Blog Archives

Kaupungit yrittävät romuttaa asiakkaiden oikeusturvan keskimäärin 3 kertaa ennenkuin HO:n ja AVI:n viesti menee perille?

30/11/2018

Kaupungit tekevät uusia lainvastaisia päätöksiä oikeudessa kumottujen tilalle

Suomi teki hoiva-alasta kansainvälisen bisneksen.

Hankintalaki avasi ovet kansainvälisten pääomasijoittajien omistamille isoille toimijoille.

Asiakkaista on tullut kauppatavaraa, jotka kaupataan yhä uudelleen sille, joka ilmoittaa järjestävänsä hoidon halvimmalla. Ihmisoikeuksia poljetaan ja toimintalogiikka on täysin epäeettinen, kun hoiva-alalla toimitaan tällä hetkellä elinkeinopolitiikan pelipaidassa.

Lakiasiaintoimisto Kumpuvuori on onnistunut voittamaan Rauman kaupungin oikeudessa ja ilmoittaa: (14.11.18)

Voitto kilpailutusasiassa – vammaisella henkilöllä onkin oikeusturva
(Turun hallinto-oikeus, 7.11.2018, nro 18/0685/2).

Vammaisilla henkilöillä oikeasti on oikeusturvaa.

Rauman kaupunki halusi pakkomuuttaa kehitysvammaisen henkilön. Aluehallintovirasto torppasi hankkeen.

Kuitenkin, Rauman kaupunki valitti asiassa hallinto-oikeuteen. Surullista sekin.

Nyt Turun hallinto-oikeus on ottanut kantaa asiaan päätöksellään 7.11.2018, nro 18/0685/2.

Turun hallinto-oikeus:

– Hylkää Rauman kaupungin valituksen.

– Velvoittaa Rauman kaupungin korvaamaan alaikäisen vammaisen oikeudenkäyntikulut.

Keskeinen arvio:

– Asumispalvelujen järjestämisen on aina tapahduttava yksilöllisen harkinnan perusteella.
Se ei voi perustua ainoastaan kaupungin järjestämään kilpailutukseen.

Vaikka asiakkaalla ei ole oikeutta saada palvelua järjestettynä juuri siellä, missä sitä haluaa, asiakkaan toivomukset ja mielipide on aina otettava huomioon.

Asiassa saadun selvityksen mukaan A:n asuminen on sinänsä järjestettävissä myös muualla kuin X Oy:ssä, mutta hänen hoitoisuudestaan ja muutosherkkyydestään saatu selvitys huomioon ottaen hänen pitkäaikaisesti tarvitsemansa palvelun jatkuvuus on turvattava.

Näissä oloissa A:n asumisen muuttaminen X-paikasta ei ole hänen etunsa mukaista.
Kunta ei siten ole järjestänyt hänen asumistaan asianmukaisesti tarjoamalla hänelle uutta paikkaa.

Siten:
Kilpailutus ei ole keskeinen tekijä.
Yksilöllinen tarve on.

https://www.kumpuvuori.fi/14-11-18-voitto-kilpailutusasiassa-vammaisella-henkilolla-onkin-oikeusturva/

Lokakuun Liike onnittelee Kumpuvuorta tärkeästä voitosta ja kehottaa sosiaalipalvelujen asiakkaita taltioimaan kaiken yhteydenpidon sosiaalipalvelujen kanssa, tarkistamaan ja korjaamaan sosiaalitoimen rekisterimerkinnät, hankkimaan palavereihin oman tukihenkilön, konsultoimaan juristia ja valittamaan väärinkäytöksistä aluehallintovirastoihin, oikeusasiamiehelle ja tuomioistuimiin.

Hiljattain myös Helsingin kaupunki kokeili, saisiko lapsen oikeusturvan poistettua. Helsingin hallinto- oikeus kuitenkin kumosi Helsingin lastensuojelun asettamat sijoitetun tapaamisrajoitukset lainvastaisina.

Sijoitetun yhteydenpiton estäminen omaisiin on myös YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen ja sijaishuollon ohjeiden, YK:n lapsen edun määrittelyohjeistuksen, lastensuojelulain ja hyvän hallinnon periaatteiden vastaista.

Kaupungit rikkovat lakeja ja ihmisoikeussopimuksia tietoisest, tarkoituksellisesti ja toistuvasti

Helsingin kaupungin sosiaalivirasto vastasi oikeuden päätökseen tekemällä uudet tapaamisrajoitukset.

Kokemusasiantuntijoiden havaintojen mukaan kaupungit kokeilevat keskimäärin kolme kertaa, saisiko asiakkaan oikeusturvan poistettua.

Hallinto- oikeuksien, aluehallintovirastojen ja eduskunnan oikeusasiamiehen täytyy keskimäärin kolmesti puuttua laittomuuksiin, ennenkuin lakia noudatetaan. Käytännön tarkoitus on uuvuttaa asiakas ja romuttaa hänen taloutensa ja taistelutahtonsa. Uusi sosiaalityöntekijä laatii sitten aikanaan uudet lainvastaiset päätökset ja aloittaa uuden oikeusrumban.

Rakenteet, avuttomuus ja lainsäädäntö -raportissa huomautetaan, että suomalaisessa hallintokulttuurissa näkyy tietynlainen asennemuutos:

"Kun aikaisemmin oikeustapauksia tai ylimpien lainvalvojien ratkaisuja pidettiin velvoittavina, toiminnan motivaatio voi nyt olla keinojen etsiminen niiden kiertämiseksi. "

Tällainen toiminnan motivaatio on havaittavissa esimerkiksi perhe- ja laitoshoidon rajoittamistoimenpiteissä, perheiden jälleenyhdistämisen kehittämishankkeissa ja sijaishuollon laatusuosituksissa. Lainvastaisia käytäntöjä valheellisesti markkinoivien oletuksena ilmeisesti on, että kun valhe toistetaan tarpeeksi monta kertaa ja tarpeeksi monessa työpaperissa, siitä tulee totuus.

-Tuntuu, että lakeja ei tarvitse enää noudattaa. Niitä pidetään vain ohjeellisena hyvän käytöksen kirjana, Vantaan kaupungin sosiaali- ja potilasasiamies Miikkael Liukkonen on kertonut.

Missä viipyvät vastuu- ja korvausvelvoitteet ja julkiset merkinnät väärinkäytöksistä?

Eikö siis lastensuojelun ja muun sosiaalihuollon johdolle voisi jo asettaa asianmukaiset vastuu- ja korvausvelvoitteet toistuvista ja tahallisista väärinkäytöksistä?

Missä viipyy myös julkiset toimijat kattava, asiakaspalautteet ja valvontaviranomaisten huomautukset sisältävä rekisteri sote-palvelujen tuottajista?

Eikö STEA voisi asettaa sanktioita järjestöille, joissa ohjeistetaan lainvastaisiin käytäntöihin?

Monet sijaishuollon edunvalvojat esim. Pelastakaa Lapset ohjeistavat sosiaalityöntekijöitä ja perhehoitajia tapaamisrajoitusten väärään käyttöön: "Ensisijaista on kuitenkin tukea alussa lapsen/nuoren kiinnittymistä sijoituspaikan aikuisiin."

Oikeusasiamies on moneen kertaan todennut, " ettei lastensuojelulaki tunne sellaista siirtymä- tai rauhoittumisaikaa, jolloin lapsen tapaamisia tai muuta yhteydenpitoa olisi mahdollista vähentää tai tapaamisissa voitaisiin pitää taukoa sillä perusteella, että lapsen vakiintuminen säännönmukaisesti edellyttäisi sitä.

Lapsen yhteydenpitoa koskevilla ratkaisuilla tulee aina olla lain mukaiset perusteet, joiden taustalla on lapsen yksilölliset olosuhteet ja lapsen etu. Ainoastaan nämä perusteet voivat oikeuttaa tapaamisten vähentämisen myös sijoituksen alussa. (2833/3/13*, 2833/4/13*)"
”Vierihoito”, ”rauhoitusaika” tai ”kodinomainen sisähoito” eivät perustu lastensuojelulakiin ja ovat lainvastaisia (esim. 2595/4/12, 2833/13).

Onko Helsingin kaupunki ja Pelastakaa Lapset ry tietoinen, että käytäntö, jonka mukaan lapsella/nuorella on oltava turvallinen kiintymyssuhde (jota tuskin syntyy valikoimattomien ja alati vaihtuvien perhehoitajien takia) sijaisperheeseen, ennen kuin hän voi aloittaa vanhempiensa tapaamisen on lainvastainen?

Juuri vaatimus "kiintymyssuhteesta" ja "vakiintumisesta" sijaishuoltoon yhteydenpidon, koulunkäynnin tai terapiaprosessin ehtona johtaa usein lasten ja vanhempien laittomiin tapaamisrajoituksiin ja lasten koulutuksen ja terapioiden tarpeettomaan viivästymiseen ja sijoitusten pitkittymiseen.

Lastensuojeluasioissa oikeusturvavakuutus ei korvaa asiakkaille lastensuojelun lainvastaisesta toiminnasta aiheutuvia oikeudenkäyntikustannuksia, koska asiakkailla ei ole lastensuojelun prosesseissa mitään oikeusturvaa, elleivät he sellaista osaa itse hankkia. Lait sentään ovat yhä voimassa.

Käyttäkää siis oikeusapua kaikki siihen oikeutetut ja vedotkaa lakeihin, lastensuojelun ja vammaispalvelujen asiakkaat.

Olkaa yhteydessä, kehottaa lakiasiaintoimisto Kumpuvuori aiheellisesti.

Kannelkaa väärinkäytöksistä aluehallintovirastoihin, juristeille ja oikeusasiamiehelle kaikki sosiaalipalvelujen asiakkaat ja heistä välittävät- ajoissa!

https://www.avi.fi/web/avi/kantelun-tekeminen
https://www.oikeusasiamies.fi/fi/kuinka-kantelu-tehdaan-

Tukekaa lapsia ja perheitä- älkää lapsibisnestä.
Ajatelkaa ennen kuin äänestätte /lahjoitatte.

Lue myös:
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/suomeen-71-miljoonalla-uusi-hoivajatti-lapsi-laakari-vanhus-ja-turvapaikanhakijabisnes-yhdistyvat-humanan-coronaria-kauppojen-myota
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sosiaalihuollon-riskiryhmalaiset-saatava-kuriin
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/miksi-lastensuojelun-valvonta-epaonnistuu
https://www.lokakuunliike.com/elena-maria-uusitalon-blogi/yhteydenpito-on-ihmisoikeus-sen-rajoittaminen-ei-perustu-sosiaaliviranomaisen-nakemykseen-vaan-lakiin
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tarkista-omat-asiakirjasi
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelu-valehtelee-asiakkaiden-oikeuksista
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/esiintymiskieltoja-sossusirkuksessa-lastensuojelu-evaa-asiakkailta-lainvastaisesti-asiamiehet-ja-tukihenkilot
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/ajoissa-aluehallintovirastoon
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/suomi-teki-hoiva-alasta-kansainvalista-bisnesta-uushuutolaisuusverkostoissa-piiri-suuri-pyorii
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lasten-palveluiden-saatavuus-heikentynyt-ongelmana-laittomat-huostaanotot-ja-jaavit-palvelutarpeen-arvioinnit
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/vanhemmuudenarviointi-on-usein-jaavin-lapsibisnesyrittajan-tekemaa-sijaishuollon-asiakashankintaa
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/posti-voitti-lastensuojelun-perhetyon-kilpailutuksen-saalistajat-haistavat-lastensuojelun-haaskan
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/nuorten-ystavien-pohjolakodissa-alistamista-ja-laittomuuksia-ohjeistuksista-ei-valiteta
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/hoidolliset-huostaanototmedical-kidnappingskasvava-ongelma
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/munchausen-by-proxy-sijaishuollossa-tunnista-sijaisvanhempien-ja-sosiaalityontekijoiden-sairastuttama-lapsi
http://www.lokakuunliike.com/leeni-ikosen-blogi/hallinto-oikeudet-lastensuojelun-sokea-piste
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakirjat-osa-2-fabrikoitu-lastensuojelulausunto
http://www.lokakuunliike.com/raili-miettisen-blogi/avohuollon-tukitoimet-tuottavat-huostaanottoja
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/perhetyo-miten-valmistautua-kohtaamaan-perhetyontekija
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-perhepalvelut-selkokielella
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-tyomenetelmat-2-laiton-sijoitus-huostaanotto
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kunnat-ja-lastensuojelujarjestot-elavat-huostaanotoista
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/yksi-syrjaytetty-nuori-tuottaa-syrjayttajilleen-miljoonan
www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/talous-v-uushuutolaisuusverkostoissa-piiri-suuri-pyorii
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/talous-ii-lastensuojelujarjestot-bisneksen-syrjassa
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/talous-iii-vanhemmuudenarviointi-kasvavana-bisneksena
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lapsia-sijoitetaan-puuttuvien-mielenterveyspalvelujen-takia-ja-laakitaan-turhaan
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/torkea-seksuaalisen-hyvaksikayton-epaily-lastensuojelulaitos-purossa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/pariskunta-kaytti-sijoitettua-seksilelunaan-noin-puolella-laitosnuorista-seksuaalisen-vakivallan-kokemuksia
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/useimmat-kodin-ulkopuolelle-sijoitetut-jaavat-vaille-toisen-asteen-tutkintoa
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lapsen-paras-yhdessa-enemman-huostaanottoja
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/osa-lastensuojelulapsista-tiputetaan-tyhjan-paalle-18-vuotissyntymapaivana-huolimatta-sijaishuollon-miljardituesta
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-arviointi-on-oikeusturvariski
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tarkastetuissa-lastenkodeissa-ilmeni-vakavia-puutteita-lasten-koulutuksesta-ei-huolehdita
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kaltoinkohtelu-sijaishuollossa-jatkuu-kuntien-jarjestojen-ja-rayn-tuella
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/pihakoivu-lapsibisnesryppaan-tehokas-asiakashankinta-ja-rahastus
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/merikratos-oy-jaaviyksia-laittomuuksia-ammattitaitopuutteita
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/perhehoitokumppanit-suomessa-kestavasti-kehittyvaa-monikansallista-lapsibisnesta
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/pelastakaa-lapset-ry-syyttaa-vanhempia-lastensuojelun-epaonnistumisista
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sos-lapsikylan-perhekuntoutus-on-oikeusturvariski
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/helsingin-diakonissalaitos-veroparatiisikytkoksia-lapsibisnesta-hyva-veli-verkostoja
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelu-milapro-lapsibisnesryppaan-asiakashankkijana

Comments

Pelit ja leikit sosiaalityön välineinä- itku lyhyestä ilosta?

28/11/2018

Comments

Ketä ja mitä pelit ja taidelähtöiset menetelmät palvelevat?

Moni muistaa kuinka tipu Tip, kana Kot, kukko Lukko, ankka Vankka, hanhi Vanhin ja kalkkuna Talkkuna lähtivät kertomaan kuninkaalle että taivas putoaa. Joukkiota vastaan tuli kettu Pettu, joka kertoi oikotiestä kuninkaan luo. Kettu kuitenkin johdatti joukkion omaan pesäänsä ja söi heidät kaikki suihinsa.

Nyt Soccan kehittäjäsosiaalityöntekijä Tytti Hytti opastaa pelaamalla oikotien siihen kuinka ankka Vankka laihtuu, kalkkuna Talkkuna kasvattaa pesueensa oikein, hanhi Vanhin selviää vanhuspalveluissa ja kukko Lukko kuntoutuu kriminaalihuollossa.

Pelillisyys aikuissosiaalityössä on osa ESR-rahoituksen saanutta PRO SOS- hanketta, jonka tavoite on uudenlainen sosiaalityö ja kohderyhmä aikuissosiaalityön syrjäytetyimmät asiakkaat eli addiktit, maahanmuuttajat, pitkäaikaissairaat ja -työttömät ja lastensuojelun rampauttamat nuoret aikuiset ja heidän vanhempansa.

Sosiaalityön asiakkaat tarvitsevat keskimäärin kohtuuhintaisen asunnon, terveydenhuollon, koulutuksen, jolla saa työpaikan ja työpaikan, jonka palkka riittää elämiseen. Sen sijaan heille tarjotaan leikeiksi ja peleiksi naamioitua arviointia, joka johtaa ongelmia ylläpitäviin ongelmapalveluihin ja työllisyyskursseille, jotka eivät hyödytä muita kuin palveluntuottajia. Asiakkaat saavat koulutusta, kotouttamista, työharjoittelua ja kuntouttavaa työtoimintaa ja työvalmennusta, jotka eivät työllistä, mt- ongelmia ja päihteilyä ylläpitävää leimaavaa mt- ja päihdekuntoutusta ja perheiden hajottamiseen tähtäävää ja yhteiskunnan osallisuudesta syrjäyttävää vanhemmuudenarviointia, lastensuojelun perhetyötä ja koko lapsuuden mittaista sosiaalivankeutta perhehoidossa tai laitoksissa.

Asiakkaiden ja heidän tarvitsemiensa palveluiden (joita ei välttämättä ole olemassa/saatavilla ) väliin saadaan taiteen ja leikin varjolla ujutettua monta turhaa brändättyä toimijaa, menetelmää ja välinettä. Vaikuttaa siltä, että psykiatrian ja sosiaalityön palvelujärjestelmiä ei ole tehty asiakkaille vaan työntekijöiden arvostuksen, etujen ja hyvinvoinnin ylläpitoon.

Tytti Hytin ja Pekko Kähkösen mukaan peleistä voi tulla sosiaalityön uusi brändi ja peleistä puhumalla voidaan päästä tekemään identiteettityötä ja sen kautta voi aueta asiakkaan elämäntarina. Mitä tämä "identiteettityö" on ja mihin asiakkaan paljastunutta elämäntarinaa tarvitaan ja käytetään?

Hankkeen viestinnässä huomiopiste tuntuu jo siirtyneen asiakkaista ammattilaisiin. Lokakuun Liike epäilee, että erilaiset toimintamallit, leikit, kartat, pelit ja välineet eivät ole asiakkaita vaan ammattilaisia varten luotuja, koska ammattilaiset eivät osaa olla läsnä ja suhteissa asiakkaisiin ilman malleja ja välineitä ja tarvitsevat ansioluetteloihinsa jotakin innovatiiviselta kuulostavaa.

Sosiaalityön ajattelutavat, asiantuntijavalta, ennakko-olettamat, kontrolli, holhous ja urkinta luultavasti siirretään tai siirtyvät tahattomasti pelimaailmaankin.

Näyttää siltä, että asiakkaiden taiteenharjoitus samoin kuin tieto, pelaaminen ja leikit hyväksytään vain sosiaalityön asiantuntijoiden tuotteistamana, omistamana ja valvomana- silloin kun ne on valjastettu sosiaalityön eliitin akateemiseen meritoitumiseen, imagonrakennukseen ja rikastumiseen tai muodollista asiakasosallisuutta edellyttävän ESR-rahoituksen saamiseen.

Samoja asiakaskokemuksia, leikkiä ja taidetta ilman lastensuojelun toimijoita ja virallisia asiantuntijoita jakavat asiakkaiden omat sivustot määritellään " villiksi länneksi " tai "vihasivustoiksi".

Pelit, leikit ja taide urkinnan välineinä ja puuttuvien palvelujen korvikkeina

Sosiaalityössä, jossa pylpyrän pyöritys on perinteisesti korvannut asiakkaan kohtaamisen peleistä saattaa tulla myös puuttuvien palveluiden korvikkeita.

Sen sijaan, että asiakkaalle annettaisiin luvattu asunto, kotipalvelu, neurologian lähete, terapia, toimeentulotuki tai työpaikka, häntä peluutetaan, arvioidaan ja "aktivoidaan" mm. Kepeli-, Työnhaku-, Game of Life-, Spiral- tai Nestori Nurjamieli- peleillä.

”Toiminnallinen väline vuorovaikutuksen tueksi ” on osoittautunut harhaanjohtavaksi kiertoilmaisuksi peleiksi naamioiduille epätieteellistä psykoanalyyttispohjaista arviointia, urkintaa ja tulkintaa sisältäville sijaishuollon asiakashankinnan välineille.
Mainostettu vuorovaikutus on todellisuudessa asiantuntijan määrittely- ja tulkintavaltaa.

Lastensuojelun olosuhde- ja huostaanottotarpeen arvioinneissa on jo kauan käytetty sijaishuoltojätti Anglicaren alaisen St Luke´s Innovative Resources-keskuksen "lapsilähtöisen vuorovaikutuksen vahvistamiseksi" kehitettyjä välineitä, joista tunnetuin ja väärinkäytetyin lienee Nallikortti- peli.

Leeni Ikonen kertoo kirjassaan "Salassa pidettävä" mielenkiintoisen tositapauksen. Hallinto-oikeus hyväksyi erään perheen lasten huostaanoton perhetyöntekijöiden Nallekorttipeliin perustuvan kaltoinkohteluepäilyn perusteella.

Vaikka kaltoinkohtelua ei pystytty näyttämään toteen hallinto- oikeus hyväksyi huostaanoton pääperusteenaan se, että vanhemmat eivät olleet myöntäneet eivätkä ymmärtäneet syyllisyyttään. Lasten isovanhempien sijaishuoltajuus sivuutettiin samalla perusteella: isovanhemmatkaan eivät tunnistaneet eivätkä tunnustaneet oletettua kaltoinkohtelua.

Kun samoja huostattuja lapsia sitten sijaishuollossa oikeasti kaltoinkohdeltiin lyömällä kepillä ja sijaisvanhemmat myönsivät teon, lapsia ei siirretty pois pahoinpitelevästä sijaisperheestä, ja syyttäjä teki asiassa syyttämättäjättämispäätöksen todeten, että tärkeä yleinen tai yksityinen etu ei vaadi syytteen nostamista (Ikonen, 2013, 335-337).

Asiakasnäkökulmasta katsottuna sosiaalityön ongelma ei ole erilaisten menetelmien, välineiden tai muodollisten kuulemisten puute vaan se, ettei tarjolla ole asiakkaiden tarpeiden mukaisia palveluita ja se, ettei asiakasta päästetä osalliseksi, asiantuntijaksi ja päättäjäksi omaan asiaansa.
Esimerkiksi Tarja Hiltusen väitöskirja-aineistossa äitien toipuminen tapahtui pikemminkin sosiaalipalvelujärjestelmästä huolimatta kuin sen ansiosta mm. omien vanhempien, terapian, vertaistuen tai hengellisen heräämisen tuloksena (Hiltunen, 183, 203).

Hytti myöntää, että asiakkaan elämäntarinaa läpikäyvä pelillinen menetelmä sopisi hyvin aikuisen asiakkaan arviointiin (Talentia, 7/2017, 16).

Hän ei kysy miksi tai ketä varten asiakasta ylipäätään pitää arvioida eikä kyseenalaista uskomusta, että sosiaalityöllä olisi tarvittava etiikka, ekspertiisi ja epistemologia tiedonhankintaan ja arviointiin.

Juuri asiakkaiden (toimintakykyn, kuntoutustarpeen, lastensuojelun- ja sijaishuollontarpeen) arviointiin pelejä ja taidelähtöisiä menetelmiä varmasti tullaan käyttämäänkin.

Pelit, leikit ja taide asiakkaan arvioinnin välineinä

Perustellusti voi kysyä onko leikillisyys/pelillisyys uusi harhaanjohtava eufemismi sosiaalityölliselle arvioinnille, tiedonhankinnalle ja riski- ja salaseulaukselle?

Aiotaanko oletettua ylisukupolvista traumaa tai muuta vikaa asiakkaista etsivistä tylsistä peleistä ja asiakkaiden arviointitottelevaisuudesta tehdä uusia välineitä erotella apua ansaitsevat köyhät apua ansaitsemattomista?

Onko "leikillisyyden", "pelillisyyden" ja "taiteellisuuden" tarkoitus tehdä arvioinnista vähemmän ilmeistä ja pelottavaa; muokata pelkääviä asiakkaita ja kanteluviranomaisia myötämielisemmiksi epätieteellisille ja kotikutoisille arvioinneille?

Onko leikistä/ pelistä tulossa samanlainen syötti kuin leipäjonon leivästä sosiaalipalvelujen lypsylehmiksi pakotettaville asiakkaille?

Kun Diakonissalaitoksen ja muiden Helsingin kaupungin yrityskumppaneiden asiakashankinta ei onnistunut leivänjaon kautta, nyt asiakashankintaa yritetään leivän sijaan sirkushuveilla?

Ruokajakelu- uudistusta ajava ja leipäjonolaisia yhteisruokailuihin ja Helsingin kaupungin ja Diakonissalaitoksen palveluihin painostava nuorten palvelujen ja aikuissosiaalityön johtaja Leena Luhtasela (26.11.2018) puhuu pelillisyyden kommenttipuheenvuorossaan sosiaalityön brändin kirkastamisesta, tiedolla johtamisesta, osallistujien oikeudenmukaisesta kohtelusta ja sosiaalisesta raportoinnista.
Luhtasela itse raportoi lehdistölle kuinka Helsingin kaupungin kuntouttavaan työtoimintaan pakotetuilta riistetty ateria-etu saattoi olla liiankin hyvä porkkana, joka piti asiakkaita palvelussa ilman halua siirtyä eteenpäin "oikeille työmarkkinoille", (jotka saattavat olla olemassa vain Luhtaselan mielikuvituksessa).

Ilon, luovuuden ja ymmärryksen kartuttamisen tai kontrollivapaan ja kiireettömän tilan luomisen sijaan taidetta samoin kuin leikillisyyttä/pelillisyyttä pyritään sosiaalityössä valjastamaan arvioinnin ja asiakashankinnan lisäksi myös sijaishuollon ja sosiaalialan työntekijöiden ammatillisen edunvalvonnan välineiksi. Niistä on hyötyä työntekijöille ja lastensuojelun yksiköille kun tavoitellaan innovatiivisuuden imagoa, ESR- rahoitusta, laatupalkintoja ja asiantuntijastatusta.

Vapauteen, ajattelun ja tunteiden herättämiseen, vanhan ja tavanomaisen ajattelun kyseenalaistamiseen ja todellisuuden uusiin ja tuoreisiin tulkintoihin pyrkivä taide ja leikillisyys sopii huonosti päinvastaisia pyrkimyksiä omaavan sosiaalityön esim. lastensuojelun palvelukseen.

Taide ja leikki ovat perusoikeuksia- ei kontrollin koristeita

Taiteen vapaus on liki unohtunut perusoikeus. Taiteen vapaus on sekä torjuntaoikeutta että turvaamisoikeutta ja ennenkaikkea taiteilijan mahdollisuutta toteuttaa itseään ja vapautta valita teoksen muoto. Taiteen vapauden voi nähdä myös yleisen ilmaisuvapauden takaavan perustuslain yleisen sananvapauden erityisenä laajennuksena.
Pauli Rautiaisen (2007,125) mukaan taiteen vapauden ydinsisällöksi voidaan kiteyttää julkisen vallan velvollisuus olla puuttumatta taiteelliseen toimintaan (taiteen valmistamiseen, jakeluun ja vastaanottoon).

Monissa sosiaalityön taidelähtöisissä projekteissa tavoitteena ei tunnu olevan vapaus, uuden etsiminen ja konventionaalisen kyseenalaistaminen vaan kontrollin ja konventionaalisen koristelu ja kasvojenpesu taiteen ja leikin avulla.

Pelastakaa Lapset ry:n SILTA- ja PERHOS- ryhmissä taidelähtöinen "yhdessä tekeminen" on tarkoittanut aarrekarttojen ja valokuvien liimaamisen lomassa tapahtuvaa vanhempien painostamista hyväksymään lainvastainen pysyvä huostaanotto.

Suomessa insestiepäilyjä on usein selvitetty perheneuvoloissa taidelähtöisillä ja toiminnallisilla menetelmillä- katastrofaalisin tuloksin. Psykoanalyyttisesti orientoituneet psykologit ja psykiatrit eivät ole pystyneet ennakko-olettamansa vuoksi kuuntelemaan ja analysoimaan, mitä lapsi itse kertoo.

Lastensuojelu on koko historiansa ajan ollut taiteen ja vapaan itseilmaisun pahimpia vihollisia ja on sitä yhä edelleen.
Taiteilijan työhön kuuluva epävarmuus ja epäsäännöllisyys on lastensuojelussa tulkittu vakiintumattomuudeksi, struktuurittomuudeksi ja lapsen kasvun ja kehityksen vaarantamiseksi ja uuden etsiminen ja konventioiden kyseenalaistaminen mielenterveyden häiriöksi ja viranomaisvastaisuudeksi.

Sosiaalityölliseen taidetyöskentelyyn usein sisältyvä positiivisuuden (asiantuntijan puolelle asettumisen) pakko ja onnellisena loppuun asti (Happily ever after)- normi toiseuttaa, syyllistää ja vaientaa palvelujärjestelmän väkivallan kanssa tuskailevat- ja jättää heidät yksin.

Lastensuojelun diskurssien, menetelmien ja asiakirjojen keskeinen ja usein ainut funktio tuntuu olevan legitimoida lastensuojelussa työskentelevien oikeus puuttua puuttumista vastustavan lapsen ja vanhemman elämään ja olla siinä läsnä eli oikeuttaa työntekijän haluttomuus ja/tai kyvyttömyys erottaa omia tarpeitaan asiakkaiden tarpeista (=mentalisaation häiriö).

Osallistuminen sosiaalityön "osallistaviin" projekteihin noudattaa kuntouttavan työtoiminnan eetosta: osallistuminen ei ole asiakkaille vapaaehtoista mutta palkkaa ei makseta koskaan. Osallistuminen hämärään projektiin tai ryhmään voi olla sosiaalityöntekijän ehdottama "aktivointitoimenpide" tai "avohuollon tukitoimi ", jolla asiakas todistaa " yhteistyökykyisyytensä" ja josta kieltäytyminen voi tarkoittaa kovenevaa kontrollia, karenssia tai lasten huostaanottoa.

Sakari Timosen mukaan "aktiivisuudeksi hyväksytään vain TE-toimiston itse järjestämä tai ostopalveluna yrityksiltä hankkima koulutus tai muu työllistymistä edistävä palvelu. Aktiivisuuden täyttämiseksi ei riitä, että TE-viranomaiset ovat itse myöntäneet hankkeelle avustusta tai että se saa muuta julkisen sektorin rahoitusta. Vaikka saataisiin kuinka hyviä tuloksia tahansa, niin on aktivoiduttu väärin ja tukea leikataan. Tämä järjettömyys johtuu siitä, että aktiivimallia valmisteltaessa päämääränä oli tukien leikkaaminen."

Monet lastensuojelun menetelmällistetyn urkinnan kohteeksi joutuneet jakavat Tiina- äidin huomion:

"Olimme aivan julkista riistaa kaikille. Meillä ei ollut minkäänlaista yksityisyyden suojaa. Koska tahansa saattoi kuka tahansa soittaa ja ehdottaa mitä vain. Numeroni ja tietoni olivat yleisessä jaossa.

Meihin kohdistetut viranomaistoimenpiteet tuntuivat rajattomilta, jos sopii käyttää tuota monista huostaanottohakemuksista tuttua, vanhemmuuden laatua määrittelevää sanaa."

Taide ja leikki edellyttää kontrollista vapaiden tilojen luomista ja ylläpitoa

Taiteen tai leikin edellyttämää kiireetontä, pakotonta ja kontrollista vapaata tilaa ei voi löytyä järjestelmistä ja tiloista, joissa kaikilla on ilmoitus-, kirjaamis-, raportointi- ja todistamisvelvoite ja ammatillisuus-, ansaitsemis-, menestymis-, pätemis-, selustanvarmistus-, kollegalojaliteetti- ja kasvojensäilytyspakko.

Mirka Linnan (2016) haastattelemien sosiaalityöntekijöiden mukaan luovia menetelmiä käytettiinkin lähinnä tiedonkeräämisenä lapsen elämästä ja vain harvat sosiaalityöntekijät käyttivät menetelmiä lapsen itseilmaisua tukevasti tai traumaattisten asioiden käsittelyä mahdollistavina elementteinä.

Taiteilijoiden kannattaa suhtautua varauksella tiedonhankintaan valjastettuun lastensuojelun peli- ja taidetyöskentelyyn ja selvittää miksi ja mitä tietoa halutaan, ketä varten sitä hankitaan ja miten tietoa tuotetaan.

Taidetta tai leikkiä ei pidä valjastaa tuottamaan tietoa asiakirjojen täydennystä varten, vaan lähtökohtaisesti aina yksilöä varten (Känkänen, 2013, 111).

Taiteen ja leikin valjastaminen sijaishuoltobisneksen lihottamiseen ja sosiaalihuollollisen vapaudenriiston tai vapaudenriistoon sopeutumisen välineeksi on jo hybristä, josta pitäisi rangaista.

Sosiaalista sirkusta kehittäneen Petra Malinin mukaan "ensimmäinen osallisuuden aste ja askel on tunnustaminen (recognition), se, että asiakas on joku, joka työntekijän tulee huomioida. Jos työntekijä ei anna mitään itsestään, tunnustaminen ei ole mahdollista".
Malin havaitsee aivan oikein, että vaativa fyysinen yhteisharjoittelu taatusti estää luokkaylenkatsetta ja koppavaa paremmin- ja puolestatietämistä ja fyysinen riski auttaa luomaan luottamusta.
Malin ei kuitenkaan huomaa, että itsensä piilottaminen asiantuntijanaamion taakse ja yhteisen ihmisyyden kieltäminen on edelleenkin sosiaalityön ammatillisuuden kyseenalainen ihanne.
Miksi luottamuksen synnyttämiseen tarkoitettuja fyysisiä yhteisponnistuksia pitää tehdä asiakkaiden arjesta irrallaan erillisissä erityisprojekteissa? Eikö riittävä luottamuksen syntymiseen tarvittava riski ja ponnistus voisi syntyä myös viemällä asiakkaan erityislapset retkelle tai laitokseen unohdettu mummo ulkoilemaan?

Mirja Satka puolestaan on oikeassa siinä, että perinteinen sosiaalityö on tullut tiensä päähän.

Kaikki pyhäpuhe sosiaalityön leikillisyydestä, luottamuksesta, osallisuudesta, kehittämisestä ja uudistumisesta on kuitenkin turhaa niin kauan kun asiakkaan ja työntekijän ensikohtaamisessakin on oikeussuojan varmistamiseksi ja asiakirjafabrikoinnin estämiseksi oltava mukana asiakkaan oma tukihenkilö, juristi tai äänityslaitteet.

Sosiaalityön kykyviisarin olisi syytä nitkahtaa ensin pois rosvosektorilta, jotta asiakkaat uskaltautuvat pyörittämään Soccan uusia onnenpyöriä.

#Socca #PROSOS #taidelähtöisetmenetelmätlastensuojelussa #pelitjaleikitsosiaalityönvälineinä #pelillisyysjaleikillisyysarvioinninapuna #pelillisyys #leikillisyys #TyttiHytti #MirjaSatka #PetraMalin #PekkoKähkönen #LeenaLuhtasela #kuntouttavatyötoiminta

Lue myös:

https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/aikuissosiaalityon-asiakkaat-saavat-omat-nallekortit
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/taidelahtoiset-menetelmat-lastensuojelussa-urkintaa-ja-manipulointia
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tunnista-lastensuojelun-arviointibisneksen-valkopesuyritykset
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/monitoimijainen-arviointi-unohtaa-perheiden-oikeusturvan
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-arviointi-on-oikeusturvariski
https://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/sosiaalityonpsykiatrian-palvelujarjestelmia-ei-tehty-asiakkaille-vaan-mm-keskiluokkaisten-rouvien-paistattelupaikaksi

Comments

Sijaishuollon uudet laatusuositukset varmistavat sijaishuollon ongelmien jatkumisen

26/11/2018

Comments

Sijaishuollon edunvalvonta varmistettu- perheiden kustannuksella

Sijaishuollossa olevien lasten oikeusturvaa ollaan vahvistamassa.

Sijaishuoltoon on kehitetty myös uudet laatusuositukset.

Laatusuositusten periaatteiksi on sovittu:

asiakkaiden ihmisarvo ja perusoikeudet,
lapsen etu, joka takaa a)tasapainoisen kehityksen ja hyvinvoinnin sekä läheiset ja jatkuvat ihmissuhteet b) mahdollisuuden saada ymmärtämystä ja hellyyttä sekä iän ja kehitystason mukaisen valvonnan ja huolenpidon c) taipumuksia ja toivomuksia vastaavan koulutuksen d) turvallisen kasvuympäristön ja ruumiillisen sekä henkisen koskemattomuuden e) itsenäistymisen ja kasvamisen vastuullisuuteen f) mahdollisuuden osallistumiseen ja vaikuttamiseen omissa asioissaan sekä g) kielellisen, kulttuurisen ja uskonnollisen taustan huomioimisen.
vuorovaikutus
ammattihenkilöstön työn laatu
vastuulliset päätökset ja toimintakulttuuri, jonka pitäisi sisältää lapsi- ja perhelähtöisyys ja hyvän hallinnon oikeusperiaatteet erityisesti suhteellisuusperiaate (lievimmän riittävän puuttumisen periaate)

Valmisteluryhmän mukaan myös kokemusasiantuntijat on otettu mukaan mutta heidän panoksensa ei juuri näy pyhä- ja pötypuhetta pursuavassa esityksessä, jossa on täsmälleen samat ongelmat kuin edellisissäkin laatusuosituksissa .

Suositukset on kehitetty johtamisen ja kehittämisen tueksi kunnille, jotka eivät noudata edes voimassaolevaa lainsäädäntöä (esim. kuntouttava työtoiminta), joten miksi ihmeessä ne noudattaisivat pelkkiä suosituksia, joiden noudattamatta jättämisestä ei seuraa yhtään mitään.

Kyseenalaista on myös kehittää mitään johtamisen tueksi kun lastensuojelussa johtamista ei ole ylipäätään havaittavissa.

Suosituksia voisi ehkä käyttää laatustandardien ja -palkintojen luomiseen, mutta se edellyttäisi lastensuojelun onnistumisen määrittelyä joksikin muuksi kuin huostaanotoksi ja loukkaisi kuntien pitkää perinnettä savustaa asiakkaiden kunnioittamat, lainkuuliaiset ja osaavimmat ulos viroistaan ja palkita pahantekijät elinikäisillä suojatyöpaikoilla.

Sijaishuoltoyrittäjien ja - järjestöjen edunvalvojat ovat vallanneet myös lastensuojelun tutkimus- ja kehittämistoiminnan, joka perustuu moralistisiin virhepäätelmiin. Suositukset ja johtopäätökset sijaishuollon laadusta ja valvonnasta vedetään sen perusteella miten asioiden tulisi olla / kuvitellaan olevan.

Suositusten laadintaprosessia hallitsee jälleen kerran tyypillinen sijaishuollon bisnestoimijoiden ja muiden edunvalvojien yliedustus, joka takaa sen, että lakeja tulkitaan sijaishuollon eduksi ja lasten ja perheiden vahingoksi.

Jääviyden lisäksi ongelmana on, että suositukset eivät ole velvoittavia, suositusten tai edes lakien vastaisille päätöksille ei ole toimivia oikeussuojakeinoja eikä oikaisumahdollisuuksia eikä suositusten operationaalistettavuutta ole mietitty.

Lisäksi valvonta jätetään jälleen kautta linjan sijaishuoltotoimijoiden omavalvonnan varaan eli retuperälle.

Sijaishuollon asiakaslähtöisten laatusuositusten ruudukoista puuttuvat asiakkaat eli lapset ja vanhemmat, jotka ovat pelkkiä toimenpiteiden ja tietämisen kohteita. Arvioijina ja paremmin- ja puolestatietäjinä toimivat mm. lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä, perhehoitaja, perhehoitajan sosiaalityöntekijä, laitoshoitaja, laitospalvelun tuottaja ja maakunnan liikelaitos. Millä ja kenen antamalla mandaatilla ja legitimiteetillä?

Sijaisvanhempien ja heidän edunvalvojikseen ryhtyneiden sosiaalityöntekijöiden harkinta- ja tulkintavalta yhdessä lastensuojelulain porsaanreikien kanssa jyrää ja murentaa lasten ja perheiden lakisääteiset oikeudet.

Lakeja tulkitaan sijaishuoltoyrittäjän eduksi ja perheen vahingoksi

Suositukset mahdollistavat perheiden jälleenyhdistämisen laiminlyöntien jatkamisen ja jopa laiminlyönneistä palkitsemisen. Huostaanotot on mahdollista pidentää lainvastaisesti koko lapsuuden aikaisiksi. Tässä kohdassa näkyy erityisen hyvin sijaishuollon edunvalvojien tarve tulkita lainsäädäntöä sijaishuollon liiketoiminnan eduksi. Työryhmän mukaan " Perheen jälleenyhdistämisessä on huomioitava muiden lapsen edun arviointiin vaikuttavien tekijöiden lisäksi mm. sijaishuollon kestoaika sekä lapsen ja sijaishuoltoa antavan välillä vallitsevan kiintymyssuhteen laatu".

He eivät kerro, että aiemman yhteydenpidon puuttuminen (yleensä sijaisvanhempien asettamien laittomien tapaamisrajoitusten ja vieraannuttamisen takia) ei ole peruste perheen jälleenyhdistämisen laiminlyömiselle.

Lapsen olosuhteiden vakiinnuttamispyrkimys ei sinänsä ole riittävä huostassa pidon jatkamisen peruste korkeimman hallinto-oikeuden mukaan. (Ahoniemi, 2014, 39).

Euroopan ihmisoikeussopimuksen noudattamista valvova Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on ratkaisukäytännöissään korostanut huostaanoton luonnetta väliaikaisena toimenpiteenä, joka on lopettava niin pian kuin olosuhteet sallivat ja jonka aikana käytettävien lastensuojelutoimenpiteiden tulee olla sopusoinnussa perheen jälleenyhdistämiseen tähtäävän päämäärän kanssa, kertoo Maria Ahoniemi julkisoikeuden alan tutkielmassaan Perheen jälleenyhdistämisen periaate, lapsen etu ja sijaishuollon järjestäminen (2014).

Suomen valtio on saanut ihmisoikeustuomioistuimelta moitteita siitä, että viranomaiset eivät ole aktiivisesti pyrkineet jälleenyhdistämään perheitä huostaanoton jälkeen.
Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen mukaan viranomaisten on ryhdyttävä perheen jälleenyhdistämistä tarkoittaviin toimenpiteisiin heti, kun se on kohtuudella toteutettavissa (mt., 83). Perheen jälleenyhdistämiseen tulee ryhtyä vuosienkin huostassapidon jälkeen, mikäli ei ole näyttöä selvästä lapsen edun vastaisuudesta.

Suomalaisessa sijaishuollossa vallitsee merkillinen käytäntö perustella uusia lainrikkomuksia menneillä rikkomuksilla. Samalla tavoin kuin laittomasta kiireellisestä sijoituksesta tulee laittoman huostaanoton peruste, sijoitettujen ja vanhempien yhteydenpidon tukematta jättäminen ja perheen jälleenyhdistämisen laiminlyönti katsotaan perusteeksi uusiin laiminlyönteihin eli perheen jälleenyhdistämisen viivyttämiseen ja estämiseen.
Sijaishuoltoyrittäjä voi saada laittomista tapaamisrajoituksistaan ja vieraannuttamisestaan palkinnon koko lapsuuden mittaisen huostaanoton muodossa.

Vanhempien asiakassuunnitelmat on edelleen mahdollista jättää kokonaan tekemättä, kuten tapana on ollut.

Lastensuojelun edunvalvojien määräämisessä voidaan edelleen käyttää ja jopa suositellaan käytettäväksi lain hengen vastaisia perusteita. Suositukset mahdollistavat lastensuojelun edunvalvojien koordinoimattoman, valvomattoman, usein tuloksettoman ja jopa lainvastaisen toiminnan jatkumisen.
"Lapselle tulee määrätä edunvalvojan sijainen, jos lapsen huoltaja on passiivinen, ei voi toimia puolueettomasti tai muuten lapsen edun mukaisesti". Tällä mielivaltaisella kriteerillä jokaiselle lapselle voidaan määrätä vanhempien oikeuksia kaventava lastensuojelun edunvalvoja.

Perhehoidon valvontapuutteet saavat jatkua entisellään. Käytännössä sijaisvanhempia ei valvo eikä myöskään tule valvomaan mikään instanssi. Laatusuositustyöryhmä kertoo, että "Valvira ja aluehallintovirastot eivät valvo toimeksiantosuhteessa toimivia perhehoitajia eikä valvonta kuulu suoraan myöskään oikeusasiamiehen tai oikeuskanslerin valvonnan piiriin ", mutta " lastensuojeluviranomaisen toimintaan kohdistuvan valvonnan kautta valvonta voi kohdistua myös perhehoitoon".

Pahin puute suosituksissa on, ettei se kiinnitä riittävästi huomiota sosiaalityöntekijöiden ja kuntien tapaan siirtää arviointi- ja valvontatehtäviään lainvastaisesti lapsibisnesyrittäjille ja - järjestöille, joka on johtanut ja johtaa myös tulevaisuudessa huostaanottojen kasvuun ja sijoitusaikojen pidentymiseen, perheen jälleenyhdistämisen laiminlyönteihin ja epätarkoituksenmukaisiin ja kalliisiin "tukitoimiin".

Moniammatillinen yhteistyö onkin monoammatillista sooloilua

Laatusuosituksissa hoetaan mantraa moniammatillisen yhteistyön kaikkivoipaisuudesta. Moniammatillisuus nähdään tiimin kaltaisena käsitteenä, joka ratkaisee organisaation ongelmat jollain maagisella tavalla vain termejä käyttämällä.

Jokainen edes muutaman kerran lastensuojelun moniammatilliseen kokoukseen osallistunut huomaa pian että lastensuojelussa:

1)Moniammatillinen yhteistyö ei ole moni- vaan monoammatillista. Sitä hallitsee yksi ammattiala: lastensuojelu.
2)Moniammatillinen yhteistyö ei ole ammatillista- toiminnassa eivät toteudu minkään ammattikunnan ammattieettiset ohjeet.
3)Moniammatillinen yhteistyö ei ole yhteistyötä, vaan lastensuojelun sooloilua ja hallintavaltaa.
4)Moniammatillinen yhteistyö ei ole työtä vaan työnteon eli asiakkaan tarpeenmukaisen auttamisen välttelyä.

Moniammatillinen yhteistyö onkin harhaanjohtava kiertoilmaisu ryhmämuotoiselle viranomaiskiusaamiselle, jossa eri ammattikuntien usein ammattitaidottomat edustajat hankkivat helppoja suoritteita kiusaamalla kansalaisia kukin kykyjensä ja halujensa mukaan.

Toiminnan eetos näkyy asiakkaiden ihmisoikeuksien polkemisena, halveksuntana ja työntekijöiden ylimielisyytenä vuorovaikutuksessa; virheellisinä ja lapsen edun vastaisina päätöksinä ja vihamielisenä, väärinkäytöksiä tehtailevana toimintakulttuurina:
https://www.lokakuunliike.com/mieron-blogi/hki-66-lastensuojelun-sijaishuollon-johdosta-ei-ainakaan-kunnioita-eduskunnan-oikeusasiamiehen-kanslian-oikeusohjeita-tama-tulee-kalliiksi-meille

Mitä suositukset auttavat kun kaupungit yrittävät kumota asiakkaiden oikeusturvan useampaan kertaan ja sijaishuollon sosiaalityöntekijät tekevät toistuvasti ja tarkoituksella lainvastaisia päätöksiä vaikka tietävät, että esim. sijoitetun yhteydenpidon perusteeton estäminen omaisiin on YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen ja sijaishuollon ohjeiden, YK:n lapsen edun määrittelyohjeistuksen, lastensuojelulain ja hyvän hallinnon periaatteiden vastaista?

Sijoitettujen oikeusturvaa parantaisivat suositusten sijaan huostaanotto-oikeudenkäyntien siirto käräjäoikeuksiin, valvonta ja toimivat valitusreitit, julkinen valvontaviranomaisten huomautukset sisältävä rekisteri lastensuojelun palveluntuottajista, mahdollisuus lainvastaisten päätösten nopeutettuun ja ilmaiseen oikaisuun, automaattinen hyvitys väärinkäytöksistä ja sosiaalihuollon työntekijöiden vastuu- ja korvausvelvoitteiden uudistaminen.

Miksi lastensuojelun asiakkuuteen sysättyjen lasten ja vanhempien perusoikeuksien rikkominen voi jatkua vuodesta toiseen?

Jäävit jäsenet ja materiaalit tuottavat jäävejä suosituksia

Syy sijoitettujen olemattomaan oikeusturvaan löytyy poliittisen tahdon lisäksi itse työryhmistä ja niiden käyttämistä lähdemateriaaleista:

Laatukriteerit on laadittu osana Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmaa vuoden 2018 aikana THL koordinoimana läheisessä yhteistyössä LSKL:n ja maakuntien Lape-hankkeiden sijaishuollon asiantuntijoiden kanssa.

Laatukriteerien luonnostelussa on hyödynnetty lisäksi mm. seuraavia materiaaleja:

* Lastensuojelun laatusuositukset (Lavikainen ym. 2014) jonka työryhmässä oli Lavikaisen lisäksi mm. Sijaishuollon edunvalvontajärjestöistä koostuvan Lastensuojelun Keskusliiton Hanna Heinonen (vakava jääviysongelma) Soccan kehittäjäsosiaalityöntekijä Laura Yliruka (jääviysongelma), THL:n ja Nuorten Ystävien Mikko Oranen (vakava jääviysongelma), Perhehoitoliiton puheenjohtaja Aila Paloniemi (vakava jääviysongelma), Sosiaalityöntekijöiden ammattiyhdistys Talentian Laura Lindeberg (vakava jääviysongelma).

* Hyvä perhehoito –työryhmä – Perhehoitolain toimeenpanon tuki (2017). Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2017:25. Hyvä perhehoito- työryhmässä toimivat mm.:
Perhehoitoliiton Pirjo Hakkarainen (vakava jääviysongelma), Perhehoitoliiton Maria Kuukkanen (vakava jääviysongelma) Ammatillisten Perhekotien liiton Jaana Metsänen (vakava jääviysongelma), Perhehoiton edunvalvontajärjestö Pesäpuu ry:n Jaana Pynnönen (vakava jääviysongelma), THL:n ja Pesäpuu ry:n Tarja Heino (vakava jääviysongelma), LSKL:n Hanna Heinonen (vakava jääviysongelma), Kainuun SOTE- yhtymän sosiaalityöntekijä ja SAS- ohjaaja Ritva Kaikkonen (jääviysongelma), Satakunnan lastensuojelun Marketta Raivio (vakava jääviysongelma) ja Oulun Auta lasta ry:n Anne- Maria Takkula.

* Pääosin sijaishuollon edunvalvontajärjestöistä koostuvan Lastensuojelun Keskusliiton julkaisut (kuten Laiturikriteerit ja Sattumuksia vai suunnitelmallisuutta -julkaisu)

* Sijaishuollon yrittäjän ja edunvalvontajärjestö SOS- lapsikylän ja pääosin sijaishuollon edunvalvontajärjestöistä koostuvan LSKL:n Quality4Children laatustandardit (2007; FICE, IFCO ja SOS-Lapsikylät, Lastensuojelun Keskusliitto Suomesta)

* Mikä jälki jää? -jälkihuolto-opas ja 10 teesiä jälkihuollosta (FICE),jonka työryhmä on: Porin sosiaalityöntekijä, Satakunnan lastensuojelun kehittämisyksikön Teija Aaltonen (jääviys), EHJÄ ry:n Kai Laitinen (vakava jääviys), Ammatillisten perhekotien liiton Kari Kokko (vakava jääviys ), Lausteen perhekuntoutuskeskuksen Juha Oksanen (vakava jääviys), Helsingin lastenkotitoiminnan päällikkö Minna Pitkänen (vakava jääviys), Valtion koulukotien Matti Salminen (vakava jääviys) ja Kouvolan kaupungin lapsiperheiden sosiaalityön palveluvastaava Ritva Seppälä, Lastensuojelun Keskusliiton Tiia Hipp (vakava jääviys), lastensuojelun johtava sosiaalityöntekijä Saana Pukkio (jääviys).

Raporttiin on otettu koristeeksi (tokenismi) perhehoidon edunvalvontajärjestö Pesäpuu ry:n valikoimien kokemusasiantuntijoiden "Suojele unelmia, vaali toivoa" Nuorten suositukset lastensuojelun ja sijaishuollon laadun kehittämiseksi (2012) ja Lasten laatusuositukset perhehoitoon. Tavallista arkea ja kilttejä aikuisia (Pesäpuu & Espoon kaupunki 2016).

Kokemusasiantuntijahankkeista väitöskirjan tehnyt Taina Meriluoto väittää, että kokemusasiantuntijahankkeissa pyritään ensisijaisesti tuottamaan kokemusasiantuntijoista konsensushakuisia yhteistyökumppaneita, joita käytetään oikeuttamaan muualla tehdyt päätökset ja tavoitteet ja rajamaan epätoivottu osallistuminen ulos hankkeista. Kokemusasiantuntijoiden käyttö voi siis epäpolitisoida vaikeita kysymyksiä ja luoda valheellisen kuulemisen kuplan.

Miksi sijaishuollon laatusuosituksia laatimassa on enimmäkseen jäävejä, perheiden oikeusturvan romuttamiseen esim. pysyviin huostaanottoihin keskittyneiden järjestöjen edustajia?

On selvä, ettei mitään parannuksia ole luvassa niin kauan kun ryhmistä puuttuvat perheiden valitsemat perheiden edustajat, riippumattomat tutkijat ja oikeusoppineet ja lähdemateriaaleista ajantasaiset, kriittiset ja riippumattomat tutkimukset.

Tämänkin työryhmän hinnalla olisi voitu perustaa AVI:in pari perhehoidon valvojan virkaa valvomaan nyt täysin vaille valvontaa jääviä sijaisvanhempia.

Lue myös:
https://thl.fi/fi/web/lastensuojelun-kasikirja/tyoprosessi/lastensuojelun-laatusuositus
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/miksi-lastensuojelun-valvonta-epaonnistuu
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-kehittamisen-ihanteet-ja-todellisuus
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kehittamispuhetta-vai-apua-perheille
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/rimpela-pyhapuheesta-pitaa-siirtya-rakenteiden-vahvistamiseen
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/hackneyn-mallin-negatiiviset-seuraukset-nakyvat-jo
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/perhehoidon-mallinnusta-vai-edunvalvontaa
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/perhetyon-ja-kuntoutuksen-jasentaminen-sisaltoelementtien-avulla
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/monitoimijainen-arviointi-unohtaa-perheiden-oikeusturvan
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lapsen-paras-yhdessa-enemman-turhia-lastensuojeluilmoituksia-ja-jaaveja-arviointeja
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lskln-vakivaltatyon-opas-eli-kuinka-lyoda-lasta-oikein
http://www.lokakuunliike.com/raili-miettisen-blogi/avohuollon-tukitoimet-tuottavat-huostaanottoja
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/perhetyo-miten-valmistautua-kohtaamaan-perhetyontekija
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-perhepalvelut-selkokielella
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-tyomenetelmat-2-laiton-sijoitus-huostaanotto
https://www.lokakuunliike.com/ll-ulkomaat/huostaanotettuja-lapsia-huutokaupataan-kuin-karjaa-jopa-7000-punnan-viikkohintaan-mainoksissa-kerrotaan-lasten-arkaluontoisia-asioita
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lasten-palveluiden-saatavuus-heikentynyt-ongelmana-laittomat-huostaanotot-ja-jaavit-palvelutarpeen-arvioinnit
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/vanhemmuudenarviointi-on-usein-jaavin-lapsibisnesyrittajan-tekemaa-sijaishuollon-asiakashankintaa
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/posti-voitti-lastensuojelun-perhetyon-kilpailutuksen-saalistajat-haistavat-lastensuojelun-haaskan
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/nuorten-ystavien-pohjolakodissa-alistamista-ja-laittomuuksia-ohjeistuksista-ei-valiteta
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/hoidolliset-huostaanototmedical-kidnappingskasvava-ongelma
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/munchausen-by-proxy-sijaishuollossa-tunnista-sijaisvanhempien-ja-sosiaalityontekijoiden-sairastuttama-lapsi
http://www.lokakuunliike.com/leeni-ikosen-blogi/hallinto-oikeudet-lastensuojelun-sokea-piste
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lapsen-etu-ei-toteudu-lastensuojelussa-eika-hallinto-oikeuksissa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/attendo-jatkaa-ahneuden-tiella
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelu-milapro-lapsibisnesryppaan-asiakashankkijana
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/hupipornoa-mehilaisen-lastensuojelulaitoksessa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kuopio-maksaa-lahes-50-000-euroa-perheen-hajottamisesta-ja-noyryyttamisesta-sitran-rahoittamassa-perhekuntoutuksessa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/torkea-seksuaalisen-hyvaksikayton-epaily-lastensuojelulaitos-purossa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/pariskunta-kaytti-sijoitettua-seksilelunaan-noin-puolella-laitosnuorista-seksuaalisen-vakivallan-kokemuksia
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/pihakoivu-lapsibisnesryppaan-tehokas-asiakashankinta-ja-rahastus
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/merikratos-oy-jaaviyksia-laittomuuksia-ammattitaitopuutteita
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/perhehoitokumppanit-suomessa-kestavasti-kehittyvaa-monikansallista-lapsibisnesta
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/pelastakaa-lapset-ry-syyttaa-vanhempia-lastensuojelun-epaonnistumisista
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sos-lapsikylan-perhekuntoutus-on-oikeusturvariski
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/helsingin-diakonissalaitos-veroparatiisikytkoksia-lapsibisnesta-hyva-veli-verkostoja
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/varhainen-huoli-ja-puuttuminen-mielen-sairautta
http://www.lokakuunliike.com/elena-maria-uusitalon-blogi/-perhekuntoutus-on-usein-perustuslain-vastaista-pakkohoitoa
http://www.lokakuunliike.com/elena-maria-uusitalon-blogi/perhekuntoutuksen-lyhyt-oppimaara
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakkuus-estaa-avun-saamisen
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-arviointi-on-oikeusturvariski
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/perhetyon-historia
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/mita-perhetyo-on
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/perhetyo-miten-valmistautua-kohtaamaan-perhetyontekija
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kokemuksia-perhetyosta
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/perhetyon-tyovalineopas

Comments

Suomessa yli 3000 tyttöä vaarassa joutua silvotuksi- viranomaiset eivät tunne ehkäisykampanjoita

26/11/2018

Comments

Kuvituskuva, kuvan lapsi ei liity juttuun

Silpomisia ehkäistään ponnettomasti

Kansainvälistä tyttöjen ympärileikkauksen vastaista päivää vietetään vuosittain 6. helmikuuta.

Suomalainen silpomisten ehkäisy- ohjelma vaikuttaa ponnettomalta: erillislakia silpomisen kriminalisoimiseksi ei ole, silpomisen yhteyttä uskontoon ei myönnetä, poliisilla ei ole itsenäisiä valtuuksia puuttua rikoksiin ennalta ja viranomaiset pelkäävät rasisti-leimaa eivätkä tunne kansainvälisiä silpomisen ehkäisykampanjoita.

Suomessa on tällä hetkellä yli 3 000 tyttöä, joilla on riski joutua sukupuolielinten silpomisen kohteeksi, kertoo Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) julkaisema tuore tutkimus.

THL:n tiedot osoittavat, että Suomessa asuu yli 10 000 silvottua tyttöä ja naista. Perinnettä harjoittavista maista lähtöisin olevia naisia ja tyttöjä arvioidaan olevan Suomessa noin 38 000. Kaikkiaan maailmassa elää yli 200 miljoonaa silvottua naista.
Maailman terveysjärjestön mukaan silpominen toteutetaan enimmäkseen tyttöjen lapsuudessa, syntymän ja 15 ikävuoden välissä.
Toimenpide on kivulias ja aiheuttaa vakavia terveysriskejä, kuten verenvuotoa, tulehduksia, hedelmättömyyttä ja ongelmia raskauden ja synnytyksen aikana. Pahimmillaan tyttö tai nainen voi kuolla silpomisen seurauksena.

THL:n asiantuntija Mimmi Koukkulan mukaan viranomaiset eivät usko, että tyttöjä silvottaisiin Suomessa, vaan epäilevät, että heidät lähetetään ulkomaille silvottaviksi.

Britanniassa ja Kanadassa tuhannet tytöt joutuvat silvotuiksi kesälomien aikana. Skotlantilaisten asiantuntijoiden mukaan perheet keräävät yhdessä rahaa tuodakseen maahan silpojan tyttöjen ryhmäsilvontaa varten.
Ruotsissa kokonaisen koululuokan havaittiin joutuneen silvotuksi.

Vaikka silpomiselle ei löydy uskonnollisia syitä, se suoritetaan islamilaisissa maissa yleensä uskonnollisin perustein Allahin nimeen ja sitä puolustellaan uskonnolla.
Kaikki neljä islamin historiallista koulukuntaa pitävät tyttöjen genitaalien silpomista vähintään suositeltavana. Monet imaamit puhuvat silpomisen puolesta.

Suomen ihmisoikeusliiton mukaan silvontaa harjoitetaan monissa Afrikan maissa sekä osissa Lähi-itää ja Aasiaa. Muuttoliikkeen seurauksena tapa on levinnyt maihin, joissa sitä ei aikaisemmin harjoitettu.

Kansalaisjärjestö toteaa, että valtaosa silvontatapauksista Suomessa tapahtuu alun perin Somaliasta, Eritreasta, Etiopiasta ja Kurdistanista tulevissa yhteisöissä.

Ongelman laajuuden ymmärtäminen tärkeää

Toistaiseksi Suomen viranomaiset eivät ole järjestelmällisesti keränneet tietoja naisten sukupuolielinten silpomisesta maassa.
"Meidän on kuitenkin kerättävä tietoja, koska on tärkeää tunnistaa ilmiön laajuus jotta pääsemme siihen käsiksi", Koukkula toteaa.

Suomi on pyrkinyt parantamaan tiedonkeruuta lisäämällä äitiysneuvolan korttiin osion, jossa kysytään, onko odottava äiti silvottu.
"Tiedot kortista siirretään myös synnytyssairaaloille. Sairaala kerää tietoja silvotuista äideistä ja korjausleikkauksen läpikäyneistä äideistä tietokantaan, Koukkula selittää.

Tulevaisuudessa tietoja kerätään lisää. Valtakunnallinen kouluterveyskysely sisältää myös kysymyksen silpomisesta.

THL kertoo aikovansa tarjota sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille verkko-opetusta monikulttuurisesta asiakaspalvelusta. Opetusmateriaali antaa käytännön tietoa silpomisuhan alaisista, siitä kuinka toimia silpomisen läpikäyneiden kanssa samoin kuin silpomisen ilmoitusvelvollisuudesta viranomaisille ja voimassa olevista lakisäädöksistä ja ohjeistuksista.

THL, sosiaali- ja terveysministeriö ja laaja ohjausryhmä on laatinut toimintaohjelman silpomisten ehkäisemiseksi, kertoo HS. Tavoitteena on, ettei Suomessa asuvia ja oleskelevia tyttöjä silvota tai lähetetä ulkomaille silvottavaksi.
Ohjelmassa todetaan, että lastensuojelun ja muun sosiaalityön tulisi ottaa silpominen puheeksi perinnettä harjoittavista maista lähtöisin olevien asiakkaiden kanssa. Siinä ehdotetaan, että koulutettuja kulttuuritulkkeja hyödynnettäisiin silpomista estävässä työssä. Kulttuuritulkki on koulutettu ammattilainen, joka ei ainoastaan käännä kieltä, vaan tuntee molempien osapuolten kulttuuria.

THL ei ota huomioon, että samaan yhteisöön kuuluva kulttuuritulkki voi myös tehokkaasti estää silpomisen puheeksioton tyttöjen pelätessä yhteisön rangaistusta.

Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen kertoo, että poliisin on vaikea puuttua asiaan. Kolehmaisen mukaan poliisi on ilmoittajien, kuten terveydenhuollon viranomaisten, varassa.
– Kyse on mitä suurimmissa määrin piilorikollisuudesta, joka ei tule poliisin tietoon.
Kolehmaisen mukaan on tärkeää, ettei Suomeen pääse syntymään rakenteita, jotka mahdollistavat ja hiljaisesti hyväksyvät laittoman toiminnan. Hän sanoo pitävänsä käsittelyssä olevaa henkilötietolain uudistusta kriittisen tärkeänä poliisin toiminnalle. Poliisi ei voi ennaltaehkäistä rikoksia, ellei poliisi saa käsitellä rikoksesta epäillyn henkilötietoja.

Kätilöopinnoissa tarvittaisiin käytännön kokemusta

Metropolia- ammattikorkeakoulussa opiskeleva kätilöopiskelija Ulla Karhu toteaa, että nykyinen käytäntöopetus silpomisesta on vielä liian teoreettista.

"Kätilöopinnot tarjoavat vain muutaman tunnin koulutuksen siitä, mitä tehdä, kun silvottu nainen tulee synnyttämään. Se, kohtaammeko tällaisia tilanteita harjoittelussa, on täysin sattumanvaraista "Karhu sanoo.

"Synnytyksessä äidin ja lapsen elämät riippuvat toisistaan, joten kätilöille on tärkeää tietää, mitä tehdä".

Karhun mukaan koulutuksen tulisi sisältää kokemusasiantuntijoita ja enemmän lähiopetusta siitä kuinka puhua ja toimia silvotun äidin kanssa. Näin vältettäisiin tilanne, jossa kätilö näkee silvotun naisen ensimmäistä kertaa vasta kun synnytys on jo alkanut.

Laki vaatii kätilöitä ylläpitämään ammattitaitoaan mutta se on mahdotonta ilman käytännön kokemusta ja tapauksissa, joissa kätilöiden koulutus on ajalta, jolloin silvotun kohtaaminen oli harvinaista.
https://yle.fi/uutiset/osasto/news/thl_10000_girls_and_women_in_finland_have_undergone_fgm/10523428
https://yle.fi/uutiset/3-10450387
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005991367.html?ref=rss

Ovatko maahanmuuttajatytöt arvokkaita vain lisääntymiskykynsä ja hoivarooliensa kautta?

THL:n tutkimuksessa häiritsee silpomisvaarassa olevien ja silvottujen tyttöjen näkeminen vain lisääntymisterveyden ja hoivarooliensa kautta ilman itseisarvollista olemassaolon ja hyvinvoinnin oikeutusta ja ihmisoikeuksia.
Tyttöjen sukuelinten silpominen on järjestelmällistä väkivaltaa tyttöjä ja naisia kohtaan. Se on äärimmäinen epätasa-arvon ilmentymä, jolla on kauaskantoisia seurauksia naisen elämään. Silpominen aiheuttaa lukuisia psyykkisiä, emotionaalisia ja fyysisiä terveyshaittoja ja voi pahimmillaan johtaa tytön kuolemaan.

Häiritsevää on myös toimenpiteiden painotus pelkkään silpomisen tilastointiin kun tilastoinnin lisäksi pitäisi keskittyä myös silpomisen suoraan torjuntaan. Miten silvottavaksi vietävää mahtaa auttaa se, että kukaan ei puutu asiaan eikä tee rikosilmoitusta mutta tilastoihin kirjataan jälkikäteen silvonnan tapahtuneen?

Outoa on myös THL:n luottamus viranomaisten valistukseen. Viranomaiset olisivat halutessaan voineet puuttua silpomiseen jo nykyisen lastensuojelu- ja rikoslain perusteella.

Miksi sosiaalityöntekijät, jotka tekevät rikosilmoituksia rutiininomaisesti pelkistä epäilyistään ja asiakkaidensa sanomisista ja somejulkaisuista eivät ole tehneet tyttöjen silpomisista ainuttakaan rikosilmoitusta? Lokakuun Liike kysyy.

Miksi Suomen viranomaiset eivät puutu näihin? Miksi Suomessa ei ole tehty yhtään rikosilmoitusta silpomisista?” kysyi naisten ympärileikkauksen kieltämistä erillislailla vaativa Ujuni Ahmed Helsingin Sanomissa.

Kansalaisjärjestö Fenix Helsinki on julkaissut selvityksen, jonka mukaan Suomesta on lähetetty täällä syntyneitä tyttöjä ulkomaille silvottaviksi. Ahmedin mielestä kaikista epäilyistä ympärileikkausmatkoihin liittyen ei tällä hetkellä ilmoiteta selkeiden ohjeiden ja rasistiksi leimautumisen pelon takia.

Ahmedin mukaan "Välillä tuntuu, että puhuminen on enemmän tabu aikuisille kuin lapsille.
Sosiaali- ja terveydenhuollon, opetusalan ja maahanmuuttotyön ammattilaisten velvollisuus on ottaa asia esille. Miksi meillä on esimerkiksi neuvola, jos siellä ei kysytä tai puhuta ollenkaan tästä asiasta?” Ahmed sanoo (HS, 15.5.2018).

Silpomisen lopettamisessa on kyse poliittisesta tahdosta. Aluksi on myönnettävä, että pelkällä naisten terveyshaittoja koskevalla valistuksella ei ole saavutettu haluttuja tuloksia (Gruenbaum 2006; Shell-Duncan 2008). Myöskään silpomisen kieltävä laki ei ole riittävä toimenpide. Esimerkiksi Kenia kielsi silpomisen vuonna 2011 mutta rituaalia jatketaan, vaikka se on laissa kielletty.

Tyttöjen viemisen ulkomaille silvottavaksi kieltäneen FGM- lain laatija, Walesin työväenpuolueen kansanedustaja Ann Clwydin mukaan laista ei ole hyötyä, ellei sitä noudateta. Hän väittää, että opettajilla, lääkäreillä ja poliisilla ei ole ollut riittävästi tahtoa asettua etnisten vähemmistöjen silpomiskäytäntöä vastaan.

Toisaalta silpomisen kieltävä erillislaki ja erityisesti rikosvastuun toteutuminen olisi vahva viesti siitä, ettei tyttöjen silpomista hyväksytä Suomessa ja antaisi viranomaisille enemmän mahdollisuuksia puuttua rikoksiin.

Suomi on ainoa Pohjoismaa, joka ei ole erikseen lailla kieltänyt tyttöjen silpomista.

Lusikalla ehkäistään silpomista ja pakkoavioliittoja- suomalaiset viranomaiset eivät tunne kampanjaa

Koulujen loma-aikoja käytetään tyttöjen silpomisen ja pakkoavioliittojen toteuttamiseen. Koulujen päätöksen aloittamalle silpomissesongille on oma raaka ilmaisunsa: cutting season, leikkuuaika.

Isossa-Britanniassa, Tanskassa ja Göteborgissa pakkoavioliittoon tai ympärileikattavaksi vietävät tytöt on ohjeistettu herättämään viranomaisten huomio lentokentällä piilotetulla metalliesineellä, kuten lusikalla, kertoo Iltalehti.

Noissa maissa myös viranomaiset tuntevat taktiikan. Suomessa ohjeistusta ei ole, eikä lusikoihin reagoida.

Lentokentän turvatarkastuksessa alushousuihin kätketty lusikka hälyttää, mutta ei ole vaarallinen esine. Lusikka on tytölle keino päästä keskustelemaan lentokentän henkilökunnan kanssa poissa perheensä katseiden alta.
Finavian turvatarkastuksissa lusikoihin ei kiinnitetä huomiota, sillä lusikkakäytäntö ei ole turvatarkastushenkilöstön tiedossa. Lusikka ei ole EU-asetuksissa kielletty esine.
Ihmisoikeusjärjestöt toivovat, että Suomessakin lentokenttähenkilökuntaa tiedotettaisiin lusikkaan liittyvästä avuntarpeesta.

Suomessa ilmenee vuosittain kymmeniä pakkoavioliittoja, ja määrä on Monika-Naiset liiton mukaan kasvanut. Tyttöjä viedään myös ympärileikattavaksi ulkomaille. Kesäloman kynnyksellä aika matkalle on otollinen, kun tytöillä on koulusta pidempi loma.
Isossa-Britanniassa ja Tanskassa on Ihmisoikeusliiton ja Monika-Naisten mukaan jo vuosia ohjeistettu ulkomaille pakkoavioliittoon tai ympärileikattavaksi vietäviä tyttöjä herättämään lentokentän työntekijöiden huomio lusikalla tai metalliesineellä. Iltalehti uutisoi aiemmin, että nyt myös Ruotsissa Göteborgin kaupunki on antanut oman ohjeistuksensa, miten tytöt voivat herättää huomion lentokentällä.

Yksi kaupungin antamista ohjeista on lusikan piilottaminen alushousuihin ennen lentokentän turvatarkastukseen menemistä. Lusikka hälyttää turvatarkastuksessa, ja antaa tytölle mahdollisuuden päästä puhumaan lentokentän työntekijän kanssa kahden kesken. Perheen kanssa matkustavalle ja epätoivoissaan olevalle lusikka on viimeinen keino, hätähuuto.

Hätähuudon toimivuuden ja ymmärretyksi tulemisen kannalta on kuitenkin tärkeää, että myös lentokentän työntekijät ovat tietoisia sen merkityksestä. Göteborgissa kaupunki on ohjeistanut myös lentokentän työntekijöitä. Näin on tehty myös Isossa-Britanniassa ja Tanskassa.

- Tanskassa kampanjassa tehtiin yhteistyötä turvatarkastuksen ja lentokentän kanssa, että miten toimia, jos joku piilottaa metalliesineen. Esineen ei tarvinnut olla lusikka, saattaa olla muutakin. Mutta siinä tilanteessa, kun esine hälyttää turvatarkastuksessa ja ihminen pääsee puhumaan virkailijan kanssa voi sanoa, ettei ole vapaaehtoisesti menossa, että tarvitsee apua, kertoo Monika-Naiset liiton kriisikeskus Monikan johtaja, Natalie Gerbert.

Finavia ei reagoi lusikoihin

Finavialla ei riskienhallintajohtaja Juha- Pekka Pystysen mukaan ole minkäänlaista ohjeistusta lusikoihin liittyen.
- Mehän toimimme operaattorina, emme viranomaisina. Turvatarkastuksissa poistetaan matkustajilta vain EU-asetuksissa kielletyt esineet, muunlaista määräystä ei juridisesti olekaan.

- Poliisilla ei ole mahdollista ohjeistaa turvatarkastusta lentokentällä. Toki tällainen asia voidaan ottaa keskusteluun, että turvatarkastajat olisivat tietoisia [siitä, mitä alusvaatteisiin kätketty lusikka tarkoittaa], mutta ei poliisi voi puuttua heidän toimintaansa, Måns Enqvist Poliisihallituksesta avaa.

- Voidaan keskustella lentokentän turvatarkastuksissa työskentelevien kanssa ja kertoa heille tästä, jotta asia tulisi tietoon. Näin he osaisivat reagoida ja ottaa yhteyttä lentokenttäpoliisiin tällaisissa tapauksissa.
Lusikka on Enqvistin mukaan oivallinen keino herättää huomio lentokentän turvatarkastuksessa.
- Lusikka ei ole vaarallinen, mutta sen pitäisi herättää mielenkiintoa. Kun hälytin reagoi metalliesineisiin, sen lusikan kyllä huomaa.

Ohjeistus olisi paikallaan

Monika-Naiset liiton kriisikeskus Monikan johtaja Natalie Gerbertin mukaan Suomessa ilmenee kymmeniä pakkoavioliittoja vuosittain. Gerbertin mukaan pakkoavioliitot ovat Suomessa kasvava ilmiö, ja niistä ollaan yhteydessä Monika-Naisiin.

- Yhteydenottojen taustalla on tilanteita, joissa tiedetään, että joudutaan pakkoavioliittoon, tai on olemassa pelko siitä, että joutuu. Joissakin tapauksissa pakkoavioliitto on jo toteutunut, Gerbert kertoo.

Ympärileikkaukset puolestaan tehdään niin pienille tytöille, että he eivät ehkä osaa asiaan puuttua, eivätkä tiedä, mitä on tapahtumassa.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan tytön ympärileikkausikä vaihtelee suuresti maasta, alueesta ja etnisestä ryhmästä toiseen. Useimmiten tytöt ympärileikataan 4−10-vuotiaina.

Gerbertin mukaan lentokenttähenkilöstöä olisi hyvä ohjeistaa tilanteiden varalle, joissa lusikka aiheuttaa hälytyksen turvatarkastuksessa.

- Tämähän edellyttää myös, että uhan alla oleva henkilö tietää tämän keinon. Tärkeää on myös, että viranomaiset tunnistavat keinon ja osaavat puuttua tilanteeseen. Jos siellä ei ole tietoa asiasta, eikä sitä oteta puheeksi, avunpyyntö menee ohi.

Ihmisoikeusliiton sukupuolittuneen väkivallan vastaisen työn päällikkö Johanna Latvala toivoo, että Suomessakin lentokentillä ymmärrettäisiin lusikkakäytännön merkitys.

- Tärkeää olisi, että koulutettaisiin lentokentän työntekijöitä, että he ymmärtäisivät, mistä on kyse ja osaisivat toimia tilanteessa oikein. Se on viimeinen hetki puuttua asiaan, koska jos tyttö viedään Suomesta johonkin muuhun maahan, ei sille asialle ole oikeastaan mitään tehtävissä.
(IL, 22.05.2018.)

https://silpomaton.fi/
https://plan.fi/silpominen
https://asiakas.kotisivukone.com/files/suomenkatiloliitto.kotisivukone.com/FGM_Lausunto_SGY_ja_Suomen__Final_25.9.2017.pdf
Lue myös:

https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/miksi-suomessa-ei-ole-tehty-yhtaan-rikosilmoitusta-silpomisesta
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tyttojen-silpomiseen-ei-uskalleta-puuttua-suomessa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-lopetettava-hyssyttely-islamismin-tuottamista-ongelmista
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/pelasta-pimppi-helsingin-lastensuojelu-on-toteuttanut-kiireellisia-sijoituksia-silpomisepailyjen-vuoksi
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lapsi-ja-pakkoavioliitot-yleistyvat-suomessakin-lainsaadanto-laahaa-perassa
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/miten-tunnistaa-uskonnollinen-vakivalta
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sharia-lakia-sovelletaan-jo-suomessa
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sosiaalityon-ja-talentian-valikoiva-ammattietiikka-ja-poliittinen-korrektius
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/suomi-tarvitsee-uskontovaltuutetun
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/turvapaikanhakijalapsista-tuli-bisnesta
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelu-ei-puutu-turvapaikanhakijalasten-ongelmiin
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sosiaalityossa-ei-osata-hoitaa-seksuaalivakivallan-uhreja
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sosiaalityon-tutkimus-tarvitsee-huostaanottoa

Comments

Suomi teki hoiva-alasta kansainvälistä bisnestä- uushuutolaisuusverkostoissa piiri suuri pyörii

25/11/2018

Comments

Suomi teki hoiva-alasta kansainvälisen bisneksen

Suomi on tehnyt hoiva-alasta kansainvälisen bisneksen – Muut EU-maat pystyvät suosimaan oman maan yrityksiä, täällä valitaan halvin, uutisoi Aamulehti reilu vuosi sitten.
Kirjoituksessa kehitysvammaisten Palvelusäätiön toimitusjohtaja Markku Virkamäki moittii kovin sanoin vammaispalvelujen kilpailuttamista.
Virkamäen havainnot pätevät myös huostabisnekseen ja sijoitettujen lasten kohteluun.

Vammaisten ihmisten ihmisoikeuksia poljetaan ja toimintalogiikka on täysin epäeettinen, kun hoiva-alalla toimitaan tällä hetkellä elinkeinopolitiikan pelipaidassa.

Vammaisilla ei ole osallisuutta, vaikuttamismahdollisuutta eikä oikeussuojakeinoja itseä koskevien asioiden järjestämisessä. Tämä luo rakenteelliset edellytykset huonolle kohtelulle, väkivallalle ja heikentää sosiaalityön arvopohjaa.

Vammaisia ihmisiä ja heidän läheisiään ei kuunnella, kun arkeen ja asumiseen liittyviä asioita kilpailutetaan. Kilpailutus voi olla säännöllistä, sillä kuntien tekemät sopimukset ovat usein lyhyitä.

Kovien väitteiden takana on Kehitysvammaisten Palvelusäätiön toimitusjohtaja Markku Virkamäki, joka on seurannut viime vuosien kehitystä huolestuneena.

Hankintalaki ongelmana

Suomi päätti sisällyttää sosiaali- ja terveyspalvelut hankintalakiin. Kunnan ja kuntayhtymien tuli kilpailuttaa palvelut mikäli se ei niitä itse tuota. Näin on ollut vuodesta 2007.

Perusteena oli alunperin pienten ja keskisuurien yrityksien tukeminen ja mahdollisuuksien luominen paikallisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Lopputuloksena olikin jotain aivan muuta.

Hankintalaki avasi ovet kansainvälisten pääomasijoittajien omistamille isoille toimijoille.

– Ne ovat rynnineet suomalaiselle hoiva-alalle ja ostaneet lähes kaiken.

– Ei siihen ollut mitään velvoitetta. Monet EU-maat toimivat toisin. Suomella on mahdollisuus harkita kansallisesti sote-palveluja. Sitä ei ole käytetty, tarkentaa Virkamäki.

Tämän päivän huutolaisuutta

Käytännössä halvin hinta ratkaisee, esimerkiksi vammaisen henkilön terveydentila tai tarpeiden vaativuus ei vaikuta kilpailutuksen tulokseen.

– Paikallisia, pieniä yrittäjiä on jäljellä vain muutamia. Se on surullista, koska juuri niillä olisi mahdollisuus turvata vammaisen parempi kohtelu. Lisäksi yritykset olisivat osa paikallisyhteisöä ja taloutta.

Vammaisista on tullut kauppatavaraa, jotka kaupataan yhä uudelleen sille, joka ilmoittaa järjestävänsä hoidon halvimmalla.

1800-1900 -lukujen vaihteessa tällaista kauppaa tehtiin ja sen nimi oli huutolaisuus. Kauppatilaisuuksista ilmoiteltiin laajasti ja ne muodostuivat suuriksi markkinakokouksiksi, joita saavuttiin seuraamaan kaukaakin.

Tarkoituksena oli vähentää yhteiskunnalle aiheutuvia kustannuksia siirtämällä heikko-osaiset hoitoon perheisiin. Sijoituksesta haluttiin maksimaalinen voitto, joten kaikesta oli tingittävä. Huudettavat olivat lapsia, vanhuksia, vammaisia, mieli- ja pitkäaikaissairaita.

Rinnastus huutolaisuuteen ei ole kaukaa haettu.

– Espoossa kilpailutus vietiin loppuun sähköisessä huutokaupassa. Työn hintaa sai pudottaa 50 senttiä kerrallaan. Enää puuttuu se, että kehitysvammaisia aletaan kaupitella kilohintaan, kärjistää Virkamäki.

Lakia ja vammaisen ihmisen oikeuksia rikotaan

Kilpailuttaminen rikkoo Virkamäen mukaan kaikkia kotimaisen lainsäädännön keskeisiä periaatteita sosiaalihuoltolain ja vammaispalvelulain osalta. Samalla se rikkoo YK:n vammaisten ihmisten oikeuksia koskevaa yleissopimusta, joka on kansallisesti voimassa lakien tasoisena säädöksenä, sanoo Virkamäki.

– Kilpailutuksessa näitä kolmea lakia ei huomioida vaan palveluntuottajien kohtelu on ratkaisevaa.

Osa palveluntuottajista on haalinut alhaisilla hinnoilla itselleen voiton kilpailutuksessa ja on sen jälkeen myynyt yrityksen eteenpäin isolle toimijalle.

– Toiminnan rakenteet muuttuvat ja samalla muuttuu ihmisten arki.

Muutokset voivat olla hyvin rankkoja.

Kustannukset siirtyvät erikoissairaanhoitoon

Virkamäki sanoo, että hänen on mahdotonta ymmärtää, miksi poliitikot ja virkamiehet kunnissa alistuvat pelkän hankintalain noudattamiseen.

– Halvimmalla hinnalla saadaan huonoa palveluasumista ja kustannukset siirtyvät erikoissairaanhoidon piikkiin. Epilepsian ja monen muun liitännäissairauden kohdalla hoitotasapainon järkkyminen siirtää kustannukset erikoissairaanhoitoon.

Vastaava koskee puhevammaisia henkilöitä.

– Pitkään opetellut ja opitut tavat kommunikoida siirretään henkilökunnalle palveluasumisessa. Se on haastava vaihe, joka kestää pitkään ja siirtyy osaamiseksi vähitellen.

Kilpailutus vaihtaa toimijan ja usein myös henkilökunnan.

– Meillä on tieto siitä, että vammainen ihminen siirretään laitokseen, kun uusi toimija ei osaa toimia hänen kanssaan.

Haastava käyttäytyminen on aina merkki siitä, että viestinnässä ja yhteisön kommunikoinnissa kaikki ei ole kunnossa.

Pelinappuloina ihmisen perustarpeet

Osaamattomasta toiminnasta tulee iso lasku, ei yritykselle, vaan asukkaan kotikunnalle ja sitä kautta veronmaksajille.

– Surullisinta on se, että tässä tuhlataan niin paljon. Pelinappuloina ovat ihmiset ja heidän elämänsä perustarpeet. Avun ja tuen tarpeita ei hoideta vastuullisesti ja tämä pitäisi virkamiesten ja poliitikkojen ymmärtää.

Vammaisten ihmisten elämän asioista käydään Virkamäen mukaan puhdasta hintakilpailua.

Kilpailutuksessa hinta asetetaan usein ilman yhteyttä vammaisen henkilön tarvitsemaan avun ja tuen tarpeeseen, jonka pitäisi määrittää tarvittavaa henkilöstöresurssia, joka taas on hinnan perusteena.

Toteutuneissa kilpailutuksissa hinnat on annettu alihintaisina, jotta varmasti saadaan sopimus itselle.

Laatuosioita on saattanut olla mukana, mutta jokainen palveluntuottaja osaa ruksia rastit niihin kohtiin, joista saa täydet pisteet. Laadulla ei tosiasiassa ole mitään merkitystä. Ainoa, jota kiinnostaa valvoa kilpailutuksen jälkeistä toimintaa on vammainen henkilö itse ja hänen läheisensä.
Kansalaisaloite kilpailuttamisen lopettamiseksi on parhaillaan käsiteltävänä (Aamulehti 13.9.2017).

Lapsibisnestä ei valvo kukaan- yksi syrjäytetty nuori tuottaa syrjäyttäjilleen jopa miljoona euroa

Lastensuojelun ympärivuorokautinen palvelutuotanto on yksityistynyt 2000-luvulla, ja viime vuosina isot kansainväliset toimijat ovat ostaneet pieniä laitoksia.
Kukaan Suomessa ei tiedä ovatko lastensuojelutoimien kohteina oikeat lapset, miksi heidät sijoitettiin, missä olosuhteissa he elävät ja miten lastensuojelun toimet ovat heihin vaikuttaneet (STM, Toimiva lastensuojelu, 2013). Jaakko Vuorenniemen mukaan nuorista huolehtiminen on jäänyt bisneksen jalkoihin.

Yhden lapsen keskimääräinen huostaanottoaika on noin 7 vuotta ja maksaa sijaisperheessä noin 200 000 euroa ja perhekodissa noin 1000 000 euroa. THL:n tuoreen selvityksen mukaan huostaanotot kestävät koko lapsuuden ja niitä puretaan ani harvoin.

Kunnat eivät tiedä mitä ostavat eivätkä myöskään valvo palveluiden laatua.

Eduskunnan oikeusasiamiehen mukaan sijaishuollon valvonta on riittämätöntä eivätkä kuntien lastensuojeluviranomaiset ole perillä lasten olosuhteista ja kohtelusta.

VTV:n tarkastuskertomuksen teossa vuonna 2012 selvisi, että vain yksi kymmenestä kyselyyn vastanneesta kunnasta valvoi järjestelmällisesti lastensuojelun yksiköitä.

Jäävit firmat ja järjestöt sekä lastensuojelun arviointien että sijoituspalvelujen myyjinä

Kuntaliitto kiinnittää huomiota jääveihin palvelutarpeen arviointeihin ja korostaa, että arviointityöhön lastensuojelun eri vaiheissa tulee varata omaa resurssia, sillä yksityisen palveluntuottajan osallistuminen arviointiin voi tuoda tarpeettomia suosituksia ko. palveluntuottajan palvelujen lisäkäytöstä ja palvelutarpeen jatkumisesta.

Talentia-lehden mukaan lastensuojelun resurssipulan vuoksi yritykset tekevät lainvastaisesti kunnan toimeksiannosta arviointeja, joilla on suuri merkitys huostaanottoja ja sijaishuoltoa pohdittaessa, vaikka lain mukaan arviointi pitää tehdä viranomaistyönä.
"Yhä nykyään tulee vastaan tilanteita, jossa lapsen huostaanottopäätöstä perustellaan yksityisellä teetetyllä vanhemmuuden arviolla ja viitataan palveluntuottajan arvioinnista saatuun lausuntoon, jossa todetaan huostaanoton edellytysten täyttyvän". Yksityisiltä palveluntuottajilta pyydetään kannanottoa lastensuojelun tukitoimiin ja jopa sijaishuollon tarpeeseen (Talentia, 30 päivää /2018, 24).

Keskustelu jääviys- ja esteellisyyskysymyksistä on paikallaan paitsi firmojen myös sekä vanhemmuudenarviointia että sijoituspalveluja tuottavien Pelastakaa Lapset ry:n, SOS-Lapsikylä ry:n ja palvelutuotantonsa yhtiöittäneen Nuorten Ystävät ry:n kohdalla.

Kuntaliiton raportissa vuodelta 2017 myönnetään, että puuttuvia palveluja korvataan usein lasten sijaishuollolla. Vastanneet kunnat ja kuntayhtymät pitävät näitä sijoituksia inhimillisesti ja taloudellisesti kyseenalaisina ratkaisuina.

Koko aineiston perusteella noin puolet suomalaisista asuu kunnissa, joissa sijoitetaan lapsia hyvin usein sijaishuoltoon siitä syystä, että lapsen tarvitsema mielenterveyshoito ei jostain syystä mahdollistu.

Myös sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valviran mukaan lapsia sijoitetaan väärin perustein jopa pelkän hoidontarpeen arvioimiseksi. Valtiontalouden tarkastusviraston raportti väittää, että sijaishuoltoon ohjautuu lapsia, jotka tarvitsisivat ensisijaisesti terveydenhuollon palveluita.

Eduskunnan apulaisoikeusasiamiesten tarkastuksissa lastensuojelulaitoksiin 2016-2018 havaittiin puutteita muun muassa sijaishuollon laadussa, lasten koulunkäynnistä huolehtimisesta sekä lasten liikkumisvapauden toteutumisessa.

Kaikissa EU-maissa haavoittuvassa asemassa olevien asiakkaiden palvelut eivät ole kilpailutuksen piirissä, ja Suomessakin tästä voitaisiin säätää, sosiaalityön professori Tarja Heino ehdottaa.

Heino kirjoittaa THL:n blogissa kuinka Posti voitti erään kaupungin lastensuojelun perhetyön kilpailutuksen. Kyse ei ollut valeuutisesta.
-Olemme sellaisen ilmiön äärellä, jossa isot toimijat pyrkivät uudelle alalle alihintaan, tekevät tappiolla muutaman vuoden ja kartuttavat sinä aikana osaamista.

Organisaatio voi tehdä tarjouksen ilman että sillä on mitään aikaisempaa kokemusta kyseisen palvelun tuottajana.

Kilpailutuksen suuret hallintokulut maksaa veronmaksaja

Heinon mukaan "kilpailutuksen hallintokulut ovat suuret, ja lopulta veronmaksaja maksaa ne kokonaisuudessaan hoitovuorokausilaskussa. Harvemmin on kuitenkaan selvitetty, miten paljon aikaa menee erilaiseen kilpailutuksesta koituviin kuluihin.

Hämeenlinnassa kilpailutuksen syömää aikaa selvitettiin pari vuotta sitten vain yhden paineenalaisen ammattikunnan ja vain yhden sen osatehtävän osalta. Lastensuojelun viranhaltijoiden aikaa kului pelkästään kilpailutettujen lastensuojelun avopalveluiden seuraamiseen, valvontaan, ohjaamiseen, palautteen antamiseen, lastensuojelun sosiaalityön kannalta tarpeellisten raporttien vaatimiseen ym. hallinnointiin lähes 190 000 euron verran. Jos tähän lisättäisiin sijaishuollon palvelujen osalta vastaava aika, lähestyttäisiin puolta miljoonaa euroa – yhdessä kunnassa ja yhden palvelualan osalta. Tällä rahalla lastensuojelua voisi uudistaa radikaalistikin.

Kehitysvammahuollon asumispalvelujen osalta on esitetty kilpailutuksesta luopumista vammaisten edun nimissä. Myös lastensuojelussa se olisi perusteltua".

Avoin rekisteri lastensuojeluyksiköistä tuottaa kaikille hyötyä

Professori Heino ehdottaa kilpailutuksen tilalle uutta kansallista, avointa rekisteritietokantaa, joka korvaisi nykyisen rekisterin, josta julkisen sektorin palvelut puuttuvat kokonaan.

Perustietojen (palvelun tuottajan nimi, henkilö-, yritys- ja yhteisö-tunnus, yhteystiedot sekä tiedot vastuuhenkilöstä) lisäksi tiedoista kävisi ilmi esimerkiksi yksikön erityisosaaminen, palvelujen sisältö, henkilökunnan määrä ja koulutusala, palvelujen hinnat ja hinnoittelu, omistuspohja, yhteistyösopimukset ja -kumppanit, omavalvontasuunnitelma, saatu palaute ja tehdyt tarkastuskäynnit.

Heinon mukaan " rekisteri palvelisi kaikkia valvontaviranomaisia, jotka voisivat viedä tarkastus- ja lupamerkinnät rekisteriin, ja miksei Ruotsin mallin mukaisesti tarkastuskertomusten yhteenvedot ja kantelujen perusteella tehdyt ratkaisutkin.

Rekisterin myötä valvontatehtävää paikallisesti, alueellisesti ja kansallisesti hoitavien viranomaisten työ sovittuisi yhteen ja resursseja säästyisi toiminnan läpinäkyvyyden ja yhdenmukaistumisen myötä. Palveluntuottajien toiminnan lain- ja asianmukaisuuden seuranta ja arviointi helpottuisi. Pohtia voisi myös palautekanavan merkitystä ja muotoa – tekstinä tai tähtinä, ammattilaisilta ja asiakkailta.

Rekisteristä saataisiin tarvittavat tilastotiedot kansallista ja maakunnallista arviointia ja seurantaa varten. Tällä hetkellä ei ole yhdenmukaista tilastotietoa edes laitosten lukumääristä, sijaintipaikoista tai hoitovuorokausihinnoista. Esimerkiksi kahdeksan paikkakunnan vertailussa lapsen kiireellisen laitossijoituksen vuorokausihinta vaihteli yllättävän paljon (247 €–428 €/vrk/ lapsi)".

Britanniassa huostaanotettuja lapsia kohdellaan kuin karjaa nettihuutokaupoissa ja myydään jopa 7000 punnan (7921,24 €) viikkohintaan, kertoo Daily Mail.

Raportti lapsihuutokaupoista kertoo, että Englannissa ja Walesissa netissä huutokaupattavien huostaanotettujen myynti-ilmoituksiin lisätään lasten henkilökohtaisia tietoja ja tuntomerkkejä esim. kuvauksia lasten jengi- tai hyväksikäyttöhistoriasta yksityisten sijaishuoltoyritysten tarjouksia odotellessa.

Guardian- lehden mukaan yksityiset yritykset voivat vaihtoehtojen puutteessa sanella hintansa.

Kuinka kauan menee, että myös Suomessa sijoitetut siirtyvät kaupiteltaviksi nettihuutokauppoihin?

Lue myös:

https://www.lokakuunliike.com/ll-ulkomaat/huostaanotettuja-lapsia-huutokaupataan-kuin-karjaa-jopa-7000-punnan-viikkohintaan-mainoksissa-kerrotaan-lasten-arkaluontoisia-asioita
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lasten-palveluiden-saatavuus-heikentynyt-ongelmana-laittomat-huostaanotot-ja-jaavit-palvelutarpeen-arvioinnit
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/vanhemmuudenarviointi-on-usein-jaavin-lapsibisnesyrittajan-tekemaa-sijaishuollon-asiakashankintaa
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/posti-voitti-lastensuojelun-perhetyon-kilpailutuksen-saalistajat-haistavat-lastensuojelun-haaskan
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/nuorten-ystavien-pohjolakodissa-alistamista-ja-laittomuuksia-ohjeistuksista-ei-valiteta
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/hoidolliset-huostaanototmedical-kidnappingskasvava-ongelma
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/munchausen-by-proxy-sijaishuollossa-tunnista-sijaisvanhempien-ja-sosiaalityontekijoiden-sairastuttama-lapsi
http://www.lokakuunliike.com/leeni-ikosen-blogi/hallinto-oikeudet-lastensuojelun-sokea-piste
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-valeasiakkaat
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakirjat-osa-2-fabrikoitu-lastensuojelulausunto
http://www.lokakuunliike.com/raili-miettisen-blogi/avohuollon-tukitoimet-tuottavat-huostaanottoja
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/perhetyo-miten-valmistautua-kohtaamaan-perhetyontekija
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-perhepalvelut-selkokielella
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-tyomenetelmat-2-laiton-sijoitus-huostaanotto
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kunnat-ja-lastensuojelujarjestot-elavat-huostaanotoista
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/yksi-syrjaytetty-nuori-tuottaa-syrjayttajilleen-miljoonan
www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/talous-v-uushuutolaisuusverkostoissa-piiri-suuri-pyorii
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/talous-ii-lastensuojelujarjestot-bisneksen-syrjassa
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/talous-iii-vanhemmuudenarviointi-kasvavana-bisneksena
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lapsia-sijoitetaan-puuttuvien-mielenterveyspalvelujen-takia-ja-laakitaan-turhaan
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-arviointi-on-oikeusturvariski
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tarkastetuissa-lastenkodeissa-ilmeni-vakavia-puutteita-lasten-koulutuksesta-ei-huolehdita
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kaltoinkohtelu-sijaishuollossa-jatkuu-kuntien-jarjestojen-ja-rayn-tuella
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/paattajat-eivat-halua-tutkimustietoa
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kemiallinen-vakivalta-lastensuojelussa-tunnistusohjeet
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/useimmat-kodin-ulkopuolelle-sijoitetut-jaavat-vaille-toisen-asteen-tutkintoa
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lapsen-paras-yhdessa-enemman-huostaanottoja
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/osa-lastensuojelulapsista-tiputetaan-tyhjan-paalle-18-vuotissyntymapaivana-huolimatta-sijaishuollon-miljardituesta
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lapsen-etu-ei-toteudu-lastensuojelussa-eika-hallinto-oikeuksissa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/attendo-jatkaa-ahneuden-tiella
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelu-milapro-lapsibisnesryppaan-asiakashankkijana
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/hupipornoa-mehilaisen-lastensuojelulaitoksessa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kuopio-maksaa-lahes-50-000-euroa-perheen-hajottamisesta-ja-noyryyttamisesta-sitran-rahoittamassa-perhekuntoutuksessa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/torkea-seksuaalisen-hyvaksikayton-epaily-lastensuojelulaitos-purossa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/pariskunta-kaytti-sijoitettua-seksilelunaan-noin-puolella-laitosnuorista-seksuaalisen-vakivallan-kokemuksia
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/pihakoivu-lapsibisnesryppaan-tehokas-asiakashankinta-ja-rahastus
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/merikratos-oy-jaaviyksia-laittomuuksia-ammattitaitopuutteita
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/perhehoitokumppanit-suomessa-kestavasti-kehittyvaa-monikansallista-lapsibisnesta
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/pelastakaa-lapset-ry-syyttaa-vanhempia-lastensuojelun-epaonnistumisista
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sos-lapsikylan-perhekuntoutus-on-oikeusturvariski
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/helsingin-diakonissalaitos-veroparatiisikytkoksia-lapsibisnesta-hyva-veli-verkostoja

Comments

Rakenteellinen sosiaalityö ei mene jakeluun

24/11/2018

Comments

kuvakaappaus Socca

Rakenteellinen sosiaalityö ei ole edunvalvontajargonia

Monet sosiaalityössä toimivat tuntuvat olevan tietämättömiä rakenteellisen sosiaalityön luonteesta ja tarkoituksesta.

Yhä useampi sosiaalityöntekijä kertoo kannattavansa rakenteellista sosiaalityötä mutta tuomitsee samassa lauseessa sosiaalityön kritiikin ja asiakkaiden raportoinnin sosiaalityön väärinkäytöksistä.

Rakenteellinen sosiaalityö ymmärretään sosiaalityön imagonkiillotukseksi ja sosiaalityöntekijöiden ammatillisen edunvalvonnan välineeksi.

Rakenteellisen sosiaalityön menetelmistä tunnistetaan ainoastaan sosiaalinen raportointi ja sekin ymmärretään karkeasti väärin.

Käytetyin sosiaaliseksi raportoinniksi kuviteltu menetelmä sosiaalityössä lienee se, kun vääriä päätöksiään ja muita virheitään tunnustamaton sosiaalityöntekijä suuttuu siitä, että asiakas kertoo virheistä julkisesti facebookissa ja soittaa asian johdosta Pelastakaa Lapset ry:n lakimiespalveluun vaatien asiakkaalle rikostuomiota vihapuheesta ja kunnianloukkauksesta.

Yliopistotasolla sosiaaliseksi raportoinniksi kuvitellaan sitä, että sosiaalityöntekijöiden ammatillisen edunvalvonnan asiakseen ottanut sosiaalityöntekijä koostaa fabrikoiduista asiakirjoista ja jäävien lapsibisnesyrittäjien tekemistä arvioinneista riskejä paisuttelevan raportin vakuutellakseen lisäresurssien tarvetta. Tai lisäresursseja oikeuttaakseen haastattelee toisia sosiaalityöntekijöitä omasta työstään tai antaa heidän valita isosta pääosin tyytymättömien asiakkaiden perusjoukosta ne muutamat haastateltavat, joilla on kiitettävää palautetta, joka sitten yleistetään virheellisesti koskemaan koko perusjoukkoa tai palvelun laatua.

Tällä rikkinäisen puhelimen efektiä kertaavalla "tiedolla" ja "sosiaalisella raportoinnilla" sitten vinoutetaan palvelujen kehittäminen niin virasto- ja kaupunkitasolla kuin poliittisessa päätöksenteossa.

Sosiaalityön tiedonhankinta- ja tutkimuskäytännöillä on tuotettu ja tuotetaan osittaista, virheellistä ja vinoutunutta tietoa ja estetään asiakkaiden osallisuus ja palvelujärjestelmäpuutteiden ja väärinkäytösten ilmitulo. Valvomattomat ja vinoutuneet tiedonkeruumenetelmät johtavat myös virheellisiin toimintastrategioihin ja -painotuksiin, jotka entisestään syventävät avunpyytäjien ahdinkoa.

Sosiaalihuoltolaissa velvoitetaan ammattilaisia tekemään rakenteellista sosiaalityötä eli raportoimaan työssä kohdatuista rakenteellisista ongelmista.
Uusi sosiaalihuoltolaki (1301/2014) 7§ edellyttää:
1) Tietoa asiakkaiden tarpeista ja niiden yhteiskunnallisista merkityksistä.
2) Tavoitteellisia toimia tarpeiden täyttämiseksi.
3) Asiantuntemusta päätöksenteon tueksi.

Varsinais- Suomen osaamiskeskus Vasson PRO SOS- hankkeen työntekijät Ville Santalahti ja Markku Hallikainen väittävät PRO SOS –osahankkeen avulla kehittäneensä "jäätävän yksinkertaisen rakenteen sosiaaliseen raportointiin".

Käytännössä se on sähköinen lomake, kehittäjien mukaan " kanava, jossa työssä havaitusta ilmiöstä kumpuavan toimenpide-ehdotuksen etenemiseen voi luottaa ja josta saa palautteen ja josta samalla saadaan kunnan hyvinvointikertomukseen pureksittua ja syvempää tietoa heikoimmassa asemassa olevista kuntalaisista. "

Lomakkeen ongelma on, etteivät Santalahti ja Hallikainen selvästikään tiedä minkälaisia rakenteellisia ongelmia sosiaali- ja terveyspalveluissa esiintyy. Lisäksi he ovat ymmärtäneet rakenteellisen sosiaalityön väärin tunnustaessaan, että sosiaalisen raportoinnin piiloajatuksena on sosiaalityön edunvalvonta ja imagon parantaminen.

Outo on myös käsitys sosiaalityön kehittämisestä ja hyvän käytännön rakentamisesta: "mallin kehittäminen vaatii edunvalvontaa, neuvottelua, brändin rakennusta… eli sitä kaikkea samaa, mitä sosiaalityön kehittäminen muutenkin vaatii tai vaatisi".

Heppoiselta tuntuu sosiaalityöntekijöiden mahdollisten hyvien käytäntöjen levittäminen: "Me sitten viedään nää eteenpäin maakunnan Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työryhmään."

Tässä "kehittäjien" rakenteellisen sosiaalityön väline sosiaaliseen raportointiin:

Kyselylomake ei tunnu tunnistavan rakenteellisia ongelmia sen paremmin kuin ongelmien rakenteellisuutta. Se ei myöskään tunnista sosiaalityön palvelujärjestelmän roolia rakenteellisten ongelmien ylläpitäjänä ja suoranaisena rakenteellisen sosiaalityön estäjänä.

Olisi kiinnostavaa tietää miten ainoaan avoimeen vastausvaihtoehtoon mahtuvat päivittäin toistuvat, asiakkaiden raportoimat ongelmat: palveluntuottajien valvonnan puute, palvelujärjestelmän keskittyminen ongelmien ennaltaehkäisyn sijaan korjaaviin toimiin ja itsensä oikeuttamiseen ja ylläpitoon, medikalisointi lain velvoitteiden korvautuminen organisaatiokäytännöillä ja psykiatrisilla muotivirtauksilla, asiakkaiden syrjäyttäminen päätöksenteosta ja muusta osallisuudesta, väärin perustein tehty asiakashankinta ja palveluihin ohjautuminen, sosiaalityön väärien päätösten ja kirjausten oikaisun vaikeus, asiakkaiden palvelutarpeisiin vastaavien palvelujen puuttuminen, asiakirjafabrikointi tai yksityisten, jäävien palvelutuottajien sekaantuminen sosiaalityön prosesseihin esim. arviointiin?

Entä mihin kohtaan voi raportoida nopeasti sosiaalipalvelujärjestelmän kohtuuttomia päätöksiä ja institutionaalista identiteettiväkivaltaa (Metteri, 2012), riskileimoja (Harrikari, 2008 harhautunutta suojeluvaltaa (Alhanen, 2014), viranomaislähtöisyyttä ( Poikela, 2010), vihapuhetta (Oikeusministeriö, 2016), valvontapuutteita ( VTV; 2012), asiakirjaväärentämistä (Edvardsson, 2009; Kääriäinen), ammatillisuuspuutteita (Finnilä- Tuohimaa, 2009), asiakkaiden essentialisointia (Helne, 2002 , 2004, 2006; Hiltunen, 2015 ), tietopuutteita (Pekkarinen, 2011), köyhien kuritusta (Niemelä & Saari, 2013), sadistista vuorovaikutusta (Goffman, 1969 ), määrittelyongelmia ja vallankäyttöä (Hiitola, 2015), sukupuolittamista (Helen, 1997; Jokinen, 2010; Vuori, 2001) psykopatologisointia (Kivivuori, 1992,1996,1999,2003) etnistä syrjintää ( Pulma, 2006), väkivaltaista kasvatusta (Laitala & Puuronen, 2016) tai kaltoinkohtelua sijaishuollossa (STM; 2016)?

Mihin kohtaan kaavaketta ruksitaan yritykset periyttää huono-osaisuus ylisukupolvisesti, leimaaminen ja leimaamisen tuottamat itsensätoteuttavat profetiat, markkinoiden tarpeisiin poliittisilla päätöksillä luotu pysyvä asuntopula ja rakennetyöttömyys, riskiregiimi, ilman palvelunkäyttäjien osallisuutta tai lapsi- ja perhevaikutusten arviointia toteutettu lainsäädäntö, sijaishuollon ahneus, elinikäiset sosiaalirikosrekisterit, syrjäyttävä asiakassegmentointi, kohtuuttomat päätökset, seksuaalisen ja lähisuhdeväkivallan sekä neurologisen oireilun havaitsematta ja hoitamatta jättäminen, hallitsematon maahanmuutto, hyvinvointiyhteiskunnan muutos kilpailuyhteiskunnaksi, välittävien demokratioiden korvautuminen plutokratioilla ja eriarvoisuuden ja tuloerojen syveneminen?

Mitä on rakenteellinen sosiaalityö?

Rakenteellinen sosiaalityö on toimintaa, jonka avulla paljastetaan ja muutetaan ihmisten elämään vaikuttavia yhteiskunnan eriarvoistavia ja syrjiviä rakenteita (Mullaly 2007, 210–215).

Rakenteellinen sosiaalityö tuo esiin sorron muotoja, jotka vaikuttavat yksilöön ja sosiaalityöhön itseensä. Vuorovaikutus on aina vallankäyttöä ja etenkin rakenteellisessa sosiaalityössä tulee tutkia, miten tuota valtaa käytetään.

Rakenteellisessa sosiaalityössä tiedon tuottamiselle ja välittämiselle ominaista on marginalisoitujen näkökantojen esiintuonti ja sosiaalinen raportointi yksittäistapausten pohjalta.

Julkisuutta käytetään sellaisissa rakenteellisen sosiaalityön tavoitteissa, joihin henkilökohtainen vaikuttaminen ei sovellu tai muut menetelmät eivät ole tuottaneet toivottavaa lopputulosta (Tiitinen & Lähteinen, 2014, 193).

Anneli Pohjola (2011) jakaa rakenteellisen sosiaalityön neljään tehtäväalueeseen:
1) Tietotyöhön, joka on tiedon tuottamista ja välittämistä, epäkohtien osoittamista ja yhteiskunnan omatuntona toimimista 2) Strategiseen työhön, joka on mm. sosiaalista yhteiskuntapolitiikkaa, ratkaisuvaihtoehtojen hakemista ja vaikutusten arviointia 3) Inkluusiotyöhön eli osallisuuden ja vaikuttamisen mahdollistamiseen ja 4) Oikeudenmukaisuustyöhön eli kansalaisten oikeuksien toteutumisen seurantaan ja edistämisteen.

Lokakuun Liike tarjoaa aivan ilmaiseksi työvälineen rakenteellisen sosiaalityön suunnitteluun ja toteuttamiseen:
Työkalu ei vaadi lainkaan kehittämis- tai projektirahoitusta tai lisävirkoja: ainoastaan kykyä ja halua pohtia rehellisesti seuraavia kysymyksiä ja etsiä niihin ratkaisuja.

Tietotyö

Mitä sosiaalityö on ja mitä teemme kun sanomme tekevämme sosiaalityötä? Mitä on tuottava työ sosiaalityössä ja miten sitä mitataan?
Kuka tuotti ja rahoitti saamamme koulutuksen, mikä koulutuksessa tulkittiin tiedoksi ja kenen/kenen rahoittamaa tietoa/ tutkimusta siinä käytettiin? Onko meillä välineitä tekstien kriittiseen lukutaitoon?
Onko yksikössämme huolehdittu siitä, että jokainen tuntee perustehtävänsä, alan uusimman tutkimustiedon, YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen , sijaishuollon ohjeet, YK:n ohjeistuksen lapsen edun määrittelystä, lastensuojelulain, hyvän hallinnon periaatteet ja omansa alansa tieteelliset keskustelut?

Onko saamamme tieto luotettavaa ja ajantasaista? Onko käyttämäämme tietoon ja sen tuotantoon otettu mukaan kaikki asianosaiset? Minkälaisia dokumentteja tuotamme , kenelle ja miksi ja miten dokumenttien oikeellisuus ja oikaisut on varmistettu? Mihin dokumenttejamme käytetään ja mitä niistä seuraa asiakkaille?

Minkä ja kenen tiedon pohjalta käytössämme olevat toimintakäytännöt on kehitetty? Keitä ne palvelevat , palvelevatko ketään vai aiheuttavatko peräti negatiivisia vaikutuksia , miten näitä tutkitaan ja miten ja kenelle mahdollisista väärinkäytöksistä raportoidaan ? Mitä raportoinnista seuraa?

Onko toimintakäytännön taustalla lapsi- , perhe-, yhteisö- ( yhdyskuntatyö) tai ympäristövaikutusten arviointia ( ekososiaalinen sosiaalityö), isolla otannalla kerättyjä asiakaspalautteita tai muuta tutkimustietoa esim. vaikuttavuudesta? Mikäli näin ei ole, miksi ja kenen päätöksestä toimintakäytäntö on käytössä, paljonko se maksaa ja ketä se hyödyttää taloudellisesti?
Onko ennakkoarvioinneilla ja hyvinvointisuunnitelmilla/kertomuksilla todellisia vaikutuksia päätöksentekoon vai tehdäänkö päätökset ennen arviointien tuloksia ? Kuka viime kädessä vastaa päätöksenteosta ja päätösten seurauksista?

Strateginen työ

Mitkä ja kenen asettamat ovat työtämme ohjaavat päämäärät ja strategiat ja ketä ne palvelevat? Mitä ylipäätään on onnistuminen sosiaalityössä ja kuka onnistumisen määrittelee? Miten työmme vaikuttavuutta, prosesseja , rakenteita, resursseja ja henkilöstön uudistumista ja työkykyä tutkitaan ja seurataan? Onko olemassa tutkimustietoa siitä, että valitsemamme strategiat ovat toimivia ja johtavat toivottuihin lopputuloksiin?

Missä määrin strategiset tavoitteet on saavutettu työssämme ja ovatko tulokset toteutetun intervention vai jonkin väliintulevan muuttujan tuottamia ja miten tätä tutkitaan ja seurataan? Onko yksikössämme ylipäätään tuloksellisuusvelvollisuutta asiakkaille, vastuuta työn kehittämisestä ja tilivelvollisuutta rahoittajille? Onko/ asiakasvaikuttavuuden seuranta toteutettu?

Kuinka paljon tiedämme asiakasperheidemme arjesta tai ongelmien konteksteista esim. perheiden mahdollisuudesta käyttää joukkoliikennettä, saavuttaa palveluja tai ostaa edullista ja terveellistä ruokaa? Miten nämä on huomioitu toimintastrategioissamme?
Minkälaisia vaihtoehtoja käyttämillemme toimenpiteille on ja lasketaanko toimenpiteillemme vaihtoehtoisia kustannuksia? Mitä osia työstämme voisi vähentää / jättää kokonaan pois tavoitteiden saavuttamisen tehostamiseksi?

Inkluusiotyö

Mitä on osallisuus sosiaalityössä, miten sitä voi tutkia, mitata tai edistää? Kuka osallisuuden määrittelee ja miten? Onko asiakkaiden osallisuus aitoa vai kosmeettista?
Onko työssämme mukana palvelunkäyttäjiä ja heidän verkostojaan ja miten heidän osallisuuttaan sosiaalityön tiedontuotantoon, suunnitteluun, toteutukseen, seurantaan, valvontaan ja arviointiin tuetaan?
Onko osallisuus projektiluonteista vai onko sille luotu pysyvät rakenteet ja rahoitus?
Onko yksikössämme käytössä yhteistutkiminen ja - kirjaaminen?

Millä tavoin placematters- näkökulmaa opiskellaan ja toteutetaan työssämme? Onko asiakkaiden ympäristöön liittyvät osallistumisen esteet ja mahdollisuudet huomioitu työssämme? Entä esim. varallisuuteen, ikään, kielitaitoon, etniseen taustaan, sukupuoleen, seksuaaliseen suuntautumiseen, uskontoon tai toimintakykyyn liittyvät esteet, tarpeet ja mahdollisuudet? Korvaammeko vähävaraisten asiakkaiden matkakulut ja järjestämmekö lastenhoidon velvoittaessamme heitä osallistumaan moniammatillisiin kokouksiimme?

Mitä tarkoituksia ja päämääriä osallisuusretoriikka oikeasti palvelee? Perustellaanko sillä sosiaalityön lisäresursointia vai leikkausvaateita, inkluusiota vai eksuusiota, rakenteellista sosiaalityötä vai yksilöpsykopatologisointia, subjektiivisia oikeuksia vai yhteiskunnallisia velvollisuuksia, lainsäädännöllisiä velvoitteita vai niiden puutetta, sosiaalista oikeudenmukaisuutta vai yksilövastuutusta, vapaaehtoisuutta vai pakkoa?
Onko asiakkaiden osallisuuden materiaalisia, sosiaalisia, psykologisia ja toiminnallisia resursseja ja strategioita tuettu ja varmistettu? Onko osallisuuden tueksi tarkkaa ja eriteltyä lainsäädäntöä ja operationaalistettavia diskursseja ja ohjeistusta marginalisoitujen yhdenvertaisuuden konkretisoimiseksi?

Oikeudenmukaisuustyö

Mitä oikeudenmukaisuus sosiaalityössä tarkoittaa ja mitä/ keitä koskee? Onko se armollista, jakavaa, korjaavaa, harmonisoivaa, itsenäistävää vai yksityisomistuksen tai tietyn poliittisen järjestelmän suojelua ? Onko se ansionmukaisuutta, ihmisoikeuksien toteutumista, lainalaisuutta, puolueetonta päätöksentekoa, yhdenvertaista kohtelua, mahdollisuuksien tai/vai lopputulosten tasa-arvoa, huolenpitoa heikommista , ihmisten mahdollisuutta saavuttaa täysi potentiaalinsa yhteiskunnassa tai sosiaalisten tai taloudellisten eriarvoisuuksien järjestelyä siten, että ne tuottavat huonoimmassa asemassa oleville suurimman mahdollisen hyödyn?

Noudatetaanko yksikössäni Gilliganilaista hoivan etiikkaa vai Kohlbergilaista oikeudenmukaisuuden etiikkaa? Minkälaisia pysyviä rakenteita sorron havaitsemiseen ja asiakkaiden raportoimien väärinkäytösten käsittelyyn, korjaamiseen ja hyvittämiseen on luotu ja pitää luoda? Kuinka paljon työtäni hallitsee sosiaalityöntekijöiden ammatillinen edunvalvonta ja edunvalvontapuhe ja mitä seurauksia tästä on asiakkaille ja sosiaalityölle tieteenalana?

Millaisia muutoksia sosiaalityöntekijöiden omassa toimintakulttuurissa ja virastojen, kuntien sekä oppilaitosten tasolla tarvitaan, jotta rakenteellisen sosiaalityön mahdollisuudet ja oikeudenmukaisuus toteutuvat paremmin, mikä muutoksia estää ja miten esteet voidaan ylittää?

Hallintokanteluja tutkineen Ritva Haapalan mukaan sosiaalityön asiakkaat jäivät vaille lakisääteisiä palveluja, heitä ei kuultu ja asiakirjoissa oli virheitä. Asiakkaiden tyytymättömyyden syyt liittyivät juuri menettelytapojen oikeudenmukaisuuteen, jakavaan oikeudenmukaisuuteen sekä vuorovaikutuksen oikeudenmukaisuuteen (Haapala, 2012, 112).

Gerald Leventhal (1980) esitti kuusi menettelytapojen oikeudenmukaisuuden (procedural justice) sääntöä:
1. johdonmukaisuus: menettelyä sovelletaan johdonmukaisesti kaikkina aikoina kaikkiin ihmisiin samoin.
2. puolueellisuuden estäminen: päätöksentekijällä ei saisi olla omia intressejä, ennakkoluulottomuus.
3. tiedon tarkkuus: menettelyn tulisi perustua oikeaan ja tarkkaan tietoon.
4. oikaistavuus: mahdollisuus oikaista päätöksenteon perustana olevia tietoja.
5. edustavuus: kaikilla joita asia koskee, on mahdollisuus vaikuttaa päätökseen.
6. eettisyys: menettelytapa ei sisällä vilppiä tai lahjontaa tai yksityisyyden loukkausta.

Leventhalin säännöt toteutuvat esim. lastensuojelussa vain satunnaisesti tai ei lainkaan.

Miksi asiakaslähtöisyyttä korostavat lastensuojelun tutkijat ja työntekijät unohtavat oikeudenmukaisuuden, vaikka se on merkittävin asiakkaiden tyytymättömyyden aihe?

Mitä onnistumisen edellytyksiä ylipäätään voi olla organisaatiolla, joka ei kerää, käytä eikä koe tarpeelliseksi sen paremmin asiakaspalautetta kuin tutkimustietoa ja jonka toimintakäytäntöihin eivät vaikuta edes EIT- tuomiot?

Monissa tutkimuksissa on todettu, että strategialla itsessään ei ole merkittävää ohjausvaikutusta sosiaalityöntekijöiden työhön, jossa tiedontuotanto ja -prosessointi perustuu usein organisaation tarpeisiin ja oman aseman oikeuttamiseen, asiakkaiden osallisuus jää pelkiksi pyhäpuheiksi, oikeudenmukaisuus ei toteudu ja rakenteellisen sosiaalityön työorientaatio puuttuu lähes täysin.

Sheffieldin sosiaalityön professori Kate Morris pohtii toimivatko sosiaalityöntekijät hyvistä aikomuksistaan huolimatta muutosten estäjinä kyvyttömyydessään irroittautua käsityksistään ja toimintamalleistaan ja aloittaa puhtaalta pöydältä.

Juuri sosiaalityöntekijöiden ammatillinen edunvalvonta hävitti perheiden konkreettisen tuen työntekijöiden pelätessä alansa statuksen ja palkan laskemista ja imagoa arkisena naisten työnä. Näin tapahtui mm. Imatralla ja aiemmin perhetyön rantautuessa Suomeen.

Nyt rakenteelliseksi sosiaalityöksi tai systeemiseksi toimintamalliksi naamioitu sosiaalityön edunvalvontajargon uhkaa syödä jo asiakkaiden luottamuksen ja sosiaalityön legitimiteetin ja kunnioituksen tieteenalana.

Miksi edes sosiaalityön kehittäjät ja tutkijat eivät tunnu haluavan/ kykenevän irroittautua kuplastaan?

Miksi rakenteellinen työote ei mene jakeluun sosiaalityössä?

Lue myös:

https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/vaarinymmarretty-rakenteellinen-sosiaalityo
https://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/lokakuun-liike-rakenteellista-sosiaalityota
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/mita-on-onnistuminen-lastensuojelussa
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sosiaalityon-tutkimus-tarvitsee-huostaanottoa
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/professori-featherstone-sosiaalityo-on-epahumaania
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/mihin-jai-lapsikoyhyyden-ehkaisy-ja-lapsiin-investointi
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/miksi-lastensuojelun-valvonta-epaonnistuu

Comments

Sosiaalityön aivopierut osa 3

17/11/2018

Comments

Sosiaalityöntekijän varjoon jäänyt perhetyöntekijä muistuttaa miehensä varjoon jäänyttä 'Lenutaa', joka ei halunnut olla mikään Miuku Pörrönen vaan Maailman Suurin Tiedenainen.

Hei, me uudistutaan!

-Mitä perhetyöntekijä oikein tekee, kysyy moni asiakas, usein senkin jälkeen kun perhetyöntekijä on jo käynyt kotikäynneillä kuukausia.

Perheohjaaja, sosionomi Elina Myllymäkikään ei osaa vastata kysymykseen vaikka on päässyt asiantuntijaksi THL:n Uudistuva lastensuojelu- raporttiin ja väittää kehittävänsä perhetyön rakenteita ja laadukasta perhetyötä, " jonka piiriin ei jouduta vaan päästään".

Myllymäki haluaa liittää perhetyöntekijät osaksi systeemisen lastensuojelun toimintamallin eli Hackneyn mallin tiimirakennetta.

Havainnollistaakseen perhetyötä Myllymäki on piirustellut paperiinsa erilaisia diagrammeja, jotka eivät selvennä lainkaan perhetyön jäsentymätöntä sisältöä.

Avaudu ja saat sohvallaistuksijat kotiisi kahvittelemaan

Peruspalveluissa asiakas saattaa saada vielä käyttökelpoista apua kotipalvelusta,
sosiaalihuollollinen perhetyö voi jo olla epämääräistä huolihavaintojen kirjaamista ja lastensuojelullinen perhetyö on usein kaikesta asiakkaille käyttökelpoisesta avusta riisuttu kontrollin muoto, jonka keskeinen työnsisältö on huostaanottoperusteiden etsiminen ja lasten, vanhempien ja perhe-elämän arvioiminen, joka tehdään usein asenteellisesti, puutteellisella koulutuksella ja epätieteellisillä tulkinnanvaraisilla tutkimusmenetelmillä ja -välineillä.

Varatuomari Leeni Ikonen (2016) on dokumentoinut kuinka huostaanottoselvitykseen merkittiin erikseen perhetyöntekijän tärkeä havainto: "äiti kyllä osaa laittaa ruokaa, mutta tekee makaronilaatikon väärin. Hän sekoittaa makaronin ja lihan keskenään, kun hänen pitäisi laittaa ne kerroksittain vuokaan."

THL:n Kuntalaisten arvioita sosiaalipalveluista- tutkimuksessa lastensuojelun perhetyötä käyttäneistä puolet koki palvelun laadun yksiselitteisesti huonoksi. Runsas puolet vastaajista koki, että palvelulupaukset eivät täyttyneet. Ehkä huolestuttavin arvio oli, että perhetyön asiakkaat kokivat, ettei kukaan ottanut heidän asiaansa hoidettavakseen (THL, 2010, 48).

Yhä useampi perhetyön palveluntuottaja tarjoaa myös lasten sijoituspalveluja, joka jääviyttää ja vinouttaa perhetyöntekijöiden tekemiä perheiden arvointeja.

Kuntaliitto ja Valvira ovat kiinnittäneet huomiota laittomin perustein tehtyihin huostaanottoihin ja sosiaalityöntekijöiden ja kuntien lainvastaisiin käytäntöihin siirtää viranomaistyöksi säädettyjä vanhemmuuden- ja sijaishuoltotarpeen arviointeja ja selvityksiä sijaishuoltopalveluja tarjoaville lapsibisnesyrittäjille.

Kasper – Kasvatus- ja perheneuvonta ry:n asiantuntija Minna Jaakkola on kiinnittänyt huomiota yksityistämisen vaikutuksiin perhetyössä. Hänen mukaansa erilaisten kaupallisten tahojen intressi tukea perheitä laajemmin on nolla.

SOS-lapsikylän sosiaalityöntekijä Sonja Vanhanen kiteyttää perhetyön tarkoituksen: Meillä Suomessa perhetyö voi ja sen toivotaan olevan osa sijaishuoltoa.

Omaksu oikea mielipide perhetyöstä tai..

Myllymäen ylimielinen, asiakkaiden kokemustiedosta ja huonoista palvelukokemuksista piittaamaton asenne tulee THL:n raportissa hyvin esiin.

Kun asiakas saa annettuja palvelulupauksia ja sisältökuvauksia vastaamatonta huonoa palvelua ja kohtelua, joka tuottaa niin vakavia haittoja, että asiakas haluaa varoittaa "palvelusta" muita tai pyytää toisilta apua päästäkseen eroon valheellisesti vapaaehtoiseksi markkinoidusta palvelusta, palveluntuottajan luulisi välittömästi selvittävän ja korjaavan tilanteen, puhuttelevan asiakaspalvelijoita ja ohjeistavan heitä, hyvittävän asiakkaan kärsimät vahingot ja varmistavan kaikin keinoin, ettei vastaavia epäonnistumisia enää tapahdu.

Lastensuojelu ei toimi näin vaan pyrkii virheidensä korjaamisen sijaan kieltämään ja diskvalifioimaan asiakkaan kokemuksen. Huonoa palvelua ja kohtelua saaneelle asiakkaalle pyritään vakuuttamaan , ettei palvelu suinkaan ollut huonoa vaan asiakkaan kokemus ja mielipide palvelusta on väärä.

Asiakkaiden huonoja kokemuksia sensuroidaan ja kokemuksista puhumista paheksutaan ja pyritään leimaamaan vihapuheeksi.

Asiakkaita pyritään valistamaan, jotta he muuttaisivat lastensuojelun väärinä pitämät mielipiteensä ja omaksuisivat lastensuojelun "oikeat" mielipiteet. Tähän pyrkii myös lastensuojelun kehittäjä Elina Myllymäki, jonka mukaan:

"Perhetyön kuviteltu pimeys on asia, joka vaatii selkeytystä: kehittämisen valoa, jolla palvelu muutetaan niin läpinäkyväksi, ettei keskustelupalstoilla tarvitse enää varoitella perhetyöntekijöiden olevan huostaanottosalapoliiseja tai esittää listoja siitä, mitä perhetyöntekijöille kannattaa sanoa, että pääsee heistä nopeasti eroon. Perhetyön ydin on näissä ajatuskuluissa jäänyt piiloon ja sen kirkastamiseksi tarvitaan työtä." (THL, 2018, 169).

Myllymäen näkemys lastensuojelun uudistamisesta ja asiakaslähtöisyydestä on mielenkiintoinen: Kun asiantuntija kertoo, että jäävin yrittäjän kelvottomalla palvelulla on asiantuntijan luulottelema hyvä ydin ja tarkoitus, asiakkaan huono kokemus seurauksineen mitätöityy.

Kun potilas menee lääkäriin saadakseen antibioottikuurin ja lääkäri amputoikin jalan, miten potilasta auttaa väärän toimenpiteen tai terveydenhuollon toteutumattomien periaatteiden läpinäkyväksi tekeminen tai valittelu "resurssipulasta"?

Toivoa sopii, etteivät lastensuojelun muut uudistajat ja kehittäjät jaa Myllymäen näkemystä.

Lokakuun Liike toivottaa kirkkautta ja järjen valoa kehittämisen kuruissa kompuroiville kansankynttilöille.

Lue myös:

http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/mita-perhetyo-on
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/perhetyon-historia
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/perhetyon-tyovalineopas
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kokemuksia-perhetyosta
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/perhetyo-miten-valmistautua-kohtaamaan-perhetyontekija
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/perhetyontekijat-tuodaan-paivakoteihinkin-varhaiskasvatuksesta-sijaishuollon-asiakashankintaa
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lapsi-ja-perhepalvelujen-muutosohjelma-ei-puutu-ydinongelmaan
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-kehittamisen-ihanteet-ja-todellisuus
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/ajoissa-aluehallintovirastoon
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/taidelahtoiset-menetelmat-lastensuojelussa-urkintaa-ja-manipulointia
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/varhainen-huoli-ja-puuttuminen-mielen-sairautta
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/huoli-on-modernia-taikauskoa
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sosiaalityon-aivopierut-osa-1
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sosiaalityon-aivopierut-osa-2

Comments

Liki kuusi prosenttia 1997 syntyneistä on ollut sijoitettuna kodin ulkopuolelle - myös mt- diagnoosit lisääntyneet

13/11/2018

Comments

Liki kuusi prosenttia 1997 syntyneistä on ollut sijoitettuna kodin ulkopuolelle

Vanhempien varakkuudella ja koulutuksella on iso merkitys sille, miten lapsia ja nuoria Suomessa kohdellaan ja miten heidän ongelmiaan tulkitaan ja hoidetaan.

Tämä käy ilmi laajasta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n tutkimuksesta.

THL:n ja Nuorisotutkimusseuran tekemässä raportissa vertaillaan vuonna 1997 syntyneiden elämäntilannetta kymmenen vuotta aiemmin syntyneisiin. Tutkimuksen mukaan valtaosa nuorista voi hyvin, mutta ongelmat kasaantuvat pienelle joukolle. Perhetausta ja asuinalue määrittivät vahvasti koulumenestystä ja terveyttä.

Lastensuojeluluvuissa on tapahtunut dramaattista kasvua. Lähes kuusi prosenttia nousukaudella eli vuonna 1997 syntyneistä lapsista ja nuorista on ollut jossain elämänsä vaiheessa sijoitettuna kodin ulkopuolelle, sanoo tutkimuspäällikkö Elina Pekkarinen Nuorisotutkimusseurasta.

Sijoitusten määrä on Pekkarisen mukaan lähes kaksinkertaistunut kymmenen vuotta vanhempaan ikäluokkaan verrattuna. Vuonna 1997 syntyneistä sijoituksessa kodin ulkopuolella on ollut 3 252 lasta ja nuorta.

– Täytyy sanoa rehellisesti, että se, että kasvu on näin suurta, tuli minullekin yllätyksenä, kertoi edelleen myös lastensuojelun kentällä töitä tekevä Pekkarinen raportin julkistamistilaisuudessa.

Pekkarisen mielestä suomalaisessa järjestelmässä lastensuojelun järeimmät toimenpiteet ovat jostakin syystä tulleet hiljalleen yhä tavallisemmiksi.
– Kuusi prosenttia ikäluokasta ei ole enää mikään marginaali.

Erityisesti ovat lisääntyneet teini-ikäisten kiireelliset ja lyhytaikaiset sijoitukset.
– Se tarkoittaa, että meillä on nuoriin liittyvä ongelma, jota syystä tai toisesta ratkaistaan kiireellisillä sijoituksilla. Se on hyvä vaihtoehto silloin, jos nuoren tilanne on todella vakavasti vaarantunut ja ratkaisuja täytyy tehdä nopeasti. Mutta onko se pitkällä tähtäimellä välttämättä kestävä kansantaloudelle tai ihmisten hyvinvoinnille, siitä en ole varma.

Pekkarisen mukaan Suomessa on suuri köyhyysongelma, joka on selkeästi kytköksissä lastensuojelun tarpeeseen ja lisääntyneisiin sijoituksiin kodin ulkopuolelle.

”Hyvinvointivaltiossa varttuvalla lapsella pitäisi olla mahdollisuus onnelliseen lapsuuteen ja tasavertaiset lähtökohdat myöhempään hyvään elämään vanhempien taustasta riippumatta. Tämä edellyttää palveluita, jotka tunnistavat lapsen kehitystä vaarantavat tekijät ja jotka pystyvät tukemaan lasten hyvinvointia perhelähtöisesti", toteaa THL:n tutkimuspäällikkö Tiina Ristikari.

Varakkaat vanhemmat takaavat hyvät arvosanat

Tyttöjen peruskoulun päättötodistuksen keskiarvo oli joka toisella yli kahdeksan, kun pojista samaan ylsi vain joka kolmas.

Peruskoulussa kiitettäviä arvosanojen eli ysien ja kymppien keskiarvoja sai tytöistä 21 prosenttia, mutta pojista vain 8,5 prosenttia sai lukuaineista näin hyviä keskiarvoja.
Kiitettäviä arvosanoja saaneiden tyttöjen osuus on kasvanut vuodesta 1987 vuoteen 1997 kolme prosenttiyksiköllä. Poikien kohdalla kasvua oli vain yksi prosenttiyksikkö.
Nuorisotutkimusseuran erikoistutkija Tomi Kiilakoski painottaa tutkimustulosten olleen hänelle ”silmiä avaavia”. Tulokset toistavat hänen mukaansa ruotsalaisen koulutussosiologian professori Donald Broadyn kiteytystä, jonka mukaan ainoa jokseenkin varma tapa menestyä koulussa on valita hyvin koulutetut ja hyvin toimeentulevat vanhemmat.

Vanhempien korkean koulutustason on jo pitkään tiedetty ennakoivan lapsen hyvää koulumenestystä. Sen sijaan tulokset toimeentulon osalta olivat Kiilakosken mukaan ”epämiellyttävän lineaarisia”.
”Mitä varakkaampia vanhemmat ovat, sitä parempia arvosanoja heidän lapsensa saavat sekä tytöillä että pojilla”, Kiilakoski sanoo.

Nuorten mielenterveysdiagnoosit ovat yleistyneet

Vuonna 1997 syntyneistä nuorista noin joka viides on saanut jonkinlaisen psykiatrisen diagnoosin. Diagnoosin saaneita oli noin puolitoista kertaa niin paljon kuin vuonna 1987 syntyneiden joukossa vastaavana seuranta-aikana.

Tytöillä oli 2,3-kertainen määrä mielialahäiriödiagnooseja, erityisesti masennusdiagnooseja, poikiin verrattuna. Pojilla puolestaan oli diagnooseja psyykkisen kehityksen häiriöistä, kuten oppimiskyvyn häiriöistä, 2,4-kertainen määrä.

Tutkimuksen mukaan psykiatrisen diagnoosin on saanut ikäluokasta noin viidesosa (20,7 %). Psyykenlääkkeiden ostokertoja tarkastellessa sukupuolittainen ero on huomattava tyttöjen (12,7 %) ja poikien (9,6 %) välillä. Kaikissa maakunnissa vähintään 10 prosenttia tytöistä oli jossain vaiheessa elämäänsä ostanut psyykenlääkkeitä ( THL, 2018, 127).
Rangaistusmääräyksiä on määrätty seuranta-aikana lähes joka viidennelle pojalle (19,5 %). Vastaavasti 5,2 prosenttia tytöistä on saanut rangaistusmääräyksen.
Noin 3 prosenttia tutkituista ei ole saanut paikkaa 2. asteen koulutuksessa seurannan loppuun mennessä. Ilman paikkaa jääneistä hieman yli puolet eivät olleet hakeneet paikkaa.

Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko huomauttaa, että mielenterveyden häiriöiden yleistyminen voi kertoa myös siitä, että ongelmat tunnistetaan nykyään paremmin ja niihin haetaan apua helpommin.

”Diagnoosien yleistyminen voi kertoa siitä, että meillä on sukupolvi, jolle on aiempaa helpompaa tunnistaa ja tunnustaa mielenterveyden ongelmat.”

”1990-luvun laman jäljet ovat pitkät. Niiden korjaamisessa menee vuosikymmeniä”, Saarikko sanoo.

”Yksi virhe, joka aikanaan tehtiin, oli kotipalveluiden alasajo. Ne ovat juuri niitä matalan puuttumisen ennaltaehkäiseviä palveluita, joita perheet tarvitsevat”, Kokoomuksen kansanedustaja Saara- Sofia Sirén sanoo.

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson arvioi, että 90-luvun päätöksistä ei ole opittu. Hän moittii hallituksen varhaiskasvatuksen säästöjä siitä, että ne osuvat juuri heikoimmassa asemassa oleviin perheisiin.

Sukupuolierojen lisäksi tutkimuksessa havaittiin myös voimakkaita alueellisia eroja maakunta-, kaupunki-, maaseutu- ja lähiympäristötasolla.

OECD:n tilastojen mukaan Suomessa sekä ns. liberaaleissa hyvinvointivaltioissa (Esping-Andersen, 1990) on tuloerojen kasvu ollut erityisen voimakasta. Yksinhuoltajaperheiden köyhyys on Suomessa huomattavan yleistä kahden vanhemman perheisiin nähden ja työttömien vanhempien lapsista jopa puolet elää köyhässä perheessä ( THL, 52/2012, 40-41).

Tutkimuksessa käytettiin THL:n Kansallinen syntymäkohortti 1997 -aineistoa, jossa seurattiin 57 152:n vuonna 1997 syntyneen lapsen matkaa sikiöajalta täysi-ikäisyyteen. Mukana oli lähes koko ikäluokka: vain ulkomailla asuvat ja kuolleet poistettiin aineistosta.

Vastaava tutkimus vuonna 1987 syntyneistä julkistettiin kaksi vuotta sitten. THL:n Kansallinen syntymäkohortti 1987 –tutkimuksessa selvisi, että vuonna 1987 Suomessa syntyneistä joka viides on 21 vuoden ikään mennessä saanut psykiatrista erikoissairaanhoitoa tai lääkitystä mielenterveysongelmiinsa. Peruskoulun jälkeinen tutkinto puuttuu noin 18 prosentilta tästä ikäluokasta. Heistä 40 prosentilla on mielenterveysongelmia. Toimeentulotukeen on joutunut jossakin vaiheessa turvautumaan 23 prosenttia 1987 syntyneistä, ja 26 prosentilla on merkintä poliisin tai oikeuslaitoksen rekisterissä joko lievistä rikkomuksista tai saaduista tuomioista. Huostaan otettuna tai kodin ulkopuolelle sijoitettuna on ollut 3 prosenttia ikäluokasta.
Tutkijat muistivat vielä tuolloin huomauttaa asiakkaiden tarpeisiin vastaamattomista palveluista ja korostaa, että "tulokset eivät tue ajatusta ennalta määrätyistä tai geenien kautta siirtyvistä ylisukupolvisista ilmiöistä, vaan ennemminkin ajatusta siitä, että kehityksellä on tietty suunta, jota jatkuvasti luodaan arjessa, ja jota ympäristö pystyy niin vahvistamaan kuin heikentämään" (THL 52/2012, 41-42).

Lasten erityistäminen ja medikalisointi on lisääntynyt

Samoin kuin lääkeyhtiöt myös lastensuojelutoimijat luovat sairauksia tai ”tyytymättömyyden tiloja”, joiden korjaamiseksi ne voivat tarjota omia tuotteitaan. Huoli on eräs tällainen tyytymättömyyden tila.

Tautilietsonta on Alan Casselsin (Selling Sickness. How the World’s Biggest Pharmaceutical Companies are Turning us All into Patients (Nation Books, 2005) mukaan kymmenessä vuodessa vain kiihtynyt. ”Viime vuosina on nähty lukuisia räikeitä kampanjoita, jotka koettavat uskotella ihmisille, että elämän tavalliset vastoinkäymiset ovat sairauksia.”

Tarja Heinon ja Mikko Orasen mukaan (2012, 218) lasten erityistäminen on lisääntynyt. Erityispedagogiikan professori Timo Saloviita uskoo, etteivät lapset ole muuttuneet vaan heihin suhtautuminen on muuttunut: yhä useammat luokitellaan poikkeaviksi. -Lasten syrjintää ei enää tunnisteta, koska se on muuttunut jokapäiväiseksi.
Saloviidan mukaan lasten diagnoosit ovat pitkälti mielivaltaisia, sillä ne vaihtelevat voimakkaasti sekä alueellisesti että vuosittain. Saloviita kutsuu erityisopetusta ”oppilaan varhaiseksi puuttumiseksi luokasta” tai ”erityistarveteollisuudeksi”.

”Jokaisella on oikeus kuulua yhteiskuntaan, mutta meillä poikkeaviksi koetut lapset syrjitään erityisluokalle, pahimmassa tapauksessa säilytyspaikkana on koulun kellari.”

Usein varsinkin sijoitetut saavat erityisen tai sairaan statuksen, turhan diagnoosin ja lääkityksen ja ohjataan "koulukuntoisuuteen" vedoten erityisopetukseen, lastensuojelulaitoksen omaan kotikouluun tai "mukautettuun opetukseen", jotka voivat olla todellisuudessa opetuksen laiminlyöntiä.

Toisin kuin kohorttitutkimusten tuloksia virheellisesti tulkitaan, diagnoosien ja lääkitysten lisääntyminen ei välttämättä tarkoita mielenterveyshäiriöiden lisääntymistä. Professori Andre Souranderin mukaan lasten psyykelääkitysten lisääntyminen kertoo hoitokulttuurin muutoksesta, ei suoraan mielenterveyshäiriöiden määrän muutoksesta.
Suomalaislasten diagnosointia tutkineet havaitsivat myös, että loppuvuodesta syntynyt lapsi saa helpommin ADHD- diagnoosin.Tarkkaavaisuus- ja ylivilkkaushäiriöksi päätelty käytös saattaa olla kypsymättömyyttä, joka johtuu suuresta ikäerosta – jopa 12 kuukaudesta – luokan vanhimpiin.
"Näyttää siltä, että lapsen yksilölliset kehityspolut päätellään häiriöiksi", sanoo tutkimusta johtanut Sourander. Hänen mukaansa se on epäkohta, joka voi vaikuttaa ratkaisevasti lapsen myöhempään kehitykseen.

– ADHD-diagnoosi johtaa usein myös vuosia kestävään lääkitykseen amfetamiinijohdannaisilla, Sourander huomauttaa.

Lapsen suhteellinen ikä tulisi ottaa aina huomioon kypsyyden arvioinnissa, Sourander sanoo. Hän myös kehottaa joustamaan koulun aloittamisessa nykyistä enemmän, jos lapsi arvioidaan samana vuonna syntyneitä kypsymättömämmäksi.

Souranderin johtama valtakunnallinen rekisteritutkimus osoitti, että erikoissairaanhoidon käyntien ja diagnoosin saaneiden määrät lisääntyivät erityisesti nuoremman ikäluokan tytöillä. Diagnoosin saaneiden tyttöjen osuus oli vanhemmassa ikäluokassa 10 prosenttia ja nuoremmassa 15 prosenttia. Pojista diagnoosin sai vanhemmasta ikäluokasta 6 prosenttia ja nuoremmasta 9 prosenttia.
Sourander toteaa, että vaikka löydökset osoittavat nuorten mielenterveyspalveluiden käytön huomattavan lisääntymisen varsin lyhyessä ajassa, tutkimus ei kuitenkaan kerro suoraan nuorten psykiatristen ongelmien lisääntymisestä.
– Olisi tärkeää selvittää, onko tietyn diagnoosin saaneille nuorille annettu tutkimusnäyttöön perustuvaa hoitoa, hän jatkaa.

Kuntaliiton tuoreen raportin mukaan näin ei ole vaan lapsia sijoitetaan puuttuvien mielenterveyspalvelujen takia. Vastanneet kunnat ja kuntayhtymät pitävät näitä sijoituksia inhimillisesti ja taloudellisesti kyseenalaisina ratkaisuina. Koko aineiston perusteella noin puolet suomalaisista asuu kunnissa, joissa sijoitetaan lapsia hyvin usein sijaishuoltoon siitä syystä, että lapsen tarvitsema mielenterveyshoito ei jostain syystä mahdollistu.

Tutkijat suosittavat oikea-aikaisia ja näyttöön perustuvia palveluja

Suomi lasten kasvuympäristönä- tutkimuksen tutkijat haluavat nostaa seuraavat suositukset suomalaisen lapsi-, nuoriso- ja perhepolitiikan kehittämisen kohteiksi (THL, 2018, 128-129).

1.Poliittisten päätösten tulisi pyrkiä vähentämään taloudellisten ja terveydellisten riskitekijöiden ilmaantuvuutta ja niistä seuraavia haittoja.
Samaan aikaan on tärkeää huomioida palveluiden järjestämisessä näiden tekijöiden yleisyys, ja järjestää palvelut siten, että perheiden kohdatessa paineita, saavat he tarvitsemansa tuen viivytyksettä.
Palvelujärjestelmän herkkyyttä ja oikea-aikaisuutta on kehitettävä, jotta perheiden arkea kuormittavien tekijöiden kasautumista ehkäistään.

2.Eri palvelusektoireiden yhteistyötä on kehitettävä. Erityisesti terveyspalvelujen ja koulun yhteistyöhön on kiinnitettävä huomiota. Kouluterveydenhuollon kykyä vastata lasten ja nuorten mielenterveyden ongelmiin tulisi vahvistaa.

3. Lasten koulumenestys on vahvasti yhteydessä perheen sosioekonomiseen tilanteeseen. Tarvitsemme tutkimusta joka selvittää yhteyden mekanismit, sekä näyttöön perustuvia toimenpiteitä joilla varmistetaan yhtäläiset edellytykset menestyä koulutyössä perhetaustasta riippumatta.

4. Vanhempien toimeentuloasiakkuus heijastuu lapsen elämänkulkuun monitahoisesti. Kun toimeentulotuki siirrettiin Kelan maksettavaksi vuoden 2017 alusta, ei lapsivaikutuksia arvioitu. Yhteiskunnallisia uudistuksia tehdessä on lapsivaikutusten arviointi tehtävä huolellisesti tutkimustietoon perustuen. Tulevaa sosiaaliturvauudistusta tehtäessä on tehtävä laajaa lapsivaikutustenarviointia.

5. Kodin ulkopuolelle sijoittamisen yleisyys herättää tarpeen selvittää, onko etenkin teini-ikäisiin kohdistuneiden ehkäisevien toimenpiteiden ja palveluiden järjestämisessä puutteita.

6. Nuorten koulutuspolut ja siirtymät koulutusjärjestelmän portaalta toiselle eivät ole pelkästään yksilöitten tai heidän lähipiirinsä ratkaistavissa. Erilaiset yhteiskunnalliset ja alueelliset tekijät vaikuttavat nuorten arvosanoihin. Raporttimme tulokset osoittavat isoja maakuntakohtaisia eroja niin peruskoulun päättötodistuksen keskiarvoissa kuin jatkokoulutukseen hakeutumisessa.
Koulutuksen ja hyvinvoinnin maakunnallisiin ehtoihin tulisikin kiinnittää huomiota erityisesti, jos maakunnista muodostuu kuntien ja valtion väliin kolmas hallinnon taso, joka toimii hyvinvointipalveluiden järjestäjänä.
Isot maakuntien väliset erot koulumenestyksessä kiinnittävät huomiota siihen, että lasten ja perheiden tilanteita tulisi tarkastella myös palveluiden, erityisesti sosiaali-ja terveyspalveluiden ja koulutuspalveluiden, sektorirajat ylittäen.

7. Tuloksemme osoittavat huomattavia sukupuolieroja koulumenestyksen lisäksi lasten terveydessä. Osa sukupuolieroista voi korostua tutkimusaineiston luonteen vuoksi; rekisterit kuvaavat palveluiden käyttöä.
Tulos herättää kuitenkin tarpeen selvittää minkä vuoksi tytöt ja pojat ohjautuvat palveluihin huomattavan usein eri syiden vuoksi.
Tunnistaako koulutus- ja muu palvelujärjestelmämme tyttöjen ja poikien palveluiden tarvetta samalla tavalla, vai määrittelevätkö sukupuolinormit hyväksyttävän käytöksen?

Kirjallisuus:

Heino, Tarja & Oranen, Mikko: Lastensuojelun asiakkaiden koulunkäynti – erityistäkö? S. 217–247.
Teoksessa Jahnukainen, Markku (toim.): Lasten erityishuolto ja -opetus Suomessa. Tampere ja
Helsinki: Vastapaino ja Lastensuojelun keskusliitto, 2012.

Tiina Ristikari, Markus Keski-Säntti, Elina Sutela, Pasi Haapakorva, Tomi Kiilakoski, Elina Pekkarinen, Antti Kääriälä, Mikko Aaltonen, Tiina Huotari, Marko Merikukka, Jarmo Salo, Aapo Juutinen, Anna Pesonen-Smith ja Mika Gissler: Suomi lasten kasvuympäristönä. Kahdeksantoista vuoden seuranta vuonna 1997 syntyneistä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Raportti 7/2018. Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura, julkaisuja 210.

Reija Paananen, Tiina Ristikari, Marko Merikukka, Antti Rämö ja Mika Gissler: Lasten ja nuorten hyvinvointi Kansallinen syntymäkohortti 1987–tutkimusaineiston valossa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Raportti 52/2012.

David Gyllenberg, Mikko Marttila, Reijo Sund, Elina Jokiranta-Olkoniemi, André Sourander, Mika Gissler, Tiina Ristikari: Temporal Changes in the Incidence of Treated Psychiatric and Neurodevelopmental Disorders during Adolescence in two Birth Cohorts
Lancet, Volume 5, Issue 3, March 01, 2018

Kapil Sayal, Roshan Chudal, Susanna Hinkka-Yli-Salomäki, Petteri Joelsson, Andre Sourander: Relative age within the school year and diagnosis of attention-deficit hyperactivity disorder: a nationwide population-based study. Lancet, Volume 4, issue 11. November 1, 2017

Lue myös:

https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sijoitettuina-olleet-karsivat-aikuisialla-psyykkisista-hairioista-muita-useammin
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/miten-sosiaalinen-ongelma-periytetaan-osa-1
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sairauksien-kaupustelijat-ja-mielenterveysongelmien-luokittelun-haasteet
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lasten-palveluiden-saatavuus-heikentynyt-ongelmana-laittomat-huostaanotot-ja-jaavit-palvelutarpeen-arvioinnit
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/posti-voitti-lastensuojelun-perhetyon-kilpailutuksen-saalistajat-haistavat-lastensuojelun-haaskan
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sosiaalialan-tyontekijoiden-ammatillinen-edunvalvonta-havitti-perheiden-konkreettisen-avun
http://www.lokakuunliike.com/leeni-ikosen-blogi/hallinto-oikeudet-lastensuojelun-sokea-piste
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelussa-riittavan-hyva-vanhempi-varakas-vanhempi
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-valeasiakkaat
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lasten-ja-perheiden-ongelmat-vahenevat-sijoitukset-lisaantyvat-ilman-tietoa-sijoitussyista
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tuottoisa-myytti-riskiperheista
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakirjat-osa-2-fabrikoitu-lastensuojelulausunto
http://www.lokakuunliike.com/raili-miettisen-blogi/avohuollon-tukitoimet-tuottavat-huostaanottoja
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/perhetyo-miten-valmistautua-kohtaamaan-perhetyontekija
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-perhepalvelut-selkokielella
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-tyomenetelmat-2-laiton-sijoitus-huostaanotto
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kunnat-ja-lastensuojelujarjestot-elavat-huostaanotoista
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/yksi-syrjaytetty-nuori-tuottaa-syrjayttajilleen-miljoonan
www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/talous-v-uushuutolaisuusverkostoissa-piiri-suuri-pyorii
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/talous-ii-lastensuojelujarjestot-bisneksen-syrjassa
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/talous-iii-vanhemmuudenarviointi-kasvavana-bisneksena
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lapsia-sijoitetaan-puuttuvien-mielenterveyspalvelujen-takia-ja-laakitaan-turhaan
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-arviointi-on-oikeusturvariski
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tarkastetuissa-lastenkodeissa-ilmeni-vakavia-puutteita-lasten-koulutuksesta-ei-huolehdita
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kaltoinkohtelu-sijaishuollossa-jatkuu-kuntien-jarjestojen-ja-rayn-tuella
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/paattajat-eivat-halua-tutkimustietoa
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/miksi-lastensuojelun-valvonta-epaonnistuu
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/hoidolliset-huostaanototmedical-kidnappingskasvava-ongelma
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/munchausen-by-proxy-sijaishuollossa-tunnista-sijaisvanhempien-ja-sosiaalityontekijoiden-sairastuttama-lapsi
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kemiallinen-vakivalta-lastensuojelussa-tunnistusohjeet
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/useimmat-kodin-ulkopuolelle-sijoitetut-jaavat-vaille-toisen-asteen-tutkintoa
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/osa-lastensuojelulapsista-tiputetaan-tyhjan-paalle-18-vuotissyntymapaivana-huolimatta-sijaishuollon-miljardituesta
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lapsen-etu-ei-toteudu-lastensuojelussa-eika-hallinto-oikeuksissa
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelujarjestot-viimein-kuriin

Comments

Kansanedustaja Tiina Elovaara kritisoi Veikkausta: Ottaa köyhiltä ja antaa rikkaille

12/11/2018

Comments

Tamperelainen kansanedustaja Tiina Elovaara (sin.) ottaa tiukasti kantaa Veikkauksen toimintaan, kertoo Tamperelainen-lehti.

Elovaara on ollut viime aikoina yhteydessä Terveyden ja hyvinvoinnin laitokseen THL:ään, jossa on tehty runsaasti tutkimusta siitä, miten esimerkiksi rahapeliautomaatit ovat sijoittuneet Suomessa.

– Rahapeliautomaattien tiheys on korkeinta alueilla, joissa on runsaasti työttömyyttä, paljon pienituloisia ja vähän korkeakoulutettuja. Automaatteja on sijoitettuna siis tiheimmin alueilla, joissa sosioekonominen huono-osaisuus on korkeimmillaan. Valtio verottaa näin automaattipelaamisen kautta ankarammin pienituloisia kuin suurituloisia.

– On syntynyt käänteinen Robin Hood-järjestelmä. Otetaan köyhiltä ja annetaan rikkaille.

Eniten tukea saa Kansallisooppera saa valtion budjetista 39 miljoonaa euroa vuodessa, josta kaksi kolmasosaa tulee veikkausrahoista. Yhtä oopperalippua tuetaan 230 eurolla.
Lista ehdotetuista toimenpiteistä on pitkä ja tiukka: Veikkauksen monopoliasema tulisi purkaa, peliautomaatit sijoittaa ainoastaan valvottuihin pelisaleihin ja Tanskan mallin mukainen lisenssijärjestelmä ottaa käyttöön.

– Lisenssin haltijoita voisi helpommin vaatia noudattamaan lisenssin ehtoja. Nyt Veikkaus saa jatkuvasti erilaisia huomautuksia ja uhkasakkoja, joita ei kuitenkaan laiteta aina täytäntöön, Elovaara huomioi.

Lisäksi Elovaara on huolissaan tutkimustuloksesta, jonka mukaan viisi prosenttia pelaajista vastaa viidestäkymmenestä prosentista rahapelikulutuksesta.

– Jos kolme miljoonaa suomalaista pelaa rahapelejä, niin 157 000 pelaa tästä potista puolet. Suomeen on syntynyt riippuvuuden kehä, josta ei ole ulospääsyä, Elovaara kommentoi.

Arpajaislaki huolestuttaa järjestöjä

Keväällä alkanut arpajaislain muuttaminen on saanut kymmenet järjestöt takajaloilleen, kertoo YLE.
Kyse on rahahuolista. Monet järjestöt ovat riippuvaisia Veikkauksen peleistä niille kertyvistä avustuksista, jotka uhkaavat arpajaislakia muutettaessa pienentyä.
Veikkauksen tarjoamiin raha-automaattipeleihin on määrä ottaa käyttöön pakollinen tunnistautuminen ennen jokaista pelikertaa. Tunnistautumispakko vähentäisi satunnaispelaamista eli pienentäisi tuottoja – ja sitä kautta järjestöille kanavoituvaa rahamäärää.

Veikkaus kuvailee tunnistautumispakon olevan pelihaittojen torjunnan näkökulmasta ehdottomasti edistysaskel.

Libera haluaa Veikkauksen pelituotot valtion budjettiin

Valtion rahapelimonopolin ja kansalaisjärjestöjen sidos on aikansa elänyt, väittää Libera Kultaiset kahleet – 10 askelta kohti vapaampaa kansalaisyhteiskuntaa – raportissaan.Ajatuspaja vaatii, että Veikkauksen pelituotot tuloutettaisiin suoraan valtion budjettiin ja että järjestöt kilpailisivat tavallisesta budjettirahoista muiden menoerien rinnalla.

Libera huomauttaa raportissaan, että avustukset ovat keskittyneet voimakkaasti suurille järjestöille, ja ”kattojärjestöt itseasiassa päättävät julkisten varojen kohdentumisesta”, kun ne jakavat rahaa omilla perusteillaan eteenpäin jäsenjärjestöilleen. Libera pitää tätä demokratian kannalta ongelmallisena.

Veikkaus Oy syntyi vuoden 2017 alussa, kun Fintoto, Raha-automaattiyhdistys ja entinen Veikkaus yhdistyivät.
Yhtiön tuotonjaosta päätetään arpajaislain 17. pykälässä.
53 prosenttia tuotosta jaetaan opetus- ja kulttuuriministeriölle, 43 prosenttia sosiaali- ja terveysministeriölle sekä neljä prosenttia maa- ja metsätalousministeriölle. STM jakaa suurimmat rahat Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA:n ehdotuksen perusteella.

Järjestöt käyttävät julkisia varoja lobatakseen itselleen julkisia varoja

Liberan tutkimusjohtaja Heikki Pursiaisen mukaan rahapelimonopoli ja järjestökenttä muodostavat symbioosin, jossa toinen pitää toista pystyssä:

*Rahapelivarat ovat ihan sitä samaa verorahaa, jota tarvittaisiin päiväkoteihin ja kouluihin tai jonka voisi jättää ihmisten taskuihin. Verot on vain kerätty tavallisia veroja useammin köyhiltä ja heikoilta.
*STEA:n yhteydessä toimii avustusasiain neuvottelukunta, jossa istuu tuensaajien edustajia.
*Kattojärjestöt päättävät julkisten varojen kohdentamisesta ohjaamalla osan saamastaan rahoituksesta jäsenjärjestöilleen. Tämä siirtää julkista valtaa keskusjärjestöille ja lisää järjestelmän läpinäkymättömyyttä.
* Suuri osa avustuksista menee hallintokuluihin ja toiminnanjohtajien korkeisiin palkkoihin (yli 100 000 e/ vuosi).
* Avustuksia käytetään edunvalvontaan. Lobbaus suuntautuu paitsi tulevien avustusten varmistamiseen, myös nykyisen järjestelmän ylläpitämiseen. Valtio siis rahoittaa toimintaa, jonka tarkoitus on hankkia siltä rahaa.
*Henkilökunnan ja erityisesti johtajien etu ja päämäärät korostuvat järjestöjen yhteiskunnallisten päämäärien sijasta.
*Järjestöt toimivat kuin julkiset organisaatiot, mutta ilman julkisen toiminnan tavanomaisia rajoitteita kuten avoimuutta ja valvontaa.

”Kansalaisyhteiskunnan tehtävä on olla julkisesta vallasta riippumaton moraalin ja merkitysten lähde. Sen tehtävänä on toimia julkisen vallan vastapainona ja vahtikoirana", toteaa Pursiainen artikkelissaan Kesytetty kansalaisyhteiskunta valtion ruokittavana.

Rahapelivero on erittäin epäreilu tapa kerätä veroja, koska verot kerätään tuulikaapissa pelaavilta köyhiltä mummoilta tai Kenoa pelaavilta työttömiltä, Pursiainen väittää.

Pursiaisen mukaan "rahat eivät mene sen parempiin tarkoituksiin kuin muutkaan valtion rahat, päinvastoin. Tuhlausta on mahdotonta estää koska rahat on siirretty tavallisen demokraattisen prosessin ulkopuolelle.

Epämiellyttävää on myös se, miten järjestelmään sisäänrakennettu epärehellisyys rapauttaa julkisen keskustelun.

Kukaan ei puhu asiasta, koska kaikki julkiset keskustelijat ovat jotenkin mukana. Lukuisat poliitikot ovat mukana tai ovat olleet Veikkauksen toimielimissä. Vielä suurempi määrä poliitikkoja, entisiä poliitikkoja ja politrukkeja on mukana edunsaajissa. Poliittisten puolueiden sisarjärjestöt saavat miljoona-avustuksia.

Jokainen kansalaisjärjestö, joka on minkään kokoinen, imaistaan mukaan järjestelmään. Kun kultaiset kahleet lyödään kiinni, halu kritisoida järjestelmää katoaa."

Veikkauksen rahoilla rangaistaan perheiden ja lasten oikeuksia puolustavia vanhempia

Veikkauksen tuet ovat taanneet järjestöjohtajille vuodesta toiseen lähes ministeritason ansiot samaan aikaan kun RAY on linjannut, ettei vertaistuesta pidä maksaa mitään.

Lastensuojeluun ajautuneita kansalaisia ihmetyttää miksi Veikkaus on myöntänyt rahoitusta perheiden jälleenyhdistämisen kehittämiseksi jälleenyhdistämisen hankaloittamisesta tunnetuille sijaishuollon edunvalvojille, jotka lobbaavat pysyvää huostaanottoa.

Esimerkiksi Perhehoitoliitto voi lobata avoimesti pysyviä huostaanottoja samaan aikaan kun se nauttii Veikkauksen rahoitusta perheiden jälleenyhdistämisen edistämiseksi.

Veikkaus ja STEA voisivat edellyttää rahoituksensa ehtona, että edes niiden rahoittamat järjestöt noudattavat voimassaolevia lakeja ja asetuksia omissa huostaanotoissaan.

Miksi Veikkauksen kehittämisrahaa valuu perheiden ja lasten oikeuksia puolustavien vanhempien rankaisuun?

Lue myös:

https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/vertaistyosta-ei-makseta-sosiaalialan-jarjesto-ja-rahastojohtajille-taataan-ministeritason-palkat
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelujarjestot-viimein-kuriin
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/mihin-tarvitaan-julkisrahoitettuja-sijaishuollon-piiloyrityksia
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/miksi-lastensuojelun-valvonta-epaonnistuu
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/oikeusturvavakuutus-ei-korvaa-lastensuojelun-aiheuttamia-oikeusturvaongelmia
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kaltoinkohtelu-sijaishuollossa-jatkuu-kuntien-jarjestojen-ja-rayn-tuella
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/pukit-jalleen-kaalimaan-vartijoina-sijaishuollon-edunvalvojat-perheiden-jalleenyhdistamista-kehittamassa
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/aikuissosiaalityon-asiakkaat-saavat-omat-nallekortit
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/nuorten-ystavat-ry-perheiden-oikeusturvaongelmien-kehittajana
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/pelastakaa-lapset-ry-lapsibisneksen-palveluksessa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sos-lapsikylan-rankat-otteet
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/avin-ex-tarkastaja-satu-taiveaho-ajaa-pysyvaa-huostaanottoa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-keskusliitto-kenen-edunvalvoja
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lapsen-paras-yhdessa-enemman-psykopuoskarointia
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/neuvoloissa-aletaan-kartoittaa-vanhempien-kaltoinkohtelupotentiaalia-siivousinto-tulkitaan-lapsen-kaltoinkohtelun-riskiksi
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sosiaalityon-tutkimus-tarvitsee-huostaanottoa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/vihapuhe-sosiaalityossa-ennen-ja-nyt
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/vihapuhe-sosiaalityossa

Comments

Vanhempien osallisuus ei toteudu koulussa

11/11/2018

Comments

Vanhempien osallisuus koulussa ei toteudu- vanhempia käytetään lähinnä varainhankintaan

Suomen Vanhempainliiton mukaan vanhempien Barometri 2018 osoittaa, että vanhemmat ovat kiinnostuneita lapsensa koulunkäynnistä ja koulusta. Vanhempien osallisuudessa koulussa on kuitenkin kehitettävää.

Vanhempien barometriin 2018 vastasi noin 10 000 suomen- ja ruotsinkielistä peruskoulua käyvän lapsen vanhempaa.

Kyselyn teettivät yhteistyössä Suomen Vanhempainliitto ja Förbundet Hem och Skola i Finland.

Opiskeluhuoltolaki ei tuottanut tuloksia

Vanhempien Barometri on samoilla linjoilla KARVI:n kyselyn kanssa, mutta hieman optimistisempi. Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (KARVI) kyselyssä viidesosa opiskeluhuollon ohjausryhmistä koki, ettei yksilökohtaisessa opiskeluhuollossa ole tapahtunut positiivista muutosta tai että toiminta on jopa heikentynyt opiskeluhuoltolain voimaantulon jälkeen.
– On valitettavaa, että samat ongelmat jatkuvat vuodesta toiseen, kertoo OAJ:n koulutusasiainpäällikkö Nina Lahtinen.

Rahaa on liian vähän opettajien palkkaamiseen, ongelmien ennaltaehkäisy puuttuu, tieto ei kulje esim. opiskeluhuollon tiedot salataan huoltajilta, palvelut eriytyvät ja kukaan ei valvo toimintaa.

Jos opiskeluhuolto ei toimi lain edellyttämällä tavalla, aluehallintovirasto ei pääsääntöisesti voi puuttua tilanteeseen, ellei joku kantele siitä. Oikeuskansleri kiinnitti tähän huomiota jo vuonna 2012. Hän totesi, että valvonnan tehokkuus edellyttää, että valvovalla viranomaisella on käytössään riittävän järeitä keinoja. Tilanne on edelleen yhtä toivoton.
Koulutuksen järjestäjät eivät myöskään riittävästi arvioi, miten opiskeluhuolto toteutuu eivätkä kehitä toimintaansa arviointien mukaisesti.

Piia- Liisa Heiliön valmistelema oppilashuoltolaki linkitti koulujen oppilashuoltotyön kunnalliseen sosiaalityöhön, toi koulukuraattoreiksi sosiaalityöntekijät, lisäsi turhan byrokratian määrää, eväsi vanhemmilta tiedon lapsensa asioista ja toi perheiden tietosuojan vaarantavat moniammatilliset asiantuntijaryhmät kouluihin.

Jos neljätoistavuotias kertoo opettajalle tai koulukuraattorille olevansa raskaana ja sanoo, ettei asiasta saa kertoa vanhemmille, ei uuden lain mukaan saa asiasta vanhemmille hiiskua.
Jo 10-vuotias lapsi voi salata vanhemmiltaan terveystietonsa. Tämä koskee esimerkiksi reseptilääkitystä, aborttia tai ehkäisypillereitä.

Väestörekisterikeskuksen hankepäällikkö Matti Hiltusen mukaan 10 ikävuoden raja perustuu sosiaali- ja terveysministeriön linjaukseen. Laki ei siis ikärajaa määritä.

Alaikäisellä on oikeus kieltää tietojensa luovuttaminen vain vanhemmille. Lastensuojeluviranomaisilla puolestaan on oikeus saada ja levittää hänen tietojaan kielloista huolimatta.

Opetusalan ammattijärjestön OAJ:n kehittämispäällikkö Nina Lahtinen ja opettajat epäilivät 1.8.2014 voimaanastuneen lain hankaloittavan kodin ja koulun yhteistyötä.
– Pääsääntöisesti kasvatusvastuu on vanhemmilla. Miten he voivat hoitaa tätä tehtävää, jos eivät saa tietoa? Lahtinen kysyi.

Turun vastaava koulupsykologi pelkäsi uuden oppilashuoltolain johtavan pahimmillaan kiusaamisen pitkittymiseen ja lastensuojeluilmoitusten määrän kasvuun ja juuri niin kävikin.

Digilaitteiden käyttö huolestuttaa kotona ja koulussa

Vanhempien barometrin mukaan lasten digilaitteiden parissa viettämä aika huolestuttaa vanhempia ja laitteiden käyttö oppitunneilla jakaa vahvasti vanhempien mielipiteitä. Osa vanhemmista koki, että digilaitteiden käyttö opetuksessa on välttämättömänä ja rikastuttaa opetusta. Osa olisi valmis kieltämään niiden käytön koulussa kokonaan. Lasten digilaitteiden parissa viettämä aika oli eniten vanhempia huolestuttava asia myös lapsen kotiympäristössä. Rinnalla kulki huoli lapsen vähäisestä liikkumisesta ja erityisesti yläkouluikäisten kohdalla riittämättömästä unesta.

Oppilaiden omien laitteiden käytöstä oppitunneilla on sovittava vanhempien kanssa. Silti vain 35 % alakoululaisten ja 29 % yläkoululaisten vanhemmista vastasi, että oppilaiden omien laitteiden käytöstä on sovittu vanhempien kanssa.

Digilaitteiden käyttöön liittyvä huoli on kodin ja koulun yhteinen. ”Yhteistä keskustelua opetuksen digitalisoitumisesta vanhempien ja koulun kesken tarvitaan lisää. Tarvitaan myös yhdessä laaditut pelisäännöt älypuhelinten käytöstä koulupäivän aikana. Tähän työhön lapset ja vanhemmat tulee ottaa mukaan”, painottaa Förbundet Hem och Skolan toiminnanjohtaja Micaela Romantschuk.

Vanhemmilla vahva tahto olla mukana lapsensa koulunkäynnissä

Lähes jokainen vanhempi kertoi kyselevänsä lapselta koulupäivän kuulumisia joko päivittäin tai melko usein. Alakoululaisten vanhemmista yli 80 % ja yläkoululaisten vanhemmistakin yli puolet tuki lastaan läksyjen teossa päivittäin ja melko usein. Kuitenkin vain vajaa 50 prosenttia alakoululaisten ja noin 35 prosenttia yläkoululaisten vanhemmista koki saavansa koulusta konkreettisia vinkkejä siitä, miten he voisivat lasta tukea.

”Koulut voisivat antaa vanhemmille rohkeammin vinkkejä siitä, miten kotona voidaan tukea lapsen oppimista. Näin vanhempia sitoutetaan ja koulukäynnin tuesta tulee kodin ja koulun yhteinen asia”, kannustaa Suomen Vanhempainliiton toiminnanjohtaja Ulla Siimes.

Vanhempien osallisuus kaukana tavoitteesta - vanhempia käytetään lähinnä varainhankintaan

Kouluissa otettiin uudet opetussuunnitelmat käyttöön syksyllä 2016. Opetussuunnitelman yhtenä tavoitteena on vahvistaa vanhempien osallisuutta kouluyhteisössä ja sen kehittämisessä.

”Vanhempien resurssia ei osata koulussa hyödyntää”

Vain vajaa kolmannes alakoululaisten vanhemmista ja runsas viidennes yläkoululaisten vanhemmista oli sitä mieltä, että vanhempien osallisuus kouluissa on uudistuksen myötä lisääntynyt.

Edelleen vanhemmat osallistuvat kouluissa eniten varainhankintaan. Koulun toiminnan kehittämisessä ja yhteisöllisessä oppilashuollossa vanhempien läsnäolo on yhä vähäistä.

”Uusi opetussuunnitelma ei ole lisännyt vanhempien osallisuutta koulussa toivotulla tavalla. Vanhempien resurssia ei osata koulussa hyödyntää”, toteavat Micaela Romantschuk ja Ulla Siimes.

Kyselyn taustaa

Suomen Vanhempainliitto ja Förbundet Hem och Skola i Finland kartoittivat Vanhempien Barometri 2018 -kyselyllä peruskoululaisten vanhempien näkemyksiä koulusta, kodin ja koulun yhteistyöstä sekä arjesta ja kasvatuksesta kotona.

Kyselyyn vastasi 9842 vanhempaa, joiden lapsista 80,9 % kävi suomenkielistä, 17,9 % ruotsinkielistä ja 1,2 % muun kielistä koulua tai kielikylpyluokkaa. Kyselylomake koostui 51 kysymyksestä, jotka käsittelivät lapsen koulunkäyntiin, uuteen opetussuunnitelmaan, kodin ja koulun yhteistyöhön ja vanhempien osallisuuteen sekä lapsen hyvinvointiin ja kasvuun liittyviä teemoja.
Kysely toteutettiin ensimmäistä kertaa järjestöjen yhteistyönä suomen- ja ruotsinkielisten koululaisten vanhemmille. Järjestöt ovat aikaisemmin tehneet omat erilliset Vanhempien Barometri -kyselynsä, Suomen Vanhempainliitto viisi ja Förbundet Hem och Skola kaksi kertaa.

Kysely tehtiin myös muunkielisille vanhemmille yhteensä 12 eri suomessa yleisimmin puhutuilla kielillä. Kyselyn kieliversiot analysoidaan ja julkaistaan myöhemmin.

Lue myös:
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lapsen-paras-yhdessa-enemman-psykopuoskarointia
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lapsen-paras-yhdessa-enemman-turhia-lastensuojeluilmoituksia-ja-jaaveja-arviointeja
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lapsen-paras-yhdessa-enemman-huostaanottoja
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/missa-piileksivat-huostaanotettujen-ja-koulukiusattujen-koulukuraattorit
https://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/yksi-syrjaytetty-nuori-tuottaa-syrjayttajilleen-miljoonan
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/useimmat-kodin-ulkopuolelle-sijoitetut-jaavat-vaille-toisen-asteen-tutkintoa
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/heiliolainen-lastensuojelunakemys-lastensuojelukriisin-ja-oikeusturvaongelmien-aiheuttajana
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/miten-katkaista-sijaishuollon-riskiperheiden-ongelmien-ylisukupolvinen-periytyminen
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakirjat-osa-5-miten-tunnistaa-fabrikointi
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-moniammatillinen-yhteistyo-muistuttaa-uskonnollista-aivopesua
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-moniammatillinen-yhteistyo-havittaa-niin-vuorovaikutuksen-kuin-vastuun
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-valehtelun-ja-vaarentamisen-tekniikat-osa-1
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-tutkimusmenetelmat-osa-2-mim
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/sosiaalityonpsykiatrian-palvelujarjestelmia-ei-tehty-asiakkaille-vaan-mm-keskiluokkaisten-rouvien-paistattelupaikaksi
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-ja-psykiatrian-mielivalta-on-samankaltaista
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/miksi-lapsille-haitallisia-uskomushoitoja-rahoitetaan-verovaroin
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelu-uskoo-yha-psykoanalyysiin-osa-1
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tuottoisa-myytti-riskiperheista
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/omat-vanhemmat-eivat-saa-terveystietoja-lapsesta
http://www.lokakuunliike.com/perheeni-tarina/ylojarvi-koulu-ja-lastensuojelu-piinasivat-perhetta-vuosia
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/koulukiusaaminen-kirjataan-uhrin-patologiaksi-seurauksena-vaaria-diagnooseja-ja-turhia-huostaanottoja
http://www.lokakuunliike.com/elena-maria-uusitalon-blogi/barometrin-kertomaa
http://www.lokakuunliike.com/elena-maria-uusitalon-blogi/kun-avun-saanti-maksaa-lapsen-verran
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/nuorten-ystavien-irma-moilasen-koulupelko-diagnoosi-koulukiusattujen-huostien-ja-mielisairaalakyyditysten-veruke
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-arviointi-on-oikeusturvariski
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lasten-ja-perheiden-ongelmat-vahenevat-sijoitukset-lisaantyvat-ilman-tietoa-sijoitussyista
https://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/varhainen-huoli-ja-puuttuminen-mielen-sairautta
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-kehittamisen-ihanteet-ja-todellisuus
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kotiopetus-on-tuloksellista-ja-turvallista-miksi-lastensuojelu-piinaa-kotikoululaisia
http://www.lokakuunliike.com/elena-maria-uusitalon-blogi/kotikoulu-on-oiva-vaihtoehto
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/palveluihin-palaa-miljardeja-silti-nuoret-syrjytyvt
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelu-katkaisee-niin-sijoitettujen-kuin-vanhempien-koulutuspolut-osa-1

Comments

<<Previous

Kaupungit yrittävät romuttaa asiakkaiden oikeusturvan keskimäärin 3 kertaa ennenkuin HO:n ja AVI:n viesti menee perille?

Pelit ja leikit sosiaalityön välineinä- itku lyhyestä ilosta?

Sijaishuollon uudet laatusuositukset varmistavat sijaishuollon ongelmien jatkumisen

Suomessa yli 3000 tyttöä vaarassa joutua silvotuksi- viranomaiset eivät tunne ehkäisykampanjoita

Suomi teki hoiva-alasta kansainvälistä bisnestä- uushuutolaisuusverkostoissa piiri suuri pyörii

Rakenteellinen sosiaalityö ei mene jakeluun

Sosiaalityön aivopierut osa 3

Liki kuusi prosenttia 1997 syntyneistä on ollut sijoitettuna kodin ulkopuolelle - myös mt- diagnoosit lisääntyneet

Kansanedustaja Tiina Elovaara kritisoi Veikkausta: Ottaa köyhiltä ja antaa rikkaille

Vanhempien osallisuus ei toteudu koulussa

LL-Uutiset

Arkisto

Kategoriat