kuvakaappaus Pesäpuu Valesossuista valeanarkisteihin
Lastensuojelun julkisuuskuvaa ovat viime aikoina valkopesseet kaksi itseään anarkisteiksi kutsuvaa lastensuojelun sosiaalityöntekijää, jotka vaikuttavat videoidensa perusteella pikemminkin sokerihumalaisilta systeemin valuvikoja seppelöiviltä statisteilta.
He ovat ottaneet tehtäväkseen tarjoilla asiakaspalautteista ja tutkimustiedosta riisuttuja käsityksiään lastensuojelusta muutaman lauseen kokoisina mainospaloina.
Lastensuojelusta tarjottu "tieto" on todellisuudessa moralistisia virhepäätelmiä, joissa pitäisi-lauseista johdetaan on-lauseita esim. lastensuojelun pitäisi tukea perheitä joten se on tukea perheille.
He esittävät sosiaalihuollon asiakaslain ja potilaslain yli 20 vuotta velvoittaman asiakaslähtöisyyden uutena kokeilemisen arvoisena ideana ja tuntuvat kuulevan kokemusasiantuntijoita erittäin valikoivasti ja alentuvasti vain "ohjatakseen heidät eteenpäin".
Nuorten esim. Emman ja Sannin kielteiset kokemukset lastensuojelun syrjinnästä, leimaamisesta ja sijaishuoltoväkivallasta ja heidän ehdotuksensa sijaishuollon valvonnan lisäämisestä muunnetaan sosiaalityöntekijöiden videolle muotoon Huostaanotettu turvassa ja hyväksytty.
Miten ennakkoluuloja lastensuojelun asiakkaita kohtaan mahtaa hälventää anarkistisossujen vihjaus, että joka toinen tunti tehtävien kiireellisten sijoitusten syy olisi narkomania?
Anarkistisossut on ideana yhtä huono kuin Kokoomuksen punkbändi tai säätiörouvien työllisyysneuvonta.
Radikalismin aste onkin samaa tasoa kuin nykyisin SOS-lapsikyläsäätiön hallituksen puheenjohtajana toimivan kokoomuspoliitikko Piia-Noora Kaupin oikeudenmukaisuuslausunnot tai viuhahdus Bottan ympäri.
Kovin laimeita ovat myös "anarkistisossujen" lastensuojelun kehittämisehdotukset.
He ovat vaatineet mm. Petteri Orpolta lastensuojeluun lisää resursseja ja tutkimusperusteisuutta, joka suomalaisessa sosiaalityössä tarkoittaa lähinnä tietopuutteiden sementointia eli sijaishuollon edunvalvojien tilaamia mairittelevia raportteja ja opinnäytetöitä lastensuojelun virheellisistä asiakirjoista ja sosiaalityöntekijöiden käsityksistä, mielipiteistä ja tuntemuksista.
Suomessa lastensuojelun kehittämiskeskustelut juuttuvat aina julkisuuskuva- ja resurssipulapuheeksi, vaikka resurssien lisäyksen ei ole todettu parantaneen lastensuojelun laatua eikä kansalaisia pelota lastensuojelun julkisuuskuva vaan lastensuojelun heikko laatu ja mielivalta.
Anarkistisossut- hanke pyrkii takaamaan valvomattomat maksimiresurssit ja vallan sosiaalityöntekijöiden nykyiselle ammattikunnalle, joka ei pääsääntöisesti tunne, kunnioita eikä hyväksy oman alansa lainsäädäntöä ja ihmis- ja perusoikeusvelvoitteita( juridisoitumispuhe), tutkimustietoa tai -keskusteluja ( huoli- ja traumapuhe ja puhe hiljaisesta tiedosta) tai asiakkaitaan ( vihapuhe, puhe riskiperheistä ja pirullisista ongelmista) ja joka pyrkii vieläpä salaamaan ja kiistämään oman työnsä haitalliset seuraukset( onnistumis- ja huono- osaisuuspuhe, ylisukupolvisuusdiskurssi ja moralistiset virhepäätelmät).
Ilmeisesti työntekijät käyttävät anarkistisossut- nimeä vain huomion saamiseksi ymmärtämättä mitä anarkismi, sosiaalityö tai sosiaalityön etiikka tarkoittaa. Toimelias tietämättömyys on kuitenkin vaarallista- etenkin lastensuojelussa.
Kansalaiset ovat huolissaan siitä, että viimeisten vuosikymmenten aikana sekä lastensuojelun resurssit että huostaanottojen määrät on kolminkertaistettu mielivaltaisen arviointi- ja huolikulttuurin myötä samalla kun lapsiperheiden määrä ja syntyvyys on vähentynyt.
Ihmetystä kerättää miksi viiden miljoonan asukkaan hyvinvointivaltio- Suomessa on lähes 19 000 huostaanotettua lasta (esim. lähes 9 miljoonan asukkaan New Yorkissa huostaanottoja on vain noin 10 000) ja miksi huostaanottojen syitä ja seurauksia tai lasten olosuhteita sijaishuollossa ei tunneta.
Lastensuojelun asiakkuuksien syistä tai seurauksista ei ole riippumatonta rekisteri- tai tutkimustietoa ja lastensuojelun sijaishuoltoa valvotaan nykyisin huonommin kuin vanhan sosiaalihuoltolain aikaan samalla kun sijaishuolto on 80% yksityistetty eikä huostaanotoille ole oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä riippumattomassa tuomioistuimessa. Yhtälössä on jotakin pahasti vialla.
https://leeniikonen.fi/2021/02/28/jotta-kukaan-ei-saisi-tietaa/
Mitä on sosiaalityö ja anarkismi?
Suomen valtio on sitoutunut kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin, joiden tavoitteena on perheiden ja vanhempien tukeminen.
Valtiollisen lastensuojelupolitiikan tavoitteena ei siis voi olla vetovoimaisen sijaishuollon aikaansaaminen, paisuttaminen ja ylläpitäminen tai sosiaalityöntekijöiden edunvalvonta.
Myöskään sosiaalityön tavoitteena ei voi olla sijaishuollon edunvalvonta tai asiakashankinta.
Sosiaalityön lakisääteinen tehtävä on vahvistaa yksilöiden ja perheiden omia toimintaedellytyksiä ja osallisuutta sekä edistää yhteisöjen sosiaalista eheyttä.
Rakenteellisen sosiaalityön tehtävä on syrjivien rakenteiden paljastaminen ja muuttaminen, marginalisoitujen ihmisten näkökantojen esiintuonti ja sosiaalinen raportointi yksittäistapausten pohjalta. Ei siis syrjivien rakenteiden oikeuttaminen eikä ylläpito tai marginalisoitujen kertomusten kiistäminen.
Sosiaalityön eettisten ohjeiden mukaan sosiaalityön ammattilaisilla on velvollisuus tuoda tietoa kohtuuttomista tilanteista ja syrjivistä rakenteista poliittiseen päätöksentekoon, asettaa kyseenalaiseksi yhteiskunnassa olemassa olevat esteet, eriarvoisuudet ja epäoikeudenmukaisuudet ja edistää muutoksia niissä rakenteissa, jotka pitävät ihmisiä marginalisoituneissa, osattomissa ja haavoittavissa asemissa.
Sosiaalityössä sosiaalityöntekijöiden tulisi tarjota kansalaisille luotettavaa informaatiota, hyvää kohtelua ja noudattaa yleisiä oikeusperiaatteita.
Anarkistien puolestaan tulisi vastustaa valtiollisen pakkovallan lisäksi myös korporativistista eli eturyhmien pakkovaltaa sekä rahavaltaa; plutokratiaa ja kleptokratiaa.
Nicolas Walterin mukaan anarkismin perusolemus, jota ilman se ei ole anarkismia on ihmisen toisen yli käyttämän ylivallan torjuminen.
Ei siis ylivallan mahdollistaminen ja oikeuttaminen "hyviin" tarkoitusperiin vetoamalla.
Anarkismi ei ole korruptoituneen lastensuojelukoneiston käyttöön kuohittua kevytkapinaa tai sanamagiaa.
Moralistiset virhepäätelmät tai ammatillinen edunvalvonta eivät ole anarkismia tai sosiaalityötä
Anarkistisossujen TikTok-analyysi Eerikan kuolemasta on kelvoton yritys valjastaa tragedia sosiaalityön lisäresurssivaateiden ja edunvalvonnan käyttöön.
Anarkistisossut ovat esittäneet valheellisia väitteitä myös kansalaisia kiristämällä ja pakottamalla aikaansaatujen huostaanottojen "vapaaehtoisuudesta".
Erityisen tympeää on, että "anarkistisossut" ovat varastaneet ja kääntäneet päälaelleen Charles Guzzettan ja Mikko Mäntysaaren rettelöitsevän sosiaalityön käsitteen tarkoittamaan epäkohtia ja konsensusta seppelöitsevää työtä.
Guzzettan mukaan sosiaalityöntekijä ei saanut olla työkalu, jota järjestelmä saattoi käyttää sokeana vasarana vaan ammatillisuuden kielteisten puolien tunnistaja, joka epäkohdan havaitsemisen jälkeen uskalsi toimia asiakkaan puolesta sillä rajalla, missä pidättäminenkin voi olla mahdollista.
Rettelöitsevä sosiaalityö ei voi olla ammatillisuuden kielteisten puolien salaamista ja poisselittelyä tai asiakkaita alistavan järjestelmän imagon kiillotusta työajalla ja veronmaksajien rahoilla.
Samat työntekijät esiintyvät sijaishuollon edunvalvontajärjestö Pesäpuu ry:n videolla esittämässä moralistisia virhepäätelmiä lastensuojelusta.
Harvoin törmää opetusvideoon, jossa lähes jokainen väittämä on valheellinen.
Kysyä voi myös, miksi puolueettomina esiintyvät sosiaalityöntekijät kokevat yhteistyö- ja kasvatuskumppanikseen sijaishuollon etujärjestön?
Videolla näkyvä tietämättömyys kentän ongelmista ja lukuisat riippumattoman tutkimustiedon vastaiset väittämät herättävät huolen sosiaalityön koulutuksen sisällöistä.
Leeni Ikonen kirjoittaa: "Ammattijärjestö Talentian olisi syytä olla huolissaan videolla esiintyvistä asiavirheistä, puhumattakaan naisten huonosta kielellisestä ilmaisusta.
Yltiöpositiiviset naiset videolla yrittävät kertoa ilmeisesti siitä, miten asioiden pitäisi olla lastensuojelussa.
Heidän tulisi selventää kuulijalle, että tämä video ehkä on tulevaisuuden visio.
Jotain on pahasti vialla, kun sosiaalityöntekijän yhteydenotto ihmisiin aikaansaa välittömän tarpeen juristipalveluille.
Erittäin huolestuttavaa on, että videolla esiintyvien naisten kohteena on ilmeisesti nuori ihminen tai lapsi (SOSSU ON SUA VARTEN).
Muutamia havaintoja videolla esitetyistä väitteistä:
-Ei tukitoimia (niin sanottuja) suunnitella perheen kanssa yhdessä. Nehän ovat käytännössä useimmiten pakkotoimia ja valvontaa.
-Ei asiakassuunnitelmaa tehdä perheen kanssa yhdessä. Mikäli se tehdään, se on jo ennakkoon laadittu sosiaalityöntekijän ja hänen ”verkostonsa” kanssa.
-Totta kai pitää pelätä lastensuojeluilmoitusta. Liikkeellä on liikaa valesosiaalityöntekijöitä ja koulutuksen saaneet eivät piittaa pääsääntöisesti laeista. Lopputulos voi olla ihan sattumankauppaa. Kannustan kuitenkin kaikkia hyvään yhteistyöhön virkamiesten kanssa.
-Huostaanotto ei useimmiten tarkoita turvaa ja hyväksyntää, vaan huomattavaa väkivallan ja syrjäytymisen riskiä.
"Lastensuojelun väärintoimimisen kulttuuriin kuuluu se, että sosiaalityöntekijät eivät huomioi lakien velvoitteita eivätkä halua noudattaa lakeja. Valvontaviranomaiset joutuvat kerta toisensa jälkeen kertomaan virkamiehille, mikä on lain sisältö.
Lakien väheksyminen vaarantaa sijoitettujen lasten edun, koska lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä ei tunnista lakiin kirjattua valvonnan velvoitetta. Kyse on asenneongelmasta, jota ei muuteta ”resurssien” lisäämisellä."
https://leeniikonen.fi/2021/03/16/totuus-on-tarua-ihmeellisempi/
https://leeniikonen.fi/2021/03/18/parasta-palvelua-reseptit-sadan-vuoden-takaa/
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/mita-mielta-on-lastensuojelun-ammatillisuudessa
Tiesitkö tämän lastensuojelusta? Puretaan lastensuojelun myyttejä!
Hyvä nimi, puhe tai tarkoitus ei vielä tarkoita hyvää käytäntöä.
Lastensuojelussa tutkimustietoa ei kerätä, käytetä eikä koeta tarpeelliseksi (Rosen 1994: Rousu 2007: Pekkarinen 2011: Finnila- Tuohimaa 2013: Heino 2018). Huostaanottojen syistä, seurauksista tai lasten oloista sijaishuollossa ei tiedetä. Edes sitä onnistuuko lastensuojelu useammin kuin epäonnistuu, ei tiedetä( Rousu 2021).
Lastensuojelun "avohuollon tukitoimet", joita tarjoaa yhä useammin sijaishuoltopalveluja myyvä järjestö tai yrittäjä eivät useinkaan ole perheiden tarpeiden mukaista apua vaan huostaanottojen pohjustusta.
Lapset ja nuoret kokevat, etteivät voi vaikuttaa lastensuojelussa itse omiin asioihinsa ( MLL:n palvelevan puhelimen vuosiraportit). Huostaanotot tehdään usein lasta ja perhettä kuulematta, lapsen tarpeita, läheissuhteita tai kulttuuritaustaa huomioimatta lapsen etua ja tarpeita vastaamattomaan ja pysyvyyttä tarjoamattomaan sijaishuoltopaikkaan liian kauaksi kotoa (Hiitola 2009; Pösö & Puustinen- Korhonen 2010; LSKL 2011;VTV 2012; LSKL 2013).
https://seura.fi/asiat/ajankohtaista/estherin-lapset-otettiin-huostaan-ilman-oikeaa-syyta-ja-huostaanoton-perusteet-osoitettiin-perattomiksi/
Sosiaalityöntekijät eivät pääsääntöisesti työskentele perheiden läheisverkoston kanssa. Eläköitynyt sosiaalityöntekijä, yli 50 vuotta lastensuojelun parissa mm. tukihenkilönä toiminut Raili Miettinen kertoo: "Kaikilla perheillä oli lähiverkostoa, mutta heitä ei otettu mukaan perheiden kanssa työskentelyyn.
Lähiverkostoa ei nähty perheen ja lapsen voimavarana vaan mielumminkin riesana, joka häiritsi lastensuojelun työtä."
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kuka-tayttaa-lastensuojelun-kriteerit-hyvasta-perheesta
Läheissijoituksia ei Suomessa käytetä juuri lainkaan, vaikka vuonna 2007 voimaan tullut lastensuojelulaki edellyttää sopivien perheiden etsimistä ensiksi lapsen lähipiiristä( Koisti-Auer 2014).
Kuntaliitto ( 2017, 2019 ) ja Valvira ovat moneen kertaan todenneet, että Suomessa lapsia huostaanotetaan pelkästään puuttuvien palvelujen takia. Jopa 85% lapsista jää ilman jotakin tarvitsemaansa palvelua ennen sijoitusta.
Sosiaalityöntekijää vastuutetaan vain puuttumatta jättämisestä, ei turhista huostaanotoista, joten oman selustan varmistamiseksi huostaanotto kannattaa mielummin tehdä kuin jättää tekemättä ( Roos, 2009). Johanna Hiitola huomasi yli 400 lapsen huostaanottoasiakirjat käsittävässä väitöskirjatutkimuksessaan, että huostaanottopäätöksiä määrittelee sosiaalityöntekijän käsitys perheen kunnollisuudesta mm. varallisuus.
Sijaishuoltopalveluja myyvät yritykset ja järjestöt saavat tehdä viranomaistyöksi tarkoitettuja arviointeja vanhemmuudesta ja jopa sijaishuollon tarpeesta (Kuntaliitto 2017: Talentia, 30 päivää /2018, 24:Järvi & Silfverberg, Longplay 2020 )
Perheillä ei ole mahdollisuutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin riippumattomassa tuomioistuimessa vaan huostaanotto- oikeudenkäynnit käydään käräjäoikeuksien sijaan hallinto- oikeuksissa, joissa tuomaroivat sosiaalityöntekijät.
Sijaishuoltopaikkojen valintaa eivät määritä lapsen tarpeet vaan hinta ja kuntien hankintasopimukset ( LSKL 2015).
Lapsille ja perheillä ei ole sananvaltaa sijaishuoltopaikkaan eikä niitä valita yhdessä heidän kanssaan.
Lastensuojeluilmoitus ja -asiakkuus vaikuttavat myös lasten ja perheiden tulevaan kohteluun ja asemaan palvelujärjestelmässä. Esim. äidin aiempaa lastensuojeluasiakkuutta on käytetty hänen oman lapsensa ainoana pakkotoimien ja sijoituksen perusteena ( Ikonen, 2013).
Lastensuojelun työntekijöiden kirjaamat mutudiagnoosit lasten ja vanhempien mielenterveydestä haittaavat ja jopa estävät käyvän hoidon ja myös somaattisten vaivojen hoidon terveydenhuollossa. Tom Arnkil ja Kai Alhanen arvioivat viranomaisten asiakkaille tekemien mutudiagnoosien motiiviksi keskinäisen yhteisöllisyyden lisäämisen: ”Kenties huoliluokittelu tarjoaa jonkinlaista yhteisöllistä liimaa; kukaties koetaan yhteisyyttä, kun päästään tekemään ja jakamaan "amatööridiagnooseja" huolikäsitteitä kääntäen, he arvioivat.”
Lastensuojelun työntekijöillä on oikeus ilman asiakkaan lupaa koota ja tutkia aiemmat jopa 120 vuotta arkistoitavat lastensuojelumerkinnät, irroitella niistä lauseita omiin tarkoituksiinsa ( Sillanpää, 2017, 56) ja kirjata uusia merkintöjä ilman, että kukaan tarkastaa merkintöjen oikeellisuutta.
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakirjat-osa-5-miten-tunnistaa-fabrikointi
Asiakkaalla ei ole oikeutta korjata virheellisiä merkintöjä, jotka mm. kootaan automaattisesti oikeudenkäynti- aineistoksi LASTA- lomakkeisiin lastenasiaintalomallissa. Aiheettomassakin rikosepäilyssä aiempi lastensuojeluasiakkuus on peruste joutua lastenasiaintalomallin mukaiseen asiakkaiden oikeusturvan vaarantavaan rikostutkintaan.
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tapausesimerkki-lastenasiaintalo-mallista-painajainen-perheessa
Tuore kouluterveyskysely vuodelta 2019 osoittaa sijaishuollossa elävien lasten kohtaavan kaltoinkohtelua, yksinäisyyttä, turvattomuutta ja väkivaltaa, merkittävästi enemmän verrattuna muihin lapsiin.
Sijaishuoltopaikat, joista puuttuu tutkimustieto ja valvonta ovat jo lähtökohtaisesti turvattomia ja muodostavat sijoitetuille moninkertaisen riskin paitsi monissa tutkimuksissa todetulle syrjäytymiselle myös seksuaaliselle ja muulle vakavalle väkivallalle ja mielenterveyshäiriöille verrattuna vanhempiensa kanssa asuviin lapsiin, joilla oli ennen sijoitusta samankaltaiset olot ( THL, 2010: THL 2017, 2019: YK : Word Report on Violence mm. 2006).
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/myos-sijaishuoltovakivalta-on-lahisuhdevakivaltaa-joka-vahingoittaa
Oikeusasiamiehet on kiinnittäneet huomiota siihen, että sosiaalityöntekijät eivät tunnu edes havaitsevan saati raportoivan puutteita sijaisperheissä.
40 vuotta lastensuojelussa toimineen Leeni Ikosen mukaan "vanhempien pyynnöistä huolimatta lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä ei useinkaan ryhdy toimiin lapsen suojaamiseksi kaltoinkohtelulta sijaishuollossa. Valitettavan usein myös lapsen oma pyyntö ohitetaan. Tämän lisäksi saatetaan rangaistustoimena rajoittaa lapsen ja vanhemman yhteydenpitoa tai siirtää lapsi kauemmas toiseen sijaishuoltopaikkaan.
Asiat eivät etene poliisitutkintaan tai tutkinnat saatetaan lopettaa. Poliisi soittaa sosiaalityöntekijälle, joka kertoo, ettei ole havainnut mitään. Poliisi saattaa soittaa lastenkotiin tai perhehoitajille, jotka vakuuttavat toimivansa asiallisesti."
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sijaisperheessa-pahoinpideltyjen-lasten-aiti-taistelkaa
Sijaisperheissä ja laitoksissa ei voi vierailla kuten tavallisissa kodeissa. Lastensuojeluun juurrutettu pahan sosiaalisen perimän oppi aiheuttaa sen, että sijoitettuja lapsia pyritään tietoisesti vieraannuttamaan sisaruksistaan ja suvustaan ( Ikonen 2013: Syvälä 2013: Koisti- Auer 2014).
Miksi anarkistisossut väittävät vierailuoikeuden toteutuvan senkin jälkeen kun ovat juuri kuulleet kokemusasiantuntijalta, kuinka sijaisperhe ei hyväksynyt hänen äitinsä parisuhdetta naisen kanssa eikä päästänyt äitiä kylään.
Vanhempien tapaamisaika typistyy usein vain kahdeksi tunniksi kuukaudessa. LSKL:n Samalla puolella- tutkimuksessa peräti 94% sosiaalityöntekijöistä rajoitti lasten ja vanhempien yhteydenpitoa huostaanotoissa, joiden yleisimmät syyt olivat LaskeTut- tutkimuksen mukaan vanhempien uupumus ja lasten koulunkäyntivaikeudet( THL, 2016, 7).
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelu-uskoo-yha-psykoanalyysiin-osa-1
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/miten-sosiaalinen-ongelma-periytetaan-osa-1
Oikeusasiamiesten raportit todistavat, että sijaishuollossa lapsilla ei pääsääntöisesti ole tietoa siitä miksi, milloin tai mihin heidät sijoitetaan, kuka heidän sosiaalityöntekijänsä on, miten hänet saa kiinni, mitkä lasten oikeudet ovat, mikä on laillista kohtelua tai mihin voi valittaa, mikäli lasta kaltoinkohdellaan sijaishuollossa. Sosiaalityöntekijät eivät tapaa lapsia säännöllisesti.
Eduskunnan oikeusasiamies on nostanut sijaishuollon riittämättömän valvonnan yhdeksi keskeiseksi suomalaiseksi perus- ja ihmisoikeusongelmaksi vuoden 2016 toimintakertomuksessaan.
Sosiaalityöntekijä on sidottu lapsen edun sijaan virkaansa ja usein lainvastaisia toimintakäytäntöjä harjoittavaan työnantajaansa ja työpaikkansa toimintakulttuuriin. Silloin kun hän työskentelee yksityiselle hän on sidottu yrityksen liikevoiton maksimointiin. Valtakunnallisesti noin 80 % on yksityistettyä sijaishuoltoa.
On irvokasta, että sijaishuollon keskitysleirien kapoiksi alennettujen sosiaalityöntekijöiden kapeille hartioille asetetaan heidän omalla suostumuksellaan anarkistin tai ihmeidentekijän viitta ja vastuu köyhien elämäntapavakoiluksi muuttuneen lastensuojelun julkisuuskuvan kiillottamisesta.
https://longplay.fi/jutut/vailla-virkavastuuta
Suurta osaa lastensuojelun diskursseista voi itsessään pitää vihapuheena. Orwellilaiselle psykokielelle ja huolipuheelle perustuvissa lastensuojelun koulutuksissa lähimmäisistä ja kanssaeläjistä harjoitellaan puhumaan "huono- osaisina" " riskiperheinä " ja traumojen ja ongelmien periyttäjinä, joista on lupa tehdä huoliluokituksia, riskiarvioita, diagnooseja ja rikosepäilyjä hatarin ja laittomin perustein.
Lastensuojelun toimintatavat täyttävät liian usein kiusaamisen kriteerit.
Lastensuojelussa provosointi, musta PR, doksaus ja maalittaminen ovat normaaleja toimintakäytäntöjä.
Lastensuojelun asiakkaita ei siis suinkaan häiritse lastensuojelun negatiivinen julkisuuskuva vaan lastensuojelun mielivalta ja ylisukupolvinen väärintoimimisen kulttuuri.
Ikonen kysyy aiheellisesti: Kuinka monen lastensuojelusta paenneen sosiaalityöntekijän paon syynä on se, ettei hän halua liittyä tähän kulttuuriin ja mielivallan hiljaiseen sopimukseen? Kuinka monen ihmisen tämä mielivallan sopimus on tuhonnut?
Perheen Suojelun Keskusliiton toiminnanjohtaja Anu Suomela laati 25 vuotta sitten yhä ajankohtaisen kannanoton silloisen lapsipoliittisen työryhmän linjauksiin.
"Kun hallinto tarkkailee itseään, nähdään ongelmien aiheuttajiksi hallintoalamaiset, vaikka ongelmana saattavat olla nimenomaan hallinnon interventiot kansalaisten elämään”.
Anarkistisossut- hanke onkin lähinnä voimakas argumentti sen puolesta, että lastensuojelun kehittämistä EI pidä jättää sosiaalityöntekijöille.
Kansalaiset kokemuksineen eivät näytä kelpaavan lastensuojelun työntekijöille ja päättäjille, jotka ovat ottaneet tehtäväkseen kansalaisten kokemusten mitätöinnin ja kansalaisten uudelleenkouluttamisen lastensuojelun oikeaan ajatteluun ja kokemiseen erilaisilla valistuskampanjoilla.
Pitääkö vaihtaa kansa vai työntekijät?
Lue myös:
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/valesossujen-valeasiakkaat
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/keiden-tarinat-kuulemme
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kiusaaminen-lastensuojelussa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/mita-vihapuhe-on
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/vihapuhe-sosiaalityossa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/vihapuhe-ja-kaytannot-tutkittava-puolueettomasti
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/vihapuhe-sosiaalityossa-ennen-ja-nyt
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-moniammatillinen-yhteistyo-muistuttaa-uskonnollista-aivopesua
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/sosiaalityon-sairastunut-ammatillisuusihanne
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/miksi-sosiaalityontekijat-eivat-valvo-sijaishuoltoa
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/valesossujen-valekirjaukset-sossun-sanoittamat-lastensuojeluilmoitukset
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakirjat-osa-4-fabrikoitu-asiakassuunnitelma
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/mayday-mayday-miksi-lastensuojelu-levittaa-moraalista-paniikkia-ja-vaaraa-tietoa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/vain-kaikista-kovimmat-selviytyvat-tarjotusta-avusta
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-perhepalvelut-selkokielella
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lapsen-etu-ei-toteudu-lastensuojelussa-eika-hallinto-oikeuksissa
https://leeniikonen.fi/2021/02/25/nolo-strategia/
https://leeniikonen.fi/2021/03/10/hiekkalaatikolla-on-kiva-olla/
https://leeniikonen.fi/2021/05/01/kiihottaminen-kansanryhmaa-vastaan/
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/professori-featherstone-sosiaalityo-on-epahumaania
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/professori-morris-sosiaalityo-tuottaa-turhia-tutkimuksia-ja-riskileimoja-haavoittuvissa-oloissa-elaville-perheille
#anarkistisossut #YLE #MaijaHaapala #CamillaJokela #lapsibisnes #sijaishuollonedunvalvonta #tiesitkötämänlastensuojelusta
#Lastensuojelunkeskusliitto #LSKL #edunvalvontajargon #sosiaalityöntekijälisäys # resurssipula #NewYorkinmalli #onnistumisentekijät #pseudopalvelut
#osallisuus #osallistuminen #LAPEhanke #lastensuojelunkokemusasiantuntija
#PerheetKeskiöön #ACE #Lastenasiaintalo #Lastensuojelunkehittäminen
#valvonta #Lastensuojelun perhepalvelut #avohuollontukitoimet #Varpu #Varhainenpuuttuminen #Lastensuojelunarviointi #kokemusasiantuntijuus
#Pesäpuu #Nuortenystävät #PelastakaaLapset #SOS-lapsikylä #Kasper #monimuotoisetperheet #Perhehoitoliitto #Talentia
#Riskiperheet #Riskiarviointi #CAP #Lastensuojelun perhepalvelut #avohuollontukitoimet #Varhainenpuuttuminen #Lastensuojelunarviointi
Lastensuojelun julkisuuskuvaa ovat viime aikoina valkopesseet kaksi itseään anarkisteiksi kutsuvaa lastensuojelun sosiaalityöntekijää, jotka vaikuttavat videoidensa perusteella pikemminkin sokerihumalaisilta systeemin valuvikoja seppelöiviltä statisteilta.
He ovat ottaneet tehtäväkseen tarjoilla asiakaspalautteista ja tutkimustiedosta riisuttuja käsityksiään lastensuojelusta muutaman lauseen kokoisina mainospaloina.
Lastensuojelusta tarjottu "tieto" on todellisuudessa moralistisia virhepäätelmiä, joissa pitäisi-lauseista johdetaan on-lauseita esim. lastensuojelun pitäisi tukea perheitä joten se on tukea perheille.
He esittävät sosiaalihuollon asiakaslain ja potilaslain yli 20 vuotta velvoittaman asiakaslähtöisyyden uutena kokeilemisen arvoisena ideana ja tuntuvat kuulevan kokemusasiantuntijoita erittäin valikoivasti ja alentuvasti vain "ohjatakseen heidät eteenpäin".
Nuorten esim. Emman ja Sannin kielteiset kokemukset lastensuojelun syrjinnästä, leimaamisesta ja sijaishuoltoväkivallasta ja heidän ehdotuksensa sijaishuollon valvonnan lisäämisestä muunnetaan sosiaalityöntekijöiden videolle muotoon Huostaanotettu turvassa ja hyväksytty.
Miten ennakkoluuloja lastensuojelun asiakkaita kohtaan mahtaa hälventää anarkistisossujen vihjaus, että joka toinen tunti tehtävien kiireellisten sijoitusten syy olisi narkomania?
Anarkistisossut on ideana yhtä huono kuin Kokoomuksen punkbändi tai säätiörouvien työllisyysneuvonta.
Radikalismin aste onkin samaa tasoa kuin nykyisin SOS-lapsikyläsäätiön hallituksen puheenjohtajana toimivan kokoomuspoliitikko Piia-Noora Kaupin oikeudenmukaisuuslausunnot tai viuhahdus Bottan ympäri.
Kovin laimeita ovat myös "anarkistisossujen" lastensuojelun kehittämisehdotukset.
He ovat vaatineet mm. Petteri Orpolta lastensuojeluun lisää resursseja ja tutkimusperusteisuutta, joka suomalaisessa sosiaalityössä tarkoittaa lähinnä tietopuutteiden sementointia eli sijaishuollon edunvalvojien tilaamia mairittelevia raportteja ja opinnäytetöitä lastensuojelun virheellisistä asiakirjoista ja sosiaalityöntekijöiden käsityksistä, mielipiteistä ja tuntemuksista.
Suomessa lastensuojelun kehittämiskeskustelut juuttuvat aina julkisuuskuva- ja resurssipulapuheeksi, vaikka resurssien lisäyksen ei ole todettu parantaneen lastensuojelun laatua eikä kansalaisia pelota lastensuojelun julkisuuskuva vaan lastensuojelun heikko laatu ja mielivalta.
Anarkistisossut- hanke pyrkii takaamaan valvomattomat maksimiresurssit ja vallan sosiaalityöntekijöiden nykyiselle ammattikunnalle, joka ei pääsääntöisesti tunne, kunnioita eikä hyväksy oman alansa lainsäädäntöä ja ihmis- ja perusoikeusvelvoitteita( juridisoitumispuhe), tutkimustietoa tai -keskusteluja ( huoli- ja traumapuhe ja puhe hiljaisesta tiedosta) tai asiakkaitaan ( vihapuhe, puhe riskiperheistä ja pirullisista ongelmista) ja joka pyrkii vieläpä salaamaan ja kiistämään oman työnsä haitalliset seuraukset( onnistumis- ja huono- osaisuuspuhe, ylisukupolvisuusdiskurssi ja moralistiset virhepäätelmät).
Ilmeisesti työntekijät käyttävät anarkistisossut- nimeä vain huomion saamiseksi ymmärtämättä mitä anarkismi, sosiaalityö tai sosiaalityön etiikka tarkoittaa. Toimelias tietämättömyys on kuitenkin vaarallista- etenkin lastensuojelussa.
Kansalaiset ovat huolissaan siitä, että viimeisten vuosikymmenten aikana sekä lastensuojelun resurssit että huostaanottojen määrät on kolminkertaistettu mielivaltaisen arviointi- ja huolikulttuurin myötä samalla kun lapsiperheiden määrä ja syntyvyys on vähentynyt.
Ihmetystä kerättää miksi viiden miljoonan asukkaan hyvinvointivaltio- Suomessa on lähes 19 000 huostaanotettua lasta (esim. lähes 9 miljoonan asukkaan New Yorkissa huostaanottoja on vain noin 10 000) ja miksi huostaanottojen syitä ja seurauksia tai lasten olosuhteita sijaishuollossa ei tunneta.
Lastensuojelun asiakkuuksien syistä tai seurauksista ei ole riippumatonta rekisteri- tai tutkimustietoa ja lastensuojelun sijaishuoltoa valvotaan nykyisin huonommin kuin vanhan sosiaalihuoltolain aikaan samalla kun sijaishuolto on 80% yksityistetty eikä huostaanotoille ole oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä riippumattomassa tuomioistuimessa. Yhtälössä on jotakin pahasti vialla.
https://leeniikonen.fi/2021/02/28/jotta-kukaan-ei-saisi-tietaa/
Mitä on sosiaalityö ja anarkismi?
Suomen valtio on sitoutunut kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin, joiden tavoitteena on perheiden ja vanhempien tukeminen.
Valtiollisen lastensuojelupolitiikan tavoitteena ei siis voi olla vetovoimaisen sijaishuollon aikaansaaminen, paisuttaminen ja ylläpitäminen tai sosiaalityöntekijöiden edunvalvonta.
Myöskään sosiaalityön tavoitteena ei voi olla sijaishuollon edunvalvonta tai asiakashankinta.
Sosiaalityön lakisääteinen tehtävä on vahvistaa yksilöiden ja perheiden omia toimintaedellytyksiä ja osallisuutta sekä edistää yhteisöjen sosiaalista eheyttä.
Rakenteellisen sosiaalityön tehtävä on syrjivien rakenteiden paljastaminen ja muuttaminen, marginalisoitujen ihmisten näkökantojen esiintuonti ja sosiaalinen raportointi yksittäistapausten pohjalta. Ei siis syrjivien rakenteiden oikeuttaminen eikä ylläpito tai marginalisoitujen kertomusten kiistäminen.
Sosiaalityön eettisten ohjeiden mukaan sosiaalityön ammattilaisilla on velvollisuus tuoda tietoa kohtuuttomista tilanteista ja syrjivistä rakenteista poliittiseen päätöksentekoon, asettaa kyseenalaiseksi yhteiskunnassa olemassa olevat esteet, eriarvoisuudet ja epäoikeudenmukaisuudet ja edistää muutoksia niissä rakenteissa, jotka pitävät ihmisiä marginalisoituneissa, osattomissa ja haavoittavissa asemissa.
Sosiaalityössä sosiaalityöntekijöiden tulisi tarjota kansalaisille luotettavaa informaatiota, hyvää kohtelua ja noudattaa yleisiä oikeusperiaatteita.
Anarkistien puolestaan tulisi vastustaa valtiollisen pakkovallan lisäksi myös korporativistista eli eturyhmien pakkovaltaa sekä rahavaltaa; plutokratiaa ja kleptokratiaa.
Nicolas Walterin mukaan anarkismin perusolemus, jota ilman se ei ole anarkismia on ihmisen toisen yli käyttämän ylivallan torjuminen.
Ei siis ylivallan mahdollistaminen ja oikeuttaminen "hyviin" tarkoitusperiin vetoamalla.
Anarkismi ei ole korruptoituneen lastensuojelukoneiston käyttöön kuohittua kevytkapinaa tai sanamagiaa.
Moralistiset virhepäätelmät tai ammatillinen edunvalvonta eivät ole anarkismia tai sosiaalityötä
Anarkistisossujen TikTok-analyysi Eerikan kuolemasta on kelvoton yritys valjastaa tragedia sosiaalityön lisäresurssivaateiden ja edunvalvonnan käyttöön.
Anarkistisossut ovat esittäneet valheellisia väitteitä myös kansalaisia kiristämällä ja pakottamalla aikaansaatujen huostaanottojen "vapaaehtoisuudesta".
Erityisen tympeää on, että "anarkistisossut" ovat varastaneet ja kääntäneet päälaelleen Charles Guzzettan ja Mikko Mäntysaaren rettelöitsevän sosiaalityön käsitteen tarkoittamaan epäkohtia ja konsensusta seppelöitsevää työtä.
Guzzettan mukaan sosiaalityöntekijä ei saanut olla työkalu, jota järjestelmä saattoi käyttää sokeana vasarana vaan ammatillisuuden kielteisten puolien tunnistaja, joka epäkohdan havaitsemisen jälkeen uskalsi toimia asiakkaan puolesta sillä rajalla, missä pidättäminenkin voi olla mahdollista.
Rettelöitsevä sosiaalityö ei voi olla ammatillisuuden kielteisten puolien salaamista ja poisselittelyä tai asiakkaita alistavan järjestelmän imagon kiillotusta työajalla ja veronmaksajien rahoilla.
Samat työntekijät esiintyvät sijaishuollon edunvalvontajärjestö Pesäpuu ry:n videolla esittämässä moralistisia virhepäätelmiä lastensuojelusta.
Harvoin törmää opetusvideoon, jossa lähes jokainen väittämä on valheellinen.
Kysyä voi myös, miksi puolueettomina esiintyvät sosiaalityöntekijät kokevat yhteistyö- ja kasvatuskumppanikseen sijaishuollon etujärjestön?
Videolla näkyvä tietämättömyys kentän ongelmista ja lukuisat riippumattoman tutkimustiedon vastaiset väittämät herättävät huolen sosiaalityön koulutuksen sisällöistä.
Leeni Ikonen kirjoittaa: "Ammattijärjestö Talentian olisi syytä olla huolissaan videolla esiintyvistä asiavirheistä, puhumattakaan naisten huonosta kielellisestä ilmaisusta.
Yltiöpositiiviset naiset videolla yrittävät kertoa ilmeisesti siitä, miten asioiden pitäisi olla lastensuojelussa.
Heidän tulisi selventää kuulijalle, että tämä video ehkä on tulevaisuuden visio.
Jotain on pahasti vialla, kun sosiaalityöntekijän yhteydenotto ihmisiin aikaansaa välittömän tarpeen juristipalveluille.
Erittäin huolestuttavaa on, että videolla esiintyvien naisten kohteena on ilmeisesti nuori ihminen tai lapsi (SOSSU ON SUA VARTEN).
Muutamia havaintoja videolla esitetyistä väitteistä:
-Ei tukitoimia (niin sanottuja) suunnitella perheen kanssa yhdessä. Nehän ovat käytännössä useimmiten pakkotoimia ja valvontaa.
-Ei asiakassuunnitelmaa tehdä perheen kanssa yhdessä. Mikäli se tehdään, se on jo ennakkoon laadittu sosiaalityöntekijän ja hänen ”verkostonsa” kanssa.
-Totta kai pitää pelätä lastensuojeluilmoitusta. Liikkeellä on liikaa valesosiaalityöntekijöitä ja koulutuksen saaneet eivät piittaa pääsääntöisesti laeista. Lopputulos voi olla ihan sattumankauppaa. Kannustan kuitenkin kaikkia hyvään yhteistyöhön virkamiesten kanssa.
-Huostaanotto ei useimmiten tarkoita turvaa ja hyväksyntää, vaan huomattavaa väkivallan ja syrjäytymisen riskiä.
"Lastensuojelun väärintoimimisen kulttuuriin kuuluu se, että sosiaalityöntekijät eivät huomioi lakien velvoitteita eivätkä halua noudattaa lakeja. Valvontaviranomaiset joutuvat kerta toisensa jälkeen kertomaan virkamiehille, mikä on lain sisältö.
Lakien väheksyminen vaarantaa sijoitettujen lasten edun, koska lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä ei tunnista lakiin kirjattua valvonnan velvoitetta. Kyse on asenneongelmasta, jota ei muuteta ”resurssien” lisäämisellä."
https://leeniikonen.fi/2021/03/16/totuus-on-tarua-ihmeellisempi/
https://leeniikonen.fi/2021/03/18/parasta-palvelua-reseptit-sadan-vuoden-takaa/
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/mita-mielta-on-lastensuojelun-ammatillisuudessa
Tiesitkö tämän lastensuojelusta? Puretaan lastensuojelun myyttejä!
Hyvä nimi, puhe tai tarkoitus ei vielä tarkoita hyvää käytäntöä.
Lastensuojelussa tutkimustietoa ei kerätä, käytetä eikä koeta tarpeelliseksi (Rosen 1994: Rousu 2007: Pekkarinen 2011: Finnila- Tuohimaa 2013: Heino 2018). Huostaanottojen syistä, seurauksista tai lasten oloista sijaishuollossa ei tiedetä. Edes sitä onnistuuko lastensuojelu useammin kuin epäonnistuu, ei tiedetä( Rousu 2021).
Lastensuojelun "avohuollon tukitoimet", joita tarjoaa yhä useammin sijaishuoltopalveluja myyvä järjestö tai yrittäjä eivät useinkaan ole perheiden tarpeiden mukaista apua vaan huostaanottojen pohjustusta.
Lapset ja nuoret kokevat, etteivät voi vaikuttaa lastensuojelussa itse omiin asioihinsa ( MLL:n palvelevan puhelimen vuosiraportit). Huostaanotot tehdään usein lasta ja perhettä kuulematta, lapsen tarpeita, läheissuhteita tai kulttuuritaustaa huomioimatta lapsen etua ja tarpeita vastaamattomaan ja pysyvyyttä tarjoamattomaan sijaishuoltopaikkaan liian kauaksi kotoa (Hiitola 2009; Pösö & Puustinen- Korhonen 2010; LSKL 2011;VTV 2012; LSKL 2013).
https://seura.fi/asiat/ajankohtaista/estherin-lapset-otettiin-huostaan-ilman-oikeaa-syyta-ja-huostaanoton-perusteet-osoitettiin-perattomiksi/
Sosiaalityöntekijät eivät pääsääntöisesti työskentele perheiden läheisverkoston kanssa. Eläköitynyt sosiaalityöntekijä, yli 50 vuotta lastensuojelun parissa mm. tukihenkilönä toiminut Raili Miettinen kertoo: "Kaikilla perheillä oli lähiverkostoa, mutta heitä ei otettu mukaan perheiden kanssa työskentelyyn.
Lähiverkostoa ei nähty perheen ja lapsen voimavarana vaan mielumminkin riesana, joka häiritsi lastensuojelun työtä."
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kuka-tayttaa-lastensuojelun-kriteerit-hyvasta-perheesta
Läheissijoituksia ei Suomessa käytetä juuri lainkaan, vaikka vuonna 2007 voimaan tullut lastensuojelulaki edellyttää sopivien perheiden etsimistä ensiksi lapsen lähipiiristä( Koisti-Auer 2014).
Kuntaliitto ( 2017, 2019 ) ja Valvira ovat moneen kertaan todenneet, että Suomessa lapsia huostaanotetaan pelkästään puuttuvien palvelujen takia. Jopa 85% lapsista jää ilman jotakin tarvitsemaansa palvelua ennen sijoitusta.
Sosiaalityöntekijää vastuutetaan vain puuttumatta jättämisestä, ei turhista huostaanotoista, joten oman selustan varmistamiseksi huostaanotto kannattaa mielummin tehdä kuin jättää tekemättä ( Roos, 2009). Johanna Hiitola huomasi yli 400 lapsen huostaanottoasiakirjat käsittävässä väitöskirjatutkimuksessaan, että huostaanottopäätöksiä määrittelee sosiaalityöntekijän käsitys perheen kunnollisuudesta mm. varallisuus.
Sijaishuoltopalveluja myyvät yritykset ja järjestöt saavat tehdä viranomaistyöksi tarkoitettuja arviointeja vanhemmuudesta ja jopa sijaishuollon tarpeesta (Kuntaliitto 2017: Talentia, 30 päivää /2018, 24:Järvi & Silfverberg, Longplay 2020 )
Perheillä ei ole mahdollisuutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin riippumattomassa tuomioistuimessa vaan huostaanotto- oikeudenkäynnit käydään käräjäoikeuksien sijaan hallinto- oikeuksissa, joissa tuomaroivat sosiaalityöntekijät.
Sijaishuoltopaikkojen valintaa eivät määritä lapsen tarpeet vaan hinta ja kuntien hankintasopimukset ( LSKL 2015).
Lapsille ja perheillä ei ole sananvaltaa sijaishuoltopaikkaan eikä niitä valita yhdessä heidän kanssaan.
Lastensuojeluilmoitus ja -asiakkuus vaikuttavat myös lasten ja perheiden tulevaan kohteluun ja asemaan palvelujärjestelmässä. Esim. äidin aiempaa lastensuojeluasiakkuutta on käytetty hänen oman lapsensa ainoana pakkotoimien ja sijoituksen perusteena ( Ikonen, 2013).
Lastensuojelun työntekijöiden kirjaamat mutudiagnoosit lasten ja vanhempien mielenterveydestä haittaavat ja jopa estävät käyvän hoidon ja myös somaattisten vaivojen hoidon terveydenhuollossa. Tom Arnkil ja Kai Alhanen arvioivat viranomaisten asiakkaille tekemien mutudiagnoosien motiiviksi keskinäisen yhteisöllisyyden lisäämisen: ”Kenties huoliluokittelu tarjoaa jonkinlaista yhteisöllistä liimaa; kukaties koetaan yhteisyyttä, kun päästään tekemään ja jakamaan "amatööridiagnooseja" huolikäsitteitä kääntäen, he arvioivat.”
Lastensuojelun työntekijöillä on oikeus ilman asiakkaan lupaa koota ja tutkia aiemmat jopa 120 vuotta arkistoitavat lastensuojelumerkinnät, irroitella niistä lauseita omiin tarkoituksiinsa ( Sillanpää, 2017, 56) ja kirjata uusia merkintöjä ilman, että kukaan tarkastaa merkintöjen oikeellisuutta.
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakirjat-osa-5-miten-tunnistaa-fabrikointi
Asiakkaalla ei ole oikeutta korjata virheellisiä merkintöjä, jotka mm. kootaan automaattisesti oikeudenkäynti- aineistoksi LASTA- lomakkeisiin lastenasiaintalomallissa. Aiheettomassakin rikosepäilyssä aiempi lastensuojeluasiakkuus on peruste joutua lastenasiaintalomallin mukaiseen asiakkaiden oikeusturvan vaarantavaan rikostutkintaan.
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tapausesimerkki-lastenasiaintalo-mallista-painajainen-perheessa
Tuore kouluterveyskysely vuodelta 2019 osoittaa sijaishuollossa elävien lasten kohtaavan kaltoinkohtelua, yksinäisyyttä, turvattomuutta ja väkivaltaa, merkittävästi enemmän verrattuna muihin lapsiin.
Sijaishuoltopaikat, joista puuttuu tutkimustieto ja valvonta ovat jo lähtökohtaisesti turvattomia ja muodostavat sijoitetuille moninkertaisen riskin paitsi monissa tutkimuksissa todetulle syrjäytymiselle myös seksuaaliselle ja muulle vakavalle väkivallalle ja mielenterveyshäiriöille verrattuna vanhempiensa kanssa asuviin lapsiin, joilla oli ennen sijoitusta samankaltaiset olot ( THL, 2010: THL 2017, 2019: YK : Word Report on Violence mm. 2006).
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/myos-sijaishuoltovakivalta-on-lahisuhdevakivaltaa-joka-vahingoittaa
Oikeusasiamiehet on kiinnittäneet huomiota siihen, että sosiaalityöntekijät eivät tunnu edes havaitsevan saati raportoivan puutteita sijaisperheissä.
40 vuotta lastensuojelussa toimineen Leeni Ikosen mukaan "vanhempien pyynnöistä huolimatta lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä ei useinkaan ryhdy toimiin lapsen suojaamiseksi kaltoinkohtelulta sijaishuollossa. Valitettavan usein myös lapsen oma pyyntö ohitetaan. Tämän lisäksi saatetaan rangaistustoimena rajoittaa lapsen ja vanhemman yhteydenpitoa tai siirtää lapsi kauemmas toiseen sijaishuoltopaikkaan.
Asiat eivät etene poliisitutkintaan tai tutkinnat saatetaan lopettaa. Poliisi soittaa sosiaalityöntekijälle, joka kertoo, ettei ole havainnut mitään. Poliisi saattaa soittaa lastenkotiin tai perhehoitajille, jotka vakuuttavat toimivansa asiallisesti."
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sijaisperheessa-pahoinpideltyjen-lasten-aiti-taistelkaa
Sijaisperheissä ja laitoksissa ei voi vierailla kuten tavallisissa kodeissa. Lastensuojeluun juurrutettu pahan sosiaalisen perimän oppi aiheuttaa sen, että sijoitettuja lapsia pyritään tietoisesti vieraannuttamaan sisaruksistaan ja suvustaan ( Ikonen 2013: Syvälä 2013: Koisti- Auer 2014).
Miksi anarkistisossut väittävät vierailuoikeuden toteutuvan senkin jälkeen kun ovat juuri kuulleet kokemusasiantuntijalta, kuinka sijaisperhe ei hyväksynyt hänen äitinsä parisuhdetta naisen kanssa eikä päästänyt äitiä kylään.
Vanhempien tapaamisaika typistyy usein vain kahdeksi tunniksi kuukaudessa. LSKL:n Samalla puolella- tutkimuksessa peräti 94% sosiaalityöntekijöistä rajoitti lasten ja vanhempien yhteydenpitoa huostaanotoissa, joiden yleisimmät syyt olivat LaskeTut- tutkimuksen mukaan vanhempien uupumus ja lasten koulunkäyntivaikeudet( THL, 2016, 7).
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelu-uskoo-yha-psykoanalyysiin-osa-1
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/miten-sosiaalinen-ongelma-periytetaan-osa-1
Oikeusasiamiesten raportit todistavat, että sijaishuollossa lapsilla ei pääsääntöisesti ole tietoa siitä miksi, milloin tai mihin heidät sijoitetaan, kuka heidän sosiaalityöntekijänsä on, miten hänet saa kiinni, mitkä lasten oikeudet ovat, mikä on laillista kohtelua tai mihin voi valittaa, mikäli lasta kaltoinkohdellaan sijaishuollossa. Sosiaalityöntekijät eivät tapaa lapsia säännöllisesti.
Eduskunnan oikeusasiamies on nostanut sijaishuollon riittämättömän valvonnan yhdeksi keskeiseksi suomalaiseksi perus- ja ihmisoikeusongelmaksi vuoden 2016 toimintakertomuksessaan.
Sosiaalityöntekijä on sidottu lapsen edun sijaan virkaansa ja usein lainvastaisia toimintakäytäntöjä harjoittavaan työnantajaansa ja työpaikkansa toimintakulttuuriin. Silloin kun hän työskentelee yksityiselle hän on sidottu yrityksen liikevoiton maksimointiin. Valtakunnallisesti noin 80 % on yksityistettyä sijaishuoltoa.
On irvokasta, että sijaishuollon keskitysleirien kapoiksi alennettujen sosiaalityöntekijöiden kapeille hartioille asetetaan heidän omalla suostumuksellaan anarkistin tai ihmeidentekijän viitta ja vastuu köyhien elämäntapavakoiluksi muuttuneen lastensuojelun julkisuuskuvan kiillottamisesta.
https://longplay.fi/jutut/vailla-virkavastuuta
Suurta osaa lastensuojelun diskursseista voi itsessään pitää vihapuheena. Orwellilaiselle psykokielelle ja huolipuheelle perustuvissa lastensuojelun koulutuksissa lähimmäisistä ja kanssaeläjistä harjoitellaan puhumaan "huono- osaisina" " riskiperheinä " ja traumojen ja ongelmien periyttäjinä, joista on lupa tehdä huoliluokituksia, riskiarvioita, diagnooseja ja rikosepäilyjä hatarin ja laittomin perustein.
Lastensuojelun toimintatavat täyttävät liian usein kiusaamisen kriteerit.
Lastensuojelussa provosointi, musta PR, doksaus ja maalittaminen ovat normaaleja toimintakäytäntöjä.
Lastensuojelun asiakkaita ei siis suinkaan häiritse lastensuojelun negatiivinen julkisuuskuva vaan lastensuojelun mielivalta ja ylisukupolvinen väärintoimimisen kulttuuri.
Ikonen kysyy aiheellisesti: Kuinka monen lastensuojelusta paenneen sosiaalityöntekijän paon syynä on se, ettei hän halua liittyä tähän kulttuuriin ja mielivallan hiljaiseen sopimukseen? Kuinka monen ihmisen tämä mielivallan sopimus on tuhonnut?
Perheen Suojelun Keskusliiton toiminnanjohtaja Anu Suomela laati 25 vuotta sitten yhä ajankohtaisen kannanoton silloisen lapsipoliittisen työryhmän linjauksiin.
"Kun hallinto tarkkailee itseään, nähdään ongelmien aiheuttajiksi hallintoalamaiset, vaikka ongelmana saattavat olla nimenomaan hallinnon interventiot kansalaisten elämään”.
Anarkistisossut- hanke onkin lähinnä voimakas argumentti sen puolesta, että lastensuojelun kehittämistä EI pidä jättää sosiaalityöntekijöille.
Kansalaiset kokemuksineen eivät näytä kelpaavan lastensuojelun työntekijöille ja päättäjille, jotka ovat ottaneet tehtäväkseen kansalaisten kokemusten mitätöinnin ja kansalaisten uudelleenkouluttamisen lastensuojelun oikeaan ajatteluun ja kokemiseen erilaisilla valistuskampanjoilla.
Pitääkö vaihtaa kansa vai työntekijät?
Lue myös:
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/valesossujen-valeasiakkaat
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/keiden-tarinat-kuulemme
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kiusaaminen-lastensuojelussa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/mita-vihapuhe-on
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/vihapuhe-sosiaalityossa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/vihapuhe-ja-kaytannot-tutkittava-puolueettomasti
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/vihapuhe-sosiaalityossa-ennen-ja-nyt
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-moniammatillinen-yhteistyo-muistuttaa-uskonnollista-aivopesua
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/sosiaalityon-sairastunut-ammatillisuusihanne
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/miksi-sosiaalityontekijat-eivat-valvo-sijaishuoltoa
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/valesossujen-valekirjaukset-sossun-sanoittamat-lastensuojeluilmoitukset
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakirjat-osa-4-fabrikoitu-asiakassuunnitelma
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/mayday-mayday-miksi-lastensuojelu-levittaa-moraalista-paniikkia-ja-vaaraa-tietoa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/vain-kaikista-kovimmat-selviytyvat-tarjotusta-avusta
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-perhepalvelut-selkokielella
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lapsen-etu-ei-toteudu-lastensuojelussa-eika-hallinto-oikeuksissa
https://leeniikonen.fi/2021/02/25/nolo-strategia/
https://leeniikonen.fi/2021/03/10/hiekkalaatikolla-on-kiva-olla/
https://leeniikonen.fi/2021/05/01/kiihottaminen-kansanryhmaa-vastaan/
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/professori-featherstone-sosiaalityo-on-epahumaania
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/professori-morris-sosiaalityo-tuottaa-turhia-tutkimuksia-ja-riskileimoja-haavoittuvissa-oloissa-elaville-perheille
#anarkistisossut #YLE #MaijaHaapala #CamillaJokela #lapsibisnes #sijaishuollonedunvalvonta #tiesitkötämänlastensuojelusta
#Lastensuojelunkeskusliitto #LSKL #edunvalvontajargon #sosiaalityöntekijälisäys # resurssipula #NewYorkinmalli #onnistumisentekijät #pseudopalvelut
#osallisuus #osallistuminen #LAPEhanke #lastensuojelunkokemusasiantuntija
#PerheetKeskiöön #ACE #Lastenasiaintalo #Lastensuojelunkehittäminen
#valvonta #Lastensuojelun perhepalvelut #avohuollontukitoimet #Varpu #Varhainenpuuttuminen #Lastensuojelunarviointi #kokemusasiantuntijuus
#Pesäpuu #Nuortenystävät #PelastakaaLapset #SOS-lapsikylä #Kasper #monimuotoisetperheet #Perhehoitoliitto #Talentia
#Riskiperheet #Riskiarviointi #CAP #Lastensuojelun perhepalvelut #avohuollontukitoimet #Varhainenpuuttuminen #Lastensuojelunarviointi
RSS Feed
