Lastensuojelun voimakkaasta kaupallistumisesta ovat yritysten lisäksi saaneet kritiikkiä myös perinteiset lastensuojelujärjestöt. Varatuomari Outi Mannosen mukaan kunnan sosiaalityöntekijä kyseenalaistaa harvoin samaan leiriin kuuluvan yhteistyökumppaninsa, esimerkiksi SOS-Lapsikylä ry:n tai Pelastakaa Lapset ry:n sijaishuollosta vastaavan työntekijän, vaatimuksen rajoittaa heille sijoitetun lapsen ja tämän vanhempien välistä yhteydenpitoa.
Sos-lapsikylien tuotoista valtaosa lastensuojelun hoitomaksuista
Sijoitetut lapset työllistävät perinteisiä suomalaisia lastensuojelujärjestöjä siinä missä yksityisyrityksiäkin. SOS-lapsikyliä on kaikkiaan kuusi. Seitsemättä kaavaillaan Vantaalle. Kylien käytössä on leirikeskus Pellossa sekä terapia- ja koulutilat Helsingissä. Vuonna 2012 SOS-Lapsikylä ry:n tuotot olivat 14,8 miljoonaa euroa. Tuotoista 77 prosenttia tuli lastensuojelun hoitomaksuista, 12 prosenttia varainhankinnasta ja 11 prosenttia muista tuotoista. Varainhankinnan tuotoista 30 prosenttia saatiin testamenteista ja loppuosa muina lahjoituksina yksityishenkilöiltä ja yrityksiltä.
Viime vuosina yhdistyksen lastensuojelutoiminta on ollut alijäämäistä. Varainhankinnalla kerrytetyllä ylijäämällä on voitu korjata ikääntyviä lapsikyliä sekä kehittää lapsikylätoimintaa ja perhekuntoutusta.
Yhdistyksen johto on kommentoinut: ”Vuoden 2010 jälkeen yksi SOS-Lapsikylän nuorisokodin perhetyön piirissä ollut nuori sijoitettiin avohuollon tukitoimena nuorisokotiin. Sosiaalitoimi on päätynyt perhekuntoutuksen aikana kahden lapsen huostaanottoon. Yhtäkään lasta ei ole sijoitettu perhetyön tai perhekuntoutuksen kautta SOS-lapsikyliin eikä yhdistyksemme valmentamaan sijaisperheeseen.”
Vastaus viittaa Hely Harvistolan poikiin. Heidät sijoitettiin Punkaharjun SOS-lapsikylästä, jossa yhdistyksen perhekuntoutus alkoi pilottina. Hely ja pojat olivat palvelumuodon ensimmäisiä asiakkaita. Helyn tarina kokonaisuudessaan on luettavissa täällä.
SOS-Lapsikylän johto korostaa perhekuntoutuksen olevan yksi tapa tukea vanhemmuutta:
”Ensisijaisesti autetaan vanhempia, jotta he kykenisivät huolehtimaan lapsistaan. Myös silloin, kun lapsi on sijoitettu, haluamme tukea perheen jälleenyhdistämistä aina, kun se on lapsen edun mukaista. Siksi olemme kehittäneet työtämme ja olleet aloitteellisia kotiutuksissa.”
Vuoden 2008 jälkeen SOS-lapsikylissä on ollut sijoitettuna 303 lasta. Heistä 8 prosenttia on sittemmin kotiutettu.
Pelastakaa Lapset ry tarjoaa monenlaisia palveluja lastensuojelulle
Pelastakaa Lapset ry:llä on niin ikään kuusi lastenkotia. Pohjoisin lastenkoti sijaitsee Jyväskylässä. Uusin hanke on Turun Suvilinnan lastenkodin yhteyteen valmistunut perhekuntoutusyksikkö. Vuonna 2012 Pelastakaa Lapset ry:n tuotot olivat 20,3 miljoonaa euroa. Kulut olivat 20,4 miljoonaa euroa, joista käytettiin kotimaiseen työhön 63 prosenttia ja kansainväliseen työhön 28 prosenttia. Loput 9 prosenttia menivät hallintoon, varainhankintaan, sijoitus- ja rahoitustoimintaan sekä siirtoihin rahastoille.
Yhdistys sai tuotostaan 36 prosenttia julkisina avustuksina ja 32 prosenttia lastensuojelun palvelumaksuina. Lastenkodit ovat yksi lastensuojelupalveluiden osa: yhden laitosvuoden hinta on noin 98 000 euroa. Lisäksi yhdistys tarjoaa kunnille lapsen kasvuolosuhteiden ja elämäntilanteen arviointia sekä vanhemmuudenarviointia. Samanaikaisesti se vastaa myös sijaisperheiden rekrytoinnista ja valmennuksesta sekä sosiaalityöntekijöiden konsultoinnista.
Pelastakaa Lapset ry:n järjestää myös valmennusta sijaisperheiden tukihenkilötoimintaan. PePPi-hanke etsii uusia vapaaehtoisia Uudellemaalle: "Etsimme näkeviä silmiä, kuulevia korvia, näppäriä käsiä ja lämpimiä sydämiä toimimaan sijaisperheiden ja sijoitettujen lasten arjen apuna ja tukena. Sijaisperheen tukihenkilön apu voi olla vaikkapa leipomista yhdessä perheen kanssa, harrastuksiin kuljettamista, lepohetken tarjoamista sijaisvanhemmalle tai läksyjen lukuapua; sinä ja perhe yhdessä päätätte!"
TALOUS-sarjan osassa I käsiteltiin Pelastakaa lapset ry:n muita hankkeita, esimerkiksi lakimiespalvelua, jota se järjestää kunnille ja lastensuojelun työntekijöille.
Nuorten Ystävien näyttävä verkostoituminen
Nuorten Ystävät ry on perinteinen pohjoissuomalainen hyväntekeväisyysjärjestö, joka perustettiin 1907. Nykyään sen järjestökonserni työllistää valtakunnallisesti noin 650 ihmistä. Sillä on koulukoti useine erillisyksiköineen, eri puolilla maata sijaitsevia toimipisteitä ja kymmeniä nuorten tukiasuntoja sekä 11 uutta perhekotia ja sijaishuoltopalveluja tarjoavaa yksikköä.
Laajamittaisesti lastensuojelupalveluita tuottavan Nuorten Ystävät ry:n liiketoimintakonsernin liikevaihto on noin 28 miljoonaa euroa, josta tuottoa verojen jälkeen on jäänyt vuositasolla 0,5–1 miljoonaa euroa. Siitä valtaosa tuloutetaan liikekonsernilta Nuorten Ystävät ry:lle osinkoina ja käytetään yleishyödylliseen kansalaistoimintaan, kuten esimerkiksi Pelastakaa lapset ry:n ylilääkäri Jari Sinkkosen tai dosentti Matti Rimpelän luennointipalkkioihin. Nämä vanhempainillat ovat olleet todella suosittuja Pohjois-Suomessa.
Palkkakulujen osuus yleishyödyllisestä toiminnasta on 60–70 prosenttia.
– On eettisesti väärin hyötyä lasten hädästä, puolustautui yhdistyksen pitkäaikainen pääsihteeri Marja Irjala Taloussanomissa 2012.
Hän uskoi pörssiyhtiöiden pyörittämän lastensuojelubisneksen pyrkivän vain voiton maksimointiin.
– Kansainväliset yhtiöt ovat ostaneet pienempiä lastensuojeluyksiköitä ja levittäytyneet ympäri maata, Irjala jatkoi.
Marja Irjala on myös Julkisen sanan neuvoston varajäsen. Hän on kertonut kauhistuvansa vanhemmista, jotka antavat medialle henkilökohtaisia tietoja sijoitetusta lapsestaan.
– Vanhemmille on teroittava, ettei julkisuuteen tule lähteä, vaan pitää asiat omana tietonaan.
Nuorten Ystävien päämaja on Oulussa, jonka kaupunginhallituksessa lastensuojeluasiat ovat hyvin edustettuina. Oulun kaupunginhallituksen puheenjohtajana toimii Marja Irjalan kansanedustajatytär. Hänellä on kaupunginhallituksessa puoluetoverinaan lastensuojelun palveluesimies.
Nuorten Ystävien nykyinen pääsihteeri, vauvakinojen vastustaja Arja Sutela on toiminut Oulun ensi- ja turvakodin toiminnanjohtajana. Kyseisessä turvakodissa on työskennellyt myös sosiaalityöntekijä Kari Matela, Nuorten Ystävät ry:n tulosaluejohtaja. Matela johtaa Nuorten Ystävien Pohjolakotia, minne sosiaalityöntekijät eri puolilta Suomea sijoittavat nuoria. Lisäksi hän antaa ilmaiseksi nettikonsulttiapua pohjoisen Suomen kollegoilleen lasten oikeuksissa ja lastensuojelussa. Kari Matela on elänyt sijaisperhearkea viimeiset 15 vuotta kahden huostaan otetun lapsen sijaisisänä.
Vaikutusvaltaisen ja hyvin verkostoituneen lastensuojelujärjestön hallituksen jäsenistä neljä kuuluu vapaamuurareihin. Yhteyksiä on myös Rotaryklubiin ja Lions Clubiin, joka on tukenut yhdistystä taloudellisesti.
Nuorten Ystävät ry tekee yhteistyötä esimerkiksi yksityisen lääkäriaseman, Medifamilia Oy:n kanssa. Yhtiö tuottaa kuntoutusta ja konsultaatiota sopimusasiakkaille, jotka ovat pääosin kuntia. Merkittävin hanke on vuonna 2010 käynnistynyt LAKU-perhekuntoutushanke, jonka tilaaja on Kansaneläkelaitos. Medifamilia vastaa sen toteuttamisesta Oulun ja Tampereen seuduilla yhteistyössä Nuorten Ystävien kanssa.
Nuorten Ystäviä on kritisoitu esimerkiksi betoniputkan ("rauhoittumishuone") käytöstä lasten kasvatuksessa, ja siitä, että lapsia ja nuoria haluttaisiin pitää sijoitettuna. Kritiikin mukaan Nuorten Ystävien hallitukseen kuulunut lääkäri on itse pitänyt vastaanottoa ja näin ollen mahdollisesti pystynyt vaikuttamaan nuorten sijoitusten kestoon. Pohjolakodin johtajan Kari Matelan tiedossa ei kuitenkaan ole tapauksia, joiden vuoksi Pohjolakodissa aiemmin työskennelleen lääkärin ammattitaitoa tai toimintatapaa olisi kyseenalaistettu.
Pohjolakodissa sijoitettuna olleen Kristan tarinan voi lukea täältä.
Vähemmälle huomiolle jääneet taulukaupat
Nuorisosäätiön RAY-kytkösten jälkimainingeissa kerrottiin, että Raha-automaattiyhdistyksen hallituksen entinen puheenjohtaja Jukka Vihriälä oli kaupannut tauluja useille RAY:n tukemille yhdistyksille. Vihriälä joutui eroamaan, kun selvisi, että RAY:n tukema nuorisosäätiö oli ostanut vaaleissa keskustan listoilla ehdolla olleen Vihriälän tauluja noin 24 000 eurolla.
Lastensuojelujärjestöistä tauluja ostivat Mannerheimin lastensuojeluliitto ja Nuorten Ystävät ry. Molemmat olivat saaneet RAY:n tukea: Nuorten Ystäville oli annettu avustuksia yhteensä lähes 12,5 miljoonaa euroa vuosina 2002–09.
Jo loppuvuonna 2002 Jukka Vihriälä oli pyytänyt ja ottanut vastaan Nuorten Ystävät ry:ltä vaalitukea 700 euroa. Joulukuussa 2006 hän sai yhdistykseltä vaalitukea 950 euroa. Taulukaupat tehtiin Ihmisen asialla ry:n nimissä. Taulun ostohetkellä Vihriälä oli RAY:n hallituksen puheenjohtaja. Irjalasta tuli RAY:n hallituksen jäsen seuraavalle viisivuotiskaudelle.
Lokakuussa 2009 Marja Irjala arveli sanomalehti Kalevalle, ettei yhdistys ehkä nyt ostaisi kansanedustaja Vihriälän tukiyhdistykseltä 950 euron hintaista grafiikkateosta. Irjalan mukaan teoksen ostoon käytettiin palvelutoiminnan tuottoja, ei RAY:n rahaa.
Teos meni seuraavana vuonna yhteisön lahjana perhekoti Ahorinteen seinälle.
Lasten katseltavaksi.
Lähde.
Lue Lokakuun liikkeen aiemmat TALOUS-sarjan osat:
TALOUS I: Lastensuojelu työllistää paljon enemmän kuin poliisi
Sijoitetut lapset työllistävät perinteisiä suomalaisia lastensuojelujärjestöjä siinä missä yksityisyrityksiäkin. SOS-lapsikyliä on kaikkiaan kuusi. Seitsemättä kaavaillaan Vantaalle. Kylien käytössä on leirikeskus Pellossa sekä terapia- ja koulutilat Helsingissä. Vuonna 2012 SOS-Lapsikylä ry:n tuotot olivat 14,8 miljoonaa euroa. Tuotoista 77 prosenttia tuli lastensuojelun hoitomaksuista, 12 prosenttia varainhankinnasta ja 11 prosenttia muista tuotoista. Varainhankinnan tuotoista 30 prosenttia saatiin testamenteista ja loppuosa muina lahjoituksina yksityishenkilöiltä ja yrityksiltä.
Viime vuosina yhdistyksen lastensuojelutoiminta on ollut alijäämäistä. Varainhankinnalla kerrytetyllä ylijäämällä on voitu korjata ikääntyviä lapsikyliä sekä kehittää lapsikylätoimintaa ja perhekuntoutusta.
Yhdistyksen johto on kommentoinut: ”Vuoden 2010 jälkeen yksi SOS-Lapsikylän nuorisokodin perhetyön piirissä ollut nuori sijoitettiin avohuollon tukitoimena nuorisokotiin. Sosiaalitoimi on päätynyt perhekuntoutuksen aikana kahden lapsen huostaanottoon. Yhtäkään lasta ei ole sijoitettu perhetyön tai perhekuntoutuksen kautta SOS-lapsikyliin eikä yhdistyksemme valmentamaan sijaisperheeseen.”
Vastaus viittaa Hely Harvistolan poikiin. Heidät sijoitettiin Punkaharjun SOS-lapsikylästä, jossa yhdistyksen perhekuntoutus alkoi pilottina. Hely ja pojat olivat palvelumuodon ensimmäisiä asiakkaita. Helyn tarina kokonaisuudessaan on luettavissa täällä.
SOS-Lapsikylän johto korostaa perhekuntoutuksen olevan yksi tapa tukea vanhemmuutta:
”Ensisijaisesti autetaan vanhempia, jotta he kykenisivät huolehtimaan lapsistaan. Myös silloin, kun lapsi on sijoitettu, haluamme tukea perheen jälleenyhdistämistä aina, kun se on lapsen edun mukaista. Siksi olemme kehittäneet työtämme ja olleet aloitteellisia kotiutuksissa.”
Vuoden 2008 jälkeen SOS-lapsikylissä on ollut sijoitettuna 303 lasta. Heistä 8 prosenttia on sittemmin kotiutettu.
Pelastakaa Lapset ry tarjoaa monenlaisia palveluja lastensuojelulle
Pelastakaa Lapset ry:llä on niin ikään kuusi lastenkotia. Pohjoisin lastenkoti sijaitsee Jyväskylässä. Uusin hanke on Turun Suvilinnan lastenkodin yhteyteen valmistunut perhekuntoutusyksikkö. Vuonna 2012 Pelastakaa Lapset ry:n tuotot olivat 20,3 miljoonaa euroa. Kulut olivat 20,4 miljoonaa euroa, joista käytettiin kotimaiseen työhön 63 prosenttia ja kansainväliseen työhön 28 prosenttia. Loput 9 prosenttia menivät hallintoon, varainhankintaan, sijoitus- ja rahoitustoimintaan sekä siirtoihin rahastoille.
Yhdistys sai tuotostaan 36 prosenttia julkisina avustuksina ja 32 prosenttia lastensuojelun palvelumaksuina. Lastenkodit ovat yksi lastensuojelupalveluiden osa: yhden laitosvuoden hinta on noin 98 000 euroa. Lisäksi yhdistys tarjoaa kunnille lapsen kasvuolosuhteiden ja elämäntilanteen arviointia sekä vanhemmuudenarviointia. Samanaikaisesti se vastaa myös sijaisperheiden rekrytoinnista ja valmennuksesta sekä sosiaalityöntekijöiden konsultoinnista.
Pelastakaa Lapset ry:n järjestää myös valmennusta sijaisperheiden tukihenkilötoimintaan. PePPi-hanke etsii uusia vapaaehtoisia Uudellemaalle: "Etsimme näkeviä silmiä, kuulevia korvia, näppäriä käsiä ja lämpimiä sydämiä toimimaan sijaisperheiden ja sijoitettujen lasten arjen apuna ja tukena. Sijaisperheen tukihenkilön apu voi olla vaikkapa leipomista yhdessä perheen kanssa, harrastuksiin kuljettamista, lepohetken tarjoamista sijaisvanhemmalle tai läksyjen lukuapua; sinä ja perhe yhdessä päätätte!"
TALOUS-sarjan osassa I käsiteltiin Pelastakaa lapset ry:n muita hankkeita, esimerkiksi lakimiespalvelua, jota se järjestää kunnille ja lastensuojelun työntekijöille.
Nuorten Ystävien näyttävä verkostoituminen
Nuorten Ystävät ry on perinteinen pohjoissuomalainen hyväntekeväisyysjärjestö, joka perustettiin 1907. Nykyään sen järjestökonserni työllistää valtakunnallisesti noin 650 ihmistä. Sillä on koulukoti useine erillisyksiköineen, eri puolilla maata sijaitsevia toimipisteitä ja kymmeniä nuorten tukiasuntoja sekä 11 uutta perhekotia ja sijaishuoltopalveluja tarjoavaa yksikköä.
Laajamittaisesti lastensuojelupalveluita tuottavan Nuorten Ystävät ry:n liiketoimintakonsernin liikevaihto on noin 28 miljoonaa euroa, josta tuottoa verojen jälkeen on jäänyt vuositasolla 0,5–1 miljoonaa euroa. Siitä valtaosa tuloutetaan liikekonsernilta Nuorten Ystävät ry:lle osinkoina ja käytetään yleishyödylliseen kansalaistoimintaan, kuten esimerkiksi Pelastakaa lapset ry:n ylilääkäri Jari Sinkkosen tai dosentti Matti Rimpelän luennointipalkkioihin. Nämä vanhempainillat ovat olleet todella suosittuja Pohjois-Suomessa.
Palkkakulujen osuus yleishyödyllisestä toiminnasta on 60–70 prosenttia.
– On eettisesti väärin hyötyä lasten hädästä, puolustautui yhdistyksen pitkäaikainen pääsihteeri Marja Irjala Taloussanomissa 2012.
Hän uskoi pörssiyhtiöiden pyörittämän lastensuojelubisneksen pyrkivän vain voiton maksimointiin.
– Kansainväliset yhtiöt ovat ostaneet pienempiä lastensuojeluyksiköitä ja levittäytyneet ympäri maata, Irjala jatkoi.
Marja Irjala on myös Julkisen sanan neuvoston varajäsen. Hän on kertonut kauhistuvansa vanhemmista, jotka antavat medialle henkilökohtaisia tietoja sijoitetusta lapsestaan.
– Vanhemmille on teroittava, ettei julkisuuteen tule lähteä, vaan pitää asiat omana tietonaan.
Nuorten Ystävien päämaja on Oulussa, jonka kaupunginhallituksessa lastensuojeluasiat ovat hyvin edustettuina. Oulun kaupunginhallituksen puheenjohtajana toimii Marja Irjalan kansanedustajatytär. Hänellä on kaupunginhallituksessa puoluetoverinaan lastensuojelun palveluesimies.
Nuorten Ystävien nykyinen pääsihteeri, vauvakinojen vastustaja Arja Sutela on toiminut Oulun ensi- ja turvakodin toiminnanjohtajana. Kyseisessä turvakodissa on työskennellyt myös sosiaalityöntekijä Kari Matela, Nuorten Ystävät ry:n tulosaluejohtaja. Matela johtaa Nuorten Ystävien Pohjolakotia, minne sosiaalityöntekijät eri puolilta Suomea sijoittavat nuoria. Lisäksi hän antaa ilmaiseksi nettikonsulttiapua pohjoisen Suomen kollegoilleen lasten oikeuksissa ja lastensuojelussa. Kari Matela on elänyt sijaisperhearkea viimeiset 15 vuotta kahden huostaan otetun lapsen sijaisisänä.
Vaikutusvaltaisen ja hyvin verkostoituneen lastensuojelujärjestön hallituksen jäsenistä neljä kuuluu vapaamuurareihin. Yhteyksiä on myös Rotaryklubiin ja Lions Clubiin, joka on tukenut yhdistystä taloudellisesti.
Nuorten Ystävät ry tekee yhteistyötä esimerkiksi yksityisen lääkäriaseman, Medifamilia Oy:n kanssa. Yhtiö tuottaa kuntoutusta ja konsultaatiota sopimusasiakkaille, jotka ovat pääosin kuntia. Merkittävin hanke on vuonna 2010 käynnistynyt LAKU-perhekuntoutushanke, jonka tilaaja on Kansaneläkelaitos. Medifamilia vastaa sen toteuttamisesta Oulun ja Tampereen seuduilla yhteistyössä Nuorten Ystävien kanssa.
Nuorten Ystäviä on kritisoitu esimerkiksi betoniputkan ("rauhoittumishuone") käytöstä lasten kasvatuksessa, ja siitä, että lapsia ja nuoria haluttaisiin pitää sijoitettuna. Kritiikin mukaan Nuorten Ystävien hallitukseen kuulunut lääkäri on itse pitänyt vastaanottoa ja näin ollen mahdollisesti pystynyt vaikuttamaan nuorten sijoitusten kestoon. Pohjolakodin johtajan Kari Matelan tiedossa ei kuitenkaan ole tapauksia, joiden vuoksi Pohjolakodissa aiemmin työskennelleen lääkärin ammattitaitoa tai toimintatapaa olisi kyseenalaistettu.
Pohjolakodissa sijoitettuna olleen Kristan tarinan voi lukea täältä.
Vähemmälle huomiolle jääneet taulukaupat
Nuorisosäätiön RAY-kytkösten jälkimainingeissa kerrottiin, että Raha-automaattiyhdistyksen hallituksen entinen puheenjohtaja Jukka Vihriälä oli kaupannut tauluja useille RAY:n tukemille yhdistyksille. Vihriälä joutui eroamaan, kun selvisi, että RAY:n tukema nuorisosäätiö oli ostanut vaaleissa keskustan listoilla ehdolla olleen Vihriälän tauluja noin 24 000 eurolla.
Lastensuojelujärjestöistä tauluja ostivat Mannerheimin lastensuojeluliitto ja Nuorten Ystävät ry. Molemmat olivat saaneet RAY:n tukea: Nuorten Ystäville oli annettu avustuksia yhteensä lähes 12,5 miljoonaa euroa vuosina 2002–09.
Jo loppuvuonna 2002 Jukka Vihriälä oli pyytänyt ja ottanut vastaan Nuorten Ystävät ry:ltä vaalitukea 700 euroa. Joulukuussa 2006 hän sai yhdistykseltä vaalitukea 950 euroa. Taulukaupat tehtiin Ihmisen asialla ry:n nimissä. Taulun ostohetkellä Vihriälä oli RAY:n hallituksen puheenjohtaja. Irjalasta tuli RAY:n hallituksen jäsen seuraavalle viisivuotiskaudelle.
Lokakuussa 2009 Marja Irjala arveli sanomalehti Kalevalle, ettei yhdistys ehkä nyt ostaisi kansanedustaja Vihriälän tukiyhdistykseltä 950 euron hintaista grafiikkateosta. Irjalan mukaan teoksen ostoon käytettiin palvelutoiminnan tuottoja, ei RAY:n rahaa.
Teos meni seuraavana vuonna yhteisön lahjana perhekoti Ahorinteen seinälle.
Lasten katseltavaksi.
Lähde.
Lue Lokakuun liikkeen aiemmat TALOUS-sarjan osat:
TALOUS I: Lastensuojelu työllistää paljon enemmän kuin poliisi
RSS Feed
