Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) pääjohtaja Juhani Eskola on asettanut 15.1.2014 Lastensuojelun edunvalvonnan kansallisen koordinaatioryhmän lastensuojelun edunvalvonnan koordinaatiotehtävän tueksi. Ryhmän toimikausi on vuoden 2015 loppuun.
Ryhmän tehtävänä on:
1. laatia toimintasuunnitelma lastensuojelun edunvalvonnan kansalliseksi koordinaatioksi,
2. koordinoida sosiaali- ja terveydenhuollon, oikeuslaitoksen ja maistraattien välistä yhteistyötä lastensuojelun edunvalvonnan osalta ja ohjeistaa niiden alaisia toimijoita yhdenmukaisten käytäntöjen varmistamiseksi valtakunnallisesti,
3. varmistaa laadukas edunvalvojatoiminta laatimalla suunnitelma edunvalvojien koulutuksen ja valvonnan toteuttamisesta,
4. seurata ja koordinoida edunvalvojatoiminnan kehittämistä, tiedonkeruuta ja tutkimusta,
5. koordinoida toimintaan liittyvää tiedottamista ja hyvien käytäntöjen levittämistä sekä
6. vastata kansainvälisestä yhteistyöstä edunvalvojatoimintaan liittyen.
Ryhmän jäseniä ovat:
• Marjukka Heikkilä, lastensuojelun edunvalvonnan koordinaattori, Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy SOCOM
• Merike Helander, lakimies, lapsiasiavaltuutetun toimisto
• Aila Heusala, lakimies, Maistraattien ohjaus- ja kehittämisyksikkö
• Riitta Husso, lakimies, Valvira
• Taija Jokimaa-Frusti, johtava sosiaalityöntekijä, Tampereen kaupunki
• Annika Juurikko, hallitussihteeri, sosiaali- ja terveysministeriö
• Paula Marjomaa, kehittämispäällikkö, Pelastakaa Lapset ry
• Maaria Rubanin, hallitusneuvos, oikeusministeriö
• Päivi Sinko, projektipäällikkö, Helsingin yliopisto / Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia
• Vesa Tikkala, poliisitarkastaja, Poliisihallitus
• Leila Visa, tulosaluejohtaja, Turun kaupunki, Hyvinvointitoimiala
• Karri Välimäki, johtava lakimies, Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysvirasto.
Ryhmän puheenjohtajaksi on määrätty erityisasiantuntija Jaana Tervo THL:n Lasten, nuorten ja perheiden palvelut- yksiköstä ja sihteeriksi lastensuojelun erityisasiantuntija Tiina Muukkonen samasta yksiköstä.
Linkki uutiseen on: http://www.sosiaaliportti.fi/.../ajankohta.../lueuutinen/...
Lokakuun liikkeen viesti lastensuojelun edunvalvonnan kansalliselle koordinaatioryhmälle:
Haluamme tuoda esiin lasten ja perheiden huolestuttavia havaintoja lastensuojelun edunvalvontahankkeen käytännöistä, jotka sotivat jyrkästi lastensuojelulain ja hankkeen tavoitteita vastaan.
1) Edunvalvontakäytännöt ja laatu vaihtelevat paikkakunnittain eikä edunvalvojien perustehtävä, laadukas koulutus tai valvonta aina toteudu.
2) Lastensuojelun edunvalvojan määrämisessä ei aina noudateta lastensuojelulain määräämiskriteereitä.
3) Lastensuojelun edunvalvojat eivät ole aina puolueettomia vaan toimivat usein sijaishuollon edunvalvojina.
4) Lastensuojelun edunvalvojia käytetään estämään ja romuttamaan perheiden perustuslaillisia oikeuksia ja ihmisoikeuksia esim. oikeutta sananvapauteen ja perhe-elämään.
1) Sosiaaliportin tilasto osoittaa, että lastensuojelun edunvalvojia on haettu eniten asiakassuunnitelman tai yhteydenpidon toteuttamiseen, huostaanoton valmisteluun ja sijaishuoltoon sijoittamiseen, sosiaalityöntekijän sanoin "lähinnä siihen, että huostaanottoa jatkettaisiin; ei lakkautettaisi". Käytäntö on huolestuttava, sillä lastensuojelulain mukaan huostaanoton pitäisi olla lyhyimmäksi mahdolliseksi ajaksi tehty viimesijainen ja väliaikainen toimenpide, jossa pitäisi pyrkiä perheen jälleenyhdistämiseen.
Lastensuojelun edunvalvojaa käytetään myös rajoittamaan tai estämään lasten lakisääteistä yhteydenpitoa sisaruksiinsa ja vanhempiinsa. Varatuomari Leeni Ikonen kertoo kirjassaan Salassapidettävä, ettei ole juurikaan havainnut lastensuojelun edunvalvojien edistävän lasten oikeutta osallistua itseään koskevaan päätöksentekoon tai saada tietoa lastensuojelusta. Sen sijaan hän on havainnut, että lastensuojelun työntekijät saattavat joko vahvistaa omaa asemaansa tai keventää vastuutaan edunvalvojan avulla.
Ikosen mielestä edunvalvojat ovat olleet valmiita myötäilemään lastensuojelun kyseenalaisia ja laittomiakin käytäntöjä lasten ja vanhempien tai sijoitettujen sisarusten välisen yhteydenpidon rajoittamiseksi ja huostaanoton jatkamiseksi. (LÄHDE: Leeni Ikonen: Salassapidettävä – Suojeleeko laki lasta vai lastensuojelijaa? Radium-kirjat, 2013.)
2) Lastensuojelun edunvalvojan määräämisessä ei noudateta lastensuojelulain määräämiskriteereitä vaan edunvalvojan määrämiseksi voi riittää sosiaalityöntekijän oletus tai perustelematon väite lojaliteettiriidasta tai sosiaalityöntekijän ja perheen erimielisyys. Lasten biologiset vanhemmat voidaan syrjäyttää lastensa valvonnasta ja heidän puheoikeutensa voidaan viedä hatarin ja mitättömin perustein. Edunvalvojana toimiva lastensuojelun työntekijä tai sijaishuollon yrittäjä puolestaan katsotaan jo lähtökohtaisesti vapaaksi puolueellisuudesta ja lojaliteettiristiriidoista.
Vanhemmilta, joilla ei ole lastensuojelun prosesseissa kunnollista oikeusturvaa, puolueetonta tuomioistuinta eikä toimivia laillisia valitusteitä voidaan lastensuojelun edunvalvojan avulla viedä ainoa mahdollisuus vaikuttaa ja saada oikeutta eli tapauksestaan kertominen. Lastensuojelun edunvalvojia käytetään perustuslain vastaisesti tukahduttamaan perheiden sananvapautta.
3) Lastensuojelun edunvalvojat eivät ole puolueettomia vaan toimivat sijaishuollon edunvalvojina. Suurin osa edunvalvontahankkeen perustajista on tullut tunnetuksi huostaanottomyönteisinä lapsibisnestoimijoina ja lastensuojelun asiakasperheiden oikeusturvan romuttajina, jotka eivät nauti lastensuojeluperheiden luottamusta. Edunvalvojiksi hakeutuvat pääasiassa lastensuojelun sosiaalityöntekijät, joita ei voi missään tapauksessa pitää riippumattomina henkilöinä vaan vahvasti puolueellisina toimijoina sekä suhteessa perheeseen, kollegoihin, sijaishuoltoon että hallinto-oikeuteen.
4) Lastensuojelun edunvalvojia käytetään välineinä lasten ja biologisten vanhempien välisten laittomien tapaamisrajoitusten ja perheen jälleenyhdistämisvelvoitteen laiminlyöntien oikeuttamiseen.
Tapausesimerkki a) Edunvalvoja sananvapauden tulppana
"Julkisuus ja se, että videot kuvanneen isän epäillään loukanneen perheensä jäsenten yksityisyyden suojaa, ovat olleet perusteina sille, että huostaan otetuille kaksospojille on haettu edunvalvojaa. Salassa pidettävän tiedon edunvalvoja-hankkeesta sai ensin tietää toimittaja ja kuvausryhmä, joille asian vuoti rikosylikomisario noin kuukautta ennen kuin asiasta kerrottiin vanhemmille. Mahtaako edunvalvojalla uhkailu olla sisäsiisti suomalaisversio Sudanin mallista, jossa toimittajia ruoskitaan julkisesti? Mikään ei nimittäin tuki toimittajan suuta tehokkaammin kuin se, että hän alkaa pelätä viranomaisten rajoittavan vanhempien ja lasten välistä yhteydenpitoa näiden julkisen esiintulon takia." (Lähde + lähde.)
Tapausesimerkki b) Sijaishuollon edunvalvoja
"Eräs äiti teki poliisille tutkintapyynnön havaittuaan lapsensa päänahassa hiuksettoman aukon ja lapsen kerrottua sijaisvanhemman tukistaneen. Lastensuojelu vastasi äidin huoleen määräämällä lapsen tapaamiset äidin kanssa valvotuiksi. Sijaisperhe selitti, että lapsella on pälvikalju. Lapselle määrätty edunvalvoja ei lainkaan puuttunut asiaan, vaan kehotti äitiä luopumaan asian selvittelystä." (LÄHDE: Leeni Ikonen: Salassapidettävä, 2013)
Tapausesimerkki c) Edunvalvoja jäävinä vieraannuttajana
"Käytännössä hakemalla lastensuojelun edunvalvojan lapselle on Tuusulan sosiaalitoimi estänyt vanhemman osallisuuden lapsen neuvotteluihin ja jättänyt täten sijaisvanhemman mielivallalle toimintaedellykset. Edunvalvojan asettaminen Tuusulan sosiaalitoimelta on ollut toimi, jolla on saatu vanhempi kokonaan eristettyä lasten asioista. Edunvalvojan ollessa perhehoitajana sekä tukihenkilönä sijaisperheille, on edunvalvojan asema kyseenalainen.
Tuloksena kaikesta tästä toiminnasta on, että lapsi on kokonaan vieroitettu hänen vanhemmastaan, sisaruksistaan, suvustaan ja muista läheisistä. Kenelläkään ei ole mahdollisuutta saada mitään tietoa lapsen elämästä. Edunvalvoja tapaa lasta kerran kaksi vuodessa, mikäli vanhemman kanssa on neuvotteluja. Lapsen mielipidettä ei oteta huomioon hänen terveydenhoidostansa päätettäessä, koska edunvalvoja ei hoida työtänsä tältä osin. Lisäksi edunvalvoja ei ole tietoinen lapsen elämästä lukuunottamatta tapaamisia asiakassuunnitelmien tiimoilta." (Lähde + lähde)
Käännymme puoleenne, koska teidät on verovaroin palkattu varmistamaan laadukas lastensuojelun edunvalvojatoiminta Suomessa. Milloin, miten, millaisin tutkimuksin, selvityksin ja sanktioin aiotte puuttua raportoimiimme ongelmiin?
Lokakuun liikkeen uusia kirjoituksia aiheesta:
Edunvalvontaa Tuusulassa: Puolueetonta vai ei?
RSS Feed
