Mitä osallisuus on?
Osallisuus voi olla kokemus kuulumisesta johonkin, tunne oman toiminnan ja ajatusten merkityksestä ja vaikutuksesta sekä mahdollisuus toimia oman kiinnostuksen mukaan.
Osallisuusteorioiden klassikkokirjailija Sherry R. Arnstein (1969) toteaa, että osallisuudessa on lopulta aina kyse vallan uudelleenjakamisesta heidän kanssaan, joilla ei ole aiemmin ollut pääsyä tekemään päätöksiä.
Hän toteaa, että ilman vallan uudelleenjakoa osallistuminen on turhauttavaa ”osallistetuille” ja toimii ainoastaan valtaa pitävien keinona perustella tekemistään osallisuuspuheella.
Vallan jakamiseen ja osallisuuteen yhden näkökulman tuo Roger Hartin (1992) Osallisuuden portaat, joka kuvaa osallisuuden toteutumista eritasoisena eri portailla. Portaikon kolme ensimmäistä porrasta; manipulaatio, koristelu( jossa yksi järjestäjien valitsema kokemusasiantuntija kertoo seminaarissa tarinanasa) tai tokenismi ( jota toteutetaan seminaarien kiintiö-edustajilla ) ovat ”ei osallisuutta”.
Niissä kohderyhmää manipuloidaan kyseenalaistamattomasta valta-asetelmasta käsin tai ”näennäisosallistetaan” osallistumaan auktoriteetin määrittelemin tavoin ja ehdoin.
Marginaalista osallisuuteen?
Yksi tunnetuimmista kokemusasiantuntijoista ja asiakasosallisuuden kehittäjistä Suomessa on Päivi Rissanen, joka tarkastelee väitöskirjassaan omia sairastumis-, sairaala- ja kuntoutumiskokemuksiaan:
https://kuntoutussaatio.fi/files/2116/Paivi_Rissanen.pdf
Rissasesta on saanut inspiraatiota mm. Suomen trauma- ja dissosiaatioyhdistys Disso ry:n puheenjohtaja Mai Peltoniemi, joka kuvaa tutkimuksessaan kohteluaan palvelujärjestelmässä ja pohtii niiden asiakkaiden/potilaiden kohtaloa, joiden trauma ei sovi traumaterapian paradigmaan lapsuustraumoista ja niiden vahingollisuudesta.
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/136225/Peltoniemi_Mai.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Peltoniemen tutkimus on koskettava mutta herättää kysymyksen sallitaanko väkivallan uhreille itseensä kohdistuvan, usein koko elämän mittaisen ja kaikissa palvelujärjestelmissä kertaantuvan rakenteellisen väkivallan käsittely vain (trauma)terapian kontekstiin typistettynä ja yksilöllistettynä?
Eikö ensisijaisesti pitäisi puuttua koulumaailman, psykiatrian ja sosiaalityön palvelujärjestelmien ja hengellisten ja harrastusyhteisöjen väkivaltaan; homofobiaan, seksismiin ja syrjintään?
Muita hyviä tutkimuksia osallisuudesta löydät Koulutetut kokemusasiantuntijat ry:n (Kokoa) sivuilta:
https://www.kokemusasiantuntijat.fi/tietopankki/
Kaikkien lastensuojelun asiakkaiden kannattaa lukea Aila- Leena Matthiesin erinomainen teksti osallisuudesta ja miettiä missä määrin erilaiset aktivointi- ja kokemusasiantuntijahankkeet, lastensuojelun onnistumiskartoitukset, moniammatillinen yhteistyö, systeeminen lastensuojelun toimintamalli tai varhainen puuttuminen/tuki täyttävät osallistumispetoksen tunnusmerkit.
https://www3.uef.fi/documents/364780/1847612/Matthies_Osallistumisen_lupaus_ja_petos.pdf/1b66bd1b-e017-4f75-af69-846345a35698
Tässä lyhennelmä:
Osallistuminen ruokalistan lukuun vaan ei ateriaan
Adorno ja Horkheimer ([1947]1969) täsmentävät, että petoksesta tulee joukkoilmiö silloin kun kyse ei ole enää vain yksittäisen ihmisen pettämisestä.
Joukkopetoksessa toivottu muutos tyrehtyy rakenteellisesti tai vesittyy vähittäin tavalla, jota ihmiset eivät ehkä edes tunnista, koska se koskee kaikkia.
Hyvinvointivaltion lupaus kaikkien kansalaisten kohtuullisen tasa-arvoisista mahdollisuuksista hyvään elämään on sinänsä esimerkki ihmiskunnan valistuksen prosessin lupauksista. Se on teoriassa edelleen mahdollista, mutta siihen kohdistetut odotukset paljastuvat yhä useammin joukkopetokseksi.
Kulttuuriteollisuus lupaa pakoa harmaasta arjesta, mutta lupaukseen vastataan vain kuvilla ja näytäntöinä, ei todellisina arjen muutoksina. Adorno ja Horkheimer vertaavat tätä tilanteeseen, jossa ravintolan asiakkaan pitää tyytyä vain lukemaan ruokalistaa ilman että hän voi tilata mitään.
Joukkopetoksen ydin on siinä, että ihmiset menettävät itsemääräämisoikeutensa ja subjektiviteettinsa, mutta eivät ehkä edes itse tunnista näin tapahtuneen.
Kriittiset tutkijat katsovat, että osallistumisparadigmasta on tulossa yhä enemmän ihmisten hallinnan uusi väline ja osallistumisteknologiasta laajamittaisen alistamisen työkaluvarasto (Horstman ym., tulossa).
Hyvää tarkoittavat ”varhaiset puuttumiset” tai vaikkapa lastensuojeluilmoitukset, joilla halutaan tukea yksilön osallisuutta ja estää syrjäytymistä, luovatkin uusia sosiaalisia erityisryhmäkategorisointeja (myös Satka ym. 2011). Niistä muodostuu digitaalisia vankiloita, joista yksilö ei ehkä pääse koskaan enää eroon. Lopulta niitä voidaan käyttää ulossulkemisen välineenä. Osallistumisteknologian ote muuttuukin ohjaussuhteeksi, josta ei saa kieltäytyä.
Kieltäytyminen osallistamisvaateista autonomisen ajattelun osoittimena
Dramaattisin joukkopetos sisältyy aktivointipolitiikkaan, johon ihmiset velvoitetaan. Useat heistä tunnistavat jo tämän petoksen tai ainakin haluavat varjella itseään uusilta pettymyksiltä. Siksi he välttelevät viranomaisotetta ja sellaisia aktivointitoimenpiteitä, joita he eivät koe mielekkäiksi.
Kriittisen teorian näkökulmasta tulkittuna juuri kieltäytyminen osallistamisvaateista osoittaa autonomista ajattelua ja orastavaa subjektivoitumista. (Närhi, Kokkonen & Matthies 2014.)
Osallistumisteknologiset toimenpiteet voivat pahimmillaan toimia ihmisen subjektiviteetin, itsemääräämisoikeuden ja jopa ihmisoikeuksien alistajina, kun ne velvoittavat häntä erilaisiin aktivointitoimenpiteisiin toimeentulon menettämisen uhalla (Stamm 2015).
Rauno Perttula katsoo, että syrjäytymispuhe toimii nimenomaan uudenlaisena hallinnan välineenä.
Näennäisosallistumista ja harhauttamista status quon ylläpitämiseksi
Osallistumisen lupaus muutoksesta ja paremmasta elämästä muuttuu hallinnaksi, joka ylläpitää osattomuutta tai jopa syventää sitä.
Onkin sanottu, että osallistumishankkeiden oikeutus ei ole kovin vahva, ellei niillä ole yhteyttä demokraattiseen osallistumiseen ja uudenlaisen julkisuuden kehittymiseen (emt.; myös Fung 2007; Habermas 1987; Latour 2005).
Osallistumishankkeiden uskottavuutta vähentää se, että yhteiskunnassa samaan aikaan toisaalla kavennetaan demokratiaa, lisätään eriarvoisuutta ja heikennetään hyvinvointipalveluja. Esimerkiksi Suomessa käynnissä olevat etuisuuksien ja palvelujen rajuimmat leikkaukset kohdistuvat heikoimmassa asemassa oleviin väestöryhmiin, ja samaan aikaan erilaiset kehittämisohjelmat, kuten STM:n Kaste-ohjelma, ESR :n ohjelmat ja RAY :n rahoitukset pyritään kohdistamaan samojen väestöryhmien osallisuuden vahvistamiseen.
Vesna Leskosekin mukaan niukkuuspolitiikan seurauksena hyvinvoinnin lupaus on itse muuttunut kansalaisten huijaukseksi (welfare fraud- welfare as fraud).
Harri Raisio ja Pirkko Vartiainen (2011) puhuvat osallistumisen illuusiosta, harhasta. Kansainvälisessä osallistumiskeskustelussa on puhuttu osallistumisen tyranniasta (Cooke & Kothari 2004).
Osallistumisparadigman joukkopetos voi toteutua näennäisosallistumisena tai suoranaisena ihmisten harhauttamisena: osallistumisella ei ehkä olekaan tarkoitus muuttaa mitään olennaista valtasuhteissa tai ihmisten elinoloissa.
Mihin osallistamisella pyritään?
Osallistumisparadigman vaikuttavuuden arvioimiseksi onkin tärkeää kysyä, mihin osallistumisella pitkällä aikavälillä pyritään. Osallistumispuheessa on silmiinpistävää, että melko harvoin mainitaan osallistumisen intentio, kohde tai edes sitä asiaa, mihin tulisi osallistua.
Vallankäytön ulottuvuutta ei poista hyvä tarkoitus tai ”parempi tieto” siitä, mikä on toiselle hyväksi. Tietoisuus omasta vallankäytöstä ja sen jatkuva kriittinen arviointi ovat hyvinvointipalveluissa siksi loputtoman tärkeitä. Ylipäänsä osallistumisen petoksiin ja kolonialisaatioon voidaan vastata yhä uudestaan vain osallistumisen omilla välineillä: kriittisellä keskustelulla, valppaalla julkisuudella ja jatkuvasti uusiutuvilla demokratian muodoilla – habermasilaisittain siis kommunikaatiolla( Matthies, Sosiologia 2/2017).
https://www3.uef.fi/documents/364780/1847612/Matthies_Osallistumisen_lupaus_ja_petos.pdf/1b66bd1b-e017-4f75-af69-846345a35698
#osallisuus #osallistuminen #LAPEhanke #lastensuojelunkokemusasiantuntija #AilaLeenaMatthies #SherryRArnstein #RogerHart#TainaMeriluoto #MaiPeltoniemi #PäiviRissanen#Dissory #PerheetKeskiöön #Taidelähtöisetmenetelmät #systeeminenlastensuojeluntoimintamalli #moniammatillinen yhteistyö #lastensuojelunonnistumisentekijät
#algoritmi #matikkatuhoase #riskiseulaus #VirginiaEubanks #CathyO´Neil #Eija Paavilainen #lastensuojeluilmoitus #Lastensuojelun Keskusliitto #Leijonaemot #erityislapset#varhainen puuttuminen #Krista Kiuru #Elina Pekkarinen #hatkaus #STM
#kiireellinensijoitus #lastensuojeluntyömenetelmät #vanhemmuudenarviointi #laitonsijoitus #onnistuminenlastensuojelussa #onnistumisentekijät #Lastensuojelututkimus #Riskiperheet #Riskiarviointi #CAP #Lastenasiaintalo #LASTA #ACE #valvonta
#Lastensuojelun perhepalvelut #avohuollontukitoimet #Varpu #Varhainenpuuttuminen #Lastensuojelunarviointi #kokemusasiantuntijuus
#Pesäpuu #Nuortenystävät #PelastakaaLapset #SOS-lapsikylä #Kasper #monimuotoisetperheet #Perhehoitoliitto #Talentia
Lue myös:
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/keiden-tarinat-kuulemme
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/vertaistyosta-ei-makseta-sosiaalialan-jarjesto-ja-rahastojohtajille-taataan-ministeritason-palkat
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sosiaalityon-tutkimus-tarvitsee-huostaanottoa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kokemusasiantuntijahankkeiden-vaarat
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sosiaalialan-ammattilaisten-salattu-ja-hapeallinen-kokemusasiantuntijuus
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kenen-etua-ja-paamaaria-kokemusasiantuntijahankkeet-palvelevat
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/palvelukseen-halutaan-yksi-kokemusasiantuntija-1-kpl
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/miksi-mielenterveysdiagnoosien-maara-kasvaa
https://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/sosiaalityon-sairastunut-ammatillisuusihanne
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/syrjaytymispuheen-paradoksit-osa-2
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/vihapuhe-sosiaalityossa
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/vihapuhe-sosiaalityossa-ennen-ja-nyt
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/vihapuhe-ja-kaytannot-tutkittava-puolueettomasti
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tunnetaidot-lastensuojelussa-julma-empatia-ja-kielletty-sympatia
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tietoisuustaidot-lastensuojelussa
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-puhtauskultti-osa-2
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/miksi-asiantuntija-asettuu-vallan-vaarinkayttajan-puolelle
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/paa-pois-brandista-ja-barrikadeille
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/dialogisuus-lastensuojelun-laatusuositusprosessissa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/ace-ja-traumainformoitu-sote-ongelmana-valheelliset-vaittamat-ja-koyhien-demoralisointi
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/miksi-lastensuojelun-valvonta-epaonnistuu
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sijaishuollon-ihmesadun-rakenne
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/miten-sosiaalinen-ongelma-periytetaan-osa-1
https://www.lokakuunliike.com/raili-miettisen-blogi/avohuollon-tukitoimet-tuottavat-huostaanottoja
www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tuottoisa-myytti-riskiperheista
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-puhtauskultti-osa-2
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/elokuvia-lastensuojelun-asiakkaille
https://www3.uef.fi/documents/364780/1847612/Matthies_Osallistumisen_lupaus_ja_petos.pdf/1b66bd1b-e017-4f75-af69-846345a35698
RSS Feed
