Marjo Alatalo haluaa valkopestä lastensuojelun arvioinnin, kuvakaappaus twitter Suositus mittareiden käytölle
THL on huomannut sosiaalialan mittareilla tapahtuvan puoskaroinnin tai varautuu vanhemmille CAP (Child Abuse Potential)- lomakemittarilla tehtävän riskiarvioinnin tuleviin väärinkäytöksiin. THL on antanut eettisen suosituksen mittareiden vastuullisesta käytöstä:
Käytössä olevien mittareiden ja mittaamiskäytäntöjen kirjavuudesta on seurannut tarve yhtenäistää toimintatapoja. ”Suositus on tehty, jotta sosiaalityössä ei käytettäisi sattumanvaraisia mittareita, ja jotta mittareiden tuottamaa tietoa käytettäisiin harkiten”, perustelee Talentiasta erityisasiantuntija Jaana Manssila, suosituksen hyötyjä.
”Yhtenäiset mittaamisen käytännöt parantavat asiakkaiden tasa-arvoista kohtelua”, hän jatkaa.
Mittareiden käyttö sosiaalialan asiakastyössä: neljä neuvoa
Käytä mittaria asiakastyössä vain silloin kun se on perusteltua. Määrittele etukäteen, millaista tietoa mittaamisella tavoitellaan. Valitse mittari, joka varmasti sopii kyseiseen tarkoitukseen.
Keskustele asiakkaan kanssa mittarista, sen käyttötarkoituksesta sekä siitä, millaisia vaikutuksia tuloksilla voi olla häntä koskeviin päätöksiin.
Muista, että pelkästään mittaamisen perusteella ei voi tehdä asiakasta koskevia merkittäviä päätöksiä. Mittari on vain yksi osatekijä kokonaisvaltaista harkintaa edellyttävässä päätöksenteossa.
On johdon tehtävä varmistaa, että työntekijöillä on mittarien käyttöä koskevaa riittävää osaamista, ja että mittaamisen toimintakäytännöt ovat yhtenäisiä.
Suositus on yhtä tyhjän kanssa, sillä se olettaa että sosiaalialalla ongelma olisi vain vastuuton mittareiden käyttö ja puutteellinen osaaminen.
Lastensuojelussa ei koeta pääongelmaksi lastensuojelun epätieteellistä, asenneongelmia ja virheellisiä mittareita ja menetelmiä kuhisevaa arviointia ja mittaamista tai niiden negatiivisia seurauksia vaan arvioinnin imago. Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Soccan LAPE-kehittäjä Marjo Alatalo voi avoimesti kertoa haluavansa valkopestä pahamaineisen lastensuojelun arvioinnin. Hänen mukaansa " tarvitaan arviointi-sanan valkopesu. Uudelleen merkityksellistäminen. Renessanssi. Vallankumous. Ja mitä näitä nyt on?".
Ongelma on myös mittareissa ja mittaamisen motiiveissa
Todellisuudessa myös mittaamisen motiivit ja käytettävät mittarit muodostavat vakavan ongelman. Sosiaalityön mittareita ja arviointivälineitä tulee tutkia ensisijaisesti sosiaalityöntekijöiden tulkintojen ja narratiivien ilmentyminä ja oikeuttajina ja arviointeja ja mittaamista sosiaalityön ammatillisuuden ja asiantuntijuuden performatiiveina. Niiden avulla sosiaalityöntekijä ylevöittää toimintaansa, suorittaa ja todistelee asiantuntijuuttaan ja yhteiskunnallista äitimistään.
Arviointien ja mittareiden samoin kuin lastensuojelun työvälineiden ja dokumenttien keskeinen ja usein ainut funktio tuntuu olevan legitimoida lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden oikeus puuttua puuttumista vastustavan lapsen ja vanhemman elämään ja olla siinä läsnä eli oikeuttaa sosiaalityöntekijöiden haluttomuus ja/tai kyvyttömyys erottaa omia tarpeitaan asiakkaiden tarpeista ( =mentalisaation häiriö).
Lastensuojelun arviointi on oikeusturvariski mille hyvänsä perheelle. Tässä tyypillinen tapauskertomus lastensuojelullisesta arvioinnista: https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kuopio-maksaa-lahes-50-000-euroa-perheen-hajottamisesta-ja-noyryyttamisesta-sitran-rahoittamassa-perhekuntoutuksessa
Perhekuntoutuksissa ja lastensuojelun selvityksissä käytettäviä arviointimalleja ja perehdytyskansioita arviointimalleihin Suomessa kehittelevät heikosti koulutetut sosionomit opinnäytetöinään ja lastensuojelulaitosten henkilökunta osana koulutustaan (Tarnanen, 2017).
Sosiaalialan historiallinen muisti on lyhyt. THL:n edeltäjän varoitukset johdattelevista menetelmistä ovat unohtuneet; Arnon Bentovimin opit ovat edelleen/uudelleen käytössä lukuisissa lastensuojelulaitoksissa ja mm.Diakonissalaitoksen, Ensi- ja turvakotien liiton, Kirkkopalvelut ry:n, Merikratos Oy:n, Mielenterveysseuran ja Pelastakaa Lapset ry:n perhearvioinneissa.
Yleisimmin perhearvioinnissa käytetään juuri vääristä hyväksikäyttösyytöksistä tunnetun psykoanalyytikko Arnon Bentovimin jalostamia häiriö-orientaatioon perustuvia oppeja. Perhearvioinnissa käytetään usein myös kyseenalaista MIM- vuorovaikutusarviointia. Psykiatrian erikoislääkäri Ben Furmanin mukaan menetelmä ei ole vain epäluotettava, vaan myös räikeästi perheiden oikeusturvaa loukkaava.
Puutteellisen kielitaidon omaavat perhetyöntekijät ja sosionomiopiskelijat jopa kääntävät arviointimallien sisältökuvaukset , arviointilomakkeet ja pisteytysohjeet englannista suomeksi. "Englanninkielinen materiaali vaikeutti asioiden hahmottamista, vaikka käännöstyötä kysymysasetteluista perhetyötiimi teki yhdessä. Kysymysten sanamuoto koettiin välillä asiakkaan kannalta vaikeaselkoiseksi ja valmiita kysymyksiä muovailtiin asiakkaille helpommin ymmärrettäviksi"( Falck, 2007, 39.)
Kaikki arviointia käyttävät eivät ole saaneet lainkaan koulutusta saati ohjeistusta sen käyttöön vaan ”oppineet” arviointimenetelmän toisen käden kautta, jonkun koulutuksessa olleen työyhteisön jäsenen epävirallisen opastuksen avulla (Kämärainen, 2016, 40).
Lastensuojelun arvioinnit ovatkin usein asiakkaiden oikeusturvan vaarantavaa puoskarointia, jossa tutkimustuloksia manipuloidaan tukemaan työntekijöiden päätöksiä ja riskiksi voidaan luokitella ja kirjata mikä hyvänsä elämänilmiö. Niinkauan kun sosionomi/ sosiaalityöntekijä voi kirjata asiakkaan kieltäytymisen ja kritiikin puoskaroinnista psyykkiseksi huonovointisuudeksi ja puutteelliseksi vanhemmuudeksi on aivan sama kartoitetaanko psykiatristen ongelmien esiintyvyyttä tai huostaanoton syitä Effican syykoodeilla vai sosiaalityöntekijöiden haastatteluilla; tutkimuksen luotettavuus ei siitä parane.
Huostaanotoista päättävät hallinto- oikeudet- joissa ei ole käytössä oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä, tosiseikkaselvittelyä eikä näytönarviointia- hyväksyvät näiden ”arviointien” tulokset todisteiksi huostaanoton tarpeesta.
Mittarin avulla halutaan tieteellisyyden ja professionaalisuuden auraa
Tiettyjen menetelmien hallinta liitetään tiettyihin ammatteihin ja niiden erityistietämykseen, esimerkiksi diagnoosimenetelmät lääketieteelliseen osaamiseen ja kyky- ja persoonallisuustestit psykologien ammattitaitoon. Samalla menetelmiin liittyvällä erityistietämyksellä luodaan ammattialojen välisiä rajoja ja voidaan myös perustella profession erilaisia oikeuksia muun muassa palkkauksen osalta.
Mittaaminen ja mittarit tarjoavat huonomaineiselle huuhaahan, hiljaiseen tietoon ja mutuun perustuvalle ammattialalle valheellista tieteellisyyden auraa.
Mittari vastuunkeventäjänä
Sosiaalityön kiinnostus erilaisiin mittareihin liittyy paitsi lisääntyneisiin vaikuttavuusvaatimuksiin myös heikkoon itsetuntoon semi-professiona ja nuorena tieteenalana ja työntekijöiden ammatilliseen edunvalvontaan myös pyrkimykseen paeta vastuuta usein vääristä ja laittomista päätöksistään.
Työntekijöiden vastuun keventämiseen on erilaisten mittareiden lisäksi luotu lastensuojelun moniammatilliset asiantuntijatyöryhmät ja lastensuojelun edunvalvojat.
Todetun tarpeen sijaan tarinallistettu huoli
Englannissa lapsen palvelutarpeen arviointilomaketta (Common Assessment Framework) käyttäneet työntekijät kritisoivat sitä, että heidät oli pakotettu dokumentoimaan asiakastapausta koskevat havaintonsa ennaltamäärättyyn muotoon. Työntekijät eivät myöskään suostuneet käyttämään CAF- viitekehyksessä ja lomakkeissa käytettyä käsitteistöä, vaan halusivat esimerkiksi puhua mieluummin ”huolesta” siinä missä CAF-mallissa puhuttin ”tarpeista”. Työntekijät halusivat mieluummin kirjata asiakastiedot kertomuksen muotoon (White et al. 2009)”.
Myös sosiaalityön tutkija Leslie Margolin on huomannut sosiaalityöntekijöiden tarpeen tarinallistaa asiakaskertomuksiaan. Margolinin (1997) mukaan sosiaalityöntekijät kääntävät rutiininomaisesti asiakkaiden ilmaisemat tarpeet (sen mitä he sanovat tarvitsevansa) kirjauksiin siitä, mitä asiakkaat ovat (millaisia he ovat, millainen heidän kotinsa on).
Performatiivinen mittari ja automatisoitu arviointiprosessi
Mittareilla on kykyä muokata mitattavaa toimintaa mittarin mukaiseksi. Jos palvelujen arviointiin käytettävät mittarit kartoittavat palvelun sisällön kannalta epäolennaisia seikkoja tai pahimmillaan jättävät sisällön kokonaan huomioimatta, palvelutuotantoa voidaan ryhtyä ohjaamaan väärillä kriteereillä väärään suuntaan.
Mittarilomakkeen ei ole tarkoitus automatisoida arviointiprosessia eikä korvata inhimillistä kohtaamista teknisillä välineillä vaikka käytännössä niin tapahtuukin. Hyvä arviointi perustuu aina useisiin tietolähteisiin, menetelmiin ja useampaan arviointikertaan. Mikäli mittarilomaketta käytetään asiakasperheen ”skannaamiseen”, sitä on käytetty väärin”.
On selvää, että mikäli mittarilomaketta voidaan käyttää väärin ja vääriin tarkoituksiin, sitä myös käytetään. Historia osoittaa , että kaikkia lastensuojeluun jätettyjä porsaanreikiä käytetään jos ja kun valvontaa ja negatiivisia sanktioita ei ole.
Arviointien piilo- opetussuunnitelmat
”Tutkija Gitz-Johansen on lastentarhanopettajia haastattelemalla tarkastellut, millaiselle ”piilevälle opetussuunnitelmalle” lasten arviointimenetelmät perustuvat. Haastattelujen perusteella hän esittää viisi keskeistä oletusta, joita arviointi välittää.
”Näistä ensimmäisen mukaan ”elämä on suorittamista ennalta asetettujen standardien mukaisesti”. Toisen arviointeja ohjaavan oletuksen mukaan ”toiminnassa on kyse kilpailusta ja tuloksista”. Lisäksi arvioinnit perustuvat näkemykseen, että ”lapsen kehityksen pitäisi noudattaa yleisiä ja ennalta määriteltyjä vaiheita”. Sen pitäisi myös tapahtua siten, että lapsi sisäistää ulkoiset normit. Kehityksessä ei siis ole kyse lapsen sisäisen potentiaalin kehittämisestä. Lisäksi arviointikäytäntöjen välittämässä piilevässä opetussuunnitelmassa on Gitz-Johansenin mukaan keskeistä oletus, että ”lapsi voidaan objektivoida”. Toisin sanoen lapsille välitetään käsitystä, että heihin voidaan suhtautua objekteina; heitä voidaan tarkastella numeroina, kirjaimina, väreinä ja kuvioina.
Arviointivälineillä manipuloidaan tulokset tukemaan jo tehtyjä päätöksiä
Gillinghamin ja Humphreys’n (2010) SDM ( structured decision making)- välineen käyttöä koskevassa tutkimuksessa selvisi, ettei arviointivälineitä käytetty lastensuojelun käytännöissä aiotulla tavalla, eikä välineen käytöllä saavutettu sille asetettuja tavoitteita.
Tutkijoiden mukaan tutkimukseen osallistuneet työntekijät esimerkiksi tekivät asiakastilanteita koskevia päätöksiä ennen kuin he käyttivät arviointivälineitä ja käyttivät välineita tietoisesti tuloksia manipuloiden. He pyrkivät esimerkiksi täyttämään lomakkeita siten, että tuloksena rakentunut riskiarvio tai muu tulos tuki jo aiemmin tehtyjä päätöksiä. (Petrelius,Tulensalo, Jaakola ja Hietamäki (toim.)2016, 134-145)
Asiakkaat siis pakotetaan toinen toistaan seuraaviin arviointeihin eri toimijoille niin kauan kunnes "löydetään" se vika, jonka olemassaolosta lastensuojelun työntekijät olivat varmoja jo työtä aloittaessaan.
Asenteellisia alempiarvoisuuden todistamiseen pyrkiviä arviointeja käytetään yhä ja yritetään jopa tieteellistää ja leikillistää/ pelillistää.
Erityisen hyvin käsitys asiakkaiden alempiarvoisuudesta ja muut asenneonglmat näkyvät kokemusasiantuntijoiden kohtelussa, joille ei ole näihin päiviin mennessä haluttu maksaa palkkaa tai edes kulukorvauksia.
Sen sijaan, että perheille pyrittäisiin arviointien avulla kehittämään tarpeenmukaisia palveluita, arviointien avulla perheet pakotetaan sijaishuollon liikevoittoihin tähtäävien pakkotoimien kohteiksi.
Arvioinneista ja mittaamisesta kannattaa kieltäytyä
Arvioinnista ja erilaisista lomakemittareista tulisi olla lakisääteinen oikeus kieltäytyä ellei asiakkaalle myönnetä lupaa a) taltioida koko arviointia ja käyttää tallenteita vastatodisteina oikeudessa b) ottaa arviointiin mukaan juristia c) ottaa oikeudenkäyntiin arvioinnin asiantuntija antamaan lausunto tehdyn arvioinnin laadusta d) ellei arvioitsijalla ole käypää koulutusta arviointimenetelmän käyttöön e) ellei arviointimenetelmää ole kehitetty tutkimusperustaisesti / käännetty oikein f) mikäli arvioinnin suorittava henkilö tai yritys on jäävi esim. sijaishuoltopalveluja tuottava yritys tai sijaishuoltoyrityksen työntekijä/osakkeenomistaja e) mikäli asiakkaalle ei pystytä takaamaan oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä riippumattomassa tuomioistuimessa
Lue myös:
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/huuhaa-valtaa-lastensuojelua
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tunnista-lastensuojelun-arviointibisneksen-valkopesuyritykset
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/varofi-uusi-arviointimalli-viranomaistyohon
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-toimintakykymittari-uusi-riskiseula
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakkuus-estaa-avun-saamisen
https://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/lastensuojelun-provokaatiot-oletko-a-huora-b-hullu-vai-c-huumehorho
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-arviointi-on-oikeusturvariski
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-arviointivimma-salaseulontoja-puutteellisilla-menetelmilla
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/monitoimijainen-arviointi-unohtaa-perheiden-oikeusturvan
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sosiaalityon-tutkimus-tarvitsee-huostaanottoa
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/jarjestelmallista-vakivaltaa-uskomushoitoja-ja-sosiaalihygieniaa
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelussa-riittavan-hyva-vanhempi-varakas-vanhempi
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/toimittajat-ja-tutkijat-tautimarkkinoijina
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/eugeniikka-elaa-yha-arviointi-alemmuuden-osoittimena
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/ammattikorkeakoulut-ja-jarjestot-bisneksen-palveluksessa
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/aikuissosiaalityon-asiakkaat-saavat-omat-nallekortit
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelu-tarvitsee-reformin
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/jarjestelmallista-vakivaltaa-uskomushoitoja-ja-sosiaalihygieniaa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/valta-turmelee
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/banaali-paha-piiloutuu-byrokratiaan
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/mita-vihapuhe-on
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/vihapuhe-sosiaalityossa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kaltoinkohtelu-sijaishuollossa-jatkuu-kuntien-jarjestojen-ja-rayn-tuella
THL on huomannut sosiaalialan mittareilla tapahtuvan puoskaroinnin tai varautuu vanhemmille CAP (Child Abuse Potential)- lomakemittarilla tehtävän riskiarvioinnin tuleviin väärinkäytöksiin. THL on antanut eettisen suosituksen mittareiden vastuullisesta käytöstä:
Käytössä olevien mittareiden ja mittaamiskäytäntöjen kirjavuudesta on seurannut tarve yhtenäistää toimintatapoja. ”Suositus on tehty, jotta sosiaalityössä ei käytettäisi sattumanvaraisia mittareita, ja jotta mittareiden tuottamaa tietoa käytettäisiin harkiten”, perustelee Talentiasta erityisasiantuntija Jaana Manssila, suosituksen hyötyjä.
”Yhtenäiset mittaamisen käytännöt parantavat asiakkaiden tasa-arvoista kohtelua”, hän jatkaa.
Mittareiden käyttö sosiaalialan asiakastyössä: neljä neuvoa
Käytä mittaria asiakastyössä vain silloin kun se on perusteltua. Määrittele etukäteen, millaista tietoa mittaamisella tavoitellaan. Valitse mittari, joka varmasti sopii kyseiseen tarkoitukseen.
Keskustele asiakkaan kanssa mittarista, sen käyttötarkoituksesta sekä siitä, millaisia vaikutuksia tuloksilla voi olla häntä koskeviin päätöksiin.
Muista, että pelkästään mittaamisen perusteella ei voi tehdä asiakasta koskevia merkittäviä päätöksiä. Mittari on vain yksi osatekijä kokonaisvaltaista harkintaa edellyttävässä päätöksenteossa.
On johdon tehtävä varmistaa, että työntekijöillä on mittarien käyttöä koskevaa riittävää osaamista, ja että mittaamisen toimintakäytännöt ovat yhtenäisiä.
Suositus on yhtä tyhjän kanssa, sillä se olettaa että sosiaalialalla ongelma olisi vain vastuuton mittareiden käyttö ja puutteellinen osaaminen.
Lastensuojelussa ei koeta pääongelmaksi lastensuojelun epätieteellistä, asenneongelmia ja virheellisiä mittareita ja menetelmiä kuhisevaa arviointia ja mittaamista tai niiden negatiivisia seurauksia vaan arvioinnin imago. Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Soccan LAPE-kehittäjä Marjo Alatalo voi avoimesti kertoa haluavansa valkopestä pahamaineisen lastensuojelun arvioinnin. Hänen mukaansa " tarvitaan arviointi-sanan valkopesu. Uudelleen merkityksellistäminen. Renessanssi. Vallankumous. Ja mitä näitä nyt on?".
Ongelma on myös mittareissa ja mittaamisen motiiveissa
Todellisuudessa myös mittaamisen motiivit ja käytettävät mittarit muodostavat vakavan ongelman. Sosiaalityön mittareita ja arviointivälineitä tulee tutkia ensisijaisesti sosiaalityöntekijöiden tulkintojen ja narratiivien ilmentyminä ja oikeuttajina ja arviointeja ja mittaamista sosiaalityön ammatillisuuden ja asiantuntijuuden performatiiveina. Niiden avulla sosiaalityöntekijä ylevöittää toimintaansa, suorittaa ja todistelee asiantuntijuuttaan ja yhteiskunnallista äitimistään.
Arviointien ja mittareiden samoin kuin lastensuojelun työvälineiden ja dokumenttien keskeinen ja usein ainut funktio tuntuu olevan legitimoida lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden oikeus puuttua puuttumista vastustavan lapsen ja vanhemman elämään ja olla siinä läsnä eli oikeuttaa sosiaalityöntekijöiden haluttomuus ja/tai kyvyttömyys erottaa omia tarpeitaan asiakkaiden tarpeista ( =mentalisaation häiriö).
Lastensuojelun arviointi on oikeusturvariski mille hyvänsä perheelle. Tässä tyypillinen tapauskertomus lastensuojelullisesta arvioinnista: https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kuopio-maksaa-lahes-50-000-euroa-perheen-hajottamisesta-ja-noyryyttamisesta-sitran-rahoittamassa-perhekuntoutuksessa
Perhekuntoutuksissa ja lastensuojelun selvityksissä käytettäviä arviointimalleja ja perehdytyskansioita arviointimalleihin Suomessa kehittelevät heikosti koulutetut sosionomit opinnäytetöinään ja lastensuojelulaitosten henkilökunta osana koulutustaan (Tarnanen, 2017).
Sosiaalialan historiallinen muisti on lyhyt. THL:n edeltäjän varoitukset johdattelevista menetelmistä ovat unohtuneet; Arnon Bentovimin opit ovat edelleen/uudelleen käytössä lukuisissa lastensuojelulaitoksissa ja mm.Diakonissalaitoksen, Ensi- ja turvakotien liiton, Kirkkopalvelut ry:n, Merikratos Oy:n, Mielenterveysseuran ja Pelastakaa Lapset ry:n perhearvioinneissa.
Yleisimmin perhearvioinnissa käytetään juuri vääristä hyväksikäyttösyytöksistä tunnetun psykoanalyytikko Arnon Bentovimin jalostamia häiriö-orientaatioon perustuvia oppeja. Perhearvioinnissa käytetään usein myös kyseenalaista MIM- vuorovaikutusarviointia. Psykiatrian erikoislääkäri Ben Furmanin mukaan menetelmä ei ole vain epäluotettava, vaan myös räikeästi perheiden oikeusturvaa loukkaava.
Puutteellisen kielitaidon omaavat perhetyöntekijät ja sosionomiopiskelijat jopa kääntävät arviointimallien sisältökuvaukset , arviointilomakkeet ja pisteytysohjeet englannista suomeksi. "Englanninkielinen materiaali vaikeutti asioiden hahmottamista, vaikka käännöstyötä kysymysasetteluista perhetyötiimi teki yhdessä. Kysymysten sanamuoto koettiin välillä asiakkaan kannalta vaikeaselkoiseksi ja valmiita kysymyksiä muovailtiin asiakkaille helpommin ymmärrettäviksi"( Falck, 2007, 39.)
Kaikki arviointia käyttävät eivät ole saaneet lainkaan koulutusta saati ohjeistusta sen käyttöön vaan ”oppineet” arviointimenetelmän toisen käden kautta, jonkun koulutuksessa olleen työyhteisön jäsenen epävirallisen opastuksen avulla (Kämärainen, 2016, 40).
Lastensuojelun arvioinnit ovatkin usein asiakkaiden oikeusturvan vaarantavaa puoskarointia, jossa tutkimustuloksia manipuloidaan tukemaan työntekijöiden päätöksiä ja riskiksi voidaan luokitella ja kirjata mikä hyvänsä elämänilmiö. Niinkauan kun sosionomi/ sosiaalityöntekijä voi kirjata asiakkaan kieltäytymisen ja kritiikin puoskaroinnista psyykkiseksi huonovointisuudeksi ja puutteelliseksi vanhemmuudeksi on aivan sama kartoitetaanko psykiatristen ongelmien esiintyvyyttä tai huostaanoton syitä Effican syykoodeilla vai sosiaalityöntekijöiden haastatteluilla; tutkimuksen luotettavuus ei siitä parane.
Huostaanotoista päättävät hallinto- oikeudet- joissa ei ole käytössä oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä, tosiseikkaselvittelyä eikä näytönarviointia- hyväksyvät näiden ”arviointien” tulokset todisteiksi huostaanoton tarpeesta.
Mittarin avulla halutaan tieteellisyyden ja professionaalisuuden auraa
Tiettyjen menetelmien hallinta liitetään tiettyihin ammatteihin ja niiden erityistietämykseen, esimerkiksi diagnoosimenetelmät lääketieteelliseen osaamiseen ja kyky- ja persoonallisuustestit psykologien ammattitaitoon. Samalla menetelmiin liittyvällä erityistietämyksellä luodaan ammattialojen välisiä rajoja ja voidaan myös perustella profession erilaisia oikeuksia muun muassa palkkauksen osalta.
Mittaaminen ja mittarit tarjoavat huonomaineiselle huuhaahan, hiljaiseen tietoon ja mutuun perustuvalle ammattialalle valheellista tieteellisyyden auraa.
Mittari vastuunkeventäjänä
Sosiaalityön kiinnostus erilaisiin mittareihin liittyy paitsi lisääntyneisiin vaikuttavuusvaatimuksiin myös heikkoon itsetuntoon semi-professiona ja nuorena tieteenalana ja työntekijöiden ammatilliseen edunvalvontaan myös pyrkimykseen paeta vastuuta usein vääristä ja laittomista päätöksistään.
Työntekijöiden vastuun keventämiseen on erilaisten mittareiden lisäksi luotu lastensuojelun moniammatilliset asiantuntijatyöryhmät ja lastensuojelun edunvalvojat.
Todetun tarpeen sijaan tarinallistettu huoli
Englannissa lapsen palvelutarpeen arviointilomaketta (Common Assessment Framework) käyttäneet työntekijät kritisoivat sitä, että heidät oli pakotettu dokumentoimaan asiakastapausta koskevat havaintonsa ennaltamäärättyyn muotoon. Työntekijät eivät myöskään suostuneet käyttämään CAF- viitekehyksessä ja lomakkeissa käytettyä käsitteistöä, vaan halusivat esimerkiksi puhua mieluummin ”huolesta” siinä missä CAF-mallissa puhuttin ”tarpeista”. Työntekijät halusivat mieluummin kirjata asiakastiedot kertomuksen muotoon (White et al. 2009)”.
Myös sosiaalityön tutkija Leslie Margolin on huomannut sosiaalityöntekijöiden tarpeen tarinallistaa asiakaskertomuksiaan. Margolinin (1997) mukaan sosiaalityöntekijät kääntävät rutiininomaisesti asiakkaiden ilmaisemat tarpeet (sen mitä he sanovat tarvitsevansa) kirjauksiin siitä, mitä asiakkaat ovat (millaisia he ovat, millainen heidän kotinsa on).
Performatiivinen mittari ja automatisoitu arviointiprosessi
Mittareilla on kykyä muokata mitattavaa toimintaa mittarin mukaiseksi. Jos palvelujen arviointiin käytettävät mittarit kartoittavat palvelun sisällön kannalta epäolennaisia seikkoja tai pahimmillaan jättävät sisällön kokonaan huomioimatta, palvelutuotantoa voidaan ryhtyä ohjaamaan väärillä kriteereillä väärään suuntaan.
Mittarilomakkeen ei ole tarkoitus automatisoida arviointiprosessia eikä korvata inhimillistä kohtaamista teknisillä välineillä vaikka käytännössä niin tapahtuukin. Hyvä arviointi perustuu aina useisiin tietolähteisiin, menetelmiin ja useampaan arviointikertaan. Mikäli mittarilomaketta käytetään asiakasperheen ”skannaamiseen”, sitä on käytetty väärin”.
On selvää, että mikäli mittarilomaketta voidaan käyttää väärin ja vääriin tarkoituksiin, sitä myös käytetään. Historia osoittaa , että kaikkia lastensuojeluun jätettyjä porsaanreikiä käytetään jos ja kun valvontaa ja negatiivisia sanktioita ei ole.
Arviointien piilo- opetussuunnitelmat
”Tutkija Gitz-Johansen on lastentarhanopettajia haastattelemalla tarkastellut, millaiselle ”piilevälle opetussuunnitelmalle” lasten arviointimenetelmät perustuvat. Haastattelujen perusteella hän esittää viisi keskeistä oletusta, joita arviointi välittää.
”Näistä ensimmäisen mukaan ”elämä on suorittamista ennalta asetettujen standardien mukaisesti”. Toisen arviointeja ohjaavan oletuksen mukaan ”toiminnassa on kyse kilpailusta ja tuloksista”. Lisäksi arvioinnit perustuvat näkemykseen, että ”lapsen kehityksen pitäisi noudattaa yleisiä ja ennalta määriteltyjä vaiheita”. Sen pitäisi myös tapahtua siten, että lapsi sisäistää ulkoiset normit. Kehityksessä ei siis ole kyse lapsen sisäisen potentiaalin kehittämisestä. Lisäksi arviointikäytäntöjen välittämässä piilevässä opetussuunnitelmassa on Gitz-Johansenin mukaan keskeistä oletus, että ”lapsi voidaan objektivoida”. Toisin sanoen lapsille välitetään käsitystä, että heihin voidaan suhtautua objekteina; heitä voidaan tarkastella numeroina, kirjaimina, väreinä ja kuvioina.
Arviointivälineillä manipuloidaan tulokset tukemaan jo tehtyjä päätöksiä
Gillinghamin ja Humphreys’n (2010) SDM ( structured decision making)- välineen käyttöä koskevassa tutkimuksessa selvisi, ettei arviointivälineitä käytetty lastensuojelun käytännöissä aiotulla tavalla, eikä välineen käytöllä saavutettu sille asetettuja tavoitteita.
Tutkijoiden mukaan tutkimukseen osallistuneet työntekijät esimerkiksi tekivät asiakastilanteita koskevia päätöksiä ennen kuin he käyttivät arviointivälineitä ja käyttivät välineita tietoisesti tuloksia manipuloiden. He pyrkivät esimerkiksi täyttämään lomakkeita siten, että tuloksena rakentunut riskiarvio tai muu tulos tuki jo aiemmin tehtyjä päätöksiä. (Petrelius,Tulensalo, Jaakola ja Hietamäki (toim.)2016, 134-145)
Asiakkaat siis pakotetaan toinen toistaan seuraaviin arviointeihin eri toimijoille niin kauan kunnes "löydetään" se vika, jonka olemassaolosta lastensuojelun työntekijät olivat varmoja jo työtä aloittaessaan.
Asenteellisia alempiarvoisuuden todistamiseen pyrkiviä arviointeja käytetään yhä ja yritetään jopa tieteellistää ja leikillistää/ pelillistää.
Erityisen hyvin käsitys asiakkaiden alempiarvoisuudesta ja muut asenneonglmat näkyvät kokemusasiantuntijoiden kohtelussa, joille ei ole näihin päiviin mennessä haluttu maksaa palkkaa tai edes kulukorvauksia.
Sen sijaan, että perheille pyrittäisiin arviointien avulla kehittämään tarpeenmukaisia palveluita, arviointien avulla perheet pakotetaan sijaishuollon liikevoittoihin tähtäävien pakkotoimien kohteiksi.
Arvioinneista ja mittaamisesta kannattaa kieltäytyä
Arvioinnista ja erilaisista lomakemittareista tulisi olla lakisääteinen oikeus kieltäytyä ellei asiakkaalle myönnetä lupaa a) taltioida koko arviointia ja käyttää tallenteita vastatodisteina oikeudessa b) ottaa arviointiin mukaan juristia c) ottaa oikeudenkäyntiin arvioinnin asiantuntija antamaan lausunto tehdyn arvioinnin laadusta d) ellei arvioitsijalla ole käypää koulutusta arviointimenetelmän käyttöön e) ellei arviointimenetelmää ole kehitetty tutkimusperustaisesti / käännetty oikein f) mikäli arvioinnin suorittava henkilö tai yritys on jäävi esim. sijaishuoltopalveluja tuottava yritys tai sijaishuoltoyrityksen työntekijä/osakkeenomistaja e) mikäli asiakkaalle ei pystytä takaamaan oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä riippumattomassa tuomioistuimessa
Lue myös:
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/huuhaa-valtaa-lastensuojelua
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tunnista-lastensuojelun-arviointibisneksen-valkopesuyritykset
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/varofi-uusi-arviointimalli-viranomaistyohon
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-toimintakykymittari-uusi-riskiseula
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakkuus-estaa-avun-saamisen
https://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/lastensuojelun-provokaatiot-oletko-a-huora-b-hullu-vai-c-huumehorho
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-arviointi-on-oikeusturvariski
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-arviointivimma-salaseulontoja-puutteellisilla-menetelmilla
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/monitoimijainen-arviointi-unohtaa-perheiden-oikeusturvan
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sosiaalityon-tutkimus-tarvitsee-huostaanottoa
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/jarjestelmallista-vakivaltaa-uskomushoitoja-ja-sosiaalihygieniaa
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelussa-riittavan-hyva-vanhempi-varakas-vanhempi
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/toimittajat-ja-tutkijat-tautimarkkinoijina
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/eugeniikka-elaa-yha-arviointi-alemmuuden-osoittimena
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/ammattikorkeakoulut-ja-jarjestot-bisneksen-palveluksessa
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/aikuissosiaalityon-asiakkaat-saavat-omat-nallekortit
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelu-tarvitsee-reformin
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/jarjestelmallista-vakivaltaa-uskomushoitoja-ja-sosiaalihygieniaa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/valta-turmelee
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/banaali-paha-piiloutuu-byrokratiaan
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/mita-vihapuhe-on
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/vihapuhe-sosiaalityossa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kaltoinkohtelu-sijaishuollossa-jatkuu-kuntien-jarjestojen-ja-rayn-tuella
RSS Feed
