Matias Pälve/ kuvakaappaus Kauppalehti Ostaisitko sinä hoivaa tämän näköisiltä miehiltä?
Tenniskentiltä johtamisoppinsa saanut Attendo Suomen terveyspalveluiden johtaja Matias Pälve sanoo, että häviö ja voitto opettavat, miten toimia seuraavalla kerralla.
Attendo lakkautti sairaanhoitajan tehtävät ikäihmisten palveluista
Tehy pöyristyi vastaavan sairaanhoitajan tehtävän lakkauttamisesta. Sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö Tehy tuomitsee jyrkästi Attendon yt-neuvottelujen tuloksen lakkauttaa vastaavan sairaanhoitajan tehtävät ikäihmisten palveluista kirjoittaa Kansan Uutiset.
Vastaavan hoitajan tehtävät lakkautetaan ja jaetaan osittain yksikönjohtajille.
Vastaaville sairaanhoitajille tarjotaan irtisanomisen vaihtoehdoksi sairaanhoitajan työtä tai muuta työtä. Uusi työmahdollisuus ei vastaa palkkaukseltaan entisiä tehtäviä.
Samalla heikentyy ikäihmisten hoito ja jopa potilasturvallisuus voi olla vaarassa, varoittaa Tehy. Liitto muistuttaa lain yksityisestä sosiaalipalvelusta edellyttävän, että hoitoyksikössä on vastaava hoitaja, joka valvoo esimerkiksi lääkehoidon toteutumista.
– On mahdoton ajatus, että yksikönjohtajat pystyisivät valvomaan lääkehoitoa. Yksikönjohtajat vastaavat jopa kuudesta yksiköstä, jotka sijaitsevat kilometrien päässä toisistaan, Tehyn johtaja Kirsi Sillanpää sanoo.
Vastaavan sairaanhoitajan tehtäviin on kuulunut varmistaa muun muassa palveluiden laadusta, kuntoutumisesta, lääkehoidosta ja niihin liittyvästä osaamisesta. Yksikön johtajat eivät ole aina fyysisesti paikalla eivätkä he ole välttämättä aina terveydenhuollon ammattihenkilöitä.
– Attendon päätös on oire huolestuttavasta ilmiöstä, jossa potilaiden hoitoa tärkeämpää on liiketoiminnan trimmaaminen parempaan tuloskuntoon ja säästöjen hakeminen, Sillanpää sanoo.
Hiljattain Attendo aloitti yt- neuvottelut Sulkavalla. Terveydenhuoltoalan ammattijärjestö Tehyn Savonlinnan seudun yksityisalojen ammattiosaston puheenjohtaja Marianna Virta ihmettelee Attendon yt-neuvottelujen käynnistymistä Sulkavalla.
— Vasta neljä kuukautta sitten palvelut siirtyivät Attendolle ja nyt ollaan jo menossa yt-neuvotteluihin.
Virran käsityksen mukaan Attendon henkilöstömäärää ei ole mahdollista vähentää ilman että palvelujen saatavuus heikkenee.
— Henkilöstömitoitukset ovat käsittääkseni kohdallaan.
Attendo on käynnistänyt myös lähes koko Sysmän sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstöä koskevat yt-neuvottelut viime viikolla.
Neuvottelujen piirissä on 85 työntekijää terveyskeskuksen vuodeosastolta, kotihoidosta, hammashoidosta, toimintakeskuksesta ja vastaanotolta.
- Mahdollisten toimenpiteiden kohteeksi joutuvien lukumäärä on kuitenkin avoin. Määrä voi olla nollasta 85:een henkilöä, tarkentaa Attendon kuntapalvelujen liiketoimintajohtaja Kirsi Pitkälä.
Nokian Vastamaja-skandaali
Taannoin Attendo Medone irtisanoi Nokialla sijaitsevan Vastamajan hoivakodin pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun Helena Ahosen yt-neuvotteluiden päätteeksi. Pääluottamusmiehen lisäksi myös kahdeksan muuta irtisanottiin. Irtisanomisia perusteltiin tuotannollisilla syillä.
Irtisanotuksi joutunut luottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu Helena Ahonen kertoi haluavansa selvittää, missä on nokialaisten päättäjien vastuunkanto.
– Niin virkamiehet kuin luottamushenkilötkin pesevät kätensä asiassa aina, kun vain mahdollista, Ahonen ihmettelee.
Helena Ahonen sanoo tilaajavastuulain velvoittavan työn tilaajaa selvittämään, että sopimuskumppani on hoitanut lainmukaiset velvoitteensa.
– Tilaajavastuulaki koskee myös Nokian kaupunkia. Lain tarkoitus on edistää yritysten välistä tasavertaista kilpailua ja työehtojen noudattamista, Ahonen muistuttaa.
Työntekijöitä arvelutti Orvokin päiväkeskustoiminnan siirto Vastamajan tiloihin Korkeemäenkadulle.
Helena Ahosen mukaan Orvokista siirtyneet päiväkeskusasiakkaat on ahdettu ikkunattomaan tilaan jumppasaliin.
– Siinä tilassa he kokoontuvat jokaisena arkipäivänä Orvokista siirrettyjen huonekalujen keskellä. Samassa tilassa tapahtuu niin päiväkeskusasiakkaiden lepo, virkistys kuin oleskelukin.
Tilanteesta kärsivät Ahosen mukaan myös Vastamajan varsinaiset asukkaat, koska tila on pois heidän virkistys- ja kuntoutuskäytöstään.
Vanhustyön johtaja Katja Uitus-Mäntylä sanoo, että tilanne Orvokista siirtyneiden päiväkeskusasiakkaiden kohdalla on täysin väliaikainen.
Vastamajasta irtisanottu lähihoitaja Elina Sorsa arvostelee Nokian kaupunkia siitä, että se haluaa hoitaa vanhuksia mahdollisimman halvalla.
– Vanhuksilla on Vastamajassa alettu pyörittää bisnestä. Töihin kelpaa kuka vain kadulta, kunhan ei ole liian kallis eli koulutettu hoitaja. Työhön tutustujat painavat pitkää päivää yhteiskunnan tuella ja kartuttavat näin työnantajansa kassaa.
– Henkilökunta on kiusattu loppuun, mutta kukaan ei kuule, eikä näe. Ei edes työterveyshuolto; bisnes on kaikkialla tärkeintä. Meille on kielletty antamasta sairauslomia, vuodesta 1998 asti Vastamajassa työskennellyt Elina Sorsa sanoo.
Vielä irtisanottunakin hän toivoo, että Nokian kaupunki avaisi silmänsä ja huomaisi, mitä Vastamajassa tapahtuu.
Ongelmia Hatanpään potilasturvallisuudessa
Myös Hatanpään sairaalan U3-jatkohoito-osaston potilasturvallisuus herätti huolta ihmisissä, joiden omaisia on osastolla.
Tampereen kaupungin tilaajayksikön suunnittelupäällikkö Jari Ahvenainen kertoi omaisilta tulleen asiasta yhteydenottoja. Osastosta vastasi Attendo MedOne-yhtiö, jolta Tampereen kaupunki osti osaston palvelut.
Attendon sairaanhoitaja Outi Virtanen ja osastolta koeajalla irtisanottu hoitaja Tarja Helenius kritisoivat osastoa taannoin MTV3:n uutisissa.
Heidän mielestään henkilöstöä oli liian vähän ja lääkkeissä säästetään niin, että joskus potilaan tarvitsemia lääkkeitä ei ole tai ne ovat vanhentuneita.
– Kritiikki oli ylimitoitettua. En ole havainnut väärinkäytöksiä tarkastellessani toimintaa, sanoi Jari Ahvenainen.
Attendon aluejohtajan Jussi Vennervirran mukaan muilla työntekijöillä ei ollut valittamista työoloissaan. Aluehallintovirasto antoi huomautuksen Attendo MedOne Oy:lle ja Tampereen kaupungille potilasturvallisuuden vaarantumisesta Hatanpään sairaalassa Tampereella. Länsi- ja sisäsuomen aluehallintoviraston Sosiaali- ja terveydenhuollon yksikön päällikkö Marjatta Aittolahti paheksui myös sitä, että Attendo MedOne antoi vääriä tietoja. Huomautuksen toiminnastaan sai Attendo MedOnen lisäksi myös Tampereen kaupunki tilaajana.
Koukkuniemen sairaala sekaisin Attendon myötä
Tampereen Koukkuniemen vanhainkodissa oli aikaisemmin toimiva omalääkärijärjestelmä. Vanhainkodissa on noin 460 asukasta ja alueella on 23 osastoa. Omalääkärijärjestelmällä on pystytty vastaamaan monisairaiden iäkkäiden hoitoon hyvin.
Jostain syystä lääkäripalvelut siirrettiin ostettavaksi Attendolta. Yksi lääkäri vastasi kuuleman mukaan 400 ikäihmisen asioista, eivätkä omaiset edes tienneet, keneen tarvittaessa tulisi ottaa yhteyttä. Tehty päätös tuli yllätyksenä omaisille sekä henkilökunnalle.
Joukko osaston entisiä ja nykyisiä hoitajia toi julkisuuteen osaston ongelmat. Heidän mukaansa osastolla on loukattu räikeästi niin potilaiden kuin hoitajienkin oikeuksia. Potilasturvallisuus on vaarantunut. Potilaita pidettiin ylipaikoilla eikä heillä ollut yksityisyyttä.
Kansalaiset epäilivät, että kilpailutuksella oli valittu halvin tarjous.
Vankiloiden lääkäripalveluiden kilpailutuksessa Attendo tarjosi keikkalääkäriä vankilaan 50 sentin tuntihintaan. Rikosseuraamuslaitos ja Hansel eivät uskoneet, että Attendo voisi todellisuudessa toimittaa lääkäreitä 50 sentin tai edes 50 euron tuntihintaan. Hansel hylkäsi Attendon molemmat tarjoukset. Attendo valitti päätöksestä markkinaoikeuteen, jossa jutun käsittely on kesken.
Keinukamarin potilaat märissä vaipoissa-Attendo teki sopimuksen Avin kanssa
Super toi taannoin julki, että Hämeenlinnassa hoivakoti Keinukamarissa potilaat joutuvat olemaan liian pitkiä aikoja märissä vaipoissa, heitä ei ulkoiluteta ja potilasvahinkoja, kuten kaatumisia on sattunut liian vähäisen hoitohenkilökunnan vuoksi. Lääkäreitä pyydettiin lääkitsemään potilaita yöksi enemmän, ovia lukittiin ja pidettiin suljettuna. Super valitti epäkohdista aluehallintovirastoon, turhaan.
Hoivajätti Attendon Keinukamarin työntekijät pelkäsivät myös lääketurvallisuuden olevan vaarassa. Viiden vuoden välein uusittavat hoitajien lääkehuollon luvat olivat nimittäin vanhentuneet osalta henkilökunnasta.
Palveluja tuottava Attendo ei aikonut lupia uusia, vaikka valtakunnalliset ohjeet velvoittavat päivittämään työntekijöiden luvat kuntoon koulutuksella.
Attendon mukaan Avin - siis valvovan viranomaisen - kanssa oli tehty sopimus. Attendon loppuaika oli tarkoitus hoitaa työvuorojärjestelyin.
Avin mukaan taas mitään sopimusta ei ollut tehty. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ylitarkastaja Satu Taiveaho väitti, että asiastakaan ei vielä voi puhua, vaan vasta tulevan päätöksen jälkeen.
Tarkastuskertomuksen ja Attendo Medonen mukaan oli kuitenkin jo solmittu sopimus, jonka mukaan lääkehuolto hoidetaan työaikajärjestelyin koko Attendon kauden loppuun.
Superin järjestöpäällikkö Raija Moilanen sanoi, ettei valvoja voi solmia sopimuksia työnantajan kanssa.
- Aluehallintovirasto ei ole paikallinen sopimuskumppani, vaan valvontaviranomainen.
Järjestöpäällikkö Raija Moilanen vaati, että tekeillä olevaan vanhuspalvelulakiin on kirjoitettava vihdoin selkeät säännöt valvonnasta.
Myös Attendon Jokikartano samoin kuin Jaspis on ollut Avi:n valvottavana, mutta seuraamuksia ei tullut.
Merikratos Oy Attendon välikätenä Rääkkylän sosiaalitoimen yksityistämisessä
Image- lehden blogisti "uuninpankkopoika " Saku Timonen on arvostellut veroparatiisiyritykseksi syytetyn Attendo MedOnen kanssa kumppanuussopimuksen tehneen Merikratos Oy:n tapaa toimia välikätenä kun pohjoiskarjalainen Rääkkylän kunta yksityisti koko sosiaalitoimensa tuottavaksi liiketoiminnaksi Attendo MedOnelle.
http://blogit.image.fi/uuninpankkopoikasakutimonen/2011/12/22/sidonnaisuudet-puntarissa/
https://sakutimonen.wordpress.com/tag/merikratos-oy/
"Rääkkylän kokemuksia hehkuttavat Attendon kaupparatsut ovat ravanneet ympäri maan kehumassa tuotettaan. Totuus on kuitenkin paljon kamalampi. Se on niin kamala, että sitä on yritetty peitellä, ja yllättävän kauan se onnistuikin".
Ambulanssimiehet ottivat yhteyttä Aviin Attendon Hangon hoivakodin puutteista
Radio Västnyland on kertonut Hangon Attendon Källan- hoivakodin puutteista. Vanhainkodissa on liian vähän henkilökuntaa yöllä ja huono hygienia. Kuumeisen vanhuksen haavaa ei hoidettu ennenkuin vanhuksen kunto heikkeni. Ensihoitajien mukaan potilasturvallisuus on vakavasti vaarantunut:
Vanhainkodin vanhuksilla on likaiset, haisevat vaatteet, kynnet ovat leikkaamatta ja heillä on jäänteitä vanhasta oksennuksesta vaatteissa ja suussa.
Svenska YLE:n haastatteleman rouva Margaretha Erikssonin mukaan pörssiyhtiö Attendon vanhainkoti on enemmän tallennustila tai säilöntäpaikka, kuin hoitopaikka.
Kun ambulanssin vastuullinen lääkäri otti yhteyttä Hangon kaupunkiin vanhainkodin ongelmista huhtikuussa 2016, Hanko teki selvityksensä eikä löytänyt merkkejä potilaiden laiminlyönneistä huonoa sisäilmaa, puhtausongelmia ja yhden potilaan ravitsemuspuutteita lukuunottamatta.
Vanhainkodissa on yhtä yöhoitajaa kohtaan 31 vanhusta.
Erikoista tapauksessa oli se, että Hangon kaupunki sai itse tehdä tarkastuksen hoivalaitokseen, kun yleensä sen tekee Avi tai Valvira.
Perusturvajohtajana Hangossa on lisbeth Kajander (SDP). Hangon kaupunginvaltuustossa ja -hallituksessa istuu Birgitta Gran (Vas), joka oli Raaseporin ja monen muun kunnan yhteinen sosiaali- ja potilasasiamies.
Päivystyspotilaan kuolemasta ei syytettä Attendon lääkärille
Iisalmelainen vuonna 1941 syntynyt mies toimitettiin 7. maaliskuuta 2012 Iisalmen sairaalan päivystysvastaanotolle voimakkaan pääkivun takia. Hän oli kaatunut muutama päivä aiemmin, ja loukannut päänsä.
Alkuperäisen syyttäjän mukaan Attendon keikkalääkäri ei ollut riittävästi selvittänyt vammaa, ja sen seurauksena tullutta aivoverenvuotoa. Lisäksi potilas olisi pitänyt lähettää Kuopion yliopistosairaalaan pään CT-kuvaukseen.
Syyttäjän mukaan lääkäri ainoastaan seurasi loukkaantuneen vointia päivystyksessä neljän tunnin ajan, ja antoi kipulääkkeen. Tämän jälkeen lääkäri kotiutti potilaan, vaikka häntä olisi pitänyt seurata ainakin yön yli.
Mies menehtyi päävammoihin. Alkuperäinen syyttäjä syytti lääkäriä tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta maaliskuussa 2012. Syyttäjä vaati ensisijaisesti sakkorangaistusta, toissijaisesti varoituksen antamista.
Istunto Pohjois-Savon käräjäoikeuden Iisalmen kansliassa sai yllätyskäänteen, ja kesti vain tunnin. Syyttäjä oli vaihtunut, ja uusi syyttäjä perui Attendo Lääkäripalvelut Oy:n palveluksessa olleen lääkärin syytteen sillä perusteella, että keikkalääkäri ei ollut virkasuhteeseen verrattavassa palvelusuhteessa, eikä näin ollen käyttänyt julkista valtaa.
Koska syyte peruttiin, asianomistajat, vainajan kaksi lasta, peruivat korvaus- ja rangaistusvaatimuksensa.
Sen sijaan Attendo Lääkäripalvelut Oy:llä ja lääkärin asianajajalla oli vaatimuksia.
Attendo Lääkäripalvelut vaatii vainajan lapsilta korvauksia erilaisista kuluista 8 062 euroa. Asianajajan kulukorvausvaatimus oli 5 880 euroa. Hän vaatii korvauksia valtiolta.
Tenniskentiltä johtamisoppinsa saanut Attendo Suomen terveyspalveluiden johtaja Matias Pälve sanoo, että häviö ja voitto opettavat, miten toimia seuraavalla kerralla.
Attendo lakkautti sairaanhoitajan tehtävät ikäihmisten palveluista
Tehy pöyristyi vastaavan sairaanhoitajan tehtävän lakkauttamisesta. Sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö Tehy tuomitsee jyrkästi Attendon yt-neuvottelujen tuloksen lakkauttaa vastaavan sairaanhoitajan tehtävät ikäihmisten palveluista kirjoittaa Kansan Uutiset.
Vastaavan hoitajan tehtävät lakkautetaan ja jaetaan osittain yksikönjohtajille.
Vastaaville sairaanhoitajille tarjotaan irtisanomisen vaihtoehdoksi sairaanhoitajan työtä tai muuta työtä. Uusi työmahdollisuus ei vastaa palkkaukseltaan entisiä tehtäviä.
Samalla heikentyy ikäihmisten hoito ja jopa potilasturvallisuus voi olla vaarassa, varoittaa Tehy. Liitto muistuttaa lain yksityisestä sosiaalipalvelusta edellyttävän, että hoitoyksikössä on vastaava hoitaja, joka valvoo esimerkiksi lääkehoidon toteutumista.
– On mahdoton ajatus, että yksikönjohtajat pystyisivät valvomaan lääkehoitoa. Yksikönjohtajat vastaavat jopa kuudesta yksiköstä, jotka sijaitsevat kilometrien päässä toisistaan, Tehyn johtaja Kirsi Sillanpää sanoo.
Vastaavan sairaanhoitajan tehtäviin on kuulunut varmistaa muun muassa palveluiden laadusta, kuntoutumisesta, lääkehoidosta ja niihin liittyvästä osaamisesta. Yksikön johtajat eivät ole aina fyysisesti paikalla eivätkä he ole välttämättä aina terveydenhuollon ammattihenkilöitä.
– Attendon päätös on oire huolestuttavasta ilmiöstä, jossa potilaiden hoitoa tärkeämpää on liiketoiminnan trimmaaminen parempaan tuloskuntoon ja säästöjen hakeminen, Sillanpää sanoo.
Hiljattain Attendo aloitti yt- neuvottelut Sulkavalla. Terveydenhuoltoalan ammattijärjestö Tehyn Savonlinnan seudun yksityisalojen ammattiosaston puheenjohtaja Marianna Virta ihmettelee Attendon yt-neuvottelujen käynnistymistä Sulkavalla.
— Vasta neljä kuukautta sitten palvelut siirtyivät Attendolle ja nyt ollaan jo menossa yt-neuvotteluihin.
Virran käsityksen mukaan Attendon henkilöstömäärää ei ole mahdollista vähentää ilman että palvelujen saatavuus heikkenee.
— Henkilöstömitoitukset ovat käsittääkseni kohdallaan.
Attendo on käynnistänyt myös lähes koko Sysmän sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstöä koskevat yt-neuvottelut viime viikolla.
Neuvottelujen piirissä on 85 työntekijää terveyskeskuksen vuodeosastolta, kotihoidosta, hammashoidosta, toimintakeskuksesta ja vastaanotolta.
- Mahdollisten toimenpiteiden kohteeksi joutuvien lukumäärä on kuitenkin avoin. Määrä voi olla nollasta 85:een henkilöä, tarkentaa Attendon kuntapalvelujen liiketoimintajohtaja Kirsi Pitkälä.
Nokian Vastamaja-skandaali
Taannoin Attendo Medone irtisanoi Nokialla sijaitsevan Vastamajan hoivakodin pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun Helena Ahosen yt-neuvotteluiden päätteeksi. Pääluottamusmiehen lisäksi myös kahdeksan muuta irtisanottiin. Irtisanomisia perusteltiin tuotannollisilla syillä.
Irtisanotuksi joutunut luottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu Helena Ahonen kertoi haluavansa selvittää, missä on nokialaisten päättäjien vastuunkanto.
– Niin virkamiehet kuin luottamushenkilötkin pesevät kätensä asiassa aina, kun vain mahdollista, Ahonen ihmettelee.
Helena Ahonen sanoo tilaajavastuulain velvoittavan työn tilaajaa selvittämään, että sopimuskumppani on hoitanut lainmukaiset velvoitteensa.
– Tilaajavastuulaki koskee myös Nokian kaupunkia. Lain tarkoitus on edistää yritysten välistä tasavertaista kilpailua ja työehtojen noudattamista, Ahonen muistuttaa.
Työntekijöitä arvelutti Orvokin päiväkeskustoiminnan siirto Vastamajan tiloihin Korkeemäenkadulle.
Helena Ahosen mukaan Orvokista siirtyneet päiväkeskusasiakkaat on ahdettu ikkunattomaan tilaan jumppasaliin.
– Siinä tilassa he kokoontuvat jokaisena arkipäivänä Orvokista siirrettyjen huonekalujen keskellä. Samassa tilassa tapahtuu niin päiväkeskusasiakkaiden lepo, virkistys kuin oleskelukin.
Tilanteesta kärsivät Ahosen mukaan myös Vastamajan varsinaiset asukkaat, koska tila on pois heidän virkistys- ja kuntoutuskäytöstään.
Vanhustyön johtaja Katja Uitus-Mäntylä sanoo, että tilanne Orvokista siirtyneiden päiväkeskusasiakkaiden kohdalla on täysin väliaikainen.
Vastamajasta irtisanottu lähihoitaja Elina Sorsa arvostelee Nokian kaupunkia siitä, että se haluaa hoitaa vanhuksia mahdollisimman halvalla.
– Vanhuksilla on Vastamajassa alettu pyörittää bisnestä. Töihin kelpaa kuka vain kadulta, kunhan ei ole liian kallis eli koulutettu hoitaja. Työhön tutustujat painavat pitkää päivää yhteiskunnan tuella ja kartuttavat näin työnantajansa kassaa.
– Henkilökunta on kiusattu loppuun, mutta kukaan ei kuule, eikä näe. Ei edes työterveyshuolto; bisnes on kaikkialla tärkeintä. Meille on kielletty antamasta sairauslomia, vuodesta 1998 asti Vastamajassa työskennellyt Elina Sorsa sanoo.
Vielä irtisanottunakin hän toivoo, että Nokian kaupunki avaisi silmänsä ja huomaisi, mitä Vastamajassa tapahtuu.
Ongelmia Hatanpään potilasturvallisuudessa
Myös Hatanpään sairaalan U3-jatkohoito-osaston potilasturvallisuus herätti huolta ihmisissä, joiden omaisia on osastolla.
Tampereen kaupungin tilaajayksikön suunnittelupäällikkö Jari Ahvenainen kertoi omaisilta tulleen asiasta yhteydenottoja. Osastosta vastasi Attendo MedOne-yhtiö, jolta Tampereen kaupunki osti osaston palvelut.
Attendon sairaanhoitaja Outi Virtanen ja osastolta koeajalla irtisanottu hoitaja Tarja Helenius kritisoivat osastoa taannoin MTV3:n uutisissa.
Heidän mielestään henkilöstöä oli liian vähän ja lääkkeissä säästetään niin, että joskus potilaan tarvitsemia lääkkeitä ei ole tai ne ovat vanhentuneita.
– Kritiikki oli ylimitoitettua. En ole havainnut väärinkäytöksiä tarkastellessani toimintaa, sanoi Jari Ahvenainen.
Attendon aluejohtajan Jussi Vennervirran mukaan muilla työntekijöillä ei ollut valittamista työoloissaan. Aluehallintovirasto antoi huomautuksen Attendo MedOne Oy:lle ja Tampereen kaupungille potilasturvallisuuden vaarantumisesta Hatanpään sairaalassa Tampereella. Länsi- ja sisäsuomen aluehallintoviraston Sosiaali- ja terveydenhuollon yksikön päällikkö Marjatta Aittolahti paheksui myös sitä, että Attendo MedOne antoi vääriä tietoja. Huomautuksen toiminnastaan sai Attendo MedOnen lisäksi myös Tampereen kaupunki tilaajana.
Koukkuniemen sairaala sekaisin Attendon myötä
Tampereen Koukkuniemen vanhainkodissa oli aikaisemmin toimiva omalääkärijärjestelmä. Vanhainkodissa on noin 460 asukasta ja alueella on 23 osastoa. Omalääkärijärjestelmällä on pystytty vastaamaan monisairaiden iäkkäiden hoitoon hyvin.
Jostain syystä lääkäripalvelut siirrettiin ostettavaksi Attendolta. Yksi lääkäri vastasi kuuleman mukaan 400 ikäihmisen asioista, eivätkä omaiset edes tienneet, keneen tarvittaessa tulisi ottaa yhteyttä. Tehty päätös tuli yllätyksenä omaisille sekä henkilökunnalle.
Joukko osaston entisiä ja nykyisiä hoitajia toi julkisuuteen osaston ongelmat. Heidän mukaansa osastolla on loukattu räikeästi niin potilaiden kuin hoitajienkin oikeuksia. Potilasturvallisuus on vaarantunut. Potilaita pidettiin ylipaikoilla eikä heillä ollut yksityisyyttä.
Kansalaiset epäilivät, että kilpailutuksella oli valittu halvin tarjous.
Vankiloiden lääkäripalveluiden kilpailutuksessa Attendo tarjosi keikkalääkäriä vankilaan 50 sentin tuntihintaan. Rikosseuraamuslaitos ja Hansel eivät uskoneet, että Attendo voisi todellisuudessa toimittaa lääkäreitä 50 sentin tai edes 50 euron tuntihintaan. Hansel hylkäsi Attendon molemmat tarjoukset. Attendo valitti päätöksestä markkinaoikeuteen, jossa jutun käsittely on kesken.
Keinukamarin potilaat märissä vaipoissa-Attendo teki sopimuksen Avin kanssa
Super toi taannoin julki, että Hämeenlinnassa hoivakoti Keinukamarissa potilaat joutuvat olemaan liian pitkiä aikoja märissä vaipoissa, heitä ei ulkoiluteta ja potilasvahinkoja, kuten kaatumisia on sattunut liian vähäisen hoitohenkilökunnan vuoksi. Lääkäreitä pyydettiin lääkitsemään potilaita yöksi enemmän, ovia lukittiin ja pidettiin suljettuna. Super valitti epäkohdista aluehallintovirastoon, turhaan.
Hoivajätti Attendon Keinukamarin työntekijät pelkäsivät myös lääketurvallisuuden olevan vaarassa. Viiden vuoden välein uusittavat hoitajien lääkehuollon luvat olivat nimittäin vanhentuneet osalta henkilökunnasta.
Palveluja tuottava Attendo ei aikonut lupia uusia, vaikka valtakunnalliset ohjeet velvoittavat päivittämään työntekijöiden luvat kuntoon koulutuksella.
Attendon mukaan Avin - siis valvovan viranomaisen - kanssa oli tehty sopimus. Attendon loppuaika oli tarkoitus hoitaa työvuorojärjestelyin.
Avin mukaan taas mitään sopimusta ei ollut tehty. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ylitarkastaja Satu Taiveaho väitti, että asiastakaan ei vielä voi puhua, vaan vasta tulevan päätöksen jälkeen.
Tarkastuskertomuksen ja Attendo Medonen mukaan oli kuitenkin jo solmittu sopimus, jonka mukaan lääkehuolto hoidetaan työaikajärjestelyin koko Attendon kauden loppuun.
Superin järjestöpäällikkö Raija Moilanen sanoi, ettei valvoja voi solmia sopimuksia työnantajan kanssa.
- Aluehallintovirasto ei ole paikallinen sopimuskumppani, vaan valvontaviranomainen.
Järjestöpäällikkö Raija Moilanen vaati, että tekeillä olevaan vanhuspalvelulakiin on kirjoitettava vihdoin selkeät säännöt valvonnasta.
Myös Attendon Jokikartano samoin kuin Jaspis on ollut Avi:n valvottavana, mutta seuraamuksia ei tullut.
Merikratos Oy Attendon välikätenä Rääkkylän sosiaalitoimen yksityistämisessä
Image- lehden blogisti "uuninpankkopoika " Saku Timonen on arvostellut veroparatiisiyritykseksi syytetyn Attendo MedOnen kanssa kumppanuussopimuksen tehneen Merikratos Oy:n tapaa toimia välikätenä kun pohjoiskarjalainen Rääkkylän kunta yksityisti koko sosiaalitoimensa tuottavaksi liiketoiminnaksi Attendo MedOnelle.
http://blogit.image.fi/uuninpankkopoikasakutimonen/2011/12/22/sidonnaisuudet-puntarissa/
https://sakutimonen.wordpress.com/tag/merikratos-oy/
"Rääkkylän kokemuksia hehkuttavat Attendon kaupparatsut ovat ravanneet ympäri maan kehumassa tuotettaan. Totuus on kuitenkin paljon kamalampi. Se on niin kamala, että sitä on yritetty peitellä, ja yllättävän kauan se onnistuikin".
Ambulanssimiehet ottivat yhteyttä Aviin Attendon Hangon hoivakodin puutteista
Radio Västnyland on kertonut Hangon Attendon Källan- hoivakodin puutteista. Vanhainkodissa on liian vähän henkilökuntaa yöllä ja huono hygienia. Kuumeisen vanhuksen haavaa ei hoidettu ennenkuin vanhuksen kunto heikkeni. Ensihoitajien mukaan potilasturvallisuus on vakavasti vaarantunut:
Vanhainkodin vanhuksilla on likaiset, haisevat vaatteet, kynnet ovat leikkaamatta ja heillä on jäänteitä vanhasta oksennuksesta vaatteissa ja suussa.
Svenska YLE:n haastatteleman rouva Margaretha Erikssonin mukaan pörssiyhtiö Attendon vanhainkoti on enemmän tallennustila tai säilöntäpaikka, kuin hoitopaikka.
Kun ambulanssin vastuullinen lääkäri otti yhteyttä Hangon kaupunkiin vanhainkodin ongelmista huhtikuussa 2016, Hanko teki selvityksensä eikä löytänyt merkkejä potilaiden laiminlyönneistä huonoa sisäilmaa, puhtausongelmia ja yhden potilaan ravitsemuspuutteita lukuunottamatta.
Vanhainkodissa on yhtä yöhoitajaa kohtaan 31 vanhusta.
Erikoista tapauksessa oli se, että Hangon kaupunki sai itse tehdä tarkastuksen hoivalaitokseen, kun yleensä sen tekee Avi tai Valvira.
Perusturvajohtajana Hangossa on lisbeth Kajander (SDP). Hangon kaupunginvaltuustossa ja -hallituksessa istuu Birgitta Gran (Vas), joka oli Raaseporin ja monen muun kunnan yhteinen sosiaali- ja potilasasiamies.
Päivystyspotilaan kuolemasta ei syytettä Attendon lääkärille
Iisalmelainen vuonna 1941 syntynyt mies toimitettiin 7. maaliskuuta 2012 Iisalmen sairaalan päivystysvastaanotolle voimakkaan pääkivun takia. Hän oli kaatunut muutama päivä aiemmin, ja loukannut päänsä.
Alkuperäisen syyttäjän mukaan Attendon keikkalääkäri ei ollut riittävästi selvittänyt vammaa, ja sen seurauksena tullutta aivoverenvuotoa. Lisäksi potilas olisi pitänyt lähettää Kuopion yliopistosairaalaan pään CT-kuvaukseen.
Syyttäjän mukaan lääkäri ainoastaan seurasi loukkaantuneen vointia päivystyksessä neljän tunnin ajan, ja antoi kipulääkkeen. Tämän jälkeen lääkäri kotiutti potilaan, vaikka häntä olisi pitänyt seurata ainakin yön yli.
Mies menehtyi päävammoihin. Alkuperäinen syyttäjä syytti lääkäriä tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta maaliskuussa 2012. Syyttäjä vaati ensisijaisesti sakkorangaistusta, toissijaisesti varoituksen antamista.
Istunto Pohjois-Savon käräjäoikeuden Iisalmen kansliassa sai yllätyskäänteen, ja kesti vain tunnin. Syyttäjä oli vaihtunut, ja uusi syyttäjä perui Attendo Lääkäripalvelut Oy:n palveluksessa olleen lääkärin syytteen sillä perusteella, että keikkalääkäri ei ollut virkasuhteeseen verrattavassa palvelusuhteessa, eikä näin ollen käyttänyt julkista valtaa.
Koska syyte peruttiin, asianomistajat, vainajan kaksi lasta, peruivat korvaus- ja rangaistusvaatimuksensa.
Sen sijaan Attendo Lääkäripalvelut Oy:llä ja lääkärin asianajajalla oli vaatimuksia.
Attendo Lääkäripalvelut vaatii vainajan lapsilta korvauksia erilaisista kuluista 8 062 euroa. Asianajajan kulukorvausvaatimus oli 5 880 euroa. Hän vaatii korvauksia valtiolta.
Lauri Korkeaoja /kuvakaappaus O. Järvinen/KL Yksityiset terveysalan yritykset valloittavat jo kuntien terveys- ja hoivapalveluja, kertoo Suomen Kuvalehti.
Urjala möi 15.8.2016 vanhainkotinsa ja Humppila 23.3.2017 vanhusten palvelukeskuksensa Attendolle, kertoo Aarne Nordberg. "Kaupat tehtiin ilman kilpailutusta otsikoimalla ne kiinteistökaupoiksi. Attendo osti kunnilta rakennuksen, jonka tulevaisuus on sote-uudistuksen jälkeen epävarma. Samalla valtuustot hyväksyivät Attendon tarjouksen uudesta hoivakodista sekä päättivät siirtyä tarjouksen edellyttämään palvelusetelijärjestelmään.
Käytännössä Attendo ostaa julkisen palveluntuottajan pois pelistä ja rakentaa yksityisen palvelukeskuksen, johon kunta lupaa ohjata asiakkaat. Palvelusetelillä vanhus voi toki ostaa palvelut mistä haluaa, mutta pienessä kunnassa ei ole kilpailua eikä valinnanvapautta".
Varsinkin Itä-Suomessa tarjouksia terveyskeskusten osalta on tehnyt vain Attendo. Pohjois-Karjalan pienet kunnat järjestävät palvelunsa ostamalla kokonaispaketin jättiyritys Attendolta.
Yritysjäteille on annettu kahden vuoden etumatka, jonka turvin ne voivat jakaa reviirit, kertoo Saku Timonen. "Maakuntamalli tulee käyttöön vuoden 2019 alussa, ja vasta sitten julkinen sektori saa aloittaa yritystoiminnan ja ruveta kilpailemaan niistä asiakkaista, jotka se tähän asti on hoitanut. Siihen mennessä yritykset ovat jo ostaneet terveyskeskuskiinteistöt omikseen.
Attendo on ruvennut tekemään kunnille tarjouksia niiden omistamista kiinteistöistä. Kaupan tai vuokrauksen mukana se lupaa taata terveydenhoidon valinnanvapauteen kuuluvat peruspalvelut kuntaan siinäkin tapauksessa, että maakunta ne jostain syystä päättää lopettaa.
Attendo näyttää luottavan siihen, että se pääsee tuottamaan valtion kokonaan rahoittamia palveluja omassa tai vuokraamassaan kiinteistössä. Entä sitten, jos se ei pääsekään? Järjestääkö se silti lupauksensa mukaisesti ne palvelut?
Ei järjestä, sillä järjestämisvastuu tulee olemaan maakunnilla, jotka hyväksyvät palveluntuottajat. Maakuntamallin tultua voimaan kunta ei voi ostaa palveluja suoraan yritykseltä maakunnan ohittaen. Niin meille on ainakin kerrottu.
Ei siihen kiinteistöön tule kukaan muukaan, jos se on myyty Attendolle. Omistajalla ei ole mitään velvollisuutta luovuttaa ostamaansa tai vuokraamaansa kiinteistöä vaikkapa maakunnan perustamalle yhtiölle.
Näyttää siltä, että Attendo aíkoo tehdä maakunnille tarjouksen, josta ei voi kieltäytyä. Se sanoo, että me omistamme alueen terveyskeskukset, ja jos emme saa tuottaa palveluja, niin lukitsemme rakennusten ovet. Liiketoiminnassa tätä ei sanota kiristämiseksi, vaan kilpailuasetelmien hakemiseksi. Kun yritys saa tällaisen tosiasiallisen monopolin alueella, niin se voi määrätä palvelujen hinnan. Valtio maksaa".
Timonen väittää Attendon viestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtaja Lauri Korkeaojan kommentoineen, ettei Attendo ei ole tekemässä ostotarjouksia, vaan haluaa pelkästään vuokrata kiinteistöt. "Jos näin on, niin siinä tapauksessa myös linkittämässäni Attendon Antti Raimovaaran videotarjouksen puheessa on sama kirjoitusvirhe."
https://www.youtube.com/watch?v=qlfxWbq1Isk
Videolla Antti Raimovaara vakuuttaa, että a)Attendo sitoutuu joko ostamaan tai vuokraamaan kuntien sote-kiinteistöt b) Lähipalvelut ja työpaikat säilyvät kunnissa. c) Attendon palvelumalli ei aiheuta kunnille lisäkustannuksia. d)Attendon voitot eivät mene veroparatiiseihin e) Suomen toimintojen verot maksetaan täysimääräisesti Suomeen.
Aggressiivista verosuunnittelua
Finnwatch on syyttänyt Attendoa agressiivisen verosuunnittelun harjoittamisesta. Tiistaina 29.10. 2013 uutisoitiin, miten Attendo Oy on siirtänyt veroparatiiseihin 110 miljoonaa euroa. Päivän lehden mukaan Attendon liikevaihto Suomessa oli vuonna 2015 noin 452 miljoonaa euroa, josta se maksoi yhteisöveroa Suomeen 6,8 miljoonaa eli 1,5 prosenttia liikevaihdosta.
Keikkalääkäritoimintaan erikoistunut MedOne on ruotsalaisen Attendon omistama ja siihen fuusioitu reppufirma. Se myy yksityistämisen paineessa toimiville kunnallisille terveyskeskuksille lääkäripalveluja, joita laki määrää kunnat hoitamaan mutta joita lääkärit eivät ole valmiita tekemään kunnan viroissa. Keikkalääkäreiksi kelpaavat myös kokemattomat lääketieteen kandit, ja onpa MedOne myynyt terveyskeskuksille myös valelääkärin palveluksia. Kun hän lähtee toiselle paikkakunnalle, kaikki hänen hoitamansa potilassuhteet jäävät tilapäisiksi. Hyvässä tapauksessa keikkalääkäri puhuu potilaan kanssa samaa kieltä, mikä helpottaa olennaisesti kanssakäymistä. Aina ei yhteistä kieltä ole.
MedOne/Attendo houkuttelee lääkäreitä palvelukseensa neuvomalla näille ”verosuunnittelua”, joka on kauniimpi nimi veronkierrolle. Sen tytäryhtiö Terveyden Tuottajat Oy opettaa lääkäreitä hajauttamaan tulonsa täysverotettuihin ansiotuloihin ja aliverotettuihin pääomatuloihin.
Yhtiön perustaneet neljä lääkäriä ovat netonneet omistamisella kaksi kertaa. Ensin he möivät vuonna 2004 yhtiöstään puolikkaan sijoitusyhtiö Sponsorille, ja siinä kaupassa Pertti Karjalainen sai aliverotettua pääomatuloa 8 miljoonaa, Sami Martinkauppi 7 miljoonaa ja Veli-Matti Riihimäki 7 miljoonaa. Kun toisen puolikkaan osti heiltä Attendo, siinä kaupassa Pertti Karjalainen sai aliverotettua pääomatuloa 22 miljoonaa, Veli-Matti Riihimäki 16 miljoonaa, Sami Martinkauppi 9 miljoonaa ja Antti Yli-Korkala 5 miljoonaa euroa.
Suomessa terveysbisneksen ja -asiantuntijoiden piirit ovat pienet, mikä johtaa ristisidoksiin. Hyvä veli -verkosto voi hyvin. Terveysbisneksessä tienataan miljoonatuloja, enenevästi myös hoivapuolella.
Ruotsissa kansalaisten terveysmarkkinat on vapautettu aikaisemmin. Julkistetun TNS Sifon tutkimuksen mukaan kahdeksan kymmenestä ruotsalaisesta on saanut mittansa jo täyteen. Terveyspalveluiden laatu on laskenut, veroja on vältelty ja terveyteen suunnatut verovarat ovat valuneet vääriin käsiin, kertoo Päivän lehti.
Tänään Suomen eduskunta hyväksyi "rötösherrojen hämärärekisteriksi" nimetyn hallintarekisterin, joka sallii suomalaisten osakesijoitukset ulkomaisiin hallintarekistereihin ja Mika Raatikaisen sanoin " mahdollistaa veronkierron semmoisella tavalla, että tämä yhteiskunta ei tule sitä kestämään". Suomen ei olisi kannattanut sallia hallintarekisteröintiä lainmuutoksella senkään vuoksi, että " se vaikeuttaa sisäpiirinkauppojen ja muiden talousrikosten selvittämistä sekä vähentää verotuksen varmuutta ja oikeudenmukaisuutta", Kaj Turunen sanoi.
Kermankuorintaa ja hämäriä sopimusketjutuksia
Timosen mukaan" laissa piti estää ns. kermankuorinta eli yksityisten toimijoiden mahdollisuus haalia itselleen vain parhaat asiakkaat. Hallitus myöntää, että kermankuorintaa tulee tapahtumaan. Pistää jopa epäilemään, että niin on ollut tarkoituskin. Yksityiset hoitavat helpot ja maksukykyiset asiakkaat, mutta vaikeat ja maksukyvyttömät jäävät julkisen sektorin vastuulle. Valinnanvapaus on annettu asiakkaan sijaan yrityksille".
Antero Eerolan mukaan sote-uudistuksen ”valinnanvapaus” on todellisuudessa koodinimi julkisten palveluiden pakkoyhtiöittämiselle, yksityistämiselle ja markkinoille repimiselle. Sote-uudistuksessa yhdistyykin kepulainen valtapeli kokoomuslaisiin bisnesintresseihin.
Rahastamalla vuokralääkärifirmansa MedOnen Karjalainen ja hänen kolme liikekumppaniaan ovat saaneet verotietojen mukaan lähelle sataa miljoonaa euroa nousevat tulot.
Jopa lasten huostaanotto on kasvava bisnes, sillä verotiedot kertovat jo ensimmäisistä lastensuojelumiljonääreistä. Juuri tätä on luvassa lisää, jos hallitus saa sote-mallinsa läpi. Silloin todennäköistä on, että saamme keskuuteemme yhä uusia sairaus- ja sosiaalimiljonäärejä.
- Isot, varsinkin kansainvälisesti kytketyt yritykset kasvavat ja kasvavat. Pienet syödään pois, terveyshallintotieteen professori Jari Vuori arvioi terveysbisneksen tulevaisuutta.
Suuret yksityiset palveluntuottajat ovat valmistautuneet soteen jo vuosia. Ne ovat värvänneet asioita valmistelleita poliitikkoja palvelukseensa ja keskittäneet toimintaansa ostamalla pienempiä toimijoita pois markkinoilta.
Saku Timosen mukaan "Keskustan Antti Kaikkonen ei ole selvittänyt itselleen edes perusasioita väittäessään EU-lainsäädännön velvoittavan yhtiöittämään sosiaali- ja terveydenhuollon. EU-lainsäädäntö ei velvoita yhtiöittämään, vaikka tällä valheella asiaa yritettiin ensin ajaa läpi. Yhtiöitettävä on vain silloin, jos julkinen sektori kilpailee vapailla markkinoilla yksityissektorin kanssa. Valinnanvapauden totetuttaminenkaan ei velvoita yhtiöittämään. Sosiaalitoimi ja terveydenhoito oltaisiin ihan hyvin voitu pitää pääosin julkisen sektorin hoidettavana ja siihen oltaisiin voitu ottaa valinnanvapaus mukaan täydentämään palveluja yksityssektorin tuottamilla palveluilla. Asiakkaalla olisi ollut täysi valinnanvapaus ja raha olisi seurannut potilasta".
Timonen kertoo miten "vapaan kilpailutuksen" -temppu tehdään: " Kun kunta päättää yksityistää ja kilpailuttaa vaikkapa vanhusten hoivapalvelut, niin yleensä ”täysin vapaan” kilpailutuksen voittaa verorahoilla tuettu kansainvälinen suuryritys. Näin se tapahtuu:
Hoivapalvelua tuottava yritys ei itse voi saada tukiasuntojen rakentamiseen Valtion asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:n tukea. Niinpä ainakin pari menestyvää yritystä on perustanut kokonaan itse omistamansa yrityksen, jonka tehtävänä on rakentaa toimitilat. Nämä rakentajat saavat valtiolta rahoitusta. Yritys siis voittaa kilpailutuksen lupaamalla uudet toimitilat, jotka veronmaksajat maksavat.
Näin toimii ainakin Attendo, joka omistaa kokonaan Suomen Palveluasunnot Oy:n. Tämä yritys saa ARA:lta tukea rakentamiseen ja Attendo tulee uusiin tiloihin tuottamaan palvelut. Taustalla toimivat koko ajan samat ihmiset. Lisäksi asuminen ja palvelut pyritään hinnoittelussa yhdistämään niin, että kukaan ei pysty selvittämään niiden erillishintaa."
Kotkalaisen juristi Matti Temmeksen mielestä nykyinen hoivapalvelujärjestelmä ketjutuksineen on monin tavoin hämärä eikä tuota hyvää ainakaan hoidettaville. Kotkan kaupunki on vuokrannut hoivakotirakennukset Kiinteistö Oy Rauhanlähde I:ltä ja vuokraa rakennuksissa olevat asunnot edelleen hoiva-asukkaille. Kaupunki ei kuitenkaan peri vuokria itse, vaan on sopinut vuokrien tilitysmenettelystä Attendo MedOne Hoiva Oy:n kanssa. Kun hoiva Kotkassa kilpailutettiin, edellytettiin asumisen ja hoivapalvelujen eriyttämistä. Hovinsaaren hoivakoti 2:ssa hoivapalvelut tuottaa Kotkan kaupunki. Hoivakotien 1 ja 3 palveluntuottaja on Attendo Terveyspalvelut Oy, entiseltä nimeltään Attendo MedOne Oy.
— Olen tottunut tutkimaan sopimusoikeudellisia asioita, ja kokemukseni mukaan sopimusketjutuksella halutaan yleensä salata jotain. Jos toiminta on rehellistä ja läpinäkyvää, A tekee sopimuksen B:n kanssa.
Koottuaan palapelin palasia sieltä täältä, Temmes on muodostanut mielipiteensä. Hän sanoo, ettei nykyinen hoivakotijärjestelmä ole tehokkain eikä paras mahdollinen. Temmeksen mukaan sopimusten pilkkominen ja ketjuttaminen nostaa kustannuksia ja tekee aidon kilpailun mahdottomaksi.
Hän hahmottelee kokonaiskuvaa: Suuret, yleishyödylliset rakennuttajayhtiöt saavat hankkeisiinsa kymmeniä prosentteja valtion Ara-tukea. Sitten tukirahoja saaneisiin rakennuksiin tulee toimijaksi suuria pörssissä toimivia hoivayrityksiä.
— Miten edes voitaisiin aidosti kilpailla, jos toisilla kiinteistökustannukset ovat Ara-tuen avulla 30—40 prosenttia halvemmat?
— Ja miten ylipäätään on mahdollista, että eläkeyhtiö sijoittaa rahaa voittoa tavoittelemattomaan toimintaan? Eläkeyhtiöiden sijoitustoiminnan pitäisi olla tuottavaa, pohtii Temmes.
Vastaus löytyy Temmeksen mukaan nimenomaan eläkejärjestelmästämme. 180 miljardin euron sijoitusvarallisuudella puhuvien eläkeyhtiöiden sana painaa ja demokraattinen järjestelmä ohitetaan.
— Eläkeyhtiöt ovat kuin irti päässyt sirkushevonen, jota ei kukaan saa kuriin. Nehän eivät myöskään maksa veroja, koska ne maksavat eläkkeemme.
Temmes jatkaa systeemin haastamista ja kehottaa muitakin pohtimaan, mistä tulevat rahat hoivayhtiöiden 30 prosentin vuotuisiin katteisiin. Kenen taskuun ja mitä kautta voitot kotiutetaan? Tuoko ketjutus tehoa vai lisäkustannuksia?
Urjala möi 15.8.2016 vanhainkotinsa ja Humppila 23.3.2017 vanhusten palvelukeskuksensa Attendolle, kertoo Aarne Nordberg. "Kaupat tehtiin ilman kilpailutusta otsikoimalla ne kiinteistökaupoiksi. Attendo osti kunnilta rakennuksen, jonka tulevaisuus on sote-uudistuksen jälkeen epävarma. Samalla valtuustot hyväksyivät Attendon tarjouksen uudesta hoivakodista sekä päättivät siirtyä tarjouksen edellyttämään palvelusetelijärjestelmään.
Käytännössä Attendo ostaa julkisen palveluntuottajan pois pelistä ja rakentaa yksityisen palvelukeskuksen, johon kunta lupaa ohjata asiakkaat. Palvelusetelillä vanhus voi toki ostaa palvelut mistä haluaa, mutta pienessä kunnassa ei ole kilpailua eikä valinnanvapautta".
Varsinkin Itä-Suomessa tarjouksia terveyskeskusten osalta on tehnyt vain Attendo. Pohjois-Karjalan pienet kunnat järjestävät palvelunsa ostamalla kokonaispaketin jättiyritys Attendolta.
Yritysjäteille on annettu kahden vuoden etumatka, jonka turvin ne voivat jakaa reviirit, kertoo Saku Timonen. "Maakuntamalli tulee käyttöön vuoden 2019 alussa, ja vasta sitten julkinen sektori saa aloittaa yritystoiminnan ja ruveta kilpailemaan niistä asiakkaista, jotka se tähän asti on hoitanut. Siihen mennessä yritykset ovat jo ostaneet terveyskeskuskiinteistöt omikseen.
Attendo on ruvennut tekemään kunnille tarjouksia niiden omistamista kiinteistöistä. Kaupan tai vuokrauksen mukana se lupaa taata terveydenhoidon valinnanvapauteen kuuluvat peruspalvelut kuntaan siinäkin tapauksessa, että maakunta ne jostain syystä päättää lopettaa.
Attendo näyttää luottavan siihen, että se pääsee tuottamaan valtion kokonaan rahoittamia palveluja omassa tai vuokraamassaan kiinteistössä. Entä sitten, jos se ei pääsekään? Järjestääkö se silti lupauksensa mukaisesti ne palvelut?
Ei järjestä, sillä järjestämisvastuu tulee olemaan maakunnilla, jotka hyväksyvät palveluntuottajat. Maakuntamallin tultua voimaan kunta ei voi ostaa palveluja suoraan yritykseltä maakunnan ohittaen. Niin meille on ainakin kerrottu.
Ei siihen kiinteistöön tule kukaan muukaan, jos se on myyty Attendolle. Omistajalla ei ole mitään velvollisuutta luovuttaa ostamaansa tai vuokraamaansa kiinteistöä vaikkapa maakunnan perustamalle yhtiölle.
Näyttää siltä, että Attendo aíkoo tehdä maakunnille tarjouksen, josta ei voi kieltäytyä. Se sanoo, että me omistamme alueen terveyskeskukset, ja jos emme saa tuottaa palveluja, niin lukitsemme rakennusten ovet. Liiketoiminnassa tätä ei sanota kiristämiseksi, vaan kilpailuasetelmien hakemiseksi. Kun yritys saa tällaisen tosiasiallisen monopolin alueella, niin se voi määrätä palvelujen hinnan. Valtio maksaa".
Timonen väittää Attendon viestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtaja Lauri Korkeaojan kommentoineen, ettei Attendo ei ole tekemässä ostotarjouksia, vaan haluaa pelkästään vuokrata kiinteistöt. "Jos näin on, niin siinä tapauksessa myös linkittämässäni Attendon Antti Raimovaaran videotarjouksen puheessa on sama kirjoitusvirhe."
https://www.youtube.com/watch?v=qlfxWbq1Isk
Videolla Antti Raimovaara vakuuttaa, että a)Attendo sitoutuu joko ostamaan tai vuokraamaan kuntien sote-kiinteistöt b) Lähipalvelut ja työpaikat säilyvät kunnissa. c) Attendon palvelumalli ei aiheuta kunnille lisäkustannuksia. d)Attendon voitot eivät mene veroparatiiseihin e) Suomen toimintojen verot maksetaan täysimääräisesti Suomeen.
Aggressiivista verosuunnittelua
Finnwatch on syyttänyt Attendoa agressiivisen verosuunnittelun harjoittamisesta. Tiistaina 29.10. 2013 uutisoitiin, miten Attendo Oy on siirtänyt veroparatiiseihin 110 miljoonaa euroa. Päivän lehden mukaan Attendon liikevaihto Suomessa oli vuonna 2015 noin 452 miljoonaa euroa, josta se maksoi yhteisöveroa Suomeen 6,8 miljoonaa eli 1,5 prosenttia liikevaihdosta.
Keikkalääkäritoimintaan erikoistunut MedOne on ruotsalaisen Attendon omistama ja siihen fuusioitu reppufirma. Se myy yksityistämisen paineessa toimiville kunnallisille terveyskeskuksille lääkäripalveluja, joita laki määrää kunnat hoitamaan mutta joita lääkärit eivät ole valmiita tekemään kunnan viroissa. Keikkalääkäreiksi kelpaavat myös kokemattomat lääketieteen kandit, ja onpa MedOne myynyt terveyskeskuksille myös valelääkärin palveluksia. Kun hän lähtee toiselle paikkakunnalle, kaikki hänen hoitamansa potilassuhteet jäävät tilapäisiksi. Hyvässä tapauksessa keikkalääkäri puhuu potilaan kanssa samaa kieltä, mikä helpottaa olennaisesti kanssakäymistä. Aina ei yhteistä kieltä ole.
MedOne/Attendo houkuttelee lääkäreitä palvelukseensa neuvomalla näille ”verosuunnittelua”, joka on kauniimpi nimi veronkierrolle. Sen tytäryhtiö Terveyden Tuottajat Oy opettaa lääkäreitä hajauttamaan tulonsa täysverotettuihin ansiotuloihin ja aliverotettuihin pääomatuloihin.
Yhtiön perustaneet neljä lääkäriä ovat netonneet omistamisella kaksi kertaa. Ensin he möivät vuonna 2004 yhtiöstään puolikkaan sijoitusyhtiö Sponsorille, ja siinä kaupassa Pertti Karjalainen sai aliverotettua pääomatuloa 8 miljoonaa, Sami Martinkauppi 7 miljoonaa ja Veli-Matti Riihimäki 7 miljoonaa. Kun toisen puolikkaan osti heiltä Attendo, siinä kaupassa Pertti Karjalainen sai aliverotettua pääomatuloa 22 miljoonaa, Veli-Matti Riihimäki 16 miljoonaa, Sami Martinkauppi 9 miljoonaa ja Antti Yli-Korkala 5 miljoonaa euroa.
Suomessa terveysbisneksen ja -asiantuntijoiden piirit ovat pienet, mikä johtaa ristisidoksiin. Hyvä veli -verkosto voi hyvin. Terveysbisneksessä tienataan miljoonatuloja, enenevästi myös hoivapuolella.
Ruotsissa kansalaisten terveysmarkkinat on vapautettu aikaisemmin. Julkistetun TNS Sifon tutkimuksen mukaan kahdeksan kymmenestä ruotsalaisesta on saanut mittansa jo täyteen. Terveyspalveluiden laatu on laskenut, veroja on vältelty ja terveyteen suunnatut verovarat ovat valuneet vääriin käsiin, kertoo Päivän lehti.
Tänään Suomen eduskunta hyväksyi "rötösherrojen hämärärekisteriksi" nimetyn hallintarekisterin, joka sallii suomalaisten osakesijoitukset ulkomaisiin hallintarekistereihin ja Mika Raatikaisen sanoin " mahdollistaa veronkierron semmoisella tavalla, että tämä yhteiskunta ei tule sitä kestämään". Suomen ei olisi kannattanut sallia hallintarekisteröintiä lainmuutoksella senkään vuoksi, että " se vaikeuttaa sisäpiirinkauppojen ja muiden talousrikosten selvittämistä sekä vähentää verotuksen varmuutta ja oikeudenmukaisuutta", Kaj Turunen sanoi.
Kermankuorintaa ja hämäriä sopimusketjutuksia
Timosen mukaan" laissa piti estää ns. kermankuorinta eli yksityisten toimijoiden mahdollisuus haalia itselleen vain parhaat asiakkaat. Hallitus myöntää, että kermankuorintaa tulee tapahtumaan. Pistää jopa epäilemään, että niin on ollut tarkoituskin. Yksityiset hoitavat helpot ja maksukykyiset asiakkaat, mutta vaikeat ja maksukyvyttömät jäävät julkisen sektorin vastuulle. Valinnanvapaus on annettu asiakkaan sijaan yrityksille".
Antero Eerolan mukaan sote-uudistuksen ”valinnanvapaus” on todellisuudessa koodinimi julkisten palveluiden pakkoyhtiöittämiselle, yksityistämiselle ja markkinoille repimiselle. Sote-uudistuksessa yhdistyykin kepulainen valtapeli kokoomuslaisiin bisnesintresseihin.
Rahastamalla vuokralääkärifirmansa MedOnen Karjalainen ja hänen kolme liikekumppaniaan ovat saaneet verotietojen mukaan lähelle sataa miljoonaa euroa nousevat tulot.
Jopa lasten huostaanotto on kasvava bisnes, sillä verotiedot kertovat jo ensimmäisistä lastensuojelumiljonääreistä. Juuri tätä on luvassa lisää, jos hallitus saa sote-mallinsa läpi. Silloin todennäköistä on, että saamme keskuuteemme yhä uusia sairaus- ja sosiaalimiljonäärejä.
- Isot, varsinkin kansainvälisesti kytketyt yritykset kasvavat ja kasvavat. Pienet syödään pois, terveyshallintotieteen professori Jari Vuori arvioi terveysbisneksen tulevaisuutta.
Suuret yksityiset palveluntuottajat ovat valmistautuneet soteen jo vuosia. Ne ovat värvänneet asioita valmistelleita poliitikkoja palvelukseensa ja keskittäneet toimintaansa ostamalla pienempiä toimijoita pois markkinoilta.
Saku Timosen mukaan "Keskustan Antti Kaikkonen ei ole selvittänyt itselleen edes perusasioita väittäessään EU-lainsäädännön velvoittavan yhtiöittämään sosiaali- ja terveydenhuollon. EU-lainsäädäntö ei velvoita yhtiöittämään, vaikka tällä valheella asiaa yritettiin ensin ajaa läpi. Yhtiöitettävä on vain silloin, jos julkinen sektori kilpailee vapailla markkinoilla yksityissektorin kanssa. Valinnanvapauden totetuttaminenkaan ei velvoita yhtiöittämään. Sosiaalitoimi ja terveydenhoito oltaisiin ihan hyvin voitu pitää pääosin julkisen sektorin hoidettavana ja siihen oltaisiin voitu ottaa valinnanvapaus mukaan täydentämään palveluja yksityssektorin tuottamilla palveluilla. Asiakkaalla olisi ollut täysi valinnanvapaus ja raha olisi seurannut potilasta".
Timonen kertoo miten "vapaan kilpailutuksen" -temppu tehdään: " Kun kunta päättää yksityistää ja kilpailuttaa vaikkapa vanhusten hoivapalvelut, niin yleensä ”täysin vapaan” kilpailutuksen voittaa verorahoilla tuettu kansainvälinen suuryritys. Näin se tapahtuu:
Hoivapalvelua tuottava yritys ei itse voi saada tukiasuntojen rakentamiseen Valtion asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:n tukea. Niinpä ainakin pari menestyvää yritystä on perustanut kokonaan itse omistamansa yrityksen, jonka tehtävänä on rakentaa toimitilat. Nämä rakentajat saavat valtiolta rahoitusta. Yritys siis voittaa kilpailutuksen lupaamalla uudet toimitilat, jotka veronmaksajat maksavat.
Näin toimii ainakin Attendo, joka omistaa kokonaan Suomen Palveluasunnot Oy:n. Tämä yritys saa ARA:lta tukea rakentamiseen ja Attendo tulee uusiin tiloihin tuottamaan palvelut. Taustalla toimivat koko ajan samat ihmiset. Lisäksi asuminen ja palvelut pyritään hinnoittelussa yhdistämään niin, että kukaan ei pysty selvittämään niiden erillishintaa."
Kotkalaisen juristi Matti Temmeksen mielestä nykyinen hoivapalvelujärjestelmä ketjutuksineen on monin tavoin hämärä eikä tuota hyvää ainakaan hoidettaville. Kotkan kaupunki on vuokrannut hoivakotirakennukset Kiinteistö Oy Rauhanlähde I:ltä ja vuokraa rakennuksissa olevat asunnot edelleen hoiva-asukkaille. Kaupunki ei kuitenkaan peri vuokria itse, vaan on sopinut vuokrien tilitysmenettelystä Attendo MedOne Hoiva Oy:n kanssa. Kun hoiva Kotkassa kilpailutettiin, edellytettiin asumisen ja hoivapalvelujen eriyttämistä. Hovinsaaren hoivakoti 2:ssa hoivapalvelut tuottaa Kotkan kaupunki. Hoivakotien 1 ja 3 palveluntuottaja on Attendo Terveyspalvelut Oy, entiseltä nimeltään Attendo MedOne Oy.
— Olen tottunut tutkimaan sopimusoikeudellisia asioita, ja kokemukseni mukaan sopimusketjutuksella halutaan yleensä salata jotain. Jos toiminta on rehellistä ja läpinäkyvää, A tekee sopimuksen B:n kanssa.
Koottuaan palapelin palasia sieltä täältä, Temmes on muodostanut mielipiteensä. Hän sanoo, ettei nykyinen hoivakotijärjestelmä ole tehokkain eikä paras mahdollinen. Temmeksen mukaan sopimusten pilkkominen ja ketjuttaminen nostaa kustannuksia ja tekee aidon kilpailun mahdottomaksi.
Hän hahmottelee kokonaiskuvaa: Suuret, yleishyödylliset rakennuttajayhtiöt saavat hankkeisiinsa kymmeniä prosentteja valtion Ara-tukea. Sitten tukirahoja saaneisiin rakennuksiin tulee toimijaksi suuria pörssissä toimivia hoivayrityksiä.
— Miten edes voitaisiin aidosti kilpailla, jos toisilla kiinteistökustannukset ovat Ara-tuen avulla 30—40 prosenttia halvemmat?
— Ja miten ylipäätään on mahdollista, että eläkeyhtiö sijoittaa rahaa voittoa tavoittelemattomaan toimintaan? Eläkeyhtiöiden sijoitustoiminnan pitäisi olla tuottavaa, pohtii Temmes.
Vastaus löytyy Temmeksen mukaan nimenomaan eläkejärjestelmästämme. 180 miljardin euron sijoitusvarallisuudella puhuvien eläkeyhtiöiden sana painaa ja demokraattinen järjestelmä ohitetaan.
— Eläkeyhtiöt ovat kuin irti päässyt sirkushevonen, jota ei kukaan saa kuriin. Nehän eivät myöskään maksa veroja, koska ne maksavat eläkkeemme.
Temmes jatkaa systeemin haastamista ja kehottaa muitakin pohtimaan, mistä tulevat rahat hoivayhtiöiden 30 prosentin vuotuisiin katteisiin. Kenen taskuun ja mitä kautta voitot kotiutetaan? Tuoko ketjutus tehoa vai lisäkustannuksia?
Uuden Suomen päätoimittaja Markku Huusko ja Attendon toimitusjohtaja Pertti Karjalainen
Vaikka Pertti Karjalainen on nostanut yrityksensä kymmenessä vuodessa maan kärkikaartiin, hän ei ole firmansa markkinaosuuteen tyytyväinen.
Perusterveydenhuolto ei Attendolle riitä, sillä suurin kasvu on erikoissairaanhoidossa. Ja siellä myös kunnat ovat eniten vaikeuksissa, Karjalainen sanoo. Toistaiseksi pää on avattu vasta Satakunnassa, jossa osa psykiatrista avohoitoa on ulkoistettu. Attendo on Suomen suurin yksityinen psykiatrian toimija.
Attendo on polkaissut yhdessä Uuden Suomen blogipalvelujen kanssa mahtavan mainoskiertueen, jolla se aikoo haalia lisää ulkoistettuja palveluja itselleen.
Terveysyhtiöiden tulokuningas oli viime vuonna Attendo Finlandin toimitusjohtaja Pertti Karjalainen. Hänen 2,1 miljoonan euron tulonsa tulivat kuitenkin pääosin muualta kuin Attendosta, vaikka Karjalainen kuuluukin ruotsalaisen terveysjätin suuromistajiin.
Attendon hoivapalvelujen johtajan ja Suomen yhtiön toimitusjohtajan työstä hän sai vajaan 300 000 euron ansiotulot.
"Se voi olla jonkun mielestä alakantissakin, mutta en valita. Minusta se on oikea korvaus", Karjalainen sanoo.
Vaikka Pertti Karjalainen on nostanut yrityksensä kymmenessä vuodessa maan kärkikaartiin, hän ei ole firmansa markkinaosuuteen tyytyväinen.
Perusterveydenhuolto ei Attendolle riitä, sillä suurin kasvu on erikoissairaanhoidossa. Ja siellä myös kunnat ovat eniten vaikeuksissa, Karjalainen sanoo. Toistaiseksi pää on avattu vasta Satakunnassa, jossa osa psykiatrista avohoitoa on ulkoistettu. Attendo on Suomen suurin yksityinen psykiatrian toimija.
Attendo on polkaissut yhdessä Uuden Suomen blogipalvelujen kanssa mahtavan mainoskiertueen, jolla se aikoo haalia lisää ulkoistettuja palveluja itselleen.
Terveysyhtiöiden tulokuningas oli viime vuonna Attendo Finlandin toimitusjohtaja Pertti Karjalainen. Hänen 2,1 miljoonan euron tulonsa tulivat kuitenkin pääosin muualta kuin Attendosta, vaikka Karjalainen kuuluukin ruotsalaisen terveysjätin suuromistajiin.
Attendon hoivapalvelujen johtajan ja Suomen yhtiön toimitusjohtajan työstä hän sai vajaan 300 000 euron ansiotulot.
"Se voi olla jonkun mielestä alakantissakin, mutta en valita. Minusta se on oikea korvaus", Karjalainen sanoo.
Veli-Matti Riihimäki on palkattu ateria-automaattipalveluja tarjoavan Menumat Oy:n toimitusjohtajaksi. Riihimäki on aikaisemmin toiminut Silmäaseman toimitusjohtajana ja on myös vuonna 2007 Attendo OY:hyn fuusioituneen MedOne:n perustajajäsen.
Attendo toimii myös vastaanottokeskusbisneksessä. Sillä on Ruotsissa 24 turvapaikanhakijoita majoittavaa yksikköä.
Vastaanottokeskuksia haalivan Kotouma Oy:n entinen toimitusjohtaja Lari Christiansen on siirtynyt Attendon suun terveydenhuollon liiketoimintajohtajaksi.
Attendo toimii myös vastaanottokeskusbisneksessä. Sillä on Ruotsissa 24 turvapaikanhakijoita majoittavaa yksikköä.
Vastaanottokeskuksia haalivan Kotouma Oy:n entinen toimitusjohtaja Lari Christiansen on siirtynyt Attendon suun terveydenhuollon liiketoimintajohtajaksi.
Maahanmuuttovirasto Migri ja Kotouma Oy perustivat hiljattain alaikäisille, 16–17-vuotiaille, turvapaikanhakijoille tuetun asumisen yksikön Vantaan Kivistöön, jossa oli vielä vuokralla hoivapalveluita tuottava Attendo.
Attendon lapsiperhepalveluista ja lastensuojeluasioista vastaava palvelualuejohtaja, Paasikiven nuorisokylän säätiössä, lastensuojelun edunvalvojana ja Attendon sijaishuoltopalvelujen toiminnanjohtajana toiminut Järvenpään Kokoomuksen Tarmo Pekola kertoo, että vanhusten jälkeen tiloja käyttivät jonkin aikaa vammautuneet ja monisairaat. Sen jälkeen Attendo suunnitteli taloon lastenkotia, mutta se ei toteutunut. Hän korostaa, että ketään ei ole häädetty pois turvapaikanhakijoiden takia.
Perhehoitobuumin myötä terveydenhuolto- ja hoivapalveluyritys Attendo hakee nyt uusia sijaisperheitä mm.Tampereen ja Mikkelin alueelta. Kyseessä on ensimmäinen yksityinen yritys, joka rekrytoi sijaisperheitä Mikkelin alueelta.
— Olemme aloittaneet sijaisperhetoiminnan liiketoimintana tämän vuoden puolella useissa eri kaupungeissa, ja nyt tulemme Mikkeliin, kertoo palvelualuejohtaja Tarmo Pekola Attendo perhehoitopalveluista.
Kun lastensuojelupalvelun tuottaa ulkopuolinen, se asettaa haasteen myös valvonnalle, mutta valvonta ei tunnu olevan prioriteetti Mikkelissä vaan sijaisperheiden asema.
Pekolan mukaan Attendolla on sijaisperheille tueksi ympärivuorokautinen päivystyspuhelin ja enemmän perhe- ja sosiaalityöntekijän tukea kuin kunnilla. Sosiaalityöntekijä Salla Lilja pohtii, löytyykö Mikkelissä Attendon kautta valmentautuville sijaisperheille sijoitettavia lapsia, sillä yleensä lapset pitäisi sijoittaa lähelle biologista sukuaan. Hän kertoo, että perheille voi tulla esimerkiksi yllätyksenä, että sijaisperheitä valmentava taho sitouttaa perheet toimimaan palveluksessaan tietyn ajan (odotusaikakäytäntö) ja jollei sijoituksia tule, perhe saattaa kokea valmentautuneensa turhaan.
Lokakuun Liike pitää Liljan huolia turhana ja pelkää, että Attendon lastensuojelupalveluissa nämäkin liiketoimintaesteet ratkaistaan Attendolle tuttuun tyyliin.
Mikkeliin saattaa olla tulossa kiireellisten sijoitusten buumi. Lastensuojelussa sijoituksia tehdään edelleenkin liikaa hatarin perustein ja avohuollon tukia antamatta, lapsia ja perheitä kuulematta, perheiden jälleenyhdistämiseen pyrkimättä ja lapsen tarpeita, läheissuhteita tai kulttuuritaustaa huomioimatta lapsen etua ja tarpeita vastaamattomaan ja pysyvyyttä tarjoamattomaan valvomattomaan laitos- ja perhehoitoon liian kauaksi kotoa jäävien arvioitsijoiden toimesta (Hiitola 2009; Pösö& Puustinen- Korhonen 2010; LSKL 2011;VTV 2012; LSKL 2013; HuosTa 2015).
Attendo tuottaa kuntien kumppanina perhepalveluiden ja lastensuojelun koko palveluketjun varhaisen tuen palveluista lastensuojelun sijaishuoltoon.
Lokakuun liike on erittäin huolestunut sosiaalihuollon tiedonhallinnasta, jossa ei ole huomioitu asiakkaiden oikeusturvaa ja AVIn ja VALVIRAn sosiaali- ja terveydenhuollon 2015- 2019 valvontaohjelmasta, jonka mukaan palveluiden laatu ja sisältö varmistetaan ensisijaisesti omavalvonnalla, joka on jo osoittautunut toimimattomaksi ja riittämättömäksi.
AVI:n ylitarkastaja Marita Uusitalon mukaan lastensuojelulaitoksiin tehdään tarkastuksia pahimmillaan vain kerran kymmenessä vuodessa. VTV:n mukaan vain yksi kymmenestä kunnasta valvoi järjestelmällisesti lastensuojelun yksiköitä. Oikeusasiamiehen mukaan sosiaalityöntekijät eivät usein edes huomaa saati raportoi puutteita lastensuojelulaitoksissa ja sijaisperheissä (Tarkastuspöytäkirja dnro 1001/3/12). Edes lastensuojeluyrittäjän saama rikostuomio lapsiin kohdistuvasta väkivallasta ei johda toimintaluvan menetykseen.
Attendon lapsiperhepalveluista ja lastensuojeluasioista vastaava palvelualuejohtaja, Paasikiven nuorisokylän säätiössä, lastensuojelun edunvalvojana ja Attendon sijaishuoltopalvelujen toiminnanjohtajana toiminut Järvenpään Kokoomuksen Tarmo Pekola kertoo, että vanhusten jälkeen tiloja käyttivät jonkin aikaa vammautuneet ja monisairaat. Sen jälkeen Attendo suunnitteli taloon lastenkotia, mutta se ei toteutunut. Hän korostaa, että ketään ei ole häädetty pois turvapaikanhakijoiden takia.
Perhehoitobuumin myötä terveydenhuolto- ja hoivapalveluyritys Attendo hakee nyt uusia sijaisperheitä mm.Tampereen ja Mikkelin alueelta. Kyseessä on ensimmäinen yksityinen yritys, joka rekrytoi sijaisperheitä Mikkelin alueelta.
— Olemme aloittaneet sijaisperhetoiminnan liiketoimintana tämän vuoden puolella useissa eri kaupungeissa, ja nyt tulemme Mikkeliin, kertoo palvelualuejohtaja Tarmo Pekola Attendo perhehoitopalveluista.
Kun lastensuojelupalvelun tuottaa ulkopuolinen, se asettaa haasteen myös valvonnalle, mutta valvonta ei tunnu olevan prioriteetti Mikkelissä vaan sijaisperheiden asema.
Pekolan mukaan Attendolla on sijaisperheille tueksi ympärivuorokautinen päivystyspuhelin ja enemmän perhe- ja sosiaalityöntekijän tukea kuin kunnilla. Sosiaalityöntekijä Salla Lilja pohtii, löytyykö Mikkelissä Attendon kautta valmentautuville sijaisperheille sijoitettavia lapsia, sillä yleensä lapset pitäisi sijoittaa lähelle biologista sukuaan. Hän kertoo, että perheille voi tulla esimerkiksi yllätyksenä, että sijaisperheitä valmentava taho sitouttaa perheet toimimaan palveluksessaan tietyn ajan (odotusaikakäytäntö) ja jollei sijoituksia tule, perhe saattaa kokea valmentautuneensa turhaan.
Lokakuun Liike pitää Liljan huolia turhana ja pelkää, että Attendon lastensuojelupalveluissa nämäkin liiketoimintaesteet ratkaistaan Attendolle tuttuun tyyliin.
Mikkeliin saattaa olla tulossa kiireellisten sijoitusten buumi. Lastensuojelussa sijoituksia tehdään edelleenkin liikaa hatarin perustein ja avohuollon tukia antamatta, lapsia ja perheitä kuulematta, perheiden jälleenyhdistämiseen pyrkimättä ja lapsen tarpeita, läheissuhteita tai kulttuuritaustaa huomioimatta lapsen etua ja tarpeita vastaamattomaan ja pysyvyyttä tarjoamattomaan valvomattomaan laitos- ja perhehoitoon liian kauaksi kotoa jäävien arvioitsijoiden toimesta (Hiitola 2009; Pösö& Puustinen- Korhonen 2010; LSKL 2011;VTV 2012; LSKL 2013; HuosTa 2015).
Attendo tuottaa kuntien kumppanina perhepalveluiden ja lastensuojelun koko palveluketjun varhaisen tuen palveluista lastensuojelun sijaishuoltoon.
Lokakuun liike on erittäin huolestunut sosiaalihuollon tiedonhallinnasta, jossa ei ole huomioitu asiakkaiden oikeusturvaa ja AVIn ja VALVIRAn sosiaali- ja terveydenhuollon 2015- 2019 valvontaohjelmasta, jonka mukaan palveluiden laatu ja sisältö varmistetaan ensisijaisesti omavalvonnalla, joka on jo osoittautunut toimimattomaksi ja riittämättömäksi.
AVI:n ylitarkastaja Marita Uusitalon mukaan lastensuojelulaitoksiin tehdään tarkastuksia pahimmillaan vain kerran kymmenessä vuodessa. VTV:n mukaan vain yksi kymmenestä kunnasta valvoi järjestelmällisesti lastensuojelun yksiköitä. Oikeusasiamiehen mukaan sosiaalityöntekijät eivät usein edes huomaa saati raportoi puutteita lastensuojelulaitoksissa ja sijaisperheissä (Tarkastuspöytäkirja dnro 1001/3/12). Edes lastensuojeluyrittäjän saama rikostuomio lapsiin kohdistuvasta väkivallasta ei johda toimintaluvan menetykseen.
RSS Feed
