Kuvakaappaukset: WinkGo
Lyhyesti:
Perheiden jälleenyhdistämisen hankaloittamisesta tunnetut sijaishuollon edunvalvojat Perhehoitoliitto, Pelastakaa Lapset ry, Perhehoitokumppanit Suomessa Oy, SOS- lapsikyläsäätiö ja Pesäpuu ry yrittävät Munperheet- hankkeessa vesittää lasten ja vanhempien oikeuksia ja lakisääteisiä velvoitteitaan perheen jälleenyhdistämiseen tulkitsemalla lakeja mielivaltaisesti omaksi edukseen ja luomalla sijaishuoltoon lainvastaisia toimintakäytäntöjä- STEA:n ja STM:n avustuksella.
Pitkästi:
Perheiden jälleenyhdistämisen estäjät lastensuojelua kehittämässä
Viime vuosien tutkimukset osoittivat, että Suomessa lapsia huostaanotetaan pelkästään puuttuvien palvelujen takia, heitä ei kuunnella, huostaanottoja puretaan ani harvoin ja lapset ja vanhemmat eivät saa riittävästi lakisääteisiä palveluja ennen, aikana tai jälkeen huostaanoton ( THL 2016: Kuntaliitto 2017: LSKL 2013).
Huostaanotot, joiden syistä tai tuloksista ei tiedetä juuri mitään kestävät keskimäärin 7 vuotta ja maksavat perhehoidossa noin 200 000 ja laitoshoidossa jopa miljoona euroa per sijoitettu.
Vastauksena huolestuttaviin tuloksiin sijaishuoltoa alettiin valkopestä monen järjestön voimin. Suomeen tuotettiin #Munperheet- hanke, empatiakoulutuksia ja systeemisen lastensuojelun toimintamalli, joka lisäsi huostaanottoja ja lastensuojelun kustannuksia entisestään, vaikka tarjolla olisi ollut tehokas New Yorkin malli.
Lastensuojelun " empatiakoulutuksissa " sosiaalityöntekijöitä opetetaan salaamaan asenteellinen arviointinsa ja rakentamaan asiakkaille luottamuksen illuusiota tietoisuustaidoilla, arkirupattelulla, säätämällä oma ääni asiakkaan äänen tasolle ja pudejudoksi kutsutuilla kukipaso- tekniikoilla ( kuuntele, kiitä, pahoittele, sovi jotakin päästäksesi pois kiusallisesta tilanteesta).
Perheiden jälleenyhdistämistä kehittämään on palkattu Munperheet- hankkeeseen perheiden jälleenyhdistämisen estämisestä ja hankaloittamisesta kuuluisat sijaishuollon edunvalvontajärjestöt Perhehoitoliitto , Pelastakaa Lapset ry , Perhehoitokumppanit Suomessa Oy, SOS- lapsikyläsäätiö sekä Suomen Kasvatus- ja perheneuvonta/ Voikukkia- toiminta ja Pesäpuu ry .
Munperheet- hankepäällikkönä toimii Lastensuojelun Keskusliitossa ja pahamaineisessa Hämeenlinnan hallinto- oikeudessa työskennellyt Reetta Peltonen Lapsioikeusjuristit ry:stä , joka on ollut järjestämässä sosiaalityöntekijöille eettisesti arveluttavia preppauksia hallinto- oikeuteen, vaikka lain mukaan todistajan pitää kertoa valan nojalla vain se, minkä hän tietää- ei toistella osaamiskeskusten juristien kyhäämiä fraaseja usein hatarin perustein tehtyjen huostaanottojen oikeuttamiseksi.
Jos riippumattomina tuomioistuimina esiintyvät hallinto- oikeudet jäsenineen katsovat asiakseen alkaa kouluttaa sosiaalityöntekijöitä hallinto- oikeuskäsittelyihin, koulutus pitäisi puolueettomuussyistä järjestää myös perheille.
Idea palkata sijaishuollon edunvalvojat kehittämään perheiden jälleenyhdistämistä on yhtä huono idea kuin palkata sijaishuollon edunvalvojat kartoittamaan lapsiin kohdistuvaa sijaishuoltoväkivaltaa tai tutkimaan lastensuojelun onnistumisen tekijöitä.
Puolueettomiksi lastensuojelujärjestöiksi naamioituvat sijaishuollon edunvalvontajärjestöt ja -yritykset ovat jo vuosia mahdollistaneet "omavalvonnaksi" kutsutulla valvonnan laiminlyönnillään hälyttävän yleisen lapsiin kohdistuvan väkivallan sijaishuollossa ( THL kouluterveyskyselyt 2017, 2019).
Nämä edunvalvontajärjestöt ovat aktiivisesti pyrkineet estämään sekä sijaishuollon puolueettoman tutkimisen ja valvonnan että perheiden jälleenyhdistämiset asenteellisilla, vanhentuneilla ja väärintulkituilla teorioillaan ja epätieteellisillä perheiden "arviointimenetelmillään", jotka leviävät tarttumataudin tavoin koulutuksesta ja asiantuntijalta toiselle. Kaksi väärinymmärretyintä ja - käytetyintä ovat kiintymyssuhdeteoria ja ACE ( adverse childhood experiences) , jotka on Suomessa muokattu tehokkaiksi sijaishuollon asiakashankinnan välineiksi.
Eivätkö edes kouluterveyskyselyt ja oikeusasiamiesten raportit sijaishuoltoväkivallasta riitä herättämään sosiaali- ja terveysministeriötä , STEA:aa ja Terveyden- ja hyvinvoinnin laitosta ruususen unestaan?
Kuinka todennäköistä on, että sijaishuollon edunvalvojat, joilla on välitön taloudellinen intressi huostaanottojen pidentämiseen toimisivat aktiivisesti perheiden jälleenyhdistämiseksi?
Lastensuojelulaki korostaa perheiden jälleenyhdistämisen tavoitetta, mutta käytännössä jälleenyhdistämisen tavoitteeseen ei Suomessa pyritä ja sitä tukevat toimenpiteet usein puuttuvat kokonaan tai ovat pelkästään kosmeettisia.
Sonja Vanhasen tutkimuksessa ’Kuka auttaisi meidän perhettä? lapset surivat lyhyitä tapaamisaikoja ja osa ei ymmärtänyt, mikseivät he voineet asua omien vanhempiensa kanssa (Vanhanen, 2014, 40). Samalla puolella- raportin mukaan LSKL:n kyselyyn vastanneista vanhemmista 68 % ilmoitti, että hänen ja lapsen välistä yhteydenpitoa on rajoitettu.
Sijaishuollon edunvalvojat ovat Munperheet- hankkeessa katsoneet oikeudekseen kirjoittaa lakeja uusiksi.
Pesäpuun Munperheet- materiaaleissa kerrotaan, että "lapsella on oikeus ensisijaisesti tarpeidensa mukaiseen sijaisperheeseen" ja "sijaisperhe tulee ymmärtää lapsen pysyvinä ihmissuhteina".
Mistä tällainen "ensisijainen" oikeus on johdettu ja ketkä sen ovat asettaneet?
Niin YK:n sijaishuollon ohjeiden kuin suomalaisen lastensuojelulain mukaan huostaanoton pitäisi olla lyhyimmäksi tarpeelliseksi ajaksi tehty viimesijainen ja väliaikainen toimenpide, jossa pitäisi pyrkiä perheen jälleenyhdistämiseen välittömästi sijoitussyiden poistuttua.
Lapsen oikeuksien sopimus korostaa lapsen oikeutta vanhempiinsa ja perhe-elämään. Myös Euroopan ihmisoikeussopimuksessa (artikla 8) ja Euroopan unionin perusoikeuskirjassa (artikla 7) on turvattu perhe-elämän kunnioitus.
Kansainväliset ihmisoikeussopimusmääräykset eivät velvoita valtioita ainoastaan pidättäytymään perhe-elämään puuttumiselta, vaan ne myös velvoittavat valtiota ryhtymään oma-aloitteisesti aktiivisiin toimiin perheyhteyden suojelemiseksi.
YK:n sijaishuollon ohjeet, joita Suomi ei noudata kertovat, että:
-Sijoituksia ja perheen jälleenyhdistämismahdollisuuksia tulee arvioida jatkuvasti.
-Vanhempia tulee tukea vanhemmuustehtävässään eri keinoin ja estää perheiden erottaminen.
-Perheiden jälleenyhdistäminen on tavoiteltavaa.
-Kaikkien prosessien tulee taata, että sijaishuoltoa käytetään ainoastaan silloin kun se on välttämätön.
-Käytössä tulee olla toimivat valitusmekanismit ja riippumaton valvonta.
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/suomi-ei-noudata-ykn-antamia-ohjeita-sijaishuollosta
– Perhe-elämän suojan todellista merkitystä ei näytetä ymmärrettävän. Kyse on keskeisestä perus- ja ihmisoikeudesta, jonka loukkauksesta Suomi on saanut useita langettavia päätöksiä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta.
Silti meillä rikotaan perheitä ilmeisen kevyin perustein, kiireellisten sijoitusten ehtoja kritisoinut Selina Holmas-Rasila summaa.
Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen mukaan viranomaisten on ryhdyttävä perheen jälleenyhdistämistä tarkoittaviin toimenpiteisiin heti, kun se on kohtuudella toteutettavissa. Perheen jälleenyhdistämiseen tulee ryhtyä vuosienkin huostassapidon jälkeen, mikäli ei ole näyttöä selvästä lapsen edun vastaisuudesta.
Suomalaisen sijaishuollon laatusuositusten tekijät eivät kerro, että aiemman yhteydenpidon puuttuminen (yleensä sijaisvanhempien tai sosiaalityöntekijän asettamien laittomien tapaamisrajoitusten ja vieraannuttamisen takia) ei ole peruste perheen jälleenyhdistämisen laiminlyömiselle.
Lapsen olosuhteiden vakiinnuttamispyrkimys ei sinänsä ole riittävä huostassa pidon jatkamisen peruste korkeimman hallinto-oikeuden mukaan. (Ahoniemi, 2014, 39).
Lyhyesti:
Perheiden jälleenyhdistämisen hankaloittamisesta tunnetut sijaishuollon edunvalvojat Perhehoitoliitto, Pelastakaa Lapset ry, Perhehoitokumppanit Suomessa Oy, SOS- lapsikyläsäätiö ja Pesäpuu ry yrittävät Munperheet- hankkeessa vesittää lasten ja vanhempien oikeuksia ja lakisääteisiä velvoitteitaan perheen jälleenyhdistämiseen tulkitsemalla lakeja mielivaltaisesti omaksi edukseen ja luomalla sijaishuoltoon lainvastaisia toimintakäytäntöjä- STEA:n ja STM:n avustuksella.
Pitkästi:
Perheiden jälleenyhdistämisen estäjät lastensuojelua kehittämässä
Viime vuosien tutkimukset osoittivat, että Suomessa lapsia huostaanotetaan pelkästään puuttuvien palvelujen takia, heitä ei kuunnella, huostaanottoja puretaan ani harvoin ja lapset ja vanhemmat eivät saa riittävästi lakisääteisiä palveluja ennen, aikana tai jälkeen huostaanoton ( THL 2016: Kuntaliitto 2017: LSKL 2013).
Huostaanotot, joiden syistä tai tuloksista ei tiedetä juuri mitään kestävät keskimäärin 7 vuotta ja maksavat perhehoidossa noin 200 000 ja laitoshoidossa jopa miljoona euroa per sijoitettu.
Vastauksena huolestuttaviin tuloksiin sijaishuoltoa alettiin valkopestä monen järjestön voimin. Suomeen tuotettiin #Munperheet- hanke, empatiakoulutuksia ja systeemisen lastensuojelun toimintamalli, joka lisäsi huostaanottoja ja lastensuojelun kustannuksia entisestään, vaikka tarjolla olisi ollut tehokas New Yorkin malli.
Lastensuojelun " empatiakoulutuksissa " sosiaalityöntekijöitä opetetaan salaamaan asenteellinen arviointinsa ja rakentamaan asiakkaille luottamuksen illuusiota tietoisuustaidoilla, arkirupattelulla, säätämällä oma ääni asiakkaan äänen tasolle ja pudejudoksi kutsutuilla kukipaso- tekniikoilla ( kuuntele, kiitä, pahoittele, sovi jotakin päästäksesi pois kiusallisesta tilanteesta).
Perheiden jälleenyhdistämistä kehittämään on palkattu Munperheet- hankkeeseen perheiden jälleenyhdistämisen estämisestä ja hankaloittamisesta kuuluisat sijaishuollon edunvalvontajärjestöt Perhehoitoliitto , Pelastakaa Lapset ry , Perhehoitokumppanit Suomessa Oy, SOS- lapsikyläsäätiö sekä Suomen Kasvatus- ja perheneuvonta/ Voikukkia- toiminta ja Pesäpuu ry .
Munperheet- hankepäällikkönä toimii Lastensuojelun Keskusliitossa ja pahamaineisessa Hämeenlinnan hallinto- oikeudessa työskennellyt Reetta Peltonen Lapsioikeusjuristit ry:stä , joka on ollut järjestämässä sosiaalityöntekijöille eettisesti arveluttavia preppauksia hallinto- oikeuteen, vaikka lain mukaan todistajan pitää kertoa valan nojalla vain se, minkä hän tietää- ei toistella osaamiskeskusten juristien kyhäämiä fraaseja usein hatarin perustein tehtyjen huostaanottojen oikeuttamiseksi.
Jos riippumattomina tuomioistuimina esiintyvät hallinto- oikeudet jäsenineen katsovat asiakseen alkaa kouluttaa sosiaalityöntekijöitä hallinto- oikeuskäsittelyihin, koulutus pitäisi puolueettomuussyistä järjestää myös perheille.
Idea palkata sijaishuollon edunvalvojat kehittämään perheiden jälleenyhdistämistä on yhtä huono idea kuin palkata sijaishuollon edunvalvojat kartoittamaan lapsiin kohdistuvaa sijaishuoltoväkivaltaa tai tutkimaan lastensuojelun onnistumisen tekijöitä.
Puolueettomiksi lastensuojelujärjestöiksi naamioituvat sijaishuollon edunvalvontajärjestöt ja -yritykset ovat jo vuosia mahdollistaneet "omavalvonnaksi" kutsutulla valvonnan laiminlyönnillään hälyttävän yleisen lapsiin kohdistuvan väkivallan sijaishuollossa ( THL kouluterveyskyselyt 2017, 2019).
Nämä edunvalvontajärjestöt ovat aktiivisesti pyrkineet estämään sekä sijaishuollon puolueettoman tutkimisen ja valvonnan että perheiden jälleenyhdistämiset asenteellisilla, vanhentuneilla ja väärintulkituilla teorioillaan ja epätieteellisillä perheiden "arviointimenetelmillään", jotka leviävät tarttumataudin tavoin koulutuksesta ja asiantuntijalta toiselle. Kaksi väärinymmärretyintä ja - käytetyintä ovat kiintymyssuhdeteoria ja ACE ( adverse childhood experiences) , jotka on Suomessa muokattu tehokkaiksi sijaishuollon asiakashankinnan välineiksi.
Eivätkö edes kouluterveyskyselyt ja oikeusasiamiesten raportit sijaishuoltoväkivallasta riitä herättämään sosiaali- ja terveysministeriötä , STEA:aa ja Terveyden- ja hyvinvoinnin laitosta ruususen unestaan?
Kuinka todennäköistä on, että sijaishuollon edunvalvojat, joilla on välitön taloudellinen intressi huostaanottojen pidentämiseen toimisivat aktiivisesti perheiden jälleenyhdistämiseksi?
Lastensuojelulaki korostaa perheiden jälleenyhdistämisen tavoitetta, mutta käytännössä jälleenyhdistämisen tavoitteeseen ei Suomessa pyritä ja sitä tukevat toimenpiteet usein puuttuvat kokonaan tai ovat pelkästään kosmeettisia.
Sonja Vanhasen tutkimuksessa ’Kuka auttaisi meidän perhettä? lapset surivat lyhyitä tapaamisaikoja ja osa ei ymmärtänyt, mikseivät he voineet asua omien vanhempiensa kanssa (Vanhanen, 2014, 40). Samalla puolella- raportin mukaan LSKL:n kyselyyn vastanneista vanhemmista 68 % ilmoitti, että hänen ja lapsen välistä yhteydenpitoa on rajoitettu.
Sijaishuollon edunvalvojat ovat Munperheet- hankkeessa katsoneet oikeudekseen kirjoittaa lakeja uusiksi.
Pesäpuun Munperheet- materiaaleissa kerrotaan, että "lapsella on oikeus ensisijaisesti tarpeidensa mukaiseen sijaisperheeseen" ja "sijaisperhe tulee ymmärtää lapsen pysyvinä ihmissuhteina".
Mistä tällainen "ensisijainen" oikeus on johdettu ja ketkä sen ovat asettaneet?
Niin YK:n sijaishuollon ohjeiden kuin suomalaisen lastensuojelulain mukaan huostaanoton pitäisi olla lyhyimmäksi tarpeelliseksi ajaksi tehty viimesijainen ja väliaikainen toimenpide, jossa pitäisi pyrkiä perheen jälleenyhdistämiseen välittömästi sijoitussyiden poistuttua.
Lapsen oikeuksien sopimus korostaa lapsen oikeutta vanhempiinsa ja perhe-elämään. Myös Euroopan ihmisoikeussopimuksessa (artikla 8) ja Euroopan unionin perusoikeuskirjassa (artikla 7) on turvattu perhe-elämän kunnioitus.
Kansainväliset ihmisoikeussopimusmääräykset eivät velvoita valtioita ainoastaan pidättäytymään perhe-elämään puuttumiselta, vaan ne myös velvoittavat valtiota ryhtymään oma-aloitteisesti aktiivisiin toimiin perheyhteyden suojelemiseksi.
YK:n sijaishuollon ohjeet, joita Suomi ei noudata kertovat, että:
-Sijoituksia ja perheen jälleenyhdistämismahdollisuuksia tulee arvioida jatkuvasti.
-Vanhempia tulee tukea vanhemmuustehtävässään eri keinoin ja estää perheiden erottaminen.
-Perheiden jälleenyhdistäminen on tavoiteltavaa.
-Kaikkien prosessien tulee taata, että sijaishuoltoa käytetään ainoastaan silloin kun se on välttämätön.
-Käytössä tulee olla toimivat valitusmekanismit ja riippumaton valvonta.
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/suomi-ei-noudata-ykn-antamia-ohjeita-sijaishuollosta
– Perhe-elämän suojan todellista merkitystä ei näytetä ymmärrettävän. Kyse on keskeisestä perus- ja ihmisoikeudesta, jonka loukkauksesta Suomi on saanut useita langettavia päätöksiä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta.
Silti meillä rikotaan perheitä ilmeisen kevyin perustein, kiireellisten sijoitusten ehtoja kritisoinut Selina Holmas-Rasila summaa.
Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen mukaan viranomaisten on ryhdyttävä perheen jälleenyhdistämistä tarkoittaviin toimenpiteisiin heti, kun se on kohtuudella toteutettavissa. Perheen jälleenyhdistämiseen tulee ryhtyä vuosienkin huostassapidon jälkeen, mikäli ei ole näyttöä selvästä lapsen edun vastaisuudesta.
Suomalaisen sijaishuollon laatusuositusten tekijät eivät kerro, että aiemman yhteydenpidon puuttuminen (yleensä sijaisvanhempien tai sosiaalityöntekijän asettamien laittomien tapaamisrajoitusten ja vieraannuttamisen takia) ei ole peruste perheen jälleenyhdistämisen laiminlyömiselle.
Lapsen olosuhteiden vakiinnuttamispyrkimys ei sinänsä ole riittävä huostassa pidon jatkamisen peruste korkeimman hallinto-oikeuden mukaan. (Ahoniemi, 2014, 39).
Vain kotiuttamisen pitää olla suunnitelmallista ja mietittyä? Vanhemmat viranomaislähtöisen tuen temppuradalla
Pesäpuu ry kertoo , että kokemusasiantuntijoiden avulla on nyt luotu uusi työskentelymalli, jolla perheiden jälleenyhdistäminen pyritään saamaan mahdollisimman suunnitelmalliseksi.
Valistunut lukija tietää, että lastensuojelun orwellilaisessa uuskielessä mahdollisimman suunnitelmallinen tarkoittaa samaa kuin mahdollisimman hankala ja kokemusasiantuntija on pelkkä koriste, jolla oikeutetaan sijaishuollon kasvavien ja korruptoituneiden markkinoiden status quo.
Kysyä voi myös, miksi ihmeessä vain kotiuttamisen pitäisi olla mahdollisimman mietittyä ja suunnitelmallista kun kaikki muu esim. sijoittaminen lastensuojelussa saa olla sattumanvaraista , epäsuunnitelmallista ja vailla valvontaa?
Vaaditaanko tuetta jätetyiltä vanhemmilta perheen jälleenyhdistämisen ehtona standardeja , joita maksimaalisesti tuettujen sijaisvanhempien tai perhekotiyrittäjien ei ole milloinkaan tarvinnut täyttää?
Miksi sijoitetut saavat jäädä valvomattomaan sijaishuoltoon, jossa he kouluterveyskyselyjen mukaan raportoivat kohtaavansa paljon useammin väkivaltaa kuin vanhempiensa kanssa asuvat?
Ohittaako sosiaalityöntekijöiden lojaalisuus kouluttamilleen ja valitsemilleen sijaishuollon perheilleen lainsäädännön velvoitteet tuntemattomia asiakasperheitä kohtaan ja estääkö se puuttumasta sijaisvanhempien elinkeinoon ja väärinkäytöksiin?
Miksi " väärä lojaalisuus" tulkitaan vain syntymäperheen kaipuuksi ja lasten ominaisuudeksi, vaikka ilmiöstä kärsivät sijaisperheidensä etua ajavat sosiaalityöntekijät ja huostaanottoja tuottavia avohuollon tukitoimia markkinoivat palveluntuottajat työntekijöineen ?
Miksi mallia on jo levitetty muun muassa Satakuntaan, pääkaupunkiseudulle, Jyväskylään ja Ouluun, vaikka sitä ei ole tutkittu?
Kiipeilytelineen muotoiseksi rakennetussa mallissa sijoitettujen erityislasten vanhemmat joutuvat kiipimään ja mielistelemään viranomaisia ja perhehoitajia vuosikaudet vaikka lapsi luultavasti vapautuu vasta täysi- ikäistymisen kynnyksellä ja tärkeimmäksi jälleenyhdistämisen päätöskriteeriksi jää oletettavasti vanhaan tapaan "huoli" ja "hiljainen tieto ", joiden ei pitäisi kuulua lastensuojelutyöhön lainkaan ja lapsen ja sijaisperheen (tutkimaton) kiintymyssuhteen laatu, jota mitataan haastattelemalla yleensä yksinomaan sijaisvanhempia.
Lastensuojelun perhesijoitusten onnistumista tutkineen Pirjo Vähämaan (2008, 97) mukaan sosiaalityöntekijät arvioivat perhesijoituksia juuri hiljaisen tiedon varassa ja intuitiivisella tasolla kuuntelemalla- ei sijoitettuja lapsia - vaan sijaisperheitä.
Biologisille vanhemmille puolestaan on Munperheet- hankkeessa tiedossa monta turhaa ja tuhoisaa arviointia ja "tukitointa" perhetyöstä perhekuntoutukseen, joita tarjoavat lähes kaikki Munperheet- hankkeen toimijat.
Onko Munperheet- hankkeen todellinen tarkoitus markkinoida näitä julkisrahoitteisia pseudopalveluja valehtelemalla, että niiden vastaanotto mahdollistaa perheen jälleenyhdistämisen?
Vai onko vanhempien tukemiseksi kutsuttu toiminta todellisuudessa vain yritystä saada vanhemmat hyväksymään järjetön lastensuojelupolitiikka ja hoitamaan ilmaiseksi palvelujärjestelmän ”kolaroima” jälkikasvunsa – sitten kun he eivät enää 18- vuotta lähestyessään kelpaa lastensuojelun ”kasvatuskumppaneiden” julkisrahoitteiseen laskutukseen?
Lapsen edun mukaisuuden arviointi tehdään vain kotiuttamisessa, ei sijaishuoltoon sijoittamisessa
Pääongelma on, että lastensuojelulain vaatimusta lapsen edun mukaisuuden arvioinnista noudatetaan vain perheen jälleenyhdistämisen kohdalla, vaikka arvio pitäisi tehdä myös sijaishuoltoon sijoittamisen lapsen edun mukaisuudesta. Varatuomari Leeni Ikonen on useaan otteeseen todennut, että ei ole yhdessäkään lastensuojelujutussa havainnut, että siinä olisi tehty asianmukaista ja objektiivista arviota lapsen tilanteesta ja pohdittu huostaanoton seurauksia verrattuna siihen tilanteeseen, että asiat hoidetaan lievemmällä puuttumisella. Lastensuojelun virkamiehet myös kieltäytyvät usein yhteistyöstä perheen kanssa tai neuvottelut ovat pelkkä muodollisuus, jonka lopputulos on ennakkoon päätetty.
Suomalaisten asiantuntijoiden työtä hallitsee sijaishuoltouskona näyttäytyvä ideologinen korruptio eivätkä he tunne eivätkä kunnioita kansainvälisiä tutkimuksia, joissa on moneen otteeseen todettu sijaishuollon vaarantavan lasten turvallisuuden, koulutuspolut, terveydenhoidon, läheissuhteet, mielenterveyden ja myöhemmän selviytymisen. Erityinen riski ovat murrosikäisille lapsille tehdyt pitkäaikaiset huostaanotot, jotka Suomessa ovat lisääntymässä.
Myös lapsen oma mielipide ja toive jää usein selvittämättä.
PeLa, SOS- lapsikylä ja monet muut sijaishuoltotoimijat ovat vaatineet lainvastaisesti , että lapsella/nuorella on oltava kiintymyssuhde sijaisperheeseen, ennen kuin hän voi aloittaa koulun, terapiaprosessin tai yhteydenpidon vanhempiinsa. Vaatimus on johtanut lasten ja vanhempien laittomiin tapaamisrajoituksiin, lasten koulutuksen ja terapioiden tarpeettomaan viivästymiseen tai laiminlyöntiin , sijoitusten pitkittymiseen ja sadistisiin uhkavaatimuksiin ja kiristykseen.
Turvallisen kiintymyssuhteen vaihtuvat kriteerit ovat vain sosiaalityöntekijöiden ja sijaiskasvattajien tiedossa eikä niitä avata sen paremmin tutkijoille kuin lapsille ja vanhemmille. Turvallisesta kiintymyssuhteesta sijaisvanhempiin onkin tullut lapsen etua vastaava tyhjä käsite, jolla argumentoidaan sekä lasten että heidän vanhempiensa tosiasiallista etua, tarpeita ja toiveita vastaan.
Kovin turvallista asiakkaiden kannalta ei ole sijaishuollon uskomus siihen, että sijoitetun turvallinen kiintymyssuhde sijaisperheeseen voi syntyä vain karsimalla kaikki kilpailu eli estämällä lapsen kontaktit läheisiinsä, vertaisiinsa, opettajiin , terapeutteihin ja valvontaviranomaisiin.
Miina Savolaisen mukaan auttamisjärjestelmämme itse kärsii kiintymyssuhteen häiriöstä; se jättää hallintapyrkimyksissään ja raiskaavassa tunkeilevaisuudessaan avunpyytäjät vaille apua, kunnioitusta ja turvaa. (Savolainen, 15.3.2016).
Pesäpuu ry kertoo , että kokemusasiantuntijoiden avulla on nyt luotu uusi työskentelymalli, jolla perheiden jälleenyhdistäminen pyritään saamaan mahdollisimman suunnitelmalliseksi.
Valistunut lukija tietää, että lastensuojelun orwellilaisessa uuskielessä mahdollisimman suunnitelmallinen tarkoittaa samaa kuin mahdollisimman hankala ja kokemusasiantuntija on pelkkä koriste, jolla oikeutetaan sijaishuollon kasvavien ja korruptoituneiden markkinoiden status quo.
Kysyä voi myös, miksi ihmeessä vain kotiuttamisen pitäisi olla mahdollisimman mietittyä ja suunnitelmallista kun kaikki muu esim. sijoittaminen lastensuojelussa saa olla sattumanvaraista , epäsuunnitelmallista ja vailla valvontaa?
Vaaditaanko tuetta jätetyiltä vanhemmilta perheen jälleenyhdistämisen ehtona standardeja , joita maksimaalisesti tuettujen sijaisvanhempien tai perhekotiyrittäjien ei ole milloinkaan tarvinnut täyttää?
Miksi sijoitetut saavat jäädä valvomattomaan sijaishuoltoon, jossa he kouluterveyskyselyjen mukaan raportoivat kohtaavansa paljon useammin väkivaltaa kuin vanhempiensa kanssa asuvat?
Ohittaako sosiaalityöntekijöiden lojaalisuus kouluttamilleen ja valitsemilleen sijaishuollon perheilleen lainsäädännön velvoitteet tuntemattomia asiakasperheitä kohtaan ja estääkö se puuttumasta sijaisvanhempien elinkeinoon ja väärinkäytöksiin?
Miksi " väärä lojaalisuus" tulkitaan vain syntymäperheen kaipuuksi ja lasten ominaisuudeksi, vaikka ilmiöstä kärsivät sijaisperheidensä etua ajavat sosiaalityöntekijät ja huostaanottoja tuottavia avohuollon tukitoimia markkinoivat palveluntuottajat työntekijöineen ?
Miksi mallia on jo levitetty muun muassa Satakuntaan, pääkaupunkiseudulle, Jyväskylään ja Ouluun, vaikka sitä ei ole tutkittu?
Kiipeilytelineen muotoiseksi rakennetussa mallissa sijoitettujen erityislasten vanhemmat joutuvat kiipimään ja mielistelemään viranomaisia ja perhehoitajia vuosikaudet vaikka lapsi luultavasti vapautuu vasta täysi- ikäistymisen kynnyksellä ja tärkeimmäksi jälleenyhdistämisen päätöskriteeriksi jää oletettavasti vanhaan tapaan "huoli" ja "hiljainen tieto ", joiden ei pitäisi kuulua lastensuojelutyöhön lainkaan ja lapsen ja sijaisperheen (tutkimaton) kiintymyssuhteen laatu, jota mitataan haastattelemalla yleensä yksinomaan sijaisvanhempia.
Lastensuojelun perhesijoitusten onnistumista tutkineen Pirjo Vähämaan (2008, 97) mukaan sosiaalityöntekijät arvioivat perhesijoituksia juuri hiljaisen tiedon varassa ja intuitiivisella tasolla kuuntelemalla- ei sijoitettuja lapsia - vaan sijaisperheitä.
Biologisille vanhemmille puolestaan on Munperheet- hankkeessa tiedossa monta turhaa ja tuhoisaa arviointia ja "tukitointa" perhetyöstä perhekuntoutukseen, joita tarjoavat lähes kaikki Munperheet- hankkeen toimijat.
Onko Munperheet- hankkeen todellinen tarkoitus markkinoida näitä julkisrahoitteisia pseudopalveluja valehtelemalla, että niiden vastaanotto mahdollistaa perheen jälleenyhdistämisen?
Vai onko vanhempien tukemiseksi kutsuttu toiminta todellisuudessa vain yritystä saada vanhemmat hyväksymään järjetön lastensuojelupolitiikka ja hoitamaan ilmaiseksi palvelujärjestelmän ”kolaroima” jälkikasvunsa – sitten kun he eivät enää 18- vuotta lähestyessään kelpaa lastensuojelun ”kasvatuskumppaneiden” julkisrahoitteiseen laskutukseen?
Lapsen edun mukaisuuden arviointi tehdään vain kotiuttamisessa, ei sijaishuoltoon sijoittamisessa
Pääongelma on, että lastensuojelulain vaatimusta lapsen edun mukaisuuden arvioinnista noudatetaan vain perheen jälleenyhdistämisen kohdalla, vaikka arvio pitäisi tehdä myös sijaishuoltoon sijoittamisen lapsen edun mukaisuudesta. Varatuomari Leeni Ikonen on useaan otteeseen todennut, että ei ole yhdessäkään lastensuojelujutussa havainnut, että siinä olisi tehty asianmukaista ja objektiivista arviota lapsen tilanteesta ja pohdittu huostaanoton seurauksia verrattuna siihen tilanteeseen, että asiat hoidetaan lievemmällä puuttumisella. Lastensuojelun virkamiehet myös kieltäytyvät usein yhteistyöstä perheen kanssa tai neuvottelut ovat pelkkä muodollisuus, jonka lopputulos on ennakkoon päätetty.
Suomalaisten asiantuntijoiden työtä hallitsee sijaishuoltouskona näyttäytyvä ideologinen korruptio eivätkä he tunne eivätkä kunnioita kansainvälisiä tutkimuksia, joissa on moneen otteeseen todettu sijaishuollon vaarantavan lasten turvallisuuden, koulutuspolut, terveydenhoidon, läheissuhteet, mielenterveyden ja myöhemmän selviytymisen. Erityinen riski ovat murrosikäisille lapsille tehdyt pitkäaikaiset huostaanotot, jotka Suomessa ovat lisääntymässä.
Myös lapsen oma mielipide ja toive jää usein selvittämättä.
PeLa, SOS- lapsikylä ja monet muut sijaishuoltotoimijat ovat vaatineet lainvastaisesti , että lapsella/nuorella on oltava kiintymyssuhde sijaisperheeseen, ennen kuin hän voi aloittaa koulun, terapiaprosessin tai yhteydenpidon vanhempiinsa. Vaatimus on johtanut lasten ja vanhempien laittomiin tapaamisrajoituksiin, lasten koulutuksen ja terapioiden tarpeettomaan viivästymiseen tai laiminlyöntiin , sijoitusten pitkittymiseen ja sadistisiin uhkavaatimuksiin ja kiristykseen.
Turvallisen kiintymyssuhteen vaihtuvat kriteerit ovat vain sosiaalityöntekijöiden ja sijaiskasvattajien tiedossa eikä niitä avata sen paremmin tutkijoille kuin lapsille ja vanhemmille. Turvallisesta kiintymyssuhteesta sijaisvanhempiin onkin tullut lapsen etua vastaava tyhjä käsite, jolla argumentoidaan sekä lasten että heidän vanhempiensa tosiasiallista etua, tarpeita ja toiveita vastaan.
Kovin turvallista asiakkaiden kannalta ei ole sijaishuollon uskomus siihen, että sijoitetun turvallinen kiintymyssuhde sijaisperheeseen voi syntyä vain karsimalla kaikki kilpailu eli estämällä lapsen kontaktit läheisiinsä, vertaisiinsa, opettajiin , terapeutteihin ja valvontaviranomaisiin.
Miina Savolaisen mukaan auttamisjärjestelmämme itse kärsii kiintymyssuhteen häiriöstä; se jättää hallintapyrkimyksissään ja raiskaavassa tunkeilevaisuudessaan avunpyytäjät vaille apua, kunnioitusta ja turvaa. (Savolainen, 15.3.2016).
Arviointien kaksoisstandardit
Erityisen tympäiseviä ilmiöitä ovat lastensuojelun asiantuntijoiden suorittamien arviointien kaksoisstandardit ja vuosikymmeniä kestänyt lastensuojelun ideologinen ja taloudellinen korruptio.
Edelleenkin sosiaalityöntekijät kokevat vanhempien sijaan kasvatus- ja yhteistyökumppaneikseen pikemminkin yksityiset palveluntuottajat, joille on jopa siirretty viranomaistyöksi tarkoitettu vanhemmuudenarviointi ja kouluttamansa sijaisperheet, joita ei käytännössä valvota lainkaan huolimatta siitä, että menneisyysselvityksessä kaikkein graavein lapsiin kohdistuva väkivalta tapahtui juuri sijaisperheissä.
Samaan aikaan kun esimerkiksi Barnahus- koulutuksessa opetetaan , että kertaluontoinenkin elokuvien ja pelien ikärajojen laiminlyönti on biologisten vanhempien tapauksessa aina lastensuojeluasia, Lapsen maailma blogissa sijoitetun äiti ihmettelee sijaisperheen valvonnan puutetta ja kertoo : Meidän lapsemme sijaisperheessä toisella kymmenellä olevat pelaavat K18-väkivaltapelejä. Kun sosiaalityöntekijät mainitsivat asiasta sijaisperheelle, se totesi, että perheessä on 18-vuotiaitakin, eivätkä he voi valvoa, mitä pienemmät tekevät. Mutta eikö se juuri olisi heidän työtään?
Asia, joka syntymäperheessä johtaisi sijoitukseen, ei sijaisperheessä johda keskustelua kovempiin seuraamustoimiin, koska uusia sijaisperheitä on vaikea rekrytoida ja perhehoidon uskotaan jo lähtökohtaisesti olevan elinkeinon sijaan sijoitettuja tukeva ongelmaton ihmissuhde.
Mielenkiintoista olisi tietää, kuinka moni Munperheet- hankkeen sijaisperheistä " tukee" nuorta perhehoidon toimeksiantosopimuksen päätyttyä ja millä tavoin? Jännä juttu, että mikään Munperheet- hankejärjestöistä ei ole saanut aikaiseksi edes sähköistä kyselyä asiasta, vaikka saadun rahoituksen määrä edellyttää selontekovelvoitetta.
Perheen jälleenyhdistämisen ei tarvitse olla konkreettista - asiantuntija myöntää lapselle luvan saada rakastaa ja kaivata perhettään?
Lastensuojelun asiantuntijoiksi itsensä nimittäneet sijaishuollon edunvalvojat vaikuttavat aidosti uskovan, että heillä on yksinomaan subjektiivisten tuntemustensa perusteella oikeus päättää noudattaako lakia vai ei, valikoida kenen kohdalla ja miten lakia noudatetaan ja määritellä kenellä on oikeus vanhemmuuteen ja mikä on lapsen etu.
Pesäpuu ry yrittää röyhkeästi uskotella, että lakisääteistä velvoitetta perheiden fyysiseen jälleenyhdistämiseen ei tarvitse noudattaa sillä: "Perheenjälleenyhdistyminen on jo sitä, että vanhempi ja lapsi voivat olla yhdessä, toimia yhdessä ja suhde toimii. Perheenjälleenyhdistäminen voi olla sitä, että lapsi voi kokea syntymäperheen omaksi perheekseen. Perheenjälleenyhdistäminen voi olla sitä, että lapsi saa ajatella ja rakastaa kaikkia perheitään."
Sijaishuollon edunvalvojat katsovat oikeudekseen päättää jopa se, milloin perhettään kaipaavalla lapsella on lupa rakastaa ja pitää yhteyttä perheeseensä.
Tässä suora lainaus Pesäpuun ja Perhehoitoliiton materiaaleista:
"Vaikka arvio olisi myönteinen, Reetta Peltonen muistuttaa, ettei perheen jälleenyhdistäminen tarkoita aina sitä, että lapsi muuttaisi konkreettisesti syntymävanhemman luokse. Kyse voi olla myös siitä, että lapsi saa luvan pitää yhteyttä kaikkiin perheisiinsä ja rakastaa niitä, vaikka elämä saattaakin jatkua vanhassa tai uudessa sijaisperheessä."
Munperheet- hankejärjestöjen lainvastaiset linjaukset tarvitsisivat pikaista varhaista puuttumista oikeusoppineilta, ennenkuin niistä tulee laittomia "maan tapoja" muiden joukkoon. Tehkää jotain #TapioRäty ja #MaijaSakslin!
Kuinka paljon veronmaksajien rahaa on saatu upotettua tähän vakavaa mentalisaation häiriötä todistavaan linjaukseen?
Vasta kun valvontaviranomaiset ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuin kovistelevat Suomea perheen jälleenyhdistämisvelvoitteen laiminlyönnistä sijaishuollon etujärjestötkin reagoivat- ei suinkaan korjaamalla laittomia käytäntöjään- vaan vesittämällä perheen jälleenyhdistämisvelvoitteen asiantuntijan antamaksi luvaksi sallia sijoitetulle lapselle kaipuu ja rakkaus perheeseensä!
Lastensuojelun vuosikymmeniä kestäneen ja miljardeja maksaneen " kehittämisen" tuloksena ollaan päästy- ei lastensuojelutoimien lainalaisuuteen - vaan ainoastaan siihen, että lapsia ei enää rangaista syntymäperheeseen kohdistuvasta kaipauksesta suoraan tapaamiset kieltämällä vaan vain välillisesti tapaamisia rajoittamalla, nimittämällä heille lastensuojelun edunvalvojia ja perheiden jälleenyhdistämisiä hankaloittamalla ja viivyttämällä!
Meneekö vanha K ja T- peruste edelleen läpi?
Munperheet- hankkeen materiaaleissa toisteltu perheiden fyysisen jälleenyhdistämisen tarpeettomuus haiskahtaa siltä, että sijaishuollon juristit ovat pohtineet, miten vesittää koko jälleenyhdistämisen velvoite ja kaivaneet siihen perusteita vanhoista oikeustapauksista.
Sijaishuollon edunvalvojat juristeineen kokeilevat nyt nieleekö STM ja STEA 20 vuotta vanhan K ja T- tapauksen oikeutuksen perheen jälleenyhdistämisen laiminlyöntiin ja voisiko sillä vielä rahastaa, jos oheen ympätään jotakin kivalta kuulostavaa näennäispuuhastelua.
Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on huomauttanut Suomea useita kertoja perheen jälleenyhdistämisen puutteista, joihin sosiaalityöntekijöitä puolustellut hallitus on vastannut mm näin. ”Hallitus myöntää, ettei perheen fyysistä jälleenyhdistämistä ollut otettu huomioon eikä mihinkään siihen tähdänneeseen toimenpiteeseen ollut ryhdytty.. Se että lapsi on otettu huostaan ja sijoitettu sijaisperheeseen ei estä häntä myöhemmin tapaamasta vanhempiaan tasavertaisena aikuisena ja siten luomasta normaaleja perhesuhteita.” (K. Ja T.-tapaus 12.7.2001).
Eli hallituksen mukaan koko lapsuuden mittainen hatarin ellei laittomin perustein tehty huostaanotto ilman pyrkimystä fyysiseen perheen jälleenyhdistämiseen tai ilman lapsen mahdollisuutta pitää riittävästi yhteyttä vanhempiinsa oli ok, koska voihan lapsi sitten 18- vuotiaana, kun hänet on heitetty pois sijaishuollon julkisrahoitteisesta vankeudesta, ottaa itse yhteyttä vanhempiinsa!
Juuri tähän samaan Euroopan ihmisoikeussopimuksen ja Lapsen oikeuksien sopimuksen vastaiseen EIT:n moittimaan linjaukseen tuntuvat pyrkivän myös nykyiset sijaishuollon edunvalvojat.
Pesäpuun materiaaleista käy ilmi, että perheiden fyysiseen jälleenyhdistämiseen ei ole aikomustakaan pyrkiä vieläkään. Sen sijaan luvassa on silmänkääntötemppuja.
Kotiutumisesta tulikin asiantuntijavetoista " yhdessä tekemistä" sijaishuollossa?
Pesäpuun materiaaleissa kerrotaan, että hanketoimijat ovat jo tulleet siihen tulokseen, että perheen jälleenyhdistämisessä ei tärkeintä ole se, että lapsi palaa konkreettisesti kotiin vaan vanhemman ja lapsen "henkinen" jälleenyhdistyminen; " yhdessä tekeminen", joka tietysti vaatii kallista ja asiantuntijalähtöistä sijaishuollon asiantuntijaohjausta - samoilta asiantuntijoilta, jotka ovat vieraannuttaneet lapsia vanhemmistaan.
Tämä "yhdessä tekeminen" tarkoittaa parhaimmillaan joutavaa ja pahimmillaan hankkeen tavoitteiden vastaista puuhastelua, joka hyödyttää lähinnä sijaishuollon järjestöjen työntekijöitä.
Pesäpuu ry:n kohdalla "yhdessä tekeminen" on tarkoittanut sijaishuoltojätti Anglicaren korteilla tapahtuvia peleiksi ja vuorovaikutuksen tukemiseksi naamioituneita epätieteellisiä lastensuojelun olosuhdeselvityksiä ja urkintaa huostaanottojen aikaansaamiseksi ja ylläpitämiseksi.
Pelastakaa Lapset ry:n SILTA- ja PERHOS- ryhmissä "yhdessä tekeminen" on tarkoittanut valokuvien liimaamisen lomassa tapahtuvaa vanhempien painostamista hyväksymään lainvastainen pysyvä huostaanotto.
Pelastakaa Lapset on kunnostautunut myös vallan kolmijako- oppia jatkuvasti rikkovana pakkoadoptioiden lobbaajana, asiakkaidensa sananvapauden estäjänä ja viranomaisten käsikassarana huostaanotto- oikeudenkäynneissä.
SOS-lapsikyläsäätiö SOS- lapsikyläsäätiö on tehnyt muutaman kelvollisen tutkimuksen ja hienoja suunnitelmia perheiden jälleenyhdistämisestä mutta toimii usein käytännössä vastoin periaatteitaan, kuten Jylyn, Helyn ja monien muiden tapaukset osoittavat.
Avosylin- konserniksi Neljä Astetta- yrityksen kanssa fuusioitunut Perhehoitokumppanit Suomessa Oy on brittiläisen Foster Care Associatesin tytäryhtiö, joka tunnetaan sijoitetuilla lapsilla tekemästään bisneksestä, tarkemmin ottaen perhehoidon bisneistämisestä ja välistävedostaan.
Foster Care Associatesin (Perhehoitokumppaneiden) perustaja miljonääri Jim Cockburn myi hiljattain osuutensa yhtiöstä lihanjalostus- ja jätehuoltobisineksessä toimivalle CapVest Partners LLP:lle .
Suomalainen tytäryhtiö on Harriet Rabbin johdolla keskittynyt lapsibisneksen viherpesuun ja lasten " väärän lojaalisuuden" kitkemiseen kaupittelemalla tunne- ja tietoisuustaidoiksi , peleiksi, leikeiksi, taidelähtöisiksi menetelmiksi ja luontoavusteisiksi toiminnoiksi kutsuttuja uskomushoitoja.
Vanhempien ja lasten oikeuksia vuosikaudet rikkoneen ja STEAn lempisyöttilääksi kohonneen Perhehoitoliiton ei tarvitse enää edes teeskennellä välittävänsä perheiden jälleenyhdistämisestä tai noudattavansa lakeja ja ihmisoikeussopimuksia.
Perhehoitoliitto lobbasi avoimesti pysyviä huostaanottoja Satu Taiveahon voimin samaan aikaan kun se nautti Veikkauksen rahoitusta perheiden jälleenyhdistämisen edistämiseksi.
Suomen Kasvatus- ja perheneuvonnan VOIKUKKIA-ryhmien ohjaajan opas puolestaan opettaa, että lapsen kertoma sijaishuollon väkivallasta on vain luonnollinen osa sijaishuoltoon kiinnittymisen reaktiovaihetta ja osoitus sopeutumisprosessin etenemisestä, johon ei pidä kiinnittää huomiota.
Niin kauan kun lastensuojelun kehittäminen on sijaishuollon edunvalvojien varassa, jokainen kehittämishanke vesittyy ensisijaisesti sijaishuollon edunvalvonnaksi: Hackneyn "asiakaslähtöinen" ja " systeeminen" malli mitätöityy asiantuntijoiden keskinäisiksi viikkokokouksiksi, empatia puhejudoksi ja perheiden jälleenyhdistämisen kehittäminen jälleenyhdistämisen jarruttamiseksi.
Valtion tutkittava hankejärjestöjen omat huostaanottoprosessit ja perheen jälleenyhdistäminen
Veikkaus ja STEA voisivat edellyttää rahoituksensa ehtona, että niiden rahoittamat sijaishuollon järjestöt noudattavat voimassaolevia lakeja ja asetuksia edes omissa huostaanotoissaan ennen kehittäjiksi kruunaamista.
Laittomien tapaamisrajoitusten tehtailua ja lasten ja vanhempien kiristystä ja vieraannuttamista ei saada loppumaan palkkaamalla lisää sosiaalityöntekijöitä tai maksamalle heille lisää palkkaa eikä psykoanalyysin vahingollisia harhaoppeja vähennettyä lisäämällä psykoanalyysiin perustuvaa terapiakoulutusta.
On vaarallista, että sijaishuoltopalveluja myyvien tahojen edustajat saavat päättää niin lastensuojelun lainsäädännöstä, toimeenpanosta kuin avohuollon tukitoimista, tehdä vanhemmuudenarviointeja ja huostaanottosuosituksia ja vieläpä tuomaroida hallinto- oikeudessa.
Perheiden oikeusturva ei toteudu niin kauan kun sijaishuollon edunvalvojat jatkavat vallan kolmijako- opin vastaisia käytäntöjään.
Tue lapsia ja perheitä- älä lapsibisnestä!
Näin joulun alla on hyvä muistuttaa myös:
Tue lapsia ja lapsiperheitä- älä lapsibisnestä äläkä lastensuojelujärjestöiksi tekeytyviä sijaishuollon piiloyrityksiä ja edunvalvojia!
Lahjoita suoraan avuntarvitsijalle ilman lastensuojeluilmoituksia ja -asiakkuuksia tehtailevia välikäsiä.
Jos haluat lahjoittaa järjestön kautta valitse jokin muu kuin perinteinen iso lastensuojelujärjestö. Hyvä lahjoituskohde on esim. Apuna ry tai Brother Christmas.
Yleisesti lahjoittajia kehotetaan välttämään isoja hyväntekeväisyysorganisaatioita, koska niiden hankkeiden läpinäkyvyys, luotettavuus, kustannustehokkuus ja riippumattomuus isoista lahjoittajista on kyseenalainen.
#STEA #STM #TapioRäty # MaijaSakslin #familyreunificationinfinnishchildcare
#Munperheet#perheenjälleenyhdistäminen #Pesäpuu #perheenjälleenyhdistämisenesteet #Finnishchildcare #Finnishchildcarecorruption #lastensuojelunsysteeminentoimintamalli #kukipaso #tietoisuustaidotlastensuojelussa #sosiaalialanosaamiskeskus #ReettaPeltonen #Pesäpuu #lastensuojelunkorruptio #PerhehoitokumppanitSuomessaOy
#Sirpa Pyöriä #Anna Pesonen #Leila Javanainen-Wesslin #Tampereen kaupunki
#NYODLOy #lastensuojelubisnes #lastensuojelunresurssipula
#Diakonissalaitos #NuortenYstävät #Avosylin #Humana #XKetju #Traumaterapiakeskus
#Valtionkoulukodit #Sijaishuollonväkivalta
#Lastensuojelunkeskusliitto #LSKL #edunvalvontajargon #sosiaalityöntekijälisäys # resurssipula #NewYorkinmalli #onnistumisentekijät #pseudopalvelut
#osallisuus #osallistuminen #LAPEhanke #lastensuojelunkokemusasiantuntija
#ACE #Lastenasiaintalo #Lastensuojelunkehittäminen
#valvonta #Lastensuojelun perhepalvelut #avohuollontukitoimet #Varpu #Varhainenpuuttuminen #Lastensuojelunarviointi #kokemusasiantuntijuus
#Pesäpuu #Nuortenystävät #PelastakaaLapset #SOS-lapsikylä #Kasper #monimuotoisetperheet #Perhehoitoliitto #Talentia
#Riskiperheet #Riskiarviointi #CAP #Lastensuojelun perhepalvelut #avohuollontukitoimet #Varhainenpuuttuminen #Lastensuojelunarviointi
Lue myös:
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/pukit-jalleen-kaalimaan-vartijoina-sijaishuollon-edunvalvojat-perheiden-jalleenyhdistamista-kehittamassa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/suomi-ei-noudata-ykn-antamia-ohjeita-sijaishuollosta
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lapsen-etu-ei-toteudu-lastensuojelussa-eika-hallinto-oikeuksissa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-tyomenetelmat-2-laiton-sijoitus-huostaanotto
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sijaishuollon-sadistinen-kiristys
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelua-ja-sijaishuoltoa-valkopestaan-monen-jarjeston-voimin-miksi
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/verisiteet-ovat-tarkeita-lapsille-vaan-ei-lastensuojelulle
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/mita-on-onnistuminen-lastensuojelussa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/vanhemmuudenarviointi-on-usein-jaavin-lapsibisnesyrittajan-tekemaa-sijaishuollon-asiakashankintaa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-onnistumisen-tekijat-positiivisia-puheita-ennaltapaatetyista-tutkimustuloksista
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-kaytannot-perustuvat-vaaralle-tiedolle-kiintymyssuhteista
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/ace-ja-traumainformoitu-sote-ongelmana-valheelliset-vaittamat-ja-koyhien-demoralisointi
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-perhepalvelut-selkokielella
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/pesapuu-ry-ny-ja-hex-kuinka-sijaishuollon-vakivalta-salataan-ja-periytetaan-x-ketjussa-stean-tuella
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/puhejudoa-epakohtien-korjaamisen-sijaan
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/systeeminen-lastensuojelun-toimintamalli-ei-lunastanut-lupauksiaan
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sosiaalialan-mokaamiskeskuksille-jattirahoitus-sosiaalityontekijoille-ja-heidan-todistajilleen-kallista-konsulttikoulutusta-kuinka-voittaa-hallinto-oikeudessa
http://www.lokakuunliike.com/leeni-ikosen-blogi/hallinto-oikeudet-lastensuojelun-sokea-piste
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/diakonia-avun-hakijat-rekisteroidaan-jo-lahes-koko-maassa-pelan-ja-sos-lapsikylan-ruoka-apu-ei-mene-suoraan-perheille
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sijaishuollon-uudet-laatusuositukset-varmistavat-sijaishuollon-ongelmien-jatkumisen
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sijoituslasta-hyvaksikayttaneella-sijaisperheella-oli-hyvat-suhteet-paattajiin-kaltoinkohteluun-ei-puututtu-ajoissa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelua-ja-sijaishuoltoa-valkopestaan-monen-jarjeston-voimin-miksi
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/rikollisille-sijoitetaan-lapsia-edelleen
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/osa-lastensuojelulapsista-tiputetaan-tyhjan-paalle-18-vuotissyntymapaivana-huolimatta-sijaishuollon-miljardituesta
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sosiaalialan-mokaamiskeskuksille-jattirahoitus-sosiaalityontekijoille-ja-heidan-todistajilleen-kallista-konsulttikoulutusta-kuinka-voittaa-hallinto-oikeudessa
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/huoli-puheeksi-mille-huolen-vyohykkeelle-tyontekijasi-sijoittuu
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/voi-kurkkia-vanhempien-kuntoutusta-vai-valvontaa
RSS Feed
