Lastensuojelussa määrätään lapselle nykyään lastensuojelun edunvalvoja. Edunvalvojien kritiikkiä voit lukea mm. täältä ja yleisemmin täällä, täältä, täältä, täältä ja täältä...
Käytännössä on kyse lapsen huoltajan ulkoistamisesta lapsen asioista. Pahimmassa tapauksessa lastensuojelun edunvalvoja tulee huoltajan asemaan lastensuojeluprosesseissa, vieden huoltajan mahdollisuudet kokonaan vaikuttaa lapsen asioihin huostaanoton aikana, sekä vieden mahdollisuuden perheen jälleenyhdistämiseen.
Järjestelmää on kritisoitu siten, että edunvalvoja "vapauttaa" sosiaalitoimen sosiaalityöntekijät "ikävästä vanhemman kanssa työskentelystä" sekä antaa sijaishuoltopaikalle kaikki mahdollisuudet jopa lapsen manipulointiin sekä vanhemman/vanhempien osallisuuden viemiseen huostaanoton aikana. Raju vieraannuttaminen, josta puhuu mm. varatuomari Leeni Ikonen, mahdollistuu edunvalvontaa käytettäessä. (Ikosen kirjoitus "Takapakkia Tuusulassa" on luettavissa täällä.) Edunvalvojan astuttua vanhemman tilalle vanhemman voi niin sanotusti "kipata yli laidan" ja jättää osattomaksi lastaan koskeviin asioihin.
Isoja kysymyksiä lastensuojelun kytköksistä, jääviydestä ja puolueettomuudesta
Esimerkkitapauksessa 11-vuotias tyttö sijoitettiin sijaishuoltoon Tuusulan kunnan toimesta. Huostaanottoprosessissa käytettiin vanhemmasta tehtyjä oletuksia, jotka ovat edelleen lastensuojelun huostaanoton perusteina.
Lastensuojelu ja äiti olivat eri mieltä lapsen asioista, joten lastensuojelu haki edunvalvojaa, koska "äiti ei erottanut lapsen etua omastaan uupumuksensa vuoksi". Tämän on katsottu olevan lapsen sijoituksen kannalta pysyvä olotila.
Tuusulan lastensuojelun sosiaalityöntekijä, sosiaalityöntekijän itsemääräämisoikeuden murenemisesta julkisesti puhunut Henna Lapinleimu haki edunvalvojaksi Perhetukipiste Oy:n Marko Lambergin. Edunvalvoja Lambergia haettiin lastensuojeluprosesseihin sekä terveydenhuoltoon liittyviin asioihin.
Ongelmalliseksi asian tekee sosiaalityöntekijä Henna Lapinleimun menneisyys edunvalvontahankkeen ollessa valmistelussa; Lapinleimun toiminta Pelastakaa lapset ry:n suunnittelijana. Edunvalvoja Lamberg on myös käynyt Pelastakaa lapset ry:n edunvalvontakoulutuksen.
Edunvalvoja Lamberg toimii Perhetukipisteessä psykoterapeutti-työnohjaana ja samalla myös omistajana kyseisessä yrityksessä. Lisäksi hän on toiminut Perhehoitoyksikkö Pihlajassa tukitiimin jäsenenä, jonka tarkoitus on:
"Tukitiimin tehtävänä on olla tukemassa Pihlajassa tehtävää työtä. Ryhmän jäsenillä on rooli konkreettisena toimijana ja yhteistyökumppanina Pihlajan työntekijöille, mutta olla myös asiantuntijaroolissa suhteessa työryhmään. He toimivat joko valmentajina, alustajina, ryhmänohjaajina tai mentoreina Pihlajassa. He toimivat joko oman alansa asiantuntijana koulutuksensa ja työkokemuksensa kautta tai toimivat itse perhehoitajina ja tukiperheinä. Perhehoitajien kanssa tehtävän yhteistyön kautta on tavoitteena saada autenttinen perhehoidon kokemus näkyväksi ja kuulluksi."
Sijaisperhe, johon esimerkkitapauksen tyttö on sijoitettuna, toimii Perhehoitoyksikkö Pihlajan alaisuudessa, jonka tukitiimiin edunvalvoja Lamberg siis on kuulunut.
Edunvalvoja Lambergin yhteydet lastensuojeluun ja Pelastakaa lapset ry:ssä toimineeseen Henna Lapinleimuun herättävät epäilyksen Lambergin tosiasiallisesta kyvystä toimia lastensuojelun edunvalvojana puolueettomasti. Lisäksi toimiminen Pihlajan tukiryhmässä, joka tukee sijaisperheitä (joihin esimerkissä käytetty sijaisperhe kuuluu) tuo väistämättä mieleen, että edunvalvonnalla edistettäisiin kunnan sosiaalityöntekijöiden ja sijaisperheen etua.
Lambergin oma ansioluettelo perhehoitajana, PRIDE-kouluttajana, työnohjaajana ja perheterapeuttina ei tuo lisää luotettavuutta lapsen puolueettomasta edustajasta. Edunvalvontatoiminta lienee kannattavaa bisnestä edunvalvoja Lambergille, joka toimii omistajana Perhetukipiste Oy:ssä. Yhtiöllä on myös rinnakkaistoiminimi Perhekoti Mukulamäki, jossa edunvalvoja Lamberg hoitanee perhehoitajan työtään.
Edunvalvojalla ei ole velvollisuutta olla lapsen vanhempien kanssa yhteistyössä
Edunvalvoja on lapsen puolueeton edustaja: Huoltajan tehtävänä on valvoa lapsen etua ja käyttää puhevaltaa häntä koskevissa asioissa. Lastensuojelussa syntyy kuitenkin joskus tilanteita, joissa huoltaja ei voi toimia puolueettomasti lapsen edunvalvojana. Lastensuojelulain 22 § mukaan lapselle tulee määrätä edunvalvoja, jos huoltaja ei voi puolueettomasti valvoa lapsen etua ja samalla edunvalvojan määrääminen on tarpeellista asian selvittämiseksi tai lapsen edun turvaamiseksi. Huoltajalla säilyy kuitenkin aina oma asianosaisasema.
Tuusulan lastensuojelun sosiaalityöntekijä Henna Lapinleimu katsoi eriävien mielipiteiden vuoksi edunvalvoja Lambergin olevan lapsen edun mukainen lapsen lastensuojelun edunvalvoja.
Miten asia on käytännössä toiminut?
Huoltajan mukaan näin:
"Edunvalvoja on osallistunut asiakassuunnitelmaneuvotteluihin, joissa hän on kerta toisensa jälkeen tuonut lapsen mielipiteen esiin samoilla sanoilla edistämättä millään tavalla lastensuojelulain velvoittamaa velvoitetta perheen jälleenyhdistämiseksi. Edunvalvojalla ei ole velvollisuutta olla lapsen vanhempien kanssa yhteistyössä, joten edunvalvoja ei ole tätä ollut. Edunvalvoja on käynyt kahdessa lapsen psykiatrisessa palaverissa, jättäen muut käymättä. Ja juuri tätä varten Tuusulan lastensuojelun sosiaalityöntekijä edunvalvojan on hakenut lapsen kieltäessä vanhemman osallisuuden näihin neuvotteluihin.
Käytännössä hakemalla lastensuojelun edunvalvojan lapselle on Tuusulan sosiaalitoimi estänyt vanhemman osallisuuden lapsen neuvotteluihin ja jättänyt täten sijaisvanhemman mielivallalle toimintaedellykset. Edunvalvojan asettaminen Tuusulan sosiaalitoimelta on ollut toimi, jolla on saatu vanhempi kokonaan eristettyä lasten asioista. Edunvalvojan ollessa perhehoitajana sekä tukihenkilönä sijaisperheille, on edunvalvojan asema kyseenalainen.
Tuloksena kaikesta tästä toiminnasta on, että lapsi on kokonaan vieroitettu hänen vanhemmastaan, sisaruksistaan, suvustaan ja muista läheisistä. Kenelläkään ei ole mahdollisuutta saada mitään tietoa lapsen elämästä. Edunvalvoja tapaa lasta kerran kaksi vuodessa, mikäli vanhemman kanssa on neuvotteluja. Lapsen mielipidettä ei oteta huomioon hänen terveydenhoidostansa päätettäessä, koska edunvalvoja ei hoida työtänsä tältä osin. Lisäksi edunvalvoja ei ole tietoinen lapsen elämästä lukuunottamatta tapaamisia asiakassuunnitelmien tiimoilta."
Kenen etu toteutuu: lapsen, edunvalvojan vai sosiaalityöntekijän?
Edunvalvoja ei voi ottaa tarjottua tehtävää vastaan, mikäli hän on henkilökohtaisen tai ammattiinsa liittyvän sitoumuksensa kautta esteellinen suhteessa lapseen, lapsen perheeseen, sosiaalitoimeen tai muihin lastensuojeluasian osapuoliin.
Huoltaja kokee, että sosiaalityöntekijä Henna Lapinleimun toimiessa edunvalvojahankkeen aikana Pelastakaa lapset ry:n suunnittelijana antaa myös asialle kyseenalaisen leiman. Hankkeen päättyessä sosiaalityöntekijä Henna Lapinleimu palasi Tuusulan kunnan sosiaalityöntekijäksi ottaen lastensuojelun edunvalvoja-asian toteuttaakseen. Tätä koko asiaa tukee vielä kunnallisalan kehittämissäätiön artikkeli, jossa Lapinleimu kertoo seuraavaa:
"Henna Lapinleimu puhuu tilivelvollisuudesta, joka verhotaan ”työn näkyväksi tekemiseksi” mm. tarkalla dokumentoinnilla toimenpiteistä ja tuloksista. Sosiaalityöntekijöiden on pystyttävä tuotteistamaan ja määrällistämään työnsä tulokset. Heidän on osoitettava työn tuloksellisuus ja tehokkuus."
"Tutkija on erityisen huolissaan siitä, että käytänteet ovat ristiriidassa sosiaalityön ammattietiikan kanssa. Selontekovelvollisuus on asiakkaille riski, jos se ohittaa asiakkaan edun."
Huoltajan mukaan Lapinleimu onnistui kyseisessä esimerkissä kiertämään selontekovelvollisuuden hakemalla lapselle huollisesti valitun edunvalvojan, jonka omat edut kohtavat sosiaalityöntekijän edun, käyttämällä siinä lapsen etua verukkeena: "Vanhempi on tällä tavoin kokonaan ulkoistettu lapsensa elämästä."
Tätäkö lainsäätäjä ajatteli säätäessään lain lastensuojelun edunvalvojasta?
Toteutuuko tässä lapsen etu?
Lastensuojelun edunvalvojan määräämisen edellytykset
Lastensuojelulain 22 §:n mukaan lapselle tulee määrätä edunvalvoja käyttämään hänen puhevaltaansa, jos on perusteltu syy olettaa, 1) ettei huoltaja voi puolueettomasti valvoa lapsen etua asiassa ja 2) edunvalvojan määrääminen on tarpeen asian selvittämiseksi tai muutoin lapsen edun turvaamiseksi.
Perusteltu syy on olemassa silloin, kun voidaan objektiivisesti arvioiden olettaa, että huoltaja joutuu lojaliteettiristiriitaan tai on ilmeinen eturistiriita niin, että hänen puolueettomuutensa vaarantuu.
Esimerkkejä ilmeisestä eturistiriitatilanteesta huoltajan ja lapsen välillä:
Erimielisyys huoltajan ja lapsen tai huoltajan ja sosiaalityöntekijän välillä ei riitä perusteeksi edunvalvojan määräämiselle.
Lisäksi tulee harkita ja perustella erikseen, millä tavoin edunvalvojan määrääminen on tarpeen asian selvittämiseksi tai muutoin lapsen edun turvaamiseksi.
Lisäksi:
Edunvalvoja tapaa kaikissa toimeksiannoissa lasta riittävän usein ja tutustuu tämänelämäntilanteeseen, näkemyksiin ja mielipiteisiin.
Edunvalvoja on yhteydessä lapseen muutoinkin kuin virallisten tapaamisten yhteydessä. Hän välittää tarvittaessa myös tapaamisten välillä lapsen toiveita ja tarpeita viranomaisten tietoon.
Edunvalvoja huolehtii siitä, että lapsen mielipiteet ja toivomukset tulevat esille lastensuojelun työskentelyssä ja päätöksenteossa sellaisina, kuin lapsi itse tuo ne esiin silloin, kun se on lapsen iän ja ilmaisukyvyn puolesta mahdollista.
Edunvalvoja muodostaa ja esittää oman näkemyksensä lapsen edusta. Jos edunvalvojan näkemys poikkeaa lapsen mielipiteestä, edunvalvoja selittää lapselle, miksi hän toimii toisin.
Edunvalvoja pitää lapsen ajan tasalla prosessin etenemisestä.
Edunvalvoja huolehtii siitä, että lapsi on ymmärtänyt oikein häntä koskevien päätösten sisällön.
Edunvalvoja arvioi tarvittaessa tehtyä sosiaalityötä lapsen edun näkökulmasta. Mikäli tehty päätös on edunvalvojan mukaan lapsen edun vastainen, hän valittaa päätöksestä. Edunvalvoja tukee lasta koko prosessin ajantai huolehtii siitä, että lapsi saa tarvitsemansa tuen ja palvelut.
Edunvalvoja kysyy aika ajoin lapselta palautetta työskentelystä.
Edunvalvoja kirjaa ylös tehtävässä suorittamansa toimenpiteet ja niihin käytetyn ajan. Laskutuksen yhteydessä tai viimeistään tehtävän päättyessä edunvalvoja lähettää yhteenvedon toimenpiteistä sosiaalitoimelle.
---
Lokakuun liike pyysi Lambergilta ja Lapinleimulta vastinetta kirjoitukseen, mutta sellaisia ei saatu. Voimme julkaista vastineet myös myöhemmin tähän juttuun linkitettynä.
Käytännössä on kyse lapsen huoltajan ulkoistamisesta lapsen asioista. Pahimmassa tapauksessa lastensuojelun edunvalvoja tulee huoltajan asemaan lastensuojeluprosesseissa, vieden huoltajan mahdollisuudet kokonaan vaikuttaa lapsen asioihin huostaanoton aikana, sekä vieden mahdollisuuden perheen jälleenyhdistämiseen.
Järjestelmää on kritisoitu siten, että edunvalvoja "vapauttaa" sosiaalitoimen sosiaalityöntekijät "ikävästä vanhemman kanssa työskentelystä" sekä antaa sijaishuoltopaikalle kaikki mahdollisuudet jopa lapsen manipulointiin sekä vanhemman/vanhempien osallisuuden viemiseen huostaanoton aikana. Raju vieraannuttaminen, josta puhuu mm. varatuomari Leeni Ikonen, mahdollistuu edunvalvontaa käytettäessä. (Ikosen kirjoitus "Takapakkia Tuusulassa" on luettavissa täällä.) Edunvalvojan astuttua vanhemman tilalle vanhemman voi niin sanotusti "kipata yli laidan" ja jättää osattomaksi lastaan koskeviin asioihin.
Isoja kysymyksiä lastensuojelun kytköksistä, jääviydestä ja puolueettomuudesta
Esimerkkitapauksessa 11-vuotias tyttö sijoitettiin sijaishuoltoon Tuusulan kunnan toimesta. Huostaanottoprosessissa käytettiin vanhemmasta tehtyjä oletuksia, jotka ovat edelleen lastensuojelun huostaanoton perusteina.
Lastensuojelu ja äiti olivat eri mieltä lapsen asioista, joten lastensuojelu haki edunvalvojaa, koska "äiti ei erottanut lapsen etua omastaan uupumuksensa vuoksi". Tämän on katsottu olevan lapsen sijoituksen kannalta pysyvä olotila.
Tuusulan lastensuojelun sosiaalityöntekijä, sosiaalityöntekijän itsemääräämisoikeuden murenemisesta julkisesti puhunut Henna Lapinleimu haki edunvalvojaksi Perhetukipiste Oy:n Marko Lambergin. Edunvalvoja Lambergia haettiin lastensuojeluprosesseihin sekä terveydenhuoltoon liittyviin asioihin.
Ongelmalliseksi asian tekee sosiaalityöntekijä Henna Lapinleimun menneisyys edunvalvontahankkeen ollessa valmistelussa; Lapinleimun toiminta Pelastakaa lapset ry:n suunnittelijana. Edunvalvoja Lamberg on myös käynyt Pelastakaa lapset ry:n edunvalvontakoulutuksen.
Edunvalvoja Lamberg toimii Perhetukipisteessä psykoterapeutti-työnohjaana ja samalla myös omistajana kyseisessä yrityksessä. Lisäksi hän on toiminut Perhehoitoyksikkö Pihlajassa tukitiimin jäsenenä, jonka tarkoitus on:
"Tukitiimin tehtävänä on olla tukemassa Pihlajassa tehtävää työtä. Ryhmän jäsenillä on rooli konkreettisena toimijana ja yhteistyökumppanina Pihlajan työntekijöille, mutta olla myös asiantuntijaroolissa suhteessa työryhmään. He toimivat joko valmentajina, alustajina, ryhmänohjaajina tai mentoreina Pihlajassa. He toimivat joko oman alansa asiantuntijana koulutuksensa ja työkokemuksensa kautta tai toimivat itse perhehoitajina ja tukiperheinä. Perhehoitajien kanssa tehtävän yhteistyön kautta on tavoitteena saada autenttinen perhehoidon kokemus näkyväksi ja kuulluksi."
Sijaisperhe, johon esimerkkitapauksen tyttö on sijoitettuna, toimii Perhehoitoyksikkö Pihlajan alaisuudessa, jonka tukitiimiin edunvalvoja Lamberg siis on kuulunut.
Edunvalvoja Lambergin yhteydet lastensuojeluun ja Pelastakaa lapset ry:ssä toimineeseen Henna Lapinleimuun herättävät epäilyksen Lambergin tosiasiallisesta kyvystä toimia lastensuojelun edunvalvojana puolueettomasti. Lisäksi toimiminen Pihlajan tukiryhmässä, joka tukee sijaisperheitä (joihin esimerkissä käytetty sijaisperhe kuuluu) tuo väistämättä mieleen, että edunvalvonnalla edistettäisiin kunnan sosiaalityöntekijöiden ja sijaisperheen etua.
Lambergin oma ansioluettelo perhehoitajana, PRIDE-kouluttajana, työnohjaajana ja perheterapeuttina ei tuo lisää luotettavuutta lapsen puolueettomasta edustajasta. Edunvalvontatoiminta lienee kannattavaa bisnestä edunvalvoja Lambergille, joka toimii omistajana Perhetukipiste Oy:ssä. Yhtiöllä on myös rinnakkaistoiminimi Perhekoti Mukulamäki, jossa edunvalvoja Lamberg hoitanee perhehoitajan työtään.
Edunvalvojalla ei ole velvollisuutta olla lapsen vanhempien kanssa yhteistyössä
Edunvalvoja on lapsen puolueeton edustaja: Huoltajan tehtävänä on valvoa lapsen etua ja käyttää puhevaltaa häntä koskevissa asioissa. Lastensuojelussa syntyy kuitenkin joskus tilanteita, joissa huoltaja ei voi toimia puolueettomasti lapsen edunvalvojana. Lastensuojelulain 22 § mukaan lapselle tulee määrätä edunvalvoja, jos huoltaja ei voi puolueettomasti valvoa lapsen etua ja samalla edunvalvojan määrääminen on tarpeellista asian selvittämiseksi tai lapsen edun turvaamiseksi. Huoltajalla säilyy kuitenkin aina oma asianosaisasema.
Tuusulan lastensuojelun sosiaalityöntekijä Henna Lapinleimu katsoi eriävien mielipiteiden vuoksi edunvalvoja Lambergin olevan lapsen edun mukainen lapsen lastensuojelun edunvalvoja.
Miten asia on käytännössä toiminut?
Huoltajan mukaan näin:
"Edunvalvoja on osallistunut asiakassuunnitelmaneuvotteluihin, joissa hän on kerta toisensa jälkeen tuonut lapsen mielipiteen esiin samoilla sanoilla edistämättä millään tavalla lastensuojelulain velvoittamaa velvoitetta perheen jälleenyhdistämiseksi. Edunvalvojalla ei ole velvollisuutta olla lapsen vanhempien kanssa yhteistyössä, joten edunvalvoja ei ole tätä ollut. Edunvalvoja on käynyt kahdessa lapsen psykiatrisessa palaverissa, jättäen muut käymättä. Ja juuri tätä varten Tuusulan lastensuojelun sosiaalityöntekijä edunvalvojan on hakenut lapsen kieltäessä vanhemman osallisuuden näihin neuvotteluihin.
Käytännössä hakemalla lastensuojelun edunvalvojan lapselle on Tuusulan sosiaalitoimi estänyt vanhemman osallisuuden lapsen neuvotteluihin ja jättänyt täten sijaisvanhemman mielivallalle toimintaedellykset. Edunvalvojan asettaminen Tuusulan sosiaalitoimelta on ollut toimi, jolla on saatu vanhempi kokonaan eristettyä lasten asioista. Edunvalvojan ollessa perhehoitajana sekä tukihenkilönä sijaisperheille, on edunvalvojan asema kyseenalainen.
Tuloksena kaikesta tästä toiminnasta on, että lapsi on kokonaan vieroitettu hänen vanhemmastaan, sisaruksistaan, suvustaan ja muista läheisistä. Kenelläkään ei ole mahdollisuutta saada mitään tietoa lapsen elämästä. Edunvalvoja tapaa lasta kerran kaksi vuodessa, mikäli vanhemman kanssa on neuvotteluja. Lapsen mielipidettä ei oteta huomioon hänen terveydenhoidostansa päätettäessä, koska edunvalvoja ei hoida työtänsä tältä osin. Lisäksi edunvalvoja ei ole tietoinen lapsen elämästä lukuunottamatta tapaamisia asiakassuunnitelmien tiimoilta."
Kenen etu toteutuu: lapsen, edunvalvojan vai sosiaalityöntekijän?
Edunvalvoja ei voi ottaa tarjottua tehtävää vastaan, mikäli hän on henkilökohtaisen tai ammattiinsa liittyvän sitoumuksensa kautta esteellinen suhteessa lapseen, lapsen perheeseen, sosiaalitoimeen tai muihin lastensuojeluasian osapuoliin.
Huoltaja kokee, että sosiaalityöntekijä Henna Lapinleimun toimiessa edunvalvojahankkeen aikana Pelastakaa lapset ry:n suunnittelijana antaa myös asialle kyseenalaisen leiman. Hankkeen päättyessä sosiaalityöntekijä Henna Lapinleimu palasi Tuusulan kunnan sosiaalityöntekijäksi ottaen lastensuojelun edunvalvoja-asian toteuttaakseen. Tätä koko asiaa tukee vielä kunnallisalan kehittämissäätiön artikkeli, jossa Lapinleimu kertoo seuraavaa:
"Henna Lapinleimu puhuu tilivelvollisuudesta, joka verhotaan ”työn näkyväksi tekemiseksi” mm. tarkalla dokumentoinnilla toimenpiteistä ja tuloksista. Sosiaalityöntekijöiden on pystyttävä tuotteistamaan ja määrällistämään työnsä tulokset. Heidän on osoitettava työn tuloksellisuus ja tehokkuus."
"Tutkija on erityisen huolissaan siitä, että käytänteet ovat ristiriidassa sosiaalityön ammattietiikan kanssa. Selontekovelvollisuus on asiakkaille riski, jos se ohittaa asiakkaan edun."
Huoltajan mukaan Lapinleimu onnistui kyseisessä esimerkissä kiertämään selontekovelvollisuuden hakemalla lapselle huollisesti valitun edunvalvojan, jonka omat edut kohtavat sosiaalityöntekijän edun, käyttämällä siinä lapsen etua verukkeena: "Vanhempi on tällä tavoin kokonaan ulkoistettu lapsensa elämästä."
Tätäkö lainsäätäjä ajatteli säätäessään lain lastensuojelun edunvalvojasta?
Toteutuuko tässä lapsen etu?
Lastensuojelun edunvalvojan määräämisen edellytykset
Lastensuojelulain 22 §:n mukaan lapselle tulee määrätä edunvalvoja käyttämään hänen puhevaltaansa, jos on perusteltu syy olettaa, 1) ettei huoltaja voi puolueettomasti valvoa lapsen etua asiassa ja 2) edunvalvojan määrääminen on tarpeen asian selvittämiseksi tai muutoin lapsen edun turvaamiseksi.
Perusteltu syy on olemassa silloin, kun voidaan objektiivisesti arvioiden olettaa, että huoltaja joutuu lojaliteettiristiriitaan tai on ilmeinen eturistiriita niin, että hänen puolueettomuutensa vaarantuu.
Esimerkkejä ilmeisestä eturistiriitatilanteesta huoltajan ja lapsen välillä:
- Huoltajaa tai hänelle läheistä henkilöä epäillään lapsen pahoinpitelystä tai seksuaalisesta hyväksikäytöstä
- Huoltaja ei terveydentilansa vuoksi kykene käyttämään puolueettomasti lapsen puhevaltaa
- Huoltajat eivät kykene esim. asiakassuunnitelmaa tarkistettaessa erottamaan riittävästi toisistaan omia ja lasten tarpeita ja siten puolueettomasti valvomaan lapsen etua (KKO 2004:4)
- Huoltajan passiivisuus käyttää lapsen puhevaltaa
- Lapsen yksityisyyden suojaan liittyvät kiistatilanteet (HE 137/1999)
Erimielisyys huoltajan ja lapsen tai huoltajan ja sosiaalityöntekijän välillä ei riitä perusteeksi edunvalvojan määräämiselle.
Lisäksi tulee harkita ja perustella erikseen, millä tavoin edunvalvojan määrääminen on tarpeen asian selvittämiseksi tai muutoin lapsen edun turvaamiseksi.
Lisäksi:
Edunvalvoja tapaa kaikissa toimeksiannoissa lasta riittävän usein ja tutustuu tämänelämäntilanteeseen, näkemyksiin ja mielipiteisiin.
Edunvalvoja on yhteydessä lapseen muutoinkin kuin virallisten tapaamisten yhteydessä. Hän välittää tarvittaessa myös tapaamisten välillä lapsen toiveita ja tarpeita viranomaisten tietoon.
Edunvalvoja huolehtii siitä, että lapsen mielipiteet ja toivomukset tulevat esille lastensuojelun työskentelyssä ja päätöksenteossa sellaisina, kuin lapsi itse tuo ne esiin silloin, kun se on lapsen iän ja ilmaisukyvyn puolesta mahdollista.
Edunvalvoja muodostaa ja esittää oman näkemyksensä lapsen edusta. Jos edunvalvojan näkemys poikkeaa lapsen mielipiteestä, edunvalvoja selittää lapselle, miksi hän toimii toisin.
Edunvalvoja pitää lapsen ajan tasalla prosessin etenemisestä.
Edunvalvoja huolehtii siitä, että lapsi on ymmärtänyt oikein häntä koskevien päätösten sisällön.
Edunvalvoja arvioi tarvittaessa tehtyä sosiaalityötä lapsen edun näkökulmasta. Mikäli tehty päätös on edunvalvojan mukaan lapsen edun vastainen, hän valittaa päätöksestä. Edunvalvoja tukee lasta koko prosessin ajantai huolehtii siitä, että lapsi saa tarvitsemansa tuen ja palvelut.
Edunvalvoja kysyy aika ajoin lapselta palautetta työskentelystä.
Edunvalvoja kirjaa ylös tehtävässä suorittamansa toimenpiteet ja niihin käytetyn ajan. Laskutuksen yhteydessä tai viimeistään tehtävän päättyessä edunvalvoja lähettää yhteenvedon toimenpiteistä sosiaalitoimelle.
---
Lokakuun liike pyysi Lambergilta ja Lapinleimulta vastinetta kirjoitukseen, mutta sellaisia ei saatu. Voimme julkaista vastineet myös myöhemmin tähän juttuun linkitettynä.
|
| ||||
RSS Feed
