Keskimääräinen suomalainen sijoitus kestää noin seitsemän vuotta ja maksaa laitoshoidossa noin miljoona euroa ja sijaisperheessä noin 200 000 euroa. 

Kun YK lakkasi suosittelemasta lastensuojelun laitoshoitoa laitoksissa ilmenneen runsaan väkivallan ja seksuaalisen ahdistelun takia, avautui lasten perhehoidolle isot markkinat. 

Perhehoidon hinta on laitoshoidon yli 100 000 euron asemasta noin 30 000 euroa vuodessa (+ verottomat edut) mutta sitä vaivaavat vieläkin vakavammat laatu- ja valvontapuutteet kuin laitoshoitoa. Valtiontalouden tarkastusviraston mukaan ”erityisesti sijaisperheiden valvonta vaikuttaa tarkastushavaintojen perusteella kuitenkin riittämättömältä. Osalla haastatelluista lastensuojelun työntekijöistä oli perhehoidosta huonoja kokemuksia, ja heitä mietitytti perheiden motiivit ryhtyä sijaisperheiksi. Joissakin tapauksissa perheiden valinnan katsottiin epäonnistuneen täysin. Ongelmaksi koettiin myös se, että kaikki perheet eivät päästä lastensuojelun työntekijöitä kotikäynnille" (VTV- tarkastuskertomus- Dnro 321/54/2010). 

Huostaanotot tehdään usein lapsia ja perheitä kuulematta, lasten tarpeita, läheissuhteita tai kulttuuritaustaa huomioimatta lasten etua ja tarpeita vastaamattomiin ja pysyvyyttä tarjoamattomiin sijaishuoltopaikkoihin liian kauaksi kotoa (Hiitola 2009; Pösö& Puustinen- Korhonen 2010; LSKL 2011;VTV 2012; LSKL 2013).


Tutkimaton ja valvomaton sijaishuolto, josta ei pääse kotiin

Julkisuudessa sijaisvanhemmuutta markkinoidaan usein kritiikittä aitona ihmissuhteena ja vanhemmuutena . Sijaishuollon toimijat ovat jo vuosia lobanneet pysyvän huostaanoton puolesta ilman, että sijaishuollon olosuhteita tai vaikutuksia olisi selvitetty. 

THL:n selvityksen mukaan kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ja nuoret palaavat biologisten vanhempiensa luokse käytännössä harvoin. Vain hieman yli kymmenen prosenttia huostaanotetuista lapsista palautettiin kotiinsa.

Tutkimustieto vahvistaa myös, että lastensuojelussa ei edes pyritä lakisääteisiin perheiden jälleenyhdistämisiin. 

Ammattikasvattaja, perhekotiyrittäjä ja sijaisvanhempi Kari Björkman väittää Amppeli-lehdessä  perheiden jälleenyhdistämisen laiminlyöntien johtuvan rahasta. ”Kerran sisään tullutta sijoitusta ei mielellään lasketa menemään niin kauan kun kunta maksaa hänestä hoitokorvauksen. ”

Kattavia tutkimuksia suomalaisten sijaisvanhempien ja -lasten yhteydenpidosta ei ole tehty. SOS-lapsikylissä kasvaneiden seurantatutkimuksessa lähes kolmannes entisistä sijoitetuista ilmoitti, ettei pitänyt täysi-ikäistyttyään lainkaan yhteyttä sijaisvanhempiinsa (Jahnukainen & Hyytiäinen, 2009, 21). 

Sijaisvanhemmuus vaikuttaa usein olevan pikemmin ammatti tai palkkatyö kuin aitoa vanhemmuutta.

Sijoitettuja kuitenkin vaaditaan puhuttelemaan ja kohtelemaan heille palkattuja ammattikasvattajia isinä ja äiteinä.Samalla sijoitettujen yhteydenpitoa biologisiin vanhempiin estetään ja rajoitetaan lainvastaisesti sijaishuoltoon kiinnittymisen varmistamiseksi. 

Sijaishuollon valvontaan viranomaisten resurssit eivät riitä. Oikeusasiamiehen mukaan kuntien lastensuojeluviranomaiset eivät ehdi riittävästi vierailla sijaishuoltopaikoissa eivätkä ole riittävän hyvin perillä lasten olosuhteista ja kohtelusta. Aluehallintovirastoilla ei ole  voimavaroja tarkastuksiin. 


Kristan kokemus

Lainvastaisesti pahamaineiseen lastensuojelulaitokseen huostattu Krista kertoo kohtaamastaan aggressiosta ja leimaamisesta Lokakuun Liikkeen viisiosaisessa juttusarjassa: 


Vivianin kokemus

Vivian Larsen - Meitan perheen painajainen alkoi kun hänen lapsensa sijoitettiin Vuoden Sijaisperheeksi valitulle perheelle, jossa lapsia pahoinpideltiin useiden vuosien ajan. Kun Larsen- Meita yritti puuttua pahoinpitelyihin, sosiaalityöntekijä alkoi rajoittaa hänen yhteydenpitoaan lapsiin ja kieltäytyi vastaanottamasta Larsen- Meitan lastensuojeluilmoituksia.  Vasta äidin pitkän taistelun jälkeen toimeksiantosopimus purettiin ja sijaisvanhemmat tuomittiin rikoksistaan. 


Anin kokemus

Ani Leikoniemi perusti HOL Huostaanotetut Lainvastaisesti ry:n omien kokemustensa turhauttamana.  Leikoniemen piina alkoi, kun kolme ventovierasta humalaista miestä häritsi hänen kotirauhaansa. Paikalle tuli poliisi ja kaksi päivystävää sosiaaliviranomaista. Myöhemmin Anin poika haettiin kiireelliseen laitossijoitukseen kotirauharikoksen varjolla.

Vasta oikeudenkäynnissä selvisi huostaanoton todellinen syy; sosiaaliviranomaisten valheelliset ja äitiä mustamaalaavat asiakaskirjaukset.  Leikoniemi kuvailee lastensuojelun asiakaskirjauksia: "Veljeni oli kirjattu huostahakemuksessa tehneen polttoitsemurhan. Tämä valhe kumottiin hallinto-oikeudessa virkatodistuksella. Minun väitettiin pitävän ruokatilanteita "lähinnä pikniktyyppisinä", kun kerran oli nähty poikani syövän lasten tv:tä katsoessa omenan paloja, kurkun paloja ja ituja. Kun kerroin sossulle harrastavani elokuva-avustajana toimimista, se kirjattiin siten, että minä jollakin lailla kuvittelen näytteleväni.”

Raskaasti tuettua ja lobattua sijaishuollon perhehoitoa ei ole nähty tarpeelliseksi tutkia. Isoja tutkimuksia tai selvityksiä perhehoidon nykyisistä olosuhteista tai sijaisvanhempien ja -lasten suhteiden laadusta ei ole tehty. Entisen peruspalveluministeri Maria Guzenina- Richardssonin mukaan Suomen sosiaalihallinnon ylin johto vastusti ankarasti hänen ehdottamaansa ensimmäistä selvitystä suomalaisen sijaishuollon   olosuhteista 1937-1983.


Osallistu suomalaisen sijaishuollon kaltoinkohteluselvitykseen!

Sijaishuollon kaltoinkohtelu- selvitykseen voi vielä osallistua syksyn 2015 aikana. Selvitykseen tarvitaan henkilöitä, jotka ovat kokeneet tai todistaneet kaltoinkohtelua vuo­sina 1937–1983 lastensuojelussa. Haastateltavat voivat olla lastensuojelulaitosten entistä henkilökuntaa, laitoksissa asuneita lapsia sekä sijaisperheissä asuneita ja niissä sijaisvanhempina toimineita. Selvitys tehdään luottamuksellisesti ja hankkeen tutkijat ovat allekirjoittaneet vaitiolositoumuksen.

Tutkimukseen toivotaan erityisesti vammaisia lapsia ja romanilapsia, joiden kohtelusta ei ole tarkkaa tietoa.

Lokakuun Liike kehottaa lastensuojelussa 1937-1983 kaltoinkohtelua kokeneita tai todistaneita lukijoitaan vastaamaan kyselyyn: 


Ilmoittaudu haastatteluun joko sähköpostilla osoitteeseen [email protected] tai soittamalla numeroon 040 8053930. Ilmoittautua voi myös nettilomakkeen kautta, tästä.

Muita aiheeseen liittyviä Lokakuun liikkeen julkaisuja

Lastensuojelua Saksassa: kalliiksi käyneitä turhia huostaanottoja 
Valehtelevat sosiaalityöntekijät aiheuttivat 10,6 miljoonan laskun
Lastensuojelun provokaatiot: Oletko a) huora b) hullu vai c) huumehörhö? 

Uusia julkaisuja


☞ Perhekuntoutus on usein perustuslain vastaista pakkohoitoa 
☞ Rikollisille sijoitetaan lapsia edelleen
☞ Tuomittu sijaisäiti toimi lastensuojelun luottamustehtävissä
☞ Vieraannuttaminen on kriminalisoitava pian
☞ TURVAKODEILLE EI LISÄÄ RAHAA
☞ Kallista moniammatillisuutta

Lapset voivat jäädä sijaisvanhemman hoiviin, vaikka tämä olisi tuomittu väkivaltarikoksesta, uutisoi Lännen Media.

Tällä hetkellä rikostuomio ei johda perhekodin lupien menetykseen.

Asia nousi esiin tällä viikolla, kun sijaisperheen äiti sai Rovaniemen hovioikeudessa tuomion sijaislapsen kaltoinkohtelusta. Tapauksen perheeseen on edelleen sijoitettuna muita lapsia. Tällä hetkellä rikostuomio ei johda perhekodin lupien menetykseen.

Myös Lastensuojelun Keskusliitossa on huomattu lastensuojelulaissa oleva aukko. Liiton ohjelmajohtaja Miia Pitkänen kuitenkin huomauttaa, että yleisesti ottaen lapsen etu toteutuu sijoitustilanteissa hyvin.

Lastensuojelun Keskusliiton ohjelmajohtaja ei ole ilmeisesti lainkaan tutustunut alansa tutkimuskirjallisuuteen, jonka mukaan sijoitukset tehdään usein lasta ja perheitä kuulematta, lapsen tarpeita, läheissuhteita tai kulttuuritaustaa huomioimatta lapsen etua ja tarpeita vastaamattomaan ja pysyvyyttä tarjoamattomaan laitoshoitoon liian kauaksi kotoa (Hiitola 2009; Pösö& Puustinen- Korhonen 2010; LSKL 2011;VTV 2012; LSKL 2013).

Moni sijoituksia tehtaileva sosiaalityöntekijä on epäpätevä- eli valesosiaalityöntekijä. Muodollisesti pätevienkin osaaminen on usein valetta; käytettyjen menetelmien luotettavuudesta tai vaikutuksista ei ole mitään tutkimustietoa ja ammattiekspertiisin sisältö muodostuu määrittelemättömästä huolen tunteesta ja hiljaisesta tiedosta. 

Koko lastensuojelujärjestelmä toimii huostaanottoihin tähtäävällä häiriöorientaatiolla, alan ettisiä normeja ei noudateta, alalta puuttuvat riippumattomat tuomioistuimet, tutkimustieto, valvonta, seuranta, tulosvastuu, toimivat oikeussuojakeinot ja työntekijöiden vastuu- ja korvausvelvoitteet väärinkäytöksistä. Mediatalojen lastensuojelujärjestöissä istuvat pomot ovat myös sensuroineet lastensuojelun uutisointia jo vuosikymmenet.


Lastensuojelusta tullut sijaishuollon edunvalvontaa

Varatuomari Leeni Ikosen mukaan ”1.1.2008 voimaan tulleen uuden lastensuojelulain uusin muutos teki perhehoidosta ensisijaisen hoitomuodon (316/2011). Tällä lakimuutoksella maamme hallitus ja eduskunta tekivät tärkeän linjauksen, joka heikentää entisestään vanhemmuutta ja vanhempien asemaa suomalaisen lapsen elämässä.

Ketään lastensuojelun palveluja käyttävää tahoa tai huostaanotettujen lasten perheiden edustajaa ei kuultu. Lainvalmistelun yhteydessä ei tutkittu sen vaikutuksia lapsiin ja lapsiperheisiin. 

Puutteellinen lainvalmistelu johti siihen, että eduskunta päätyi keskustelemaan suomalaisen lapsen tulevasta asuinpakasta: laitos vaiko naapurin perhe? 

Se päätti, että tavallisesta äidistä ja tavallisesta isästä voidaan 24 tunnin pikakoulutuksella luoda ylivertainen vanhempi, joka saa yhteiskunnan kaiken tuen. Kansanedustajille on uskoteltu, että näille ylivertaisille kannattaa maksaa korotettua kotihoidontukea ja mahdollistaa heille jopa kotiin jääminen pois työelämästä. Suomalaisia vanhempia on näin jaettu jyviin ja akanoihin, sattumanvaraisesti. 

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan lausunnon mukaan valtakunnallisia sijaisperheiden rekrytointikampanjoita tulee jatkossakin toteuttaa ja että niitä tulee rahoittaa valtion varoista. Näitä kampanjoita on sittemmin toteutettu laajasti. 

Suomi panostaa massiivisesti sijaisperheisiin ja näiden jaksamiseen. Mitä saataisiin perheille, jos hallituksen esityksen mukaiset kustannukset, noin 17 000 000 euroa, suunnattaisiin tavallisten lapsiperheiden hyväksi?”

Sijaishuoltojärjestöt yhteistyökumppaneineen rekrytoivat nyt julkisrahoitteisesti sijaisvanhempia kaduilta ja eri tapahtumista 24 tunnin pikakoulutuksilla, joissa tulokkaat saavat arvioida itse omat valmiutensa sijaisvanhemmiksi. Koulutuksen lainsäädäntö-osio on puutteellinen ja jää usein kokonaan pitämättä.

Varatuomari Leeni Ikosen mukaan perhehoidon lisääntymisen myötä lasten ja biologisten vanhempien väliset tapaamiset ja yhteydenpito näyttävät entisestään vaikeutuneen. Hän on huolissaan myös perhehoidon valvontapuutteista, jotka vaarantavat lasten suojelun ja turvallisuuden. ”Lasten suojelun kohde, lapsi, voi jäädä kokonaan vaille suojelua joutuen elämään koti-ikävissään ilman hoivaa ja huolenpitoa. Sijaisvanhempien pikakoulutus näet tuottaa sekä sijaisvanhemmille että perheessä asuville lapsille miltei täydellisen koskemattomuuden eikä pikakoulutettujen toimintaan yleensä puututa”.


Yksi syrjäytetty nuori tuottaa syrjäyttäjilleen miljoonan

Keskimääräinen korvaus perhehoidosta on n. 30 000 + verottomat edut. Ammatillisessa perhekodissa  huostaanoton hinta nousee helposti yli 100 000 euroon vuodessa per lapsi. 

Tarja Pösön ja Aila Puustinen-Korhosen tutkimuksessa ”Toteutuuko lapsen oikeus pysyviin kasvuolosuhteisiin” sijoitettujen keskimääräinen huostaanottoaika oli seitsemän vuotta.

Suuri osa perhekodeista saa yhden lapsen keskimääräisestä huostaanottojaksosta lähes miljoonan, useat ylikin. Hokema ”yksi syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle miljoonan” tulisikin muuttaa muotoon ”yksi syrjäytetty nuori tuottaa syrjäyttäjilleen miljoonan”. 

Ns. ammatillisista perhekodeista puuttuu usein ammatillinen henkilökunta. Edes antelias hoitokorvaus ei  takaa pysyvyyttä lasten elämään, joita usein pompotellaan sijaishuoltopaikasta toiseen. Pösön ja Puustinen- Korhosen mukaan lasten sijaishuoltopaikat vaihtuivat noin kahden vuodein välein ja niiden valvonta oli puutteellista, usein olematonta.  

Perhehoitoa vaivaavat vieläkin vakavammat laatu- ja valvontapuutteet kuin laitoshoitoa. Valtiontalouden tarkastusviraston mukaan ”erityisesti sijaisperheiden valvonta vaikuttaa tarkastushavaintojen perusteella kuitenkin riittämättömältä. Osalla haastatelluista lastensuojelun työntekijöistä oli perhehoidosta huonoja kokemuksia, ja heitä mietitytti perheiden motiivit ryhtyä sijaisperheiksi. Joissakin tapauksissa perheiden valinnan katsottiin epäonnistuneen täysin. Ongelmaksi koettiin myös se, että kaikki perheet eivät päästä lastensuojelun työntekijöitä kotikäynnille" (VTV- tarkastuskertomus- Dnro 321/54/2010). 


Kahden kerroksen väkeä: riittämätön bioriski ja riittävä sijaishuollon kumppani

Suomalaiseen sosiaalipalvelujärjestelmään on ajettu 1930-luvun kaksoisstandardi: jako apua ansaitseviin ja ansaitsemattomiin perheisiin.

Köyhät bioperheet on ajettu huoliluokitusten, liputusten ja riskiseulausten kohteeksi, mutta alati paisuvan sijaishuollon ja sen kumppaneiden laatupuutteita ja väärinkäytöksiä ei valvota eikä noteerata. Täsmälleen sama kasvatuskäytäntö arvotetaan eri tavoin sen perusteella onko kasvattaja vanhempi vai sijaisvanhempi. Biovanhempien tapauksessa huostaanottoa voidaan perustella pelkällä epäilyllä ja väittämällä ” väkivallan mahdollisuutta ei voida sulkea pois”. kun taas sijaisvanhempien harjoittama, vuosikausia jatkunut ja todistettu lasten pahoinpitely ei johda lastensuojelussa minkäänlaisiin puuttumistoimiin.

Suomalainen lastensuojelu ajaa perheitä evakkoon, jopa maanpakoon, ja sijaislasten pahoinpitelyuutisia julkaistaan säännöllisesti.

LSKL:n kyselyssä valtaosa vanhemmista kertoi, että heille ei ole tarjottu minkäänlaista tukea tai he olivat joutuneet sitä etsimään aktiivisesti itse. Sijoitettujen kotiinpalaamista estivät vanhempien mukaan myös viranomaismielivalta, työntekijöiden negatiivinen asenne ja suuri vaihtuvuus sekä biologisten vanhempien vanhemmuuden mitätöinti. 

Ammattikasvattaja, perhekotiyrittäjä ja sijaisvanhempi Kari Björkman myöntää Amppeli-lehdessä rehellisesti perheiden jälleenyhdistämisen laiminlyöntien johtuvan rahasta. ”Kerran sisään tullutta sijoitusta ei mielellään lasketa menemään niin kauan kun kunta maksaa hänestä hoitokorvauksen. ”


Muita aiheeseen liittyviä Lokakuun liikkeen julkaisuja

Yksi syrjäytetty nuori tuottaa syrjäyttäjilleen miljoonan
Sijaishuollon korruptoitunut kehitysapu lopetettava – lapsia autettava osana perhettä
Avohuollon tukitoimet tuottavat huostaanottoja
Sijaisperheessä pahoinpideltyjen lasten äiti: "Taistelkaa!"
Miksi mummula ei kelpaa sijaisperheeksi? Kuuntele nauha!
100 shades of grey - sosiaalityön seksuaalikäsityksiä ohjaavat arvot ja ideologiat
Sosiaalityön&psykiatrian palvelujärjestelmiä ei tehty asiakkaille vaan mm. keskiluokkaisten rouvien paistattelupaikaksi

Helsingin Sanomat uutisoi Rovaniemen hovioikeuden tuominneen sijaisäidin lyhyeen ehdolliseen vankeuteen sijaispoikansa pahoinpitelystä. Tapaus on sama "Kemi-Tornion tapaus", jota Lokakuun liike käsitteli artikkelisarjassaan (I, II & III) tasan vuosi sitten:
Kemi-Tornio: Sijaisäiti sai ehdollista pahoinpitelystä.

Rovaniemen hovioikeuden tuomitsema sijaisäiti on työskennellyt lehtorina Lappia ammattiopistossa. Hän on myös toiminut Lapin perhehoitajat ry:n edustajana ja istunut Perhehoitoliiton hallituksessa. Lokakuun liike soitti vuosi sitten viidelle Perhehoitoliiton hallituksen nykyiselle tai entiselle jäsenelle. Syytettyä sijaisäitiä pidettiin "miellyttävänä, rauhallisena ja viehättävänä ihmisenä sekä järkevänä lapsenkasvattajana".

Nyt annetun tuomion mukaan nainen oli kasvatusmielessä muun muassa seisottanut poikaa alushoususillaan pakkasessa, jättänyt useiksi tunneiksi yöllä pakkaseen, pakottanut kiertämään taloa talvella paljain jaloin, pannut nokkosia pojan housuihin, seisottanut lasta talon nurkassa sääskien syötävänä ja pakottanut tämän olemaan ylimmällä lauteella liian kuumassa löylyssä. Lisäksi hän oli ravistellut poikaa ja käyttänyt henkistä väkivaltaa esimerkiksi eristämällä ja nöyryyttämällä.

Tekojen aikaan, vuosina 2008–2010, poika oli 8–10-vuotias. Hovioikeus tuomitsi naisen 60 päivän ehdolliseen vankeusrangaistukseen, aivan kuten käräjäoikeus aiemmin. Nainen joutuu maksamaan pojalle 3 500 euron korvaukset.


Sijaishuollossa olevan lapsen hätää ei aina tunnisteta

Rovaniemen hovioikeuden mukaan sijaisäiti oli saanut terveydenhuollon ammattihenkilöstöltä useaan otteeseen palautetta huolestuttavista kasvatusmenetelmistään. Sitä ei täsmennetä, oliko terveydenhuollon henkilökunta tehnyt sijaisäidistä lastensuojelulain edellyttämiä lastensuojeluilmoituksia, ja jos oli, niin miten niihin oli lastensuojelussa reagoitu.

Mediassa on viime vuosina keskusteltu terveydenhuollon sokeasta pisteestä, jossa lapsen hätää ei tunnisteta. Eräässä lapsen hyväksikäyttötapauksessa sijaisisä oli saanut terapeutilta yksityiskohtaiset ohjeet, miten hänen tuli suojella kasvattitytärtään, jota yhden perheessä asuneen lapsen tiedettiin aiemmin hyväksikäyttäneen. Myöhemmin kyseinen sijaisisä tuomittiin vankilaan "suojelemansa" kasvattityttären törkeästä seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Hän joutui maksamaan tytölle 15 000 euron korvaukset.

Viranomaisen vastuu nousi näkyvästi esiin murhatun Eerikan tapauksessa. Moni Eerikan isän sukulainen työskenteli lastensuojelun parissa, mutta hekään eivät tunnistaneet lapsen kaltoinkohtelua. Vuosi ennen Eerikan kuolemaa sosiaalityöntekijät tapasivat Touko Tarkin ja tämän perusturvajohtajaäidin, jotka esittivät lastensuojelun asiakkuuden lopettamista.


Monia tuomioita sijaishuollon järjestäjille

Sijaislasten kaltoinkohtelutapauksia on viime vuosina tullut esiin säännöllisesti. Esimerkiksi Savonlinnassa tuomittiin vuonna 2012 vankeuteen kunnallispoliitikko, joka oli sijaisperheen isänä käyttänyt kymmeniä kertoja hyväkseen perheeseen sijoitettua teini-ikäistä lasta.

Media on raportoinut mm. lapsen alastiriisuttamisesta lastensuojelulaitoksessa, lapsen nöyryyttämisestä lastenkodissa, lapsen eristämisestä koulukodissa, lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä sijaisperheessä, x2, lapsen törkeästä hyväksikäytöstä lastensuojelulaitoksessa, lapsen pahoinpitelystä sijaisperheessä, ja niin edelleen, lasten kyseenalaisista sijoitusperusteista, ihmiskaupan uhriksi joutuneesta lastensuojelun asiakkaasta...

Vuoden Sijaisperhekin sai tuomion.

Heinäkuussa 2015 Helsingin hovioikeus vahvisti Espoon käräjäoikeuden tuomion lapsen törkeästä seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Mies oli käyttänyt hoitolastaan hyväksi vuosia ja sai siitä vajaan kahden vuoden vankilatuomion. Uhri oli hyväksikäyttöjen alkaessa 7-vuotias, tuomittu 34-vuotias.


Sijaishoidossa lapsella on 70-kertainen riski tulla kaltoinkohdelluksi

Aiemmassa jutussa kysyimme, miksi valtiovalta ei ole puuttunut vakavasti sijaislasten lukuisiin kaltoinkohtelutapauksiin. Monista sijaislasten kaltoinkohteluuutisista huolimatta sijaisvanhempien rekrytointia on vauhditettu järjestöjen, yhdistysten ja kuntien toimesta ilman, että laajoihin, alaa valvoviin toimenpiteisiin olisi ryhdytty: sijaisvanhempien valintakriteerejä ei ole tiukennettu eikä sijaishuollon valvontaa ole tehostettu.

Näin on käynyt siitä huolimatta, että kanadalainen tutkimus lasten tapoista ja pahoinpitelyistä on osoittanut, että lapset ovat huomattavasti suuremmassa vaarassa muiden kuin biologisten vanhempiensa taholta. Erilaiset sijaishoidot olivat jopa 70–kertainen riski lapsen omiin biologisiin vanhempiin nähden.

Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) totesi tarkastuskertomuksessaan jo vuonna 2012: "Erityisesti sijaisperheiden valvonta vaikuttaa tarkastushavaintojen perusteella kuitenkin riittämättömältä."


Kemi-Tornio: Sijaisäiti sai ehdollista pahoinpitelystä
Valtio ei ole ottanut sijaishuollon väkivaltaa vakavasti
Kemi-Tornio: Lasten pahoinpitelystä syytetty sijaisvanhempi on lehtori ja Perhehoitoliiton hallituksen entinen jäsen

Sijaisperheessä pahoinpideltyjen lasten äiti: "Taistelkaa!"

LAPSILTA KIELLETTY: Lokakuun liike on dokumentoinut jo kymmenien sijaisnuorten elämäntarinoita
Syvälä: Muhos: Henkirikoksellakin kiillotetaan lastensuojelun imagoa
Uusitalo: Murhaa puolustelematta
Ikonen: Kuka laatisi tunnekylmän lastensuojelijan tunnistamisohjeet?
Professori Saloviita & lapsiuhritutkimus uudelleentulkittuna

TALOUS I: Lastensuojelu työllistää paljon enemmän kuin poliisi
TALOUS II: Lastensuojelujärjestöt bisneksen syrjässä
TALOUS III: Vanhemmuudenarviointi kasvavana bisneksenä
TALOUS IV: Huostia tukenut lastensuojelukerroin poistuu pian 
TALOUS V: Uushuutolaisuusverkostoissa "piiri suuri pyörii"

Turvakodit eivät ole saamassa lisää rahaa ensi vuonna.
Valtiovarainministeriön vuoden 2016 budjettiehdotuksessa turvakodeille on varattu 11,55 miljoonaa euroa. Summa on sama kuin vuoden 2015 budjetissa ja lisäbudjetissa yhteensä.

Naisiin kohdistuvan väkivallan vastainen Istanbulin sopimus, joka tuli voimaan Suomessa elokuun alussa, edellyttää turvakotipaikkojen lisäämistä ja matalan kynnyksen palveluiden luomista perheväkivallan uhreille. Ihmisoikeusjärjestö Amnesty vaati ennen eduskuntavaaleja, että turvakotipaikkoja pitää lisätä nykyisestä noin 120:sta Euroopan neuvoston suosituksen mukaisesti 500:aan.

THL:n kehittämispäällikkö Helena Ewalds ei usko, että Suomessa tarvitaan 500 turvakotipaikkaa.
"500 paikkaa perustuu Euroopan neuvoston yleiseurooppalaiseen suositukseen. Meillä naisten asema on kuitenkin ihan eri kuin monissa maissa. Naisilla on omaisuutta ja he voivat hankkia oman asunnon, mikä ei ole mahdollista monessakaan muussa maassa", Ewalds sanoo. Amnestyn Pia Puu Oksanen kritisoi THL:n laskutapaa. Hänen mukaansa tarvetta on vaikea arvioida, koska turvakoteja ei ole koko maassa. Väkivallan uhri ei voi lähteä pakoon satojen kilometrien päähän, jos samalla pitäisi käydä töissä ja lasten pitäisi päästä kouluun.

Lokakuun Liikkeen saamien tietojen mukaan turvakotien antama apu Suomessa on kallista, viranomaislähtöistä ja aiheuttaa avunpyytäjille usein heidän tilannettaan entisestään heikentäviä lisäongelmia. Avunhakijat eivät välttämättä saa ensi- ja turvakodeissa tukea, lepoa, lastenhoitoapua tai edes ruokaa. Jopa huoneissa oleskelu lepäämisestä puhumattakaan on usein kielletty. Jotkut vanhemmat joutuvat hakemaan ruokansa leipäjonosta ensi- ja turvakodin yli 10.000 euron kuukausilaskutuksesta (yksi vanhempi ja lapsi) huolimatta.

Tukemisen sijaan ensi- ja turvakodeissa vanhemmista tehdään rutiiininomaisesti huostaanottoon tähtääviä vanhemmuudenarviointeja jopa heille informoimatta ja heidän tutkimusjaksonsa venyvät usein yli sovitun määräajan.

Pidämme apua hakemaan tulleen pahoinpidellyn ja/ tai uupuneen ihmisen vanhemmuuden arvioimista hetkenä kun hän on heikoimmillaan syvästi epäeettisenä käytäntönä. Kummeksumme myös ensi- ja turvakotien tarjoaman lastenhoidon ja muun konkreettisen avun vähäistä määrää/puuttumista. Lisäksi olemme huolissamme laitoksissa toimeenpantujen vanhemmuudenarviointien laadusta. Yhtenäisiä tieteellisesti päteviä ja standardoituja mittareita riittävälle vanhemmuudelle, vuorovaikutuksen laadulle tai kaltoinkohteluolettaman toteamiselle ei ole olemassa vaan huolikoulutetut työntekijät ohjataan etsimään asiakkaista puutteita epätieteellisillä menetelmillä ja kaikki normaalitkin elämän ilmiöt kattavilla riskilistoilla, jotka tuottavat herkästi vääriä positiivisia löydöksiä. Kuka vastaa kun lapsi joutuu väärin ja mielivaltaisin perustein erotetuksi vanhemmastaan?

Luvattu kallis tuki tuntuu typistyvän pelkäksi arvioinniksi ja tarkkailuksi, joka tehdään havaintoja vinouttavan ja perheiden voimavarat hukkaavan huoli-, riski- tai traumaviitekehyksen läpi.

Kun riittämättömän vanhemmuuden määrittely ja kriteerit jäävät lastensuojelun rakenteellisten, menetelmällisten ja toiminnallisten puutteiden vuoksi pitkälti vanhemmuudenarviointeja suorittavan havainnoitsijoiden ja näiden tulkintojen ja kirjausten varaan, niiden laatu ja oikeellisuus, samoin kuin arviointeja suorittavien ammattitaito ja arviointien eettinen ja tieteellinen laatu ja vaikutukset perheille tulee välittömästi selvittää.


Muita Lokakuun liikkeen julkaisuja aiheeseen liittyen


VETOOMUS ENSI- JA TURVAKOTIEN TYÖKÄYTÄNTÖJEN JA -MENETELMIEN TUTKIMISEKSI
Ammattiauttajat hallitsevat retoriikalla
Miten tehtaillaan laiton hoidollinen huostaanotto?
Lokakuun Manifesti
Lokakuun manifesti korjaa lasten oikeuksia
Valitustehtailu puolustaa ihmisoikeuksia ja tasa-arvoa
Harhaista puuttumista ja tiedotusta
Sijaishuollon korruptoitunut kehitysapu lopetettava – lapsia autettava osana perhettä
Lastensuojelun työmenetelmät osa 1: Avohuollon olemattomat tukitoimet
Avohuollon tukitoimet tuottavat huostaanottoja
Lastensuojelun porttiteoria: Avunpyyntö, avautuminen ja lasu-asiakkuus - portteja elinkautisiin
Lokakuun liike - rakenteellista sosiaalityötä