Blog Archives

Vilja Eerikan sossut piiloutuvat pomojen taakse

24/2/2015

Kuva: Iltalehti (John Palmén)

Vilja Eerikan asioita hoitaneet sosiaalityöntekijät kiistivät kaikki syytteet myös maanantaina, kun virkarikosoikeudenkäynti pyörähti taas käyntiin parin viikon tauon jälkeen.

Puolustus nojaa siihen, että sosiaalityöntekijöillä on kaupungin sosiaalitoimessa esimies, joka on vastuussa alaistensa tekemistä päätöksistä.

- Rivisotilas ei ole vastuussa siitä, mitä johto komentaa, erään syytetyn sosiaalityöntekijän asianajaja Juha-Pekka Hippi huomauttaa.

Asianajaja Markku Fredmanin mukaan Eerikan oma sossu eli lapsesta vastannut sosiaalityöntekijä teki töitä siten kuin esimiehet edellyttivät. Hän hämmästelee myös käynnissä olevaa keskustelua.

Puolustuksen mukaan syytteitä on nostettu liian hatarin perustein. Syyttäjän olisi pitänyt erottaa huono harkinta mahdollisesta rikollisesta toiminnasta.

Syyttäjä Tuire Tamminiemi on eri mieltä. Lastensuojelulaki on yksityiskohtainen ja virkamiestä velvoittava.

Lähde:

MTV-3:n uutiset:
http://www.katsomo.fi/?progId=439732

Lue myös muita Lokakuun liikkeen julkaisuja aiheesta:

☞ Lastensuojelua hyvinvointivaltiossa nimeltä Suomi
☞ Vilja Eerikan oma sossu joutuu tuleen oikeudessa
☞ Eerikan sosiaalityöntekijälle: sinun saappaissasi
☞ Eerikan murha vie byrokraatit käräjille - lue nimet!
☞ Yhteiskunnan vastuu Eerikan tapauksessa
☞ Murhatun Eerikan tarina: ”Kertokaa, kenen on vastuu.”
☞ Viranomaisten toiminta ja vaikutus Eerikan kohtaloon

Comments

Talentiaa ahdistaa epäkohtia enemmän epäkohtien paljastuminen

15/2/2015

Comments

Talentiassa ollaan huolestuneita ilmiöstä, jossa yksittäinen työntekijä voi joutua verkossa ajojahdin kohteeksi ”yksittäisen epäonnistumisen takia”. Heidi Schrootenia huolettaa, että se voi olla työntekijälle ”aika ahdistava kokemus”.

Rakenteellisen sosiaalityön tai asiakkaiden näkökulmasta on kyse epäkohtien korjaamiseen pyrkivästä sosiaalisesta raportoinnista, josta käytetään myös nimitystä ” whistleblowing”. Kentällä on hyvin tiedossa, että asiakkaiden kärsimät oikeusturvaloukkaukset ja vuosikausia kestävät ajojahdit eivät ole mitään yksittäisiä sosiaalityöntekijän epäonnistumisia vaan niitä tuottavat jatkuvalla syötöllä tietyt sosiaalityön yksiköt ja niiden työntekijät. Koska alalla ei tunneta jääviyssääntöjä tai vastuu- ja korvausvelvoitteita, ”epäonnistumista” on lupa jatkaa koko virkaura monessa eri roolissa: kunnallisena virkamiehenä, edunvalvojana, hallinto-oikeuden asiantuntijana, ammattiyhdistysaktiivina, järjestötyöntekijänä tai yksityisen sijaishuollon kouluttajana tai yrittäjänä.

Hyvin editoitu totuus

Talentia on jo niin kauan politikoinut orwellilaisella psykokielellä että kärsii kroonisista käsitesekaannuksista. Liitossa kävelykeppejäkin kutsutaan hyvin editoiduiksi joulukuusiksi. Talentian iskulauseena käyttämä Riitta Granfeltin lausuma ”sosiaalityö yhteiskuntapoliittisena toimintana ei ole juuri minkään arvoista, jos sosiaalityöntekijöille ei ole rohkeutta asettua asiakkaidensa "puolelle" (Talentia, 2012, 4) pitäisikin päivittää muotoon ”sosiaalityöntekijöiden on uskallettava asettua julkisesti kohtelustaan kertovia asiakkaita vastaan ja rangaistava näitä Talentian, Pelastakaa Lapset ry:n ja muiden sijaishuollon edunvalvojien avulla”.

Sosiaalityöntekijät tulkitsevat Talentian avustuksella itseensä kohdistuvaksi ajojahdiksi jopa asiakkaiden yhteydenottopyynnöt- siis työnsä ja siihen liittyvien velvoitteiden hoitamisen. Heistä joka kolmas onkin epäpätevä- eli valesosiaalityöntekijä. Muodollisesti pätevienkin osaaminen on usein valetta; käytettyjen menetelmien ideologioista tai vaikutuksista ei ole mitään tutkimustietoa ja ammattiekspertiisin sisältö muodostuu määrittelemättömästä huolen tunteesta ja hiljaisesta tiedosta. Asiakkaat ovatkin tottuneet siihen, että valesosiaalityöntekijän tavoittaa vain valehenkilöllisyyteen turvautumalla. Omaa sosiaalityöntekijää ei saa edes puhelimeen, ellei soittaja ole joku toinen- mielellään sijaishuollon kumppanilta kuulostava.

Virkasuhteiden vai sosiaalityön hoitoa?

Sosiaalityön typistyminen pelkän viran ja sijaishuollon suhdetoiminnan hoidoksi on unohduttanut itse sosiaalityön tarkoituksen ja työn sisällön; asiakkaiden auttamisen ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden edistämisen.

Talentia onkin auttanut sosiaalityöntekijöitä pääsemään irti varsinaisesta työnteosta ja kohottanut hiljaisella tiedolla hallitsijat ”päällysnaisiksi” asiantuntijaluokkaan pitämään kynsin ja hampain kiinni vääryydellä saavutetuista eduistaan, joihin kuuluu mm. kuntaliitosten myötä pahimmillaan 15 vuoden irtisanomissuoja.

Jo työntekijä-liitekin ammattinimikkeessä on koettu liitossa loukkaavaksi. Ei ihme, ettei sosiaalityössä ole enää mitään konkreettista apua tarjolla ja että asiakkaiden kehotukset noudattaa voimassaolevaa lainsäädäntöä ja hallinnon oikeusperiaatteita tulkitaan henkilökohtaisiksi uhkauksiksi, joihin etsitään rangaistusta Pelastakaa Lapset ry:n lakimiespalvelusta tai lastensuojelun edunvalvojilta.

Lastensuojelukin on typistynyt yritykseksi muuttaa oletettu pelastuskohde pelastajansa kaltaiseksi: illuusiotyötä (mielikuvia, höpinöitä) tekeväksi, oman kehonsa kieltäväksi, tilinumeroilla ohjailtavaksi järjestelmäuskovaiseksi, joka on valmis palvelemaan onttoa, lisäarvottomuutta tuottavaa talousjärjestelmää ennakoitavalla tavalla.

Väärinkäytösten puolustelu vai kitkeminen?

Talentia ry omisti taannoin monta sivua ammattilehdestään puolustellakseen epäeettisesti toiminutta jäsentään. Sosiaalityöntekijä sijoitti kiireellisesti kaksi suurperheen lasta myöhemmin perättömäksi osoittautuneen lastensuojeluilmoituksen perusteella, jonka oli tehnyt perheen sijaishuoltobisneksessä toimiva tukihenkilö. Lapsia ei koskaan palautettu kotiin vaan sijoitus muutettiin huostaanotoksi. Perättömän ilmoituksen tehnyt tukihenkilö olisi jopa saanut sijoitetut oman perhekotinsa laskutukseen ilman lasten ja vanhempien ankaraa vastustusta. Perheen isä kuvasi hakutilanteesta kohua herättäneen videon, jota todisti oikeaksi Alice Millerin väittämän: järjestelmäuskovaisia ei suututa itse rikos vaan ainoastaan rikoksesta kertova. Sosiaalityöntekijä ilmoitti Iltalehden toimittajalle saaneensa palautteena toiminnastaan tekstiviestin, jonka hän koki uhkaavaksi. Poliisitutkinnan lopput! ulos oli, ettei tuo yksi ainoastaan sosiaalityöntekijän uhkaavaksi tulkitsema viesti antanut aihetta jatkotoimenpiteisiin. Sosiaalityöntekijä rankaisi perhettä videosta antamalla pienille lapsille peräti vuoden kestävän törkeästi lastensuojelulain henkeä loukkaavan tapaamisrajoituksen läheisiinsä. Mediassa tästä sosiaalityöntekijän saamasta palautteesta- ei perheen kohtelusta- käytettiin nimitystä ”ajojahti”.

Uhridiskurssilla lupa uusiin ” yksittäisiin epäonnistumisiin”?

Talentiassa rohkeus tuntuu tarkoittavan hallinnon oikeusperiaatteiden ja rakenteellisen sosiaalityön kuoppaamista ja lipevää propagandakoulutusta helpottamaan sosiaalityöntekijöiden asettumista joukkovoimalla ja julkisesti köyhiä asiakkaita ja heidän perustuslaillisia oikeuksiaan vastaan.

On vaikea uskoa väittämiin sosiaalityöntekijöiden ajojahdeista ja vaientamisesta. Uhataanko sosiaalityöntekijöitä edunvalvojilla, mielenterveysdiagnooseilla, pakkohoidolla, pakkolääkityksellä, hallinnollisilla vapaudenriistoilla, eristämisellä, laitosvankeudella, lähisuhteiden katkaisulla tai lasten menetyksellä? Joutuvatko sosiaalityöntekijät pakenemaan mielivaltaa yön selkään, pois kodeistaan, kotiseuduiltaan, isänmaastaan? Kokevatko he sosiaalisia raiskauksia; oman ihmisarvon riistoa ja kerrotun kokemuksensa totuusarvon rutiininomaista mitätöintiä? Vedetäänkö heitä tuomioistuimiin, jotka eivät tunne fair trial- periaatteita ja jossa he saavat tutustua itseään koskeviin syytteisiin ja dokumentteihin vasta istuntosalissa? Joutuvatko he ottamaan lainaa ja myymään asuntonsa oikeudenkäyntikuluista selvitäkseen?

Toisin kuin asiakkaat, sosiaalityöntekijät eivät joudu maksamaan sananvapauden käytöstään. Oikeudenkäyntikulut maksatetaan aina ay- liikkeellä ja veronmaksajilla. Asiakkaat puolestaan joutuvat maksamaan vahvasti rajoitetun sananvapauden käytöstään kalliisti. Nikon tapauksessa hallinto-oikeus oli valmis laittamaan pojan maksamaan kymmenien tuhansien oikeudenkäyntikulut oikeustaistelusta jonka lopputulema oli, että poikaa oli väärin perustein syytetty insestilapseksi.

Voisiko olla, että sosiaalityöntekijöiden uhri- ja vaientamispuhe onkin osa huolen ja huolidiskurssin jatkumoa, tulosta harhaisesta tulkinnasta ja liioittelusta?

Onko uhri- ja vaientamisdiskurssin todellinen päämäärä saada sosiaalityöntekijöille ansaitsematonta huomiota, valtaa, sääliä, kaikki omat virheet anteeksi ja lupa uusiin ja jatkuviin ” yksittäisiin epäonnistumisiin”? Onko sen tarkoitus kääntää huomio pois valtasuhteista ja vaientaa väkivaltainen todellisuus diskurssin takana; se, että aggressiivisen arvostelun, leimaamisen, vaientamisen ja syrjäyttämisen kohteena ovat aivan muut tahot kuin sosiaalityöntekijät?

Sijaishuollon liiketoiminnan vai sosiaalityön edunvalvoja?

Talentiasta näyttää tulleen sijaishuollon edunvalvoja, joka on jo heittänyt kunnalliset asiakkaat mutta myös rivityöntekijät yli laidan. Kasvua ja uusia jäseniä haetaan nyt yksityisten lastensuojelulaitosten henkilökunnasta.

Talentian puheenjohtaja Tero Ristimäen mukaan yksityinen sosiaalipalveluala on nopeasti kasvava jäsensektori. Peräti joka kolmas sosiaalityöntekijä tähtää yrittäjäksi.

Sosionomit ja sosiaalityöntekijät saavat usein koulutuksensa, opinnäytetyörahoituksensa ja harjoittelu ja työpaikkansa yksityisiltä tutkimattomilta ja valvomattomilta lapsibisnesyrittäjiltä ja -järjestöiltä.

Heille annettu opetus tähtää yritysten kasvutavoitteiden toteutumiseen eli heitä kannustetaan lastensuojelubisneksen asiakashankintaan, tuottamaan huostaanotot ja ala-arvoisen "puuttumisen" oikeuttavaa huolipuhetta ja tarkkailemaan ja luokittelemaan asiakkaita auttamisen sijaan.

Koulutuksen ansiosta vanhempia ja lapsia ei kyetä näkemään palveluun, oikeusturvaan tai asialliseen kohteluun oikeutettuina kansalaisina ja ihmisinä vaan ainoastaan epäiltävinä vaaratekijöinä ja riskeinä, joista on lupa tehdä huoliluokituksia, riskiarvioita, diagnooseja ja rikosepäilyjä hatarin ja laittomin perustein.

Huolien, riskien ja vuorovaikutuksen arviointimenetelmät ja koulutukset, joita Talentiakin järjestää myös sivuuttavat tieteellisen tutkimuksen eivätkä tunnista viranomaisten omien ennakkoluulojen, häiriö-orientaation ja epäeettisten ja vaurioittavien toimintakäytäntöjen vaikutuksia perheiden hyvinvointiin.

Lastensuojelussa kuluvaa hetkeä käytetäänkin yleensä tulevaisuuden astinlautana, lapsen ohimenevää häiriötä merkkinä puuttumista vaativasta tulevaisuuden ongelmasta, perheen avuntarvetta ja tukitoimia todisteena tulevasta sijoitustarpeesta, perhetyötä keinona saada vahvistusta sosiaalityöntekijän epäilyksille ja kunnan köyhiä asiakkaita koekaniineina ja ponnahduslautoina sosiaalityöntekijän ammatilliseen ekspertiisiin ja paremminpalkattuun uraan yksityispuolella.

Rajaton valta ilman vastuuta rappeuttaa

Mikäli asiakas päättää valittaa lainvastaisesta päätöksestä tai kohtelustaan, sosiaalityöntekijä voi kirjailla hänen asiakaspapereihinsa jonkin sopivan uskottavuuden vievän leiman ja ruikuttaa vapauttavan tuomion ystäviltä ja yhteistyökumppaneilta hallinto-oikeudesta, joka on jo kauan sitten luopunut puolueettoman tutkijan roolistaan ja liittynyt sijaishuollon kasvatuskumppaneihin. Sosiaalityöntekijä voi fabrikoida hallinto- oikeudelle toimitettavia dokumentteja ja kertoa tapahtumista valikoivasti mielensä mukaan. Vanhemmuutta tukevan todistusaineiston voi kadottaa tai jättää osittain tai kokonaan pois. Bo Edvardsonin ruotsalaistutkimuksessa kaikista tutkituista lastensuojelun selvityksistä paljastui laajamittaista fabrikointia.

Mikäli asiakas hallinto-oikeudesta ja rankaisevista rajoittamistoimenpiteistä huolimatta uskaltautuisi julkisuuteen, Talentian kouluttama media ja lakimiehet ja Pelastakaa Lapset ry:n lakimiespalvelu ja lastensuojelun edunvalvojat kyllä hiljentävät hänet. Lakimiehet ovat painostaneet jopa yksittäisiä blogikirjoittajia muuttamaan tapauskertomuksiaan koska sosiaalityöntekijät ovat pahoittaneet mielensä niistä. Sääntönä tuntuu olevan, että asiakasta saa arvostella, syyttää ja tuomita aiheettakin mutta asiantuntijaa ei saa edes nimetä vuosikausia kestäneistä väärinkäytöksistä.

Lahjakkaille mukautettu oikeudenkäyttö

Talentia on ollut osallisena myös murentamassa kansalaisten uskoa oikeuslaitoksen puolueettomuuteen ja oikeusvaltioperiaatteisiin, jotka edellyttävät riippumattomia tuomioistuimia, vallan kolmijakoa ja toimivia oikeussuojakeinoja väärinkäytösten varalle.

Hallinto-oikeus Talentia -jäsenineen on totuttanut sosiaalityön asiakkaat lainsuojattomuuteen ja sosiaalityöntekijät ja hallinto-oikeuden asiantuntijat siihen, ettei työn etiikasta, laillisuudesta tai laadusta tarvitse kantaa minkäänlaista vastuuta. Kuvaavaa on, että laiton vanhan lastensuojelulain aikainen käytäntö kolmeen kuukauteen rajoitettavista avohuollon tukitoimista päätyi hallinto-oikeuksien kelvottomien päätösten perusteella suositukseksi Lastensuojelun Käsikirjaan, josta se on toivottavasti jo poistettu.

Helsingin hallinto-oikeuden asiantuntijana toimii sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentian erityisasiantuntija Alpo Heikkinen. Hän toimii lastensuojelupalveluita tarjoavan yrityksen osakkaana yhdessä Helsingin kaupungin sosiaalivirastossa työskennelleiden sosiaalityöntekijöiden kanssa ja on esittänyt julkisuudessa riippumattoman roolinsa vahvasti kyseenalaistavia sosiaalityöntekijöiden ja lastensuojelukäytäntöjen puolustuspuheita. Tällaiset kaksois- ja kolmoissidonnaisuudet, joista on tullut maan tapa vaarantavat vakavasti oikeudenkäyttömme ja maineemme oikeusvaltiona.

Talentit sijaishuollon pellossa

Toisin kuin Talentiassa kuvitellaan, eettisesti laadukkaan sosiaalityön tai hyvän julkisuuskuvan haasteita eivät ole asiakkaiden some-viestintä tai ongelmista uutisointi vaan sosiaalityön asenteet ja rakenteet; muutospyrkimyksiin kohdistuva vallankäyttö, jääviysongelmat, hiljaisuuden kulttuuri, rakenneongelmien yksilöllistäminen, kova talousajattelu, pirstoutunut ja tsaritistinen hallintokulttuuri, häiriöihin ja korjaaviin toimiin orientoitunut palvelujärjestelmä, sosiaalityön päätöksenteon ja politiikan karkaaminen demokraattisen ja avoimen päätöksenteon ja julkisen valvonnan piiristä ja sosiaalityön eri etiikoiden jatkuvat yhteentörmäykset.

Talentian sietäisi varoa linjauksiaan. Ei ole viisasta haudata kaikkia talentteja sijaishuollon peltoon ja kuvitella, ettei kätköä löydä kukaan. Sosiaalialalla on jatkuvasti kasvava joukko turhautuneita ammattilaisia, joita ei sumuteta psykokielellä tai valheilla ja joiden omatunto ei veny mihin tahansa. Heille ammattiyhdistys tarkoittaa jotakin aivan muuta kuin väärin toimivien kollegoiden ja sijaishuollon edunvalvontaa ja vallan- ja reviirinlaajennuskamppailuja. Mitä muuta Talentia voi tarjota heille kuin myötähäpeää?

Muita Lokakuun liikkeen kirjoituksia: ☞ Lokakuun liike - rakenteellista sosiaalityötä

☞ Lastensuojelun tuotannollinen epäonnistuminen voi aiheuttaa perheiden vainon viranomaisten toimesta☞ Kuka suojelisi ammattilaisuhreja lapsilta?
☞ Avohuollon tukitoimet tuottavat huostaanottoja
☞ Tampereen Takahuhdin koulu hyväksyy koulukiusaamisen
☞ Koulukiusaaminen räjähti käsiin
☞ Koulukiusatun äidin tuska: "Lapseni yritti itsemurhaa."
☞ Kuusi vuotta helvetissä
☞ Barometrin kertomaa
☞ Koulukiusaamisen karut kasvot
☞ Laki on niin kuin se luetaan
☞ Kotikoulu on oiva vaihtoehto
☞ Harrastustoiminta osaksi perusopetusta ja varhaiskasvatusta

☞ Lokakuun liike perustanut RINGIN lasten suojelemiseksi
☞ Lokakuun manifesti korjaa lasten oikeuksia
☞ Lokakuun Manifesti

☞ October Movement
☞ October Manifesto
☞ Open letter to Committee for the Prevention of Torture (CPT)

☞ Virallinen tiedote: Kirkosta turvapaikkaa hakeneen huostanuoren ja Oulun lastensuojelun väliset sovintoneuvottelut johtivat rakentavaan yhteistyöhön

☞ Ikonen: Kansanvalistusta lastensuojelun asiakkaalle
☞ K сведению клиентов службы защиты прав ребенка
☞ An advisory for child welfare clients
☞ Bergström: Pieni opas eri tilanteisiin lastensuojelun kanssa
☞ Opas lastensuojelun asiakkuuteen joutuvalle

Lokakuun liikkeen kyselyt ja ilmoituspohjat:

☞ Lastensuojelun asiakaskysely
☞ Oikeusturvakysely

☞ Tee ilmoitus viranomaisesta
☞ Ammattilainen - ilmoita laiton käytäntö

Comments

Vilja Eerikan oma sossu joutuu tuleen oikeudessa

10/2/2015

Comments

Helsingin käräjäoikeudessa luettiin tänään syytteet virkavelvollisuuden rikkomisesta murhajutussa, jossa helsinkiläinen kahdeksanvuotias Vilja Eerika Tarkki sai surmansa. Oikeuden istunnot jatkuvat 23. helmikuuta.

Syytettynä on 11 eri virkamiestä ja viranhaltijaa. Kaikki ovat kiistäneet syyllisyytensä. Syytetyt eivät saapuneet vielä tänään oikeuteen. Heillä ei ollut läsnäolopakkoa.

Syytettyinä ovat johtava sosiaalityöntekijä, tiimin esimies Pentti Kalevi Blomberg, Marjatta Liisa Hagfors, terveydenhoitaja Ulla Marjatta Jälkö, koululääkäri Mare Keronen, terveyskeskuslääkäri Lilja Kesseli, HUS:n erikoistuva lastenlääkäri Eva Kaarina Kneppers, lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä Raija Sinikka Miettinen, sosiaalipäivystyksen sosiaalityöntekijä Jukka Seppo Piitulainen, HUS:n erikoistuva lastenpsykiatri Anne-Marja Inker Pyyskänen, lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä Linda Maria Elisabet Thapa ja HYKS:n lastenpsykiatrian osastolääkäri Sirkka-Liisa Torniainen.

Asianomistajana on Vilja Eerika Tarkin äiti.

Haastehakemus ja teonkuvaukset ovat karmeaa luettavaa. Terveydenhuollon työntekijöitä syytetään siitä, että he eivät tunnistaneet lapsen kaltoinkohtelua ja pahoinpitelyä. Lisäksi he ovat jättäneet tekemättä lastensuojeluilmoituksia, vaikka heidän olisi pitänyt. Kovimmin syyttäjä lastaa HYKS:n lastenpsykiatri Sirkka-Liisa Torniaista.

Sosiaalityöntekijöiden teot ovat olleet lapsen kannalta ehkä vieläkin rankempia.

Lastensuojelulaki edellyttää, että lapsella on oma sosiaalityöntekijä. Hän oli ensin Linda Thapa, mutta vaihtui sitten Raija Miettiseen (4.11.2010-13.5.2012).

Linda Thapa ei selvittänyt lapsen kotioloja, vaikka hänet oli otettu kiireellisesti huostaan 30.6.2010. Thapa ei selvittänyt kuka isän naisystävä oikeasti on, odottaako hän oikeasti nelosia sekä mikä on hänen hoito- ja sairaushistoriansa. Thapa ei myöskään ottanut selvää Touko Tarkin rikostaustasta. Kiireellinen sijoitus kesti 30 vuorokautta, jonka kuluessa osoittautui, ettei isän puheisiin voi luottaa. Silti Thapa palautti tytön takaisin omaan kotiinsa, isän ja naisystävän luo.

Kuka oikeasti laati hämärät asiakasuunnitelmat?

Thapa epäonnistui myös asiakassuunnitelman laatimisessa. Se on tehty ylimalkaisesti. Siitä ei käy ilmi ketkä ovat osallistuneet suunnitelmien laatimiseen eikä se, ketkä ovat suunnitelman laatineet. Syyttäjä syyttää tästä samasta asiasta myös Raija Miettistä, joka seurasi Linda Thapaa Vilja Eerikan omana sossuna.

Miettisen ja Thapan lisäksi löysässä hirressä on myös heidän esimiehensä Pentti Blomberg. Hän on tiimin esimiehenä osallistunut säännöllisesti Vilja Eerika Tarkin asiakkuuden eri vaiheiden käsittelyyn. Blomberg on esimiestehtävässään lyönyt laimin huolehtia siitä, että lapsen etu olisi toteutunut.

Raija Miettinen ehti kantaa suurimman vastuun Vilja Eerikan asiakkuudessa. Hän työskenteli asemassa, jossa hänen olisi kuulunut valvoa lapsen edun toteutumista. Kuitenkin hän jätti toistuvasti ilmoittamatta mahdollisista pahoinpitelyistä poliisille. Hän ei myöskään kuullut lasta, vaan ainoastaan isää.

Äitipuoli salasi nimensä loppuun asti

Miettinen ehti ensin toimia neljä kuukautta Vilja Eerikan asioista vastaavan sosiaalityöntekijän työparina. Syyttäjän mukaan Miettinen on siksi tuntenut Vilja Eerikan hyvin jo silloin, kun ryhtyi hänen omaksi sossukseen. Jo tuolloin oli Miettisen tiedossa, että kukaan ei tiedä minkä niminen Vilja Eerikan äitipuoli oikeasti on. Lisäksi sosiaalityöntekijät tiesivät äitipuolen väittävän, että hän odottaa nelosia. Lisäksi Miettinen tiesi, että Vilja Eerikan äiti oli kertonut kolme eri kertaa kevään 2011 aikana, että äitipuoli, "ranskalais-marokkolainen erikoislääkäri" Nadja Berough (Sirpa Laamanen) ei ole turvallinen kasvattaja.

Syyttäjän mukaan lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä Raija Miettinen laiminlöi velvollisuutensa ryhtyä valmistelemaan Vilja Eerikan huostaanottoa ja kiireellistä sijoittamista kodin ulkopuolelle.

Syyttäjän mielestä Miettisen olisi pitänyt alkaa toimia kunnolla viimeistään syyskuussa 2011. Miettinen ei kuitenkaan selvittänyt syitä Vilja Eerikan saamiin mustelmiin ja tukistamisjälkiin, kun äiti ja tapaamispaikka Sahrami tekivät yhdessä asiasta lastensuojeluilmoituksen syyskuussa 2011. Lapsi myös joutui kävelemään rangaistuksena yli kolmen kilometrin mittaisia koulumatkoja. Miettinen kuuli vain isää, Touko Tarkkia, eikä lainkaan lasta. Syyttäjä hämmästelee tätä, koska isä oli tässä vaihessa jäänyt kiinni valheista jo monta kertaa. Syyttäjän mukaan Miettisen olisi pitänyt viedä pahoinpitelyepäily poliisille, mutta hän ei tehnyt sitä.

Naapurit ihmettelivät, koska lastensuojelu ei kiinnostunut

Naapurit tekivät kaksi eri lastensuojeluilmoitusta, ensimmäisen 23.10.2011 ja toisen 28.11.2011. Naapurit ihmettelivät, koska sama meno jatkui, eikä mikään korjaantunut.

Lokakuussa 2011 naapuri oli havainnut mustelman kasvoissa. Lisäksi äitipuoli pakotti tytön juoksemaan pihalla ympyrää. Raija Miettinen jätti ilmoittamatta mustelmasta poliisille. Miettinen kuuli sekä isää että lasta, ja heidän kertomuksensa mustelman synnystä olivat ristiriitaiset. Lapsi oli ollut kuultaessa ahdistuneen oloinen.

Miettinen jätti kertomatta poliisille pahoinpitelyepäilystä myös marraskuussa 2011, kun Vilja Eerikasta tehtiin jälleen lastensuojeluilmoitus. Äitipuoli juoksutti lasta asuintalon sisäpihalla ympyrää ja samalla karjui rumasti. Lapsi itki, ettei jaksa juosta enempää. Lisäksi lapsi kävi kakkaamassa aamuvarhain talon roskakatokseen.

Syyttäjä pitää pahana myös sitä, että ei vieläkään vienyt Eerikan tapausta poliisille, vaikka hän sai 8.11.2011 saanut puhelun tytön koulukuraattorilta. Kuraattori on kertonut lapsen myöhästyvän joka aamu jopa tunnin koulusta ja että lapsella on edelleen mustelma poskessa.

Väkivalta koveni juuri ennen kuolemaa

Lapsi oli neljä kuukautta (2011-2012) sijoitettuna avohuollon tukitoimena perhetukikeskus Meripihaan. Isä Touko Tarkki halusi maaliskuussa, että tytär kotiutetaan. Vilja Eerika ei olisi itse halunnut kotiin. Miettinen ei huomioinut lapsen mielipidettä, vaikka olisi pitänyt.

Koulun rehtori teki lastensuojeluilmoituksen 24.4.2012. Lapsella oli mustelma kasvoissa. Tyttö oli palannut kotiin (23.3.2012) avohuollon sijoituksesta Meripihasta, jonka jälkeen hän oli ollut ilottamampi ja väsyneempi. Lisäksi lapsella oli pieniä mustelmia sekä naarmuja ympäri kehoa. Lapsen koulukirjat, reppu ja vaatteet oli leikelty saksilla. Sijoituksen ajan lapsi ollut oireeton, mutta kotiuttamisen jälkeen suunta kääntyi taas huonompaan.

Rehtorin tekemän ilmoituksen otti vastaan sosiaalipäivystyksen sosiaalityöntekijä Jukka Piitulainen. Raija Miettinen oli vuosilomalla, samoin Miettisen esimies johtava sosiaalityöntekijä Pentti Blomberg. Syyttäjän mukaan Piitulaisen olisi pitänyt ryhtyä huostaanottamaan lasta kiireellisesti. Piitulainen oli sen sijaan konsultoinut paikalla olleita Kontulan tiimin työntekijöitä ja päätynyt siihen, että asia ei vaadi välittömiä toimenpiteitä. Hän oli laittanut vastaanottamansa ilmoituksen Pentti Blombergin lokeroon odottamaan käsittelyä Blombergin palatessa virkapaikalle 30.4.2012.

Oma sossu ei edes tavannut lasta

Miettinen sai tiedon tästä lastensuojeluilmoituksesta 7.5.2012. Syyttäjä ihmettelee, miksi hän ei viimeistään tässä vaiheessa sijoittanut lasta kiireellisesti kodin ulkopuolelle. Miettinen ei kuitenkaan edes tavannut lasta sen jälkeen, kun hänet oli kotiutettu Meripihasta. Sosiaaliohjaaja tapasi tytön kahdesti.

Muutama päivä myöhemmin (11.5.2012) Miettinen sai tiedon koulukuraattorin tekemästä lastensuojeluilmoituksesta. Ilmoitus on koskenut lapsella vatsassa havaittua isoa mustelmaa ja lapsen huonovointisuutta. Lisäksi ilmoituksessa on kerrottu, että lapsi myöhästelee jälleen koulusta ja kaikki kirjat on silputtu. Poliisille olisi pitänyt ilmoittaa pahoinpitelystä.

Kahdeksanvuotiaan karmea kuolema

Miettinen joutui kutsumaan Touko Tarkin toimistolleen perjantaina 11.5.2012, koska kuraattori oli kertonut suuresta mustelmasta Eerikan vatsalla. Miettinen hyväksyi jälleen isän selityksen, etä kuullut lasta lainkaan. Touko Tarkki oli kertonut, että Eerika käy ensi viikolla perheneuvolassa, josta Tarkki lupasi Miettiselle uusia tietoja.

Varhain sunnuntaina, äitienpäivänä 13.5.2012, lapsi kuoli väkivaltaisesti.

Sossut piilottivat tiedot Eerikan kärsimyksistä

Miettinen laiminlöi myös velvollisuutensa järjestää laajoja yhteistyöpalavereita, joissa sosiaalityöntekijät olisivat kertoneet Eerikaan kasvuoloihin liittyvistä epäilyistään. Sosiaalityöntekijät pitivät tiedot itsellään, omassa sisäpiirissään.

Järjestämättä jääneet yhteistyöpalaverit tarkoittivat myös sitä, että lapsen asiakassuunnitelma jäi puutteelliseksi. Syyttäjä moittii asiakassuunnitelmaa muutenkin huolimattomasti laadituksi.

Miettinen ei hakenut lapselle edunvalvojaa, vaikka sillä olisi voitu turvata lapselle mahdollisuus kertoa elämästään. Isä Touko Tarkki puhui lapsen puolesta, eikä tytön omia kertomuksia haluttu kuulla.

Tänään oikeudessa selvisi, että syytettynä oleva virolainen lääkäri Mare Keronen ei ole Suomessa, vaan ulkomailla. Tuomari kyseli, että tietäähän Keronen, että hänen on tultava itse mukaan oikeudenkäyntiin.
(KAISA RUOKAMO)

Tarkki, Touko, Eerika, Vilja, Laamanen, Sirpa, Tarkki, Touko, Eerika, Vilja, Laamanen, Sirpa, Tarkki, Touko, Eerika, Vilja, Laamanen, Sirpa, Tarkki, Touko, Eerika, Vilja, Laamanen, Sirpa, Tarkki, Touko, Eerika, Vilja,

Lue haastehakemus kokonaisuudessaan vanhemmat.comissa.

Lue myös muita Lokakuun liikkeen julkaisuja aiheesta:

☞ Eerikan murha vie byrokraatit käräjille - lue nimet!
☞ Yhteiskunnan vastuu Eerikan tapauksessa
☞ Murhatun Eerikan tarina: ”Kertokaa, kenen on vastuu.”
☞ Viranomaisten toiminta ja vaikutus Eerikan kohtaloon

Aiheesta muualla:

☞ MTV3: Lastensuojelu vastasi Eerikan äidin huoleen: "Ei kai tyttö nyt kuolla voi"
☞ MTV3: Lastensuojeluilmoitukset sanasta sanaan: "Eerika juoksee sisäpihalla ympyrää "
☞ MTV3: Vilja Eerika -tapauksen virkarikossyytteet puidaan julkisesti
☞ MTV3: Karu syyte kertoo miten Vilja Eerikan hätää ei huomattu
☞ Iltalehti: Yhdelletoista syytteet virkarikoksista 8-vuotiaan Eerikan murhatapauksessa
☞ MTV3: Syytetty sosiaalityöntekijä: ”Voimakasta syyllisyydentuntoa Vilja Eerikasta”

Lue myös uusia Lokakuun liikkeen julkaisuja:

☞ Talentiaa ahdistaa epäkohtia enemmän epäkohtien paljastuminen
☞ Lastensuojelun tuotannollinen epäonnistuminen voi aiheuttaa perheiden vainon viranomaisten toimesta☞ Normipäivä
☞ Kuka suojelisi ammattilaisuhreja lapsilta?
☞ LAPSILTA KIELLETTY: Lokakuun liike on dokumentoinut jo kymmenien sijaisnuorten elämäntarinoita
☞ Lokakuun liikkeen Vuosiraportti 2014
☞ Poliisi tutkii
huostaanotetun Teresan mustelmia ̶ äiti taistelee saadakseen tytön kotiin
☞ Yksi syrjäytetty nuori tuottaa syrjäyttäjilleen miljoonan
☞ Suuri lastensuojeluhinnasto: Yö lastenkodissa yhtä kallis kuin loistohotellissa - katso hurjat hinnat!

Comments

Lokakuun liikkeen Vuosiraportti 2014

1/2/2015

Comments

Lokakuun liikkeen nettisivut perustettiin talkoovoimin alkuvuonna 2014. Lokakuun liike alkoi tuolloin nostaa ihmisoikeusliikkeenä laajemmin, näkyvämmin ja organisoidummin esiin lapsiperheiden oikeuksista, velvollisuuksista ja vastuusta käytävää keskustelua.

Lokakuun liike koostaa median perhepoliittista uutisvirtaa tutkivan kansalaisjournalismin mahdollisuuksia hyödyntäen, tehtävänään toimia vallan vahtikoirana. Samalla Lokakuun liike vastustaa lumeobjektiivisuutta, alentuvansävyistä ja elitististä journalismia, jossa yksilön kokemukset eivät ole uskottavia ilman yksilön kokemuksista tietämättömän viranomaisen paremmintietävää kommenttia. (Lähde.)

Edellä mainitun seurauksena Lokakuun liikkeen sloganiksi vakiintui:

"Emme voi kommentoida yksittäistapauksia, toistellaan mediassa – Mutta me voimme, vastaavat Lokakuun liikkeen blogistit.”

Määritelmä

Määritelmällisesti nettisivusto www.lokakuunliike.com ei ole verkkojulkaisu vaan verkkoviestin, viestintuoja, jolla ei ole keskusjohtoa eikä päätoimittajaa.

Lokakuun liike on tutkivaa journalismia, se on myös rakenteellista sosiaalityötä, ulkoistettua valtakunnansovittelua, kansansivistystyötä ja viranomaistarkastustoimintaa tukevaa kolmannen sektorin työtä.

Toimintaperiaate

Lokakuun liike on avoin kaikille ihmisille, jotka palavat halusta osallistua kansalaisjournalismin tekoon. Kaikki työ tehdään kansalaistalkoilla.

Toimitus tarkastaa tekstit ennen julkaisua, esimerkiksi LL-Uutiset ja "Perheeni tarinat", joiden lopussa ei erikseen mainita tekijän/tekijöiden nimiä. Anonyymius on käytössä siksi, että osa kirjoittajista ei asemansa ja/tai painostuksen takia voi paljastaa henkilöllisyyttään ja esiintyä omilla nimillään.

Toimituksen vahvuus

Ydinporukaksi on vuoden aikana vakiintunut keskisuuren toimituksen verran väkeä: noin 30 aktiivista toimijaa. Sen lisäksi Lokakuun liikkeessä on kymmeniä ihmisiä, jotka kirjoittavat tai osallistuvat tutkimustyöhön satunnaisesti.

Sisällöntuotanto

Vuoden aikana Lokakuun liikkeen sivuilla on julkaistu 367 artikkelia: 100 uutista, 31 Perheeni tarinaa, 185 blogitekstiä, 40 kevennysjuttua, 6 sävellystä (linkit alla) ja 5 dokumenttia.

Lisäksi Lokakuun liikkeen sivuilta löytyvät infosivut sekä asiakaskyselyt ja oikeusturvakyselyt. Lukijan saatavilla on erilaisia ilmoituspohjia: Tee ilmoitus viranomaisesta ja Ammattilainen – ilmoita laiton käytäntö.

Asiakkaille on laadittu oppaita, kuten ”Pieni opas eri tilanteisiin lastensuojelun kanssa”. Ohjeet lastensuojeluasiakkaalle on julkaistu suomeksi, englanniksi ja venäjäksi. Lisäksi eri artikkeleita on käännetty viroksi ja ruotsiksi. Lastensuojeluaiheinen infosivu on englanninkielinen.

Lokakuun liike on julkaissut juttusarjoja mm. lastensuojelubisneksestä, edunvalvonnasta, sijaishuollossa tapahtuvasta kaltoin kohtelusta sekä sijaisnuorten olosuhteista.

Vuoden aikana on syntynyt huomattava määrä taiteellista materiaalia: parodiavideoita, äänikirjoja, karaokehittejä, biisejä (kts. linkit alla) ja jOulukalenterin. Humoristinen aineisto on erotettu toimituksellisesta aineistosta omaksi osiokseen Lokatomia-sivulle.

Vuonna 2014 valmistui talkootyönä kaksi puolituntista dokumenttielokuvaa: Perhe K:n tarina ja Kadonneet lapset sekä uutiskooste SSRI – Hiljaisen sivuoireet.

Kaikki julkaisut sisältävät runsaasti linkkejä lähdeaineistoon.

Oikaisuvaatimuksia ei ole tullut.

Kävijämäärä

Lukijakunta oli aluksi muutaman sadan päiväkävijän luokkaa. Onnistuneen nollabudjettimarkkinoinnin seurauksena jutut alkoivat levitä laajemmalle. Parhaimpina kuukausina (huhti-, touko-, loka- ja joulukuu 2014) lukijoita oli yli 100 000 / kk.

Suosituimmat julkaisut (LL-Uutiset& Perheeni tarina) olivat:
1) Tampereen Takahuhdin koulu hyväksyy koulukiusaamisen
2) Tampereen malli: Ketipinoria nuorille kuin nallekarkkeja – Tipotien nuorisopsykiatrisella asiantuntijuus tipotiessään? sekä Ketipinorin vaaroista vaietaan Suomessa
3) Lastensuojelu kaappasi vauvan - syynä äidin sairauskohtaus
4) Sosiaalitoimi hyväksyy lapseen kohdistuvan väkivallan Joensuussa
5) Kristan tarina IV: Tyhjän päällä lastenkodissa
6) Suuri lastensuojeluhinnasto: Yö lastenkodissa yhtä kallis kuin loistohotellissa - katso hurjat hinnat!
7) Oulun huostakohu: Henriikka,15, hakenut kirkosta turvapaikkaa
8) HYÖKKÄYS NURMIJÄRVELLÄ
9) Lastensuojelu "suojeli" perheen evakkoon Kankaanpäässä
10) Kauhutarina tosielämästä: Vantaalaisvauva sijoitettiin kiireellisesti poliisien ja sosiaalityöntekijöiden voimin

Huhtikuussa julkaistulla Takahuhti-uutisella (1) oli 123 000 lukukertaa kahdessa vuorokaudessa. Facebook-jakoja oli 15 000. Joulun alla julkaistut lastensuojeluartikkelit Espoosta (3) ja Joensuusta (4) keräsivät viikossa 127 000 sivunäyttöä, Facebook-jakoja oli yhteensä 13 500. Artikkelit oli tehty tiimityönä, moniin asiakirjalähteisiin ja haastatteluihin perustuen.

Blogeista suosituimmat olivat sosiaalityöntekijä-sijaisäiti Raili Miettisen kirjoitus Avohuollon tukitoimet tuottavat huostaanottoja sekä esikoiskirjailija Elena Maria Uusitalon artikkelit Kauhujen laakso, Kuusi vuotta helvetissä ja Sossun kootut kommentit. Suosituimpien kärjessä oli myös emeritusprofessori JP Roosin blogi Oulun lastensuojelu kiinnostunut vain omasta arvovallastaan, sekä sosiaalialalta pian pakenevan Myyrän kirjoitus Yksi syrjäytetty nuori tuottaa syrjäyttäjilleen miljoonan.

Suosittuja blogeja olivat lisäksi Avoin kirje -blogin Avoin kirje Antti Kaikkoselle ja Satu Taiveaholle, varatuomari Leeni Ikosen kirjoitukset Mitäpä, jos sisäministerimme sijoitettaisiin kiireellisesti salaiseen paikkaan? ja Kuka laatisi tunnekylmän lastensuojelijan tunnistamisohjeet? ja kirjailija-toimittaja Maria Syvälän teksti RÄYH! Työntäkää se vuorovaikuttamispakko sanonko minne!

Näkyvyys

Lokakuun liike on ollut esillä monessa eri mediassa mm. Aamulehdessä, Ilta-Sanomissa, Pohjolan Sanomissa, Lapin Kansassa, Oulu-lehdessä, Yle-Uutisissa, MTV3:ssa, virolaisessa Naistekas-julkaisussa ja lopulta myös Helsingin Sanomissa.

Palvelut

Lokakuun liike on sisällöntuotannon lisäksi panostanut rakenteelliseen sosiaalityöhön. Esimerkkinä omista innovaatioistamme on kodinturvaRINKI, jossa kansalaiset auttavat hädänalaisia lapsia ja perheitä.

Kehitteillä on vapaaehtoinen kansalaistukiverkosto ja kansalaistukipalvelu, josta ahdingossa olevat perheet saisivat vertaistukea, tukihenkilöpalveluita, tilanteensa taustoittamista kunnalliselle lastensuojelusektorille ja puhelinkonsultaatiota tilanteissa, joissa yhteistyö viranomaisten kanssa on juuri alkanut tai sittemmin muuttunut vaikeaksi/mahdottomaksi.

Lokakuun liikkeen kautta voi tilata erilaisia tuotteita, ulkoistettua valtakunnansovittelua virkamiesten ja kansalaisten välisissä ristiriitatilanteissa, sekä kuntakohtaisesti räätälöityjä "Tykätty, toimiva lastensuojelu" -koulutus- ja konsultaatiopalveluja.

Hankkeet

Lokakuun liike on ollut mukana järjestämässä neljää eri "Suurta Lastensuojeluiltaa" Tampereen illan jälkeen Ouluun, Turkuun, Jyväskylään ja Poriin. Turun ja Porin iltojen päävastuu oli Pelastakaa Perheet ry:llä, Jyväskylän ilta taas oli Lapset ja vanhemmat ry:n ja Lastensuojelun uhrit vastuulla.

Keväällä 2014 Lokakuun liike osallistui kahteen mielenilmaukseen Eduskunnan portailla: Vierannuttamisen kansainvälisenä päivänä ja Lastensuojelu kuntoon -mielenilmaisussa.

Lokakuussa julkaistiin lastensuojeluun pikaista korjausliikettä vaatinut Lokakuun Manifesti (October Manifesto).

Yhteistyökumppanit

Vuoden aikana Lokakuun liike on verkostoitunut monin tavoin. Kannattajoukkoihin on ilmoittautunut yhä enemmän sosiaali- ja terveydenhoitoalan henkilöstöä sekä sijaisnuoria tai sijoitustaustaisia aikuisia. Lokakuun liike onkin nostanut vuoden aikana esiin kymmenien sijoitettujen nuorten elämäntarinat.

Lokakuun liike on vuoden mittaan uutisoinut mm. Suomen evankelisluterilaisen kirkon turvapaikka-asioita. Liikkeen aktiivijäsenet ovat esiintyneet monissa lastensuojelualan tapahtumissa, tilaisuuksissa ja koulutuksissa vieden kentälle viestiä Lokakuun liikkeen kannattajilta. Liikkeen kannattajat ovat lisäksi vierailleet kutsuttuina eduskunnassa ja tavanneet eri puolueiden poliitikkoja lastensuojeluasian merkeissä.

Lokakuun liikkeellä on kansalaisvoimin toimivia yhteistyötahoja mm. Saksassa, Ruotsissa, Virossa ja Australiassa. Yhteistyökumppaneiden lista on luettavissa täällä. Tammikuun alussa 2015 edustajamme tapasi Helsingissä Marokon toisen ulkoministerin ja vei hänelle tietoa Suomen lastensuojelusta.

Liike on kommunikoinut esimerkiksi avoimen kirjeen kautta mm. monien lastensuojelujärjestöjen, valvontaviranomaisten ja EU:n kidutuksen vastaisen komitean (CPT) kanssa.

☞ Lokakuun Manifesti
☞ October Manifesto
☞ Lokakuun manifesti korjaa lasten oikeuksia
☞ 10 muutosehdotusta: Kohti parempaa perheidensuojelua
☞ Lokakuun liike selvittää lastensuojelun nykytilaa
☞ October Movement
☞ Open letter to Committee for the Prevention of Torture (CPT)
☞ Lokakuun liikkeen RINKI valvoo

☞ Ikonen: Kansanvalistusta lastensuojelun asiakkaalle
☞ K сведению клиентов службы защиты прав ребенка
☞ An advisory for child welfare clients
☞ Bergström: Pieni opas eri tilanteisiin lastensuojelun kanssa
☞ Opas lastensuojelun asiakkuuteen joutuvalle

Lokakuun liikkeen kyselyt ja ilmoituspohjat:

☞ Lastensuojelun asiakaskysely
☞ Oikeusturvakysely
☞ Tee ilmoitus viranomaisesta
☞ Ammattilainen - ilmoita laiton käytäntö