Kerroimme hiljattain ADHD- tutkimuksia esikoulua käyvälle lapselleen hakeneesta äidistä, joka joutui lastenpsykiatrian ja -suojelun pyöritykseen. Juttu oli otsikoitu lapsi voi päätyä sijoitukseen vahingossa viitaten kiireellisten sijoitusten usein lainvastaisiin ja sattumanvaraisiin perusteisiin.
Lokakuussa keskussairaala käynnisti lapsen kiireellisen sijoituksen valmistelut väittämällä sairaanhoitajan väärintulkinnan tuloksena lastensuojelulle virheellisesti, että äiti on keskeyttänyt lukivalmiustutkimukset. Sairaanhoitajan ilmoitettua väärinkäsityksestään lastensuojelulle, kiireellinen sijoitus peruttiin.
Lastensuojelu ei poistanut rekisteristään virheellistä merkintää keskeytetyistä tutkimuksista vaan alkoi valmistella huostaanottoa, jonka perusteeksi on kirjattu äidin kyvyttömyys hoitaa lapselle tarpeellisia tutkimuksia. Äidin yritykset valittaa sosiaali- ja terveydenhuollon laittomuuksista kirjattiin "voimavaravastentahtoiseksi" asenteeksi.
Lokakuun liike teki tapauksesta jutun tutkittuaan kaikki tapaukseen liittyvät asiapaperit ja totesi, ettei niiden perusteella ollut lainmukaisia perusteita huostaanottoon. Jutun jälkeen lastenpsykiatrinen teki lastensuojeluilmoituksen ja lastensuojelu teki kiireellisen sijoituksen päätöksen.
Lapsi siis muuttui lastenpsykiatriassa iloisesta lapsesta (neurologian lausunto 30.12.2014) puolessa tunnissa itsetuhoiseksi akuuttipotilaaksi, sitten taas tunnissa ei-itsetuhoiseksi kiireettömäksi koulukypsyystutkittavaksi, sitten 10 sekunnissa huostattavaksi kriisisijoituslapseksi, jolla ei seuraavana päivänä ollutkaan kiireellisen sijoituksen tarvetta. Äidin julkistettua tapauskertomuksensa, lastenpsykiatrinen teki uuden lastensuojeluilmoituksen ja lapsi muuttui jälleen muutamissa sekunneissa huostattavaksi kriisisijoituslapseksi.
Lapsi asiantuntijoiden arvovaltakiistojen pelinappulana
Suomessa lapsi joutuu edelleen helposti neurologian ja psykiatrian väliseksi pelinappulaksi. Diagnoosiin tai hoitoon tyytymättömiä vanhempia helposti uhataan huostaanotolla, jos kritiikin esittäminen ei lopu. Lääkärit eivät voi julkisesti arvostella toistensa ammatillisia päätöksiä, korkeintaan salaa neuvoa pulaan joutunutta perhettä vaihtamaan asuinpaikkaa. Hoitovirheistäkin on vaikea valittaa.
AVI, johon äiti on valittanut lähetti ilmoituksen että materiaali käsitellään aikanaan kanteluna sitten kun se tulee kantelupinosta esiin vuorollaan. Kantelu on menettely, jossa ei voida todeta viranomaisen menetelleen väärin ellei viranomainen itse vastineessa sitä myönnä. Jos viranomainen ei kerro toimineensa väärin niin kantelun tulos on "ei voida todeta että virkamies X olisi toiminut asiassa virheellisesti".
Varatuomari Leeni Ikosen mukaan ”sosiaalitoimi tuottaa lääkäreille asiakkaita, mutta myös lääkärin luona asiointi voi tuottaa lastensuojelun asiakkuuden. Nykypäivän toimintatapana on medikalisointi. Kaikki lapsessa lääketieteellistetään, vaikka mm. lapsen oikeuksien yleissopimus kieltää lapsen leimaamisen mielivaltaisesti sairaaksi. Onko yhteiskuntaamme pesiytynyt tuomioistuinjärjestelmän ohelle lastenpsykiatrinen tuomitsemisjärjestelmä?"
Hoidollinen huostaanotto on lainvastainen
Ikosen mukaan ”keskussairaaloidemme tutkimustavat ja -menetelmät tulee saattaa arvioinnin kohteeksi, kun lääkärit ovat katsoneet oikeudekseen antaa hoitosuosituksia, joilla lapsi sijoitetaan pitkäaikaisesti laitokseen tai hänen oikeuttaan tavata vanhempiaan ankarasti rajoitetaan".
Leeni Ikonen ihmettelee, miksi lainvastainen hoidollinen huostaanotto eli ns. terapeuttisen sijoituksen suosittaminen on Suomessa yleinen käytäntö, vaikka se on sekä Suomen perustuslain että lastensuojelulain vastainen.
Lastensuojelun orwellilaisessa uusiokielessä lastensuojelu- ja perustuslain vastaisia huostaanottoja, joissa lapsi sijoitetaan pelkän hoidon tai hoidontarpeen arvioinnin varmistamiseksi vaikka kodin olosuhteet eivät vaaranna lasta kutsutaan ”hoidollisiksi huostaanotoiksi”. Tulevan lastensuojelulain korjauksen jälkeen nk. hoidollisia huostaanottoja ei saa enää tehdä ja kiireellinen sijoituskin edellyttää näyttöä välittömästä vaarasta nykyisen subjektiivisen uhkatuntemuksen sijaan.
Valitettavasti uudet lait astuvat voimaan vasta ensi vuoden alusta. Epäeettisesti toimivat sosiaaliviranomaiset voivat hyödyntää lain porsaanreikiä vielä loppuvuoden.
Tapauskertomuksemme perheen kohtelu ei ole yksittäistapaus. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valviran raportin mukaan lastensuojelutyössä tapahtuu laajasti laittomuuksia. ” Huostaanottoa on voitu pitää psykiatrisen hoidon ja jopa pelkän hoidon tarpeen arvioinnin edellytyksenä, raportti kertoo.”
Oikeusasiamies Jääskeläinen on vuonna 2013 todennut lastensuojelun yhdeksi suurimmista ihmisoikeusongelmista Suomessa. Lukuisista EIT- tuomioista huolimatta laittomuudet lastensuojelussa jatkuvat.
Eettiset pelisäännöt kuntoon
Psykiatrian erikoislääkäri Ben Furman kommentoi Lääkäri- lehdessä 51-52/2004 seuraavasti: ” Lasten ja perheiden oikeusturvan takaamiseksi meidän tulisi luoda maahamme mahdollisimman pian jonkinlaiset eettiset pelisäännöt niitä tilanteita varten, joissa lastenpsykiatrit ajautuvat lapsen perheen kanssa erimielisyyteen siitä, miten lasta tulisi hoitaa.
Ainakaan minun omatuntoni ei salli sitä, että minun tulisi kollegiaalisuuden nimissä pitää suuni kiinni ja olla puuttumatta sellaisiin työtapoihin, jotka mielestäni selkeästi loukkaavat lasten ja perheiden ihmisoikeuksia.
1. Voidaanko lapsen riistäminen vanhemmiltaan ja sijoittaminen sijaisperheeseen tai laitokseen ylipäätänsä luokitella lääketieteelliseksi hoitotoimenpiteeksi? Eikö lääkäri ylitä toimivaltansa rajat ottaessaan itselleen oikeuden määrätä siitä, kuuluuko lapsen asua kotona vai ei?
2. Onko eettisesti perusteltavissa, että lääkäri tekee vanhemmista lastensuojeluilmoituksen, jossa hän väittää vanhempien laiminlyövän lastaan, kun nämä eivät ole tehneet mitään muuta väärää kuin kieltäytyneet noudattamasta lääkärin hoitosuositusta?
3. Eikö perheillä tulisi tällaisissa tapauksissa olla oikeus kääntyä toisen asiantuntijan puoleen saadakseen second opinionin ja eikö vanhempien saamaan second opinioniin tulisi suhtautua vakavasti lasta ja perhettä koskevassa päätöksenteossa."
Moni ei tiedä, ettei lastensuojeluperheillä ole oikeutta oikeudenmukaiseen fair trial- oikeudenkäyntiin. Käräjäoikeuden sijaan huostaanottoasiat käsitellään sosiaalityöntekijöiden hallitsemassa hallinto- oikeudessa, jossa ei ole käytössä tosiseikkaselvittelyä tai näytönarvointia ja jossa oikeudenkäynnin lähtökohta on olettama viranomaislausunnon oikeellisuudesta, jota ei tarvitse todistaa. Perheillä ei käytännössä ole minkäänlaista oikeusturvaa.
Nyt äiti on lapsensa kanssa pakomatkalla. Lokakuun liike seuraa perheen pakomatkaa.
http://www.lokakuunliike.com/laulavan-uutisankkurin-blogi/huolella-huostaan
http://www.mariasyvala.com/jutut/rakas-kristian-artikkeli-sunnuntaisuomalaisessa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-arviointivimma-salaseulontoja-puutteellisilla-menetelmilla
http://www.lokakuunliike.com/leeni-ikosen-blogi/hallinto-oikeudet-lastensuojelun-sokea-piste
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sosiaalihuollon-tiedonhallinta-uudistus-rapauttaa-asiakkaiden-oikeusturvaa
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/lastensuojelussa-eivat-toteudu-yleiset-oikeusperiaatteet
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sijaisperheessa-pahoinpideltyjen-lasten-aiti-taistelkaa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tuomittu-sijaisaiti-toimi-lastensuojelun-luottamustehtavissa