Digitalisaation juhlapuheet ja käytäntö eivät kohtaa
Laajasti ajatellen digitalisaatio on yhteiskunnallinen prosessi, jossa teknologian avulla pyritään löytämään uusia tapoja toimia (Alasoini 2015).
Frederic G. Reamer (2015) on jäsentänyt sosiaalityön keskeisimpinä eettisinä haasteina digitalisaatiossa asiakkaan informoinnin sekä asiakkaan aidon suostumuksen saavuttamisen, yksityisyyden ja luottamuksellisuuden toteutumisen, ammatillisen suhteen ylläpitämisen, sosiaalityöntekijöiden riittävän osaamisen sekä asianmukaisen dokumentoinnin.
Kirsi Juhila (2006) on esittänyt sosiaalityön asiantuntijuuden olevan horisontaalista ja siihen liittyvän idean, jonka mukaan työntekijällä tai asiakkaalla ei lähtökohtaisesti ole toisen ylittävää asiantuntijuutta. Sosiaalityöntekijän spesifit tiedot ja taidot eivät määrity asiantuntijuudeksi vaan asiantuntijuutta on osaamisen silloittaminen asiakkaan kontekstiin; siihen tilanteeseen ja yhteyteen, jossa asiakas elää ja toimii.
Leena Tikkalan mukaan sosiaalityössä verkkoa ja teknologioita hyödynnetään asiakasdokumentoinnissa, mutta asiakkaalla on vähäiset mahdollisuudet osallistua verkon kautta sosiaalihuollon tiedonmuodostukseen.
Sosiaalityön ja teknologioiden suhdetta värittää teknologinen determinismi, jolloin yksisuuntaisesti voidaan havaita teknologisen kehityksen määrittävän sosiaalityötä ja sen tavoitteita. Teknologisen determinismin yhtenä ilmentymänä voidaan pitää myös sitä, että sosiaalityöntekijät näkevät verkon ja teknologiat välineinä, eivätkä yhtenä sosiaalisena toimintakontekstina ja ihmisten elämismaailmana (Tikkala 2016).
Asiakkaan tieto ja elämisen lähtökohdat, kuten elämismaailma, elämisen kehikko tai toimintajärjestelmä voivat jäädä tunnistamatta ja hyödyntämättä sosiaalityössä, mikäli sitä ei oteta asiantuntijuuden lähtökohdaksi. Asiakkaiden osallistumista ja osallisuutta on demokratiaperiaatteen mukaisesti kehitetty, mutta asiakkaiden todellinen osallistuminen on voinut jäädä näennäiseksi, koska organisaatiot ja professiot eivät ole olleet valmiita arvioimaan asiakkaiden asemaa uudesta näkökulmasta (Toikko 2014, 175).
Camilla Granholmin mukaan eettisesti kestävällä tavalla toimiakseen sosiaalityön on tehtävä kaikki voitavansa muun muassa kansalaisten yhdenvertaisen osallisuuden mahdollistamiseksi digitalisaatiossa eli digitaalisten kuilujen ehkäisemiseksi.
Sähköisesti kerätty tieto on kuitenkin pääsääntöisesti kerätty hallinnon tarkoituksiin, ei sosiaalityön kehittämiseksi (Tregeagle 2010, 211).
Verkkososiaalityön käyttöönoton ja kehittämisen suhteen tutkijat ovat juhlapuheissaan yksimielisiä siitä , että laitteiden ja sovellusten kehittäjien on oltava sosiaalityön asiakkaita ja sosiaalityöntekijöitä (Kilpeläinen ym. 2007, 83–84; Kuronen & Isomäki 2010, 198; Räsänen 2014, 90–91).
Käytännössä asiakkaiden osallisuus esim. tieto, palaute ja kehitysehdotukset usein torjutaan kaikilla digitalisaation viranomaisforumeilla ja -tasoilla.
Sosiaalityön professori Brid Featherstonen mukaan sosiaalityöntekijät ovat eriytyneet ja eristäytyneet asiakkaistaan niin fyysisesti kuin sosiaalisesti. He työskentelevät organisaatioissa, joissa 70% työajasta käytetään tietokoneilla ja joiden kiinnostus kohdistuu mitattaviin tavoitteisiin, tietokonejärjestelmiin ja lomakepohjiin.
He tekevät autoillaan käyntejä yhteisöihin, joita eivät tunne tehdäkseen siellä kaltoinkohteluseulauksia ja johtopäätöksiä riittämättömästä ravinnosta ja kiintymyssuhteista tietämättä mitään perheiden arjesta tai ongelmien konteksteista esim. perheiden mahdollisuudesta käyttää joukkoliikennettä, saavuttaa palveluja tai ostaa edullista ja terveellistä ruokaa.
Featherstone korostaa suomalaisille sosiaalityöntekijöille lähes tuntematonta placematters- projekteista tuttua rakenne- ja yhteisönäkökulmaa ja ongelmien kontekstien tuntemisen merkitystä.
Professori kehottaa kiinnittämään huomiota sosiaalityöntekijöiden käyttämään kieleen, joka on vallan ja intervention, ei avun ja tuen kieltä. Sosiaalityössä kieli on keskeinen työväline ja huolipuheen ja -kirjausten tuottaminen saattaa jyrätä ja korvata varsinaisen auttamisen.
Digitalisaatio ei ole vapaata valtapyrkimyksistä
Kansalaiset ovat huolissaan siitä, että asioita viedään eteenpäin teknisinä hankkeina vaikka ollaan poliittisen toiminnan ja poliittisten arvovalintojen ytimessä.
Jonna Purojärven mukaan kansalaisten yksityisyydensuojaa ei käytännössä katsoen ole enää olemassa millään tasolla.
Huonosti suunnitelluille, weapons of math destruction- kriteerit osin täyttäville järjestelmille siirretään lastensuojelun päättelyvirheet ja disinformaatio, jotta ne voidaan uusintaa automatisoidusti. Algoritmit ovat työntekijöiden niihin tietoisesti tai tiedostamattaan koodaamien ennakkoluulojen värittämiä.
Big datan pimeät puolet osuvat erityisesti köyhempään väestönosaan. Algoritmit ovat epäreiluja. Jos asiaan ei kiinnitetä erityistä huomiota, ne heijastelevat yhteiskunnan syrjiviä rakenteita.
"Sosiaalityön tutkijoilta soisi enemmän kiinnostusta sitä kohtaan, miten erilaiset asiakastietojärjestelmät muokkaavat työkäytäntöjä, jopa ajattelua. Unohtamatta, että digitalisaatio ei sekään ole vapaa valtapyrkimyksistä.
Entä jos digitalisaatiota lähestyttäisiin asiakkaiden oikeuksien ja edun näkökulmasta? Yritettäisiin tähdätä siihen, että saadaan kerättyä dataa, jonka avulla voidaan osoittaa mahdollisia epäkohtia, liian pitkiä odotusaikoja palveluihin tai epäoikeudenmukaisia käytäntöjä? Pitäisikö dataa kerätä myös siitä, miten asiakkaiden elämäntilanteet paranevat tai huononevat, miten he saavat tarvitsemiaan palveluita ja minkälaiset sosiaalityön menetelmät johtavat myönteisiin tuloksiin?" Paula Saikkonen kysyy aiheellisesti.
Digitalisaatio tekee ihmisistä hallinnon orjia
Lääkärit eivät enää vain hoida, tutkijat tutki tai opettajat opeta. He täyttävät lomakkeita, joita työpaikan hallinto heille kiihtyvällä tahdilla lähettää, Taneli Heikka kirjoittaa.
Elämästä on kadonnut luottamukseen perustuva arkijärki.
Miksi näin on käynyt?
Heikan mukaan yksi selitys on, että "digitoitua byrokratiaa pidetään tehokkaana. Niinpä sitä lisätään. Kun sihteerit ja assistentit irtisanottiin, luultiin, koneet tekevät heidän työnsä. Nykyään kovapalkkaiset johtajat ja asiantuntijat tekevät sihteerin ja assistentin työt noita koneita käyttämällä. Heiltä vain puuttuu sihteerien ja assistenttien ammattitaito suostutella byrokraatit luopumaan kaikkein älyttömimmistä ideoista.
Teemme digitaalisesti yhä enemmän tarpeettomia asioita, joille analogisena aikana ymmärsimme nauraa.
Jonninjoutava paperinpyöritys ei muutu tehokkaaksi liike- ja viranomaistoiminnaksi sillä, että se on digitoitu.
Yksittäistapauksista päätellään, että huijareita on enemmän kuin ennen. Sen jälkeen, kun yksi kansanedustaja haksahti nigerialaiskirjeeseen, olemme täyttäneet arkemme hallintajärjestelmillä, lupaprosesseilla, ilmoittautumisilla ja rekisteröinneillä".
Pankaa kapuloita rattaisiin
Heikan mukaan "byrokraattinen pilkunpimputtaminen on lisääntynyt ja ihmisten tarpeiden tyydyttäminen vähentynyt. Hallinto ei enää palvele työntekijöitä vaan työntekijät palvelevat hallintoa. Tällainen järjestelmä ei elä pitkään. Kommunismissa tehtiin mitä hallinto määräsi, ei sitä, mitä toiset ihmiset tarvitsivat. Miten sille systeemille kävikään?
Asioita voi tehdä toisellakin tapaa. Sen sijaan että lähetätte tuntemattomille ihmisille suostumuskaavakkeita ja lomakelinkkejä, kutsukaa heidät kahville. Jutelkaa yhteistyökumppanienne kanssa. Ihmisten tapaaminen vie vähemmän aikaa kuin sählääminen lupien ja prosessien kanssa. Ottakaa sellainen riski, että jokainen yhteyttä ottava ihminen ei ole todennäköinen veronkiertäjä, Isis:n pommintekijä tai venäläinen agentti.
Pankaa kapuloita rattaisiin vapaan elämän puolesta. Vaatikaa tilaa ja aikaa tutustumiselle ja luottamuksen rakentamiselle.
Olkaa organisaatiotottelemattomia. Kun työpaikalla esitellään uusi lupaprosessi, arviointikaavake tai rekisteröintihanke, kyseenalaistakaa se. Torjukaa edes joka toinen. Pankaa kapuloita rattaisiin vapaan elämän puolesta. Vaatikaa tilaa ja aikaa tutustumiselle ja luottamuksen rakentamiselle".
Lue myös:
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-algoritmi-arvioi-pian-vanhemmuutesi
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/terveystietosi-ovat-pian-myytavana
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tarkista-omat-asiakirjasi
http://www.lokakuunliike.com/elena-maria-uusitalon-blogi/ruoka-avun-tarve-ei-oikeuta-rekisterointiin
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sosiaalihuollon-tiedonhallinta-uudistus-rapauttaa-asiakkaiden-oikeusturvaa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/vihapuhe-sosiaalityossa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tarjolla-neuvolassa-ensi-vuonna-riskiseulausta-ja-turhia-epailyja
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/suomi-100-ohjelman-kaikille-evaat-elamaan-hankkeessa-mitataan-vanhempien-kaltoinkohtelupotentiaali
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lapsen-paras-yhdessa-enemman-huostaanottoja
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/omat-vanhemmat-eivat-saa-terveystietoja-lapsesta
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tutkimustiedon-keruuta-vai-asiakassegmentointia-yritysten-tarpeisiin
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tajua-mut-huoliliputuksen-huolestuttavia-tuloksia
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-moniammatillinen-yhteistyo-havittaa-niin-vuorovaikutuksen-kuin-vastuun
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/espoossa-tekoaly-on-lastensuojelun-bisnesalyn-palveluksessa
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-sosiaalityontekijat-valtasivat-tyovoimatoimistotkin
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/urkinta-lisaantyy-lastensuojelussa
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/professori-varoittaa-potilastietojen-arkisto-kannan-riskeista
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelija-urkki-130-perheen-tiedot-oulussa
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lokakuun-liikkeen-uhkakuvat-toteutuivat-sote-pisteytyksessa
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-kehittamisen-ihanteet-ja-todellisuus
Laajasti ajatellen digitalisaatio on yhteiskunnallinen prosessi, jossa teknologian avulla pyritään löytämään uusia tapoja toimia (Alasoini 2015).
Frederic G. Reamer (2015) on jäsentänyt sosiaalityön keskeisimpinä eettisinä haasteina digitalisaatiossa asiakkaan informoinnin sekä asiakkaan aidon suostumuksen saavuttamisen, yksityisyyden ja luottamuksellisuuden toteutumisen, ammatillisen suhteen ylläpitämisen, sosiaalityöntekijöiden riittävän osaamisen sekä asianmukaisen dokumentoinnin.
Kirsi Juhila (2006) on esittänyt sosiaalityön asiantuntijuuden olevan horisontaalista ja siihen liittyvän idean, jonka mukaan työntekijällä tai asiakkaalla ei lähtökohtaisesti ole toisen ylittävää asiantuntijuutta. Sosiaalityöntekijän spesifit tiedot ja taidot eivät määrity asiantuntijuudeksi vaan asiantuntijuutta on osaamisen silloittaminen asiakkaan kontekstiin; siihen tilanteeseen ja yhteyteen, jossa asiakas elää ja toimii.
Leena Tikkalan mukaan sosiaalityössä verkkoa ja teknologioita hyödynnetään asiakasdokumentoinnissa, mutta asiakkaalla on vähäiset mahdollisuudet osallistua verkon kautta sosiaalihuollon tiedonmuodostukseen.
Sosiaalityön ja teknologioiden suhdetta värittää teknologinen determinismi, jolloin yksisuuntaisesti voidaan havaita teknologisen kehityksen määrittävän sosiaalityötä ja sen tavoitteita. Teknologisen determinismin yhtenä ilmentymänä voidaan pitää myös sitä, että sosiaalityöntekijät näkevät verkon ja teknologiat välineinä, eivätkä yhtenä sosiaalisena toimintakontekstina ja ihmisten elämismaailmana (Tikkala 2016).
Asiakkaan tieto ja elämisen lähtökohdat, kuten elämismaailma, elämisen kehikko tai toimintajärjestelmä voivat jäädä tunnistamatta ja hyödyntämättä sosiaalityössä, mikäli sitä ei oteta asiantuntijuuden lähtökohdaksi. Asiakkaiden osallistumista ja osallisuutta on demokratiaperiaatteen mukaisesti kehitetty, mutta asiakkaiden todellinen osallistuminen on voinut jäädä näennäiseksi, koska organisaatiot ja professiot eivät ole olleet valmiita arvioimaan asiakkaiden asemaa uudesta näkökulmasta (Toikko 2014, 175).
Camilla Granholmin mukaan eettisesti kestävällä tavalla toimiakseen sosiaalityön on tehtävä kaikki voitavansa muun muassa kansalaisten yhdenvertaisen osallisuuden mahdollistamiseksi digitalisaatiossa eli digitaalisten kuilujen ehkäisemiseksi.
Sähköisesti kerätty tieto on kuitenkin pääsääntöisesti kerätty hallinnon tarkoituksiin, ei sosiaalityön kehittämiseksi (Tregeagle 2010, 211).
Verkkososiaalityön käyttöönoton ja kehittämisen suhteen tutkijat ovat juhlapuheissaan yksimielisiä siitä , että laitteiden ja sovellusten kehittäjien on oltava sosiaalityön asiakkaita ja sosiaalityöntekijöitä (Kilpeläinen ym. 2007, 83–84; Kuronen & Isomäki 2010, 198; Räsänen 2014, 90–91).
Käytännössä asiakkaiden osallisuus esim. tieto, palaute ja kehitysehdotukset usein torjutaan kaikilla digitalisaation viranomaisforumeilla ja -tasoilla.
Sosiaalityön professori Brid Featherstonen mukaan sosiaalityöntekijät ovat eriytyneet ja eristäytyneet asiakkaistaan niin fyysisesti kuin sosiaalisesti. He työskentelevät organisaatioissa, joissa 70% työajasta käytetään tietokoneilla ja joiden kiinnostus kohdistuu mitattaviin tavoitteisiin, tietokonejärjestelmiin ja lomakepohjiin.
He tekevät autoillaan käyntejä yhteisöihin, joita eivät tunne tehdäkseen siellä kaltoinkohteluseulauksia ja johtopäätöksiä riittämättömästä ravinnosta ja kiintymyssuhteista tietämättä mitään perheiden arjesta tai ongelmien konteksteista esim. perheiden mahdollisuudesta käyttää joukkoliikennettä, saavuttaa palveluja tai ostaa edullista ja terveellistä ruokaa.
Featherstone korostaa suomalaisille sosiaalityöntekijöille lähes tuntematonta placematters- projekteista tuttua rakenne- ja yhteisönäkökulmaa ja ongelmien kontekstien tuntemisen merkitystä.
Professori kehottaa kiinnittämään huomiota sosiaalityöntekijöiden käyttämään kieleen, joka on vallan ja intervention, ei avun ja tuen kieltä. Sosiaalityössä kieli on keskeinen työväline ja huolipuheen ja -kirjausten tuottaminen saattaa jyrätä ja korvata varsinaisen auttamisen.
Digitalisaatio ei ole vapaata valtapyrkimyksistä
Kansalaiset ovat huolissaan siitä, että asioita viedään eteenpäin teknisinä hankkeina vaikka ollaan poliittisen toiminnan ja poliittisten arvovalintojen ytimessä.
Jonna Purojärven mukaan kansalaisten yksityisyydensuojaa ei käytännössä katsoen ole enää olemassa millään tasolla.
Huonosti suunnitelluille, weapons of math destruction- kriteerit osin täyttäville järjestelmille siirretään lastensuojelun päättelyvirheet ja disinformaatio, jotta ne voidaan uusintaa automatisoidusti. Algoritmit ovat työntekijöiden niihin tietoisesti tai tiedostamattaan koodaamien ennakkoluulojen värittämiä.
Big datan pimeät puolet osuvat erityisesti köyhempään väestönosaan. Algoritmit ovat epäreiluja. Jos asiaan ei kiinnitetä erityistä huomiota, ne heijastelevat yhteiskunnan syrjiviä rakenteita.
"Sosiaalityön tutkijoilta soisi enemmän kiinnostusta sitä kohtaan, miten erilaiset asiakastietojärjestelmät muokkaavat työkäytäntöjä, jopa ajattelua. Unohtamatta, että digitalisaatio ei sekään ole vapaa valtapyrkimyksistä.
Entä jos digitalisaatiota lähestyttäisiin asiakkaiden oikeuksien ja edun näkökulmasta? Yritettäisiin tähdätä siihen, että saadaan kerättyä dataa, jonka avulla voidaan osoittaa mahdollisia epäkohtia, liian pitkiä odotusaikoja palveluihin tai epäoikeudenmukaisia käytäntöjä? Pitäisikö dataa kerätä myös siitä, miten asiakkaiden elämäntilanteet paranevat tai huononevat, miten he saavat tarvitsemiaan palveluita ja minkälaiset sosiaalityön menetelmät johtavat myönteisiin tuloksiin?" Paula Saikkonen kysyy aiheellisesti.
Digitalisaatio tekee ihmisistä hallinnon orjia
Lääkärit eivät enää vain hoida, tutkijat tutki tai opettajat opeta. He täyttävät lomakkeita, joita työpaikan hallinto heille kiihtyvällä tahdilla lähettää, Taneli Heikka kirjoittaa.
Elämästä on kadonnut luottamukseen perustuva arkijärki.
Miksi näin on käynyt?
Heikan mukaan yksi selitys on, että "digitoitua byrokratiaa pidetään tehokkaana. Niinpä sitä lisätään. Kun sihteerit ja assistentit irtisanottiin, luultiin, koneet tekevät heidän työnsä. Nykyään kovapalkkaiset johtajat ja asiantuntijat tekevät sihteerin ja assistentin työt noita koneita käyttämällä. Heiltä vain puuttuu sihteerien ja assistenttien ammattitaito suostutella byrokraatit luopumaan kaikkein älyttömimmistä ideoista.
Teemme digitaalisesti yhä enemmän tarpeettomia asioita, joille analogisena aikana ymmärsimme nauraa.
Jonninjoutava paperinpyöritys ei muutu tehokkaaksi liike- ja viranomaistoiminnaksi sillä, että se on digitoitu.
Yksittäistapauksista päätellään, että huijareita on enemmän kuin ennen. Sen jälkeen, kun yksi kansanedustaja haksahti nigerialaiskirjeeseen, olemme täyttäneet arkemme hallintajärjestelmillä, lupaprosesseilla, ilmoittautumisilla ja rekisteröinneillä".
Pankaa kapuloita rattaisiin
Heikan mukaan "byrokraattinen pilkunpimputtaminen on lisääntynyt ja ihmisten tarpeiden tyydyttäminen vähentynyt. Hallinto ei enää palvele työntekijöitä vaan työntekijät palvelevat hallintoa. Tällainen järjestelmä ei elä pitkään. Kommunismissa tehtiin mitä hallinto määräsi, ei sitä, mitä toiset ihmiset tarvitsivat. Miten sille systeemille kävikään?
Asioita voi tehdä toisellakin tapaa. Sen sijaan että lähetätte tuntemattomille ihmisille suostumuskaavakkeita ja lomakelinkkejä, kutsukaa heidät kahville. Jutelkaa yhteistyökumppanienne kanssa. Ihmisten tapaaminen vie vähemmän aikaa kuin sählääminen lupien ja prosessien kanssa. Ottakaa sellainen riski, että jokainen yhteyttä ottava ihminen ei ole todennäköinen veronkiertäjä, Isis:n pommintekijä tai venäläinen agentti.
Pankaa kapuloita rattaisiin vapaan elämän puolesta. Vaatikaa tilaa ja aikaa tutustumiselle ja luottamuksen rakentamiselle.
Olkaa organisaatiotottelemattomia. Kun työpaikalla esitellään uusi lupaprosessi, arviointikaavake tai rekisteröintihanke, kyseenalaistakaa se. Torjukaa edes joka toinen. Pankaa kapuloita rattaisiin vapaan elämän puolesta. Vaatikaa tilaa ja aikaa tutustumiselle ja luottamuksen rakentamiselle".
Lue myös:
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-algoritmi-arvioi-pian-vanhemmuutesi
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/terveystietosi-ovat-pian-myytavana
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tarkista-omat-asiakirjasi
http://www.lokakuunliike.com/elena-maria-uusitalon-blogi/ruoka-avun-tarve-ei-oikeuta-rekisterointiin
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sosiaalihuollon-tiedonhallinta-uudistus-rapauttaa-asiakkaiden-oikeusturvaa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/vihapuhe-sosiaalityossa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tarjolla-neuvolassa-ensi-vuonna-riskiseulausta-ja-turhia-epailyja
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/suomi-100-ohjelman-kaikille-evaat-elamaan-hankkeessa-mitataan-vanhempien-kaltoinkohtelupotentiaali
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lapsen-paras-yhdessa-enemman-huostaanottoja
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/omat-vanhemmat-eivat-saa-terveystietoja-lapsesta
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tutkimustiedon-keruuta-vai-asiakassegmentointia-yritysten-tarpeisiin
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tajua-mut-huoliliputuksen-huolestuttavia-tuloksia
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-moniammatillinen-yhteistyo-havittaa-niin-vuorovaikutuksen-kuin-vastuun
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/espoossa-tekoaly-on-lastensuojelun-bisnesalyn-palveluksessa
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-sosiaalityontekijat-valtasivat-tyovoimatoimistotkin
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/urkinta-lisaantyy-lastensuojelussa
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/professori-varoittaa-potilastietojen-arkisto-kannan-riskeista
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelija-urkki-130-perheen-tiedot-oulussa
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lokakuun-liikkeen-uhkakuvat-toteutuivat-sote-pisteytyksessa
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-kehittamisen-ihanteet-ja-todellisuus
RSS Feed
