Pienen ihmisen puolella esiintyvän maakuntajohtaja Marko Korhosen, ylilääkäri Jorma Penttisen, palveluiden turvallisuuden ja luotettavuuden kehittämistyöryhmässä istuvan palvelualuejohtaja Markku Tervahaudan ja Kuopion hyvinvointitutkimuskeskuksen (KWRC) johtaja Antti-Jussi Kouvon soisi pikaisesti puuttuvan Kuopion lastensuojelun ja perhekuntoutuskeskusten toimintaan. Myös Kuopion veronmaksajien on syytä tutustua siihen, miten Kuopio käyttää heidän verovarojaan.
Kuopiossa lastensuojelun avopalveluihin käytetään Kuntaliiton tilaston mukaan 11 euroa/asukas kun maan keskiarvo on 46 euroa/asukas. Laitoshoitoon käytetään 174/asukas, kun maan keskiarvo on 124 euroa.
Vinoutuneen rahoituksen ansiosta Kuopiossa on parhaillaan meneillään laatu- ja laillisuustarkastelua kestämätön sijoitusprosessi Sitran rahoittaman Jatkopolut Oy:n omistaman perhekuntoutuskeskus Hermannin toiminnan tuloksena.
Lokakuun Liike kiinnostui tapauksesta koska Hermannin toiminta on nk. tyyppiesimerkki perhekuntoutuksesta. Monet lastensuojelun asiakkaat ovat kertoneet vastaavista toimintakäytännöistä ja tapahtumakuluista eri perhekuntoutuksissa omistuspohjasta riippumatta. Perhekuntoutuksista ovat huolissaan myös lastensuojeluperheiden tukihenkilöt. Yhä useammin ostaja ei tiedä mitä ostaa, myyjä ei tiedä mitä myy eikä asiakas tiedä mitä saa.
Tämän selonteon tarkoitus ei ole arvostella erityisesti Hermannin toimintaa vaan kiinnittää huomio perhekuntoutuskeskusten tyypillisiin käytäntöihin; tavoitteiden ja kuntoutuksen sisältökriteereiden puuttumiseen, perheiden avun korvautumiseen huostaanottoperusteiden etsinnällä, asiakirjafabrikointiin hallinto- oikeutta varten ja perhekuntoutusten tuottamiin huostaanottoihin ja syrjäytymispolkuihin.
Perhe on valmis avaamaan tapauksensa ja antamaan asiakirjansa kiinnostuneille toimittajille ja sosiaalityön tutkijoille.
Tapaus on malliesimerkki lastensuojelun avohuollosta ja nykyisistä "avohuollon tukitoimista", jotka lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila olisi aiheellisesti valmis lopettamaan ja korvaamaan peruspalveluilla. Huolestuttavaa on myös Sitran ja muiden pääomasijoittajien osuus tapauksen mahdollistamiseen.
Kurttilan mukaan lastensuojelun kustannusrakenne on läpinäkymätön, kallis ja mahdollistaa valvonnan ollessa heikkoa lapsen kannalta epätarkoituksenmukaiset ratkaisut. Siksi lastensuojelun sijaishuolto pitäisi rajata peruskoulujen tapaan yksityisten yritysten voitontavoittelun ulkopuolelle.
Tapausesimerkki perhekuntoutuksesta: ei tavoitteita, palvelu- eikä sisältökriteerejä
Tähän mennessä laittoman sijoituksen kaavaa noudattavassa sijoituksessa tapahtunutta:
Hyvät tulokset vanhemmuudenarvioinnista (turvalliset kiintymyssuhteet ja hyvä yhteishenki) saanut päihteetön perhe, jossa ei ole mielenterveys- tai väkivaltaongelmia painostettiin Hermannin perhekuntoutuskeskukseen hatarin perustein (erityislapsen käytös) peräti viiden kuukauden ajaksi, vaikka erityislapsen aiemmin huolta herättänyt levoton käytös esim. puihin kiipeily ja ryntäily loppui jo kuntoutuksen alussa.
Kuntoutuksen sisältö on ollut lähinnä perheen hyvinvointia huonontavaa laitossäilytystä ja perheen ympärivuorokautista tarkkailua huostaanottoperusteiden löytämiseksi.
Hermannin henkilökunta ei kyennyt kertomaan perheen tukihenkilölle kuntoutuksen sisältöä, tavoitteita tai aikataulua. Kysyttäessä kuntoutuksen teoriaperustasta laitos mainitsi perheterapeuttisen lähestymistavan. Käytettäviksi menetelmiksi laitos nimesi Arnon Bentovimin ja Liza Millerin perhearviointimenetelmän ja perheelle jo aiemmin tehdyn Marschak Interaction Methodin (MIM), joka on psykiatrian erikoislääkäri Ben Furmanin mukaan epäluotettava ja myös räikeästi perheiden oikeusturvaa loukkaava.
Muina menetelminä perhekuntoutuskeskus Hermanni mainitsi osallistuvan arjen havainnoinnin ja kongnitiivisen käyttäytymisterapian menetelmät sekä muut toiminnalliset menetelmät ja painotti, että käytetyt menetelmät valitaan aina perhekohtaisesti.
Laitoksen työntekijät eivät osanneet eritellä mitä edellämainitut menetelmät heille tarkoittavat tai mitä sisältävät.
Perheen vuorovaikutusta arvioinut omaohjaaja ei osannut selventää mitä hän tarkoittaa käsitteellä vuorovaikutus.
Hän ei myöskään kyennyt kysyttäessä kertomaan perheen tukihenkilölle miten perheen kanssa on työskennelty. Omaohjaaja, jonka avustuksella perhettä oli "arvioitu " ympärivuorokautisesti 5 kk ilmoitti viisi minuuttia kestäneen keskustelun aikana tukihenkilölle ahdistuvansa kysymyksistä ja tuntevansa olonsa niin epämukavaksi kysymysten johdosta, että halusi lopettaa keskustelun.
Perhekuntoutuskeskus antoi perheen tukihenkilölle porttikiellon tämän esittämien kysymysten jälkeen.
Huostaanottoperusteiden etsimistä perheitä uuvuttamalla
Perhekuntoutuskeskus Hermanni ei huomioinut perheen äidin suolistosairautta eikä pystynyt tarjoamaan äidille sopivaa ruokaa kuntoutuksen aikana Kuopiolta saamastaan lähes 50.000 euron korvauksesta huolimatta.
Kun äiti pyysi lupaa hankkia ja valmistaa itse ruokansa, perhekuntoutuskeskus eväsi pyynnön.
Pyynnön evääminen ja perhekeskuksen sopimaton ruoka johti äidin kivuliaisiin ja kroonisiin vatsavaivoihin.
Äidin pyynnöt suolistosairautensa mukaisesta ravinnosta ja reaktiot perhekuntoutuskeskuksen sopimattomaan ruokaan kirjattiin yhteistyökyvyttömyydeksi, heikoiksi tunnesäätelytaidoiksi ja huonoksi käytökseksi.
Kun äiti pyysi vatsavaivoihinsa tarvitsemaansa särkylääkettä, jonka henkilökunta oli ottanut haltuunsa, henkilökunta kieltäytyi antamasta lääkettä.
Vanhemmat eivät käytä eivätkä ole koskaan käyttäneet mitään psyyke- tai huumavia lääkkeitä mutta joutuivat silti pyytämään lääkkeensä henkilökunnalta.
Perhekuntoutuksen henkilökunta on vaarantanut potilasturvallisuutta lääkityksen eväämisen lisäksi myös huolimattomalla lääkkeiden säilytyksellä. Henkilökunnan lääkesäilytyksen aikana vanhempien särkylääkkeitä on kadonnut. Katoamisia ei ole kirjattu mihinkään eikä niitä ole pyritty selvittämään.
Kun äidin vointi huononi ja verenpaine nousi hälyttävästi lääkityksen eväämisen johdosta henkilökunta vähätteli äidin kipuja.
Kivut johtivat päivystyskäyntiin sairaalassa. Henkilökunta pilkkasi äitiä sairaalakäynnin johdosta.
Perhekuntoutuksen tietoisena tarkoituksena vaikuttaa alusta asti olleen kehittää huostaanoton perusteet lastensuojelun toivomusten mukaisesti. Työntekijät ovat etsineet perheestä niitä virheitä ja huostaanoton perusteita, joiden olemassaolosta he tuntuvat olleen varmoja jo työtä aloittaessaan.
Asiakaskirjauksissa perhekuntoutuksen henkilökunta väittää antaneensa perheelle jatkuvasti vahvaa tukea kaikin mahdollisin keinoin lähes kaikissa perheen arjen askareissa.
Tuen vahvuutta voi arvioida Hermannin henkilöstömitoituksella: Hermannin perhekuntoutuksessa on työntekijöitä yksi aamuvuorossa, kaksi iltavuorossa ja yksi yössä. Vanhempien ryhmän aikana saattoi olla yksi ylimääräinen työntekijä, kun lapset olivat ohjaajien vastuulla. Asiakkaita Hermannissa oli viisi perhettä, joissa oli 16-19 henkilöä, eli aikuisia noin 7 ja loput lapsia. Kuinka intensiivistä, konkreettista ja yksilöllistä tukea yhdelle perheelle voi antaa ohjaaja, jonka on yksin huolehdittava samanaikaisesti lähes 20 lapsen ja vanhemman tarpeista?
Lainvastainen sijoitus kuntoutuksen seurauksena
Vanhempien ilmoitettua haluavansa keskeyttää vapaaehtoisen 5kk jatkuneen perhekuntoutuksen heidän lapsensa sijoitettiin kiireellisesti ilman, että kiireellisen sijoituksen lastensuojelulain mukaiset kriteerit välittömästä vaarasta olisivat täyttyneet esittäen lapselle, että tämä " pääsee katsomaan kivoja eläimiä". Sijoitus tehtiin ilman perheen tarpeenmukaisia avohuollon tukitoimia ennen sijoitusta, ilman asianmukaista informointia lapselle ja perheelle, ilman lapsen mielipiteen selvittämistä, ilman sijoituksen vaihtoehtojen pohdintaa tai sijoituksen lapsen edun mukaisuuden selvittämistä.
Kiireellisen sijoituksen perusteina mainitaan vapaaehtoisen avohuollon tukitoimen (perhekuntoutus) lopettaminen, sosiaalityöntekijän "huoli" ja se, että lapsi halusi leikkiä kissaa eikä halunnut pelata omaohjaajan sijaishuollolla kovaa tulosta takovan mutta valvontavelvoitteitaan laiminlyövän sijaishuoltojätti Anglicaren alaisen Innovative Resources- yrityksen korteilla (mm. Nallekortit, Mun Stoori, Tunnetyypit, Tunnesäätila, Väittämäkortit ).
Erityislapsi, jonka läsnäollessa tarvittiin perhekuntoutuskeskuksen mukaan paikalle aina vähintään kaksi ohjaajaa sijoitettiin perheeseen, jossa on kaksi taaperoikäistä lasta ja muita sijoitettuja. Sekä erityislapsesta, muista sijoitetuista että omista taaperoistaan huolehti sijaisäiti usein yksin esim. automatkoilla.
Rajoittamistoimille ja sijoitukselle ei ole lainalaisia perusteita, päätöksiä eikä kirjauksia. Kuopion lastensuojelu tilasi mm. Irma Moilaseen koulutuksissaan tukeutuvalta, perhettä tuntemattomalta lastenpsykiatrilta lausunnon, jonka mukaan lapsen oireilu on vanhempien syytä.
Perheen tunteva, tukihenkilönä toiminut sosiaalityöntekijä ja perhekodin äiti antaa perheestä (nimet muutettu) seuraavan lausunnon:
Näkemyksiä ja kokemuksia Marjan, Arjan ja Heikin perheestä
Olen tuntenut Marjan perheen noin kaksi vuotta. Alkuun roolini oli tulkita perheen äidille Arjalle lastensuojelun asiapapereiden sisältöjä. Myöhemmin tulin Arjan pyynnöstä mukaan asiakasneuvotteluihin, koska Arja koki että hän ei aina ymmärtänyt mitä viranomaiset puhuivat ja tarkoittivat milläkin puheillaan. Arja kertoi myös jännittävänsä neuvottelutilanteita niin, että ei osannut tuoda omaa näkemystään esille. Hän koki myös ettei häntä kuultu ja otettu vakavasti.
Olen oppinut tuntemaan seuraavanlaisen perheen:
Perheen arvot: Heikki ja Arja eivät käytä päihteitä.
He ovat keskenään hyvin sopuisia ja huumori on mukana arjessa.
Arjalla ja Heikillä on yhteneväinen käsitys perheen työnjaosta.
Vanhemmat rakastavat Marjaa ja ovat sitoutuneet huolehtimaan lapsestaan.
Perheessä ei ole väkivaltaa
Nämä arvot ovat näyttäytyneet myös käytännön tasolla, eikä vaan puheissa.
Perheen arki: Marjan päivärytmi on säännöllinen. Perheessä syödään itsetehtyä kotiruokaa, säännöllisesti. Arja huolehtii perheen vaatehuollosta, joka näkyy Marjan puhtaana ja säänmukaisena vaatetuksena.
Arja ja Heikki ovat sitoutuneet Marjan tarvitsemiin asiointiasioiden hoitamiseen.
Marja ei joudu olemaan yksin kotona.
Heikki ja Arja huolehtivat Marjan koulunkäynnistä, laittavat aamulla kouluun ja ovat päivällä vastaanottamassa.
Kodin siisteyden ylläpito ei ole Heikin ja Arjan vahvimpia puolia, mutta en ole havainnut kotona olevan kuitenkaan mitään sellaista, jonka voisi olettaa olevan Marjalle vaarallista.
Marjan erityistarpeet: Marja on ns. erityislapsi, jolla on erityisiä tarpeita, jota varten peruspalveluihin on luotu auttamisjärjestelmät. Vanhemmat ovat vuosien ajan huolehtineet säännöllisesti Marjan näiden palvelujen piiriin saamaan apua.
Ei ole vanhempien vika ja syytä jos Marjan ei katsota hyötyneen palveluista.
Tai jos vanhemmille ei ole onnistuttu siirtämään asiantuntijoiden viisautta ja osaamista Marjan kanssa toimimisessa. Tämä pitäsi nähdä haasteena asiantuntijoille, eikä vanhempien kyvyttömyytenä.
Vanhempien perustehtävä on huolehtia Marjan perustarpeista ja pitää perhe koossa Marjan kasvualustana. Asiantuntijoiden tehtävänä on täydentää Marjan erityistarpeet peruspalveluiden kautta. Sijaishuoltoa tarvitaan silloin, kun lapsen perushoito ei toteudu oman perheen ja suvun tukiverkon voimin. Mielestäni Marjan kohdalla ei ole kyse tästä, vaan vanhempien huolenpito on riittävällä tasolla.
Minulta ei ole lastensuojelu tätä lausuntoa pyytänyt, mutta katson velvollisuudekseni tämän kuitenkin antaa, koska katson olevani varteen otettava asiantuntija arvioimaan perheen ja Marjan tilannetta työhistoriani, elämänkokemukseni ja perheen henkilökohtaisen tuntemisen kautta.
Perhekodin äitinä toimiessani minun vastuualueeseeni kuului laatia suunnitelmat ja seurata niiden toteutumista juuri lapsen erityistarpeiden näkökulmasta. Tästä syystä rohkenen väittää että Marjan tarpeisiin ratkaisukeino ei ole suinkaan sijaisperhe, vaan se jopa ohjaa hänet syvemmälle syrjäytymisen polulle.
Olen myös etuoikeutetussa asemassa siinä, että saan jatkuvasti ensikäden tietoa meillä sijoituksessa olleilta aikuisilta lapsilta, kuinka he ovat huostaanoton ja sijoituksen kokeneet.
Käsitykseni siitä, kuinka tärkeitä lapselle syntymävanhemmat ovat ja kuinka vähän sijoituksilla saadaan hyvää aikaa lapsen elämälle ja tulevaisuudelle vahvistuu jatkuvasti.
Lapsemme ovat kertoneet, että vain vanhempien päihteidenkäytön tuoma epävarmuus ja turvattomuus tai väkivallan uhka ovat olleet oikeanlainen peruste ottaa heidät pois syntymäperheestä. Muut perusteet he ovat kokeneet vääränlaisina.
Oman kokemukseni mukaan, parasta mitä lapsi voi saada vanhemmiltaan on tieto siitä, että he haluavat pitää hänet, eivätkä halua antaa häntä pois, eli hylätä.
Raili Miettinen,
eläkeläinen, perhekodin äiti, sosiaalityöntekijä, sijoitettu lapsi
Asiakirjafabrikointia hallinto- oikeudelle
Perheen asiakaskirjaukset luki läpi myös kaksi sosiaalityöntekijöinä toiminutta sosiaalialan ammattilaista, jotka esittävät seuraavat havaintonsa tapauksesta:
1. Lastensuojelulain (40§) mukaiset huostaanoton tai kiireellisen sijoituksen kriteerit eivät täyty.
2. Lainmukainen ja pätevä arvio sijoituksen lapsen edun mukaisuudesta puuttuu.
3. Laadukkaan lastensuojelun palvelutarpeen selvityksen kriteerit eivät täyty miltään osin.
4 Lapsella on vakavia diagnooseja ja häiriötiloja, jotka itsessään tuottavat käytöstä, joka tulkitaan virheellisesti puuttuvaksi vanhemmuudeksi.
5. Äidiltä vaaditaan ympärivuorokautisesti kasvatustaitoja ja osaamista, jota ei kirjausten perusteella löydy ammattilaisiltakaan edes heidän lyhyiden vastaanottojensa ajaksi.
6. Kirjaaminen on ristiriitaista, tarkoitushakuista eikä täytä hyvän dokumentoinnin kriteerejä.
7. Vanhempien (kirjaustenkin mukaan hyvää) parisuhdetta ei tueta kuntoutuksessa millään tavalla vaan pyritään hajottamaan työntekijöiden toimesta arvioimalla vanhempien vanhemmuutta eri standardeilla
8. Työntekijöiden vuorovaikutustaidot ovat kirjausten perusteella heikkoja eivätkä tue perheen osallisuutta tai voimaantumista.
9. Vanhempien pyytäessä lupaa lopettaa stressaavaksi ja lapsen oireilua pahentavaksi kokemansa perhekuntoutus, heille ilmoitetaan, että kuntoutus on vapaaehtoista mutta lopettamista käytetään kuitenkin kiireellisen sijoituksen perusteluna
10. Perhekuntoutuksen palvelulupaukset eivät toteutuneet; kuntoutus ei ollut asiakaslähtöistä, vanhempiin ei luotettu, toiminta ei ollut avointa ja läpinäkyvää, asiakkaiden hyvinvointi ja tarpeet eivät kiinnostaneet työntekijöitä eikä asiakaspalautetta otettu vastaan vaan pyrittiin tukahduttamaan ja mitätöimään.
Myöskään perhekuntoutuksen vaikuttavuuslupaukset eivät toteutuneet. Vaikuttavuudella tarkoitetaan tavoiteltuja muutoksia, joita tuotetuilla palveluilla on asiakkaiden tilanteissa saatu aikaan. Tällaisia muutoksia ovat esimerkiksi koulutuspalveluissa oppiminen, terveyspalveluissa potilaan paraneminen, ja lastensuojelussa toimivat palveluketjut, perheen toimintakyvyn paraneminen ja kansalaisoikeuksien toteutuminen.
Hallintotieteiden tohtori Sirkka Rousun (2007) mukaan lastensuojelun vaikuttavuus on tuloksellisuusvelvollisuutta asiakkaille, vastuuta työn kehittämisestä ja tilivelvollisuutta rahoittajille.
Tehtyä sijoitusta pyrittiin Kuopion lastensuojelussa puolustelemaan virheellisillä merkinnöillä esim. lapsen voinnin kohenemisesta ja koulunkäynnin sujumisesta sijaishuollossa ja sijoituksen ansiosta.
Todellisuudessa sijaisäiti itse kertoi, että lapsen vointi romahti sijoituksen myötä eikä
hän pärjännyt lapsen kanssa. Myös lapsen opettajan ja toimintaterapeutin mukaan lapsen vointi on heikentynyt sijoituksen myötä.
Sijoitus uhkaa vaarantaa lapsen koulunkäynnin ja toimintaterapian jatkumisen.
Erityislapsen jatkopolut: laitoskierre ja syrjäytyminen
Muutaman viikon kuluttua sijoituksesta sijaisperhe palautti lapsen, koska sijaisvanhemmat eivät pärjänneet tämän kanssa lapsen voimakkaan oireilun vuoksi.
Kuopion lastensuojelu ei tässäkään vaiheessa ollut valmis palauttamaan lasta vanhemmilleen vaan siirsi lapsen laitossijoitukseen, jonka on todettu olevan kehityksen riski adhd-lapsille ja joita YK ei enää suosita laitoksissa ilmenneen runsaan väkivallan takia (World Report on Violence, 2006). Sijoitetun lapsen ja hänen vanhempiensa yhteydenpitoa rajoitetaan lainvastaisesti.
Lastensuojelu siis aiheutti pysyvyyttä kaipaavalle erityislapselle toimillaan jo prosessin alkumetreillä kasvun ja kehityksen vaarantumisen traumaattisella erolla vanhemmista ja kahdella traumatisoivalla kokemuksella asuinympäristön ja vakituisten hoitajien vaihtumisesta. Kuopion lastensuojelun ja perhekuntoutuskeskus Hermannin toiminnan seurauksena erityislapsen jatkopoluksi uhkaa avautua syrjäyttämisen ja laitostamisen kierre.
Perhekuntoutuslaitos Hermannin omistava lastensuojeluyritys Jatkopolut Oy omistaa myös lastensuojelulaitoksia, joiden vuorokausihinta vuonna 2015 oli noin 330 e/ lapsi. Itä-Suomessa pitkään toiminut yritys pyrkii parhaillaan laajentamaan toimintaansa koko Suomen alueelle. Laajentumista varten tarvittiin kuitenkin sopiva kumppani, jonka löytämisessä Jatkopolkuja auttoi PJ Maa Partners. Jatkopolut Oy kertoo panostaneensa vakavasti otettavaan yritysilmeeseen ja toteuttavansa "korkeatasoisia ja erittäin moniammatillisia palveluita". Yrityksen mukaan heidän arvonsa ovat asiakaslähtöisyys, luottamuksellisuus, avoimuus, läpinäkyvyys ja asiakkaiden hyvinvointi.
Jatkopolut OY:n ostaneesta Folmer Management Oy:stä löytyy mm. huoliliputustakin (Tajua mut!) rahoittanut Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra; "tulevaisuustalo, jonka tavoitteena on reilu ja kestävä tulevaisuus – hyvä elämä, jota eletään maapallon kantokyvyn rajoissa".
Sitran hallintoneuvostoon kuuluvat seuraavat henkilöt: Matti Vanhanen kansanedustaja, puheenjohtaja, Pentti Oinonen, kansanedustaja, varapuheenjohtaja, Kalle Jokinen, kansanedustaja, Antti Kaikkonen kansanedustaja, Seppo Kääriäinen, kansanedustaja, Jutta Urpilainen, kansanedustaja, Pia Viitanen, kansanedustaja, Ville Vähämäki, kansanedustaja ja Ben Zyskowicz, kansanedustaja.
Sitran hallitukseen kuuluvat Martti Hetemäki, valtiosihteeri kansliapäällikkö, valtiovarainministeriö, puheenjohtaja, Jari Gustafsson, kansliapäällikkö, työ- ja elinkeinoministeriö, varapuheenjohtaja, Mikko Kosonen, yliasiamies, Sitra, Anne Kovalainen, professori, Turun kauppakorkeakoulu, Anita Lehikoinen, kansliapäällikkö, opetusministeriö ja Kirsi Sormunen. Hallituksen sihteerinä toimii johtava lakimies Jorma Jaalivaara. Operatiivista toimintaa Sitrassa johtaa yliasiamies KTT Mikko Kosonen.
Folmerin suurimmat sijoittajat ovat Sitran ohella Suomen Teollisuussijoitus Oy:n ja työeläkeyhteisöjen yhdessä perustama Kasvurahastojen Rahasto Ky, Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Suomi, VR Eläkesäätiö, Ammattiliitto Pro, Opetusalan Ammattijärjestö OAJ sekä Bankpension.
Folmerin rahoittajat, erityisesti Sitran päättäjät voisivat pohtia tuottaako Jatkopolut Oy:n lastensuojelubisneksen rahoittaminen lapsille ja perheille reilua ja kestävää tulevaisuutta?
Kuopiossa lastensuojelun avopalveluihin käytetään Kuntaliiton tilaston mukaan 11 euroa/asukas kun maan keskiarvo on 46 euroa/asukas. Laitoshoitoon käytetään 174/asukas, kun maan keskiarvo on 124 euroa.
Vinoutuneen rahoituksen ansiosta Kuopiossa on parhaillaan meneillään laatu- ja laillisuustarkastelua kestämätön sijoitusprosessi Sitran rahoittaman Jatkopolut Oy:n omistaman perhekuntoutuskeskus Hermannin toiminnan tuloksena.
Lokakuun Liike kiinnostui tapauksesta koska Hermannin toiminta on nk. tyyppiesimerkki perhekuntoutuksesta. Monet lastensuojelun asiakkaat ovat kertoneet vastaavista toimintakäytännöistä ja tapahtumakuluista eri perhekuntoutuksissa omistuspohjasta riippumatta. Perhekuntoutuksista ovat huolissaan myös lastensuojeluperheiden tukihenkilöt. Yhä useammin ostaja ei tiedä mitä ostaa, myyjä ei tiedä mitä myy eikä asiakas tiedä mitä saa.
Tämän selonteon tarkoitus ei ole arvostella erityisesti Hermannin toimintaa vaan kiinnittää huomio perhekuntoutuskeskusten tyypillisiin käytäntöihin; tavoitteiden ja kuntoutuksen sisältökriteereiden puuttumiseen, perheiden avun korvautumiseen huostaanottoperusteiden etsinnällä, asiakirjafabrikointiin hallinto- oikeutta varten ja perhekuntoutusten tuottamiin huostaanottoihin ja syrjäytymispolkuihin.
Perhe on valmis avaamaan tapauksensa ja antamaan asiakirjansa kiinnostuneille toimittajille ja sosiaalityön tutkijoille.
Tapaus on malliesimerkki lastensuojelun avohuollosta ja nykyisistä "avohuollon tukitoimista", jotka lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila olisi aiheellisesti valmis lopettamaan ja korvaamaan peruspalveluilla. Huolestuttavaa on myös Sitran ja muiden pääomasijoittajien osuus tapauksen mahdollistamiseen.
Kurttilan mukaan lastensuojelun kustannusrakenne on läpinäkymätön, kallis ja mahdollistaa valvonnan ollessa heikkoa lapsen kannalta epätarkoituksenmukaiset ratkaisut. Siksi lastensuojelun sijaishuolto pitäisi rajata peruskoulujen tapaan yksityisten yritysten voitontavoittelun ulkopuolelle.
Tapausesimerkki perhekuntoutuksesta: ei tavoitteita, palvelu- eikä sisältökriteerejä
Tähän mennessä laittoman sijoituksen kaavaa noudattavassa sijoituksessa tapahtunutta:
Hyvät tulokset vanhemmuudenarvioinnista (turvalliset kiintymyssuhteet ja hyvä yhteishenki) saanut päihteetön perhe, jossa ei ole mielenterveys- tai väkivaltaongelmia painostettiin Hermannin perhekuntoutuskeskukseen hatarin perustein (erityislapsen käytös) peräti viiden kuukauden ajaksi, vaikka erityislapsen aiemmin huolta herättänyt levoton käytös esim. puihin kiipeily ja ryntäily loppui jo kuntoutuksen alussa.
Kuntoutuksen sisältö on ollut lähinnä perheen hyvinvointia huonontavaa laitossäilytystä ja perheen ympärivuorokautista tarkkailua huostaanottoperusteiden löytämiseksi.
Hermannin henkilökunta ei kyennyt kertomaan perheen tukihenkilölle kuntoutuksen sisältöä, tavoitteita tai aikataulua. Kysyttäessä kuntoutuksen teoriaperustasta laitos mainitsi perheterapeuttisen lähestymistavan. Käytettäviksi menetelmiksi laitos nimesi Arnon Bentovimin ja Liza Millerin perhearviointimenetelmän ja perheelle jo aiemmin tehdyn Marschak Interaction Methodin (MIM), joka on psykiatrian erikoislääkäri Ben Furmanin mukaan epäluotettava ja myös räikeästi perheiden oikeusturvaa loukkaava.
Muina menetelminä perhekuntoutuskeskus Hermanni mainitsi osallistuvan arjen havainnoinnin ja kongnitiivisen käyttäytymisterapian menetelmät sekä muut toiminnalliset menetelmät ja painotti, että käytetyt menetelmät valitaan aina perhekohtaisesti.
Laitoksen työntekijät eivät osanneet eritellä mitä edellämainitut menetelmät heille tarkoittavat tai mitä sisältävät.
Perheen vuorovaikutusta arvioinut omaohjaaja ei osannut selventää mitä hän tarkoittaa käsitteellä vuorovaikutus.
Hän ei myöskään kyennyt kysyttäessä kertomaan perheen tukihenkilölle miten perheen kanssa on työskennelty. Omaohjaaja, jonka avustuksella perhettä oli "arvioitu " ympärivuorokautisesti 5 kk ilmoitti viisi minuuttia kestäneen keskustelun aikana tukihenkilölle ahdistuvansa kysymyksistä ja tuntevansa olonsa niin epämukavaksi kysymysten johdosta, että halusi lopettaa keskustelun.
Perhekuntoutuskeskus antoi perheen tukihenkilölle porttikiellon tämän esittämien kysymysten jälkeen.
Huostaanottoperusteiden etsimistä perheitä uuvuttamalla
Perhekuntoutuskeskus Hermanni ei huomioinut perheen äidin suolistosairautta eikä pystynyt tarjoamaan äidille sopivaa ruokaa kuntoutuksen aikana Kuopiolta saamastaan lähes 50.000 euron korvauksesta huolimatta.
Kun äiti pyysi lupaa hankkia ja valmistaa itse ruokansa, perhekuntoutuskeskus eväsi pyynnön.
Pyynnön evääminen ja perhekeskuksen sopimaton ruoka johti äidin kivuliaisiin ja kroonisiin vatsavaivoihin.
Äidin pyynnöt suolistosairautensa mukaisesta ravinnosta ja reaktiot perhekuntoutuskeskuksen sopimattomaan ruokaan kirjattiin yhteistyökyvyttömyydeksi, heikoiksi tunnesäätelytaidoiksi ja huonoksi käytökseksi.
Kun äiti pyysi vatsavaivoihinsa tarvitsemaansa särkylääkettä, jonka henkilökunta oli ottanut haltuunsa, henkilökunta kieltäytyi antamasta lääkettä.
Vanhemmat eivät käytä eivätkä ole koskaan käyttäneet mitään psyyke- tai huumavia lääkkeitä mutta joutuivat silti pyytämään lääkkeensä henkilökunnalta.
Perhekuntoutuksen henkilökunta on vaarantanut potilasturvallisuutta lääkityksen eväämisen lisäksi myös huolimattomalla lääkkeiden säilytyksellä. Henkilökunnan lääkesäilytyksen aikana vanhempien särkylääkkeitä on kadonnut. Katoamisia ei ole kirjattu mihinkään eikä niitä ole pyritty selvittämään.
Kun äidin vointi huononi ja verenpaine nousi hälyttävästi lääkityksen eväämisen johdosta henkilökunta vähätteli äidin kipuja.
Kivut johtivat päivystyskäyntiin sairaalassa. Henkilökunta pilkkasi äitiä sairaalakäynnin johdosta.
Perhekuntoutuksen tietoisena tarkoituksena vaikuttaa alusta asti olleen kehittää huostaanoton perusteet lastensuojelun toivomusten mukaisesti. Työntekijät ovat etsineet perheestä niitä virheitä ja huostaanoton perusteita, joiden olemassaolosta he tuntuvat olleen varmoja jo työtä aloittaessaan.
Asiakaskirjauksissa perhekuntoutuksen henkilökunta väittää antaneensa perheelle jatkuvasti vahvaa tukea kaikin mahdollisin keinoin lähes kaikissa perheen arjen askareissa.
Tuen vahvuutta voi arvioida Hermannin henkilöstömitoituksella: Hermannin perhekuntoutuksessa on työntekijöitä yksi aamuvuorossa, kaksi iltavuorossa ja yksi yössä. Vanhempien ryhmän aikana saattoi olla yksi ylimääräinen työntekijä, kun lapset olivat ohjaajien vastuulla. Asiakkaita Hermannissa oli viisi perhettä, joissa oli 16-19 henkilöä, eli aikuisia noin 7 ja loput lapsia. Kuinka intensiivistä, konkreettista ja yksilöllistä tukea yhdelle perheelle voi antaa ohjaaja, jonka on yksin huolehdittava samanaikaisesti lähes 20 lapsen ja vanhemman tarpeista?
Lainvastainen sijoitus kuntoutuksen seurauksena
Vanhempien ilmoitettua haluavansa keskeyttää vapaaehtoisen 5kk jatkuneen perhekuntoutuksen heidän lapsensa sijoitettiin kiireellisesti ilman, että kiireellisen sijoituksen lastensuojelulain mukaiset kriteerit välittömästä vaarasta olisivat täyttyneet esittäen lapselle, että tämä " pääsee katsomaan kivoja eläimiä". Sijoitus tehtiin ilman perheen tarpeenmukaisia avohuollon tukitoimia ennen sijoitusta, ilman asianmukaista informointia lapselle ja perheelle, ilman lapsen mielipiteen selvittämistä, ilman sijoituksen vaihtoehtojen pohdintaa tai sijoituksen lapsen edun mukaisuuden selvittämistä.
Kiireellisen sijoituksen perusteina mainitaan vapaaehtoisen avohuollon tukitoimen (perhekuntoutus) lopettaminen, sosiaalityöntekijän "huoli" ja se, että lapsi halusi leikkiä kissaa eikä halunnut pelata omaohjaajan sijaishuollolla kovaa tulosta takovan mutta valvontavelvoitteitaan laiminlyövän sijaishuoltojätti Anglicaren alaisen Innovative Resources- yrityksen korteilla (mm. Nallekortit, Mun Stoori, Tunnetyypit, Tunnesäätila, Väittämäkortit ).
Erityislapsi, jonka läsnäollessa tarvittiin perhekuntoutuskeskuksen mukaan paikalle aina vähintään kaksi ohjaajaa sijoitettiin perheeseen, jossa on kaksi taaperoikäistä lasta ja muita sijoitettuja. Sekä erityislapsesta, muista sijoitetuista että omista taaperoistaan huolehti sijaisäiti usein yksin esim. automatkoilla.
Rajoittamistoimille ja sijoitukselle ei ole lainalaisia perusteita, päätöksiä eikä kirjauksia. Kuopion lastensuojelu tilasi mm. Irma Moilaseen koulutuksissaan tukeutuvalta, perhettä tuntemattomalta lastenpsykiatrilta lausunnon, jonka mukaan lapsen oireilu on vanhempien syytä.
Perheen tunteva, tukihenkilönä toiminut sosiaalityöntekijä ja perhekodin äiti antaa perheestä (nimet muutettu) seuraavan lausunnon:
Näkemyksiä ja kokemuksia Marjan, Arjan ja Heikin perheestä
Olen tuntenut Marjan perheen noin kaksi vuotta. Alkuun roolini oli tulkita perheen äidille Arjalle lastensuojelun asiapapereiden sisältöjä. Myöhemmin tulin Arjan pyynnöstä mukaan asiakasneuvotteluihin, koska Arja koki että hän ei aina ymmärtänyt mitä viranomaiset puhuivat ja tarkoittivat milläkin puheillaan. Arja kertoi myös jännittävänsä neuvottelutilanteita niin, että ei osannut tuoda omaa näkemystään esille. Hän koki myös ettei häntä kuultu ja otettu vakavasti.
Olen oppinut tuntemaan seuraavanlaisen perheen:
Perheen arvot: Heikki ja Arja eivät käytä päihteitä.
He ovat keskenään hyvin sopuisia ja huumori on mukana arjessa.
Arjalla ja Heikillä on yhteneväinen käsitys perheen työnjaosta.
Vanhemmat rakastavat Marjaa ja ovat sitoutuneet huolehtimaan lapsestaan.
Perheessä ei ole väkivaltaa
Nämä arvot ovat näyttäytyneet myös käytännön tasolla, eikä vaan puheissa.
Perheen arki: Marjan päivärytmi on säännöllinen. Perheessä syödään itsetehtyä kotiruokaa, säännöllisesti. Arja huolehtii perheen vaatehuollosta, joka näkyy Marjan puhtaana ja säänmukaisena vaatetuksena.
Arja ja Heikki ovat sitoutuneet Marjan tarvitsemiin asiointiasioiden hoitamiseen.
Marja ei joudu olemaan yksin kotona.
Heikki ja Arja huolehtivat Marjan koulunkäynnistä, laittavat aamulla kouluun ja ovat päivällä vastaanottamassa.
Kodin siisteyden ylläpito ei ole Heikin ja Arjan vahvimpia puolia, mutta en ole havainnut kotona olevan kuitenkaan mitään sellaista, jonka voisi olettaa olevan Marjalle vaarallista.
Marjan erityistarpeet: Marja on ns. erityislapsi, jolla on erityisiä tarpeita, jota varten peruspalveluihin on luotu auttamisjärjestelmät. Vanhemmat ovat vuosien ajan huolehtineet säännöllisesti Marjan näiden palvelujen piiriin saamaan apua.
Ei ole vanhempien vika ja syytä jos Marjan ei katsota hyötyneen palveluista.
Tai jos vanhemmille ei ole onnistuttu siirtämään asiantuntijoiden viisautta ja osaamista Marjan kanssa toimimisessa. Tämä pitäsi nähdä haasteena asiantuntijoille, eikä vanhempien kyvyttömyytenä.
Vanhempien perustehtävä on huolehtia Marjan perustarpeista ja pitää perhe koossa Marjan kasvualustana. Asiantuntijoiden tehtävänä on täydentää Marjan erityistarpeet peruspalveluiden kautta. Sijaishuoltoa tarvitaan silloin, kun lapsen perushoito ei toteudu oman perheen ja suvun tukiverkon voimin. Mielestäni Marjan kohdalla ei ole kyse tästä, vaan vanhempien huolenpito on riittävällä tasolla.
Minulta ei ole lastensuojelu tätä lausuntoa pyytänyt, mutta katson velvollisuudekseni tämän kuitenkin antaa, koska katson olevani varteen otettava asiantuntija arvioimaan perheen ja Marjan tilannetta työhistoriani, elämänkokemukseni ja perheen henkilökohtaisen tuntemisen kautta.
Perhekodin äitinä toimiessani minun vastuualueeseeni kuului laatia suunnitelmat ja seurata niiden toteutumista juuri lapsen erityistarpeiden näkökulmasta. Tästä syystä rohkenen väittää että Marjan tarpeisiin ratkaisukeino ei ole suinkaan sijaisperhe, vaan se jopa ohjaa hänet syvemmälle syrjäytymisen polulle.
Olen myös etuoikeutetussa asemassa siinä, että saan jatkuvasti ensikäden tietoa meillä sijoituksessa olleilta aikuisilta lapsilta, kuinka he ovat huostaanoton ja sijoituksen kokeneet.
Käsitykseni siitä, kuinka tärkeitä lapselle syntymävanhemmat ovat ja kuinka vähän sijoituksilla saadaan hyvää aikaa lapsen elämälle ja tulevaisuudelle vahvistuu jatkuvasti.
Lapsemme ovat kertoneet, että vain vanhempien päihteidenkäytön tuoma epävarmuus ja turvattomuus tai väkivallan uhka ovat olleet oikeanlainen peruste ottaa heidät pois syntymäperheestä. Muut perusteet he ovat kokeneet vääränlaisina.
Oman kokemukseni mukaan, parasta mitä lapsi voi saada vanhemmiltaan on tieto siitä, että he haluavat pitää hänet, eivätkä halua antaa häntä pois, eli hylätä.
Raili Miettinen,
eläkeläinen, perhekodin äiti, sosiaalityöntekijä, sijoitettu lapsi
Asiakirjafabrikointia hallinto- oikeudelle
Perheen asiakaskirjaukset luki läpi myös kaksi sosiaalityöntekijöinä toiminutta sosiaalialan ammattilaista, jotka esittävät seuraavat havaintonsa tapauksesta:
1. Lastensuojelulain (40§) mukaiset huostaanoton tai kiireellisen sijoituksen kriteerit eivät täyty.
2. Lainmukainen ja pätevä arvio sijoituksen lapsen edun mukaisuudesta puuttuu.
3. Laadukkaan lastensuojelun palvelutarpeen selvityksen kriteerit eivät täyty miltään osin.
4 Lapsella on vakavia diagnooseja ja häiriötiloja, jotka itsessään tuottavat käytöstä, joka tulkitaan virheellisesti puuttuvaksi vanhemmuudeksi.
5. Äidiltä vaaditaan ympärivuorokautisesti kasvatustaitoja ja osaamista, jota ei kirjausten perusteella löydy ammattilaisiltakaan edes heidän lyhyiden vastaanottojensa ajaksi.
6. Kirjaaminen on ristiriitaista, tarkoitushakuista eikä täytä hyvän dokumentoinnin kriteerejä.
7. Vanhempien (kirjaustenkin mukaan hyvää) parisuhdetta ei tueta kuntoutuksessa millään tavalla vaan pyritään hajottamaan työntekijöiden toimesta arvioimalla vanhempien vanhemmuutta eri standardeilla
8. Työntekijöiden vuorovaikutustaidot ovat kirjausten perusteella heikkoja eivätkä tue perheen osallisuutta tai voimaantumista.
9. Vanhempien pyytäessä lupaa lopettaa stressaavaksi ja lapsen oireilua pahentavaksi kokemansa perhekuntoutus, heille ilmoitetaan, että kuntoutus on vapaaehtoista mutta lopettamista käytetään kuitenkin kiireellisen sijoituksen perusteluna
10. Perhekuntoutuksen palvelulupaukset eivät toteutuneet; kuntoutus ei ollut asiakaslähtöistä, vanhempiin ei luotettu, toiminta ei ollut avointa ja läpinäkyvää, asiakkaiden hyvinvointi ja tarpeet eivät kiinnostaneet työntekijöitä eikä asiakaspalautetta otettu vastaan vaan pyrittiin tukahduttamaan ja mitätöimään.
Myöskään perhekuntoutuksen vaikuttavuuslupaukset eivät toteutuneet. Vaikuttavuudella tarkoitetaan tavoiteltuja muutoksia, joita tuotetuilla palveluilla on asiakkaiden tilanteissa saatu aikaan. Tällaisia muutoksia ovat esimerkiksi koulutuspalveluissa oppiminen, terveyspalveluissa potilaan paraneminen, ja lastensuojelussa toimivat palveluketjut, perheen toimintakyvyn paraneminen ja kansalaisoikeuksien toteutuminen.
Hallintotieteiden tohtori Sirkka Rousun (2007) mukaan lastensuojelun vaikuttavuus on tuloksellisuusvelvollisuutta asiakkaille, vastuuta työn kehittämisestä ja tilivelvollisuutta rahoittajille.
Tehtyä sijoitusta pyrittiin Kuopion lastensuojelussa puolustelemaan virheellisillä merkinnöillä esim. lapsen voinnin kohenemisesta ja koulunkäynnin sujumisesta sijaishuollossa ja sijoituksen ansiosta.
Todellisuudessa sijaisäiti itse kertoi, että lapsen vointi romahti sijoituksen myötä eikä
hän pärjännyt lapsen kanssa. Myös lapsen opettajan ja toimintaterapeutin mukaan lapsen vointi on heikentynyt sijoituksen myötä.
Sijoitus uhkaa vaarantaa lapsen koulunkäynnin ja toimintaterapian jatkumisen.
Erityislapsen jatkopolut: laitoskierre ja syrjäytyminen
Muutaman viikon kuluttua sijoituksesta sijaisperhe palautti lapsen, koska sijaisvanhemmat eivät pärjänneet tämän kanssa lapsen voimakkaan oireilun vuoksi.
Kuopion lastensuojelu ei tässäkään vaiheessa ollut valmis palauttamaan lasta vanhemmilleen vaan siirsi lapsen laitossijoitukseen, jonka on todettu olevan kehityksen riski adhd-lapsille ja joita YK ei enää suosita laitoksissa ilmenneen runsaan väkivallan takia (World Report on Violence, 2006). Sijoitetun lapsen ja hänen vanhempiensa yhteydenpitoa rajoitetaan lainvastaisesti.
Lastensuojelu siis aiheutti pysyvyyttä kaipaavalle erityislapselle toimillaan jo prosessin alkumetreillä kasvun ja kehityksen vaarantumisen traumaattisella erolla vanhemmista ja kahdella traumatisoivalla kokemuksella asuinympäristön ja vakituisten hoitajien vaihtumisesta. Kuopion lastensuojelun ja perhekuntoutuskeskus Hermannin toiminnan seurauksena erityislapsen jatkopoluksi uhkaa avautua syrjäyttämisen ja laitostamisen kierre.
Perhekuntoutuslaitos Hermannin omistava lastensuojeluyritys Jatkopolut Oy omistaa myös lastensuojelulaitoksia, joiden vuorokausihinta vuonna 2015 oli noin 330 e/ lapsi. Itä-Suomessa pitkään toiminut yritys pyrkii parhaillaan laajentamaan toimintaansa koko Suomen alueelle. Laajentumista varten tarvittiin kuitenkin sopiva kumppani, jonka löytämisessä Jatkopolkuja auttoi PJ Maa Partners. Jatkopolut Oy kertoo panostaneensa vakavasti otettavaan yritysilmeeseen ja toteuttavansa "korkeatasoisia ja erittäin moniammatillisia palveluita". Yrityksen mukaan heidän arvonsa ovat asiakaslähtöisyys, luottamuksellisuus, avoimuus, läpinäkyvyys ja asiakkaiden hyvinvointi.
Jatkopolut OY:n ostaneesta Folmer Management Oy:stä löytyy mm. huoliliputustakin (Tajua mut!) rahoittanut Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra; "tulevaisuustalo, jonka tavoitteena on reilu ja kestävä tulevaisuus – hyvä elämä, jota eletään maapallon kantokyvyn rajoissa".
Sitran hallintoneuvostoon kuuluvat seuraavat henkilöt: Matti Vanhanen kansanedustaja, puheenjohtaja, Pentti Oinonen, kansanedustaja, varapuheenjohtaja, Kalle Jokinen, kansanedustaja, Antti Kaikkonen kansanedustaja, Seppo Kääriäinen, kansanedustaja, Jutta Urpilainen, kansanedustaja, Pia Viitanen, kansanedustaja, Ville Vähämäki, kansanedustaja ja Ben Zyskowicz, kansanedustaja.
Sitran hallitukseen kuuluvat Martti Hetemäki, valtiosihteeri kansliapäällikkö, valtiovarainministeriö, puheenjohtaja, Jari Gustafsson, kansliapäällikkö, työ- ja elinkeinoministeriö, varapuheenjohtaja, Mikko Kosonen, yliasiamies, Sitra, Anne Kovalainen, professori, Turun kauppakorkeakoulu, Anita Lehikoinen, kansliapäällikkö, opetusministeriö ja Kirsi Sormunen. Hallituksen sihteerinä toimii johtava lakimies Jorma Jaalivaara. Operatiivista toimintaa Sitrassa johtaa yliasiamies KTT Mikko Kosonen.
Folmerin suurimmat sijoittajat ovat Sitran ohella Suomen Teollisuussijoitus Oy:n ja työeläkeyhteisöjen yhdessä perustama Kasvurahastojen Rahasto Ky, Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Suomi, VR Eläkesäätiö, Ammattiliitto Pro, Opetusalan Ammattijärjestö OAJ sekä Bankpension.
Folmerin rahoittajat, erityisesti Sitran päättäjät voisivat pohtia tuottaako Jatkopolut Oy:n lastensuojelubisneksen rahoittaminen lapsille ja perheille reilua ja kestävää tulevaisuutta?
Jatkopolut Oyn liiketoiminnanjohtajat Tommi Holopainen ja Tommi Laitinen, laitospalveluiden johtaja Tiia Pöntynen, kuvakaappaus Jatkopolut Oy
Kuopion mielipuolinen rahankäyttö
Kuopio ei halua tarjota perheille riittävästi kotiapua.
Hiljattain Kuopio tarjosi kotiapua pyytäneelle äidille kotiavun sijaan lapsen sijoitusta.
Kuopio on valmis maksamaan kaupungin koko vuotuisen kotiavun budjetin suuruisen summan yhden kuntoutusta tarvitsemattoman perheen laitostamisesta ja hajottamisesta "perhekuntoutuksessa", jota seuraa usein kuin automaattisesti satoja tuhansia euroja maksava huostaanotto, joka puolestaan usein laiminlyö sijoitettujen koulutuksen ja terveydenhuollon ja tuottaa työelämän ulkopuolelle jäävän syrjäytyneen nuoren.
Perhepiirissä-tutkimuksen mukaan myös vanhempien työttömyys-, toimeentulo- ja terveysongelmat lisääntyvät lapsen huostaanoton jälkeen.
Yhden ammattitaidottoman "perhekuntoutuksen" lopullinen hinta kunnalle kohoaa helposti yli miljoonan euron tuottaen lähinnä inhimillisiä kärsimyksiä, kansalaisten luottamuksen menetystä viranomaistoimintaan ja yhteiskuntarauhan vaarantumista.
Perhekuntoutuksen pääsyn kriteereinä (Rautio, 2016) ovat tällä hetkellä mm. riittävän hyvä suomen kielen taito, pysyvä asunto sekä työssä käyminen eli tavallisia suomalaisia pakotetaan uhkailemalla sanoutumaan irti työpaikoistaan ja muuttamaan laitoksiin saamaan pakkohoitoa, josta puuttuvat perusteet, palvelukriteerit, tieto "kuntoutuksen" todellisista tavoitteista ja vaikuttavuus.
LAPE-hankkeen raportissa Lapsikeskeinen suojelu ja perheen toimijuuden tukeminen lastensuojelun perhetyössä ja perhekuntoutuksessa (2017, 18-25) myönnetään, että perhetyötä ja perhekuntoutusta tehdään vailla tavoitteita, sisältökriteerejä, konkreettista apua ja perheiden tarpeet ohittaen.
Työstä käytetyt käsitteet vaihtelevat runsaasti kunnasta ja palveluntuottajasta toiseen ja yhteisesti määriteltyjä ns. ”hyvä käytäntö” tyyppisiä kategorioita ei ole.
Palvelukriteerejä ei ole valtakunnallisella tai edes paikallisella tasolla: "Kun palveluntuottaja ikään kuin ”keksii” perhekuntoutuksen itse niin riskinä on epätasa-arvoisuus, laadun heittely sekä ei-oikea-aikaiset ja väärään tarpeeseen vastaavat sijoitukset."
Varatuomari Leeni Ikonen kirjoittaa : "2000 -luvun ilmiö on erilaiset perhekuntoutusta tarjoavat yksiköt, joihin lastensuojelun työntekijä saattaa velvoittaa perheen muuttamaan saamaan ”kuntoutusta”. Kyseessä ei siis ole esimerkiksi päihdehoitoa tarjoava yksikkö, vaan tavallisesti vain erilaisin menetelmin perhe-elämään kajoava yksikkö. Perhe siirtyy tällaista palvelua tarjoavaan paikkaan, saa sieltä usein vain oman huoneen käyttöönsä tai oman huoneiston. Työtapoina käytetään erilaisia keskusteluja, osallistumista ryhmiin, retkiä ym. Asiakkaille ja usein myös kuntoutuksesta maksavalle lastensuojelulle on usein epäselvää, mitä pitäisi kuntouttaa ja mitkä ovat tavoitteet.
Työssä käyville vanhemmille saattaa olla vaikeata järjestää tällaista ”perhekuntoutusjaksoa”, kun sellaiseen osallistuminen merkitsisi pois jäämistä työelämästä tai työn laiminlyöntiä. Päivähoito- ja kouluikäisille lapsille ”kuntoutuksesta” saattaa aiheutua paljon hankaluutta, kun he joutuvat joko kokonaan lopettamaan tutussa päivähoitoryhmässä käynnit ja koululaiset jopa vaihtamaan kouluaan.
Tämä taasen voi johtaa perheen todelliseen syrjäytymiseen ja ”kuntoutuksen” jälkeen tuen tarve voi olla jopa suurempi perheen palautuessa normaaliin arkeen.
Päihdehoidon kärsiessä niukoista resursseista tällainen tavallisten päihteettömien perheiden ”kuntouttaminen” on vähintäänkin kyseenalaista. Kun tällaista toimintaa harjoitetaan verovaroilla, pitäisi maksavan tahon olla kiinnostunut työn tuloksellisuudesta.
Näyttää siltä, että usein näiden ”kuntouttajien” ja ”arvioijien” päätarkoitus ei olekaan auttaa ja vahvistaa perhettä selviytymään omillaan, vaan tehdä lastensuojelulle sellainen lausunto, että lapsi voidaan sen perusteella saada huostaan otetuksi.
Ikosen mukaan "Kuopion tilastot osoittavat vakavaa asennevammaa, kun alle 18 -vuotiaista lapsista on sijoitettu kodin ulkopuolelle paljon yli maan keskiarvon. Asennevamma ilmenee luutuneina ennakkoasenteina, kyvyttömyytenä nähdä asiakas sosiaalihuollon palveluihin oikeutettuna ihmisenä.
Hallintotuomioistuimessa käsiteltävässä huostaanottoasiassa on usein kyse perheestä, joka on pyrkinyt saamaan lapselleen ja itselleen palvelua omasta kunnastaan siinä onnistumatta.
Järjenvastaista on panostaa sijoitettuun lapseen jopa yli 800 euroa vuorokaudessa, kun rahoilla saadaan usein aikaan rikoksia tekeviä, päihteitä käyttäviä nuoria. Näyttää siltä, että Kuopion lastensuojelussa tehdään hartiavoimin työtä lasten syrjäyttämiseksi.
Kuopion päättäjien kannattaisi harkita koko lastensuojeluosaston lopettamista, koska se aiheuttaa niin paljon vahinkoa lapsiperheille. Mitä saisittekaan tilalle säästyneinä kuluina? Laadukasta päivähoitoa, perusopetusta, terveydenhuoltoa, lapsille harrastustoimintaa, kodinhoitajia jne."
Yksilapsisen perheen perhekuntoutuksen hinnalla Hermannissa perhe olisi saanut kotiapua vuodeksi. Nelilapsisen perheen perhekuntoutuksen hinnalla olisi saatu kotiapua peräti neljäksi vuodeksi.
Valtataistelu jatkuu kun perhe taistelee pysyäkseen koossa ja lastensuojelu taistelee voidakseen hajottaa perheen.
Pyydämme Kuopion päättäjiä selvittämään ylläkuvatun sijoitusprosessin lainalaisuuden ja pikaisesti puuttumaan Kuopion alueen perhekuntoutusten toimintaan. Pyydämme tekemään riippumattoman selvityksen perhekuntoutusten asiakasturvallisuudesta, lääkesäilytyksestä, asiakasdokumentaatiosta, kuntoutusten tosiasiallisesta sisällöstä, aikatauluista ja käytetyistä asiantuntijoista ja menetelmistä sekä tutkimaan kuntoutusten asiakasvalikoinnin, työmenetelmien ja menettelytapojen oikeellisuuden ja lainalaisuuden ja kuntoutusten seuraukset perheille.
Miksi ja kenen toimesta/päätöksellä Sitra ja Kuopion kaupunki haluavat rahoittaa tutkimattomia ja valvomattomia "perhekuntoutuksia"?
Miksi ja kenen päätöksellä Kuopio on valmis tuhlaamaan kotiavun koko vuosibudjetin verran yhden perheen laitostamiseen, hajottamiseen ja syrjäyttämiseen?
Ystävällisin terveisin
Lokakuun Liike
Lue myös:
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kuopion-mielipuolinen-sijoitusperuste-kotiavun-tarve
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-perhepalvelut-selkokielella
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-arviointi-on-oikeusturvariski
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/monitoimijainen-arviointi-unohtaa-perheiden-oikeusturvan
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakkuus-estaa-avun-saamisen
https://www.lokakuunliike.com/raili-miettisen-blogi/avohuollon-tukitoimet-tuottavat-huostaanottoja
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sosiaalialan-tyontekijoiden-ammatillinen-edunvalvonta-havitti-perheiden-konkreettisen-avun
https://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/yksi-syrjaytetty-nuori-tuottaa-syrjayttajilleen-miljoonan
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-tyomenetelmat-2-laiton-sijoitus-huostaanotto
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/miten-kiireellisesta-sijoituksesta-tehdaan-pysyva-huostaanotto
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/miten-sosiaalinen-ongelma-periytetaan-osa-1
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/perhekuntoutus-on-uusi-huosta-automaatti-lastensuojelun-trendit-2018
https://www.lokakuunliike.com/elena-maria-uusitalon-blogi/perhekuntoutuksen-lyhyt-oppimaara
https://www.lokakuunliike.com/elena-maria-uusitalon-blogi/-perhekuntoutus-on-usein-perustuslain-vastaista-pakkohoitoa
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/talous-v-uushuutolaisuusverkostoissa-piiri-suuri-pyorii
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/talous-i-lastensuojelu-tyollistaa-paljon-enemman-kuin-poliisi
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/talous-iii-vanhemmuudenarviointi-kasvavana-bisneksena
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/perhetyon-ja-kuntoutuksen-jasentaminen-sisaltoelementtien-avulla
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/banaali-paha-piiloutuu-byrokratiaan
https://www.lokakuunliike.com/elena-maria-uusitalon-blogi/lapsemme-laitoksissa-osa-1-miten-paadytaan-laitokseen
https://www.lokakuunliike.com/elena-maria-uusitalon-blogi/lapsemme-laitoksissa-osa-2-mita-laitoksissamme-tapahtuu
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakirjat-osa-5-miten-tunnistaa-fabrikointi
http://www.knuutilaki.net/node/24
https://www.lokakuunliike.com/leeni-ikosen-blogi/hallinto-oikeudet-lastensuojelun-sokea-piste
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelu-uskoo-yha-psykoanalyysiin-osa-1
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelu-tarvitsee-reformin
Kuopio ei halua tarjota perheille riittävästi kotiapua.
Hiljattain Kuopio tarjosi kotiapua pyytäneelle äidille kotiavun sijaan lapsen sijoitusta.
Kuopio on valmis maksamaan kaupungin koko vuotuisen kotiavun budjetin suuruisen summan yhden kuntoutusta tarvitsemattoman perheen laitostamisesta ja hajottamisesta "perhekuntoutuksessa", jota seuraa usein kuin automaattisesti satoja tuhansia euroja maksava huostaanotto, joka puolestaan usein laiminlyö sijoitettujen koulutuksen ja terveydenhuollon ja tuottaa työelämän ulkopuolelle jäävän syrjäytyneen nuoren.
Perhepiirissä-tutkimuksen mukaan myös vanhempien työttömyys-, toimeentulo- ja terveysongelmat lisääntyvät lapsen huostaanoton jälkeen.
Yhden ammattitaidottoman "perhekuntoutuksen" lopullinen hinta kunnalle kohoaa helposti yli miljoonan euron tuottaen lähinnä inhimillisiä kärsimyksiä, kansalaisten luottamuksen menetystä viranomaistoimintaan ja yhteiskuntarauhan vaarantumista.
Perhekuntoutuksen pääsyn kriteereinä (Rautio, 2016) ovat tällä hetkellä mm. riittävän hyvä suomen kielen taito, pysyvä asunto sekä työssä käyminen eli tavallisia suomalaisia pakotetaan uhkailemalla sanoutumaan irti työpaikoistaan ja muuttamaan laitoksiin saamaan pakkohoitoa, josta puuttuvat perusteet, palvelukriteerit, tieto "kuntoutuksen" todellisista tavoitteista ja vaikuttavuus.
LAPE-hankkeen raportissa Lapsikeskeinen suojelu ja perheen toimijuuden tukeminen lastensuojelun perhetyössä ja perhekuntoutuksessa (2017, 18-25) myönnetään, että perhetyötä ja perhekuntoutusta tehdään vailla tavoitteita, sisältökriteerejä, konkreettista apua ja perheiden tarpeet ohittaen.
Työstä käytetyt käsitteet vaihtelevat runsaasti kunnasta ja palveluntuottajasta toiseen ja yhteisesti määriteltyjä ns. ”hyvä käytäntö” tyyppisiä kategorioita ei ole.
Palvelukriteerejä ei ole valtakunnallisella tai edes paikallisella tasolla: "Kun palveluntuottaja ikään kuin ”keksii” perhekuntoutuksen itse niin riskinä on epätasa-arvoisuus, laadun heittely sekä ei-oikea-aikaiset ja väärään tarpeeseen vastaavat sijoitukset."
Varatuomari Leeni Ikonen kirjoittaa : "2000 -luvun ilmiö on erilaiset perhekuntoutusta tarjoavat yksiköt, joihin lastensuojelun työntekijä saattaa velvoittaa perheen muuttamaan saamaan ”kuntoutusta”. Kyseessä ei siis ole esimerkiksi päihdehoitoa tarjoava yksikkö, vaan tavallisesti vain erilaisin menetelmin perhe-elämään kajoava yksikkö. Perhe siirtyy tällaista palvelua tarjoavaan paikkaan, saa sieltä usein vain oman huoneen käyttöönsä tai oman huoneiston. Työtapoina käytetään erilaisia keskusteluja, osallistumista ryhmiin, retkiä ym. Asiakkaille ja usein myös kuntoutuksesta maksavalle lastensuojelulle on usein epäselvää, mitä pitäisi kuntouttaa ja mitkä ovat tavoitteet.
Työssä käyville vanhemmille saattaa olla vaikeata järjestää tällaista ”perhekuntoutusjaksoa”, kun sellaiseen osallistuminen merkitsisi pois jäämistä työelämästä tai työn laiminlyöntiä. Päivähoito- ja kouluikäisille lapsille ”kuntoutuksesta” saattaa aiheutua paljon hankaluutta, kun he joutuvat joko kokonaan lopettamaan tutussa päivähoitoryhmässä käynnit ja koululaiset jopa vaihtamaan kouluaan.
Tämä taasen voi johtaa perheen todelliseen syrjäytymiseen ja ”kuntoutuksen” jälkeen tuen tarve voi olla jopa suurempi perheen palautuessa normaaliin arkeen.
Päihdehoidon kärsiessä niukoista resursseista tällainen tavallisten päihteettömien perheiden ”kuntouttaminen” on vähintäänkin kyseenalaista. Kun tällaista toimintaa harjoitetaan verovaroilla, pitäisi maksavan tahon olla kiinnostunut työn tuloksellisuudesta.
Näyttää siltä, että usein näiden ”kuntouttajien” ja ”arvioijien” päätarkoitus ei olekaan auttaa ja vahvistaa perhettä selviytymään omillaan, vaan tehdä lastensuojelulle sellainen lausunto, että lapsi voidaan sen perusteella saada huostaan otetuksi.
Ikosen mukaan "Kuopion tilastot osoittavat vakavaa asennevammaa, kun alle 18 -vuotiaista lapsista on sijoitettu kodin ulkopuolelle paljon yli maan keskiarvon. Asennevamma ilmenee luutuneina ennakkoasenteina, kyvyttömyytenä nähdä asiakas sosiaalihuollon palveluihin oikeutettuna ihmisenä.
Hallintotuomioistuimessa käsiteltävässä huostaanottoasiassa on usein kyse perheestä, joka on pyrkinyt saamaan lapselleen ja itselleen palvelua omasta kunnastaan siinä onnistumatta.
Järjenvastaista on panostaa sijoitettuun lapseen jopa yli 800 euroa vuorokaudessa, kun rahoilla saadaan usein aikaan rikoksia tekeviä, päihteitä käyttäviä nuoria. Näyttää siltä, että Kuopion lastensuojelussa tehdään hartiavoimin työtä lasten syrjäyttämiseksi.
Kuopion päättäjien kannattaisi harkita koko lastensuojeluosaston lopettamista, koska se aiheuttaa niin paljon vahinkoa lapsiperheille. Mitä saisittekaan tilalle säästyneinä kuluina? Laadukasta päivähoitoa, perusopetusta, terveydenhuoltoa, lapsille harrastustoimintaa, kodinhoitajia jne."
Yksilapsisen perheen perhekuntoutuksen hinnalla Hermannissa perhe olisi saanut kotiapua vuodeksi. Nelilapsisen perheen perhekuntoutuksen hinnalla olisi saatu kotiapua peräti neljäksi vuodeksi.
Valtataistelu jatkuu kun perhe taistelee pysyäkseen koossa ja lastensuojelu taistelee voidakseen hajottaa perheen.
Pyydämme Kuopion päättäjiä selvittämään ylläkuvatun sijoitusprosessin lainalaisuuden ja pikaisesti puuttumaan Kuopion alueen perhekuntoutusten toimintaan. Pyydämme tekemään riippumattoman selvityksen perhekuntoutusten asiakasturvallisuudesta, lääkesäilytyksestä, asiakasdokumentaatiosta, kuntoutusten tosiasiallisesta sisällöstä, aikatauluista ja käytetyistä asiantuntijoista ja menetelmistä sekä tutkimaan kuntoutusten asiakasvalikoinnin, työmenetelmien ja menettelytapojen oikeellisuuden ja lainalaisuuden ja kuntoutusten seuraukset perheille.
Miksi ja kenen toimesta/päätöksellä Sitra ja Kuopion kaupunki haluavat rahoittaa tutkimattomia ja valvomattomia "perhekuntoutuksia"?
Miksi ja kenen päätöksellä Kuopio on valmis tuhlaamaan kotiavun koko vuosibudjetin verran yhden perheen laitostamiseen, hajottamiseen ja syrjäyttämiseen?
Ystävällisin terveisin
Lokakuun Liike
Lue myös:
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kuopion-mielipuolinen-sijoitusperuste-kotiavun-tarve
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-perhepalvelut-selkokielella
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-arviointi-on-oikeusturvariski
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/monitoimijainen-arviointi-unohtaa-perheiden-oikeusturvan
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakkuus-estaa-avun-saamisen
https://www.lokakuunliike.com/raili-miettisen-blogi/avohuollon-tukitoimet-tuottavat-huostaanottoja
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sosiaalialan-tyontekijoiden-ammatillinen-edunvalvonta-havitti-perheiden-konkreettisen-avun
https://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/yksi-syrjaytetty-nuori-tuottaa-syrjayttajilleen-miljoonan
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-tyomenetelmat-2-laiton-sijoitus-huostaanotto
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/miten-kiireellisesta-sijoituksesta-tehdaan-pysyva-huostaanotto
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/miten-sosiaalinen-ongelma-periytetaan-osa-1
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/perhekuntoutus-on-uusi-huosta-automaatti-lastensuojelun-trendit-2018
https://www.lokakuunliike.com/elena-maria-uusitalon-blogi/perhekuntoutuksen-lyhyt-oppimaara
https://www.lokakuunliike.com/elena-maria-uusitalon-blogi/-perhekuntoutus-on-usein-perustuslain-vastaista-pakkohoitoa
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/talous-v-uushuutolaisuusverkostoissa-piiri-suuri-pyorii
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/talous-i-lastensuojelu-tyollistaa-paljon-enemman-kuin-poliisi
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/talous-iii-vanhemmuudenarviointi-kasvavana-bisneksena
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/perhetyon-ja-kuntoutuksen-jasentaminen-sisaltoelementtien-avulla
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/banaali-paha-piiloutuu-byrokratiaan
https://www.lokakuunliike.com/elena-maria-uusitalon-blogi/lapsemme-laitoksissa-osa-1-miten-paadytaan-laitokseen
https://www.lokakuunliike.com/elena-maria-uusitalon-blogi/lapsemme-laitoksissa-osa-2-mita-laitoksissamme-tapahtuu
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakirjat-osa-5-miten-tunnistaa-fabrikointi
http://www.knuutilaki.net/node/24
https://www.lokakuunliike.com/leeni-ikosen-blogi/hallinto-oikeudet-lastensuojelun-sokea-piste
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelu-uskoo-yha-psykoanalyysiin-osa-1
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelu-tarvitsee-reformin
RSS Feed
