1) Työntekoon liittyvä komplikaatio:
- työntekijä ei tunne lakeja, ihmisoikeussopimuksia, hyvän hallinnon periaatteita eikä viran edellyttämää ohjeistusta
- tottelemattomuus: rikkoo työssään tietoisesti menettelysäännöksiä
- kaikkivoipuus: nauttii vallasta ja toisten ihmisten (varsinkin puolustuskyvyttömien tai heikommassa asemassa olevien) hallitsemisesta
- hyötynäkökulma: työntekijällä on jatkuvasti "näytönpaikka" eli voimakas pätemisen tarve saada työssään muita enemmän "tuloksia" aikaan – esim. kiireelliset sijoitukset ovat hänelle "tuloksellista toimintaa"
- epäpätevyys tai "ylikouluttautuneisuuden" myötä syntynyt ammatillinen ylemmyydentunto
- on aina oikeassa: "tietää" asiakkaan asiat asiakasta paremmin
- toimii subjektiivisten huolituntemusten ja tulkintojensa varassa
- ei osaa erottaa esimerkiksi omia lapsuudenaikaisia traumojaan, vaan asiakkaan elämä nostaa ne esiin ohjaamaan päätöksentekoa
- syyllistää asiakkaansa, vaikka tietää puutteet peruspalveluissa ja lastensuojelun tarjoamissa palveluissa
- asenteellisuus: ei arvosta ja kunnioita asiakastaan vaan pitää tätä ärsyttävänä ja "jotenkin vajaana"
- kohdistaa asiakkaaseensa epärealistisia odotuksia
- dominoi asiakastaan eli ns. pomottaa
- mitätöi tätä
- on keinoton kohtaamaan arvostelua ja kestämään kritiikkiä
- ei suostu reflektoimaan itseään ja/tai alaansa: kiistää ongelmat ja loukkaantuu syytöksistä
- voi olla ensin hyvin empaattinen saadakseen asiakkaan avautumaan (=hyvä ensivaikutelma) ja haluaa kovasti auttaa kaikin mahdollisin tavoin myös apua tarvitsemattomia, mutta kostaa, jos asiakas ei tottele häntä, pidä hänestä tai muutoin täytä hänen odotuksiaan, tai kun asiakas puolustaa oikeuksiaan ja esimerkiksi korottaa ääntään tai muutoin uhmaa häntä
- omaa Munchausenin syndrooman riskitekijöitä eli luo perheelle vakavia ongelmia saadakseen korjata niitä
- verkostoituu alan kaupallisten toimijoiden kanssa (ns. hyväsisar-järjestelmä)
- salaa kytköksiään lastensuojelubisnekseen tai pitää niitä merkityksettöminä jääviytensä kannalta
- pakoilee vastuuta, syyttää muita virheistään
- ei halua tutustua lapseen eikä perheeseen
- kieltäytyy yhteistyöstä
- toimii yhteisönsä tai oman ideologiansa ohjaamana
- pitää tuomioistuimia yhteistyökumppaninaan
2) Käyttäytymiseen liittyvät riskitekijät:
- emotionaalinen kypsymättömyys
- ohut elämänkokemus
- heikko kielellinen kehitys (vaihtoehtoisesti monimutkainen virkakieli tai vaikeasti ymmärrettävä diskurssihelinä)
- käyttää huolipuhetta, toistelee huoli-sanaa
- äänenkäytön pulmat; käyttää herttaista ääntä (korostuneen ystävällinen, alentuva puhe, kuin puhuisi lapselle tai vähämieliselle)
- itsekritiikittömyys
- puutteelliset empatiataidot eli suppea myötäelämisen kyky
- heikot vuorovaikutustaidot
- tunnekylmyys
- kykenemättömyys samaistumiseen
- kyvyttömuus myöntää virheitään ja tuntea häpeää
- autoritaarinen kasvatusasenne ja siihen liittyvät kurinpitokäytännöt
- ei katso silmiin puhuessaan tai tuijottaa herkeämättä
- ei tunne sääliä
- loukkaantumisherkkyys
- passiivis-aggressiivisuus
- epärehellisyys, valehtelu, satuilu ja fabulointi; todellisuuden vääristely liioittelemalla tai jonkun asian kertomattajättämisellä
- manipuloivuus
- voimakas tarve tulla ihalluksi ja ylistetyksi
- uhmakkuus
- yhteistyökyvyttömyys
- toisinaan äärimmäinen ylihuolehtivuus
- marttyyrimäinen asenne (tarvittaessa itkuinen)
- sankarin roolin karistella uhriutuminen eli uhriksi tekeytyminen
3) Perhetilanteeseen tai perheen käyttäytymiseen liittyvät riskitekijät:
- ei omia lapsia, ei varsinkaan kapinoivia teinejä
- vähäinen kokemus lastenhoidosta, etenkin erityistä tukea tarvitsevien lasten tarpeisiin vastaamisesta
- ei tunne lapsen kehityksellisiä asioita, toimii mutu-pohjalta
- ei omaa lastensuojelutaustaa
- hyvä sosiaalinen tilanne, syntynyt ns. kultalusikka suussa tai muutoin elänyt homogeenisessa yhteisössä oppimatta suvaitsemaan erilaisuutta
- riippumattomuus hyvinvointipalveluista ja sitä kautta ymmärtämättömyys tuen tarpeessa olevien tilanteesta
- taustalla ei ole esimerkiksi henkilökohtaista konkurssia tai työttömyyttä ja toimeentulotuella elämistä vähintään kahden vuoden ajan syrjäytyneenä
- ei kokemusta avioerosta kriisinä ja riitaisasta huoltajuuskiistasta
- ei ole koskaan tuntenut minkäänlaista kiinnostusta päihteisiin tai vastaavasti erilaisia salattuja riippuvuuksia
- ei ole ollut burnoutissa saati kokenut psyykkistä sairausjaksoa
- ei kokemusta omasta terapiaprosessista
- ei suvussa esiintyviä tragedioita
- välttelee ongelmien kohtaamista ja selvittämistä: ei osaa riidellä rakentavasti.
Kaltoinkohtelun uhriksi joutumisen voi tunnistaa myös tarkkailemalla omia tunnekokemuksiaan:
- Tunsitko, että hän puhui sinulle vakuuttavasti, mutta myöhemmin saitkin kokea aivan päinvastaisia asioita?
- Vääristeltiinkö sanomasi?
- Tunnetko, että olet tekemisissä narsistin kanssa? Muuttuuko valkoinen mustaksi ja musta valkoiseksi?
- Koetko usein hänen seurassaan, että vain sinussa olisi vikaa?
- Tunnetko täydellistä voimattomuutta hänen vaikutuspiirinsä eli verkostonsa (luottohenkilöiden) edessä?
- Saako hän sinut syyttämään itseäsi kaikesta ja tuntemaan häpeää?
Tunnistamisohjeiden tuloksen laskeminen, tulkinta ja toimintaohjeet:
Muista, että mikään riskitekijä tai merkki ei yksinään välttämättä ilmaise kaltoinkohtelun tapahtuneen. Sinun kannattaa käsitellä asia lastensuojelun kansalaisverkoston kanssa, joka voi auttaa sinua asettamaan huolesi oikeaan luokkaan ja tunnistamaan väkivallan laji.
Muista, että subjektiiviset havaintosi ovat fakta, aivan kuten ammattilaisiakin on ohjeistettu muistamaan.
Lokakuun liikkeen uudella lastensuojeluilmoituksella voit tehdä ilmoituksen lastenpalvelujärjestelmässä työskentevän virkamiehen tai muun ammattilaisen sellaisesta toiminnasta, joka on selkeästi lapsen edun vastainen. Lataa ilmoitus, tulosta ja postita lastensuojeluun:
lastensuojeluilmoituksen ilmoitusosa (viranomainen).pdf |