Toimenpidealoite 6/2013 vp
TPA 6/2013 vp - Hanna Mäntylä /ps ym.
Lastensuojelukertoimen uudistaminen
Eduskunnalle
Kuntien valtionosuuden määräytymisperusteena lastensuojelun osalta käytetään tällä hetkellä lastensuojelukerrointa, joka perustuu lastensuojelulain mukaisten huostaanottojen määrään kunnassa. Lastensuojelukerroin lasketaan jakamalla kunnassa tehtyjen lastensuojelulain mukaisten lasten huostaanottojen määrä kunnan asukasmäärällä ja jakamalla saatu osamäärä koko maan vastaavalla osamäärällä. Kerrointa laskettaessa kunnan huostaanottojen määränä on kaksi, jos huostaanottoja on ollut enintään neljä. Kerrointa määriteltäessä käytetään Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen varainhoitovuotta edeltävää vuotta edeltäneen vuoden huostaanottotietoja.
Lastensuojelukertoimessa ei oteta huomioon mitään muita lastensuojelun kustannuksia kuin huostaanotot. Ennalta ehkäisevää työtä ei huomioida kertoimessa mitenkään, ei myöskään avohuollon toimenpiteitä. Nykyisellään rahoitusjärjestelmä ohjaa lastensuojelua täysin taloudellisesti ja inhimillisesti kestämättömään suuntaan. Kuntia ei kannusteta ennalta ehkäisevän työn ja varhaisen puuttumisen kautta kestävään ja lasten etua ajavaan sosiaalipolitiikkaan. Kodin ulkopuolisten sijoitusten kustannukset ovat kohonneet jo yli 600 miljoonaan euroon, ja ne ovat kymmenkertaisia verrattuna ennalta ehkäisevien palvelujen kustannuksiin. Kodin ulkopuoliset sijoitukset ovat kaikkein kallein vaihtoehto, jonka tarvetta voitaisiin ehkäistä ennalta ehkäisevällä työllä sekä avohuollon tukitoimin.
Lastensuojelussa pääpainon tulisi olla ennalta ehkäisevässä työssä ja varhaisessa puuttumisessa sekä avohuollon tukitoimissa, ja huostaanottojen tulisi olla jatkossa vain viimesijaisia toimenpiteitä. Huostaanotot ja kodin ulkopuoliset sijoitukset ovat myös osa lastensuojelua, ja on tilanteita, joissa kodin ulkopuoliselle sijoitukselle on enemmän kuin riittävät perusteet. Kuitenkin viime vuosien kehityssuunta ja kustannusten kasvu pakottavat kyseenalaistamaan vähintäänkin rahoitusjärjestelmän.
Lastensuojelukerrointa ja valtionosuuden määräytymistä tulisi pikaisesti uudistaa niin, että huostaanottojen määrä ei olisi ainoa laskentaperuste, vaan siinä huomioitaisiin kaikki lastensuojelussa tehtävä työ. Jotta laskentaperusteeksi voidaan ottaa kokonaisvaltaisesti kaikki kunnissa tehtävä lastensuojelutyö, on erityisesti ennalta ehkäisevän lastensuojelutyön ja avohuollon tukitoimien seurantaa ja arviointia kehitettävä. Lastensuojelulain tavoitteiden saavuttaminen ja lastensuojelun tärkein tehtävä, lapsen edun suojeleminen, eivät toteudu, mikäli viimesijaisiksi tarkoitetut toimenpiteet määrittävät sekä rahoitusta että käytännön toimintaa.
Edellä olevan perusteella ehdotamme,
että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin lastensuojelukertoimen uudistamiseksi siten, että kertoimessa huomioidaan kaikki lastensuojelun kustannukset ennalta ehkäisevää työtä, varhaista puuttumista ja avohuollon toimenpiteitä painottaen.
Helsingissä 21 päivänä helmikuuta 2013
Hanna Mäntylä /ps
Ritva Elomaa /ps
Jussi Halla-aho /ps
Lauri Heikkilä /ps
James Hirvisaari /ps
Reijo Hongisto /ps
Olli Immonen /ps
Ari Jalonen /ps
Johanna Jurva /ps
Arja Juvonen /ps
Osmo Kokko /ps
Laila Koskela /ps
Jari Lindström /ps
Maria Lohela /ps
Anne Louhelainen /ps
Pirkko Mattila /ps
Lea Mäkipää /ps
Martti Mölsä /ps
Jussi Niinistö /ps
Mika Niikko /ps
Vesa-Matti Saarakkala /ps
Timo Soini /ps
Ismo Soukola /ps
Reijo Tossavainen /ps
Kauko Tuupainen /ps
Ville Vähämäki /ps
Juha Väätäinen /ps
http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/tpa_6_2013_p.shtml
http://uutiset.perussuomalaiset.fi/lea-makipaa-siirtyyko-hallitus-ennaltaehkaisevaan-lastensuojeluun/
TPA 6/2013 vp - Hanna Mäntylä /ps ym.
Lastensuojelukertoimen uudistaminen
Eduskunnalle
Kuntien valtionosuuden määräytymisperusteena lastensuojelun osalta käytetään tällä hetkellä lastensuojelukerrointa, joka perustuu lastensuojelulain mukaisten huostaanottojen määrään kunnassa. Lastensuojelukerroin lasketaan jakamalla kunnassa tehtyjen lastensuojelulain mukaisten lasten huostaanottojen määrä kunnan asukasmäärällä ja jakamalla saatu osamäärä koko maan vastaavalla osamäärällä. Kerrointa laskettaessa kunnan huostaanottojen määränä on kaksi, jos huostaanottoja on ollut enintään neljä. Kerrointa määriteltäessä käytetään Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen varainhoitovuotta edeltävää vuotta edeltäneen vuoden huostaanottotietoja.
Lastensuojelukertoimessa ei oteta huomioon mitään muita lastensuojelun kustannuksia kuin huostaanotot. Ennalta ehkäisevää työtä ei huomioida kertoimessa mitenkään, ei myöskään avohuollon toimenpiteitä. Nykyisellään rahoitusjärjestelmä ohjaa lastensuojelua täysin taloudellisesti ja inhimillisesti kestämättömään suuntaan. Kuntia ei kannusteta ennalta ehkäisevän työn ja varhaisen puuttumisen kautta kestävään ja lasten etua ajavaan sosiaalipolitiikkaan. Kodin ulkopuolisten sijoitusten kustannukset ovat kohonneet jo yli 600 miljoonaan euroon, ja ne ovat kymmenkertaisia verrattuna ennalta ehkäisevien palvelujen kustannuksiin. Kodin ulkopuoliset sijoitukset ovat kaikkein kallein vaihtoehto, jonka tarvetta voitaisiin ehkäistä ennalta ehkäisevällä työllä sekä avohuollon tukitoimin.
Lastensuojelussa pääpainon tulisi olla ennalta ehkäisevässä työssä ja varhaisessa puuttumisessa sekä avohuollon tukitoimissa, ja huostaanottojen tulisi olla jatkossa vain viimesijaisia toimenpiteitä. Huostaanotot ja kodin ulkopuoliset sijoitukset ovat myös osa lastensuojelua, ja on tilanteita, joissa kodin ulkopuoliselle sijoitukselle on enemmän kuin riittävät perusteet. Kuitenkin viime vuosien kehityssuunta ja kustannusten kasvu pakottavat kyseenalaistamaan vähintäänkin rahoitusjärjestelmän.
Lastensuojelukerrointa ja valtionosuuden määräytymistä tulisi pikaisesti uudistaa niin, että huostaanottojen määrä ei olisi ainoa laskentaperuste, vaan siinä huomioitaisiin kaikki lastensuojelussa tehtävä työ. Jotta laskentaperusteeksi voidaan ottaa kokonaisvaltaisesti kaikki kunnissa tehtävä lastensuojelutyö, on erityisesti ennalta ehkäisevän lastensuojelutyön ja avohuollon tukitoimien seurantaa ja arviointia kehitettävä. Lastensuojelulain tavoitteiden saavuttaminen ja lastensuojelun tärkein tehtävä, lapsen edun suojeleminen, eivät toteudu, mikäli viimesijaisiksi tarkoitetut toimenpiteet määrittävät sekä rahoitusta että käytännön toimintaa.
Edellä olevan perusteella ehdotamme,
että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin lastensuojelukertoimen uudistamiseksi siten, että kertoimessa huomioidaan kaikki lastensuojelun kustannukset ennalta ehkäisevää työtä, varhaista puuttumista ja avohuollon toimenpiteitä painottaen.
Helsingissä 21 päivänä helmikuuta 2013
Hanna Mäntylä /ps
Ritva Elomaa /ps
Jussi Halla-aho /ps
Lauri Heikkilä /ps
James Hirvisaari /ps
Reijo Hongisto /ps
Olli Immonen /ps
Ari Jalonen /ps
Johanna Jurva /ps
Arja Juvonen /ps
Osmo Kokko /ps
Laila Koskela /ps
Jari Lindström /ps
Maria Lohela /ps
Anne Louhelainen /ps
Pirkko Mattila /ps
Lea Mäkipää /ps
Martti Mölsä /ps
Jussi Niinistö /ps
Mika Niikko /ps
Vesa-Matti Saarakkala /ps
Timo Soini /ps
Ismo Soukola /ps
Reijo Tossavainen /ps
Kauko Tuupainen /ps
Ville Vähämäki /ps
Juha Väätäinen /ps
http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/tpa_6_2013_p.shtml
http://uutiset.perussuomalaiset.fi/lea-makipaa-siirtyyko-hallitus-ennaltaehkaisevaan-lastensuojeluun/
RSS Feed
