Lastensuojelun Keskusliitto lähti mukaan paniikinlietsontaan
Pääosin sijaishuollon edunvalvojista koostuva, muita viranomaisia ohjeistava Lastensuojelun Keskusliitto on myös lähtenyt mukaan lastensuojelun korona-ajan ongelmauutisointiin ja maalailee kauhukuvia perheistä seuraavasti:
"Lastensuojelussa merenkäynti on muuttumassa yhä haasteellisemmaksi. Nyt tuuli puhaltaa jo melko kovaa! ..Poikkeusaikaa on vielä jäljellä ja aallot nousevat korkeammiksi. Lastensuojelussa näkyvät koronakriisin lieveilmiöt sosiaalisina ongelmina.
Mayday, mayday! Ensimmäinen huolestuttava viesti on ollut, että lastensuojeluilmoitusten määrät ovat laskeneet. Tämä voi kertoa siitä, että lasten ja perheiden hätä jää tunnistamatta ja tilanteet kriisiytyvät. Huolta on noussut erityisesti siitä, miten pienten lasten avun tarve tulee kuulluksi..Koronakriisi nostattaa aivan uudenlaisia tilanteita lastensuojelun arjessa. Perheiden ja lasten tilanteiden kriisiytyminen on näkynyt maailmalla kasvaneina kiireellisten sijoituksien määrinä. Koti ei ole kaikille turvallinen paikka, josta muistuttivat myös lastensuojelun kokemusasiantuntijat.
Myrskyssä navigointiin tarvitaan yhteistyötä, uudenlaisia ratkaisuja.. Vaikka osa palveluista sulkee ovensa, lastensuojelu korjaavana palveluna yhä auttaa perheitä..On otettu käyttöön uudenlaisia lasten ja perheiden auttamis- ja kohtaamistyön keinoja.. Kriisi on vahvistanut ajatusta, ettei ole ”heidän tai meidän vastuualueitamme”, vaan on yhteiset tukea tarvitsevat asiakkaat..
Olemme samassa veneessä kriisin keskellä. On tärkeää varmistaa, että kriisin yhteydessä syntyneistä toimivista työtavoista tehdään pysyviä rakenteita.
LSKL listaa uusiksi (tai uudelleen viritellyiksi) toimintatavoiksi mm. Varhaiskasvatuksen henkilökuntaa on ohjattu kunnassa uusiin tehtäviin perheiden tueksi. Kouluissa erityisopettajat ovat soittaneet lapsille, jos perheeseen ei ole saatu yhteyttä. Oppilashuolto on pitänyt yhteyttä tiiviisti lapsiin. Koulunkäyntiavustajat ovat tehneet yhteistyötä lastensuojelun kanssa. Huolen herätessä lastensuojelu ja sivistystoimi yhdessä miettivät seuraavia askeleita perheen auttamiseksi. Lastensuojelussa lapsia on tavattu luovasti, ulkona tai vaikka korjaamalla yhdessä polkupyöriä. Moniammatillinen verkosto on saatu koolle nopeammin perheen asiassa etäyhteyksin.
LSKL lopettaa ongelmatiedotuksensa merimetaforaan: "Samalla peräänkuulutamme kaikkien yhteistä vastuuta kuulla ja auttaa. Tai kuten merenkävijä tietää: ”Jokainen vesillä liikkuja on velvollinen auttamaan hädässä olijaa ja välittämään vaaratilannetta koskevat tiedot eteenpäin.”
https://www.lskl.fi/teemat/lastensuojelu/tuulta-myrskyn-edella-lasten-suojelu-vaatii-tiivista-yhteistyota/
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/vasta-korona-eristys-mahdollisti-perhe-ja-yksityiselaman-suojan-toteutumisen-miksi-se-arsyttaa-viranomaisia
Entä miten nämä uudet avuksi mielletyt ja pysyviksi suunnitellut työtavat ovat auttaneet perheitä?
YLE kertoo Lastensuojeluilmoituksia ja punaisia wilma- merkintöjä- artikkelissa kuinka erityislasten tuki on korvattu lastensuojeluilmoituksilla.
"Monet erityislapset jääneet ilman tukitoimia etäkoulun vuoksi. Erityislasten etäkouluvaikeudet ovat johtaneet jopa lastensuojeluilmoituksiin. Vanhemmat pitävät tilannetta kohtuuttomana.
– Ymmärrän, jos koululla olisi huolta väkivallasta tai siitä, että lapsi ei saa ruokaa. Nyt tällaiset lapset, jotka ei vastaa Whatsapp-puheluun, nousee yhtä ongelmaiseksi kuin ne lapset, joilla on huumeongelma.
Etäkouluun siirtyminen asetti monet erityislasten perheet vaikeaan tilanteeseen, kun koulun tukitoimet katosivat. Vanhemmat kokevat, että vastuu lasten koulunkäynnistä on siirretty kouluilta lapsille ja vanhemmille.
– Monelta perheeltä tukitoimet loppuivat kuin seinään. Olemme saaneet lukuisia yhteydenottoja vanhemmilta, jotka eivät yksinkertaisesti tiedä, miten toimia, Pia Lemmetty erityislasten vanhempien vertaistukiyhdistys Leijonaemot ry:stä sanoo.
Lasten erityistarpeet jätetty huomiotta
Ylen haastattelemat vanhemmat kertovat, että monissa tapauksissa etäkoulun vaatimukset ovat olleet erityislapsille samat kuin yleisopetuksessa oleville. Kertomuksissa toistuu kokemus siitä, että erityislasten tarpeet on unohdettu.
– Yhtäkkiä oletettiin, että lapsi tai nuori, joka on tarvinnut koulussa kouluohjaajan viereensä tai ollut eriytetyssä tilassa erityisopettajan kanssa, opiskelee ihan normaalisti muun ryhmän mukana etäopetuksessa. Kävimme koulun kanssa hyvin kiivasta keskustelua siitä, että eihän oppilas, joka ei koulussakaan ole pystynyt keskittymään itsenäisesti, pysty siihen ilman erillistä tukea.
Kritiikkiä koulut saavat sekavista ohjeista sekä opetuksesta, joka ei huomioi erilaisia oppimistapoja. Vanhempien pyynnöistä huolimatta joissakin kouluissa ei ole huomioitu esimerkiksi oppilaan kuulovammaa tai vaikeuksia kuullun ymmärtämisessä.
– Selkeitä kirjallisia ohjeita ei saa pyynnöistä huolimatta.
Useampi Ylen haastattelema vanhempi kertoo, että yksilölliset opetussuunnitelmat vaikeiden aineiden osalta on etäkoulun myötä unohdettu täysin. Lapsen oppiminen on vanhempien opetuksen varassa.
Erityisesti tarkkaavaisuushäiriöisille lapsille on haastavaa, kun tehtäviä tulee palauttaa moniin eri paikkoihin. Pahimmillaan ohjeet voivat olla ristiriitaisia keskenään.
– Opettaja ei ymmärrä, että lapsi ei yksinkertaisesti ole niin itseohjautuva kuin muut. “Katso video, opiskele ja tee.” Hän ei yksinkertaisesti pysty siihen. Sitten tulee huonoja Wilma-merkintöjä.
– Kaksi ensimmäistä viikkoa koulusta tuli älyttömät sivumäärät tehtäviä, mutta ei mitään muuta kontaktia opettajilta. Sitten alkoi tulla palautetta, että tehtävät eivät palaudu eikä oppilas lähetä tietoa oikeaan aikaan.
Vanhemmista tuli etäkoulun myötä opettajia oman työn ohella
Normaalitilanteessa erityislasten koulunkäyntiä tuetaan esimerkiksi erityisopetuksella, koulunkäyntiavustajan avulla tai helpotetulla työmäärällä. Nyt avustajia on monissa kunnissa lomautettu tai siirretty muihin töihin.
Ylen haastattelemat vanhemmat kokevat suurta painetta lapsen koulunkäynnin järjestämisestä.Haastavin tilanne on perheissä, joissa vanhemmat eivät voi jäädä kotiin etätöihin.
YLE:n mukaan vanhemmat pitävät lastensuojeluilmoituksia pöyristyttävinä. He kokevat, että koulusta ei ole edes yritetty saada etäkoulua toimimaan ennen lastensuojeluilmoituksen tekoa.
– Etäkoulun alkamisesta meni puolitoista viikkoa, kun tuli lastensuojeluilmoitus. Kerran oli tavoiteltu lasta, kerran minulle soitettiin, että lapsi ei vastaa puhelimeen. Seuraava yhteydenotto oli tehty lastensuojeluilmoitus.
Lastensuojeluilmoituksen perusteena oli huoli siitä, että lapsi ei osallistu opetukseen.
– Vasta lastensuojeluilmoituksen jälkeen alkoi keskustelu siitä, mitä koulu voisi tehdä, jotta lapsi pystyisi osallistumaan opetukseen. Sen jälkeen vasta muutettiin toimintaa siten, että erityisopettaja soittelee päivittäin lapselle ja auttaa.
Ylen haastattelemat vanhemmat ovat pettyneitä koulujen ratkaisuun tehdä lastensuojeluilmoitus sen sijaan, että koulunkäynnin ongelmia olisi yritetty ratkaista yhteistyössä kodin kanssa.
Vanhemmat pitävät ilmoituksia lastensuojeluresurssien tuhlaamisena.
– Monihan luulee, että sillä perhettä jotenkin autetaan, mutta mitään apua siitä ei ole ollut.
– Se tuntuu vaan siltä, että meitä kontrolloidaan lisää ja kukaan ei oo riittävän hyvä.
Koulujen toiminta koetaan uhkaavana
Sana erityislapsista tehdyistä lastensuojeluilmoituksista on kiirinyt vanhempien keskuudessa. Ylen haastattelemat vanhemmat pelkäävät ilmoitusten yleistyvän.
Tilanne koetaan uhkaavana ja vanhemmat kertovat jopa tekevänsä oppilaiden läksyjä lastensuojeluilmoitusten pelossa.
– Se pahentaa oloa, kun on koko ajan uhkaava tunne, että kiristetään. Sen sijaan että annettaisiin tukea.
– Kaikista ahdistavinta on tällä hetkellä tuo koulun paine. Sitten tuntuu pahalta lukea jotain lehtijuttua, jossa ministeri sanoo, että vanhemmat, olkaa armollisia itsellenne. Samaan aikaan on ukaasi päällä.
Mokkapalat eivät voi olla syy lastensuojeluilmoitukseen
Osalla perheistä vaikea tilanne on helpottanut alkukankeuksien jälkeen, ja kommunikaatio koulun kanssa sujunut paremmin. Vanhemmat toivovat opettajilta armollisuutta.
– Sehän on ihan älytöntä, jos me puoli yhdeksältä taistellaan jotain origameja, että saadaan kuviksen opettajalle todistus, että niitä tehdään. Eihän se ole olennaista ihmisen elämässä pitkällä tähtäimellä.
Vanhemmat odottavat opettajilta myös kohtuullisuutta.
– Aamulla voi tulla viesti, että pitää tehdä mokkapaloja. Missä perheessä on niiden ainekset joka hetki saatavilla? Jos tekemisessä ei onnistuta, on sitten “huoli lapsen selviämisestä”.
Perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen yksikön päällikön Marjo Rissasen mukaan etäopetusjärjestelyt ovat onnistuneet pääosin hyvin, eikä Opetushallitukseen ole kantautunut viestiä erityislasten ongelmista.
– Opettajalla on virkavastuu tehdä ilmoitus, jos huoli herää. Oman kokemukseni mukaan lastensuojeluilmoituksia ei tehdä herkästi. Ensin kokeillaan kaikki muut keinot.
Valmiuslain nojalla annetun valtioneuvoston asetuksen ja Opetushallituksen ohjeistuksen mukaan oppilaalle on tarjottava tämän tarvitsemaa tukiopetusta, osa-aikaista erityisopetusta, ohjausta ja muuta tukea siinä laajuudessa kuin se poikkeusoloissa on mahdollista ".
Lue koko juttu:
https://yle.fi/uutiset/3-11301350
Jos opiskeluhuolto ei toimi lain edellyttämällä tavalla, aluehallintovirasto ei pääsääntöisesti voi puuttua tilanteeseen, ellei joku kantele siitä. Oikeuskansleri kiinnitti tähän huomiota jo vuonna 2012. Hän totesi, että valvonnan tehokkuus edellyttää, että valvovalla viranomaisella on käytössään riittävän järeitä keinoja. Tilanne on edelleen yhtä toivoton.
Koulutuksen järjestäjät eivät myöskään riittävästi arvioi, miten opiskeluhuolto toteutuu eivätkä kehitä toimintaansa arviointien mukaisesti.
Kaikkien lastensuojelu- ja koronatiedotuksesta kiinnostuneiden kannattaa lukea Pasi Malmin artikkeli:
Miksi julkisorganisaatioilla on taipumus levittää julkisuuteen väärää tietoa kriisien aikana?
Malmin mukaan "toimittajilla on suuri vastuu siinä, miten he raportoivat tieteellistä tietoa ja viranomaistietoa ja tärkeä rooli viranomaistiedon tarkastajina ja haastajina.
Kriisiolosuhteet eivät muodosta tässä mitään poikkeusta, vaan tiedotusvälineiden tulisi valvoa ja kyseenalaistaa kaikkia tietolähteitä riippumatta siitä, onko tiedon tuottajana oman median toimittaja, kilpaileva media tai viranomaistaho.
Malmi kuvaa, kuinka Suomen hallintokulttuuriin pesiytyi jo Ruotsin vallan aikana ajatus siitä, että viranomaiset ovat luotettavia ja kansalaiset ovat sillä tavoin tietämättömiä ja mahdollisesti myöskin vastuuttomia, että hallintovallan tulee kärsivällisesti ja sitkeästi sivistää tietämättömiä kansalaisia.
Malmin mukaan myös hyvinvointivaltion kehittyessä kansalaisten hyvinvointia rakennettiin kuitenkin hyvin pitkälti holhoamalla ja reguloimalla. Kansalaiset katsottiin ongelmaksi ja viranomaiset miellettiin ratkaisuksi.
Tieteenaloille ja hallinnon sektoreille vakiintuneilla paradigmoilla (ajattelutapa, oppirakennelma) ja meemeillä ( kulttuurinen ja viestinnällinen tyyli, idea, käyttäytymis- tai käyttötapa) on taipumus edistää omien kannattajiensa uraa ja statusta.
Nämä paradigmojen ja suomalaisen kulttuurin ominaisuudet vähentävät kansalaisten ja tiedeyhteisön kykyä virheellisen viranomaistiedon korjaamiseen ja lisäävät julkisorganisaatioiden kritiikitöntä uskoa omaan osaamiseensa ja omaan tietoonsa.
Paradigmojen ytimessä on joukko ydinmeemejä, joita paradigman kannattajat puolustavat toisinaan uskonnollista fanatismia muistuttavalla kiivaudella. Esimerkkeinä meemeistä mainitaan:
Viranomaisten ei tarvitse perustella viranomaistietoa kansalaisille esimerkiksi tieteellisten lähdeviitteiden avulla, koska tämä saattaisi aiheuttaa vastaväitteitä. On huolestuttavaa, jos kansalaiset alkavat väittää viranomaisten tarjoamaa tietoa vastaan. (vaarallinen asenne)
Mikäli kansalaiset huolestuvat kriisitilanteessa, on tärkeää, että viranomaiset toistavat sinnikkäästi luotettavaa viranomaistietoa. (vaarallinen asenne, joka estää viranomaisia korjaamasta virheitään)
On tärkeää, että viranomaiset osoittavat toisiaan kohtaan solidaarisuutta eivätkä kritisoi sellaista viranomaistietoa, joka on tuotettu jonkin toisen viranomaisorganisaation toimesta (huolestuttavan dogmaattinen ja autoritaarinen ajatus).
Thomas Kuhnin mukaan paradigmat eivät yleensä luhistu, ennen kuin niitä vastaan löytyy sietämättömän paljon empiiristä todistusaineistoa.
Psykologien tutkimukset tukevat johtopäätöstä, jonka mukaan paradigmoihin uskovat henkilöt pyrkivät välttämään kognitiivista dissonanssia eli toisin sanoen, välttävät omaksumasta tietoa, joka olisi heidän suosimansa paradigman vastaista.
Tilanne saattaa joskus olla jopa sellainen, että paradigma ei massiivisesta paradigmaa vastaan puhuvasta empiirisestä todistusaineistosta huolimatta katoa, ennen kuin paradigman arvostettu ”oppi-isä” kuolee ja hänen kykynsä vaikuttaa alan ammattilaisten urakehitykseen sitä myötä vähenee.
Ihannetapauksessa kuka tahansa tiedeyhteisön jäsen voi pätevien argumenttien avulla osoittaa virheelliseksi kenen tahansa tutkijan tai viranomaisen esittämän väitteen.
Tiedeyhteisön ihanteet eivät käytännössä kuitenkaan aina toteudu, koska tiedeyhteisön sisällä on voimakkaita paradigmariitoja, jotka saattavat uhata väärää paradigmaa kannattavien tutkijoiden uraa.
Paradigmariitojen aikana tutkijat ovat yleensä varovaisia, etteivät kritisoi vaikutusvaltaisia paradigmoja kannattavia vaikutusvaltaisia tiedeyhteisön jäseniä. Tutkijat eivät myöskään juuri korjaa poliitikkojen esittämiä virhetietoja, koska eivät halua politisoitua sellaisella tavalla, joka saattaisi haitata heidän tutkimusprojektiensa jatkorahoitusta.
Kriisin aikana oikea ratkaisu ei ole siinä, että toimittajat ja kansalaiset luottaisivat entistä kritiikittömämmin julkisorganisaatioiden levittämään tietoon – jonkinlaisen dogmaattisen isänmaallisuusharhan vallassa.
Emme enää elä UKK:n, YYA:n ja Imatran voiman erehtymättömyyden aikakautta. Mikäli julkisorganisaatiot vahingossa julkistavat virheellisiä tietoja, niiden olisi hyvä tunnustaa virheensä ja luopua asenteesta, jonka mukaan ”me tuotamme aina luotettavaa tietoa ja kansalaisten ei pitäisi omaksua tietoa mistään muualta kuin julkisorganisaatioilta”.
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/pasi-malmi/covid-19-eli-miksi-julkisorganisaatioilla-on-taipumus-levittaa-julkisuuteen-vaaraa-tietoa-kriisien-aikana/
Näyttö lastensuojelutoimien laillisuudesta, syistä ja vaikuttavuudesta puuttuu
Lokakuun Liike kiittää Kaisu Suopankia erityislapsiperheiden äänen kuulemisesta. Muidenkin lastensuojelusta uutisoivien toimittajien olisi hyvä muistaa, että:
* Lastensuojelutoimenpiteiden vaikuttavuudesta ei ole tarvittavaa tutkimustietoa ( Pekkarinen, 2011, 9: STM 2012 : Rousu 2018).
* Lapsen edun kulmakivi; lasten kuuleminen ei edelleenkään toteudu asianmukaisesti lastensuojelu- tai sijaishuoltoprosesseissa (Oranen 2008; Heinonen 2011; de Godzinsky 2012; Pajulammi 2014; Tolonen 2015; Toivonen 2017)
* Kiireellisten sijoitusten ja huostaanottojen määrät kasvavat ilman luotettavaa tietoa ja tilastointia sijoitussyistä. "On kovin ristiriitaista, että lastensuojelun konkreettinen tarve on niin suurta, lapsia otetaan massoittain huostaan, mutta ilmiöstä ei ole tutkimustietoa edes perusteiden verran. Resursseja siis löytyy kyllä lastensuojelun toteuttamiselle, muttei sen tutkimukselle." ( H5 Tampereen yliopisto 17.6.2010)
*Huostaan otettujen lasten asemasta, tilanteesta ja kokemuksista ei tiedetä riittävästi ( Pekkarinen 2011, 64: Heino 2017) " Emme edes tiedä lastensuojelulaitosten tarkkaa määrää, kokoa tai henkilökunnan koulutustaustoja, sillä kukaan ei kokoa tätä tietoa. Huostaanottotutkimuksessa on laajoja aukkoja, esimerkiksi huostaan otettujen lasten terveydentilasta tai lasten arjesta sijoituksen aikana ei tiedetä juuri mitään. (H3. Lahti 7.6.2010)
* Lastensuojelun prosesseja tai sijaishuoltoa ei valvota. Erityisen puutteellista valvonta on perhehoidossa eli sijaisperheissä ( Pekkarinen 2011; VTV 2012)
* Kiireellisiä sijoituksia tehdään hatarin perustein pohjustukseksi huostaanotoille. Keskeisiä haasteita työlle asettavat väärän, tarkastamattoman ja riittämättömän informaation perusteella tehtävät hätiköidyt päätökset ( Salonen 2015; Talentia 2017)
* Perheillä ei ole mahdollisuutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin riippumattomassa tuomioistuimessa vaan huostaanotto- oikeudenkäynnit käydään käräjäoikeuksien sijaan hallinto- oikeuksissa, joissa tuomaroivat sosiaalityöntekijät.
* Moniammatillisen yhteistyön seurauksia perheille ei ole tutkittu. Matti Rimpelä on useaan otteeseen epäillyt moniammatillista yhteistyötä vakavaksi joukkoharhaksi, jota hallitsevat lasten ja perheiden intressien sijaan asiantuntijoiden ja professioiden intressit.
* Lastensuojelun tuki perheille ei usein ole perheiden tarpeiden mukaista ja pikemminkin tuottaa kuin ehkäisee huostaanottoja ( Hiilamo 2010; Syvälä 2013; Ikonen 2013; Poikela 2015).
* Perheiden jälleenyhdistämiseen ei pyritä ja huostaanottoja puretaan ani harvoin. ( LSKL 2013; THL 2019).
* Sijaishuoltopalveluja myyvät yritykset ja järjestöt saavat tehdä viranomaistyöksi tarkoitettuja arviointeja vanhemmuudesta ja jopa sijaishuollon tarpeesta (Kuntaliitto 2017: Talentia, 30 päivää /2018, 24:Järvi & Silfverberg, Longplay 2020 )
* Tutkimukset, joiden tulokset aiheuttavat kentällä ja hallinnossa vastustusta vaietaan kuoliaiksi. Haastatteluissa esitettiin huolta siitä, pääsevätkö kenttää kritisoivat mielipiteet esiin etenkään silloin, kun tutkimus tehdään käytännön kanssa yhteistyössä tai jopa sen sisällä. (Pekkarinen 2011, 42).
Kukaan Suomessa ei tiedä ovatko lastensuojelutoimien kohteina oikeat lapset, miksi heidät sijoitettiin, missä olosuhteissa he elävät ja miten lastensuojelun toimet ovat heihin vaikuttaneet (STM, Toimiva lastensuojelu, 2013).
Lastensuojelussa tutkimustietoa ei vieläkään kerätä, käytetä eikä koeta tarpeelliseksi (Rosen 1994; Pekkarinen 2011; Finnila- Tuohimaa 2009; Ikonen 2013).Tiedonkeruun sabotointi vaikuttaa tahalliselta.
Professori Tarja Heino kertoo Talentia- lehdessä 26.6.2017: ”Kun katson 30 vuoden aikajänteellä, on aina toistunut sama: juuri kun lastensuojelun tietopohja-asiaa on saatu valmisteltua askeleen verran eteenpäin, on tullut jokin organisaatio- tai lakiuudistus, joka on tehnyt valmistelut tyhjäksi”.
Tutkimustieto onkin osoittanut virheellisiksi kaikki julkisuudessa pyöritetyt sosiaalityöntekijöiden väittämät mm. " turhia huostaanottoja ei ole "(= kunnat huostaanottavat lapsia pelkästään puuttuvien mielenterveyspalvelujen vuoksi) " huostaanotto on aina viimesijainen toimenpide, jota ennen perheitä tuetaan" ( =HuosTa -tutkimuksen mukaan jopa 85% lapsista jäi ilman jotain tarvitsemaansa palvelua ennen sijoitusta) " avohuollon tukitoimet auttavat perheitä "(= avohuollon tukitoimet tuottavat huostaanottoja) ja "huostaanotoissa pyritään perheiden jälleenyhdistämiseen"( =huostaanotot kestävät koko lapsuuden ilman pyrkimystä perheiden jälleenyhdistämiseen ja niitä puretaan ani harvoin).
Mayday! Mayday! Kapteeni, kartta ja kompassi puuttuvat!
Myös perheet peräänkuuluttavat luotettavaa tietoa ja päättäjien yhteistä vastuuta lastensuojelupalvelujen laittomuuksista ja niitä ylläpitävästä miljardirahoituksesta ja epäluotettavasta tiedotuksesta.
Uusien tuulten sijaan asiakkaat haistavat vain vanhoja asiantuntija-aivopieruja.
Rissasen tädit eivät ole muuttuneet Peppi Pitkätossun ajoista mihinkään. Nyt he ovat poliisisetien lisäksi saaneet käyttöönsä julkisrahoitetun laivan, jolla he seilaavat - ilman kapteenia, karttaa ja navigaattoria- kohti tarunhohtoista sijaishuollon saaristoa, jota monet asiakkaat tosin pitävät gulagina.
Perheiden sijaan myrskyssä tuntuukin olevan perheiden oletetulla kriisillä elävä ja rahastava sosiaalityö; erityisesti lastensuojelu ja sijaishuolto.
Niiden kasvojenpesu ja imagon kiillotus on usein katsottu lastensuojelujärjestöissä ja mediassa tärkeämmäksi kuin perheiden oikeusturva tai vahingollisten sosiaalityön toimintakäytäntöjen poistaminen.
Olisi toki hienoa, jos lastensuojelussa todella kehitettäisiin uusia lapsilähtöisiä auttamis- ja tutkimusmenetelmiä lasten ehdoilla mutta käytännössä kehitetään usein perinteisiä aikuislähtöisiä lastensuojelun oikeutusmenetelmiä lasten kustannuksella.
Kiusallisen hiljaisuuden saa aikaiseksi kysymällä aina ajankohtaiset ja lähes jokaiseen lastensuojelutilaisuuteen ja -toimenpiteeseen sopivat kysymykset:
Mihin tutkimustietoon tämä käsitys perustuu? Miksi ette kerää tutkimustietoa esim. sijoitussyistä? Miksi työmenetelmänne perustuvat virheelliseksi osoitetun psykoanalyysin oletuksille? Oletteko asiakasosallisuuden konkretisoimiseksi teetättäneet isolla satunnaisotannalla asiakaskyselyä asiasta? Oletteko tutkineet mitenkään mainostamienne toimenpiteiden vaikuttavuutta tai seurauksia asiakkaille?
Sen paremmin toimittajat kuin päättäjät eivät tunnu tajuavan, että sijoitus- ja laitospalveluja tuottavilla tahoilla kuten SOS- lapsikylällä, Nuorten ystävät ry:llä ja Pelastakaa Lapset ry:llä on välitön taloudellinen intressi edistää sijoituksia ja sijoitus- ja lastensuojelupalveluidensa asiakashankintaa ja käyttöä.
Tälle intressille perustuvat myös heidän lausuntonsa, kannanottonsa ja politiikkaohjelmansa.
Ei samassa veneessä vaan risteilylaivan polttoaineena
Monet lastensuojelutoimijat haluavat korostaa olevansa samassa veneessä tai samalla puolella lasten ja perheiden kanssa vaivautumatta kuitenkaan käytännössä tutustumaan lapsiin tai perheisiin tai heidän tarpeisiinsa. Sosiaalityön ammatillisuuden nimissä harjoitettu etäisyyden ja erojen hakeminen asiakkaisiin saa usein mykistävän väkivaltaisia muotoja. Omakohtainen paneutuminen korvataan valvontaviranomaisia työllistävällä asiakkaiden tarpeiden psykoanalyyttisella ”sanoittamisella”.
Sosiaalityötä vaivaavat edelleen täsmälleen samat ongelmat kuin 50 vuotta tai jopa sata vuotta sitten; viranomaislähtöisyys, mielivalta, köyhien kuritus, puoskarointi, tutkimustiedon puute, asenteisiin ja ennakkoluuloihin perustuvat työkäytännöt ja asiakkailta puuttuva oikeusturva.
Asiakkaat eivät ole- eivätkä koskaan ole olleetkaan- samassa veneessä sen paremmin sosiaalityön kuin psykiatrian asiantuntijoiden kanssa koska kumpaakaan järjestelmää ei ole alunalkaenkaan luotu asiakkaita varten vaan edistämään työntekijöiden hyvinvointia ja arvostusta yhteiskunnassa.
Molemmissa järjestelmissä laittomuudet ja väärinkäytökset ovat vakiintuneet rutiineiksi ja asiakkaiden lainalainen ja eettisesti laadukas palvelu satunnaisiksi yksittäistapauksiksi.
Huonot tulokset ja jatkuvat väärinkäytöksetkään eivät näytä estä perhepalvelujen miljardirahoitusta.
Lastensuojelun hokema yhteisestä veneestä on sosiaalityön orwellilaiselle psykokielelle tyypillinen harhaanjohtava ilmaisu. Monien asiakkaiden mielestä he ovat vain tehostetulla asiakashankinnalla ryöstettyä raaka- ja polttoainetta, jolla risteilylaivaksi paisunut sosiaalityön moniammatillinen asiantuntijakoneisto puksuttaa. Uusien wanna- be-asiantuntijoiden määrän kasvaessa tarvitaan yhä enemmän koneiston raaka-aineeksi toiseutettuja ja tuhottuja asiakkaita.
Sosiaalityö on edelleen pitkälti retoriikkaa, puhetaitoa ammatillisen edunvalvonnan tarpeisiin ja status quon ylläpitämiseksi. Suomessa on saatu todistaa lapsen äänellä puhumaan pyrkivien aikuisten edunsaajien ja ammattien räjähdysmäistä kasvua. Lapsen etuilijoita on enemmän kuin milloinkaan aikaisemmin ja kilpailu siitä, kuka korkeimmalta ja koviten kimittää on kova.
Sosiaalialan asiantuntijoiden kansoittama risteilylaiva on ollut jo kauan uppoamaisillaan. Joidenkin tutkijoiden ja monien asiakkaiden mielestä se pitäisi räjäyttää palasiksi.
Valitettavasti toimittajien, päättäjien ja valvontaviranomaisten jääviys ja tietämättömyys ja hyväuskoisten kansalaisten ja yritysten ehtymättömät lahjoitukset mahdollistavat ympäristöään saastuttavan paksukaisen porskuttamisen.
http://www.kaapeli.fi/pesue/artikkeleita/kriittinen_kannanotto_95.htm
#lastensuojeluilmoitus #Lastensuojelun Keskusliitto #Leijonaemot #erityislapset
#varhainen puuttuminen #Krista Kiuru #Elina Pekkarinen #hatkaus #STM
#kiireellinensijoitus #lastensuojeluntyömenetelmät #vanhemmuudenarviointi #laitonsijoitus #onnistuminenlastensuojelussa #onnistumisentekijät
##Lastensuojelututkimus #Riskiperheet #Riskiarviointi #CAP #Lastenasiaintalo #LASTA #ACE #valvonta
#Lastensuojelun perhepalvelut #avohuollontukitoimet #Varpu #Varhainenpuuttuminen #Lastensuojelunarviointi #kokemusasiantuntijuus
#Pesäpuu #Nuortenystävät #PelastakaaLapset #SOS-lapsikylä #Kasper #monimuotoisetperheet #Perhehoitoliitto #Talentia
Lue myös:
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/vasta-korona-eristys-mahdollisti-perhe-ja-yksityiselaman-suojan-toteutumisen-miksi-se-arsyttaa-viranomaisia
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/palveluihin-palaa-miljardeja-silti-nuoret-syrjytyvt
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/yksi-syrjaytetty-nuori-tuottaa-syrjayttajilleen-miljoonan
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelu-vei-lapset-ilman-laillista-syyta-kiireellisia-sijoituksia-tehdaan-hatarin-perustein
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kurttila-luotto-lastensuojeluun-on-loppu-rikkinainen-auto-ei-tarvitse-lisaa-bensaa
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/lastensuojelussa-eivat-toteudu-yleiset-oikeusperiaatteet
http://www.lokakuunliike.com/raili-miettisen-blogi/avohuollon-tukitoimet-tuottavat-huostaanottoja
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-perhepalvelut-selkokielella
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/hoidolliset-huostaanototmedical-kidnappingskasvava-ongelma
http://www.lokakuunliike.com/leeni-ikosen-blogi/hallinto-oikeudet-lastensuojelun-sokea-piste
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/posti-voitti-lastensuojelun-perhetyon-kilpailutuksen-saalistajat-haistavat-lastensuojelun-haaskan
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/miksi-lastensuojelun-valvonta-epaonnistuu
Pääosin sijaishuollon edunvalvojista koostuva, muita viranomaisia ohjeistava Lastensuojelun Keskusliitto on myös lähtenyt mukaan lastensuojelun korona-ajan ongelmauutisointiin ja maalailee kauhukuvia perheistä seuraavasti:
"Lastensuojelussa merenkäynti on muuttumassa yhä haasteellisemmaksi. Nyt tuuli puhaltaa jo melko kovaa! ..Poikkeusaikaa on vielä jäljellä ja aallot nousevat korkeammiksi. Lastensuojelussa näkyvät koronakriisin lieveilmiöt sosiaalisina ongelmina.
Mayday, mayday! Ensimmäinen huolestuttava viesti on ollut, että lastensuojeluilmoitusten määrät ovat laskeneet. Tämä voi kertoa siitä, että lasten ja perheiden hätä jää tunnistamatta ja tilanteet kriisiytyvät. Huolta on noussut erityisesti siitä, miten pienten lasten avun tarve tulee kuulluksi..Koronakriisi nostattaa aivan uudenlaisia tilanteita lastensuojelun arjessa. Perheiden ja lasten tilanteiden kriisiytyminen on näkynyt maailmalla kasvaneina kiireellisten sijoituksien määrinä. Koti ei ole kaikille turvallinen paikka, josta muistuttivat myös lastensuojelun kokemusasiantuntijat.
Myrskyssä navigointiin tarvitaan yhteistyötä, uudenlaisia ratkaisuja.. Vaikka osa palveluista sulkee ovensa, lastensuojelu korjaavana palveluna yhä auttaa perheitä..On otettu käyttöön uudenlaisia lasten ja perheiden auttamis- ja kohtaamistyön keinoja.. Kriisi on vahvistanut ajatusta, ettei ole ”heidän tai meidän vastuualueitamme”, vaan on yhteiset tukea tarvitsevat asiakkaat..
Olemme samassa veneessä kriisin keskellä. On tärkeää varmistaa, että kriisin yhteydessä syntyneistä toimivista työtavoista tehdään pysyviä rakenteita.
LSKL listaa uusiksi (tai uudelleen viritellyiksi) toimintatavoiksi mm. Varhaiskasvatuksen henkilökuntaa on ohjattu kunnassa uusiin tehtäviin perheiden tueksi. Kouluissa erityisopettajat ovat soittaneet lapsille, jos perheeseen ei ole saatu yhteyttä. Oppilashuolto on pitänyt yhteyttä tiiviisti lapsiin. Koulunkäyntiavustajat ovat tehneet yhteistyötä lastensuojelun kanssa. Huolen herätessä lastensuojelu ja sivistystoimi yhdessä miettivät seuraavia askeleita perheen auttamiseksi. Lastensuojelussa lapsia on tavattu luovasti, ulkona tai vaikka korjaamalla yhdessä polkupyöriä. Moniammatillinen verkosto on saatu koolle nopeammin perheen asiassa etäyhteyksin.
LSKL lopettaa ongelmatiedotuksensa merimetaforaan: "Samalla peräänkuulutamme kaikkien yhteistä vastuuta kuulla ja auttaa. Tai kuten merenkävijä tietää: ”Jokainen vesillä liikkuja on velvollinen auttamaan hädässä olijaa ja välittämään vaaratilannetta koskevat tiedot eteenpäin.”
https://www.lskl.fi/teemat/lastensuojelu/tuulta-myrskyn-edella-lasten-suojelu-vaatii-tiivista-yhteistyota/
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/vasta-korona-eristys-mahdollisti-perhe-ja-yksityiselaman-suojan-toteutumisen-miksi-se-arsyttaa-viranomaisia
Entä miten nämä uudet avuksi mielletyt ja pysyviksi suunnitellut työtavat ovat auttaneet perheitä?
YLE kertoo Lastensuojeluilmoituksia ja punaisia wilma- merkintöjä- artikkelissa kuinka erityislasten tuki on korvattu lastensuojeluilmoituksilla.
"Monet erityislapset jääneet ilman tukitoimia etäkoulun vuoksi. Erityislasten etäkouluvaikeudet ovat johtaneet jopa lastensuojeluilmoituksiin. Vanhemmat pitävät tilannetta kohtuuttomana.
– Ymmärrän, jos koululla olisi huolta väkivallasta tai siitä, että lapsi ei saa ruokaa. Nyt tällaiset lapset, jotka ei vastaa Whatsapp-puheluun, nousee yhtä ongelmaiseksi kuin ne lapset, joilla on huumeongelma.
Etäkouluun siirtyminen asetti monet erityislasten perheet vaikeaan tilanteeseen, kun koulun tukitoimet katosivat. Vanhemmat kokevat, että vastuu lasten koulunkäynnistä on siirretty kouluilta lapsille ja vanhemmille.
– Monelta perheeltä tukitoimet loppuivat kuin seinään. Olemme saaneet lukuisia yhteydenottoja vanhemmilta, jotka eivät yksinkertaisesti tiedä, miten toimia, Pia Lemmetty erityislasten vanhempien vertaistukiyhdistys Leijonaemot ry:stä sanoo.
Lasten erityistarpeet jätetty huomiotta
Ylen haastattelemat vanhemmat kertovat, että monissa tapauksissa etäkoulun vaatimukset ovat olleet erityislapsille samat kuin yleisopetuksessa oleville. Kertomuksissa toistuu kokemus siitä, että erityislasten tarpeet on unohdettu.
– Yhtäkkiä oletettiin, että lapsi tai nuori, joka on tarvinnut koulussa kouluohjaajan viereensä tai ollut eriytetyssä tilassa erityisopettajan kanssa, opiskelee ihan normaalisti muun ryhmän mukana etäopetuksessa. Kävimme koulun kanssa hyvin kiivasta keskustelua siitä, että eihän oppilas, joka ei koulussakaan ole pystynyt keskittymään itsenäisesti, pysty siihen ilman erillistä tukea.
Kritiikkiä koulut saavat sekavista ohjeista sekä opetuksesta, joka ei huomioi erilaisia oppimistapoja. Vanhempien pyynnöistä huolimatta joissakin kouluissa ei ole huomioitu esimerkiksi oppilaan kuulovammaa tai vaikeuksia kuullun ymmärtämisessä.
– Selkeitä kirjallisia ohjeita ei saa pyynnöistä huolimatta.
Useampi Ylen haastattelema vanhempi kertoo, että yksilölliset opetussuunnitelmat vaikeiden aineiden osalta on etäkoulun myötä unohdettu täysin. Lapsen oppiminen on vanhempien opetuksen varassa.
Erityisesti tarkkaavaisuushäiriöisille lapsille on haastavaa, kun tehtäviä tulee palauttaa moniin eri paikkoihin. Pahimmillaan ohjeet voivat olla ristiriitaisia keskenään.
– Opettaja ei ymmärrä, että lapsi ei yksinkertaisesti ole niin itseohjautuva kuin muut. “Katso video, opiskele ja tee.” Hän ei yksinkertaisesti pysty siihen. Sitten tulee huonoja Wilma-merkintöjä.
– Kaksi ensimmäistä viikkoa koulusta tuli älyttömät sivumäärät tehtäviä, mutta ei mitään muuta kontaktia opettajilta. Sitten alkoi tulla palautetta, että tehtävät eivät palaudu eikä oppilas lähetä tietoa oikeaan aikaan.
Vanhemmista tuli etäkoulun myötä opettajia oman työn ohella
Normaalitilanteessa erityislasten koulunkäyntiä tuetaan esimerkiksi erityisopetuksella, koulunkäyntiavustajan avulla tai helpotetulla työmäärällä. Nyt avustajia on monissa kunnissa lomautettu tai siirretty muihin töihin.
Ylen haastattelemat vanhemmat kokevat suurta painetta lapsen koulunkäynnin järjestämisestä.Haastavin tilanne on perheissä, joissa vanhemmat eivät voi jäädä kotiin etätöihin.
YLE:n mukaan vanhemmat pitävät lastensuojeluilmoituksia pöyristyttävinä. He kokevat, että koulusta ei ole edes yritetty saada etäkoulua toimimaan ennen lastensuojeluilmoituksen tekoa.
– Etäkoulun alkamisesta meni puolitoista viikkoa, kun tuli lastensuojeluilmoitus. Kerran oli tavoiteltu lasta, kerran minulle soitettiin, että lapsi ei vastaa puhelimeen. Seuraava yhteydenotto oli tehty lastensuojeluilmoitus.
Lastensuojeluilmoituksen perusteena oli huoli siitä, että lapsi ei osallistu opetukseen.
– Vasta lastensuojeluilmoituksen jälkeen alkoi keskustelu siitä, mitä koulu voisi tehdä, jotta lapsi pystyisi osallistumaan opetukseen. Sen jälkeen vasta muutettiin toimintaa siten, että erityisopettaja soittelee päivittäin lapselle ja auttaa.
Ylen haastattelemat vanhemmat ovat pettyneitä koulujen ratkaisuun tehdä lastensuojeluilmoitus sen sijaan, että koulunkäynnin ongelmia olisi yritetty ratkaista yhteistyössä kodin kanssa.
Vanhemmat pitävät ilmoituksia lastensuojeluresurssien tuhlaamisena.
– Monihan luulee, että sillä perhettä jotenkin autetaan, mutta mitään apua siitä ei ole ollut.
– Se tuntuu vaan siltä, että meitä kontrolloidaan lisää ja kukaan ei oo riittävän hyvä.
Koulujen toiminta koetaan uhkaavana
Sana erityislapsista tehdyistä lastensuojeluilmoituksista on kiirinyt vanhempien keskuudessa. Ylen haastattelemat vanhemmat pelkäävät ilmoitusten yleistyvän.
Tilanne koetaan uhkaavana ja vanhemmat kertovat jopa tekevänsä oppilaiden läksyjä lastensuojeluilmoitusten pelossa.
– Se pahentaa oloa, kun on koko ajan uhkaava tunne, että kiristetään. Sen sijaan että annettaisiin tukea.
– Kaikista ahdistavinta on tällä hetkellä tuo koulun paine. Sitten tuntuu pahalta lukea jotain lehtijuttua, jossa ministeri sanoo, että vanhemmat, olkaa armollisia itsellenne. Samaan aikaan on ukaasi päällä.
Mokkapalat eivät voi olla syy lastensuojeluilmoitukseen
Osalla perheistä vaikea tilanne on helpottanut alkukankeuksien jälkeen, ja kommunikaatio koulun kanssa sujunut paremmin. Vanhemmat toivovat opettajilta armollisuutta.
– Sehän on ihan älytöntä, jos me puoli yhdeksältä taistellaan jotain origameja, että saadaan kuviksen opettajalle todistus, että niitä tehdään. Eihän se ole olennaista ihmisen elämässä pitkällä tähtäimellä.
Vanhemmat odottavat opettajilta myös kohtuullisuutta.
– Aamulla voi tulla viesti, että pitää tehdä mokkapaloja. Missä perheessä on niiden ainekset joka hetki saatavilla? Jos tekemisessä ei onnistuta, on sitten “huoli lapsen selviämisestä”.
Perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen yksikön päällikön Marjo Rissasen mukaan etäopetusjärjestelyt ovat onnistuneet pääosin hyvin, eikä Opetushallitukseen ole kantautunut viestiä erityislasten ongelmista.
– Opettajalla on virkavastuu tehdä ilmoitus, jos huoli herää. Oman kokemukseni mukaan lastensuojeluilmoituksia ei tehdä herkästi. Ensin kokeillaan kaikki muut keinot.
Valmiuslain nojalla annetun valtioneuvoston asetuksen ja Opetushallituksen ohjeistuksen mukaan oppilaalle on tarjottava tämän tarvitsemaa tukiopetusta, osa-aikaista erityisopetusta, ohjausta ja muuta tukea siinä laajuudessa kuin se poikkeusoloissa on mahdollista ".
Lue koko juttu:
https://yle.fi/uutiset/3-11301350
Jos opiskeluhuolto ei toimi lain edellyttämällä tavalla, aluehallintovirasto ei pääsääntöisesti voi puuttua tilanteeseen, ellei joku kantele siitä. Oikeuskansleri kiinnitti tähän huomiota jo vuonna 2012. Hän totesi, että valvonnan tehokkuus edellyttää, että valvovalla viranomaisella on käytössään riittävän järeitä keinoja. Tilanne on edelleen yhtä toivoton.
Koulutuksen järjestäjät eivät myöskään riittävästi arvioi, miten opiskeluhuolto toteutuu eivätkä kehitä toimintaansa arviointien mukaisesti.
Kaikkien lastensuojelu- ja koronatiedotuksesta kiinnostuneiden kannattaa lukea Pasi Malmin artikkeli:
Miksi julkisorganisaatioilla on taipumus levittää julkisuuteen väärää tietoa kriisien aikana?
Malmin mukaan "toimittajilla on suuri vastuu siinä, miten he raportoivat tieteellistä tietoa ja viranomaistietoa ja tärkeä rooli viranomaistiedon tarkastajina ja haastajina.
Kriisiolosuhteet eivät muodosta tässä mitään poikkeusta, vaan tiedotusvälineiden tulisi valvoa ja kyseenalaistaa kaikkia tietolähteitä riippumatta siitä, onko tiedon tuottajana oman median toimittaja, kilpaileva media tai viranomaistaho.
Malmi kuvaa, kuinka Suomen hallintokulttuuriin pesiytyi jo Ruotsin vallan aikana ajatus siitä, että viranomaiset ovat luotettavia ja kansalaiset ovat sillä tavoin tietämättömiä ja mahdollisesti myöskin vastuuttomia, että hallintovallan tulee kärsivällisesti ja sitkeästi sivistää tietämättömiä kansalaisia.
Malmin mukaan myös hyvinvointivaltion kehittyessä kansalaisten hyvinvointia rakennettiin kuitenkin hyvin pitkälti holhoamalla ja reguloimalla. Kansalaiset katsottiin ongelmaksi ja viranomaiset miellettiin ratkaisuksi.
Tieteenaloille ja hallinnon sektoreille vakiintuneilla paradigmoilla (ajattelutapa, oppirakennelma) ja meemeillä ( kulttuurinen ja viestinnällinen tyyli, idea, käyttäytymis- tai käyttötapa) on taipumus edistää omien kannattajiensa uraa ja statusta.
Nämä paradigmojen ja suomalaisen kulttuurin ominaisuudet vähentävät kansalaisten ja tiedeyhteisön kykyä virheellisen viranomaistiedon korjaamiseen ja lisäävät julkisorganisaatioiden kritiikitöntä uskoa omaan osaamiseensa ja omaan tietoonsa.
Paradigmojen ytimessä on joukko ydinmeemejä, joita paradigman kannattajat puolustavat toisinaan uskonnollista fanatismia muistuttavalla kiivaudella. Esimerkkeinä meemeistä mainitaan:
Viranomaisten ei tarvitse perustella viranomaistietoa kansalaisille esimerkiksi tieteellisten lähdeviitteiden avulla, koska tämä saattaisi aiheuttaa vastaväitteitä. On huolestuttavaa, jos kansalaiset alkavat väittää viranomaisten tarjoamaa tietoa vastaan. (vaarallinen asenne)
Mikäli kansalaiset huolestuvat kriisitilanteessa, on tärkeää, että viranomaiset toistavat sinnikkäästi luotettavaa viranomaistietoa. (vaarallinen asenne, joka estää viranomaisia korjaamasta virheitään)
On tärkeää, että viranomaiset osoittavat toisiaan kohtaan solidaarisuutta eivätkä kritisoi sellaista viranomaistietoa, joka on tuotettu jonkin toisen viranomaisorganisaation toimesta (huolestuttavan dogmaattinen ja autoritaarinen ajatus).
Thomas Kuhnin mukaan paradigmat eivät yleensä luhistu, ennen kuin niitä vastaan löytyy sietämättömän paljon empiiristä todistusaineistoa.
Psykologien tutkimukset tukevat johtopäätöstä, jonka mukaan paradigmoihin uskovat henkilöt pyrkivät välttämään kognitiivista dissonanssia eli toisin sanoen, välttävät omaksumasta tietoa, joka olisi heidän suosimansa paradigman vastaista.
Tilanne saattaa joskus olla jopa sellainen, että paradigma ei massiivisesta paradigmaa vastaan puhuvasta empiirisestä todistusaineistosta huolimatta katoa, ennen kuin paradigman arvostettu ”oppi-isä” kuolee ja hänen kykynsä vaikuttaa alan ammattilaisten urakehitykseen sitä myötä vähenee.
Ihannetapauksessa kuka tahansa tiedeyhteisön jäsen voi pätevien argumenttien avulla osoittaa virheelliseksi kenen tahansa tutkijan tai viranomaisen esittämän väitteen.
Tiedeyhteisön ihanteet eivät käytännössä kuitenkaan aina toteudu, koska tiedeyhteisön sisällä on voimakkaita paradigmariitoja, jotka saattavat uhata väärää paradigmaa kannattavien tutkijoiden uraa.
Paradigmariitojen aikana tutkijat ovat yleensä varovaisia, etteivät kritisoi vaikutusvaltaisia paradigmoja kannattavia vaikutusvaltaisia tiedeyhteisön jäseniä. Tutkijat eivät myöskään juuri korjaa poliitikkojen esittämiä virhetietoja, koska eivät halua politisoitua sellaisella tavalla, joka saattaisi haitata heidän tutkimusprojektiensa jatkorahoitusta.
Kriisin aikana oikea ratkaisu ei ole siinä, että toimittajat ja kansalaiset luottaisivat entistä kritiikittömämmin julkisorganisaatioiden levittämään tietoon – jonkinlaisen dogmaattisen isänmaallisuusharhan vallassa.
Emme enää elä UKK:n, YYA:n ja Imatran voiman erehtymättömyyden aikakautta. Mikäli julkisorganisaatiot vahingossa julkistavat virheellisiä tietoja, niiden olisi hyvä tunnustaa virheensä ja luopua asenteesta, jonka mukaan ”me tuotamme aina luotettavaa tietoa ja kansalaisten ei pitäisi omaksua tietoa mistään muualta kuin julkisorganisaatioilta”.
https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/pasi-malmi/covid-19-eli-miksi-julkisorganisaatioilla-on-taipumus-levittaa-julkisuuteen-vaaraa-tietoa-kriisien-aikana/
Näyttö lastensuojelutoimien laillisuudesta, syistä ja vaikuttavuudesta puuttuu
Lokakuun Liike kiittää Kaisu Suopankia erityislapsiperheiden äänen kuulemisesta. Muidenkin lastensuojelusta uutisoivien toimittajien olisi hyvä muistaa, että:
* Lastensuojelutoimenpiteiden vaikuttavuudesta ei ole tarvittavaa tutkimustietoa ( Pekkarinen, 2011, 9: STM 2012 : Rousu 2018).
* Lapsen edun kulmakivi; lasten kuuleminen ei edelleenkään toteudu asianmukaisesti lastensuojelu- tai sijaishuoltoprosesseissa (Oranen 2008; Heinonen 2011; de Godzinsky 2012; Pajulammi 2014; Tolonen 2015; Toivonen 2017)
* Kiireellisten sijoitusten ja huostaanottojen määrät kasvavat ilman luotettavaa tietoa ja tilastointia sijoitussyistä. "On kovin ristiriitaista, että lastensuojelun konkreettinen tarve on niin suurta, lapsia otetaan massoittain huostaan, mutta ilmiöstä ei ole tutkimustietoa edes perusteiden verran. Resursseja siis löytyy kyllä lastensuojelun toteuttamiselle, muttei sen tutkimukselle." ( H5 Tampereen yliopisto 17.6.2010)
*Huostaan otettujen lasten asemasta, tilanteesta ja kokemuksista ei tiedetä riittävästi ( Pekkarinen 2011, 64: Heino 2017) " Emme edes tiedä lastensuojelulaitosten tarkkaa määrää, kokoa tai henkilökunnan koulutustaustoja, sillä kukaan ei kokoa tätä tietoa. Huostaanottotutkimuksessa on laajoja aukkoja, esimerkiksi huostaan otettujen lasten terveydentilasta tai lasten arjesta sijoituksen aikana ei tiedetä juuri mitään. (H3. Lahti 7.6.2010)
* Lastensuojelun prosesseja tai sijaishuoltoa ei valvota. Erityisen puutteellista valvonta on perhehoidossa eli sijaisperheissä ( Pekkarinen 2011; VTV 2012)
* Kiireellisiä sijoituksia tehdään hatarin perustein pohjustukseksi huostaanotoille. Keskeisiä haasteita työlle asettavat väärän, tarkastamattoman ja riittämättömän informaation perusteella tehtävät hätiköidyt päätökset ( Salonen 2015; Talentia 2017)
* Perheillä ei ole mahdollisuutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin riippumattomassa tuomioistuimessa vaan huostaanotto- oikeudenkäynnit käydään käräjäoikeuksien sijaan hallinto- oikeuksissa, joissa tuomaroivat sosiaalityöntekijät.
* Moniammatillisen yhteistyön seurauksia perheille ei ole tutkittu. Matti Rimpelä on useaan otteeseen epäillyt moniammatillista yhteistyötä vakavaksi joukkoharhaksi, jota hallitsevat lasten ja perheiden intressien sijaan asiantuntijoiden ja professioiden intressit.
* Lastensuojelun tuki perheille ei usein ole perheiden tarpeiden mukaista ja pikemminkin tuottaa kuin ehkäisee huostaanottoja ( Hiilamo 2010; Syvälä 2013; Ikonen 2013; Poikela 2015).
* Perheiden jälleenyhdistämiseen ei pyritä ja huostaanottoja puretaan ani harvoin. ( LSKL 2013; THL 2019).
* Sijaishuoltopalveluja myyvät yritykset ja järjestöt saavat tehdä viranomaistyöksi tarkoitettuja arviointeja vanhemmuudesta ja jopa sijaishuollon tarpeesta (Kuntaliitto 2017: Talentia, 30 päivää /2018, 24:Järvi & Silfverberg, Longplay 2020 )
* Tutkimukset, joiden tulokset aiheuttavat kentällä ja hallinnossa vastustusta vaietaan kuoliaiksi. Haastatteluissa esitettiin huolta siitä, pääsevätkö kenttää kritisoivat mielipiteet esiin etenkään silloin, kun tutkimus tehdään käytännön kanssa yhteistyössä tai jopa sen sisällä. (Pekkarinen 2011, 42).
Kukaan Suomessa ei tiedä ovatko lastensuojelutoimien kohteina oikeat lapset, miksi heidät sijoitettiin, missä olosuhteissa he elävät ja miten lastensuojelun toimet ovat heihin vaikuttaneet (STM, Toimiva lastensuojelu, 2013).
Lastensuojelussa tutkimustietoa ei vieläkään kerätä, käytetä eikä koeta tarpeelliseksi (Rosen 1994; Pekkarinen 2011; Finnila- Tuohimaa 2009; Ikonen 2013).Tiedonkeruun sabotointi vaikuttaa tahalliselta.
Professori Tarja Heino kertoo Talentia- lehdessä 26.6.2017: ”Kun katson 30 vuoden aikajänteellä, on aina toistunut sama: juuri kun lastensuojelun tietopohja-asiaa on saatu valmisteltua askeleen verran eteenpäin, on tullut jokin organisaatio- tai lakiuudistus, joka on tehnyt valmistelut tyhjäksi”.
Tutkimustieto onkin osoittanut virheellisiksi kaikki julkisuudessa pyöritetyt sosiaalityöntekijöiden väittämät mm. " turhia huostaanottoja ei ole "(= kunnat huostaanottavat lapsia pelkästään puuttuvien mielenterveyspalvelujen vuoksi) " huostaanotto on aina viimesijainen toimenpide, jota ennen perheitä tuetaan" ( =HuosTa -tutkimuksen mukaan jopa 85% lapsista jäi ilman jotain tarvitsemaansa palvelua ennen sijoitusta) " avohuollon tukitoimet auttavat perheitä "(= avohuollon tukitoimet tuottavat huostaanottoja) ja "huostaanotoissa pyritään perheiden jälleenyhdistämiseen"( =huostaanotot kestävät koko lapsuuden ilman pyrkimystä perheiden jälleenyhdistämiseen ja niitä puretaan ani harvoin).
Mayday! Mayday! Kapteeni, kartta ja kompassi puuttuvat!
Myös perheet peräänkuuluttavat luotettavaa tietoa ja päättäjien yhteistä vastuuta lastensuojelupalvelujen laittomuuksista ja niitä ylläpitävästä miljardirahoituksesta ja epäluotettavasta tiedotuksesta.
Uusien tuulten sijaan asiakkaat haistavat vain vanhoja asiantuntija-aivopieruja.
Rissasen tädit eivät ole muuttuneet Peppi Pitkätossun ajoista mihinkään. Nyt he ovat poliisisetien lisäksi saaneet käyttöönsä julkisrahoitetun laivan, jolla he seilaavat - ilman kapteenia, karttaa ja navigaattoria- kohti tarunhohtoista sijaishuollon saaristoa, jota monet asiakkaat tosin pitävät gulagina.
Perheiden sijaan myrskyssä tuntuukin olevan perheiden oletetulla kriisillä elävä ja rahastava sosiaalityö; erityisesti lastensuojelu ja sijaishuolto.
Niiden kasvojenpesu ja imagon kiillotus on usein katsottu lastensuojelujärjestöissä ja mediassa tärkeämmäksi kuin perheiden oikeusturva tai vahingollisten sosiaalityön toimintakäytäntöjen poistaminen.
Olisi toki hienoa, jos lastensuojelussa todella kehitettäisiin uusia lapsilähtöisiä auttamis- ja tutkimusmenetelmiä lasten ehdoilla mutta käytännössä kehitetään usein perinteisiä aikuislähtöisiä lastensuojelun oikeutusmenetelmiä lasten kustannuksella.
Kiusallisen hiljaisuuden saa aikaiseksi kysymällä aina ajankohtaiset ja lähes jokaiseen lastensuojelutilaisuuteen ja -toimenpiteeseen sopivat kysymykset:
Mihin tutkimustietoon tämä käsitys perustuu? Miksi ette kerää tutkimustietoa esim. sijoitussyistä? Miksi työmenetelmänne perustuvat virheelliseksi osoitetun psykoanalyysin oletuksille? Oletteko asiakasosallisuuden konkretisoimiseksi teetättäneet isolla satunnaisotannalla asiakaskyselyä asiasta? Oletteko tutkineet mitenkään mainostamienne toimenpiteiden vaikuttavuutta tai seurauksia asiakkaille?
Sen paremmin toimittajat kuin päättäjät eivät tunnu tajuavan, että sijoitus- ja laitospalveluja tuottavilla tahoilla kuten SOS- lapsikylällä, Nuorten ystävät ry:llä ja Pelastakaa Lapset ry:llä on välitön taloudellinen intressi edistää sijoituksia ja sijoitus- ja lastensuojelupalveluidensa asiakashankintaa ja käyttöä.
Tälle intressille perustuvat myös heidän lausuntonsa, kannanottonsa ja politiikkaohjelmansa.
Ei samassa veneessä vaan risteilylaivan polttoaineena
Monet lastensuojelutoimijat haluavat korostaa olevansa samassa veneessä tai samalla puolella lasten ja perheiden kanssa vaivautumatta kuitenkaan käytännössä tutustumaan lapsiin tai perheisiin tai heidän tarpeisiinsa. Sosiaalityön ammatillisuuden nimissä harjoitettu etäisyyden ja erojen hakeminen asiakkaisiin saa usein mykistävän väkivaltaisia muotoja. Omakohtainen paneutuminen korvataan valvontaviranomaisia työllistävällä asiakkaiden tarpeiden psykoanalyyttisella ”sanoittamisella”.
Sosiaalityötä vaivaavat edelleen täsmälleen samat ongelmat kuin 50 vuotta tai jopa sata vuotta sitten; viranomaislähtöisyys, mielivalta, köyhien kuritus, puoskarointi, tutkimustiedon puute, asenteisiin ja ennakkoluuloihin perustuvat työkäytännöt ja asiakkailta puuttuva oikeusturva.
Asiakkaat eivät ole- eivätkä koskaan ole olleetkaan- samassa veneessä sen paremmin sosiaalityön kuin psykiatrian asiantuntijoiden kanssa koska kumpaakaan järjestelmää ei ole alunalkaenkaan luotu asiakkaita varten vaan edistämään työntekijöiden hyvinvointia ja arvostusta yhteiskunnassa.
Molemmissa järjestelmissä laittomuudet ja väärinkäytökset ovat vakiintuneet rutiineiksi ja asiakkaiden lainalainen ja eettisesti laadukas palvelu satunnaisiksi yksittäistapauksiksi.
Huonot tulokset ja jatkuvat väärinkäytöksetkään eivät näytä estä perhepalvelujen miljardirahoitusta.
Lastensuojelun hokema yhteisestä veneestä on sosiaalityön orwellilaiselle psykokielelle tyypillinen harhaanjohtava ilmaisu. Monien asiakkaiden mielestä he ovat vain tehostetulla asiakashankinnalla ryöstettyä raaka- ja polttoainetta, jolla risteilylaivaksi paisunut sosiaalityön moniammatillinen asiantuntijakoneisto puksuttaa. Uusien wanna- be-asiantuntijoiden määrän kasvaessa tarvitaan yhä enemmän koneiston raaka-aineeksi toiseutettuja ja tuhottuja asiakkaita.
Sosiaalityö on edelleen pitkälti retoriikkaa, puhetaitoa ammatillisen edunvalvonnan tarpeisiin ja status quon ylläpitämiseksi. Suomessa on saatu todistaa lapsen äänellä puhumaan pyrkivien aikuisten edunsaajien ja ammattien räjähdysmäistä kasvua. Lapsen etuilijoita on enemmän kuin milloinkaan aikaisemmin ja kilpailu siitä, kuka korkeimmalta ja koviten kimittää on kova.
Sosiaalialan asiantuntijoiden kansoittama risteilylaiva on ollut jo kauan uppoamaisillaan. Joidenkin tutkijoiden ja monien asiakkaiden mielestä se pitäisi räjäyttää palasiksi.
Valitettavasti toimittajien, päättäjien ja valvontaviranomaisten jääviys ja tietämättömyys ja hyväuskoisten kansalaisten ja yritysten ehtymättömät lahjoitukset mahdollistavat ympäristöään saastuttavan paksukaisen porskuttamisen.
http://www.kaapeli.fi/pesue/artikkeleita/kriittinen_kannanotto_95.htm
#lastensuojeluilmoitus #Lastensuojelun Keskusliitto #Leijonaemot #erityislapset
#varhainen puuttuminen #Krista Kiuru #Elina Pekkarinen #hatkaus #STM
#kiireellinensijoitus #lastensuojeluntyömenetelmät #vanhemmuudenarviointi #laitonsijoitus #onnistuminenlastensuojelussa #onnistumisentekijät
##Lastensuojelututkimus #Riskiperheet #Riskiarviointi #CAP #Lastenasiaintalo #LASTA #ACE #valvonta
#Lastensuojelun perhepalvelut #avohuollontukitoimet #Varpu #Varhainenpuuttuminen #Lastensuojelunarviointi #kokemusasiantuntijuus
#Pesäpuu #Nuortenystävät #PelastakaaLapset #SOS-lapsikylä #Kasper #monimuotoisetperheet #Perhehoitoliitto #Talentia
Lue myös:
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/vasta-korona-eristys-mahdollisti-perhe-ja-yksityiselaman-suojan-toteutumisen-miksi-se-arsyttaa-viranomaisia
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/palveluihin-palaa-miljardeja-silti-nuoret-syrjytyvt
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/yksi-syrjaytetty-nuori-tuottaa-syrjayttajilleen-miljoonan
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelu-vei-lapset-ilman-laillista-syyta-kiireellisia-sijoituksia-tehdaan-hatarin-perustein
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kurttila-luotto-lastensuojeluun-on-loppu-rikkinainen-auto-ei-tarvitse-lisaa-bensaa
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/lastensuojelussa-eivat-toteudu-yleiset-oikeusperiaatteet
http://www.lokakuunliike.com/raili-miettisen-blogi/avohuollon-tukitoimet-tuottavat-huostaanottoja
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-perhepalvelut-selkokielella
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/hoidolliset-huostaanototmedical-kidnappingskasvava-ongelma
http://www.lokakuunliike.com/leeni-ikosen-blogi/hallinto-oikeudet-lastensuojelun-sokea-piste
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/posti-voitti-lastensuojelun-perhetyon-kilpailutuksen-saalistajat-haistavat-lastensuojelun-haaskan
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/miksi-lastensuojelun-valvonta-epaonnistuu
RSS Feed
