulutus- ja työllistymispalveluihin vaikka nuoret olisivat tarvinneet nk. sosiaalisen vahvistamisen palveluja( Sitra 110, 2016, 20).
Tajua mut- toimintamallin asiantuntijat Kimmo Haahkola, Noora Hästbacka, Mia Talikka ja Kirsi Suomalainen tulkitsivat huolestuttavia tuloksia seuraavasti: " Nuorten varhaisen tuen mahdollistava Tajua Mut! on ollut menestys, sillä toimintamalli on vakiinnuttamassa nopeasti paikkansa suomalaisessa yhteiskunnassa".
Nepsylasten tapauksissa sosiaalityöntekijät ja sijaisvanhemmat usein estävät neurologiset tutkimukset ja diagnoosin saamisen voidakseen selittää lapsen käytöksen kodin olosuhteista johtuvaksi.
Tässä heitä auttavat lastensuojelun arvioinnit ja psykoanalyyttisesti orientoituneet psykologit, joille ADHD on vain hukassa olevaa vanhemmuutta.
Kun lastensuojelun sosiaalityöntekijä ja sos- lapsikylän sijaisperhe lainvastaisesti estävät sijoitetulta lapselta koulunkäynnin, terapian tai yhteydenpidon läheisiin sijaishuoltoon kiinnittymisen tai “vakauttamisen” varjolla, väärinkäytöstä ei tavallisesti tunnusteta, pyydetä anteeksi tai hyvitetä vaan se kielletään.
Sijoitetun vanhemman tehtäväksi jää taistella oikeusasiamieheltä huomautus tai AVI:sta täytäntöönpanomääräys jopa lapsensa lakisääteisen koulunkäynnin aloittamiseksi.
Luvassa uusia vedätyksiä "arvioinnin" ja "kuntoutumisen" varjolla
Lastensuojelussa niin “kuntoutuksesta” kuin muistakin “palveluista” on tullut tyhjiä markkinointihokemia, joilla palvellaan lähinnä yksityisten “palveluntuottajien” mm. lastensuojelujärjestöjen tulosvastuutonta liiketoimintaa.
Lastensuojelussa perhetyötä ja perhekuntoutusta tehdään vailla tavoitteita, sisältökriteerejä, konkreettista apua ja perheiden tarpeet ohittaen. Työstä käytetyt käsitteet vaihtelevat runsaasti kunnasta ja palveluntuottajasta toiseen ja yhteisesti määriteltyjä näyttöön perustuvia käytäntöjä tai edes ”hyvä käytäntö”- tyyppisiä kategorioita ei ole.
Palvelukriteerejä ei ole valtakunnallisella tai edes paikallisella tasolla (Alatalo & al, 2017, 18-25).
Toisin kuin Pajulahti kirjoitti SOS- lapsikylän Uudistuva lastensuojelu- lehden pääkirjoituksessa, turha ja yhä useammin puuttuvien palvelujen seurauksena tehty lainvastainen huostaanotto lapsen tarpeita vastaamattomaan sijaishuoltopaikkaan ei ole mikään "jännittävä, vähän hämmentävä ja tunteikas hetki" vaan vakava väkivallan ja syrjäytymisen riski kuten viimeaikaiset tutkimukset osoittavat:
https://yle.fi/uutiset/3-12172021
Pajulahti siirtyi vuonna 2018 Invalidisäätiöön SOS-lapsikyläsäätiön toimitusjohtajan tehtävästä ja vuonna 2019 erilaisiin “kuntoutuksiin” keskittyvän Livesäätiön toimitusjohtajaksi.
Ennenkuin Sitra ja lastensuojelujärjestöt päästetään tuhlaamaan lisää veronmaksajien varoja erilaisiin lastensuojelun arviointi- ja kuntoutusvedätyksiin, olisi syytä selvittää mitä kuntoutus, kuntoutustarve tai toimintakyky ovat, kenellä on oikeus määritellä ne, mihin arvioinnissa ja kuntoutuksessa pyritään ja miksi, mikä on niiden sisältö ja hinta, kuka arviointia ja kuntoutusta valvoo ja miten arviointi- ja kuntoutusjärjestelmää koskevat hallinnan järjestelyt ovat tulleet valituiksi (tarkoituksellisesti tai tarkoittamatta)?
Ketkä toimijat vaikuttavat arvioinnin ja kuntoutuksen kentällä, ja miten heidän asemansa on ajan myötä muuttunut? Voidaanko ylipäänsä puhua kuntoutusjärjestelmän tai -politiikan hallinnasta tai koordinaatiosta? Miten ja millaisin keinoin hallintaa on pyritty ylläpitämään? Millaisiin muihin hallinnan järjestelmiin arviointi- ja kuntoutusjärjestelmä kiinnittyy? Millaiset arvot ja politiikkapäämäärät muovaavat järjestelmän kehitystä? Millaisia seurauksia valituilla hallinnan järjestelyillä on ja saattaa olla?
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/vaikuttavuussijoittaminenvastuullista-kapitalismia-vai-keisarin-uudet-vaatteet
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sos-lapsikyla-aloittaa-yt-neuvottelut-kkon-paatoksen-johdosta http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sos-lapsikylan-perhekumppani-hanke-leviaa-maakuntiin-ja-haalii-lisarahoitusta-vaikuttavuusinvestoinnista
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sos-lapsikylan-kehittamistyo-varkaudessa-huostaanotot-ja-lastensuojelun-kustannukset-lisaantyivat
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/vantaan-lastensuojelusta-tuli-sijoitusbisnes-sitra-fim-lskl-ja-sos-lapsikyla-alkavat-kuntouttaa-neurologisesti-oireilevia-pelatylla-perhetyolla
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/epatasa-arvo-automatisoidaan-teknologian-avulla
Sointu Möller ja Janne Kankaanniemi, kuvakaappaukset YLE, IS, Uudistuva lastensuojelu
SOS- lapsikylän, Pesäpuu ry:n ja PeLa:n ex- pomosta ja arviointiasiantuntija Sointu Mölleristä tuli Keski- Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen ( KOSKE) pomo
SOS- lapsikylän Tapiolan pisteen ja Kalliolan setlementin lastensuojelupalvelujen(nykyisin osa Humana-konsernia)entinen johtaja, Pesäpuu ry:n entinen kehittämispäällikkö, Pelastakaa Lapset ry:n entinen aluepäällikkö ja adoptioneuvoja, Lastensuojelun keskusliiton lastensuojelun ehkäisevän työn neuvottelukunnan jäsen, PRIDE- valmentaja, sijaisvanhempien työnohjaaja, perhehoidon mallinnustyöryhmän jäsen, lastensuojelun sosiaalityöntekijänä, kouluttajana ja lastensuojelun edunvalvojana toiminut ja Lohjalle Vantaalla epäonnistunutta Lapset SIB- vaikuttavuussijoittamisen hanketta ajanut Sointu Möller on valittu Keski- Suomen osaamiskeskuksen johtajaksi.
Keski- Suomen kunta-, järjestö- ja oppilaitosedustajat katsoivat siis yksityisen sijaishuollon edunvalvojan parhaaksi ehdokkaaksi edistämään kuntarahoitteisen sosiaalialan asiantuntemuksen, alueellisen yhteistyön, peruspalvelujen ja tutkimustoiminnan kehittämistä.
Ei liene vaikeaa päätellä, että luvassa on lisää psykojargonia ja sijaishuollon edunvalvontaa, vallan kolmijako- opin loukkauksia ja lastensuojelun markkinoistamista ja valvontapuutteita, epätervettä verkostoitumista, julkisen vallan ja rahoituksen valumista yksityisille palveluntuottajille, adoptioiden ajamista lastensuojelukeinoksi, valheellisia mallinnuksia lastensuojelun kaaoottisista prosesseista, huostaanottoja pohjustavien yksityisten avohuollon tukitoimien ja lastensuojelun edunvalvojien kaupittelua ja oikeusturvaongelmia lisääviä lastensuojelukoulutuksia sekä lisää vaikuttavuussijoittamista, josta on poistettu tulosperusteisuus.
Lokakuun Liike ehdotti taannoin, että sosiaali- ja terveysministeriön kannattaisi vakavasti harkita huostaanottolinkoina toimivien sosiaalialan osaamiskeskusten varojen jäädyttämistä, kunnes mm. keskusten "lastensuojelun moniammatillisten asiantuntijaryhmien " toiminta ja vaikutukset on selvitetty puolueettoman tutkimustahon toimesta.
Niin ei tehty vaan sosiaalialan mokaamiskeskukset saivat himoitsemansa miljoonarahoituksen-vailla valvontaa ja tulosvastuuta.
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sosiaalialan-osaamiskeskus-vai-mokaamiskeskus
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sosiaalialan-mokaamiskeskuksille-jattirahoitus-sosiaalityontekijoille-ja-heidan-tod
Lastensuojelun arviointi- ja kuntoutusbisnes sijaishuoltobisneksen asiakashankkijana
Möller on tehnyt lastensuojeluun arviointiohjeita ja -oppaita ja erottaa lastensuojelun todellisuudet päivänvalotodellisuudeksi (kehittämisen ideointivaihe) ja pimeänpuolitodellisuudeksi( muutostyön todellisuus).
Möller on tullut tunnetuksi lastensuojelun arvioinnin asiantuntijana. Lastensuojelun jäsentymättömän arvioinnin tarkoitus on usein tuottaa tai oikeuttaa jo etukäteen päätetty huostaanotto tai ohjata asiakkaat huostaanottoa pohjustaviin avohuollon tukitoimiksi kutsuttuihin pseudopalveluihin.
Arviointiprosessin jäsentymättömyyteen on osaltaan vaikuttanut se, että työskentelyä ohjaavia rakenteita on vähän (Oranen, 2006). Rakenteiden epämääräisyys heijastuu suoraan työskentelyprosesseihin, menetelmiin ja välineisiin, joissa on suuria paikkakunta-, alue- ja työntekijäkohtaisia eroja (Heino & Pösö, 2003). Lisäksi on todettu, että päätöksiin usein vaikuttavat organisaation kulloisetkin arvot, toimintapolitiikka ja työntekijän ja asiakkaan välinen suhde enemmän kuin asiakkaan todellinen tilanne (Schwalbe, 2004, 563).
Välineitä ei ole useinkaan kehitetty tutkimusperustaisesti, niiden luotettavuutta ei ole testattu eikä työntekijöitä ole koulutettu riittävästi välineiden käyttöön. Välineet ovat usein jäykkiä ja asiakastilanteita yksinkertaistavia sekä antavat ylimitoitettuja riskiarvioita asiakkaana olevista lapsista.
Työntekijät esimerkiksi tekivät asiakastilanteita koskevia päätöksiä ennen kuin he käyttivät arviointivälineitä ja käyttivät välineita tietoisesti tuloksia manipuloiden. He pyrkivät esimerkiksi täyttämään lomakkeita siten, että tuloksena rakentunut riskiarvio tai muu tulos tuki jo aiemmin tehtyjä päätöksiä. (Petrelius,Tulensalo, Jaakola ja Hietamäki (toim.)2016, 134-145).
Kun lastensuojelun jo valmiiksi heikkotasoista ja valvomatonta arviointia tekemään päästetään sijaishuollon työntekijä tai edunvalvoja, katastrofi on valmis.
Möller on ajanut adoptiota lastensuojelukeinoksi ja pitänyt useita koulutuksia lasten oikeuksista- tosin niistä on puuttunut sijaishuollon edunvalvojille aina yhtä kiusallinen Euroopan ihmisoikeussopimus, jonka 8 artikla takaa jokaiselle oikeuden nauttia yksityis- ja perhe-elämäänsä, kotiinsa ja kirjeenvaihtoonsa kohdistuvaa kunnioitusta.
Möllerin yhdessä Familarin Marko Nikkasen kanssa tekemän Lastenkoti minun mielestäni -tutkimuksen löydökset eroavat radikaalisti viimeaikaisista sijoitettujen kouluterveyskyselyjen tuloksista samoin kuin muustakin tutkimustiedosta:
https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/hyva-yhteiskunta/kodin-ulkopuolelle-sijoitettujen-lasten-hyvinvoinnissa-ja-terveydessa-vakavia-puutteita
Sointu Möller (edusti SOS-lapsikylää) on yhdessä mm. Tarja Heinon ( THL, Pesäpuu) , Paula Marjomaan (Pelastakaa Lapset ), Tiia Perämään (Perhehoitokumppanit Suomessa Oy ) ja Jaana Pynnösen ( Pesäpuu) kanssa suosittanut perhehoidon mallinnuksessa lisää valheellista markkinointiviestintää: "perhehoidosta on levitettävä median kautta tietoa myönteisten mielikuvien synnyttämiseksi valtakunnallisesti ja alueellisesti" (s.98), lisää kansallisia perhehoidon linjauksia/suosituksia, joita ei olla tähänkään mennessä noudatettu, lisää perhehoidon omavalvontaa, eli sijaisperheille jätetään jatkossakin mahdollisuus estää ja hankaloittaa lasten ja vanhempien tapaamisia, lisää huostaanottoja lisäävää monitoimijaista arviointia ja moniammatillista yhteistyötä, lisää huostaanottoja tuottavaa perheiden tietosuojan heikentämistä terveydenhuollon, sosiaalityön ja opetuksen hätiköidyllä integroinnilla ja maakunnallisia sijaisperhepankkeja, joilla varmistetaan, että kaikki vapaana olevat perhehoitopaikat ja niiden usein kuvitteelliset vahvuudet ovat lapsia sijoittavien tiedossa. Heikkouksia esim. saatuja merkintöjä kanteluviranomaisilta sen sijaan ei haluttu julkisiksi.
SOS- lapsikylän Uudistuva lastensuojelulehdessä 1/ 2017 Möller ilmoittaa kehittävänsä innolla Kuopion suuntaan laajenevaa SOS- lapsikylän “perhekuntoutusta”, jota myös lastensuojelun avohuollon tukitoimeksi kutsutaan.
Leeni Ikonen kirjoittaa: "vapaaehtoisiin ”avohuollon tukitoimiin” perheet saadaan alistumaan joka toinen tunti tehdyillä kiireellisen sijoituksen päätöksillä.
Lapsen äkillinen pois ottaminen vanhemmiltaan toimii sellaisena shokkina, että sen jälkeen miltei kaikki vanhemmat alistuvat ”kuntoutumaan”.
Kukaan ei kuitenkaan tiedä, mitä kuntoutetaan ja mikä pitäisi olla lopputulos. Vuosikymmenten aikana tekemäni havaintojen perusteella vain ani harva lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä osaa kertoa, mikä on lapsen sijoituksen syy, mikä perheessä on vikana ja mitä pitäisi tapahtua lapsen kotiuttamiseksi.
”Kuntoutuksen” syitä ei osata kertoa, julkinen valta on luisunut ”kuntouttajien” käsiin.
Tässä markkinointivedätyksessä ovat peruspalvelut hiljalleen 2000 -luvulla heikentyneet. Perheille kuuluva tuki soljuu palveluntuottajien rahapussiin.
Lain mukaan vapaaehtoisen pakkokuntoutuksen kohteeksi joutuu perhe usein lapsen koulunkäynnin pulmien takia. Kun kuntoutuksen kohteena tulisi olla opettaja, kuntoutus kohdistetaan vanhempiin.
Kun lapsen pitäisi saada terveydenhuollon palveluja, hänet siirretään ”kuntoutumaan” laitokseen (jossa useimmiten alkaa päihteiden käyttö, sallitaan kouluakäymättömyys jne)..
Kun uupuneen ja univelkaisen äidin pitäisi saada levätä, hän joutuu 24/7 tarkkailun alle ”kuntoutukseen”. Sosiaalityöntekijä kertoo vanhemmille sujuvasti, että ADHD -lapsi lähetetään ”kuntoutumaan” lastenkotiin tilanteessa, jolloin lapsen pitäisi saada neuropsykiatrista kuntoutusta.
Pelkoa aiheuttava kauhukuntoutus on useimmiten perheen arviointia.
Kirjoittamalla saatetaan saada aikaan lapsen sijoituksen tarve."
https://leeniikonen.fi/2022/01/11/tasmalaake-ihmisoikeusvajeeseen-virkamiesten-joukkotestaukset-kayntiin/
http://www.lokakuunliike.com/elena-maria-uusitalon-blogi/-perhekuntoutus-on-usein-perustuslain-vastaista-pakkohoitoa
http://www.lokakuunliike.com/elena-maria-uusitalon-blogi/perhekuntoutuksen-lyhyt-oppimaara
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sos-lapsikylan-perhekuntoutus-on-oikeusturvariski
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kuopio-maksaa-lahes-50-000-euroa-perheen-hajottamisesta-ja-noyryyttamisesta-sitran-rahoittamassa-perhekuntoutuksessa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/perhekuntoutus-on-uusi-huosta-automaatti-lastensuojelun-trendit-2018
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakkuus-estaa-avun-saamisen
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/monitoimijainen-arviointi-unohtaa-perheiden-oikeusturvan
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-arviointi-on-oikeusturvariskihttp://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tunnista-lastensuojelun-arviointibisneksen-valkopesuyritykset
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/eettinen-suositus-mittareiden-kaytosta-ei-riita-kun-vika-on-mittareissa-ja-mittaamisen-motiiveissa
Pelastetaan aikuiset
Lastensuojelujärjestöt eivät ole esittäneet valtiovallalle, että sijaishuollon lapsiin kohdistuva väkivalta pitää lopettaa.
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/myos-sijaishuoltovakivalta-on-lahisuhdevakivaltaa-joka-vahingoittaa
Ne eivät ole vaatineet sijaishuollon nykytilan puolueetonta selvittämistä.
Sen sijaan Pelastakaa Lapset ry ja SOS- lapsikylä tiedottavat, että laaja verkosto sijaishuollon toimijoita vaatii sijaishuollon henkilöstoresurssien lisäksi mm. trauma- ja kiintymyssuhdekoulutusta sosiaalialan oppilaitoksiin ja tiiviimpää yritysten ja koulujen yhteistyötä.
On suuri huoli sijaishuollon julkisuuskuvasta.
On suuri huoli sijaishuollossa toimivien aikuisten tilanteesta.
”Alan vetovoiman lisäämiseksi tulee parantaa työskentelyolosuhteita, lisätä työn tuen rakenteita ja vahvistaa johtajuutta”.
Tärkeimpiä toimenpide-ehdotuksessa kirjattuja kehittämiskohteita ovat:koulutukseen ja osaamisvaatimuksiin liittyvät asiat, alan veto- ja pitovoimatekijät, alan julkisuuskuva ja työolosuhteet (henkilöstömitoitus, työn tukirakenteet, palkkaus, johtaminen). https://leeniikonen.fi/2021/03/12/pelastakaa-edes-aikuiset/
Vaatimuksen ovat allekirjoittaneet Helsingissä 9.3.2021
Pelastakaa Lapset ry, Anu Lehto, palvelutoiminnan johtaja, Tove Lönnqvist, kehittämispäällikkö
Auta lasta ry, Pertti Kukkonen, toiminnanjohtaja
Barnavårdsföreningen i Finland, Pia Sundell, toiminnanjohtaja
Ehjä ry, Kai Laitinen, toiminnanjohtaja
Familar oy, Marko Nikkanen, laatujohtaja
Kalliola oy, Sointu Möller, palvelujohtaja
Nuorten Ystävät ry, Marianne Inkala, palvelupäällikkö
Osallisuuden aika ry, Vilma Vähämaa, va. toiminnanjohtaja
OsSi-hanke, Senni Laine, projektipäällikkö
Pesäpuu ry, Jari Ketola, toiminnanjohtaja
SOS-Lapsikylä, Tiina Rihti, kehittämispäällikkö
Valtakunnallinen Lastensuojelu Valasu ry, Sanna Lundgren, varapuheenjohtaja
Sijaishuollon edunvalvojiksi ryhtyneet THL:n, STM:n ja STEA:n virkanaiset luultavasti toteuttavat uuden oikeusvaltiokeskuksen siunauksella kaikki lastensuojelun markkinoistajien toiveet ja takaavat, että kansalaiset joutuvat jatkossakin elämään lastensuojelun ideologisen ja taloudellisen korruption pimeydessä.
Lastensuojelun pyörö- ovi saa vuodesta toiseen pyöriä hallitsemattomasti sylkien samoja perusoikeus- ja perusturvarikollisia vallan kolmijako- opin vastaisesti niin lastensuojelun lainsäädäntö-, toimeenpano- kuin tuomioistuintehtäviin- jopa yli 100 000 euron vuosipalkalla.
SOS- lapsikylä käyttää varoja pääasiassa sijaishuollon yksityistämiseksi ja laajentamiseksi, jotta mahdollisimman moni lapsi päätyisi sujuvasti- ilman fair trial- menettelyä tai tutkimustietoa sijoitussyistä, olosuhteista tai seurauksista- koulutuspolut ja läheissuhteet katkaisevaan, mielenterveysongelmia, sosiaalista ja taloudellista osattomuutta, väkivallan uhriksi joutumista, rikollisuutta, itsetuhoisuutta sekä kuolleisuutta merkittävästi lisäävään sijaishuoltoon.
https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/hyva-yhteiskunta/kodin-ulkopuolelle-sijoitettujen-lasten-hyvinvoinnissa-ja-terveydessa-vakavia-puutteita
Tue lapsia ja perheitä- älä lapsibisnestä.
Ajattele ennenkuin lahjoitat / äänestät!
Voit myös boikotoida seuraavia SOS- lapsikylää tukevia yrityksiä: Bayer, DNA, Dr. Oetker, Ikea, Fazer, Finib, Insaco, Lotus, Oriflame, Paulig, RadissonBlu, STEA ja UPM.
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelujarjestot-ja-sosiaalialan-oppilaitokset-sijaishuollon-kasvattamisen-ja-yksityistamisen-airueina
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelujarjestot-viimein-kuriin
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/mihin-tarvitaan-julkisrahoitettuja-sijaishuollon-piiloyrityksia
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/diakonia-avun-hakijat-rekisteroidaan-jo-lahes-koko-maassa-pelan-ja-sos-lapsikylan-ruoka-apu-ei-mene-suoraan-perheille
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/ace-kuinka-psykoanalyyttisella-traumapuoskaroinnilla-tehdaan-rahaa http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/ace-ja-traumainformoitu-sote-ongelmana-valheelliset-vaittamat-ja-koyhien-demoralisointi
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelujarjestojen-koulutukset-tuottavat-asenne-ja-laillisuusongelmia-julkinen-rahoitus-lopetettava
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-kaytannot-perustuvat-vaaralle-tiedolle-kiintymyssuhteista
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-resurssipula-on-edunvalvontajargonia
#oikeusvaltiokeskus #oikeusvaltiokeskuskritiikki #TuijaBrax #MarjaPajulahtikritiikki #PiiaNooraKauppi #SointuMöller #SointuMöllerkritiikki#lastensuojelujärjestötSuomessa #ChildWelfareOrganizationsinFinland #sairauksiensepittely #lastensuojelundigitalisaatio #TietoEVRY #ARVOAvaikuttavuusmittari #lastensuojelunmarkkinoistaminen #lastensuojelundataosaaminen #Gofore #Socfinder #Lapsitiedonkeskus #Tajuamuthuoliliputus #tekoälysovellus #lastensuojelunkoneoppiminen #STEAkritiikki #Asterkritiikki #vakuutuslääkärit #vihapuhesosiaalityössä #lastensuojelunautomatisoitupäätöksenteko #rahanpesudirektiivi #toisiolaki #DiakonissalaitosHOPE #FinnishDeaconessFoundationHOPE #vihapuhesosiaalityössä #kuntoutus #sosiaalinenkuntoutus #LapsetSIB #Sitra#vaikuttavuussijoittaminen #pyöröovilastensuojelussa
#Väkivallatonlapsuus #ChildWelfareNetworksinFinland #Turvassa #Humana #Barnahus #Lastenasiaintalo #LASTA #EurochildFinland #riskiryhmä #riskiseulonta #korkeankonfliktitasonviranomaiset #RiskAssessmentinFinnishChildWelfare #Lastensuojelussamenehtyneet #lastensuojelu #STM #Terveydenjajahyvinvoinninlaitos #FinnishInstituteforHealthandWelfare#THL #Lastensuojelunkeskusliitto #LSKL #STEA #traumainformoitusote #ACE #pysyvähuostaanotto #NewYorkinmalli #sosiaalialanosaamiskeskus #sijaishuollonedunvalvonta #lapsiasiavaltuutettu #X-ketju #lastensuojelututkimus #sijaishuollonpuolueetonnykyisyysselvitys #lastensuojelukuolema #sijaishuoltoväkivalta #sijaishuollonlähisuhdeväkivalta #seksuaaliväkivaltasijaishuollossa #sijaishuollossakaltoinkohdellut #Kadotetulapset #ChildWelfarelackofresourcesinFinland #TheCentreofExcellenceonSocialWelfareinFinland #Systeeminenlastensuojeluntoimintamalli #Syty #Lumo #Tienviittojalastensuojeluun #onnistuminenlastensuojelussa #Lastensuojelunonnistumisentekijät #lastensuojelunedunvalvoja #KOSKE #Keskisuomensosiaalialanosaamiskeskus #Sosiaalialanosaamiskeskuskritiikki #Vallankolmijakolastensuojelussa #privatizationinFinnishchildwelfare
#TheMinistryofSocialAffairsandHealthinFinland #whitewashinchildwelfare #fostercarecrimeinFinland #FosterCareViolence #FosterCareResearchinFinland #ChildWelfareFinland #childwelfareorganizationsinFinland #lastensuojelujärjestöt #LostChildreninFinland #AllInclusivealsodeathinFinland #ChildWelfareCorruptioninFinland #perhekuntoutus #Anarkistisossut #MunPerheet #DeaconessFoundationFinland #HelsinkiDiaconessInstitute #Familarperhekuntoutus #Mehiläinen #PerhehoitokumppanitSuomessa #Humana #FCA #FosterCareAssociatesinFinland #PelastakaaLapset #SavetheChildrenFinland #NuortenYstävät #FriendsoftheYouth #SOS-lapsikylä #SOSChildrenVillageinFinland #Pesäpuu #Perhehoitoliitto #Attendo #FamilyCareAssociation #AilaPaloniemi #TarjaHeino #TarjaPösö #Piia-LiisaHeiliö #MarkoNikkanen
#MünchausenbyproxyinFinnishChildWelfare #Ideologinenkorruptio #IdeologicalcorruptioninFinnishChildWelfare
RSS Feed
