Juha Kurvinen jälleen mielivallan kohteena - miksi kansalaisella on käänteinen todistustaakka?
Suomessa tuntuu olevan yksi hallinnonala, joka vetää vertoja mielivaltaiselle lastensuojelulle nimittäin psykiatria.
Kupittaan sairaalan potilaisiin kohdistamasta mielivallasta kirjoittanut moottorisahajonglööri Juha Kurvinen kyyditettiin hiljattain vastoin tahtoaan Paiholan sairaalaan kesken jääkiekko-ottelun.
Niin psykiatrian kuin lastensuojelun lupaukset tuesta ovat kauniita mutta ne eivät tunnu toteutuvan käytännössä. Näin kauniisti maalailevat Kupittaan ja Paiholan sairaalat:
”Hoitoon hakeutumista ei kannata viivytellä, sillä varhaisella tuella voidaan ennalta ehkäistä vakavien ongelmien syntymistä.. Avohoito on aina ensisijainen hoitomuoto."
”Työmme perustuu psykiatrisen sairaanhoidon eri ammattialojen osaajien ja potilaan yhteistyöhön. Potilaan henkilökohtainen hoito- ja kuntoutussuunnitelma ohjaa työskentelyä. Hoidon ja kuntoutuksen sisältö on yksilöllistä ja sisältää sekä lääketieteellisen että terapeuttisen avun. "
Kenellekään ei liene yllätys, että epäkohdista raportoinutta Kurvista pyritään rankaisemaan ja hänen uskottavuuttaan kyseenalaistamaan. Luultavasti yhden ylilääkärin lausunto riittää jälleen mitätöimään kymmenienkin potilaiden yhdenmukaiset kertomukset.
Suomalaisessa lastensuojelussa ja psykiatriassa ei ole tähän mennessä maksettu vahingonkorvauksia edes pakkosterilisoiduille ja lobotomisoiduille vanhentuneen vahingonkorvauslainsäädännön takia. Alalla työskentelevät ovat tottuneet siihen, ettei vastuu- ja korvausvelvoitteita edes räikeimmistä väärinkäytöksistä ole ja pelkäävät aiheellisesti, että sellaisia on tulossa.
Virtahepo eteisessä- älä puhu, tunne tai luota
Laajentuneen ilmoitusvelvollisuuden myötä lastensuojelusta ja psykiatriasta on tullut nälkäinen virtahepo joka koulun, kerhon ja kodin ovelle; kauhua aiheuttava arvaamaton asia, johon ei voi luottaa, jonka aiheuttamaa tuskaa ei ole lupa tuntea eikä ilmaista ja josta ei voi puhua vapaasti ilman pelkoa leimaantumisesta, rangaistuksista, syrjinnästä tai hylkäämisestä.
Yhä useampi perhe valitseekin vetäytymisen perhepiiriin ahdistavasta ja kyttäävästä ympäristöstä ja yhteiskunnasta.
Häiritsevintä Kurvisen tapauksessa on hänelle asetettu käänteinen todistustaakka ja hänen kokemukseensa kohdistuvat epäilyt ja alentuva suhtautuminen. Kurvisen kohtelu Kupittaalla oli traumatisoivaa, epäeettistä ja tuomittavaa ja sairaalakäytännöt uudistuksen tarpeessa vaikka hän olisi ollut psykoosissa.
Lenore Terrin ja Elisabeth Loftuksen mukaan rehellinen tapauskertomus/ todistajanlausunto vaikuttaa yleensä epäloogiselta ( Terr 1997; Loftus 2003 ) ja sitä usein tarkennetaan. Liian sujuva, valmis ja yhtenäinen kertomus taas on yleensä etukäteen laskelmoitu ja harjoiteltu valhe.
Omituista on, että lukuisiin laittomuuksiin syyllistyneen ja räikeän jäävin viranomaisen laskelmoitua lausuntoa pidetään mediassa lähtökohtaisesti totena ja viranomaisen sallitaan valehdella vuodesta toiseen uskottavuuttaan tai palstamillimetrejään menettämättä kun taas kansalaiselta vaaditaan todistettua terveyttä, rikkeettömyyttä ja aukotonta loogista todistelua pitävine näyttöineen uskottavuuden takeeksi.
Kun sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöille järjestetään konsulttien opastuksella mediakoulutuksia, joissa opetellaan väistämään vaikeat kysymykset väärinkäytöksistä ja valehtelemaan sujuvasti, asiakas saa epäkohtien todistelusta ja kokemustensa taltioinnista rikossyytteitä.
Lokakuun liike vastustaa lumeobjektiivisuutta, alentuvansävyistä ja elitististä journalismia, jossa yksilön kokemukset eivät ole uskottavia ilman yksilön kokemuksista tietämättömän viranomaisen paremmintietävää kommenttia.
Miksi valehtelevan viranomaisen tai puoskarin tarkistamaton markkinoinnin edistäminen ja levittäminen ei vie järjestön tai viestimen uskottavuutta mutta kaltoinkohdellun kansalaisen epäloogisena pidetyn kertomuksen julkaiseminen vie?
Miksi palvelunkäyttäjiä ja avunpyytäjiä suojaamaan tarkoitetut sananvapaus, ihmisoikeussopimukset, potilaslaki ja sosiaalihuollon asiakaslaki koskevat vain niitä, jotka ovat osoittaneet etteivät ole milloinkaan olleet tuen ja palveluiden tarpeessa ja avunpyytäjän asemassa?
Miksi lasten ja potilaiden kokemuksia vain kuullaan muodollisesti armeliaisuuseetoksen hengessä mutta valehtelevan viranomaisen näkemykset uskotaan, painetaan ja toteutetaan?
Positiivinen käsitys palvelujärjestelmästä edellyttää tietämättömyyttä
Yksilön käsitystä lastensuojelusta ja psykiatriasta samoin kuin poliisista säätelee etäisyys. Positiivisia käsityksiä on eniten niillä, jotka eivät tunne järjestelmää eivätkä ole joutuneet sen kanssa henkilökohtaiseen kosketukseen. Poliisin suhteen jo lievänkin rikoksen uhriksi joutuminen alensi luottamusta poliisiin (Skogan 1981). Mitä enemmän yksilöllä on kokemusperäistä tietoa/ kokemusta psykiatriasta ja lastensuojelusta, sitä negatiivisempi käsitys niistä muodostuu.
Rahoittajat näkevät lastensuojelun ja psykiatrian ongelmiksi tuhlauksen, päällekkäisyydet, pienet yksikkökoot ja kunnalliset toimintakulttuurit, suunnittelijat puolestaan puutteellisen viranomaisyhteistyön, hallintorajat ja asiakaskuormat. Siinä missä omaiset näkevät huonon kohtelun syyksi resurssipulan ja olemattoman valvonnan, kokemusasiantuntijat nimeävät ongelmiksi asenteet, mielivallan ja kohtaamattomuuden kulttuurin.
Lastensuojelussa ja psykiatriassa tyypillinen asiakkaiden valitusten ja sosiaalisen raportoinnin estäminen tuottaa valitettavasti usein haluttuja tuloksia- suuri yleisö ja kanteluviranomaiset eivät saa tietää väärinkäytöksistä:
Turun kaupungin psykiatrian suljetulla osastolla tapahtuneet henkilökunnan väärinkäytökset jatkuivat vuosia, kertoi Turun Sanomat.
Hoitohenkilökunta pahoinpiteli potilaita ja lääkitsi heitä tiedottomaksi. Potilaita myös pakkoeristettiin laittomasti. Lisäksi osastolta varastettiin suuret määrät lääkkeitä.
Turun kaupunginsairaala teetti osastolla sisäisen selvityksen vuonna 2013. Poliisille tehtiin kuitenkin tutkintapyyntö vain murto-osasta väärinkäytöksiä. Valvontaviranomaisille asiasta ei kerrottu lainkaan.
Turun Sanomien mukaan hyvinvointitoimialan johtaja Riitta Liuksa myöntää kaupungin toimineen asiassa väärin. Turun hyvinvointitoimialan virkamiesjohto saa jatkaa työssään normaalisti, vaikka sosiaali- ja terveyslautakunta jäi ilman haluamiaan vastauksia.
Psykiatrian tulosyksikköjohtaja Jyrki Heikkilän mukaan G1-osaston ongelmat eivät ole ainutlaatuisia. Myös muilla kaupunginsairaalan suljetuilla osastoilla on tullut esiin vastaavanlaisia ongelmia.
Lokakuun liikkeen mielenterveyden kokemusasiantuntija kertoo:
”Sairaalassa he vihdoin keksivät keinon hiljentää minut kun eivät pyynnöistäni huolimatta suostuneet keskustelemaan kanssani. Olisin vain halunnut kertoa tapahtumien kulun jollekin hoitajalle ja sanoa oman sanottavani. He vastasivat pyyntööni: "Tänne ei ole tultu keskustelemaan".
Kukaan vastaanotossa ei suostunut edes puhumaan kanssani. Kukas nyt hullun kanssa.
Mielisairaala oli niihin maailman aikoihin ja saattaa yhäkin olla pahempi kuin tavallinen tuomio-istuin, jossa puolustuksellakin on sentään puheenvuoro ja tuomittavaakin pitää kuulla.
Minuun pumpattiin väkisin sellaista lääkettä, joka halvaannutti kieleni. Kieli yksinkertaisesti halvaantui suuhun.
Minusta tuli hiljainen ja nöyrä nainen, hyvä ja harmiton potilas. Kävely- ja puhekyky oli lamautettu lääkkeillä. Minut oli siististi, nätisti ja näppärästi hoidettu tyhjää naureskelevasta huutavasta hullusta, joka halusi keskustella hoitajan kanssa terveeksi aloite-, puhe- ja liikuntakyvyttömäksi hoitotuotepaketiksi. Sopeutuneeksi naiseksi ( lue: se ei puhu, ei liiku, ei tunne mutta tottelee sen verran, ettei yhteisön toimintarutiini riku, laahustaa käskettäessä ruokapöytään ja vuoteeseen), jota odotti laitoskroonikon osa”.
Lastensuojelun ja psykiatrian mielivalta on samankaltaista
Sosiaalityön ja psykiatrian palvelujärjestelmät muistuttavat toisiaan monessa suhteessa.
Samoin kuin psykiatrian historia, myös sosiaalityön historia on omituinen sekoitus psykologisia kultteja, muotivirtauksia, oppiriitoja, valtataisteluja, lobbauksia, ammattiryhmien keskinäistä kädenvääntöjä ja haitallisia jos ei suorastaan julmia hoitokeinoja.
Kumpaakaan järjestelmää ei ole milloinkaan luotu asiakkaita varten vaan ne ovat pikemminkin keskinäisen kädenväännön tuloksena syntyneitä eri ammattiryhmien etuja ja uskottavuutta palvelevia alati muuttuvia rakennelmia, joiden tehtävänä ei ole auttaa asiakkaita/potilaita parantumaan vaan edistää työntekijöiden hyvinvointia ja arvostusta yhteiskunnassa.
Lokakuun liike on mallintanut mielivaltaisen lastensuojeluprosessin, joka muistuttaa paljon mielivaltaista psykiatrian palveluprosessia:
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-tyomenetelmat-2-laiton-sijoitus-huostaanotto
Psykiatrian ja lastensuojelun viisi ongelmaa
Niin Lokakuun liikkeen lastensuojelun ja mielenterveyden kokemusasiantuntijoiden mukaan psykiatrian ja sosiaalityön ongelmat voi kiteyttää viiteen kohtaan:
1. Kohtaamattomuuden kulttuuri, jossa asiakasta ei jo lähtökohtaisesti kohdata, kuulla, uskota tai palvella asenteiden, resurssipulan, hallintorajojen ja/tai ammattitaitopuutteiden takia.
2. Puuttuvat ja toimimattomat valitusreitit, joissa asiakkaan yritykset hakea oikeutta ja hyvää hoitoa tulkitaan yhteistyökyvyttömyyksi, aggressioksi ja psykoottisuudeksi ja asiakasta pyritään rankaisemaan epäkohtien esiintuomisesta. Sosiaalista raportointia estetään ja valitusprosesseja pyritään sabotoimaan.
3. Asiantuntijavaltainen arviointi tehdään usein kiireessä ja väärin asiakkaaseen tutustumatta asiakkaan tilanteesta mitään tietämättömän asiantuntijan usein asenteellisiin näkeymyksiin, virheellisiin ja vanhentuneisiin teorioihin ja virheellisiin asiakirjoihin perusten. Asiantuntijataho usein kieltäytyy yhteistyöstä asiakkaan kanssa, myöntämästä ja korjaamasta tehtyjä virheitä, oikaisemasta vääriä päätöksiä, pyytämästä anteeksi ja hyvittämästä.
4. Lastensuojelun ja psykiatrian virheelliset dokumentit, joita arkistoidaan jopa 120 vuotta seuraavat asiakasta läpi tämän koko elämän aiheuttaen ongelmia myös asiakkaan lapsille.
5. Lastensuojelun ja psykiatrian leimat estävät asiakkaan asiallisen hoidon ja kohtelun myös muilla hallinnonaloilla. Lastensuojelun asiakkuus estää psykiatrisen avun saannin ja jopa hoitojonoon pääsyn. Lastensuojelun suosimien psykoanalyyttisten käsitysten takia päihdepotilaiden mielenterveysongelmia ei hoideta. Psykiatrinen diagnoosi puolestaan estää somaattisten vaivojen hoidon.
Ongelma on siis asenteellisessa ja valvomattomassa asiantuntijavallassa ja asiakkaiden olemattomassa oikeusturvassa.
Jukka Hankamäen mukaan ”Asiantuntijavallan lisääntyminen on suora seuraus tieteellisten (tieteellistettyjen) asenteiden levittäytymisestä ihmisten elämismaailmaan.” Huomaa sana: asenteiden. Asenne on samaa kuin väärä väite. Hankamäki jatkaa : ”Niiden piirissä mitä erilaisimmat erikoisasiantuntijat preparoivat omia kysymyksiään.” Preparoiminen on eräänlaista leikkaa ja liimaa -tieteen tekemistä eli harhaopin rakentamista.
Hankamäki jatkaa : ”Asiantuntijoiden suuri merkitys ihmisten elämänkäytännöissä korostuu erityisesti sairauden ja terveyden kysymyksissä. Lääkärit ovat useasti myös rahastajia, joille hidasta kuolemaa tekevät pitkäaikaispotilaat ovat oman elämän ehto.. Tosiasiassa suuri osa ihmisten ongelmista on sosiaalista alkuperää ja johtuu anarkian puutteesta. Niinpä ne olisivat ratkaistavissa reippaalla ja tulevaisuudenuskoisella asioihin tarttumisella.”
Anarkian puute ja viranomaisusko edistyksen esteinä
Psykiatrian ja lastensuojelun kanssa asioivan tulee muistaa:
1. Pyydä viranomaisesta (siis koko yksikön nimissä) aina valituskelpoinen päätös valitusosoitteineen.
2. Pyydä heti nähtäväksesi kaikki itseäsi koskevat asiakirjamerkinnät liitteineen ja korjaa virheet, joita niissä on tavallisesti runsaasti ( rekisteritietojen saantipyyntö). Mikäli papereita ei luovuteta määräajassa ( 2 viikkoa) valita asiasta ja varaudu siihen, että prosessissa on laittomuuksia.
3. Taltioi kaikki puhelut, palaverit ja tapaamiset viranomaisen kanssa ja ota niihin aina mukaan luotettu tukihenkilö.
4. Ota yhteyttä toisiin asiakkaisiin ja selvitä kuinka paljon ja millaisia ongelmia asioimassasi yksikössä on ja kuinka kauan niitä on ollut. Perusta facebook- ryhmiä, kerro kohtelustasi ja vaihda, kerää ja taltioi kokemuksia. Ota valokuvia ja kopioita virheellisistä asiakirjoista ja litteroi äänitteet asiattomista palavereista. Raportoi kohtelustasi potilas- ja omaisjärjestöille, kansanedustajille ja valveutuneille tutkijoille ja toimittajille.
5. Konsultoi juristia ja valita kohtelustasi AVI:in ja VALVIRAAN, tee rikosilmoitus ja vaadi vahingonkorvauksia. Voit myös kokeilla sosiaali- tai potilasasiamiestä, mutta usein heidän tapaamisensa on ajanhukkaa. Huomioi, että olemassaolevat lastensuojelujärjestöt ja lapsiasiavaltuutetun toimisto eivät aja asiakkaiden asiaa. Ne ovat sijaishuollon ja viranomaistahojen palveluksessa ja suhtautuvat usein torjuvasti ja salaillen tietoon lastensuojelujärjestelmän epäkohdista.
6. Mikäli kohtaat törkeää mieli- ja väkivaltaa, vaihda tilapäisesti osoitteesi sukulaisten, tuttavien tai ystävien luo, jotta pääset asioimaan toisten viranomaisten kanssa toiseen yksikköön. Mikäli perheessäsi on erityislapsi selvitä ennen paikkakunnalle muuttoa tarjotut palvelut, käyttäjäkokemukset, viranomaiskulttuuri ja siitä tehdyt valitukset. Älä muuta paikkakunnalle, josta tulee jatkuvasti valituksia.
7. Huolehdi omasta tontistasi ja boikotoi yrityksiä, yhdistyksiä , yksityishenkilöitä ja kampanjoita jotka pyrkivät kaventamaan kansalaisten jo valmiiksi heikkoa oikeusturvaa ja sananvapautta esim. varhaisen puuttumisen tai asiantuntijavallan kasvattamisen nimissä. Kyseenalaista ja ilmaise suoraan, ettei toiminnalla ole hyväksyntääsi.
Aja asiantuntijavaltaa lobbaavat toimijat ja hankkeet pois kotisi ja perheesi piiristä, opiskelu- ja työpaikaltasi, harrastus- ja yhdistystoiminnastasi, hengellisistä yhteisöistäsi, lukemistasi lehdistä, asioimistasi liikkeistä, puolueestasi, ammattijärjestöstäsi ja asuinalueeltasi. Ilmaise, että peruutat lehtitilauksen, eroat yhdistyksestä, järjestöstä tai puolueesta ja kieltäydyt ostamasta jotain tuotetta tai äänestämästä tiettyä henkilöä juuri kontrollin ja asiantuntijavallan lobbaustoiminnan takia. Älä rahoita yhdistyksiä äläkä osta tuotteita yrityksiltä jotka pyrkivät kansalaisiin kohdistuvan kontrollin ja asiantuntijavallan lisäämiseen ja anna kriittistä palautetta päättäjille niin kirjeitse kuin henkilökohtaisesti.
Lue myös:
http://www.lokakuunliike.com/maria-syvaumllaumln-blogi/orwellilaisesta-psykokielest
http://www.lokakuunliike.com/raili-miettisen-blogi/avohuollon-tukitoimet-tuottavat-huostaanottoja
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/miksi-asiantuntija-asettuu-vallan-vaarinkayttajan-puolelle
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/paa-pois-brandista-ja-barrikadeille
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/hullun-leima-huostan-oikeuttajana
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/lastensuojelun-provokaatiot-oletko-a-huora-b-hullu-vai-c-huumehorho
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelu-uskoo-yha-psykoanalyysiin-osa-2
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelu-uskoo-yha-psykoanalyysiin-osa-1
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-tyomenetelmat-2-laiton-sijoitus-huostaanotto
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-tutkimusmenetelmat-osa-1-rorschach
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakirjat-osa-5-miten-tunnistaa-fabrikointi
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakirjat-osa-2-fabrikoitu-lastensuojelulausunto
Suomessa tuntuu olevan yksi hallinnonala, joka vetää vertoja mielivaltaiselle lastensuojelulle nimittäin psykiatria.
Kupittaan sairaalan potilaisiin kohdistamasta mielivallasta kirjoittanut moottorisahajonglööri Juha Kurvinen kyyditettiin hiljattain vastoin tahtoaan Paiholan sairaalaan kesken jääkiekko-ottelun.
Niin psykiatrian kuin lastensuojelun lupaukset tuesta ovat kauniita mutta ne eivät tunnu toteutuvan käytännössä. Näin kauniisti maalailevat Kupittaan ja Paiholan sairaalat:
”Hoitoon hakeutumista ei kannata viivytellä, sillä varhaisella tuella voidaan ennalta ehkäistä vakavien ongelmien syntymistä.. Avohoito on aina ensisijainen hoitomuoto."
”Työmme perustuu psykiatrisen sairaanhoidon eri ammattialojen osaajien ja potilaan yhteistyöhön. Potilaan henkilökohtainen hoito- ja kuntoutussuunnitelma ohjaa työskentelyä. Hoidon ja kuntoutuksen sisältö on yksilöllistä ja sisältää sekä lääketieteellisen että terapeuttisen avun. "
Kenellekään ei liene yllätys, että epäkohdista raportoinutta Kurvista pyritään rankaisemaan ja hänen uskottavuuttaan kyseenalaistamaan. Luultavasti yhden ylilääkärin lausunto riittää jälleen mitätöimään kymmenienkin potilaiden yhdenmukaiset kertomukset.
Suomalaisessa lastensuojelussa ja psykiatriassa ei ole tähän mennessä maksettu vahingonkorvauksia edes pakkosterilisoiduille ja lobotomisoiduille vanhentuneen vahingonkorvauslainsäädännön takia. Alalla työskentelevät ovat tottuneet siihen, ettei vastuu- ja korvausvelvoitteita edes räikeimmistä väärinkäytöksistä ole ja pelkäävät aiheellisesti, että sellaisia on tulossa.
Virtahepo eteisessä- älä puhu, tunne tai luota
Laajentuneen ilmoitusvelvollisuuden myötä lastensuojelusta ja psykiatriasta on tullut nälkäinen virtahepo joka koulun, kerhon ja kodin ovelle; kauhua aiheuttava arvaamaton asia, johon ei voi luottaa, jonka aiheuttamaa tuskaa ei ole lupa tuntea eikä ilmaista ja josta ei voi puhua vapaasti ilman pelkoa leimaantumisesta, rangaistuksista, syrjinnästä tai hylkäämisestä.
Yhä useampi perhe valitseekin vetäytymisen perhepiiriin ahdistavasta ja kyttäävästä ympäristöstä ja yhteiskunnasta.
Häiritsevintä Kurvisen tapauksessa on hänelle asetettu käänteinen todistustaakka ja hänen kokemukseensa kohdistuvat epäilyt ja alentuva suhtautuminen. Kurvisen kohtelu Kupittaalla oli traumatisoivaa, epäeettistä ja tuomittavaa ja sairaalakäytännöt uudistuksen tarpeessa vaikka hän olisi ollut psykoosissa.
Lenore Terrin ja Elisabeth Loftuksen mukaan rehellinen tapauskertomus/ todistajanlausunto vaikuttaa yleensä epäloogiselta ( Terr 1997; Loftus 2003 ) ja sitä usein tarkennetaan. Liian sujuva, valmis ja yhtenäinen kertomus taas on yleensä etukäteen laskelmoitu ja harjoiteltu valhe.
Omituista on, että lukuisiin laittomuuksiin syyllistyneen ja räikeän jäävin viranomaisen laskelmoitua lausuntoa pidetään mediassa lähtökohtaisesti totena ja viranomaisen sallitaan valehdella vuodesta toiseen uskottavuuttaan tai palstamillimetrejään menettämättä kun taas kansalaiselta vaaditaan todistettua terveyttä, rikkeettömyyttä ja aukotonta loogista todistelua pitävine näyttöineen uskottavuuden takeeksi.
Kun sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöille järjestetään konsulttien opastuksella mediakoulutuksia, joissa opetellaan väistämään vaikeat kysymykset väärinkäytöksistä ja valehtelemaan sujuvasti, asiakas saa epäkohtien todistelusta ja kokemustensa taltioinnista rikossyytteitä.
Lokakuun liike vastustaa lumeobjektiivisuutta, alentuvansävyistä ja elitististä journalismia, jossa yksilön kokemukset eivät ole uskottavia ilman yksilön kokemuksista tietämättömän viranomaisen paremmintietävää kommenttia.
Miksi valehtelevan viranomaisen tai puoskarin tarkistamaton markkinoinnin edistäminen ja levittäminen ei vie järjestön tai viestimen uskottavuutta mutta kaltoinkohdellun kansalaisen epäloogisena pidetyn kertomuksen julkaiseminen vie?
Miksi palvelunkäyttäjiä ja avunpyytäjiä suojaamaan tarkoitetut sananvapaus, ihmisoikeussopimukset, potilaslaki ja sosiaalihuollon asiakaslaki koskevat vain niitä, jotka ovat osoittaneet etteivät ole milloinkaan olleet tuen ja palveluiden tarpeessa ja avunpyytäjän asemassa?
Miksi lasten ja potilaiden kokemuksia vain kuullaan muodollisesti armeliaisuuseetoksen hengessä mutta valehtelevan viranomaisen näkemykset uskotaan, painetaan ja toteutetaan?
Positiivinen käsitys palvelujärjestelmästä edellyttää tietämättömyyttä
Yksilön käsitystä lastensuojelusta ja psykiatriasta samoin kuin poliisista säätelee etäisyys. Positiivisia käsityksiä on eniten niillä, jotka eivät tunne järjestelmää eivätkä ole joutuneet sen kanssa henkilökohtaiseen kosketukseen. Poliisin suhteen jo lievänkin rikoksen uhriksi joutuminen alensi luottamusta poliisiin (Skogan 1981). Mitä enemmän yksilöllä on kokemusperäistä tietoa/ kokemusta psykiatriasta ja lastensuojelusta, sitä negatiivisempi käsitys niistä muodostuu.
Rahoittajat näkevät lastensuojelun ja psykiatrian ongelmiksi tuhlauksen, päällekkäisyydet, pienet yksikkökoot ja kunnalliset toimintakulttuurit, suunnittelijat puolestaan puutteellisen viranomaisyhteistyön, hallintorajat ja asiakaskuormat. Siinä missä omaiset näkevät huonon kohtelun syyksi resurssipulan ja olemattoman valvonnan, kokemusasiantuntijat nimeävät ongelmiksi asenteet, mielivallan ja kohtaamattomuuden kulttuurin.
Lastensuojelussa ja psykiatriassa tyypillinen asiakkaiden valitusten ja sosiaalisen raportoinnin estäminen tuottaa valitettavasti usein haluttuja tuloksia- suuri yleisö ja kanteluviranomaiset eivät saa tietää väärinkäytöksistä:
Turun kaupungin psykiatrian suljetulla osastolla tapahtuneet henkilökunnan väärinkäytökset jatkuivat vuosia, kertoi Turun Sanomat.
Hoitohenkilökunta pahoinpiteli potilaita ja lääkitsi heitä tiedottomaksi. Potilaita myös pakkoeristettiin laittomasti. Lisäksi osastolta varastettiin suuret määrät lääkkeitä.
Turun kaupunginsairaala teetti osastolla sisäisen selvityksen vuonna 2013. Poliisille tehtiin kuitenkin tutkintapyyntö vain murto-osasta väärinkäytöksiä. Valvontaviranomaisille asiasta ei kerrottu lainkaan.
Turun Sanomien mukaan hyvinvointitoimialan johtaja Riitta Liuksa myöntää kaupungin toimineen asiassa väärin. Turun hyvinvointitoimialan virkamiesjohto saa jatkaa työssään normaalisti, vaikka sosiaali- ja terveyslautakunta jäi ilman haluamiaan vastauksia.
Psykiatrian tulosyksikköjohtaja Jyrki Heikkilän mukaan G1-osaston ongelmat eivät ole ainutlaatuisia. Myös muilla kaupunginsairaalan suljetuilla osastoilla on tullut esiin vastaavanlaisia ongelmia.
Lokakuun liikkeen mielenterveyden kokemusasiantuntija kertoo:
”Sairaalassa he vihdoin keksivät keinon hiljentää minut kun eivät pyynnöistäni huolimatta suostuneet keskustelemaan kanssani. Olisin vain halunnut kertoa tapahtumien kulun jollekin hoitajalle ja sanoa oman sanottavani. He vastasivat pyyntööni: "Tänne ei ole tultu keskustelemaan".
Kukaan vastaanotossa ei suostunut edes puhumaan kanssani. Kukas nyt hullun kanssa.
Mielisairaala oli niihin maailman aikoihin ja saattaa yhäkin olla pahempi kuin tavallinen tuomio-istuin, jossa puolustuksellakin on sentään puheenvuoro ja tuomittavaakin pitää kuulla.
Minuun pumpattiin väkisin sellaista lääkettä, joka halvaannutti kieleni. Kieli yksinkertaisesti halvaantui suuhun.
Minusta tuli hiljainen ja nöyrä nainen, hyvä ja harmiton potilas. Kävely- ja puhekyky oli lamautettu lääkkeillä. Minut oli siististi, nätisti ja näppärästi hoidettu tyhjää naureskelevasta huutavasta hullusta, joka halusi keskustella hoitajan kanssa terveeksi aloite-, puhe- ja liikuntakyvyttömäksi hoitotuotepaketiksi. Sopeutuneeksi naiseksi ( lue: se ei puhu, ei liiku, ei tunne mutta tottelee sen verran, ettei yhteisön toimintarutiini riku, laahustaa käskettäessä ruokapöytään ja vuoteeseen), jota odotti laitoskroonikon osa”.
Lastensuojelun ja psykiatrian mielivalta on samankaltaista
Sosiaalityön ja psykiatrian palvelujärjestelmät muistuttavat toisiaan monessa suhteessa.
Samoin kuin psykiatrian historia, myös sosiaalityön historia on omituinen sekoitus psykologisia kultteja, muotivirtauksia, oppiriitoja, valtataisteluja, lobbauksia, ammattiryhmien keskinäistä kädenvääntöjä ja haitallisia jos ei suorastaan julmia hoitokeinoja.
Kumpaakaan järjestelmää ei ole milloinkaan luotu asiakkaita varten vaan ne ovat pikemminkin keskinäisen kädenväännön tuloksena syntyneitä eri ammattiryhmien etuja ja uskottavuutta palvelevia alati muuttuvia rakennelmia, joiden tehtävänä ei ole auttaa asiakkaita/potilaita parantumaan vaan edistää työntekijöiden hyvinvointia ja arvostusta yhteiskunnassa.
Lokakuun liike on mallintanut mielivaltaisen lastensuojeluprosessin, joka muistuttaa paljon mielivaltaista psykiatrian palveluprosessia:
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-tyomenetelmat-2-laiton-sijoitus-huostaanotto
Psykiatrian ja lastensuojelun viisi ongelmaa
Niin Lokakuun liikkeen lastensuojelun ja mielenterveyden kokemusasiantuntijoiden mukaan psykiatrian ja sosiaalityön ongelmat voi kiteyttää viiteen kohtaan:
1. Kohtaamattomuuden kulttuuri, jossa asiakasta ei jo lähtökohtaisesti kohdata, kuulla, uskota tai palvella asenteiden, resurssipulan, hallintorajojen ja/tai ammattitaitopuutteiden takia.
2. Puuttuvat ja toimimattomat valitusreitit, joissa asiakkaan yritykset hakea oikeutta ja hyvää hoitoa tulkitaan yhteistyökyvyttömyyksi, aggressioksi ja psykoottisuudeksi ja asiakasta pyritään rankaisemaan epäkohtien esiintuomisesta. Sosiaalista raportointia estetään ja valitusprosesseja pyritään sabotoimaan.
3. Asiantuntijavaltainen arviointi tehdään usein kiireessä ja väärin asiakkaaseen tutustumatta asiakkaan tilanteesta mitään tietämättömän asiantuntijan usein asenteellisiin näkeymyksiin, virheellisiin ja vanhentuneisiin teorioihin ja virheellisiin asiakirjoihin perusten. Asiantuntijataho usein kieltäytyy yhteistyöstä asiakkaan kanssa, myöntämästä ja korjaamasta tehtyjä virheitä, oikaisemasta vääriä päätöksiä, pyytämästä anteeksi ja hyvittämästä.
4. Lastensuojelun ja psykiatrian virheelliset dokumentit, joita arkistoidaan jopa 120 vuotta seuraavat asiakasta läpi tämän koko elämän aiheuttaen ongelmia myös asiakkaan lapsille.
5. Lastensuojelun ja psykiatrian leimat estävät asiakkaan asiallisen hoidon ja kohtelun myös muilla hallinnonaloilla. Lastensuojelun asiakkuus estää psykiatrisen avun saannin ja jopa hoitojonoon pääsyn. Lastensuojelun suosimien psykoanalyyttisten käsitysten takia päihdepotilaiden mielenterveysongelmia ei hoideta. Psykiatrinen diagnoosi puolestaan estää somaattisten vaivojen hoidon.
Ongelma on siis asenteellisessa ja valvomattomassa asiantuntijavallassa ja asiakkaiden olemattomassa oikeusturvassa.
Jukka Hankamäen mukaan ”Asiantuntijavallan lisääntyminen on suora seuraus tieteellisten (tieteellistettyjen) asenteiden levittäytymisestä ihmisten elämismaailmaan.” Huomaa sana: asenteiden. Asenne on samaa kuin väärä väite. Hankamäki jatkaa : ”Niiden piirissä mitä erilaisimmat erikoisasiantuntijat preparoivat omia kysymyksiään.” Preparoiminen on eräänlaista leikkaa ja liimaa -tieteen tekemistä eli harhaopin rakentamista.
Hankamäki jatkaa : ”Asiantuntijoiden suuri merkitys ihmisten elämänkäytännöissä korostuu erityisesti sairauden ja terveyden kysymyksissä. Lääkärit ovat useasti myös rahastajia, joille hidasta kuolemaa tekevät pitkäaikaispotilaat ovat oman elämän ehto.. Tosiasiassa suuri osa ihmisten ongelmista on sosiaalista alkuperää ja johtuu anarkian puutteesta. Niinpä ne olisivat ratkaistavissa reippaalla ja tulevaisuudenuskoisella asioihin tarttumisella.”
Anarkian puute ja viranomaisusko edistyksen esteinä
Psykiatrian ja lastensuojelun kanssa asioivan tulee muistaa:
1. Pyydä viranomaisesta (siis koko yksikön nimissä) aina valituskelpoinen päätös valitusosoitteineen.
2. Pyydä heti nähtäväksesi kaikki itseäsi koskevat asiakirjamerkinnät liitteineen ja korjaa virheet, joita niissä on tavallisesti runsaasti ( rekisteritietojen saantipyyntö). Mikäli papereita ei luovuteta määräajassa ( 2 viikkoa) valita asiasta ja varaudu siihen, että prosessissa on laittomuuksia.
3. Taltioi kaikki puhelut, palaverit ja tapaamiset viranomaisen kanssa ja ota niihin aina mukaan luotettu tukihenkilö.
4. Ota yhteyttä toisiin asiakkaisiin ja selvitä kuinka paljon ja millaisia ongelmia asioimassasi yksikössä on ja kuinka kauan niitä on ollut. Perusta facebook- ryhmiä, kerro kohtelustasi ja vaihda, kerää ja taltioi kokemuksia. Ota valokuvia ja kopioita virheellisistä asiakirjoista ja litteroi äänitteet asiattomista palavereista. Raportoi kohtelustasi potilas- ja omaisjärjestöille, kansanedustajille ja valveutuneille tutkijoille ja toimittajille.
5. Konsultoi juristia ja valita kohtelustasi AVI:in ja VALVIRAAN, tee rikosilmoitus ja vaadi vahingonkorvauksia. Voit myös kokeilla sosiaali- tai potilasasiamiestä, mutta usein heidän tapaamisensa on ajanhukkaa. Huomioi, että olemassaolevat lastensuojelujärjestöt ja lapsiasiavaltuutetun toimisto eivät aja asiakkaiden asiaa. Ne ovat sijaishuollon ja viranomaistahojen palveluksessa ja suhtautuvat usein torjuvasti ja salaillen tietoon lastensuojelujärjestelmän epäkohdista.
6. Mikäli kohtaat törkeää mieli- ja väkivaltaa, vaihda tilapäisesti osoitteesi sukulaisten, tuttavien tai ystävien luo, jotta pääset asioimaan toisten viranomaisten kanssa toiseen yksikköön. Mikäli perheessäsi on erityislapsi selvitä ennen paikkakunnalle muuttoa tarjotut palvelut, käyttäjäkokemukset, viranomaiskulttuuri ja siitä tehdyt valitukset. Älä muuta paikkakunnalle, josta tulee jatkuvasti valituksia.
7. Huolehdi omasta tontistasi ja boikotoi yrityksiä, yhdistyksiä , yksityishenkilöitä ja kampanjoita jotka pyrkivät kaventamaan kansalaisten jo valmiiksi heikkoa oikeusturvaa ja sananvapautta esim. varhaisen puuttumisen tai asiantuntijavallan kasvattamisen nimissä. Kyseenalaista ja ilmaise suoraan, ettei toiminnalla ole hyväksyntääsi.
Aja asiantuntijavaltaa lobbaavat toimijat ja hankkeet pois kotisi ja perheesi piiristä, opiskelu- ja työpaikaltasi, harrastus- ja yhdistystoiminnastasi, hengellisistä yhteisöistäsi, lukemistasi lehdistä, asioimistasi liikkeistä, puolueestasi, ammattijärjestöstäsi ja asuinalueeltasi. Ilmaise, että peruutat lehtitilauksen, eroat yhdistyksestä, järjestöstä tai puolueesta ja kieltäydyt ostamasta jotain tuotetta tai äänestämästä tiettyä henkilöä juuri kontrollin ja asiantuntijavallan lobbaustoiminnan takia. Älä rahoita yhdistyksiä äläkä osta tuotteita yrityksiltä jotka pyrkivät kansalaisiin kohdistuvan kontrollin ja asiantuntijavallan lisäämiseen ja anna kriittistä palautetta päättäjille niin kirjeitse kuin henkilökohtaisesti.
Lue myös:
http://www.lokakuunliike.com/maria-syvaumllaumln-blogi/orwellilaisesta-psykokielest
http://www.lokakuunliike.com/raili-miettisen-blogi/avohuollon-tukitoimet-tuottavat-huostaanottoja
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/miksi-asiantuntija-asettuu-vallan-vaarinkayttajan-puolelle
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/paa-pois-brandista-ja-barrikadeille
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/hullun-leima-huostan-oikeuttajana
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/lastensuojelun-provokaatiot-oletko-a-huora-b-hullu-vai-c-huumehorho
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelu-uskoo-yha-psykoanalyysiin-osa-2
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelu-uskoo-yha-psykoanalyysiin-osa-1
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-tyomenetelmat-2-laiton-sijoitus-huostaanotto
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-tutkimusmenetelmat-osa-1-rorschach
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakirjat-osa-5-miten-tunnistaa-fabrikointi
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakirjat-osa-2-fabrikoitu-lastensuojelulausunto
RSS Feed
