Oulun käräjäoikeuden päätöksen mukaan 15-vuotiaan tytön sulkeminen betoniputkaan 22 tunniksi oli vapaudenriisto. 50-sivuisen tuomion mukaan koulukodin kaksi ohjaajaa tuomittiin vapaudenriistosta ja virka-aseman väärinkäyttämisestä sakkorangaistuksiin. Eristämisestä päättänyt silloinen aluejohtaja tuomittiin tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta sakkorangaistukseen. Ohjaajat on velvoitettu maksamaan vahingonkorvausta kärsimyksestä 1.000 euroa ja aluejohtaja 400 euroa. Lisäksi ohjaajat on velvoitettu korvaamaan oikeudenkäyntikulut. Korvauksen maksamisesta on kuitenkin ensisijaisesti vastuussa työnantaja eli Nuorten Ystävät Palvelut Oy.
Syytetyt olivat kiistäneet kaikki syytteet.
Käräjäoikeuden päätös on suhteellisen harvinainen, koska siinä tuomittiin myös virka-aseman väärinkäyttämisestä. Lokakuun liike teki toimituksellisen päätöksen olla julkaisematta tuomion saaneiden nimiä.
Syytetyt olivat kiistäneet kaikki syytteet.
Käräjäoikeuden päätös on suhteellisen harvinainen, koska siinä tuomittiin myös virka-aseman väärinkäyttämisestä. Lokakuun liike teki toimituksellisen päätöksen olla julkaisematta tuomion saaneiden nimiä.
Nuori suljettiin alushoususillaan Pohjolakodin betoniputkaan lähes vuorokaudeksi
Kyseisen tytön, Kristan, tapaus on aiemmin ollut esillä mediassa. Perjantaina Lokakuun liike uutisoi laajemmin Kristan tapauksesta jutussaan ”Perusturva korvasi 1500 euroa sijaisnuoren kärsimyksistä”. Jutun mukaan eduskunnan apulaisoikeusasiamies on antanut huomautuksen lainvastaisesta menettelystä Ylöjärven perusturvalle.
Etelä-Suomen Sanomien artikkelissa kerrotaan, että huostaan otettu Krista oli siirretty Muhokselle koulukoti Pohjolakotiin. Heinäkuussa 2011 huonetarkastuksessa hän vaati miesohjaajaa antamaan päiväkirjan takaisin. Ohjaaja kaatoi Kristan lattialle, tämä rimpuili ja lopulta ohjaajat veivät hänet koulukodin rauhoittumistilaan, joka vastaa betoniputkaa. Koko tilassa on kameravalvonta, myös vessanpöntön kohdalla. Tilassa ei ole vesihanaa, ja särkymättömässä lasi-ikkunassa on kalterit. Kristaa pidettiin siellä 22 tuntia. Hänellä oli päällään t-paita ja alushousut. Yöksi hän sai ohuen peiton, joka vietiin aamulla pois. Hän pyysi housuja ja sai isot miesten kalsarit.
Oulun käräjäoikeus katsoi, ettei lasta eristämisen aikana hoidettu, eikä hänestä pidetty huolta lastensuojelulain tarkoittamalla tavalla. Ohjaajat eivät seuranneet Kristan tilaa niin, että eristäminen olisi voitu lopettaa heti, kun se ei ollut enää välttämätöntä, jo muutaman tunnin kuluttua. Aluejohtajan olisi pitänyt ohjeistaa koulukodin henkilökuntaa siitä, ettei putkatilan kameravalvonnalla voi korvata henkilökunnan läsnäoloa.
Kristaa puolustanut terveydenhoitaja sai potkut Nuorten Ystävistä
Betoniputkaan sulkemista käsitteli ensiksi 45 minuuttia -ohjelma. Kristan tarina on julkaistu kokonaan Hukassa huostassa –tietokirjassa vuonna 2013 ja sittemmin artikkelina Etelä-Suomen Sanomien artikkelissa.
Nuorten Ystävät ry:n Muhoksella sijaitseva koulukoti mainostaa nettisivuillaan tarjoavansa sijoitetuille nuorille ”kokonaisvaltaista huolenpitoa turvallisten aikuisten tukemina”. Hukassa huostassa –tietokirjassa Krista kertoo, että hänelle Pohjolakoti oli "maanpäällinen helvetti".
Tietokirjan mukaan Kristan terveydenhoitaja ymmärsi Kristaa ja auttoi häntä. Terveydenhoitaja tuli oitis tapaamaan potilastaan kuultuaan tämän olevan putkassa. Juridiset seikat estävät Kristan putkarangaistuksen muistavaa, tuolloin Nuorten Ystävissä työskennellyttä terveydenhoitajaa kertomasta asioista kovin syvällisesti, sillä hän allekirjoitti työsuhteen alussa salassapitosopimuksen. Terveydenhuollon ammattilaisena hän oli todella ihmeissään nähdessään, mitä Muhoksen koulukodissa tapahtui.
– Lääkitystä käytettiin paljon nuorten hoidossa. Sain usein kritiikkiä puuttuessani rangaistuksiin ja kaikkiin omituisiin hoitokäytäntöihin.
Terveydenhoitajan työsuhde purettiin laittomasti koeaikana. Hän hoiti työnsä asiallisesti, mutta häntä ei koettu "sopivaksi työntekijäksi". Työnantaja ei pitänyt esimerkiksi terveydenhoitajan vaatimuksesta tutkituttaa kaikki laitoksessa tehtävät, vääriä tuloksia antaneet huumetestit.
Työnantajan mielestä terveydenhoitajan olisi pitänyt korjata terveydenhuollon kirjauksiaan liittyen Kristan putkatapahtumaan. Työnantaja vaati, ettei kirjauksissa mainittaisi Kristan olleen putkassa, vaan "rauhoittumishuoneessa".
– Putkan olemassaolo salattiin ulkopuolisilta, eikä sillä haluttu herättää sosiaalityöntekijöiden huomiota. Eihän sinne aluksi meinattu päästää edes 45 minuuttia –ohjelman toimittajia.
Aluehallintovirasto puuttui Pohjolakodin olosuhteisiin ohjelman jälkeen, kun kamerat olivat kuvanneet putkaa ja siellä ollutta vessanpönttöä, jossa nuori joutui asioimaan valvontakameroiden alla, terveydenhoitaja kertoo. Hän huomasi, että lapsia ja nuoria haluttiin pitää sijoitettuna.
– Nuorten Ystävien hallitukseen kuulunut lääkäri on itse pitänyt vastaanottoa ja näin ollen mahdollisesti pystynyt vaikuttamaan nuorten sijoitusten kestoon.
Terveydenhoitaja myöntää perhekotien tekevän toki hyvää työtä noin yleisesti, mutta Muhoksen koulukoti ”oli pahempi kuin vankila”.
– Suljetut tyttöjen ja poikien osastot eivät kaikelta osin kestäisi julkisuutta. Pelkkä nimi "Nuorten Ystävät" ohjaa pahasti harhaan.
Pohjolakodin johtaja Kari Matela on kommentoinut terveydenhoitajan väitteitä:
– Huumetesteihin liittyen Pohjolakoti ei ole pitänyt perusteltuna poiketa menettelytavasta, joka on yleisesti hyväksytty. Mitä tulee kirjaamiseen, niin käytettävien käsitteiden selkeys on osa luotettavaa dokumentointia tai muutoin kirjaus voi aiheuttaa väärinkäsityksiä. Eristämistiloja koskeva salamyhkäisyysepäily on erikoinen, sillä kyseinen eristämistila oli ennen käyttöönottoa tarkastettu ja hyväksytty.
Matela korostaa, ettei sijoituksen aikana aloiteta tai muuteta nuorten lääkitystä ilman konsultaatiota aiemman hoitavan tahon kanssa.
– Pohjolakodilla ei ole ollut eikä tälläkään hetkellä ole osastoa, jolle nuoria voitaisiin sijoittaa mielenterveyslain perusteella.
Matelan tiedossa ei ole tapauksia, joiden vuoksi Pohjolakodissa aiemmin työskennelleen lääkärin ammattitaitoa tai toimintatapaa olisi kyseenalaistettu.
Aluehallintovirastoon tulee tasaisesti kanteluja Pohjolakodista
Pohjois-Suomen aluehallintoviraston mukaan Nuorten Ystävien Pohjolakotiin liittyviä yhteydenottoja tai kanteluja on tullut tasaisin välein. Vuosien 2006–12 aikana Pohjolakodilla on käyty ohjaus- ja tarkastuskäynneillä.
– Tuona aikana ei ole ilmennyt seikkoja, joiden perustella asioita olisi ollut syytä ottaa valvontaan, kertoo sosiaalihuollon ylitarkastaja Elisa Roimaa (lähde).
Hän muistuttaa, että valvonnat ovat aluehallintovirastojen toiminta-aikana lisääntyneet, kun käytänteitä on muutettu ja kehitetty.
– Asioita otetaan nykyisellään huomattavasti helpommin valvontaan.
Kesäkuussa 2013 Pohjolakodin osalta oli vireillä kolme valvontaa, joista ratkaisujen piti tulla alkusyksystä. Vireillä oli myös muutama kantelu koskien lasten kohtelua ja rajoittamistoimenpiteiden käyttöä. Koska kanteluasiakirjat eivät ole julkisia, ei Roimaa voi kertoa niistä enempää.
Yksi asiakirjoista koskee Kristan kohtelua Muhoksen koulukodissa. Selvityspyynnön Pohjolakodin toimintatavoista on tehnyt Kristan äiti yli kolme vuotta sitten. Ratkaisu annetaan myöhemmin.
---
Lokakuun liike julkaisee lokakuun aikana jatkosarjan, jossa kerrotaan Kristan koko tarina. Jutun lähteenä on käytetty laajasti lastensuojelun asiakirjoja, joista viranomaiskanta selviää. Tapausta kommentoivat Kristan lähipiirin lisäksi myös hänen psykiatrinsa sekä entinen terveydenhoitajansa. Lisäksi puheenvuoron saavat Kristan sijoituspaikan johtaja ja työntekijät Nuorten Ystävistä. Kristan tarina julkaistaan, koska Lokakuun liike haluaa sen avulla mallintaa, millaisia tyypillisiä virheitä lastensuojeluprosesseissa on tulevaisuudessa syytä välttää. Myös Kristan perhe toivoo, että Kristan tapauksesta otettaisiin oppia kehittäessä maahamme laadukasta lastensuojelua.
TALOUS I: Lastensuojelu työllistää paljon enemmän kuin poliisi
TALOUS II: Lastensuojelujärjestöt bisneksen syrjässä
TALOUS III: Vanhemmuudenarviointi kasvavana bisneksenä
TALOUS IV: Huostia tukenut lastensuojelukerroin poistuu pian
TALOUS V: Uushuutolaisuusverkostoissa "piiri suuri pyörii"
Muita sijaishuoltoa koskevia artikkeleja mm.:
Sijaisäiti runteli tyttöä kääretortun takia
Facebook-kohu: "Voiko firman kunniaa loukata?" - Lokakuun liikkeen analyysi Ylen sijaishuoltouutisista
Sijaisperheessä pahoinpideltyjen lasten äiti: "Taistelkaa!"
Kemi-Tornio: Sijaisäiti sai ehdollista pahoinpitelystä
Valtio ei ole ottanut sijaishuollon väkivaltaa vakavasti
Kemi-Tornio: Lasten pahoinpitelystä syytetty sijaisvanhempi on lehtori ja Perhehoitoliiton hallituksen entinen jäsen
Professori Saloviita & lapsiuhritutkimus uudelleentulkittuna
Anu Suomelan kirje: "Onko Suomi oikeusvaltio?"
Leeni Ikonen: Kuka laatisi tunnekylmän lastensuojelijan tunnistamisohjeet?
Kyseisen tytön, Kristan, tapaus on aiemmin ollut esillä mediassa. Perjantaina Lokakuun liike uutisoi laajemmin Kristan tapauksesta jutussaan ”Perusturva korvasi 1500 euroa sijaisnuoren kärsimyksistä”. Jutun mukaan eduskunnan apulaisoikeusasiamies on antanut huomautuksen lainvastaisesta menettelystä Ylöjärven perusturvalle.
Etelä-Suomen Sanomien artikkelissa kerrotaan, että huostaan otettu Krista oli siirretty Muhokselle koulukoti Pohjolakotiin. Heinäkuussa 2011 huonetarkastuksessa hän vaati miesohjaajaa antamaan päiväkirjan takaisin. Ohjaaja kaatoi Kristan lattialle, tämä rimpuili ja lopulta ohjaajat veivät hänet koulukodin rauhoittumistilaan, joka vastaa betoniputkaa. Koko tilassa on kameravalvonta, myös vessanpöntön kohdalla. Tilassa ei ole vesihanaa, ja särkymättömässä lasi-ikkunassa on kalterit. Kristaa pidettiin siellä 22 tuntia. Hänellä oli päällään t-paita ja alushousut. Yöksi hän sai ohuen peiton, joka vietiin aamulla pois. Hän pyysi housuja ja sai isot miesten kalsarit.
Oulun käräjäoikeus katsoi, ettei lasta eristämisen aikana hoidettu, eikä hänestä pidetty huolta lastensuojelulain tarkoittamalla tavalla. Ohjaajat eivät seuranneet Kristan tilaa niin, että eristäminen olisi voitu lopettaa heti, kun se ei ollut enää välttämätöntä, jo muutaman tunnin kuluttua. Aluejohtajan olisi pitänyt ohjeistaa koulukodin henkilökuntaa siitä, ettei putkatilan kameravalvonnalla voi korvata henkilökunnan läsnäoloa.
Kristaa puolustanut terveydenhoitaja sai potkut Nuorten Ystävistä
Betoniputkaan sulkemista käsitteli ensiksi 45 minuuttia -ohjelma. Kristan tarina on julkaistu kokonaan Hukassa huostassa –tietokirjassa vuonna 2013 ja sittemmin artikkelina Etelä-Suomen Sanomien artikkelissa.
Nuorten Ystävät ry:n Muhoksella sijaitseva koulukoti mainostaa nettisivuillaan tarjoavansa sijoitetuille nuorille ”kokonaisvaltaista huolenpitoa turvallisten aikuisten tukemina”. Hukassa huostassa –tietokirjassa Krista kertoo, että hänelle Pohjolakoti oli "maanpäällinen helvetti".
Tietokirjan mukaan Kristan terveydenhoitaja ymmärsi Kristaa ja auttoi häntä. Terveydenhoitaja tuli oitis tapaamaan potilastaan kuultuaan tämän olevan putkassa. Juridiset seikat estävät Kristan putkarangaistuksen muistavaa, tuolloin Nuorten Ystävissä työskennellyttä terveydenhoitajaa kertomasta asioista kovin syvällisesti, sillä hän allekirjoitti työsuhteen alussa salassapitosopimuksen. Terveydenhuollon ammattilaisena hän oli todella ihmeissään nähdessään, mitä Muhoksen koulukodissa tapahtui.
– Lääkitystä käytettiin paljon nuorten hoidossa. Sain usein kritiikkiä puuttuessani rangaistuksiin ja kaikkiin omituisiin hoitokäytäntöihin.
Terveydenhoitajan työsuhde purettiin laittomasti koeaikana. Hän hoiti työnsä asiallisesti, mutta häntä ei koettu "sopivaksi työntekijäksi". Työnantaja ei pitänyt esimerkiksi terveydenhoitajan vaatimuksesta tutkituttaa kaikki laitoksessa tehtävät, vääriä tuloksia antaneet huumetestit.
Työnantajan mielestä terveydenhoitajan olisi pitänyt korjata terveydenhuollon kirjauksiaan liittyen Kristan putkatapahtumaan. Työnantaja vaati, ettei kirjauksissa mainittaisi Kristan olleen putkassa, vaan "rauhoittumishuoneessa".
– Putkan olemassaolo salattiin ulkopuolisilta, eikä sillä haluttu herättää sosiaalityöntekijöiden huomiota. Eihän sinne aluksi meinattu päästää edes 45 minuuttia –ohjelman toimittajia.
Aluehallintovirasto puuttui Pohjolakodin olosuhteisiin ohjelman jälkeen, kun kamerat olivat kuvanneet putkaa ja siellä ollutta vessanpönttöä, jossa nuori joutui asioimaan valvontakameroiden alla, terveydenhoitaja kertoo. Hän huomasi, että lapsia ja nuoria haluttiin pitää sijoitettuna.
– Nuorten Ystävien hallitukseen kuulunut lääkäri on itse pitänyt vastaanottoa ja näin ollen mahdollisesti pystynyt vaikuttamaan nuorten sijoitusten kestoon.
Terveydenhoitaja myöntää perhekotien tekevän toki hyvää työtä noin yleisesti, mutta Muhoksen koulukoti ”oli pahempi kuin vankila”.
– Suljetut tyttöjen ja poikien osastot eivät kaikelta osin kestäisi julkisuutta. Pelkkä nimi "Nuorten Ystävät" ohjaa pahasti harhaan.
Pohjolakodin johtaja Kari Matela on kommentoinut terveydenhoitajan väitteitä:
– Huumetesteihin liittyen Pohjolakoti ei ole pitänyt perusteltuna poiketa menettelytavasta, joka on yleisesti hyväksytty. Mitä tulee kirjaamiseen, niin käytettävien käsitteiden selkeys on osa luotettavaa dokumentointia tai muutoin kirjaus voi aiheuttaa väärinkäsityksiä. Eristämistiloja koskeva salamyhkäisyysepäily on erikoinen, sillä kyseinen eristämistila oli ennen käyttöönottoa tarkastettu ja hyväksytty.
Matela korostaa, ettei sijoituksen aikana aloiteta tai muuteta nuorten lääkitystä ilman konsultaatiota aiemman hoitavan tahon kanssa.
– Pohjolakodilla ei ole ollut eikä tälläkään hetkellä ole osastoa, jolle nuoria voitaisiin sijoittaa mielenterveyslain perusteella.
Matelan tiedossa ei ole tapauksia, joiden vuoksi Pohjolakodissa aiemmin työskennelleen lääkärin ammattitaitoa tai toimintatapaa olisi kyseenalaistettu.
Aluehallintovirastoon tulee tasaisesti kanteluja Pohjolakodista
Pohjois-Suomen aluehallintoviraston mukaan Nuorten Ystävien Pohjolakotiin liittyviä yhteydenottoja tai kanteluja on tullut tasaisin välein. Vuosien 2006–12 aikana Pohjolakodilla on käyty ohjaus- ja tarkastuskäynneillä.
– Tuona aikana ei ole ilmennyt seikkoja, joiden perustella asioita olisi ollut syytä ottaa valvontaan, kertoo sosiaalihuollon ylitarkastaja Elisa Roimaa (lähde).
Hän muistuttaa, että valvonnat ovat aluehallintovirastojen toiminta-aikana lisääntyneet, kun käytänteitä on muutettu ja kehitetty.
– Asioita otetaan nykyisellään huomattavasti helpommin valvontaan.
Kesäkuussa 2013 Pohjolakodin osalta oli vireillä kolme valvontaa, joista ratkaisujen piti tulla alkusyksystä. Vireillä oli myös muutama kantelu koskien lasten kohtelua ja rajoittamistoimenpiteiden käyttöä. Koska kanteluasiakirjat eivät ole julkisia, ei Roimaa voi kertoa niistä enempää.
Yksi asiakirjoista koskee Kristan kohtelua Muhoksen koulukodissa. Selvityspyynnön Pohjolakodin toimintatavoista on tehnyt Kristan äiti yli kolme vuotta sitten. Ratkaisu annetaan myöhemmin.
---
Lokakuun liike julkaisee lokakuun aikana jatkosarjan, jossa kerrotaan Kristan koko tarina. Jutun lähteenä on käytetty laajasti lastensuojelun asiakirjoja, joista viranomaiskanta selviää. Tapausta kommentoivat Kristan lähipiirin lisäksi myös hänen psykiatrinsa sekä entinen terveydenhoitajansa. Lisäksi puheenvuoron saavat Kristan sijoituspaikan johtaja ja työntekijät Nuorten Ystävistä. Kristan tarina julkaistaan, koska Lokakuun liike haluaa sen avulla mallintaa, millaisia tyypillisiä virheitä lastensuojeluprosesseissa on tulevaisuudessa syytä välttää. Myös Kristan perhe toivoo, että Kristan tapauksesta otettaisiin oppia kehittäessä maahamme laadukasta lastensuojelua.
TALOUS I: Lastensuojelu työllistää paljon enemmän kuin poliisi
TALOUS II: Lastensuojelujärjestöt bisneksen syrjässä
TALOUS III: Vanhemmuudenarviointi kasvavana bisneksenä
TALOUS IV: Huostia tukenut lastensuojelukerroin poistuu pian
TALOUS V: Uushuutolaisuusverkostoissa "piiri suuri pyörii"
Muita sijaishuoltoa koskevia artikkeleja mm.:
Sijaisäiti runteli tyttöä kääretortun takia
Facebook-kohu: "Voiko firman kunniaa loukata?" - Lokakuun liikkeen analyysi Ylen sijaishuoltouutisista
Sijaisperheessä pahoinpideltyjen lasten äiti: "Taistelkaa!"
Kemi-Tornio: Sijaisäiti sai ehdollista pahoinpitelystä
Valtio ei ole ottanut sijaishuollon väkivaltaa vakavasti
Kemi-Tornio: Lasten pahoinpitelystä syytetty sijaisvanhempi on lehtori ja Perhehoitoliiton hallituksen entinen jäsen
Professori Saloviita & lapsiuhritutkimus uudelleentulkittuna
Anu Suomelan kirje: "Onko Suomi oikeusvaltio?"
Leeni Ikonen: Kuka laatisi tunnekylmän lastensuojelijan tunnistamisohjeet?
RSS Feed
