Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelmassa on asiakkaiden oikeusturvanäkökulmien unohtamisesta huolimatta monia tärkeitä ja kannatettavia tavoitteita mm. 

• Luodaan raportointijärjestelmä kuntien, itsehallintoalueiden ja valtion tarpeisiin. 
• Luodaan lastensuojelupalvelujen seuranta- ja arviointitiedon tuottamista varten pysyvät, palveluihin integroituvat toimintakäytännöt .
• Kehitetään välineet eri-ikäisten lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja palvelujen seurantaan tietoon perustuvan päätöksenteon tueksi. 
• Perustetaan valtakunnallinen vastuutaho, jonka vastuulla on uusien menetelmien näytön arviointi .
• Mallinnetaan ja otetaan käyttöön päätösten lapsivaikutusten arviointi eli väline lapsen edun selvittämiseen päätöksenteon perustaksi.
• huomioidaan 1) kumppanuus lasten ja nuorten kokemusasiantuntija- ja vaikuttajaryhmien sekä oppilaitosten kanssa, 2) lapsi- ja nuorisotutkimuksen, kyselyiden sekä muun kehitystyön tuottama tähänastinen tieto lasten ja nuorten palvelukokemuksista sekä 3) tietopohjan kohentaminen niin, että lasten ja nuorten palvelukokemuksista saadaan jatkossa säännönmukaista tietoa. (LAPE- hankeohjelma, 2015, 5- 8).

On yksi varma keino vesittää edellämainitut välttämättömät uudistukset- nimittäin jättää niiden toteuttaminen vapaaehtoiseksi ja sosiaalityöntekijöiden aktiivisuuden, omavalvonnan ja itsearvioinnin varaan. Lapsi- ja perhepalveluihin suunniteltujen muutosten jättäminen sosiaalityöntekijöiden motivaation varaan on asiakkaille selkeä viesti siitä, ettei muutoksia ole käytännössä aikomustakaan toteuttaa.

Sosiaalityön tutkija Elina Pekkarinen (Pekkarinen, 2011) kertoo ”omakohtainen kokemukseni sosiaalityön väitöskirjantekoajalta oli, ettei yhdestäkään Helsingin sosiaalitoimistosta löytynyt halukasta avainhenkilöä väitöskirjani tueksi, kun tavoitteenani oli haastatella rikoskäyttäytymisen vuoksi lastensuojelun asiakkaana olevia alle 15-vuotiaita nuoria. Fokusryhmähaastatteluissa sosiaalityöntekijöiden haluttomuus kutsua asiakkaita tutkimukseen herätti kysymyksen jopa siitä, estetäänkö heidän osallistumisensa tutkimukseen hallinnon puolelta”.

Sosiaalityöntekijät tiedonkeruun portinvartijoina ja esteinä

Johanna Hietamäki tutki väitöskirjassaan ”Lastensuojelun alkuarvioinnin vaikutukset vanhempien näkökulmasta” vanhempien kokemuksia lastensuojelun alkuarvoinnista.

Hietamäki kertoo, kuinka sosiaalityöntekijät muodostivat aineiston keruun suhteen keskeisen portinvartijaryhmän. Sosiaalityöntekijät unohtivat kysyä vanhemmilta, osallistuisivatko he tutkimukseen. Lisäksi sosiaalityöntekijöillä esiintyi haluttomuutta käyttää aikaa tutkimukseen, eikä tutkimusta välttämättä pidetty tärkeänä. Sosiaalityöntekijät kokivat myös vaikeaksi kysyä asiakkaalta, osallistuisiko hän tutkimukseen.

Hietamäen mukaan "tutkimusta toteutettaessa tuli myös esille, että arviointitutkimus voidaan kokea uhkaavaksi asiaksi ja siitä voi muodostua syy portinvartijana toimimiselle. Eräs sosiaalityöntekijä kertoi, että ei kysynyt asiakkailta, haluaisivatko he osallistua tutkimukseen, koska hän koki tehneensä alkuarvioinnit huonosti. Toinen sosiaalityöntekijä koki alkuarviointityöskentelyn hänelle itselleenkin epäselväksi ja epäili, ettei tutkimuksen kautta tule oikeita tuloksia työntekijän osaamisesta."

Hietamäki teki väitöskokemuksensa perusteella johtopäätöksen, että "sosiaalityöntekijät ilmeisesti kokevat omaan työhön liittyvän arvioinnin hyvin arkana asiana. Vastaavanlaisia tutkimuksen toteuttamisen haasteita tulee esille Kemppaisen ja kumppanien (2010, 42) tutkimuksessa, jossa sosiaalitoimistojen työntekijät keräsivät tietoa asiakkailta. Myös Heinon (2007, 20-21) tutkimuksessa tulee esille, että johtavat sosiaalityöntekijät pitivät aineiston keruuta koskevien tutkimuslomakkeiden täyttämistä vaativana asiana. Sosiaalityön tutkimuksessa on tarvetta kehittää aineiston keruun menetelmiä siten, että ne eivät ole kovin riippuvaisia työntekijöiden motivoituneisuudesta ja aktiivisuudesta". 
( Hietamäki, 2015, 214).

Omavalvonta= ei valvontaa

Lokakuun liike on erittäin huolestunut sosiaalihuollon tiedonhallinnasta, jossa ei ole huomioitu asiakkaiden oikeusturvaa ja AVIn ja VALVIRAn sosiaali- ja terveydenhuollon 2015- 2019 valvontaohjelmasta, jonka mukaan palveluiden laatu ja sisältö varmistetaan ensisijaisesti omavalvonnalla, joka on jo osoittautunut toimimattomaksi ja riittämättömäksi. Esimerkiksi sosiaalipalveluja ei yleensä tutkita riippumattoman tutkimustahon tekemillä isoilla satunnaisotannoilla vaan vain joko haastattelemalla sosiaalityöntekijöitä omasta työstään tai antamalla heidän valita haastateltavat asiakkaat.
 
​Sosiaalityön tiedonhankinta- ja tutkimuskäytännöillä on tuotettu osittaista, virheellistä ja vinoutunutta tietoa ja estetty asiakkaiden osallisuus ja palvelujärjestelmäpuutteiden ja väärinkäytösten ilmitulo. Valvomattomat ja vinoutuneet tiedonkeruumenetelmät ovat johtaneet myös virheellisiin toimintastrategioihin ja -painotuksiin, jotka ovat entisestään syventäneet avunpyytäjien ahdinkoa.

Lokakuun liike suosittaa, että palveluiden laatu ja sisältö varmistetaan vastaisuudessa työntekijöiden ja organisaatioiden omavalvonnan sijaan suoraan asiakkaille ilman välikäsiä toimitettavilla asiakaskyselyillä ja haastattelupyynnöillä, taltioimalla asiakastapaamiset, julkistamalla saatu asiakaspalaute ja toistuvat huomautukset ja tuomiot palveluntuottajien internetsivuilla sekä toimistoihin jalkautuvilla ihmisoikeusvalvojilla. 

Ilman palvelunkäyttäjiä suunniteltuun lastensuojelulakiin koottiin kaikki sellaiset asiat ja toimenpiteet, joiden jo ennakkoon voitiin arvioida tuottavan vakavia ongelmia; varhainen puuttuminen, asiantuntijavallan lisääminen, lastenpsykiatriset tiimit ja heikko oikeuslaitos. Työryhmä toteutti viranomaisen toiveet ja sai aikaan kriisin. Lastensuojelulakia on jouduttu uudistamaan viime vuosina lähes 20 kertaa.
​
Olisiko perheiden palveluita suunniteltaessa viimein mahdollista kuulla asiantuntijoita eli palveluja käyttäviä vanhempia ja lapsia ja ottaa heidät mukaan- ei koristeiksi- vaan aidosti osallisiksi palveluiden suunnitteluun, toteutukseen, seurantaan ja arviointiin? 

Lue myös: 
http://www.lokakuunliike.com/opasinfo.html
http://www.lokakuunliike.com/leeni-ikosen-blogi/kansanvalistusta-lastensuojelun-asiakkaalle
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-tyomenetelmat-2-laiton-sijoitus-huostaanotto
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/sijaishuollon-korruptoitunut-kehitysapu-lopetettava-lapsia-autettava-osana-perhetta
http://www.lokakuunliike.com/leeni-ikosen-blogi/kaikenlaista-tietoa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-arvovalta-ja-huoltoriidat-maksavat-miljoonia
http://www.lokakuunliike.com/tiina-liljebergin-blogi/perhesurmahysteria-sosiaalityntekij-epili-tiina-iti-perhesurmaajaksi
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/lastensuojelun-porttiteoria-avunpyynto-avautuminen-ja-lasu-asiakkuus-portteja-elinkautisiin
http://www.lokakuunliike.com/leeni-ikosen-blogi/juusokin-pyysi-lastensuojelun-uhrina-turvapaikkaa-kirkosta
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakirjat-osa-5-miten-tunnistaa-fabrikointi
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/vetoomus-ensi-ja-turvakotien-tyokaytantojen-ja-menetelmien-tutkimiseksi
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelu-uskoo-yha-psykoanalyysiin-osa-1
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-tutkimusmenetelmat-osa-4-haastattelu
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/banaali-paha-piiloutuu-byrokratiaan
http://www.lokakuunliike.com/leeni-ikosen-blogi/hallinto-oikeudet-lastensuojelun-sokea-piste
http://www.lokakuunliike.com/leeni-ikosen-blogi/turun-lastensuojeluillassa-95-julkistetaan-vuoden-vieraannuttaja-viel-ehtii-vastata-kyselyyn
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tuottoisa-myytti-riskiperheista
http://www.lokakuunliike.com/henri-auteron-blogi/sentican-huostaporvarit-ja-veroparatiisityypit
http://www.lokakuunliike.com/elena-maria-uusitalon-blogi/-perhekuntoutus-on-usein-perustuslain-vastaista-pakkohoitoa
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/yksi-syrjaytetty-nuori-tuottaa-syrjayttajilleen-miljoonan
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/edunvalvontaa-tuusulassa-puolueetonta-vai-ei

Talentia-lehden sosiaalialan opiskelijoille suunnatussa Jane & Paolo- erikoisnumerossa sosiaalialan vaihto-ohjelman (CIF) kautta Suomeen tullut sosiaalityöntekijä Rachel Kavanagh kertoo kuinka ”sosiaalityöntekijöiden täytyy olla asiakastyössä hyvin ennakkoluulottomia ja avarakatseisia” ja tuumii, että ” tärkein yhtäläisyys suomalaisissa ja amerikkalaisissa sosiaalityöntekijöissä on kuitenkin sinnikkyys, jolla he pyrkivät ratkaisemaan perheen ongelmia pitäen lähtökohtanaan lapsen edun kaikkein hankalimmissakin tilanteissa” (Jane & Paolo, 2015, 20). 

Kavanaghin mukaan Marylandissa lastensuojelun työntekijöillä saa olla vain 12 asiakasperhettä kerrallaan joka mahdollistaa sen, että ”sosiaalityöntekijöillä on mahdollisuus vierailla perheissä useammin ja perehtyä niiden tilanteeseen huolellisemmin”.

USA:ssa, joka ei ole allekirjoittanut YK:n lapsen oikeuksien sopimusta, huostaanotot voivat olla pysyviä ja ne voidaan tehdä sosiaalityöntekijöiden tulkitseman riskilistan perusteella.

The Frederick News-Post-sanomalehden mukaan sosiaalityöntekijä Rachel Kavanagh itse leimasi vastasynnyttäneen mustan äidin Celestreal Whitenin epäkelvoksi vanhemmaksi vain 15 minuutin keskustelun perusteella ja sijoitti tämän lapsen kehottaen äitiä hankkimaan asianajajan mikäli tällä on ongelma. Kavanagh tarjosi äidille vauvan hiuskiehkuraa muistoksi pienokaisesta mutta äiti kieltäytyi ja vaati vauvaansa takaisin.  Vauva palautettiinkin oikeuden päätöksellä äidilleen 7 vuorokauden kuluttua sijoituksesta. 

Sosiaalivirasto, jossa Kavanagh on töissä huostasi myös Celestreal Whitenin tämän lapsuudessa Altantalaiseen laitokseen, jossa tyttöä pidettiin 21 vuotiaaksi asti vaihtuvilla diagnooseilla ja vailla koulutusmahdollisuuksia ja lääkittiin päivittäin 6-7:llä eri psyykelääkkeellä. 

Whitenin perheen mukaan sosiaalivirasto yrittää käyttää tekemäänsä huostaa perusteena myös äidin lapsen huostaamiselle ja yrittää leimata äidin sukulaisia ja tukiverkoston jäseniä kaltoinkohtelijoiksi.

Suomalaisella ja amerikkalaisella lastensuojelulla tosiaan on paljon yhtäläisyyksiä mutta toisin kuin Rachel Kavanagh väittää - kummankaan toiminnan lähtökohta tai lopputulos ei tunnu olevan lapsen etu. Sosiaalityöntekijöiden määrän ja palkan kasvattaminen ja asiakasmäärien rajoittaminen Marylandin lastensuojelussa ei ole johtanut lakien tai laatustandardien noudattamiseen.

Whitenin perhe syyttää Marylandin sosiaalitointa asenteellisuudesta The Frederick News-Post- sanomalehdessä:

Kids for cash- skandaali: 
https://en.wikipedia.org/wiki/Kids_for_cash_scandal
http://abcnews.go.com/US/mark-ciavarella-pa-juvenile-court-judge-convicted-alleged/story?id=12965182

Laatustandardit eivät toteudu amerikkalaisessa lastensuojelussa:
http://articles.baltimoresun.com/2003-11-26/news/0311260095_1_child-welfare-welfare-system-consent-decree

Marylandin mustilla lapsilla viisinkertainen riski joutua sijoitukseen:
http://www.washingtonexaminer.com/marylands-black-children-five-times-as-likely-to-be-in-foster-care/article/31095

Marylandin sijaishuollon tietokonejärjestelmän virhe saattoi lapsia vaaraan: 
http://www.washingtonexaminer.com/audit-blasts-maryland-foster-care-system/article/101100

Sijaishuollon puutteellinen valvonta: 
http://www.buzzfeed.com/aramroston/fostering-profits#.qcO8yBRzz
http://www.washingtontimes.com/news/2014/jul/11/md-regulators-investigating-foster-child-death/?page=all

Lastensuojelu yrittää laittaa lapset maksamaan laitostamisestaan:
http://www.baltimoresun.com/news/opinion/oped/bs-ed-foster-funds-20150303-story.html



Lue myös:

http://www.lokakuunliike.com/kadonneet-lapset-ndash-maahanmuuttajaperheen-huostaanottotarina.html

https://www.youtube.com/watch?v=FOYOzPkcu8k

http://www.lokakuunliike.com/kauhutarina-blogi/kristan-tarina-v-hanttiin-panemalla-tunsin-elavani

http://www.lokakuunliike.com/kauhutarina-blogi/archives/07-2014

http://www.lokakuunliike.com/perheeni-tarina/ylojarvi-koulu-ja-lastensuojelu-piinasivat-perhetta-vuosia

http://www.lokakuunliike.com/leeni-ikosen-blogi/kansanvalistusta-lastensuojelun-asiakkaalle

http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/ammattiauttajat-hallitsevat-retoriikalla

http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kokemuksia-sijaishuollon-kaltoinkohtelusta

Lapset voivat jäädä sijaisvanhemman hoiviin, vaikka tämä olisi tuomittu väkivaltarikoksesta, uutisoi Lännen Media.

Tällä hetkellä rikostuomio ei johda perhekodin lupien menetykseen.

Asia nousi esiin tällä viikolla, kun sijaisperheen äiti sai Rovaniemen hovioikeudessa tuomion sijaislapsen kaltoinkohtelusta. Tapauksen perheeseen on edelleen sijoitettuna muita lapsia. Tällä hetkellä rikostuomio ei johda perhekodin lupien menetykseen.

Myös Lastensuojelun Keskusliitossa on huomattu lastensuojelulaissa oleva aukko. Liiton ohjelmajohtaja Miia Pitkänen kuitenkin huomauttaa, että yleisesti ottaen lapsen etu toteutuu sijoitustilanteissa hyvin.

Lastensuojelun Keskusliiton ohjelmajohtaja ei ole ilmeisesti lainkaan tutustunut alansa tutkimuskirjallisuuteen, jonka mukaan sijoitukset tehdään usein lasta ja perheitä kuulematta, lapsen tarpeita, läheissuhteita tai kulttuuritaustaa huomioimatta lapsen etua ja tarpeita vastaamattomaan ja pysyvyyttä tarjoamattomaan laitoshoitoon liian kauaksi kotoa (Hiitola 2009; Pösö& Puustinen- Korhonen 2010; LSKL 2011;VTV 2012; LSKL 2013).

Moni sijoituksia tehtaileva sosiaalityöntekijä on epäpätevä- eli valesosiaalityöntekijä. Muodollisesti pätevienkin osaaminen on usein valetta; käytettyjen menetelmien luotettavuudesta tai vaikutuksista ei ole mitään tutkimustietoa ja ammattiekspertiisin sisältö muodostuu määrittelemättömästä huolen tunteesta ja hiljaisesta tiedosta. 

Koko lastensuojelujärjestelmä toimii huostaanottoihin tähtäävällä häiriöorientaatiolla, alan ettisiä normeja ei noudateta, alalta puuttuvat riippumattomat tuomioistuimet, tutkimustieto, valvonta, seuranta, tulosvastuu, toimivat oikeussuojakeinot ja työntekijöiden vastuu- ja korvausvelvoitteet väärinkäytöksistä. Mediatalojen lastensuojelujärjestöissä istuvat pomot ovat myös sensuroineet lastensuojelun uutisointia jo vuosikymmenet.


Lastensuojelusta tullut sijaishuollon edunvalvontaa

Varatuomari Leeni Ikosen mukaan ”1.1.2008 voimaan tulleen uuden lastensuojelulain uusin muutos teki perhehoidosta ensisijaisen hoitomuodon (316/2011). Tällä lakimuutoksella maamme hallitus ja eduskunta tekivät tärkeän linjauksen, joka heikentää entisestään vanhemmuutta ja vanhempien asemaa suomalaisen lapsen elämässä.

Ketään lastensuojelun palveluja käyttävää tahoa tai huostaanotettujen lasten perheiden edustajaa ei kuultu. Lainvalmistelun yhteydessä ei tutkittu sen vaikutuksia lapsiin ja lapsiperheisiin. 

Puutteellinen lainvalmistelu johti siihen, että eduskunta päätyi keskustelemaan suomalaisen lapsen tulevasta asuinpakasta: laitos vaiko naapurin perhe? 

Se päätti, että tavallisesta äidistä ja tavallisesta isästä voidaan 24 tunnin pikakoulutuksella luoda ylivertainen vanhempi, joka saa yhteiskunnan kaiken tuen. Kansanedustajille on uskoteltu, että näille ylivertaisille kannattaa maksaa korotettua kotihoidontukea ja mahdollistaa heille jopa kotiin jääminen pois työelämästä. Suomalaisia vanhempia on näin jaettu jyviin ja akanoihin, sattumanvaraisesti. 

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan lausunnon mukaan valtakunnallisia sijaisperheiden rekrytointikampanjoita tulee jatkossakin toteuttaa ja että niitä tulee rahoittaa valtion varoista. Näitä kampanjoita on sittemmin toteutettu laajasti. 

Suomi panostaa massiivisesti sijaisperheisiin ja näiden jaksamiseen. Mitä saataisiin perheille, jos hallituksen esityksen mukaiset kustannukset, noin 17 000 000 euroa, suunnattaisiin tavallisten lapsiperheiden hyväksi?”

Sijaishuoltojärjestöt yhteistyökumppaneineen rekrytoivat nyt julkisrahoitteisesti sijaisvanhempia kaduilta ja eri tapahtumista 24 tunnin pikakoulutuksilla, joissa tulokkaat saavat arvioida itse omat valmiutensa sijaisvanhemmiksi. Koulutuksen lainsäädäntö-osio on puutteellinen ja jää usein kokonaan pitämättä.

Varatuomari Leeni Ikosen mukaan perhehoidon lisääntymisen myötä lasten ja biologisten vanhempien väliset tapaamiset ja yhteydenpito näyttävät entisestään vaikeutuneen. Hän on huolissaan myös perhehoidon valvontapuutteista, jotka vaarantavat lasten suojelun ja turvallisuuden. ”Lasten suojelun kohde, lapsi, voi jäädä kokonaan vaille suojelua joutuen elämään koti-ikävissään ilman hoivaa ja huolenpitoa. Sijaisvanhempien pikakoulutus näet tuottaa sekä sijaisvanhemmille että perheessä asuville lapsille miltei täydellisen koskemattomuuden eikä pikakoulutettujen toimintaan yleensä puututa”.


Yksi syrjäytetty nuori tuottaa syrjäyttäjilleen miljoonan

Keskimääräinen korvaus perhehoidosta on n. 30 000 + verottomat edut. Ammatillisessa perhekodissa  huostaanoton hinta nousee helposti yli 100 000 euroon vuodessa per lapsi. 

Tarja Pösön ja Aila Puustinen-Korhosen tutkimuksessa ”Toteutuuko lapsen oikeus pysyviin kasvuolosuhteisiin” sijoitettujen keskimääräinen huostaanottoaika oli seitsemän vuotta.

Suuri osa perhekodeista saa yhden lapsen keskimääräisestä huostaanottojaksosta lähes miljoonan, useat ylikin. Hokema ”yksi syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle miljoonan” tulisikin muuttaa muotoon ”yksi syrjäytetty nuori tuottaa syrjäyttäjilleen miljoonan”. 

Ns. ammatillisista perhekodeista puuttuu usein ammatillinen henkilökunta. Edes antelias hoitokorvaus ei  takaa pysyvyyttä lasten elämään, joita usein pompotellaan sijaishuoltopaikasta toiseen. Pösön ja Puustinen- Korhosen mukaan lasten sijaishuoltopaikat vaihtuivat noin kahden vuodein välein ja niiden valvonta oli puutteellista, usein olematonta.  

Perhehoitoa vaivaavat vieläkin vakavammat laatu- ja valvontapuutteet kuin laitoshoitoa. Valtiontalouden tarkastusviraston mukaan ”erityisesti sijaisperheiden valvonta vaikuttaa tarkastushavaintojen perusteella kuitenkin riittämättömältä. Osalla haastatelluista lastensuojelun työntekijöistä oli perhehoidosta huonoja kokemuksia, ja heitä mietitytti perheiden motiivit ryhtyä sijaisperheiksi. Joissakin tapauksissa perheiden valinnan katsottiin epäonnistuneen täysin. Ongelmaksi koettiin myös se, että kaikki perheet eivät päästä lastensuojelun työntekijöitä kotikäynnille" (VTV- tarkastuskertomus- Dnro 321/54/2010). 


Kahden kerroksen väkeä: riittämätön bioriski ja riittävä sijaishuollon kumppani

Suomalaiseen sosiaalipalvelujärjestelmään on ajettu 1930-luvun kaksoisstandardi: jako apua ansaitseviin ja ansaitsemattomiin perheisiin.

Köyhät bioperheet on ajettu huoliluokitusten, liputusten ja riskiseulausten kohteeksi, mutta alati paisuvan sijaishuollon ja sen kumppaneiden laatupuutteita ja väärinkäytöksiä ei valvota eikä noteerata. Täsmälleen sama kasvatuskäytäntö arvotetaan eri tavoin sen perusteella onko kasvattaja vanhempi vai sijaisvanhempi. Biovanhempien tapauksessa huostaanottoa voidaan perustella pelkällä epäilyllä ja väittämällä ” väkivallan mahdollisuutta ei voida sulkea pois”. kun taas sijaisvanhempien harjoittama, vuosikausia jatkunut ja todistettu lasten pahoinpitely ei johda lastensuojelussa minkäänlaisiin puuttumistoimiin.

Suomalainen lastensuojelu ajaa perheitä evakkoon, jopa maanpakoon, ja sijaislasten pahoinpitelyuutisia julkaistaan säännöllisesti.

LSKL:n kyselyssä valtaosa vanhemmista kertoi, että heille ei ole tarjottu minkäänlaista tukea tai he olivat joutuneet sitä etsimään aktiivisesti itse. Sijoitettujen kotiinpalaamista estivät vanhempien mukaan myös viranomaismielivalta, työntekijöiden negatiivinen asenne ja suuri vaihtuvuus sekä biologisten vanhempien vanhemmuuden mitätöinti. 

Ammattikasvattaja, perhekotiyrittäjä ja sijaisvanhempi Kari Björkman myöntää Amppeli-lehdessä rehellisesti perheiden jälleenyhdistämisen laiminlyöntien johtuvan rahasta. ”Kerran sisään tullutta sijoitusta ei mielellään lasketa menemään niin kauan kun kunta maksaa hänestä hoitokorvauksen. ”


Muita aiheeseen liittyviä Lokakuun liikkeen julkaisuja

Yksi syrjäytetty nuori tuottaa syrjäyttäjilleen miljoonan
Sijaishuollon korruptoitunut kehitysapu lopetettava – lapsia autettava osana perhettä
Avohuollon tukitoimet tuottavat huostaanottoja
Sijaisperheessä pahoinpideltyjen lasten äiti: "Taistelkaa!"
Miksi mummula ei kelpaa sijaisperheeksi? Kuuntele nauha!
100 shades of grey - sosiaalityön seksuaalikäsityksiä ohjaavat arvot ja ideologiat
Sosiaalityön&psykiatrian palvelujärjestelmiä ei tehty asiakkaille vaan mm. keskiluokkaisten rouvien paistattelupaikaksi