Kuvanveistäjä Jani Rättyän Turun Lakkatien lastenkodille tekemässä Freedom- teoksessa tyylitellyt lintuhahmot lentävät ahtaasta laitosikkunasta vapauteen. Toisin on todellisuudessa.
Turku on yksi Suomen laitosvaltaisimpia kaupunkeja. Se ei näytä saavan kuriin sen paremmin Kupittaan väärinkäytöksiä kuin laitosvaltaisen lastensuojelunsa mielivaltaa ja alati kohoavia kustannuksia.
Turun seudun lastensuojelulla ja laitoksilla on paha maine
Turun pelätyimpiä lastensuojelulaitoksia lienee nykyisin lastensuojelupalveluiden edelläkävijäksi itseään mainostava Lausteen perhekuntoutuskeskus, jota käsitellään mm. Varastettu- lapsuus dokumentissa.
Laitoksen historiaan kuuluivat ankara simputus, seksuaalinen väkivalta ja raa´at pahoinpitelyt. Lausteella, Kulhossa, Käyrässä tai Suvilinnassa Turun seudulla asuneiden sijoitettujen kokemuksista voi lukea Vuoden tiedekirjaksi viime vuonna valitusta Yhteiskunnan Tahra- teoksesta.
Kirjoittajien mukaan koulukodit voidaan nähdä osana valtiollisen uusrasismin järjestelmää. Siihen sisältyy mm. biologisiin ja yhteiskuntatieteellisiin käsitteisiin ja teorioihin perustuvia alistavia käytäntöjä, jotka kohdistuvat alhaisessa sosiaalisessa asemassa oleviin ryhmiin. Koulukoteja ja niissä vallinneita sorron ja alistuksen muotoja on perusteltu rotuopillisin ja sosiaalidarwinistisin ajatuksin, ja laitoksiin sijoitetuista valtaosa on kuulunut yhteiskunnan alaluokkaan, joihin on suhtauduttu kuin alempirotuisiin.
Huostaanotto on ollut yhteiskunnan tapa pitää kontrollissa huono-osaisimpia ja tuottaa heidän avullaan varoittavia esimerkkejä siitä, mitä normien rikkomisesta seuraa. Niin lapsia ja nuoria kuin heidän vanhempiaan on katsottu patologisoivasta näkökulmasta. Heidän valvontaansa, kontrolloimistaan ja eristämistään on perusteltu mm. kasvatustieteellisillä ja psykologisilla teorioilla. Koulukodit ovat osaltaan uusintaneet yhteiskunnan sosiaalista jakautuneisuutta.
Turun seudun nykyinen lastensuojelu on päässyt otsikoihin mm. Huostaanotetut Lainvastaisesti - HOL ry:n perustaneen Ani Leikoniemen kohtelun, venäläis-suomalaisen Robert Rantalan sijoituksen, Jorma Heikkisen valheellisen rikossyytteen, suurperheen vanhemmalle tehtaillun valheellisen rikossyytteen ja Huostaanotettu bisnes- dokumentin ansiosta.
Hämmentävää Turun seudun lastensuojelun fabrikoimissa rikossyytteissä ja muissa epäilyissä on sosiaalityöntekijöiden tarve leimata vanhempia seksuaalisesti poikkeaviksi. Insestikortti on kovassa käytössä ja yhdessä tapauksessa äidin kaikki miespuoliset tutut, jopa hänen oma veljensä oli virheellisesti kirjattu äidin ”miesystäviksi”.
Olisi kiinnostavaa tietää onko Turun seudun sosiaalityöntekijöitä koulutettu viime vuosina johonkin vanhemmuutta patologisoivaan ja helposti vääriä positiivisia löydöksiä tuottavaan psykoanalyysipohjaiseen orientaatioon esim. perheterapiaan, kehoterapiaan tai traumaterapiaan? Vai onko valheellinen insestiepäily, jonka syytetty saa kuulla pahimmillaan vasta oikeuskäsittelyssä vain helppo tapa oikeuttaa rajoitustoimet ja pelata lapsen läheiset pois huostaanoton tieltä?
Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastoissa on oltu huolissaan vanhempien oikeusturvasta huostaanottotilanteissa: vanhemmat eivät saa aina edes perusteluja huostaanotolle.
– Asiakkaat eivät saa asianmukaisia päätöksiä asianmukaisessa ajassa. Tämä tietysti vaarantaa ihan suoraan heidän oikeusturvaansa, sanoo Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ylitarkastaja Aija Ström. Joskus vanhemmat saavat selville huostaanoton syyt vasta hallinto-oikeudessa.
Lastensuojelun kustannukset räjähtivät
Kuusikkokuntien eli kuuden suurimman kaupungin 2015 vertailuraportin mukaan lastensuojelun kustannukset nousivat Turussa 5,9 prosenttia – deflatoidut kustannukset 5,1 prosenttia – kun muissa kaupungeissa kustannukset laskivat.
Turku käytti vuonna 2014 lastensuojeluun lähes 43,6 miljoonaa euroa. Kustannukset jokaista 0–20-vuotiasta kohden olivat vertailukaupunkien korkeimmat, 1 219 euroa.
Avohoitoon käytetään vähemmän rahaa kuin muissa kaupungeissa. Turussa osuus oli 15,5 prosenttia, muualla 20–29,8 prosenttia.
Sijoitusten osuus kokonaiskustannuksista on Turussa 84,5 prosenttia eli selvästi korkeampi kuin muissa suurissa kaupungeissa. Laitoshoito aiheuttaa suurimmat kustannukset kaikissa kaupungeissa.
Kustannukset nousivat siitä huolimatta, että asiakasmäärä väheni 2,1 prosenttia ja avohuollon uusien asiakkaiden määrä laski 5,8 prosenttia.
Turku erottuu joukosta myös siinä, että lastensuojeluilmoitusten määrä on ollut nousussa. Muissa suurissa kaupungeissa ilmoitusten määrä laski. Kolme neljästä ilmoituksesta on viranomaisten tekemä. 16–17-vuotiaista turkulaisista 18,0 prosenttia eli lähes viidennes oli lastensuojeluilmoituksen kohteena vuonna 2014. Osuus on selvästi korkeampi kuin muissa kaupungeissa.
Turku on ollut laitoshoitovaltainen kaupunki ja on edelleen. Laitoshoidon osuus lastensuojelun hoitovuorokausista on kuusikkokuntien selvästi korkein, 58,1 prosenttia. Turussa sijoitettuna oli 21,1 prosenttia lastensuojelun asiakkaista. Osuus on suurten kaupunkien korkein.
Turussa korostuvat sijaishuolto ja laitoshoito
Turun lastensuojelussa lisääntyivät räjähdysmäisesti sekä huostaanottojen määrä että kulut.
Lokakuun Liikkeen tietojen mukaan sijoitusten määrä on ampaissut jälleen nousuun koko maassa. Lisääntyneitä sijoituksia tuottavat mm. ennaltaehkäisevän työn, tarpeenmukaisten avohuollon tukitoimien ja toimivien valitusreittien puute, lastensuojeluperheiden heikko oikeusturva, usko tutkimattoman ja valvomattoman sijaishuollon palvelulupauksiin ja poislähettämisen kulttuuri.
Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila on kummastellut lastensuojelun ja psykiatrisen hoidon suhdetta, joka on mennyt Kurttilan mukaan sekaisin:
- Lastensuojelussa on havaittu toimintatapa, jossa huostaanotetun lapsen sijoituspaikaksi on toivottu psykiatrista sairaalaa, vaikka lapsella ei ole psykiatrista sairaalahoitoa edellyttävää mielenterveyden häiriötä.
- Sijaishuoltoon ohjataan väärin perustein lapsia, joilla on psykiatrista hoitoa vaativa ongelma, mutta ei lastensuojelun tarvetta.
Tutkimusjohtaja Petri Virtasen ja rehtori Taru Pätärin mukaan Turusta puuttuu toimiva matalan kynnyksen -malli. Lastensuojelutyö on edelleen jaettu omiin yksiköihinsä puhelinaikoineen ja pitkine ajanvarausjonoineen. Sosiaalihuoltolain muutoksesta huolimatta käytännön lastensuojelutyö vaikuttaa edelleen olevan vanhojen toimintakäytäntöjen vankina. Nykyisistä toimintatavoista – joiden vaikuttavuudesta ei ole välttämättä takeita – ei haluta luopua.
Omalle tyttärelleen Turun lastensuojelusta apua hakenut Taru Pätäri on turkulainen opettaja ja rehtori, jota kollegat, vanhemmat ja oppilaat kehuvat. Kunnallispolitiikassa häntä pidetään ”maailmanparantajana”, joka ei hymistele.
– Minusta Turussa ei ole lainkaan ennaltaehkäisevää lastensuojelua. Ennaltaehkäisevä työ tarkoittaa, että ennen kuin – ei vasta kun.
Pätärin mielestä hänen oma lastensuojeluprosessinsa oli erittäin rankka ja liian pitkä. Hän kokee, ettei lastensuojelussa tapahtunut ensin mitään ja sitten kun raskas koneisto pyörähti liikkeelle, perhe jäi sen rattaisiin.
– Minua pelottaa, saanko tytärtäni enää takaisin. Lastensuojelussa työntekijät vaihtuvat ja uusi voi nähdä tilanteen aina toisin.
Hän toivoo, että lastensuojelussa painopiste olisi prosessin alkupäässä eli perhe saisi apua nopeasti ja riittävästi. Silloin voitaisiin välttyä yhteiskunnalle kalliilta huostaanotoilta, jotka jättävät arpensa niin lapseen kuin vanhempiin. Niin ei käynyt ainakaan heidän tapauksessaan.
Avi on antanut Turulle huomautuksen lastensuojelun määräaikojen viiveistä.
Laiton vallankäyttö ja hallinto- oikeusmenettely kasvattavat huostaanottojen määrää
Perheiden puolustaja- palkinnon vuonna 2016 saanut lastensuojelujuristi Outi Mannonen toteaa, että lastensuojelu noudattaa heikosti lakia. Väärin perustein ja mielivaltaisesti tehtyjä kiireellisiä sijoituksia on yllättävän runsaasti, hän väittää.
Lastensuojeluasioita pitkään käsitelleet Mannonen ja varatuomari Leeni Ikonen kertoivat Turun Sanomissa, että sosiaalityössä noudatetaan liikaa mutu-tuntumaa. Varsinkaan vanhemmat sosiaalityöntekijät eivät tunne lakia kunnolla.
– Sosiaalityöntekijän pitäisi tuntea edes lastensuojelulaki, sosiaalihuoltolaki ja hallintolaki. Nämä lait muodostavat loppuen lopuksi aika suppean alueen. Huomaan työssäni, että moni ei tunne edes osaa näistä, Ikonen sanoo.
Molemmat juristit kritisoivat vuonna 2008 voimaan tullutta lastensuojelulakia, joka heidän mukaansa vei sosiaalityöntekijän vallan huippuunsa. Ilman lapsi- ja perhevaikutusten selvittämistä suunniteltuun lastensuojelulakiin koottiin kaikki sellaiset asiat ja toimenpiteet, joiden jo ennakkoon voitiin arvioida tuottavan vakavia ongelmia; varhainen puuttuminen, asiantuntijavallan lisääminen, lastenpsykiatriset tiimit ja heikko oikeuslaitos.
Juristit kritisoivat voimakkaasti lastensuojelutuomioistuimena toimivaa hallinto-oikeutta, jossa ei ole käytössä tosiseikkaselvittelyä eikä näytönarviointia. Huostaanoton perusteluksi voivat heidän mukaansa riittää sosiaalityöntekijöiden tekemät asiakaskirjaukset.
Heikoimmillaan hallinto-oikeuden päätöksiin poimitaan sellaisenaan ote lastensuojelun kirjauksista. Turun hallinto-oikeuden asiantuntijajäsen professori Leo Nyqvist kertoi 30 päivää -lehdessä toimittajalle hallinto-oikeustyöskentelystä: ”Vaikka voisi sanoa, ettei intuitiivinen näkökulma ole kovin ammatillinen, jollakin tavalla se painottuu. Olisiko tämä sitä hiljaista tietoa, jota on vaikea sanoittaa.”
Juristien mielestä lastensuojeluasiat pitäisi käsitellä käräjäoikeuksissa.
– Käräjäoikeudessa väitteitä esittävän tulee näyttää väitteensä toteen. Hallinto-oikeudessa todistustaakka on perheellä, ei huostaanottoa hakevalla viranomaisella, Ikonen perustelee.
Varatuomari Outi Mannosen mielestä lastensuojelutyöntekijät saavat tietoja liian helposti, vaikka heillä ei ole ammattitaitoa ymmärtää tiedon, esimerkiksi lääketieteellisen diagnoosin, merkitystä.
”Nuorelle luvataan, että terapeutti on vaitiolovelvollinen. Häneltä salataan, että vieras sosiaalityöntekijä voi saada kaikki luottamukselliset asiakaskirjaukset käsiinsä ja koota niistä perusteita huostaanotolle. Oikeuden istunnoissa nuoren salaisuuksia käsitellään vanhempien ja ulkopuolisten kuullen. Luuletteko, että hän enää uskoutuu vieraalle?”
Mannosen mukaan sosiaalityöntekijät vuotavat usein hoitotahoille oletuksiaan asiakkaastaan näiden selän takana: "Jotkut lääkärit kirjaavat sosiaalityöntekijän luulot faktoina asiakkaan papereihin eteenpäin siten, että asiakas ei sitä tiedä eikä siksi osaa korjata virheellisiä tietoja. Arat asiat ja katteettomat luulot leviävät.”
Myös pitkään alalla toimineen sosiaalityöntekijän Niina Nurmelan mukaan sosiaalityössä tapahtuu laitonta vallankäyttöä.
Nurmela kertoo, että asiakasta kyykytetään esimerkiksi pimittämällä hänestä tehtyjä merkintöjä.
Laitonta vallankäyttöä harjoitetaan myös siten, että asiakkaalta ei tarkisteta asioiden todellista laitaa, vaan sosiaalityöntekijä tekee omia tulkintojaan perheen tilanteesta.
Nykyään sosiaalityötä Turun yliopistossa opettavan Nurmelan mielestä sosiaali-, terveys- ja kasvatusaloilla työskentelee ihmisiä, joiden ei pitäisi olla ihmissuhdealoilla töissä.
– Tämä on fakta, mutta sitä ei uskalleta sanoa ääneen.
Turussa vastustetaan laitoshoidon vähentämistä
Turun kaupungilla on yhdeksän kaupungin omaa lastenkotia, joista seitsemän on pitkäaikaisyksikköä ja kaksi vastaanottoyksikköä. Yksiköt ovat Mäntymäen perhekeskus, Pienten lasten vastaanottokoti, Lakkatien erityislastenkoti, Puolukkatien lastenkoti, Luostarinkadun lastenkoti, Makslankadun lastenkoti, Moikoisten lastenkoti, Vakka-Suomentien lastenkoti ja Virusmäentien lastenkoti.
Lisäksi Turun seudulla toimii lukuisia yksityisiä lastensuojelulaitoksia.
Lastensuojelun laitoshoidon vähentäminen on kohdannut Turussa ankaraa vastustusta erityisesti Vasemmistoliiton taholta vaikka työläiskaupunki Imatran ihme toteutui nimenomaan lastensuojelun laitospaikkoja vähentämällä ja ennaltaehkäisyyn panostamalla.
Imatralla vuosittainen huostaanottojen määrä on laskenut. Imatran kaupunki on myös saanut merkittäviä rahallisia säästöjä panostamalla ennaltaehkäisevään työhön, jonka ansiosta erittäin kallis laitoshoito on vähentynyt.
Vuonna 2009 Imatralla huostaanotetuista lapsista 40 prosenttia oli laitoshoidossa. Nyt heistä on laitoksissa 33 prosenttia.
Think Child Safe- kampanjan mukaan laitoksissa elävistä kahdeksasta miljoonasta lapsesta 80 %:lla on elossa oleva vanhempi tai sukulainen, jonka luona lapsi voisi saada parempaa huolenpitoa ja turvaa kuin laitoksessa -murto- osalla laitoshuollon hinnasta. Kampanja varoittaa kansalaisia tekemästä lahjoituksia lasten laitoshoitoon koska laitosten liiketoiminnan tukeminen tuottaa hajonneita perheitä ja asettaa lapsia riskiolosuhteisiin.
Save the Children- järjestön mukaan laitokset ovat usein turvattomia lapsille ja altistavat heitä laiminlyönneille, väkivallalle ja seksuaaliselle hyväksikäytölle, joka jää usein raportoimatta ja vaille seuraamustoimia. Pitkäaikaisen laitoshoidon seurauksena nuorilla ilmenee usein sopeutumisvaikeuksia, kodittomuutta, työttömyyttä, masennusta, rikollisuutta ja korkeita itsemurhalukuja. YK ei enää suosita pienten lasten sijoittamista laitoshoitoon lainkaan.
Miksi Turku haluaa haluaa tutkimustiedosta ja YK:n suosituksista huolimatta panostaa huostaanottoihin ja lasten laitoshoitoon?
Lastensuojeluperheiden tukea Turun seudulla kehittää Huostaanotetut Lainvastaisesti-HOL ry:n lisäksi Pelastakaa Perheet ry :https://pelastakaaperheet.wordpress.com/yhdistys/
Tietoja koulukodeista:
http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Koulukodit_ja_kasvatuslaitokset
Lue myös:
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/vaiettu-kampanja-laitoshoidon-vaaroista
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakkuus-estaa-avun-saamisen
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kaltoinkohtelu-sijaishuollossa-jatkuu-kuntien-jarjestojen-ja-rayn-tuella
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-tyomenetelmat-2-laiton-sijoitus-huostaanotto
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/talous-iii-vanhemmuudenarviointi-kasvavana-bisneksena
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/yksi-syrjaytetty-nuori-tuottaa-syrjayttajilleen-miljoonan
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/miten-estaa-kaltoinkohtelua-lastensuojelulaitoksissa
http://www.lokakuunliike.com/j-p-roosin-blogi/sijaishuolto-viimeinen-laitosten-linnake
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/noitaroviot-roihuavat-edelleen
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/sijaishuollon-korruptoitunut-kehitysapu-lopetettava-lapsia-autettava-osana-perhetta
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/banaali-paha-piiloutuu-byrokratiaan
http://www.lokakuunliike.com/elena-maria-uusitalon-blogi/huolia-turussa
http://www.lokakuunliike.com/henri-auteron-blogi/hyva-hallinto-ja-turun-virkamiesketkut
http://www.lokakuunliike.com/leeni-ikosen-blogi/turun-lastensuojeluillassa-95-julkistetaan-vuoden-vieraannuttaja-viel-ehtii-vastata-kyselyyn
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lapsi-voi-paatya-sijoitukseen-vahingossa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/perusturvakuntayhtyma-akselille-taytantoonpanomaarays-avilta-pidennetty-oppivelvollisuus-ei-siirra-perusopetuksen-aloittamista-vuodella
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tukiperhe-voi-muuttua-akkia-sijaisperheeksi
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-ja-psykiatrian-mielivalta-on-samankaltaista
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sumuverhopalkinto-salailukulttuurin-edistamisesta-turun-psykiatrisille-palveluille
http://www.lokakuunliike.com/perheeni-tarina/sinivalkoinen-painajainen-osa-ii-ihme-ja-kumma
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelu-milapro-lapsibisnesryppaan-asiakashankkijana
Turku on yksi Suomen laitosvaltaisimpia kaupunkeja. Se ei näytä saavan kuriin sen paremmin Kupittaan väärinkäytöksiä kuin laitosvaltaisen lastensuojelunsa mielivaltaa ja alati kohoavia kustannuksia.
Turun seudun lastensuojelulla ja laitoksilla on paha maine
Turun pelätyimpiä lastensuojelulaitoksia lienee nykyisin lastensuojelupalveluiden edelläkävijäksi itseään mainostava Lausteen perhekuntoutuskeskus, jota käsitellään mm. Varastettu- lapsuus dokumentissa.
Laitoksen historiaan kuuluivat ankara simputus, seksuaalinen väkivalta ja raa´at pahoinpitelyt. Lausteella, Kulhossa, Käyrässä tai Suvilinnassa Turun seudulla asuneiden sijoitettujen kokemuksista voi lukea Vuoden tiedekirjaksi viime vuonna valitusta Yhteiskunnan Tahra- teoksesta.
Kirjoittajien mukaan koulukodit voidaan nähdä osana valtiollisen uusrasismin järjestelmää. Siihen sisältyy mm. biologisiin ja yhteiskuntatieteellisiin käsitteisiin ja teorioihin perustuvia alistavia käytäntöjä, jotka kohdistuvat alhaisessa sosiaalisessa asemassa oleviin ryhmiin. Koulukoteja ja niissä vallinneita sorron ja alistuksen muotoja on perusteltu rotuopillisin ja sosiaalidarwinistisin ajatuksin, ja laitoksiin sijoitetuista valtaosa on kuulunut yhteiskunnan alaluokkaan, joihin on suhtauduttu kuin alempirotuisiin.
Huostaanotto on ollut yhteiskunnan tapa pitää kontrollissa huono-osaisimpia ja tuottaa heidän avullaan varoittavia esimerkkejä siitä, mitä normien rikkomisesta seuraa. Niin lapsia ja nuoria kuin heidän vanhempiaan on katsottu patologisoivasta näkökulmasta. Heidän valvontaansa, kontrolloimistaan ja eristämistään on perusteltu mm. kasvatustieteellisillä ja psykologisilla teorioilla. Koulukodit ovat osaltaan uusintaneet yhteiskunnan sosiaalista jakautuneisuutta.
Turun seudun nykyinen lastensuojelu on päässyt otsikoihin mm. Huostaanotetut Lainvastaisesti - HOL ry:n perustaneen Ani Leikoniemen kohtelun, venäläis-suomalaisen Robert Rantalan sijoituksen, Jorma Heikkisen valheellisen rikossyytteen, suurperheen vanhemmalle tehtaillun valheellisen rikossyytteen ja Huostaanotettu bisnes- dokumentin ansiosta.
Hämmentävää Turun seudun lastensuojelun fabrikoimissa rikossyytteissä ja muissa epäilyissä on sosiaalityöntekijöiden tarve leimata vanhempia seksuaalisesti poikkeaviksi. Insestikortti on kovassa käytössä ja yhdessä tapauksessa äidin kaikki miespuoliset tutut, jopa hänen oma veljensä oli virheellisesti kirjattu äidin ”miesystäviksi”.
Olisi kiinnostavaa tietää onko Turun seudun sosiaalityöntekijöitä koulutettu viime vuosina johonkin vanhemmuutta patologisoivaan ja helposti vääriä positiivisia löydöksiä tuottavaan psykoanalyysipohjaiseen orientaatioon esim. perheterapiaan, kehoterapiaan tai traumaterapiaan? Vai onko valheellinen insestiepäily, jonka syytetty saa kuulla pahimmillaan vasta oikeuskäsittelyssä vain helppo tapa oikeuttaa rajoitustoimet ja pelata lapsen läheiset pois huostaanoton tieltä?
Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastoissa on oltu huolissaan vanhempien oikeusturvasta huostaanottotilanteissa: vanhemmat eivät saa aina edes perusteluja huostaanotolle.
– Asiakkaat eivät saa asianmukaisia päätöksiä asianmukaisessa ajassa. Tämä tietysti vaarantaa ihan suoraan heidän oikeusturvaansa, sanoo Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ylitarkastaja Aija Ström. Joskus vanhemmat saavat selville huostaanoton syyt vasta hallinto-oikeudessa.
Lastensuojelun kustannukset räjähtivät
Kuusikkokuntien eli kuuden suurimman kaupungin 2015 vertailuraportin mukaan lastensuojelun kustannukset nousivat Turussa 5,9 prosenttia – deflatoidut kustannukset 5,1 prosenttia – kun muissa kaupungeissa kustannukset laskivat.
Turku käytti vuonna 2014 lastensuojeluun lähes 43,6 miljoonaa euroa. Kustannukset jokaista 0–20-vuotiasta kohden olivat vertailukaupunkien korkeimmat, 1 219 euroa.
Avohoitoon käytetään vähemmän rahaa kuin muissa kaupungeissa. Turussa osuus oli 15,5 prosenttia, muualla 20–29,8 prosenttia.
Sijoitusten osuus kokonaiskustannuksista on Turussa 84,5 prosenttia eli selvästi korkeampi kuin muissa suurissa kaupungeissa. Laitoshoito aiheuttaa suurimmat kustannukset kaikissa kaupungeissa.
Kustannukset nousivat siitä huolimatta, että asiakasmäärä väheni 2,1 prosenttia ja avohuollon uusien asiakkaiden määrä laski 5,8 prosenttia.
Turku erottuu joukosta myös siinä, että lastensuojeluilmoitusten määrä on ollut nousussa. Muissa suurissa kaupungeissa ilmoitusten määrä laski. Kolme neljästä ilmoituksesta on viranomaisten tekemä. 16–17-vuotiaista turkulaisista 18,0 prosenttia eli lähes viidennes oli lastensuojeluilmoituksen kohteena vuonna 2014. Osuus on selvästi korkeampi kuin muissa kaupungeissa.
Turku on ollut laitoshoitovaltainen kaupunki ja on edelleen. Laitoshoidon osuus lastensuojelun hoitovuorokausista on kuusikkokuntien selvästi korkein, 58,1 prosenttia. Turussa sijoitettuna oli 21,1 prosenttia lastensuojelun asiakkaista. Osuus on suurten kaupunkien korkein.
Turussa korostuvat sijaishuolto ja laitoshoito
Turun lastensuojelussa lisääntyivät räjähdysmäisesti sekä huostaanottojen määrä että kulut.
Lokakuun Liikkeen tietojen mukaan sijoitusten määrä on ampaissut jälleen nousuun koko maassa. Lisääntyneitä sijoituksia tuottavat mm. ennaltaehkäisevän työn, tarpeenmukaisten avohuollon tukitoimien ja toimivien valitusreittien puute, lastensuojeluperheiden heikko oikeusturva, usko tutkimattoman ja valvomattoman sijaishuollon palvelulupauksiin ja poislähettämisen kulttuuri.
Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila on kummastellut lastensuojelun ja psykiatrisen hoidon suhdetta, joka on mennyt Kurttilan mukaan sekaisin:
- Lastensuojelussa on havaittu toimintatapa, jossa huostaanotetun lapsen sijoituspaikaksi on toivottu psykiatrista sairaalaa, vaikka lapsella ei ole psykiatrista sairaalahoitoa edellyttävää mielenterveyden häiriötä.
- Sijaishuoltoon ohjataan väärin perustein lapsia, joilla on psykiatrista hoitoa vaativa ongelma, mutta ei lastensuojelun tarvetta.
Tutkimusjohtaja Petri Virtasen ja rehtori Taru Pätärin mukaan Turusta puuttuu toimiva matalan kynnyksen -malli. Lastensuojelutyö on edelleen jaettu omiin yksiköihinsä puhelinaikoineen ja pitkine ajanvarausjonoineen. Sosiaalihuoltolain muutoksesta huolimatta käytännön lastensuojelutyö vaikuttaa edelleen olevan vanhojen toimintakäytäntöjen vankina. Nykyisistä toimintatavoista – joiden vaikuttavuudesta ei ole välttämättä takeita – ei haluta luopua.
Omalle tyttärelleen Turun lastensuojelusta apua hakenut Taru Pätäri on turkulainen opettaja ja rehtori, jota kollegat, vanhemmat ja oppilaat kehuvat. Kunnallispolitiikassa häntä pidetään ”maailmanparantajana”, joka ei hymistele.
– Minusta Turussa ei ole lainkaan ennaltaehkäisevää lastensuojelua. Ennaltaehkäisevä työ tarkoittaa, että ennen kuin – ei vasta kun.
Pätärin mielestä hänen oma lastensuojeluprosessinsa oli erittäin rankka ja liian pitkä. Hän kokee, ettei lastensuojelussa tapahtunut ensin mitään ja sitten kun raskas koneisto pyörähti liikkeelle, perhe jäi sen rattaisiin.
– Minua pelottaa, saanko tytärtäni enää takaisin. Lastensuojelussa työntekijät vaihtuvat ja uusi voi nähdä tilanteen aina toisin.
Hän toivoo, että lastensuojelussa painopiste olisi prosessin alkupäässä eli perhe saisi apua nopeasti ja riittävästi. Silloin voitaisiin välttyä yhteiskunnalle kalliilta huostaanotoilta, jotka jättävät arpensa niin lapseen kuin vanhempiin. Niin ei käynyt ainakaan heidän tapauksessaan.
Avi on antanut Turulle huomautuksen lastensuojelun määräaikojen viiveistä.
Laiton vallankäyttö ja hallinto- oikeusmenettely kasvattavat huostaanottojen määrää
Perheiden puolustaja- palkinnon vuonna 2016 saanut lastensuojelujuristi Outi Mannonen toteaa, että lastensuojelu noudattaa heikosti lakia. Väärin perustein ja mielivaltaisesti tehtyjä kiireellisiä sijoituksia on yllättävän runsaasti, hän väittää.
Lastensuojeluasioita pitkään käsitelleet Mannonen ja varatuomari Leeni Ikonen kertoivat Turun Sanomissa, että sosiaalityössä noudatetaan liikaa mutu-tuntumaa. Varsinkaan vanhemmat sosiaalityöntekijät eivät tunne lakia kunnolla.
– Sosiaalityöntekijän pitäisi tuntea edes lastensuojelulaki, sosiaalihuoltolaki ja hallintolaki. Nämä lait muodostavat loppuen lopuksi aika suppean alueen. Huomaan työssäni, että moni ei tunne edes osaa näistä, Ikonen sanoo.
Molemmat juristit kritisoivat vuonna 2008 voimaan tullutta lastensuojelulakia, joka heidän mukaansa vei sosiaalityöntekijän vallan huippuunsa. Ilman lapsi- ja perhevaikutusten selvittämistä suunniteltuun lastensuojelulakiin koottiin kaikki sellaiset asiat ja toimenpiteet, joiden jo ennakkoon voitiin arvioida tuottavan vakavia ongelmia; varhainen puuttuminen, asiantuntijavallan lisääminen, lastenpsykiatriset tiimit ja heikko oikeuslaitos.
Juristit kritisoivat voimakkaasti lastensuojelutuomioistuimena toimivaa hallinto-oikeutta, jossa ei ole käytössä tosiseikkaselvittelyä eikä näytönarviointia. Huostaanoton perusteluksi voivat heidän mukaansa riittää sosiaalityöntekijöiden tekemät asiakaskirjaukset.
Heikoimmillaan hallinto-oikeuden päätöksiin poimitaan sellaisenaan ote lastensuojelun kirjauksista. Turun hallinto-oikeuden asiantuntijajäsen professori Leo Nyqvist kertoi 30 päivää -lehdessä toimittajalle hallinto-oikeustyöskentelystä: ”Vaikka voisi sanoa, ettei intuitiivinen näkökulma ole kovin ammatillinen, jollakin tavalla se painottuu. Olisiko tämä sitä hiljaista tietoa, jota on vaikea sanoittaa.”
Juristien mielestä lastensuojeluasiat pitäisi käsitellä käräjäoikeuksissa.
– Käräjäoikeudessa väitteitä esittävän tulee näyttää väitteensä toteen. Hallinto-oikeudessa todistustaakka on perheellä, ei huostaanottoa hakevalla viranomaisella, Ikonen perustelee.
Varatuomari Outi Mannosen mielestä lastensuojelutyöntekijät saavat tietoja liian helposti, vaikka heillä ei ole ammattitaitoa ymmärtää tiedon, esimerkiksi lääketieteellisen diagnoosin, merkitystä.
”Nuorelle luvataan, että terapeutti on vaitiolovelvollinen. Häneltä salataan, että vieras sosiaalityöntekijä voi saada kaikki luottamukselliset asiakaskirjaukset käsiinsä ja koota niistä perusteita huostaanotolle. Oikeuden istunnoissa nuoren salaisuuksia käsitellään vanhempien ja ulkopuolisten kuullen. Luuletteko, että hän enää uskoutuu vieraalle?”
Mannosen mukaan sosiaalityöntekijät vuotavat usein hoitotahoille oletuksiaan asiakkaastaan näiden selän takana: "Jotkut lääkärit kirjaavat sosiaalityöntekijän luulot faktoina asiakkaan papereihin eteenpäin siten, että asiakas ei sitä tiedä eikä siksi osaa korjata virheellisiä tietoja. Arat asiat ja katteettomat luulot leviävät.”
Myös pitkään alalla toimineen sosiaalityöntekijän Niina Nurmelan mukaan sosiaalityössä tapahtuu laitonta vallankäyttöä.
Nurmela kertoo, että asiakasta kyykytetään esimerkiksi pimittämällä hänestä tehtyjä merkintöjä.
Laitonta vallankäyttöä harjoitetaan myös siten, että asiakkaalta ei tarkisteta asioiden todellista laitaa, vaan sosiaalityöntekijä tekee omia tulkintojaan perheen tilanteesta.
Nykyään sosiaalityötä Turun yliopistossa opettavan Nurmelan mielestä sosiaali-, terveys- ja kasvatusaloilla työskentelee ihmisiä, joiden ei pitäisi olla ihmissuhdealoilla töissä.
– Tämä on fakta, mutta sitä ei uskalleta sanoa ääneen.
Turussa vastustetaan laitoshoidon vähentämistä
Turun kaupungilla on yhdeksän kaupungin omaa lastenkotia, joista seitsemän on pitkäaikaisyksikköä ja kaksi vastaanottoyksikköä. Yksiköt ovat Mäntymäen perhekeskus, Pienten lasten vastaanottokoti, Lakkatien erityislastenkoti, Puolukkatien lastenkoti, Luostarinkadun lastenkoti, Makslankadun lastenkoti, Moikoisten lastenkoti, Vakka-Suomentien lastenkoti ja Virusmäentien lastenkoti.
Lisäksi Turun seudulla toimii lukuisia yksityisiä lastensuojelulaitoksia.
Lastensuojelun laitoshoidon vähentäminen on kohdannut Turussa ankaraa vastustusta erityisesti Vasemmistoliiton taholta vaikka työläiskaupunki Imatran ihme toteutui nimenomaan lastensuojelun laitospaikkoja vähentämällä ja ennaltaehkäisyyn panostamalla.
Imatralla vuosittainen huostaanottojen määrä on laskenut. Imatran kaupunki on myös saanut merkittäviä rahallisia säästöjä panostamalla ennaltaehkäisevään työhön, jonka ansiosta erittäin kallis laitoshoito on vähentynyt.
Vuonna 2009 Imatralla huostaanotetuista lapsista 40 prosenttia oli laitoshoidossa. Nyt heistä on laitoksissa 33 prosenttia.
Think Child Safe- kampanjan mukaan laitoksissa elävistä kahdeksasta miljoonasta lapsesta 80 %:lla on elossa oleva vanhempi tai sukulainen, jonka luona lapsi voisi saada parempaa huolenpitoa ja turvaa kuin laitoksessa -murto- osalla laitoshuollon hinnasta. Kampanja varoittaa kansalaisia tekemästä lahjoituksia lasten laitoshoitoon koska laitosten liiketoiminnan tukeminen tuottaa hajonneita perheitä ja asettaa lapsia riskiolosuhteisiin.
Save the Children- järjestön mukaan laitokset ovat usein turvattomia lapsille ja altistavat heitä laiminlyönneille, väkivallalle ja seksuaaliselle hyväksikäytölle, joka jää usein raportoimatta ja vaille seuraamustoimia. Pitkäaikaisen laitoshoidon seurauksena nuorilla ilmenee usein sopeutumisvaikeuksia, kodittomuutta, työttömyyttä, masennusta, rikollisuutta ja korkeita itsemurhalukuja. YK ei enää suosita pienten lasten sijoittamista laitoshoitoon lainkaan.
Miksi Turku haluaa haluaa tutkimustiedosta ja YK:n suosituksista huolimatta panostaa huostaanottoihin ja lasten laitoshoitoon?
Lastensuojeluperheiden tukea Turun seudulla kehittää Huostaanotetut Lainvastaisesti-HOL ry:n lisäksi Pelastakaa Perheet ry :https://pelastakaaperheet.wordpress.com/yhdistys/
Tietoja koulukodeista:
http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Koulukodit_ja_kasvatuslaitokset
Lue myös:
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/vaiettu-kampanja-laitoshoidon-vaaroista
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakkuus-estaa-avun-saamisen
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kaltoinkohtelu-sijaishuollossa-jatkuu-kuntien-jarjestojen-ja-rayn-tuella
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-tyomenetelmat-2-laiton-sijoitus-huostaanotto
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/talous-iii-vanhemmuudenarviointi-kasvavana-bisneksena
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/yksi-syrjaytetty-nuori-tuottaa-syrjayttajilleen-miljoonan
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/miten-estaa-kaltoinkohtelua-lastensuojelulaitoksissa
http://www.lokakuunliike.com/j-p-roosin-blogi/sijaishuolto-viimeinen-laitosten-linnake
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/noitaroviot-roihuavat-edelleen
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/sijaishuollon-korruptoitunut-kehitysapu-lopetettava-lapsia-autettava-osana-perhetta
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/banaali-paha-piiloutuu-byrokratiaan
http://www.lokakuunliike.com/elena-maria-uusitalon-blogi/huolia-turussa
http://www.lokakuunliike.com/henri-auteron-blogi/hyva-hallinto-ja-turun-virkamiesketkut
http://www.lokakuunliike.com/leeni-ikosen-blogi/turun-lastensuojeluillassa-95-julkistetaan-vuoden-vieraannuttaja-viel-ehtii-vastata-kyselyyn
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lapsi-voi-paatya-sijoitukseen-vahingossa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/perusturvakuntayhtyma-akselille-taytantoonpanomaarays-avilta-pidennetty-oppivelvollisuus-ei-siirra-perusopetuksen-aloittamista-vuodella
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tukiperhe-voi-muuttua-akkia-sijaisperheeksi
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-ja-psykiatrian-mielivalta-on-samankaltaista
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sumuverhopalkinto-salailukulttuurin-edistamisesta-turun-psykiatrisille-palveluille
http://www.lokakuunliike.com/perheeni-tarina/sinivalkoinen-painajainen-osa-ii-ihme-ja-kumma
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelu-milapro-lapsibisnesryppaan-asiakashankkijana
RSS Feed
