Uusi asiakas- ja potilastietojärjestelmä Nova saattaa olla hyödyllinen terveydenhuollossa mutta sosiaalihuollossa nykyisten tutkimattomien ja valvomattomien pseudopalvelujen yhdistäminen entistä tiiviimmäksi kokonaisuudeksi muodostaa asiakkaille vakavan oikeusturvariskin:
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/rahoituskanavat-ylittava-sotepalvelujen-kaytto-vai-rahoituskanavat-ylittava-pseudopalvelujen-tuotto-ja-yllapito
Nova mahdollistaa sijaishuollon palveluntuottajien kirjaamat valheelliset merkinnät ja riskitiedot asiakkaista ja niiden levittelyn moniammatillisissa työryhmissä asiakkaan tietämättä.
Kirjaamisen ja toimintaprosessien kehittäminen tietojärjestelmissä tulisi tehdä ensisijaisesti asiakkaan etua ajatellen asiakas- ja potilasturvallisuuden näkökulmasta mutta Novassa se tehdään ammattilaisten ja palveluntuottajien näkökulmasta ammattilaisten ja palveluntuottajien etua ajatellen.
Toivottavasti asiakas- ja potilastietojärjestelmän käytettävyyttä ei tulla arvioimaan tuttuun tapaan vain yhdellä tutkimusmetodilla yksittäisissä työtehtävissä järjestelmän käyttöönottovaiheessa ja ainoastaan henkilökunnan näkökulmasta.
Sosiaalihuollon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteisen Novaksi ristityn asiakas- ja potilastietojärjestelmän ( APTJ) hankinnassa ovat mukana Keski-Suomen sairaanhoitopiiri (KSSHP), Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä (Essote), Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä (Siun sote) ja Vaasan sairaanhoitopiiri (VSHP).
Kilpailutuksen valmisteluun on mennyt pelkästään Essotelta jo noin puoli miljoonaa euroa ja yli 100 000 euroa kuluu joka kuukausi .https://lansi-savo.fi/uutiset/lahella/97bcd281-f82e-4b1c-bb81-759890ccbb99
Heikki Laine ihmettelee Lääkärilehdessä, miksi Pyhän ja rikkomattoman kilpailutuksen seurauksena ostamme sadoilla miljoonilla ja jopa useilla miljardeilla tietojärjestelmiä maamme ulkopuolelta sen sijaan, että maksaisimme niiden rakentajille ja kehittäjille Suomessa. Vuosittaiset ylläpitokulut tai oikeammin järjestelmien käyttöoikeusvuokrat ovat viiden vuoden aikana samanlainen menoerä kuin järjestelmien hankinta. Ja kaikki tämä virtaa suurille kansainvälisille tietotaloille samaan tapaan ja yhtä katkeamattomasti kuin suojeluraha mafialle.
Virossa kansallinen sähköinen potilastietojärjestelmä toteutettiin kymmenellä miljoonalla eurolla, Suomessa hankkeen hinnaksi on arvioitu 350–450 miljoonaa euroa pääkaupunkiseudulla ja Sitran teettämän investointiarvion mukaan potilastietojärjestelmän maanlaajuiset investointikustannukset olisivat jopa 1,8 miljardia euroa.
Jotta kustannukset pysyvät kurissa, pitää käyttää avointa lähdekoodia ja moderneja ohjelmistoja, toisin kuin Apotissa.
Virossa terveydenhuollon toimijat - myös yksityiset - saavat käyttöönsä tämän yhteisen järjestelmän ilmaiseksi tai pienellä korvauksella. Suomessa voitaisiin toimia samoin.
Laineen mukaan "ongelmallisempaa on se, että kansalliseen turvallisuuteen ja yhteiskunnan perustoimintoihin liittyvien tietojärjestelmien kova ja salattu ydin on maamme rajojen ulkopuolella ja varmasti myös pysyy siellä. Samaan aikaan kun Fimean tarkastajat laskevat sairaaloissa tippapussien määriä, meidän kriittisen tietojärjestelmien "varmuusvarastot" ja hallinnointi ovat tuhansien kilometrien päässä. Tämä ei näköjään liikuta näköjään ketään, vaikka olisi paljon parempi syy tarkastajan kouristeluun kuin kymmenen puuttuvaa tippapussia".
Kuntahankintojen yhdistymisellä Hansel Oy:hyn ei ole vaikutusta APTJ-hankintaprosessiin , Keski- Suomen sairaanhoitopiiri kertoo.
Julkisuuslakia kunnioittamaton Hansel "ei ole kuitenkaan tehnyt sote-hankintoja lainkaan, eikä sillä ole soten asiakas- ja substanssikokemusta", KL-Kuntahankinnat Oy:n toimitusjohtaja Raili Hilakari puolestaan arvosteli aiemmin.
Samaan aikaan Keski- Suomen sairaanhoitopiirin on päivitettävä 700 000 eurolla Tiedon toimittama Effica potilastietojärjestelmänsä uudemmaksi Lifecare-versioksi ja kymmenet ylilääkärit uhkaavat erota Keski- Suomen keskussairaalasta uuden puheentunnistusjärjestelmän puutteiden takia ja koska sairaalan johto ei arvosta ylilääkäreiden näkemystä potilastyöstä.
Millä tavoin uusi asiakas- ja potilastietojärjestelmä toisi sairaanhoitopiirin johtaja Juha Kinnusen lupaamaa kustannussäästöä ja asiakasosallisuutta tässä tilanteessa?
Sosiaalihuollon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteinen asiakas- ja potilastietojärjestelmä APTJ (Nova) tulee kattamaan iäkkäiden palvelut, lapsiperheiden palvelut, lastensuojelun, perheoikeudelliset palvelut, päihdehuollon, työikäisten palvelut ja vammaispalvelut.
Vaikka hankinnassa piti huomioida kaikkien tarpeet, hankinnan kriteerejä ovat määrittäneet lähinnä ammattilaisten tarpeet mm. ammattilaisten työhyvinvointi ja ajankäytön ja moniammatillisen yhteistyön tehostuminen.
Yhteinen järjestelmä halutaan "koska asiakkaiden tilanteiden kriisiytymiseen ja ongelmien kasaantumiseen on puututtava nykyistä aiemmin".
Varhaisen puuttumisen aikaansaamista mittavista tieto- ja oikeusturvaongelmista ei mainita sanaakaan.
Järjestelmä mahdollistaa sujuvan tiedonsiirron eri ammattilaisten välillä eli tulee siis heikentämään asiakkaiden tietosuojaa.
Hankinta-asiakirjassa kerrotaan että "esimerkiksi vaikeissa lastensuojelutapauksissa tilanteet jäivät huomaamatta tai niiden käsittely oli ontuvaa." Tiettyihin asiakasryhmiin halutaan siis jatkossa kohdentaa entistä tiukempaa, osittain automaattisesti toteutettua datavalvontaa (vrt. van Dijck, 2014).
Uuden järjestelmän myötä sosiaalihuollon palvelut tuodaan osaksi terveydenhuoltoa ja palveluprosesseja automatisoidaan sen sijaan, että palveluja räätälöitäisiin asiakkaiden tarpeisiin.
Keskeisiä piirteitä ovat asiakkaiden segmentointi, asiakasprofilointi, asiakkaiden palveluhistorian kokoaminen, suositukset sekä palveluhistorian perusteella tehtävät palveluvalinnat ja suositukset( Andersson, UNA, 24.5.2016, ATK- päivät).
Aiempi vapaaehtoinenkin tai epäonnistunut lastensuojeluasiakkuus siis voi ohjata uudelleen lastensuojeluun, vaikka asiakas ei sinne haluaisi.
Esimerkiksi Lastenasiaintalo-mallin yhtenä sisäänottokriteerinä on juuri aiempi lastensuojeluasiakkuus ( THL, 2017, 21).
Uusi APTJ ( Nova) mahdollistaa tiedon- myös virheellisen tiedon- tallentamisen ja näkymisen koko maakunnan alueella.
ATPJ tarjoaa asiakkaiden tilanteista yksinomaan eri ammattilaisten keräämiä koontinäkymiä, joiden kuvitellaan antavan kattava kokonaisnäkemys asiakkaiden palvelutarpeista. Toimivien etäyhteyksien kerrotaan mahdollistavan pienten kuntien ammattilaisten yhteistyöverkostojen muodostumisen, nopeat konsultaatiot ja tiedonsiirrot- siis ennenkuin asiakas tai hänen juristinsa ehtii väliin.
APTJ:ssä ( Nova) on työkaluja myös asiakaspaikkatietojen hallintaan. Ulkopuolisilla palveluntuottajilla esim. sijaishuoltoyrittäjillä voi olla käyttöliittymiä APTJ:n.
He voivat siis itse kirjata/ fabrikoida asiakastietoa suoraan APTJ:n omien käyttöliittymiensä kautta ( Ka, 13.5.2019, 2-12) joka mahdollistaa laajamittaiset koko maakunnan alueella näkyvät , usein fabrikoidut merkinnät, jotka voivat ohjata palveluprosessia täysin epätarkoituksenmukaisesti ja asiakkaiden edun vastaisesti.
Kun yksityisille palveluntuottajille, joilla on välitön taloudellinen intressi huostaanottojen aikaansaamiseen ja pidentämiseen annetaan oikeus kirjata suoraan laajalle näkyviä rekisterimerkintöjä asiakkaista, annetaanko asiakkaille myös luku- ja korjausoikeus merkintöihin?
Lastensuojelun ydinosaamista on ollut negatiivisen materiaalin fabrikointi asiakasperheistä oman selustan varmistamiseksi ja omien, usein laittomien ja väärien päätösten ja toimenpiteiden oikeuttamiseksi. Millä tavalla asiakirjafabrikoinnin digitalisoiminen parantaa asiakasturvallisuutta?
Sosiaalihuollon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteisen asiakas- ja potilastietojärjestelmän (Nova) hankinnan ja käyttöönoton kustannus Keski-Suomessa arvioitiin ensin noin 54 000 000 euroksi mutta järjestelmän hintalappu voi nousta jopa 250 000 000 euroon, josta Keski- Suomen osuudeksi tulisi kolmannes eli yli 80 000 000 euroa. Sosiaalihuollon osuudeksi arvioitiin aiemmin noin 18 000 000 euroa mutta tämäkin summa todennäköisesti nousee.
Nova-hankinnan vuosittaisiksi ylläpitokustannuksiksi on arvioitu noin 8 000 000 euroa, joka sekin on alakanttiin.
Hankintapäätös potilastietojärjestelmästä voidaan alustavan aikataulun mukaan tehdä kevään 2020 aikana.
Hankintaa koskevat lausunnot ovat kritiikittömiä ja muistuttavat pikemminkin mainoksia. Lennokkaiden palvelu- ja tehostumislupausten toteutumisesta ei ole mitään näyttöä eikä todisteita. Asiakasosallisuus- käsitettä käytetään markkinointisloganina yksilöimättä sen sisältöä.
KL- kuntahankinnat Oy edellyttää mukaan lähteviltä kunnilta "sitoutumista hankintaan, käyttämään puitesopimusta ja hankkimaan palveluita puitesopimuksen mukaan Toimittajalta".
Kilpailutusprosessissa mukana olevat ja vertailusta jatkoon päässeet ehdokkaat ovat Cerner Ireland Limited ja Epic Systems Corporation. Tieto Finland Oy on vetäytynyt kilpailutuksesta.
Ongelmana lisääntyvä urkinta ja rahastus toimimattomilla järjestelmillä
Keski- Suomen uudesta asiakas- ja potilastietojärjestelmästä on kerrottu julkisuuteen hyvin vähän olennaista eikä lainkaan kriittistä tietoa.
Pahimmillaan uuden asiakastietojärjestelmän tietopohja rakentuu sosiaalityön osalta samalle kuin vanhakin eli asenteellisille ja usein valheellisille jäävien viranomaisten/ yritysten omia toimiaan oikeuttamaan pyrkiville ja asiakkaita eriarvoistaville merkinnöille, joita käytetään/ myydään riskiregiimin ja sijaishuollon liiketoiminnan pönkittämiseen ja asiakaspalaute jätetään käyttämättä/ huomioimatta tai kerätään vain tietyiltä viranomaisten valitsemilta asiakasryhmiltä, joilla on kiitettävää palautetta.
Julkinen sektori näyttää ajautuneen niin sijaishuollon kuin it-alan konsulttien ja bisnesmiesten maksuautomaatiksi. Tieteellisyyden auraa ja vastuunkevennystä janoava lastensuojelu onkin tarttunut kritiikittömästi erilaisiin tietokonepohjaisiin arviointeihin ja mittareihin uskottavuutensa pelastaakseen.
Sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio ei tarkoita parempia palveluja sosiaalihuollon asiakkaille varsinkaan, jos uudistusta tehdään vain säästönäkökulmasta sosiaalihuollon sisältöä ja arkipäivää tuntematta. Tutkija Paula Saikkosen sanoin; on vaikea uskoa, että integraatio itsessään merkittävästi parantaisi sosiaalihuollon asiakkaiden samaa palvelua.
Toisiolakia useissa puheenvuoroissaan arvostelleen professori Lasse Lehtosen mukaan potilastietojen salassapito Suomessa on heikolla tasolla eurooppalaiseen standardiin verrattuna ja ehkä jo heikointa koko Euroopassa. (US, 15.4.2018).
Hänen suosituksensa lainsäätäjälle oli, että jos terveyspalvelujen järjestäjälle tai tuottajalle annetaan oikeus profiloida potilaita, tulee lainsäädännössä tarkasti määritellä, mitkä ovat tällaisen profiloinnin periaatteet ja rajoitukset ja millainen oikeusturva profiloinnin kohteeksi joutuneelle henkilölle annetaan.
- Vaikka yksittäiset säännökset potilastietojen luovutuksesta voivat sinänsä olla perusteltuja, ei tietojen käytön kokonaisuus enää turvaa luottamuksellisten tietojen salassapitoa.
Nykyisin asiakkuudessa/hoidossa huomioitavat tiedot esim. työntekijöiden usein virheelliset ja toisen käden tietoon perustuvat tai omien toimien oikeuttamiseen pyrkivät kirjaukset asiakkaan ominaisuuksista eivät koskaan näy Omakannassa. Tietojen näkyminen ammattilaisille sen sijaan ei esty. Tiedonhallintapalvelu palauttaa potilastietojärjestelmän kautta riskitiedot näkyville toisesta potilastietojärjestelmästä. Potilas ei voi kielloillaan estää riskitietojen(vaikka nämä olisivat vääriä tietoja) näkymistä ammattilaisille.
Terveydenhuollon tietojärjestelmiin perehtynyt julkisoikeuden professori Tomi Voutilainen vahvistaa YLE- uutisissa, että koko maassa kipuillaan kirjavien potilastietojärjestelmien ja urkinnan kanssa. Urkinta on erityisen yleistä yksityisellä sektorilla ja se painetaan villaisella.
”Hyvin arkaluontoista potilastietoa voi urkkia varsin tehokkaasti ilman, että siitä jää mitään jälkeä.” tiivistää lääkäri Antti Lähteenmäki Helsingin potilastietojärjestelmä Pegasoksen ongelmat. Pegasoksen tietosuojapuutteet ovat olleet tiedossa jo kauan, mutta vastuu korjaamisesta ei tunnu kuuluvan kenellekään.
Lähteenmäki suhtautuu varovasti myös jatkuvasti lisääntyvään tietojen louhintaan ja antaa esimerkin siitä, miten tiedot olisivat palautettavissa yksittäisen ihmisen tiedoiksi.
– Kun luokseni tulee vaikkapa 24.10.2016 potilas, rekisteriin kirjataan esimerkiksi: keskivaikeaa masennusta sairastava potilas. Tähän ns. Hilmo-rekisteriiin menevään tietoon ei tule henkilötietoja. Mutta potilaan anonyymiteetin voisi murtaa, jos pääsee käsiksi toiseen listaan.
Epic fail?
Uuden asiakastietojärjestelmän kilpailutusfinaaliin päässyt Epic Systems Corporation tunnetaan Apotin järjestelmätoimittajana.
Apotti on saanut julkisuudessa osakseen paljon kritiikkiä. Lääkärit ovat kommentoineet Apotin vaarantavan potilasturvallisuuden. Ongelmia on ollut mm. järjestelmän käyttöönotossa, oleellisten terveys- ja lääketietojen siirtymisessä, järjestelmän käytössä ja tietoturvassa.
Järjestelmästä on myös tehty kymmeniä vaaratilanneilmoituksia lyhyen ajan sisällä. Myös järjestelmän hintaa on pidetty hyvin korkeana.
Apotissa käytetään amerikkalaista EPIC-potilastietojärjestelmää, jonka käyttöönotoissa on ollut isoja ongelmia viime aikoina myös mm. Tanskassa, Yhdysvalloissa ja Britaniassa.
Cernerin ratkaisu taas on hajautettu systeemi, jonka asiakasorganisaation oma ylläpito on haastavaa ja ylläpidossa joudutaan usein turvautumaan Cernerin tuottamaan ylläpitopalveluun.
Tuleeko myös Nova-järjestelmästä epic fail, jossa sosiaalihuollon luottamuksellisia tietoja asiakkaista voi vapaasti levitellä lapsibisnestoimijoiden kesken mutta oleelliset terveystiedot eivät siirry tarvittaessa tarpeeksi nopeasti terveydenhuollon toimijoille?
Kun Tieto kehitti tuomioistuimille Ritu- sovelluksen tuomioistuinten toiminta hidastui, budjetti ylittyi ja aikataulu venyi.
YLE-uutisten mukaan uusi järjestelmä hidastaa toimintaa tuomioistuimissa, vaikka sen piti nopeuttaa oikeusjuttujen käsittelyä. Tuomion antamiseen voi kulua jopa kolme kuukautta, kun se ennen annettiin vanhalla järjestelmällä kuukaudessa. Pahimmillaan it-ongelmat voivat johtaa siihen, että vaaralliset rikolliset pysyvät kauemmin vapaalla jalalla.
Naiivi luottamus riistävään teknologiaan ylläpitää riistoa ja lisää syrjäytymistä
Keski-Suomen Nova- APTJ:n kehittäjäsosiaalityöntekijä väittää sosiaalinen tekijä- blogissa, että sosiaalihuoltokin tarvitsee tekoälyä ja romantisoi Novan ICT-projektipäällikön Juhani Paavilaisen ja sairaanhoitopiirin johtaja Juha Kinnusen tavoin teknologiaa ja tietojen louhintaa sosiaali- ja terveydenhuollossa.
Pelkkä digitalisaatio ei kuitenkaan muuta turhaa paperinpyöritystä tehokkaaksi viranomaistoiminnaksi.
Teknologia ei useinkaan poista kansalaisten epätasa-arvoa vaan epätasa-arvo päinvastoin automatisoidaan teknologian avulla:
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/epatasa-arvo-automatisoidaan-teknologian-avulla
Näennäisesti neutraali digitalisaatio on luonut digitaalisen vaivaistalon, kun ideologisessa talouskurin politiikassa halutaan teknologian avulla päättää, ketkä ansaitsevat tulla autetuiksi ja ketkä voidaan jättää ilman, tutkija Virginia Eubanks väittää.
Se, jolla on omakohtainen kokemus köyhyydestä ymmärtää, että ei ole tarpeen analysoida yksilöä ja etsiä hänestä syitä avuntarpeelle, sillä köyhyys on rakenteissa.
-Kun köyhät lähtevät puolustamaan oikeuksiaan, tapahtuu järjestelmässä aina jokin käänne. Uusin käänne on digitalisaatio.
Eubanks kertoo luulleensa aiemmin, että ongelma oli siinä, etteivät ihmiset päässeet tietotekniikan äärelle.
-Olin väärässä. Ongelma olikin riistävä teknologia.
Vaikka teknologiatyökaluja rakennetaan neutraaleiksi ja objektiivisiksi, ne näyttävät sementoivan vallitsevat olosuhteet. Välineet myös ohjaavat työntekijöiden työtä. Ne tuovat poliittisen päätöksenteon työhön, kun järjestelmä on ruuvattu toteuttamaan talouskurin politiikkaa.
-Ei kannata ihmetellä, jos järjestelmä lisää syrjäytymistä, Eubanks sanoo.
Eubanks haluaa auttaa kysymään oikeita kysymyksiä kun järjestelmiä luodaan ja käytetään. Onko järjestelmä reilu, onko se relevantti, ratkooko se ongelmia? Voiko tietojärjestelmää käyttää kaikkiin ihmisryhmiin, ja lisääkö se ihmisten ihmismääräämisoikeutta?
Luottamus on hieno asia, mutta Eubanksia pelottaa naivius, jolla tietojärjestelmiin suhtaudutaan.
-Valta voi vaihtua, joku voi halutakin käyttää tietoja toisin kuin on tarkoitettu ja tietoja voi myydä. (Koskiluoma, Talentia 1/ 2019, 19-20).
Hyvä esimerkki naiviudesta on Huoliliputus- hanke, jonka ongelmia olivat tarpeenmukaisten palveluiden puuttumisen lisäksi paisuvien yhteistyöverkostojen koordinointi, vaikeudet rakentaa toimivia luottamus- ja yhteistyösuhteita nuoriin, vanhempien syrjäyttäminen, puuttuva tieto nuorten persoonallisuudesta ja toimintatavoista, nuorten vaikeudet tulla kuulluiksi omassa asiassaan ja palvelujen viranomaislähtöisyys ja pakkoluonne.
Jostakin syystä toimintamallin asiantuntijat Kimmo Haahkola, Noora Hästbacka, Mia Talikka ja Kirsi Suomalainen tulkitsivat näitä huolestuttavia tuloksia seuraavasti: " Nuorten varhaisen tuen mahdollistava Tajua Mut! on ollut menestys, sillä toimintamalli on vakiinnuttamassa nopeasti paikkansa suomalaisessa yhteiskunnassa".
Onko suomalaisessa sosiaali- ja terveydenhuollossa tietojärjestelmä automaattisesti menestys sen takia, että se on kallis tai siksi, että se vakiinnutetaan osaksi muita järjestelmiä?
Tohtori O´Neil varoittaa matikkatuhoaseista
Perikato - ja Nollakohta- blogit esittelevät Cathy O´Neilin kirjan Weapons of math Destruction, suomeksi nimellä Matikkatuhoaseet (suom. Kimmo Pietiläinen, Terra Cognita), jossa O’Neil rinnastaa jotkin algoritmien voimalla käyvät päätöksentekojärjestelmät joukkotuhoaseisiin.
Maailman johtaviin data-aktivisteihin kuuluva tohtori Cathy O’Neil on liike-elämässä algoritmien tuhovoiman nähnyt matemaatikko ja Occupy Wall Street-liikkeen toimintaan osallistunut aktivisti, joka varoitellut big datan pimeistä puolista Mathbabe-blogissaan.
Algoritmeja yhtenä ihmiskunnan pahimmista vitsauksista pitävä O’Neil on huolissaan esim. siitä kuinka big data toimii ajattelun ja päätöksenteon ulkoistamisen keinona ja sillä saatetaan vain hämätä heikosti matematiikkaa ymmärtäviä ihmisiä.
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-algoritmi-arvioi-pian-vanhemmuutesi
Espoon lastensuojelun algoritmi tuottaa itsensätoteuttavia profetioita tulkitsemalla asiakkaiden palvelujen käytön perheiden riskitekijäksi
Perhe- ja sosiaalipalveluiden johtaja Mari Ahlströmin mukaan Espoon tavoitteena on väline, jolla pystytään ennustamaan lastensuojelun asiakkuus ja tunnistamaan perheiden riskejä- tilanteessa, jossa oikeusasiamies Petri Jääskeläinen on todennut lastensuojelun itsessään vakavaksi perus- ja ihmisoikeusongelmaksi, alan ettisiä normeja ei noudateta, alalta puuttuvat riippumattomat tuomioistuimet, tutkimustieto, valvonta, seuranta, tulosvastuu, toimivat avohuollon tukimuodot ja oikeussuojakeinot perheille, kriittinen journalismi ja työntekijöiden vastuu- ja korvausvelvoitteet väärinkäytöksistä.
Espoossa pelkkä lakisääteisten palveluiden hakeminen voi johtaa perheet lainvastaisesti lastensuojelun asiakkuuteen, joka puolestaan sinetöi avutta ja palveluitta jäämisen. Tekoäly löysi esimerkiksi noin 280 tekijää, jotka ennakoivat lastensuojelun asiakkuutta, kertoo HS. ”Esille tuli, että perheen lisääntynyt terveyspalveluiden käyttö voi ennustaa lastensuojelun tai lasten- tai nuorisopsykiatrian asiakkuutta.”
Turhiin ja laittomiin lastensuojeluasiakkuuksiin johtavista järjestelmäkäytännöistä yritetään Espoossa lavastaa asiakkaiden ongelmia ja ominaisuuksia. Lainvastaisista asiakashankintakäytännöistä tehdäänkin lastensuojelun asiakkuuden ja puutteellisen vanhemmuuden riskitekijöitä ja osoittimia. Sen sijaan, että Espoo resursoisi vaikkapa kotiapuun, kotiavun hakeminen voidaan luokitella vanhemmuuden riskitekijäksi.
Mitä takeita asiakkailla on siitä, ettei sijaishuollon Mekkana tunnetussa Keski- Suomessa toimittaisi algoritmien suhteen yhtä kierolla logiikalla?
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/espoossa-tekoaly-on-lastensuojelun-bisnesalyn-palveluksessa
Mitä ja keitä varten tietoa kerätään?
Pahimmillaan asiakas- ja potilastietojärjestelmien työkaluilla fabrikoidaan ja profiloidaan asiakkaita yritysten tarpeisiin ja painostetaan heitä palveluihin, joista he eivät hyödy.
Palveluntarjoajien verkostoituminen ei aina toimi asiakkaiden eduksi.
Epärehelliset palveluntuottajat, joille on ulkoistettu viranomaistyöksi alunperin tarkoitettu arviointi voivat tehdä heikosta asiakkaasta lypsylehmän ja kiertopalkinnon, jota pyöritellään kunkin toimijan hyödynnettävänä kelvottomissa palveluissa kuolemaan asti.
Järjestö- ja yritystoimijoiden, kunnallisten ja yksityisten, hengellisten ja sekulaarien toimijoiden keskinäinen verkostoituminen aiheuttaa asiakkaissa paniikkia: edes järjestöihin tai seurakuntiin ei voi enää luottaa ja turvautua, koska niistäkin on tullut piiloyrityksiä tai ne toimivat asiakashankkijoina toisille järjestöille tai lähinnä liikevoittoa tavoitteleville yrityksille.
Myös Keski- Suomen uudessa Nova- asiakas- ja potilastietojärjestelmässä epäselväksi on jäänyt mitä ja keitä varten tietoa kerätään (esim. sote-yrityksille), mihin ja miksi käytetään (algoritmit?), aiotaanko niitä myydä tulevaisuudessa, missä kartoituksia säilytetään, kuinka kauan, kuka tietoja pääsee katsomaan ja miten varmistetaan, että luottamuksellisiin tietoihin ei pääse käsiksi kuka tahansa tai, että niitä säilytetään asiamukaisella tavalla.
Mitä lisäarvoa sosiaalihuollon uudistuksille tuottaa myöskään kehittäjien ja vastuuhenkilöiden armeija, jos kukaan ei todellisuudessa kanna vastuuta eikä kenelläkään ole kykyä ajatella kriittisesti ja arvioida poliittisesti?
#Nova #APTJ #JuhaKinnunen #JuhaniPaavilainen #KSSHP #Epicfail
#VirginiaEubanks #EijaPaavilainen #digitalisaatio #algoritmi #toisiolaki
#huoliseulonta #Tajuamut! #ChildAbusePotential #CAP #Finnish ConsultingGroup #FCG #Sitra #Itla #Kompassi #HumanaAB
Lue myös:
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/suomi-100-ohjelman-kaikille-evaat-elamaan-hankkeessa-mitataan-vanhempien-kaltoinkohtelupotentiaali
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/neuvoloissa-aletaan-kartoittaa-vanhempien-kaltoinkohtelupotentiaalia-siivousinto-tulkitaan-lapsen-kaltoinkohtelun-riskiksi
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/terveystietosi-ovat-pian-myytavana
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tarkista-omat-asiakirjasi
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/suomeen-71-miljoonalla-uusi-hoivajatti-lapsi-laakari-vanhus-ja-turvapaikanhakijabisnes-yhdistyvat-humanan-coronaria-kauppojen-myotä
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lapsen-paras-yhdessa-enemman-turhia-lastensuojeluilmoituksia-ja-jaaveja-arviointeja
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/pelit-ja-leikit-sosiaalityon-valineina-itku-lyhyesta-ilosta
http://www.lokakuunliike.com/elena-maria-uusitalon-blogi/ruoka-avun-tarve-ei-oikeuta-rekisterointiin
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sosiaalihuollon-tiedonhallinta-uudistus-rapauttaa-asiakkaiden-oikeusturvaa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/vihapuhe-sosiaalityossa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/posti-voitti-lastensuojelun-perhetyon-kilpailutuksen-saalistajat-haistavat-lastensuojelun-haaskan
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lapsen-paras-yhdessa-enemman-huostaanottoja
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/omat-vanhemmat-eivat-saa-terveystietoja-lapsesta
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/eun-tietosuoja-asetus-tuo-uusia-oikeuksia-kansalaisille
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tutkimustiedon-keruuta-vai-asiakassegmentointia-yritysten-tarpeisiin
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-moniammatillinen-yhteistyo-havittaa-niin-vuorovaikutuksen-kuin-vastuun
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/hiljainen-tieto-ei-kuulu-sosiaalityohon
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-sosiaalityontekijat-valtasivat-tyovoimatoimistotkin
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/urkinta-lisaantyy-lastensuojelussa
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/professori-varoittaa-potilastietojen-arkisto-kannan-riskeista
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelija-urkki-130-perheen-tiedot-oulussa
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lokakuun-liikkeen-uhkakuvat-toteutuivat-sote-pisteytyksessa
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/asiakirjojen-panttaamisesta-ja-vaarentamisesta-on-tullut-viranomaisten-rutiinia
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakirjat-osa-1-fabrikoitu-lastensuojeluilmoitus
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakirjat-osa-2-fabrikoitu-lastensuojelulausunto
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakirjat-osa-3-fabrikoitu-rikosilmoitus
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakirjat-osa-4-fabrikoitu-asiakassuunnitelma
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakirjat-osa-5-miten-tunnistaa-fabrikointi
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-valehtelun-ja-vaarentamisen-tekniikat-osa-1
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-tyomenetelmat-2-laiton-sijoitus-huostaanotto
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/talous-iii-vanhemmuudenarviointi-kasvavana-bisneksena
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/talous-ii-lastensuojelujarjestot-bisneksen-syrjassa
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-kehittamisen-ihanteet-ja-todellisuus
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lasten-ja-perheiden-ongelmat-vahenevat-sijoitukset-lisaantyvat-ilman-tietoa-sijoitussyista
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lokakuun-liikkeen-uhkakuvat-toteutuivat-sote-pisteytyksessa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/espoossa-tekoaly-on-lastensuojelun-bisnesalyn-palveluksessa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/leipa-syottina-tuleville-lypsylehmille-mista-ruoka-avun-uudistuksessa-on-kyse