Kuvakaappaus: snarkypenguin.files.wordpress.com 10% bisneshaukoista aiheuttaa 80% sotekuluista?
Hätiköity päätös yhdistää sosiaalihuollon ja terveydenhuollon asiakasrekisterit ja luoda uusia asiakas- ja potilastietojärjestelmiä etsimään "paljon palveluja käyttäviä riskiasiakkaita" ilman asiakkaiden oikeusturvan varmistusta perustuu Eerikan murhatutkinnan ja Oulun kaupungin Rahoituskanavat ylittävä sote-palvelunkäyttö- tutkimuksen tahalliseen ja tarkoitukselliseen väärintulkintaan.
Bisnesmiehet ja poliitikot onnistuivat kritiikittömän median avulla valjastamaan sekä Eerikan kuoleman että Rahoituskanavat ylittävä sotepalvelujen käyttö- tutkimuksen poliittisiin pyrkimyksiinsä: tietosuojan murtamiseen ja viranomaisyhteistyön ja kontrollin lisäämiseen.
Sosiaalityön tutkija Aino Kääriäinen on todennut, että Eerikan tapauksessa lainsäädäntö tai salassapito ei päinvastaisista uskomuksista huolimatta estänyt tiedonkulkua ja viranomaisten yhteistyötä.
Rahoituskamavat ylittävä sote-palvelunkäyttö - tutkimuksessa kasvavista sote-kuluista vastuutettiin runsaasti palveluja käyttäviä asiakkaita selvittämättä ryhmän palveluhistoriaa ja -polkuja ( esim. lastensuojelun tai sijaishuollon asiakkuutta ja sen syitä/kulkua/ vaikutuksia ) tai palvelujärjestelmän osuutta siihen miten yhdestä tilapäisestä ongelmasta kasvoi monta kroonista ongelmaa.
Alan Casselsin tautitehtailun määritelmää voi soveltaa myös sosiaalisiin ongelmiin: ongelmatehtailu tarkoittaa ongelman kriteerien laajentamista niin, että elämän ohimenevistä vastoinkäymisistä fabrikoidaan asiantuntija- ja lääkehoidettavia häiriöitä/sairauksia ja tavallisista ihmisistä tehdään ongelmapalveluja tarvitsevia ongelmaisia.
Toiminnan motiivina on sote-yhtiöiden halu laajentaa tuotteidensa/palvelujensa markkinoita.
Nyt ruoka-apuakin yritetään sitoa toimimattomiin pseudopalveluihin, joiden takia ihmiset ovat alunperin päätyneet ruoka-jonoihin tai joiden raivokasta asiakashankintaa he ovat paenneet ruokajonoihin.
Ongelma ei ehkä olekaan, että huono-osaiset ja sairaat köyhät eivät pääse osalliseksi talouden suotuisasta kehityksestä ja palveluista vaan se, etteivät suotuisasti liiketoimintaansa kehittäneet sote- yrittäjät ole vielä päässeet osallisiksi kaikkiin potentiaaleihin asiakasryhmiin, joita yritetään kartoittaa uusilla asiakastietojärjestelmillä ja jatkuvasti madaltuvalla puuttumiskynnyksellä.
Yhä useammat sosiaalialan asiantuntijat pitävät rakennetyöttömyyttä, köyhyyttä, väkivallan uhriksi joutumista ja muita vastoinkäymisiä yksinomaan asiakkaiden omien valintojen tuloksena, joista sopii syyllistää asiakkaita. Yhä useammin niin psykiatriassa kuin sosiaalityössä ohimenevistä vastoinkäymisistä ja niiden herättämistä tunteista pyritään fabrikoimaan pysyviä elämänhallintaongelmia ja mielenterveyden häiriöitä ja sairauksia. Sairaudet puolestaan nähdään moraalisina epäonnistumisina, joista asiakkaita tulee rangaista.
Arviointeja ja seulauksia suorittavat sosionomit ja sosiaalityöntekijät saavat usein kurssituksensa, opinnäytetyörahoituksensa ja harjoittelu- ja työpaikkansa jääviyssääntöjen vastaisesti niin vanhemmuuden arviointeja kuin lasten sijoituspalveluja tarjoavilta yksityisiltä valvomattomilta lapsibisnesyrittäjiltä ja -järjestöiltä.
Heille annettu opetus tähtää yritysten kasvutavoitteiden toteutumiseen eli heitä kannustetaan lastensuojelubisneksen asiakashankintaan, tuottamaan huostaanotot ja ala-arvoisen "puuttumisen" oikeuttavaa huolipuhetta ja arvioimaan ja luokittelemaan asiakkaita auttamisen sijaan.
Arviointi voidaan naamioida vanhemmuuden tai vuorovaikutuksen tukemiseksi, perhetyöksi, ensi- ja turvakotijaksoksi tai perhekuntoutukseksi, jonka lopputulos on liian usein perheiden leimaaminen, syrjäyttäminen ja/ tai lapsen huostaanotto, joka tehdään usein lasta ja perheitä kuulematta, lapsen tarpeita, läheissuhteita tai kulttuuritaustaa huomioimatta lapsen etua ja tarpeita vastaamattomaan ja pysyvyyttä tai turvaa tarjoamattomaan hoitoon liian kauaksi kotoa (Hiitola 2009; Pösö& Puustinen- Korhonen 2010; LSKL 2011;VTV 2012; LSKL 2013).
Virkamiehen päätöksen tulisi olla tosiseikkojen perusteella tapahtuvaa huolellista harkintaa mutta lastensuojelun päätöksenteossa epäloogiset syy-seurauspohdinnat, sosiaalialan ideologisille vääristymille ja huhuille perustuva päätöksenteko sekä heikko dokumentaatio ovat kuitenkin todellisuutta. Lastensuojelutoimet välttääkseen äitien olisi siis syytä olla synnyttämättä keskosia ja vammaisia vauvoja. Äidin ei myöskään pitäisi olla yksinhuoltaja eikä köyhä, eikä missään tapauksessa hänellä saisi olla asiakkuutta paikalliseen mielenterveystoimistoon. Ei kannata myöskään riidellä puolison kanssa stressiä aiheuttavista talousasioista, eikä missään tapauksessa kertoa tällaisesta neuvolassa tai lastensuojelussa.
Valitettavasti kasvavista sote-kuluista vastuutetaan edelleen vain tahoa, jolla on vähiten resursseja puolustautua eli köyhiä sosiaalihuollon asiakkaita; lähinnä vammaisia, sairaita, lastensuojeluperheitä ja mielenterveys- ja päihdekuntoutujia.
Sosiaalialan ammateissa toimivia on erilaisissa uudistuksissa kiinnostanut tutkimustietoa enemmän tietosuojan muodostamien hidasteiden ohittaminen moniammatillisen yhteistyön ja tietojenvaihdon sujuvoittamiseksi- tilanteessa, jossa asiakirjafabrikointi on arkea, asiakkaiden oikeusturva on olematon, moniammatillinen yhteistyö on osoittautunut toimimattomaksi ja asiakkaiden tarpeiden mukaisia palveluja ei ole olemassa tai saatavilla.
HuosTa- tutkimuksen asiakkaista jopa 70% asiakkaista ei saanut tarvitsemaansa palvelua ennen sijoitusta ja Poikelan väitöskirjan mukaan lastensuojelutyön tavoitteet asetettiin tarjolla olevan palveluvalikon mukaan, ei asiakkaan tarpeen kautta. Työntekijät määrittelivät, jopa perheelle kertomatta, omia tavoitteita työllensä. Hyvistä aikomuksista huolimatta palveluiden toteuttaminen ei tuottanut toivottua helpotusta perhe-elämään.
Paljon palveluja käyttävät vai pseudopalveluihin pakotetut?
Uusien satoja miljoonia ellei miljardeja maksavien asiakas- ja potilastietojärjestelmien ( esim. Apotti, Nova) tavoitteeksi kerrotaan mm. tunnistaa kuntien talousriskeiksi määritellyt ”paljon palveluja käyttävät” riski- ihmiset, joiksi määritellään ihmiset 1) joista herää huoli 2) joiden ongelmien syihin ei päästä käsiksi 3 )joilla on toistuvia ja suunnittelemattomia käyntejä 4) toistuvasti peruuttamattomia aikoja 5) epäily riippuvuuskäyttäytymisestä ( Pussinen, 2016, 36).
Huomaamatta jää, että ”paljon palveluja käyttävät” ovat usein ”paljoihin pseudopalveluihin pakotettuja” eli asiakkaiden tarpeista ja toiveista piittamattomien jäävien asiantuntijoiden turhiin, toimimattomiin ja tuhoisiin palveluihin pakottamia.
Vammaisilla ei ole osallisuutta, vaikuttamismahdollisuutta eikä oikeussuojakeinoja itseä koskevien asioiden järjestämisessä. Tämä luo rakenteelliset edellytykset huonolle kohtelulle, väkivallalle ja heikentää sosiaalityön arvopohjaa.
Vammaisia ihmisiä ja heidän läheisiään ei kuunnella, kun arkeen ja asumiseen liittyviä asioita kilpailutetaan.
Kunnat ja RAY ( STEA) ovat ylläpitäneet toimimatonta päihdehuoltoa ja lastensuojelua syytämällä rahaa tehottomille toimijoille, hankkeille ja hoidoille, jotka estävät aidon kilpailun ja tuloksellisten hoitojen ja toimintakäytäntöjen käyttöönoton.
Neurologisista haasteista kärsivät lapset ohjataan lainvastaisesti psykiatriaan ja psykiatrista apua kaipaavat lastensuojeluun.
Lastensuojelussa "avohuollon tukitoimet" on suunniteltu pohjustamaan huostaanottoja, jotka usein torpedoivat lasten terveydenhuollon, koulutuspolut, yhteydenpidon läheisiin ja myöhemmän selviytymisen.
Pseudopalveluille yhteistä on, että asiakasta ei kuulla, uskota, palvella eikä oteta osalliseksi omaan asiaansa. Pseudopalvelut eivät tarjoa asiakkaiden tarpeiden mukaista apua/palvelua oikea-aikaisesti ja ne jopa heikentävät asiakkaan tilannetta ja hyvinvointia alkuperäisestä.
Pseudopalvelun tunnistaa lennokkaista mutta lunastamattomista markkinointilupauksista ja puuttuvasta tulosvastuusta, asiakasturvallisuudesta, oikeusturvasta ja tutkimustiedosta esim. asiakaspalautteiden puuttumisesta.
Pseudopalveluissa kausaalisuhteet kääntyvät päälaelleen: palvelujen itse tuottamia ongelmia pidetään merkkeinä asiakkaiden yksilöpuutteista eikä työntekijöiden ja johdon väärinkäytöksistä ole vastuu- tai korvausvelvoitteita. "Palveluista" ei myöskään tahdo päästä pois; pseudopalvelujen tuottamia ongelmia käytetään kriteereinä uusille asiakkuuksille, joista pyritään tekemään elinikäisiä ja jopa ylisukupolvisia.
Psykoanalyysin virheellisiin teorioihin ja yksilöselityksiin huonon sosiaalisen perimän periytyvyydestä ja ylisukupolvisuudesta uskovat tutkijat ja työntekijät etsivät ongelmia yksinomaan perheistä, tuottavat ja periyttävät sosiaalisia ongelmia ja stigmoja organisaatiokäytännöillään eivätkä kykene tunnistamaan, tunnustamaan tai poistamaan omien järjestelmiensä ja toimintakäytäntöjensä valuvikoja ja laittomuuksia.
Tarve periyttää asiakkuuksia ylisukupolvisesti kertoo, että sosiaalityössä ei uskota omaan eikä toisten auttamistyöhön vaan ikuisiin stigmoihin.
Sosiaalipoliittisia ratkaisuja, jotka lieventäisivat yhteiskunnan rakenteisiin sisältyviä kohtuuttomuuksia ja epäoikeudenmukaisuutta ei enää edes etsitä.
Pseudopalveluista tehdyt akateemiset tutkimukset ovat usein politisoitunutta ammattilaisten ja pseudopalvelujen tuottajien edunvalvontaan ja vahingollisten toimintakäytäntöjen oikeuttamiseen keskittyvää tarinallistettua pseudotutkimusta, jonka lähteinä toimivat asiantuntijahaastattelut ja fabrikoidut asiakaskirjat ja joissa "tutkijat" eivät kykene havaitsemaan tai tutkimaan olennaista tietoa palvelujärjestelmän puutteista vaikka asiakkaat toisivat sen heidän nenänsä eteen.
Niin kauan kun sosiaalityöntekijä voi kirjata asiakkaan kritiikiin psyykkiseksi huonovointisuudeksi ja puutteelliseksi vanhemmuudeksi on aivan sama kartoitetaanko psykiatristen ongelmien esiintyvyyttä tai huostaanoton syitä sosiaalityössä Effican syykoodeilla vai sosiaalityöntekijöiden haastatteluilla; tutkimuksen luotettavuus ei siitä parane.
Sosiaalityöntekijöiden lisäyksen on todettu lisäävän- ei vähentävän asiakkaiden palvelutarpeita.
Lapsiperheiden sosiaalipalvelujen henkilöstömäärää kasvatettiin yli 1200 työntekijällä 2012-2017 ja henkilöstön lisäresursointiin annettiin 300 miljoonaa euroa.
Henkilöstö- ja aikaresurssien lisäys ei ole tuottanut parempaa lastensuojelua, siirtänyt painopistettä korjaavista toimista ennaltaehkäisyyn tai edes vähentänyt asiakasmääriä.
Sen sijaan kiireellisten sijoitusten ja huostaanottojen, oikeusturvaongelmien ja lastensuojelusta tehtyjen valitusten määrä on lisääntynyt.
"Paljon palveluja käyttävät " kokivat Eija Miettusen pro gradu- työssä palveluihin pääsemisen vaikeaksi työntekijöiden saavutettavuuden ja virastojen rajattujen aukioloaikojen vuoksi. Lisäksi he kokivat saavansa puutteellisesti tietoa kaikista tarjolla olevista palveluista eikä heille annettu valinnanmahdollisuuksia tarjotuista palveluista .
He kokivat jäävänsä verkostokokouksessa ulkopuoliseksi omassa asiassaan, eikä heidän mielipidettään päätettävistä asioista oltu kysytty tai hyväksytetty. Myös työntekijöiden suuri vaihtuvuus koettiin turhauttavaksi ja ärsyttäväksi sekä heikentävän elämässä eteenpäin pääsemistä.
Tekopyhältä ja valheelliselta hankkeissa tuntuu oikeusturvan samaistaminen suostumuksen kysymiseen asiakkailta ja asiakkaiden mahdollisuuteen saada lokitiedot.
Käytännössähän viranomaisella on oikeus saada haluamansa tiedot asiakkaan kiellosta huolimatta. Mitä asiakasta myöskään hyödyttää tietää, että hänestä tehtyjä 120 vuotta säilytettäviä mustamaalavia merkintöjä on tutkinut ja levitellyt kymmenittäin sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöitä tilanteessa, jossa toimivia valitusreittejä ei ole; poliisi ei tutki, koska syyttäjä ei syytä eikä tuomari tuomitse?
Kuinka paljon riski- ihmisiksi leimattujen tunnistus tulee maksamaan?
Tuhannet sote- työntekijät kehittävät parhaillaan miljardeilla euroilla erilaisia arviointeja, tunnistustyökaluja ja tietojärjestelmiä "paljon palveluja käyttävien" tunnistamiseksi. Samoin kuin lisääntyviä sijoituksia, tuhlausta perustellaan tulevaisuuden oletetuilla kustannussäästöillä.
Pakkoadoptiota kannattavat ja sijaishuollon edunvalvojiksi ryhtyneet järjestöjen, neuvoloiden, nuorisotoimen, perhekeskusten ja päivähoidon työntekijät etsivät jo sosiaalityöntekijöiden rinnalla suomalaisista vanhemmista LASTA- ja Turva 10- lomakkeiden, monitoimijaisen arvioinnin, Lapset puheeksi-, CAP- ja Kompassi- työkalujen, Salapoliisi-Mäyrän ja Kirahvien, Vavujen ja Vasujen, voimavaralomakkeiden ja tunne- ja tietoisuusharjoitusten ja jopa pelillisyyden ja taiteen keinoin merkkejä elämänhallintapuutteista, salaisista ylisukupolvisiksi oletetuista traumoista ja väkivallasta mm. systeemisessä lastensuojelun toimintamallissa, laajoissa terveystarkastuksissa, KivaKouluissa, Ankkuri- toiminnassa, ja LAPE- EPRAS-, Lupa auttaa, Lapsen Paras- Yhdessä enemmän-, Väkivallaton lapsuus-, PROCHILD-, Suomi 100- ja Kaikille eväät elämään- hankkeissa.
Ammattilaisille lainvastaisen laajat mahdollisuudet tutkia potilas- ja asiakastietoja antavan Apotin maanlaajuisiksi investointikustannuksiksi arvioidaan jopa 1,8 miljardia euroa ja asiakirjafabrikoinnin digitalisoinnin mahdollistavan Novankin 250 000 000 euroa.
Lääketieteen lisensiaatti Nelli Nurmisen mukaan sairaaloiden Apotti-tietojärjestelmä on satoja miljoonia maksanut susi, jota ei olisi pitänyt päästää edes testikäyttöön
Osa sosiaali- ja terveydenhuollon rekisterit yhdistävien asiakas- ja potilastietojärjestelmien ja lapsi- ja perhepalveluiden tietopohjan uudistamishankkeiden julkitavoitteista on toki kannatettavia mutta hankkeiden toteutussuunnitelmat ovat epäselviä.
Epäselvä on myös hankkeiden päätavoite; yritetäänkö uudistuksissa tuottaa tutkimustietoa, luoda palveluja asiakkaille vai riskiseulauksen mahdollistavia integroituja tietojärjestelmiä kunnille, auttaa yksityisiä hoivayrityksiä palvelupakettien kasaamisessa vai vain seuloa esiin kestämättömiksi menoeriksi huoliluokitellut asiakkaat, joilla on kalliita palvelutarpeita?
Jos uudistusten todellinen tavoite on huoli- ja riskiluokittelu, pyydämme, että myös asiakkaita jatkuvasti syrjäyttävät työntekijät, -käytännöt ja toimintayksiköt paikannetaan ja syrjäyttämistoimintaan puututaan riittävän varhain.
Kannattaa muistaa, että yksi ainoa yli-innokas sosiaalihuollon huoliseulaaja- huostaanottaja voi aiheuttaa virkaurallaan helposti ainakin 100 000 000 euron kulut veronmaksajille pelkästään sijaishuollon vuorokausimaksujen muodossa, puhumattakaan syrjäytettyjen lasten ja vanhempien tuottamista lisäkustannuksista.
Yksi syrjäytetty nuori tuottaa syrjäyttäjilleen helposti miljoonan.
Pitäisikö löytää myös asiakkaita syrjäyttävät pseudopalvelut ja työntekijät ?
Paljoihin pseudopalveluihin pakotettujen aiheuttamaa kansantaloudellista haittaa on liioiteltu vahvasti.
Suuri osa lastensuojelun asiakkaista, vammaisista ja mt- ja päihdekuntoutujista tulee kuolemaan ennenaikaisesti avun ja hoidon puutteeseen- heidän pseudopalvelujen käyttönsä on kenties intensiivistä mutta kestää vain lyhyen aikaa.
Heitä hallinnoivat elämänhallintaekspertit ja huolestujat, joiden tulosvastuuttomat, tutkimattomat ja valvomattomat köyhien elämäntapavalvontaan keskittyvät työurat voidaan usein lukea lähes kokonaan kansantaloudelliseksi rasitteeksi sen sijaan elävät pitkään ja ehtivät syrjäyttää satoja asiakkaita ilman seuraamustoimia.
Sosiaalialalta puuttuvien jääviyssääntöjen ja vastuu- ja korvausvelvoitteiden takia ”epäonnistumista” on lupa jatkaa koko virkaura monessa eri roolissa: kunnallisena virkamiehenä, lastensuojelun edunvalvojana, asiantuntijana, ammattiyhdistysaktiivina, järjestötyöntekijänä tai yksityisen sijaishuollon kouluttajana tai yrittäjänä.
Kuntalaiset voivat vain seurata voimattomina sivusta kun vakaviin oikeusturvaloukkauksiin jatkuvasti syyllistyvä ammattitaidoton työntekijä siirtyy johtavaksi sosiaalityöntekijäksi, sosiaaliasiamieheksi, hallinto- oikeuden asiantuntijajäseneksi, perheneuvolan tai perhetukikeskuksen johtajaksi, ja lopulta perusturva- ja sosiaalijohtajaksi.
Lastensuojelun johtamisen suurin ongelma on, että johdon rikoksia ja väärinkäytöksiä hoidetaan siirroilla ja tehtävänimikkeiden ja titteleiden vaihdoksilla, ei rikostuomioilla, korvausvelvoitteilla tai irtisanomisilla.
Väärin toimivasta johtajasta ei tule irtisanottua eikä tuomittua vaan väärin toimiva erityisosaaja, muutosjohtaja, konsultti tai terapeutti.
Vakavat virheet tehtävien hoidossa ja tahalliset väärinkäytökset eivät välttämättä paljastu koskaan. Alaiset eivät viran ja uran menettämisen pelossa uskalla puhua kuin vasta eläkkeelle siirryttyään.
Väärinkäytöksistä raportoivien asiakkaiden kertomukset puolestaan leimataan tarttumataudiksi, vihapuheeksi tai sepitteiksi, joista heitä pyritään rankaisemaan rikossyytteillä ja lastensuojelun edunvalvojalla.
Vaikka kelvoton johtaja olisi syyllistynyt vakaviin, korjaamattomiin väärinkäytöksiin jokaisessa tehtävässään sosiaalitoimessa hänelle aukeaa vielä uusi ura psykoterapeuttina, konsulttina, tutkijana, THL:n tai STM:n asiantuntijana, sosiaalialan järjestöjohtajana tai yksityisen sosiaalipalvelualan yrittäjänä, jonne tähtää kolmannes sosiaalityöntekijöistä.
Väärinkohdeltuja asiakkaita, jotka ovat johtajan väärinkäytösten myötä menettäneet lapsensa, perheensä, työpaikkansa ja terveytensä ei lämmitä, että vuosikymmeniä kestäneistä perusturvarikoksista ja perheiden väärinkohtelusta ei seuraa muuta kuin palkallinen sairasloma tai lastensuojelupalkinto ja kutsu luennoimaan sosiaalialan asiantuntijapäiville.
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-johdon-vaarinkaytoksia-ei-ratkaista-titteli-vaan-henkilovaihdoksilla
Rahoituskanavat ylittävä pseudopalvelujen tuotto ja ylläpito
Sote-palvelujen tutkimuksissa asiakkaiden syrjäyttämisen syitä esim. sosiaalipalvelujärjestelmän kohtuuttomia päätöksiä ja institutionaalista identiteettiväkivaltaa (Metteri, 2012), riskileimoja (Harrikari, 2008 harhautunutta suojeluvaltaa (Alhanen, 2014), viranomaislähtöisyyttä ( Poikela, 2010), vihapuhetta (Oikeusministeriö, 2016), valvontapuutteita ( VTV; 2012), asiakirjaväärentämistä (Edvardsson, 2009; Kääriäinen), ammatillisuuspuutteita (Finnilä- Tuohimaa, 2009), asiakkaiden leimaamista ja essentialisointia( Helne, 2002, 2004, 2006; Hiltunen, 2015 ), tietopuutteita (Pekkarinen, 2011), köyhien kuritusta (Niemelä & Saari, 2013), sadistista vuorovaikutusta (Goffman, 1969 ), määrittelyongelmia ja vallankäyttöä (Hiitola, 2015), sukupuolittamista (Helen, 1997; Jokinen, 2010; Vuori, 2001) psykopatologisointia (Kivivuori, 1992,1996,1999,2003) etnistä syrjintää ( Pulma, 2006), väkivaltaista suojelukasvatusta (Laitala & Puuronen, 2016) tai kaltoinkohtelua sijaishuollossa (STM; 2016) ei tarvitse edes tunnistaa saati tunnustaa.
Entä sitten kun nykyisen "paljon palveluja käyttävien" ongelmaryhmän edustajat kuolevat ennenaikaisesti mutta sote-kulujen havaitaan edelleenkin kasvavan kansalaisten kohentuneesta hyvinvoinnista ja viranomaisten laajentuneista tiedonsaantioikeuksista ja moniammatillisesta yhteistyöstä huolimatta?
Miksi sote-yrittäjien annetaan ansaita miljoonia syrjäyttämistoiminnalla? Kun koulunkäyntiongelmaan lastensuojelusta apua hakemaan tulleen perheen terveestä lapsesta tulee muutamassa vuodessa moniongelmainen ja psykosomaattisesti oireileva sosiaali- ja terveydenhuollon ja sijaishuollon pitkäaikaisasiakas, onko vika vain apua hakemaan tulleen perheen?
Pitäisikö rahoituskanavat ylittävän sote-palvelujen käytön sijaan alkaa puhua rahoituskanavat ylittävästä pseudopalvelujen ylläpidosta tai rahoituskanavat ylittävästä sote-yritysten edunvalvonnasta?
Sosiaalipalvelujen vaikuttavuutta ei yleensä tutkita riippumattoman tutkimustahon tekemillä ison otannan asiakaskyselyillä tai satunnaistetuilla koeasetelmilla vaan vain joko haastattelemalla sosiaalityöntekijöitä omasta työstään tai antamalla heidän valita isosta pääosin tyytymättömien asiakkaiden perusjoukosta ne muutamat haastateltavat, joilla on kiitettävää palautetta, joka sitten yleistetään virheellisesti koskemaan koko perusjoukkoa ja palvelun laatua.
Kukaan Suomessa ei tiedä ovatko lastensuojelutoimien kohteina oikeat lapset, miksi heidät sijoitettiin, missä olosuhteissa he elävät ja miten lastensuojelun toimet ovat heihin vaikuttaneet (STM, Toimiva lastensuojelu, 2013).
Kunnissa käytetään yli 10 miljardia euroa vuodessa lasten ja lapsiperheiden palveluihin ja tukemiseen, mutta tuloksia ei tule", väittää emeritusprofessori Matti Rimpelä raportissaan Onko Strategioista tullut tragedioita?.
Sosiaalityön huonot käytännöt ovat siirtyneet myös yritystoimintaan.
Etlan selvityksen mukaan peräti kolme neljästä yhteiskunnallisesta yrityksestä ei mittaa toimintansa vaikuttavuutta millään tavalla (Etla, 2015, 32). Julkinen sektori on näiden yritysten merkittävin rahoittaja, mutta ei tunnu kaipaavan todennettua vaikuttavuutta. Julkista rahoitusta on mahdollista saada, vaikka yritys ei mittaisi tai raportoisi toimintansa yhteiskunnallista vaikuttavuutta.
Kritiikitön media, hyväuskoiset kansalaiset, valistumattomat päättäjät ja syyllisyydentuntoiset sijoittajat pitävät rahahanat auki pelimiehille ja -naisille. Vastikkeetonta rahaa suorastaan sataa- tarvitsee vain lausua taikasanat "lapsen etu" tai "kuntoutus" ja työntää haavi alle.
Epätasa-arvo automatisoidaan teknologian avulla
Nova- hankkeen Juha Kinnunen, Juhani Paavilainen, Jari Porrasmaa ja Katri Ylönen romantisoivat kukin omalla tavallaan teknologiaa ja tietojen louhintaa palvelujen kehittämisessä.
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/epatasa-arvo-automatisoidaan-teknologian-avulla
Mitä hyötyä on ” rahoituskanavat ylittäviä palvelunkäyttäjiä” tunnistamaan pyrkiviin integroituihin tietojärjestelmiin ja kehittämishankkeisiin upotetuista miljardeista jos kukaan ei tunnista eikä tunnusta, että psykiatrian ja sosiaalityön hoitojärjestelmiä ei ole milloinkaan luotu asiakkaita varten?
Ne ovat pikemminkin keskinäisen kädenväännön tuloksena syntyneitä eri ammattiryhmien etuja ja uskottavuutta palvelevia rakennelmia, joiden tehtävänä ei ole auttaa asiakkaita/potilaita parantumaan vaan edistää yritysten ja työntekijöiden hyvinvointia ja arvostusta yhteiskunnassa.
Samoin kuin psykiatrian historia, myös sosiaalityön historia on omituinen sekoitus psykologisia kultteja, muotivirtauksia, oppiriitoja, valtataisteluja, lobbauksia, ammattiryhmien keskinäistä kädenvääntöjä ja haitallisia jos ei suorastaan julmia hoitokeinoja.
Sosiaalityöntekijät ja sosiaalityön käytännöt tuottavat itse palvelueksploosiota ulkoistaessaan viranomaistyöksi tarkoitetut arvioinnit erilaisia huoltopalveluja tuottaville yrityksille ja pyrkiessään oikeuttamaan tehtyjä vääriä päätöksiä ja harhaista puuttumista asiakkaita leimaavilla turhilla tutkimuksilla ja lausuntopyynnöillä.
https://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/sosiaalityonpsykiatrian-palvelujarjestelmia-ei-tehty-asiakkaille-vaan-mm-keskiluokkaisten-rouvien-paistattelupaikaksi
Ajatelkaa, jos "paljon palveluja käyttävien" etsinnän ja profiloinnin mahdollistavien Apotin ja Novan lähes kahden miljardin rahoitus tai edes kymmenesosa siitä suunnattaisiin suoraan "paljon palveluja käyttäville" tai siihen, että lähinnä ylikansallisia pörssiyhtiöitä ja työntekijöiden ammatillista edunvalvontaa hyödyttävien pseudopalvelujen sijaan kehitettäisiin asiakkaiden tarpeiden mukaisia palveluja yksinkertaisesti asiakkaita kuuntelemalla!
Kun huono-osaisista kansalaisista aletaan kustannustehokkuuden parantamisen nimissä kerätä tunnistetiedollista materiaalia koko elämän ajalta viranomaisrekistereistä ja samaan aikaan juntattiin läpi toisiolaki ja mahdollistettiin sote- pörssiyhtiöiden verokikkailu hallintarekisterillä hälytyskellojen pitäisi soida.
Onko asiakas- ja potilastietojärjestelmien ja lastensuojelun tietopohjan uudistus tosiasiassa vain kehittämiseksi naamioitua leimaavaa asiakassegmentointia yksityisen hoiva- ja sijaishuoltobisneksen tarpeisiin vai peräti alkusoitto lopullisen ratkaisun löytämiseksi tietyille turhiksi menoeriksi koetuille asiakasryhmille?
#Nova #asiakas- ja potilastietojärjestelmä #Apotti #algorimi #avoimuus #digitalisaatio #sosiaalihuollontiedonhallinta #asiakassegmentointi #kapitaatiomalli #pseudopalvelut
#palvelueksploosio
#traumaterapia #traumatietoisuus #ACE #Lapsuustrauma #Lastenasiaintalo #CarleneFirmin #EijaPaavilainen #Riskiperheet #Riskiarviointi #CAP #Lastensuojelun perhepalvelut #avohuollontukitoimet #Varhainenpuuttuminen #Lastensuojelunarviointi
Lue myös:
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/pakkotoimet-eivat-auta-paihdekuntoutujia-kannustavat-yhteisot-auttavat
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/ehkaisevaa-paihdetyota-vai-moraalista-paniikkia
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/stm-viivyttaa-valttamatonta-reformia-asettamalla-taas-uuden-sosiaalityon-selvitystyoryhman
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sosiaalihuollon-riskiryhmalaiset-saatava-kuriin
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sosiaalihuollon-tiedonhallinta-uudistus-rapauttaa-asiakkaiden-oikeusturvaa
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/pelit-ja-leikit-sosiaalityon-valineina-itku-lyhyesta-ilosta
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/aikuissosiaalityon-asiakkaat-saavat-omat-nallekortit
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/taidelahtoiset-menetelmat-lastensuojelussa-urkintaa-ja-manipulointia
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tunnista-lastensuojelun-arviointibisneksen-valkopesuyritykset
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/monitoimijainen-arviointi-unohtaa-perheiden-oikeusturvan
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-arviointi-on-oikeusturvariski
https://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/sosiaalityonpsykiatrian-palvelujarjestelmia-ei-tehty-asiakkaille-vaan-mm-keskiluokkaisten-rouvien-paistattelupaikaksi
https://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/yksi-syrjaytetty-nuori-tuottaa-syrjayttajilleen-miljoonan
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kallis-koyhyys-jo-sylivauvojakin-ulosotossa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelussa-riittavan-hyva-vanhempi-varakas-vanhempi
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/mihin-jai-lapsikoyhyyden-ehkaisy-ja-lapsiin-investointi
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kela-kaaos-olisi-ratkaistavissa-mutta-sita-ei-haluta
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/jarjestelmallista-vakivaltaa-uskomushoitoja-ja-sosiaalihygieniaa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/miten-sosiaalinen-ongelma-periytetaan-osa-1
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kallista-ja-tuhoisaa-sotaa-ihmisia-vastaan
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tuottoisa-myytti-riskiperheista
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/haluaako-sosiaalityo-rakentaa-vai-purkaa-hakkeja
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/valmistautukaa-pakkoadoptioihin-koyhat-aidit
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelu-katkaisee-niin-sijoitettujen-kuin-vanhempien-koulutuspolut-osa-2
http://www.lokakuunliike.com/tiina-liljebergin-blogi/kyhyys-voi-johtaa-kalliiseen-huostaanottoon
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tutkimustiedon-keruuta-vai-asiakassegmentointia-yritysten-tarpeisiin
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/et-tu-li-asiantuntijoiden-suojelu-on-vasemmistoliitolle-tarkeampaa-kuin-avunpyytajien-oikeusturva
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/sosiaalityon-sairastunut-ammatillisuusihanne
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sosiaalityon-tutkimus-tarvitsee-huostaanottoa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/vihapuhe-sosiaalityossa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/banaali-paha-piiloutuu-byrokratiaan
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/alkaa-jattako-lastensuojelun-arviointia-ja-kehittamista-sosiaalityontekijoille
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/talentiaa-ahdistaa-epakohtia-enemman-epakohtien-paljastuminen
http://www.lokakuunliike.com/tiina-liljebergin-blogi/moniongelmaisia-perheita-vai-ongelmiin-keskittyvia-viranomaisia
http://www.lokakuunliike.com/leeni-ikosen-blogi/kaikenlaista-tietoa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tuottoisa-myytti-riskiperheista
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/miksi-lapsille-haitallisia-uskomushoitoja-rahoitetaan-verovaroin
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/lastensuojelun-puhtauskultti
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/oulun-lastensuojelu-viimein-tutkintaan
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakirjat-osa-5-miten-tunnistaa-fabrikointi
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakirjat-osa-2-fabrikoitu-lastensuojelulausunto
Hätiköity päätös yhdistää sosiaalihuollon ja terveydenhuollon asiakasrekisterit ja luoda uusia asiakas- ja potilastietojärjestelmiä etsimään "paljon palveluja käyttäviä riskiasiakkaita" ilman asiakkaiden oikeusturvan varmistusta perustuu Eerikan murhatutkinnan ja Oulun kaupungin Rahoituskanavat ylittävä sote-palvelunkäyttö- tutkimuksen tahalliseen ja tarkoitukselliseen väärintulkintaan.
Bisnesmiehet ja poliitikot onnistuivat kritiikittömän median avulla valjastamaan sekä Eerikan kuoleman että Rahoituskanavat ylittävä sotepalvelujen käyttö- tutkimuksen poliittisiin pyrkimyksiinsä: tietosuojan murtamiseen ja viranomaisyhteistyön ja kontrollin lisäämiseen.
Sosiaalityön tutkija Aino Kääriäinen on todennut, että Eerikan tapauksessa lainsäädäntö tai salassapito ei päinvastaisista uskomuksista huolimatta estänyt tiedonkulkua ja viranomaisten yhteistyötä.
Rahoituskamavat ylittävä sote-palvelunkäyttö - tutkimuksessa kasvavista sote-kuluista vastuutettiin runsaasti palveluja käyttäviä asiakkaita selvittämättä ryhmän palveluhistoriaa ja -polkuja ( esim. lastensuojelun tai sijaishuollon asiakkuutta ja sen syitä/kulkua/ vaikutuksia ) tai palvelujärjestelmän osuutta siihen miten yhdestä tilapäisestä ongelmasta kasvoi monta kroonista ongelmaa.
Alan Casselsin tautitehtailun määritelmää voi soveltaa myös sosiaalisiin ongelmiin: ongelmatehtailu tarkoittaa ongelman kriteerien laajentamista niin, että elämän ohimenevistä vastoinkäymisistä fabrikoidaan asiantuntija- ja lääkehoidettavia häiriöitä/sairauksia ja tavallisista ihmisistä tehdään ongelmapalveluja tarvitsevia ongelmaisia.
Toiminnan motiivina on sote-yhtiöiden halu laajentaa tuotteidensa/palvelujensa markkinoita.
Nyt ruoka-apuakin yritetään sitoa toimimattomiin pseudopalveluihin, joiden takia ihmiset ovat alunperin päätyneet ruoka-jonoihin tai joiden raivokasta asiakashankintaa he ovat paenneet ruokajonoihin.
Ongelma ei ehkä olekaan, että huono-osaiset ja sairaat köyhät eivät pääse osalliseksi talouden suotuisasta kehityksestä ja palveluista vaan se, etteivät suotuisasti liiketoimintaansa kehittäneet sote- yrittäjät ole vielä päässeet osallisiksi kaikkiin potentiaaleihin asiakasryhmiin, joita yritetään kartoittaa uusilla asiakastietojärjestelmillä ja jatkuvasti madaltuvalla puuttumiskynnyksellä.
Yhä useammat sosiaalialan asiantuntijat pitävät rakennetyöttömyyttä, köyhyyttä, väkivallan uhriksi joutumista ja muita vastoinkäymisiä yksinomaan asiakkaiden omien valintojen tuloksena, joista sopii syyllistää asiakkaita. Yhä useammin niin psykiatriassa kuin sosiaalityössä ohimenevistä vastoinkäymisistä ja niiden herättämistä tunteista pyritään fabrikoimaan pysyviä elämänhallintaongelmia ja mielenterveyden häiriöitä ja sairauksia. Sairaudet puolestaan nähdään moraalisina epäonnistumisina, joista asiakkaita tulee rangaista.
Arviointeja ja seulauksia suorittavat sosionomit ja sosiaalityöntekijät saavat usein kurssituksensa, opinnäytetyörahoituksensa ja harjoittelu- ja työpaikkansa jääviyssääntöjen vastaisesti niin vanhemmuuden arviointeja kuin lasten sijoituspalveluja tarjoavilta yksityisiltä valvomattomilta lapsibisnesyrittäjiltä ja -järjestöiltä.
Heille annettu opetus tähtää yritysten kasvutavoitteiden toteutumiseen eli heitä kannustetaan lastensuojelubisneksen asiakashankintaan, tuottamaan huostaanotot ja ala-arvoisen "puuttumisen" oikeuttavaa huolipuhetta ja arvioimaan ja luokittelemaan asiakkaita auttamisen sijaan.
Arviointi voidaan naamioida vanhemmuuden tai vuorovaikutuksen tukemiseksi, perhetyöksi, ensi- ja turvakotijaksoksi tai perhekuntoutukseksi, jonka lopputulos on liian usein perheiden leimaaminen, syrjäyttäminen ja/ tai lapsen huostaanotto, joka tehdään usein lasta ja perheitä kuulematta, lapsen tarpeita, läheissuhteita tai kulttuuritaustaa huomioimatta lapsen etua ja tarpeita vastaamattomaan ja pysyvyyttä tai turvaa tarjoamattomaan hoitoon liian kauaksi kotoa (Hiitola 2009; Pösö& Puustinen- Korhonen 2010; LSKL 2011;VTV 2012; LSKL 2013).
Virkamiehen päätöksen tulisi olla tosiseikkojen perusteella tapahtuvaa huolellista harkintaa mutta lastensuojelun päätöksenteossa epäloogiset syy-seurauspohdinnat, sosiaalialan ideologisille vääristymille ja huhuille perustuva päätöksenteko sekä heikko dokumentaatio ovat kuitenkin todellisuutta. Lastensuojelutoimet välttääkseen äitien olisi siis syytä olla synnyttämättä keskosia ja vammaisia vauvoja. Äidin ei myöskään pitäisi olla yksinhuoltaja eikä köyhä, eikä missään tapauksessa hänellä saisi olla asiakkuutta paikalliseen mielenterveystoimistoon. Ei kannata myöskään riidellä puolison kanssa stressiä aiheuttavista talousasioista, eikä missään tapauksessa kertoa tällaisesta neuvolassa tai lastensuojelussa.
Valitettavasti kasvavista sote-kuluista vastuutetaan edelleen vain tahoa, jolla on vähiten resursseja puolustautua eli köyhiä sosiaalihuollon asiakkaita; lähinnä vammaisia, sairaita, lastensuojeluperheitä ja mielenterveys- ja päihdekuntoutujia.
Sosiaalialan ammateissa toimivia on erilaisissa uudistuksissa kiinnostanut tutkimustietoa enemmän tietosuojan muodostamien hidasteiden ohittaminen moniammatillisen yhteistyön ja tietojenvaihdon sujuvoittamiseksi- tilanteessa, jossa asiakirjafabrikointi on arkea, asiakkaiden oikeusturva on olematon, moniammatillinen yhteistyö on osoittautunut toimimattomaksi ja asiakkaiden tarpeiden mukaisia palveluja ei ole olemassa tai saatavilla.
HuosTa- tutkimuksen asiakkaista jopa 70% asiakkaista ei saanut tarvitsemaansa palvelua ennen sijoitusta ja Poikelan väitöskirjan mukaan lastensuojelutyön tavoitteet asetettiin tarjolla olevan palveluvalikon mukaan, ei asiakkaan tarpeen kautta. Työntekijät määrittelivät, jopa perheelle kertomatta, omia tavoitteita työllensä. Hyvistä aikomuksista huolimatta palveluiden toteuttaminen ei tuottanut toivottua helpotusta perhe-elämään.
Paljon palveluja käyttävät vai pseudopalveluihin pakotetut?
Uusien satoja miljoonia ellei miljardeja maksavien asiakas- ja potilastietojärjestelmien ( esim. Apotti, Nova) tavoitteeksi kerrotaan mm. tunnistaa kuntien talousriskeiksi määritellyt ”paljon palveluja käyttävät” riski- ihmiset, joiksi määritellään ihmiset 1) joista herää huoli 2) joiden ongelmien syihin ei päästä käsiksi 3 )joilla on toistuvia ja suunnittelemattomia käyntejä 4) toistuvasti peruuttamattomia aikoja 5) epäily riippuvuuskäyttäytymisestä ( Pussinen, 2016, 36).
Huomaamatta jää, että ”paljon palveluja käyttävät” ovat usein ”paljoihin pseudopalveluihin pakotettuja” eli asiakkaiden tarpeista ja toiveista piittamattomien jäävien asiantuntijoiden turhiin, toimimattomiin ja tuhoisiin palveluihin pakottamia.
Vammaisilla ei ole osallisuutta, vaikuttamismahdollisuutta eikä oikeussuojakeinoja itseä koskevien asioiden järjestämisessä. Tämä luo rakenteelliset edellytykset huonolle kohtelulle, väkivallalle ja heikentää sosiaalityön arvopohjaa.
Vammaisia ihmisiä ja heidän läheisiään ei kuunnella, kun arkeen ja asumiseen liittyviä asioita kilpailutetaan.
Kunnat ja RAY ( STEA) ovat ylläpitäneet toimimatonta päihdehuoltoa ja lastensuojelua syytämällä rahaa tehottomille toimijoille, hankkeille ja hoidoille, jotka estävät aidon kilpailun ja tuloksellisten hoitojen ja toimintakäytäntöjen käyttöönoton.
Neurologisista haasteista kärsivät lapset ohjataan lainvastaisesti psykiatriaan ja psykiatrista apua kaipaavat lastensuojeluun.
Lastensuojelussa "avohuollon tukitoimet" on suunniteltu pohjustamaan huostaanottoja, jotka usein torpedoivat lasten terveydenhuollon, koulutuspolut, yhteydenpidon läheisiin ja myöhemmän selviytymisen.
Pseudopalveluille yhteistä on, että asiakasta ei kuulla, uskota, palvella eikä oteta osalliseksi omaan asiaansa. Pseudopalvelut eivät tarjoa asiakkaiden tarpeiden mukaista apua/palvelua oikea-aikaisesti ja ne jopa heikentävät asiakkaan tilannetta ja hyvinvointia alkuperäisestä.
Pseudopalvelun tunnistaa lennokkaista mutta lunastamattomista markkinointilupauksista ja puuttuvasta tulosvastuusta, asiakasturvallisuudesta, oikeusturvasta ja tutkimustiedosta esim. asiakaspalautteiden puuttumisesta.
Pseudopalveluissa kausaalisuhteet kääntyvät päälaelleen: palvelujen itse tuottamia ongelmia pidetään merkkeinä asiakkaiden yksilöpuutteista eikä työntekijöiden ja johdon väärinkäytöksistä ole vastuu- tai korvausvelvoitteita. "Palveluista" ei myöskään tahdo päästä pois; pseudopalvelujen tuottamia ongelmia käytetään kriteereinä uusille asiakkuuksille, joista pyritään tekemään elinikäisiä ja jopa ylisukupolvisia.
Psykoanalyysin virheellisiin teorioihin ja yksilöselityksiin huonon sosiaalisen perimän periytyvyydestä ja ylisukupolvisuudesta uskovat tutkijat ja työntekijät etsivät ongelmia yksinomaan perheistä, tuottavat ja periyttävät sosiaalisia ongelmia ja stigmoja organisaatiokäytännöillään eivätkä kykene tunnistamaan, tunnustamaan tai poistamaan omien järjestelmiensä ja toimintakäytäntöjensä valuvikoja ja laittomuuksia.
Tarve periyttää asiakkuuksia ylisukupolvisesti kertoo, että sosiaalityössä ei uskota omaan eikä toisten auttamistyöhön vaan ikuisiin stigmoihin.
Sosiaalipoliittisia ratkaisuja, jotka lieventäisivat yhteiskunnan rakenteisiin sisältyviä kohtuuttomuuksia ja epäoikeudenmukaisuutta ei enää edes etsitä.
Pseudopalveluista tehdyt akateemiset tutkimukset ovat usein politisoitunutta ammattilaisten ja pseudopalvelujen tuottajien edunvalvontaan ja vahingollisten toimintakäytäntöjen oikeuttamiseen keskittyvää tarinallistettua pseudotutkimusta, jonka lähteinä toimivat asiantuntijahaastattelut ja fabrikoidut asiakaskirjat ja joissa "tutkijat" eivät kykene havaitsemaan tai tutkimaan olennaista tietoa palvelujärjestelmän puutteista vaikka asiakkaat toisivat sen heidän nenänsä eteen.
Niin kauan kun sosiaalityöntekijä voi kirjata asiakkaan kritiikiin psyykkiseksi huonovointisuudeksi ja puutteelliseksi vanhemmuudeksi on aivan sama kartoitetaanko psykiatristen ongelmien esiintyvyyttä tai huostaanoton syitä sosiaalityössä Effican syykoodeilla vai sosiaalityöntekijöiden haastatteluilla; tutkimuksen luotettavuus ei siitä parane.
Sosiaalityöntekijöiden lisäyksen on todettu lisäävän- ei vähentävän asiakkaiden palvelutarpeita.
Lapsiperheiden sosiaalipalvelujen henkilöstömäärää kasvatettiin yli 1200 työntekijällä 2012-2017 ja henkilöstön lisäresursointiin annettiin 300 miljoonaa euroa.
Henkilöstö- ja aikaresurssien lisäys ei ole tuottanut parempaa lastensuojelua, siirtänyt painopistettä korjaavista toimista ennaltaehkäisyyn tai edes vähentänyt asiakasmääriä.
Sen sijaan kiireellisten sijoitusten ja huostaanottojen, oikeusturvaongelmien ja lastensuojelusta tehtyjen valitusten määrä on lisääntynyt.
"Paljon palveluja käyttävät " kokivat Eija Miettusen pro gradu- työssä palveluihin pääsemisen vaikeaksi työntekijöiden saavutettavuuden ja virastojen rajattujen aukioloaikojen vuoksi. Lisäksi he kokivat saavansa puutteellisesti tietoa kaikista tarjolla olevista palveluista eikä heille annettu valinnanmahdollisuuksia tarjotuista palveluista .
He kokivat jäävänsä verkostokokouksessa ulkopuoliseksi omassa asiassaan, eikä heidän mielipidettään päätettävistä asioista oltu kysytty tai hyväksytetty. Myös työntekijöiden suuri vaihtuvuus koettiin turhauttavaksi ja ärsyttäväksi sekä heikentävän elämässä eteenpäin pääsemistä.
Tekopyhältä ja valheelliselta hankkeissa tuntuu oikeusturvan samaistaminen suostumuksen kysymiseen asiakkailta ja asiakkaiden mahdollisuuteen saada lokitiedot.
Käytännössähän viranomaisella on oikeus saada haluamansa tiedot asiakkaan kiellosta huolimatta. Mitä asiakasta myöskään hyödyttää tietää, että hänestä tehtyjä 120 vuotta säilytettäviä mustamaalavia merkintöjä on tutkinut ja levitellyt kymmenittäin sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöitä tilanteessa, jossa toimivia valitusreittejä ei ole; poliisi ei tutki, koska syyttäjä ei syytä eikä tuomari tuomitse?
Kuinka paljon riski- ihmisiksi leimattujen tunnistus tulee maksamaan?
Tuhannet sote- työntekijät kehittävät parhaillaan miljardeilla euroilla erilaisia arviointeja, tunnistustyökaluja ja tietojärjestelmiä "paljon palveluja käyttävien" tunnistamiseksi. Samoin kuin lisääntyviä sijoituksia, tuhlausta perustellaan tulevaisuuden oletetuilla kustannussäästöillä.
Pakkoadoptiota kannattavat ja sijaishuollon edunvalvojiksi ryhtyneet järjestöjen, neuvoloiden, nuorisotoimen, perhekeskusten ja päivähoidon työntekijät etsivät jo sosiaalityöntekijöiden rinnalla suomalaisista vanhemmista LASTA- ja Turva 10- lomakkeiden, monitoimijaisen arvioinnin, Lapset puheeksi-, CAP- ja Kompassi- työkalujen, Salapoliisi-Mäyrän ja Kirahvien, Vavujen ja Vasujen, voimavaralomakkeiden ja tunne- ja tietoisuusharjoitusten ja jopa pelillisyyden ja taiteen keinoin merkkejä elämänhallintapuutteista, salaisista ylisukupolvisiksi oletetuista traumoista ja väkivallasta mm. systeemisessä lastensuojelun toimintamallissa, laajoissa terveystarkastuksissa, KivaKouluissa, Ankkuri- toiminnassa, ja LAPE- EPRAS-, Lupa auttaa, Lapsen Paras- Yhdessä enemmän-, Väkivallaton lapsuus-, PROCHILD-, Suomi 100- ja Kaikille eväät elämään- hankkeissa.
Ammattilaisille lainvastaisen laajat mahdollisuudet tutkia potilas- ja asiakastietoja antavan Apotin maanlaajuisiksi investointikustannuksiksi arvioidaan jopa 1,8 miljardia euroa ja asiakirjafabrikoinnin digitalisoinnin mahdollistavan Novankin 250 000 000 euroa.
Lääketieteen lisensiaatti Nelli Nurmisen mukaan sairaaloiden Apotti-tietojärjestelmä on satoja miljoonia maksanut susi, jota ei olisi pitänyt päästää edes testikäyttöön
Osa sosiaali- ja terveydenhuollon rekisterit yhdistävien asiakas- ja potilastietojärjestelmien ja lapsi- ja perhepalveluiden tietopohjan uudistamishankkeiden julkitavoitteista on toki kannatettavia mutta hankkeiden toteutussuunnitelmat ovat epäselviä.
Epäselvä on myös hankkeiden päätavoite; yritetäänkö uudistuksissa tuottaa tutkimustietoa, luoda palveluja asiakkaille vai riskiseulauksen mahdollistavia integroituja tietojärjestelmiä kunnille, auttaa yksityisiä hoivayrityksiä palvelupakettien kasaamisessa vai vain seuloa esiin kestämättömiksi menoeriksi huoliluokitellut asiakkaat, joilla on kalliita palvelutarpeita?
Jos uudistusten todellinen tavoite on huoli- ja riskiluokittelu, pyydämme, että myös asiakkaita jatkuvasti syrjäyttävät työntekijät, -käytännöt ja toimintayksiköt paikannetaan ja syrjäyttämistoimintaan puututaan riittävän varhain.
Kannattaa muistaa, että yksi ainoa yli-innokas sosiaalihuollon huoliseulaaja- huostaanottaja voi aiheuttaa virkaurallaan helposti ainakin 100 000 000 euron kulut veronmaksajille pelkästään sijaishuollon vuorokausimaksujen muodossa, puhumattakaan syrjäytettyjen lasten ja vanhempien tuottamista lisäkustannuksista.
Yksi syrjäytetty nuori tuottaa syrjäyttäjilleen helposti miljoonan.
Pitäisikö löytää myös asiakkaita syrjäyttävät pseudopalvelut ja työntekijät ?
Paljoihin pseudopalveluihin pakotettujen aiheuttamaa kansantaloudellista haittaa on liioiteltu vahvasti.
Suuri osa lastensuojelun asiakkaista, vammaisista ja mt- ja päihdekuntoutujista tulee kuolemaan ennenaikaisesti avun ja hoidon puutteeseen- heidän pseudopalvelujen käyttönsä on kenties intensiivistä mutta kestää vain lyhyen aikaa.
Heitä hallinnoivat elämänhallintaekspertit ja huolestujat, joiden tulosvastuuttomat, tutkimattomat ja valvomattomat köyhien elämäntapavalvontaan keskittyvät työurat voidaan usein lukea lähes kokonaan kansantaloudelliseksi rasitteeksi sen sijaan elävät pitkään ja ehtivät syrjäyttää satoja asiakkaita ilman seuraamustoimia.
Sosiaalialalta puuttuvien jääviyssääntöjen ja vastuu- ja korvausvelvoitteiden takia ”epäonnistumista” on lupa jatkaa koko virkaura monessa eri roolissa: kunnallisena virkamiehenä, lastensuojelun edunvalvojana, asiantuntijana, ammattiyhdistysaktiivina, järjestötyöntekijänä tai yksityisen sijaishuollon kouluttajana tai yrittäjänä.
Kuntalaiset voivat vain seurata voimattomina sivusta kun vakaviin oikeusturvaloukkauksiin jatkuvasti syyllistyvä ammattitaidoton työntekijä siirtyy johtavaksi sosiaalityöntekijäksi, sosiaaliasiamieheksi, hallinto- oikeuden asiantuntijajäseneksi, perheneuvolan tai perhetukikeskuksen johtajaksi, ja lopulta perusturva- ja sosiaalijohtajaksi.
Lastensuojelun johtamisen suurin ongelma on, että johdon rikoksia ja väärinkäytöksiä hoidetaan siirroilla ja tehtävänimikkeiden ja titteleiden vaihdoksilla, ei rikostuomioilla, korvausvelvoitteilla tai irtisanomisilla.
Väärin toimivasta johtajasta ei tule irtisanottua eikä tuomittua vaan väärin toimiva erityisosaaja, muutosjohtaja, konsultti tai terapeutti.
Vakavat virheet tehtävien hoidossa ja tahalliset väärinkäytökset eivät välttämättä paljastu koskaan. Alaiset eivät viran ja uran menettämisen pelossa uskalla puhua kuin vasta eläkkeelle siirryttyään.
Väärinkäytöksistä raportoivien asiakkaiden kertomukset puolestaan leimataan tarttumataudiksi, vihapuheeksi tai sepitteiksi, joista heitä pyritään rankaisemaan rikossyytteillä ja lastensuojelun edunvalvojalla.
Vaikka kelvoton johtaja olisi syyllistynyt vakaviin, korjaamattomiin väärinkäytöksiin jokaisessa tehtävässään sosiaalitoimessa hänelle aukeaa vielä uusi ura psykoterapeuttina, konsulttina, tutkijana, THL:n tai STM:n asiantuntijana, sosiaalialan järjestöjohtajana tai yksityisen sosiaalipalvelualan yrittäjänä, jonne tähtää kolmannes sosiaalityöntekijöistä.
Väärinkohdeltuja asiakkaita, jotka ovat johtajan väärinkäytösten myötä menettäneet lapsensa, perheensä, työpaikkansa ja terveytensä ei lämmitä, että vuosikymmeniä kestäneistä perusturvarikoksista ja perheiden väärinkohtelusta ei seuraa muuta kuin palkallinen sairasloma tai lastensuojelupalkinto ja kutsu luennoimaan sosiaalialan asiantuntijapäiville.
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-johdon-vaarinkaytoksia-ei-ratkaista-titteli-vaan-henkilovaihdoksilla
Rahoituskanavat ylittävä pseudopalvelujen tuotto ja ylläpito
Sote-palvelujen tutkimuksissa asiakkaiden syrjäyttämisen syitä esim. sosiaalipalvelujärjestelmän kohtuuttomia päätöksiä ja institutionaalista identiteettiväkivaltaa (Metteri, 2012), riskileimoja (Harrikari, 2008 harhautunutta suojeluvaltaa (Alhanen, 2014), viranomaislähtöisyyttä ( Poikela, 2010), vihapuhetta (Oikeusministeriö, 2016), valvontapuutteita ( VTV; 2012), asiakirjaväärentämistä (Edvardsson, 2009; Kääriäinen), ammatillisuuspuutteita (Finnilä- Tuohimaa, 2009), asiakkaiden leimaamista ja essentialisointia( Helne, 2002, 2004, 2006; Hiltunen, 2015 ), tietopuutteita (Pekkarinen, 2011), köyhien kuritusta (Niemelä & Saari, 2013), sadistista vuorovaikutusta (Goffman, 1969 ), määrittelyongelmia ja vallankäyttöä (Hiitola, 2015), sukupuolittamista (Helen, 1997; Jokinen, 2010; Vuori, 2001) psykopatologisointia (Kivivuori, 1992,1996,1999,2003) etnistä syrjintää ( Pulma, 2006), väkivaltaista suojelukasvatusta (Laitala & Puuronen, 2016) tai kaltoinkohtelua sijaishuollossa (STM; 2016) ei tarvitse edes tunnistaa saati tunnustaa.
Entä sitten kun nykyisen "paljon palveluja käyttävien" ongelmaryhmän edustajat kuolevat ennenaikaisesti mutta sote-kulujen havaitaan edelleenkin kasvavan kansalaisten kohentuneesta hyvinvoinnista ja viranomaisten laajentuneista tiedonsaantioikeuksista ja moniammatillisesta yhteistyöstä huolimatta?
Miksi sote-yrittäjien annetaan ansaita miljoonia syrjäyttämistoiminnalla? Kun koulunkäyntiongelmaan lastensuojelusta apua hakemaan tulleen perheen terveestä lapsesta tulee muutamassa vuodessa moniongelmainen ja psykosomaattisesti oireileva sosiaali- ja terveydenhuollon ja sijaishuollon pitkäaikaisasiakas, onko vika vain apua hakemaan tulleen perheen?
Pitäisikö rahoituskanavat ylittävän sote-palvelujen käytön sijaan alkaa puhua rahoituskanavat ylittävästä pseudopalvelujen ylläpidosta tai rahoituskanavat ylittävästä sote-yritysten edunvalvonnasta?
Sosiaalipalvelujen vaikuttavuutta ei yleensä tutkita riippumattoman tutkimustahon tekemillä ison otannan asiakaskyselyillä tai satunnaistetuilla koeasetelmilla vaan vain joko haastattelemalla sosiaalityöntekijöitä omasta työstään tai antamalla heidän valita isosta pääosin tyytymättömien asiakkaiden perusjoukosta ne muutamat haastateltavat, joilla on kiitettävää palautetta, joka sitten yleistetään virheellisesti koskemaan koko perusjoukkoa ja palvelun laatua.
Kukaan Suomessa ei tiedä ovatko lastensuojelutoimien kohteina oikeat lapset, miksi heidät sijoitettiin, missä olosuhteissa he elävät ja miten lastensuojelun toimet ovat heihin vaikuttaneet (STM, Toimiva lastensuojelu, 2013).
Kunnissa käytetään yli 10 miljardia euroa vuodessa lasten ja lapsiperheiden palveluihin ja tukemiseen, mutta tuloksia ei tule", väittää emeritusprofessori Matti Rimpelä raportissaan Onko Strategioista tullut tragedioita?.
Sosiaalityön huonot käytännöt ovat siirtyneet myös yritystoimintaan.
Etlan selvityksen mukaan peräti kolme neljästä yhteiskunnallisesta yrityksestä ei mittaa toimintansa vaikuttavuutta millään tavalla (Etla, 2015, 32). Julkinen sektori on näiden yritysten merkittävin rahoittaja, mutta ei tunnu kaipaavan todennettua vaikuttavuutta. Julkista rahoitusta on mahdollista saada, vaikka yritys ei mittaisi tai raportoisi toimintansa yhteiskunnallista vaikuttavuutta.
Kritiikitön media, hyväuskoiset kansalaiset, valistumattomat päättäjät ja syyllisyydentuntoiset sijoittajat pitävät rahahanat auki pelimiehille ja -naisille. Vastikkeetonta rahaa suorastaan sataa- tarvitsee vain lausua taikasanat "lapsen etu" tai "kuntoutus" ja työntää haavi alle.
Epätasa-arvo automatisoidaan teknologian avulla
Nova- hankkeen Juha Kinnunen, Juhani Paavilainen, Jari Porrasmaa ja Katri Ylönen romantisoivat kukin omalla tavallaan teknologiaa ja tietojen louhintaa palvelujen kehittämisessä.
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/epatasa-arvo-automatisoidaan-teknologian-avulla
Mitä hyötyä on ” rahoituskanavat ylittäviä palvelunkäyttäjiä” tunnistamaan pyrkiviin integroituihin tietojärjestelmiin ja kehittämishankkeisiin upotetuista miljardeista jos kukaan ei tunnista eikä tunnusta, että psykiatrian ja sosiaalityön hoitojärjestelmiä ei ole milloinkaan luotu asiakkaita varten?
Ne ovat pikemminkin keskinäisen kädenväännön tuloksena syntyneitä eri ammattiryhmien etuja ja uskottavuutta palvelevia rakennelmia, joiden tehtävänä ei ole auttaa asiakkaita/potilaita parantumaan vaan edistää yritysten ja työntekijöiden hyvinvointia ja arvostusta yhteiskunnassa.
Samoin kuin psykiatrian historia, myös sosiaalityön historia on omituinen sekoitus psykologisia kultteja, muotivirtauksia, oppiriitoja, valtataisteluja, lobbauksia, ammattiryhmien keskinäistä kädenvääntöjä ja haitallisia jos ei suorastaan julmia hoitokeinoja.
Sosiaalityöntekijät ja sosiaalityön käytännöt tuottavat itse palvelueksploosiota ulkoistaessaan viranomaistyöksi tarkoitetut arvioinnit erilaisia huoltopalveluja tuottaville yrityksille ja pyrkiessään oikeuttamaan tehtyjä vääriä päätöksiä ja harhaista puuttumista asiakkaita leimaavilla turhilla tutkimuksilla ja lausuntopyynnöillä.
https://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/sosiaalityonpsykiatrian-palvelujarjestelmia-ei-tehty-asiakkaille-vaan-mm-keskiluokkaisten-rouvien-paistattelupaikaksi
Ajatelkaa, jos "paljon palveluja käyttävien" etsinnän ja profiloinnin mahdollistavien Apotin ja Novan lähes kahden miljardin rahoitus tai edes kymmenesosa siitä suunnattaisiin suoraan "paljon palveluja käyttäville" tai siihen, että lähinnä ylikansallisia pörssiyhtiöitä ja työntekijöiden ammatillista edunvalvontaa hyödyttävien pseudopalvelujen sijaan kehitettäisiin asiakkaiden tarpeiden mukaisia palveluja yksinkertaisesti asiakkaita kuuntelemalla!
Kun huono-osaisista kansalaisista aletaan kustannustehokkuuden parantamisen nimissä kerätä tunnistetiedollista materiaalia koko elämän ajalta viranomaisrekistereistä ja samaan aikaan juntattiin läpi toisiolaki ja mahdollistettiin sote- pörssiyhtiöiden verokikkailu hallintarekisterillä hälytyskellojen pitäisi soida.
Onko asiakas- ja potilastietojärjestelmien ja lastensuojelun tietopohjan uudistus tosiasiassa vain kehittämiseksi naamioitua leimaavaa asiakassegmentointia yksityisen hoiva- ja sijaishuoltobisneksen tarpeisiin vai peräti alkusoitto lopullisen ratkaisun löytämiseksi tietyille turhiksi menoeriksi koetuille asiakasryhmille?
#Nova #asiakas- ja potilastietojärjestelmä #Apotti #algorimi #avoimuus #digitalisaatio #sosiaalihuollontiedonhallinta #asiakassegmentointi #kapitaatiomalli #pseudopalvelut
#palvelueksploosio
#traumaterapia #traumatietoisuus #ACE #Lapsuustrauma #Lastenasiaintalo #CarleneFirmin #EijaPaavilainen #Riskiperheet #Riskiarviointi #CAP #Lastensuojelun perhepalvelut #avohuollontukitoimet #Varhainenpuuttuminen #Lastensuojelunarviointi
Lue myös:
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/pakkotoimet-eivat-auta-paihdekuntoutujia-kannustavat-yhteisot-auttavat
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/ehkaisevaa-paihdetyota-vai-moraalista-paniikkia
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/stm-viivyttaa-valttamatonta-reformia-asettamalla-taas-uuden-sosiaalityon-selvitystyoryhman
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sosiaalihuollon-riskiryhmalaiset-saatava-kuriin
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sosiaalihuollon-tiedonhallinta-uudistus-rapauttaa-asiakkaiden-oikeusturvaa
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/pelit-ja-leikit-sosiaalityon-valineina-itku-lyhyesta-ilosta
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/aikuissosiaalityon-asiakkaat-saavat-omat-nallekortit
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/taidelahtoiset-menetelmat-lastensuojelussa-urkintaa-ja-manipulointia
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tunnista-lastensuojelun-arviointibisneksen-valkopesuyritykset
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/monitoimijainen-arviointi-unohtaa-perheiden-oikeusturvan
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-arviointi-on-oikeusturvariski
https://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/sosiaalityonpsykiatrian-palvelujarjestelmia-ei-tehty-asiakkaille-vaan-mm-keskiluokkaisten-rouvien-paistattelupaikaksi
https://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/yksi-syrjaytetty-nuori-tuottaa-syrjayttajilleen-miljoonan
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kallis-koyhyys-jo-sylivauvojakin-ulosotossa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelussa-riittavan-hyva-vanhempi-varakas-vanhempi
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/mihin-jai-lapsikoyhyyden-ehkaisy-ja-lapsiin-investointi
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kela-kaaos-olisi-ratkaistavissa-mutta-sita-ei-haluta
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/jarjestelmallista-vakivaltaa-uskomushoitoja-ja-sosiaalihygieniaa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/miten-sosiaalinen-ongelma-periytetaan-osa-1
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kallista-ja-tuhoisaa-sotaa-ihmisia-vastaan
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tuottoisa-myytti-riskiperheista
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/haluaako-sosiaalityo-rakentaa-vai-purkaa-hakkeja
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/valmistautukaa-pakkoadoptioihin-koyhat-aidit
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelu-katkaisee-niin-sijoitettujen-kuin-vanhempien-koulutuspolut-osa-2
http://www.lokakuunliike.com/tiina-liljebergin-blogi/kyhyys-voi-johtaa-kalliiseen-huostaanottoon
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tutkimustiedon-keruuta-vai-asiakassegmentointia-yritysten-tarpeisiin
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/et-tu-li-asiantuntijoiden-suojelu-on-vasemmistoliitolle-tarkeampaa-kuin-avunpyytajien-oikeusturva
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/sosiaalityon-sairastunut-ammatillisuusihanne
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sosiaalityon-tutkimus-tarvitsee-huostaanottoa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/vihapuhe-sosiaalityossa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/banaali-paha-piiloutuu-byrokratiaan
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/alkaa-jattako-lastensuojelun-arviointia-ja-kehittamista-sosiaalityontekijoille
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/talentiaa-ahdistaa-epakohtia-enemman-epakohtien-paljastuminen
http://www.lokakuunliike.com/tiina-liljebergin-blogi/moniongelmaisia-perheita-vai-ongelmiin-keskittyvia-viranomaisia
http://www.lokakuunliike.com/leeni-ikosen-blogi/kaikenlaista-tietoa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tuottoisa-myytti-riskiperheista
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/miksi-lapsille-haitallisia-uskomushoitoja-rahoitetaan-verovaroin
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/lastensuojelun-puhtauskultti
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/oulun-lastensuojelu-viimein-tutkintaan
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakirjat-osa-5-miten-tunnistaa-fabrikointi
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakirjat-osa-2-fabrikoitu-lastensuojelulausunto
RSS Feed
