Ylöjärveläinen yksinhuoltaja, kolmen lapsen äiti Sini on rankasti pettynyt Ylöjärven lastensuojeluun ja Viljakkalan kouluun. Hän on joutunut käymään vuosikausia kestäneen uuvuttavan ihmioikeustaistelun, jolle ei loppua näy. Sisarussarjasta kaksi on erityislapsia, joten äitinä Sini on pohtinut paljon normaaliuden käsitettä ja leimaamista.
Vuonna 2009 kolmen lapsen äiti Sini haki apua Ylöjärven lastensuojelusta. Hänen arjessaan oli kuormaa yli omien voimien, koska kahden vanhimman lapsen käytös oli poikkeuksellisen haastavaa. Sini olisi toivonut konkreettista apua arkeensa.
Sini kertoo työntekijän ehdottaneen ensimmäisessä puhelussa tukimuodoksi huostaanottoa äidin jaksamiseen vedoten – tapaamatta perhettä kertaakaan. Tämähän ei ole lainmukaista, vaan ensin on tarjottava
avohuollon tukitoimia.
Vuonna 2009 kolmen lapsen äiti Sini haki apua Ylöjärven lastensuojelusta. Hänen arjessaan oli kuormaa yli omien voimien, koska kahden vanhimman lapsen käytös oli poikkeuksellisen haastavaa. Sini olisi toivonut konkreettista apua arkeensa.
Sini kertoo työntekijän ehdottaneen ensimmäisessä puhelussa tukimuodoksi huostaanottoa äidin jaksamiseen vedoten – tapaamatta perhettä kertaakaan. Tämähän ei ole lainmukaista, vaan ensin on tarjottava
avohuollon tukitoimia.
Sini muistelee, että samoihin aikoihin koulusta alettiin tehdä lastensuojeluilmoituksia keskimmäisestä lapsesta. Syynä oli lapsen huono käytös, joka aiheutti opettajien mukaan vaaratilanteita koulussa.
"Kun kysyin itse opettajalta kasvokkain, kuinka koulussa menee, opettaja kertoi kaiken olevan hyvin. Rehtorille hän puhui aivan muuta selkäni takana", ihmettelee Sini.
Hän kummastelee käytäntöä, että koulunkäyntiongelmista juorutaan heti lastensuojelulle. Sinin tuttavaäidille opetuspäällikkö oli kertonut, että koulusta voidaan tehdään lastensuojeluilmoituksia "vaikka joka viikko, jos halutaan".
Kuormittava apu: mitätöintiä, lyttäämistä, oletuksia
Perheelle päädyttiin tarjoamaan perhetyötä Ylöjärven lastensuojelusta vuonna 2010. Siitä muodostui Sinin arkea suuresti kuormittava rasite.
"Perhetyöntekijät istuivat, kyttäsivät ja syyllistivät minua äitinä. Sain kuulla että vanhemmuuteni ei ollut riittävä. Vaikka olisin tehnyt asiat hyvin, niin aina löytyi valitettavaa."
Sini kertoo, että hänet ohitettiin vanhempana joka tilanteessa, mitätöitiin ja lytättiin kasvattajana.
"Heidän mukaansa en nähnyt omaa osuuttani tilanteen ratkaisemiseksi. He vain olettivat, etten jaksa. Kun kysyin, miksi perhetyö sitten ei tee mitään, vaan keskittyy äidin syyllistämiseen, he vastasivat (asiakaspaperissa) lapsen toiminnan tulevan vielä paljolti vanhemman kautta, joten lasta ei voi vastuuttaa tilanteesta. En nähnyt käyntien jälkeen perhetyöntekijän kirjauksia, joten en myöskään voinut niitä tarkistaa."
Saatuaan kirjausnipun jälkikäteen hän oli tyrmistynyt kirjausten sisällöstä.
"Täyttä p:tä", hän kiteyttää.
Perhetyöntekijöiden ammatillisuus tuntui olevan täysin hukassa. Sini ei saanut käsitystä, kenestä tai mistä heillä oli huoli, mutta se tuli selväksi, että hänen äitiyteensä ei oltu tyytyväisiä. Sini kertoo työntekijöiden suorastaan pelänneen lapsia ja empineen jäämistä lapsenvahdiksi esimerkiksi äidin apteekkireissun ajaksi.
Sini lopetti perhetyön koettuaan sen täysin hyödyttömäksi ja kuormittavaksi.
Perhe sai vuonna 2010 apua Näsimentor Oy:stä. Näsimentorin työntekijä huomasi myös Sinin arjen suuret haasteet ja koettelevuudet. Hän oli sitä mieltä, että perhe tarvitsi paljon konkreettista tukea. Sinin mielestä lapset olisivat myös tarvinneet psykologisia tutkimuksia ongelmien syvempää ymmärrystä varten.
"Työntekijä kysyi minulta, jaksanko. Vastasin että en ole väsynyt lapsiin enkä elämään, vaan sossuun. Hänelle riitti, kun äiti sanoi että jaksaa. Hän oli mielestäni oikea ihminen työssään, mutta hänenkin lausuntonsa sossu tulkitsi itselleen sopiviksi", Sini huokaa.
Niinikään Elämänhallintapalvelut Visio Oy auttoi perhettä. Nämäkin työntekijät korostivat arjen haasteellisuutta, mutta pysyviä tukitoimia ei annettu. Vision intensiivinen perhetyö lopetettiin vailla perusteluja.
Sini kertoo perheelle tarjotun lopulta enää vain kuntoutusta Kauhavalla, ajatuksena "Ota tai jää vaille tukimuotoja".
Erityislasten kanssa muutto toiselle paikkakunnalle tuntui rajulta tuelta. Sini olisi halunnut konkreettista tukea tuttuun ympäristöön.
Sosiaalityöntekijät päätyivät keskimmäisen lapsen sijoitukseen. Lapsi muutti isälleen.
Lastensuojeluilmoitustehtailu: Viljakkalan koulu ei ymmärtänyt erityislapsia
Lastensuojelusta perhe ei kuitenkaan päässyt eroon, tästä piti huolen koulu ilmoituskäytännöllään. Suhteessaan perheeseen koulu myötäili lastensuojelun linjaa; lasten ongelmista syytettiin äitiä. Sossut nyökyttelivät tyytyväisinä: "Tilastollisesti, jos lapsi oireilee koulussa, ovat asiat huonosti kotona", hymisi sossu.
"Minun mielestäni vanhempi on oman lapsensa paras asiantuntija eikä koulun kanssa tarvitse puida vanhemman osaamista. Pitäisi riittää lapsen haasteiden ja vahvuuksien tunnistaminen. Miten tuetaan, millaisen tukiringin koulu ja koti pystyvät lapselle muodostamaan? Mitä kotona on huomattu ja tehty asialle", Sini kysyy.
Sekavuutta aiheutti myös se, että vanhimmalla lapsella opettajat vaihtuivat tiuhaan. Keskimmäisellä myös tapahtui paljon muutoksia, jotka kuormittivat herkkää lasta.
"Kerran lastensuojelutyöntekijät ilmestyivät koululle ilmoittamatta. He eivät päästäneet lastani kotiin, pitivät erityisopettajan huoneessa lukkojen takana", Sini muistelee.
Lastensuojelutyöntekijät ovat asiakirjoissaan olleet sitä mieltä, että Sini äitinä olisi voinut vaikuttaa lastensa koulussa olemiseen olemalla mahdollisimman vahva vanhempi kotona.
"Missä yli-ihmisen ominaisuudessa minä kouluympäristön olisin hoitanut? Sekin oli minun vikani, että opettajat olivat avuttomia ja tekivät vain lastensuojeluilmoituksia. Sitä paitsi ne ilmoituksetkin olivat ihan hulluja. Ne pitäisi kaikki laittaa uusintakäsittelyn."
Sini aavistelee ilmoitusten perustuneen pitkälti juoruihin esimerkiksi äidin terveydentilasta.
"Onko koulu pitänyt huolipiiriä jonkun vanhemman tai ystävän kanssa?" kysyy Sini.
Käsittämättömän tilanteesta tekee se, että kaksi vanhinta lasta saivat psykiatrisissa tutkimuksissa diagnoosit, joista löytyi selitys vaikeuksille oppimisessa ja kouluympäristössä, mutta heidän tilannettaan ei silti tunnuttu ymmärtävän.
Sini kertoo turhaan pyytäneensä erityistä tukea ja kouluavustajaa – ja lasten jääneen niitä ilman. Koulun käytöntänä oli jättää "ongelmaoppilaat" luokalle.
Huolipiiriläiset, vaikenijat ja korvansasulkijat: Lapsi unohtuu, kun aikuiset pätevät
Sinin mukaan hänen kotikunnassaan oli tuurista kiinni, kuka kulloinkin oli asioita hoitamassa, ja siitä riippui puolestaan palaverien onnistuminen. Joka tapauksessa tuloksena oli perheensisäinen katastrofi, sillä asiattomat palaverit rikkoivat luottamuksen, ja perhe tunsi jäävänsä palloksi eri tahojen väliin.
Viranomaiset tuntuivat jakautuvan huolipiiri-istujiin, vaikenijoihin tai korvansasulkijoihin. Perhekeskuksen ja koulun välillä Sini aisti valtataistelua; hän koki, että koulu tyrmäsi vanhempaa auttavat tahot ja halusi sulkeutua omaan sisäpiiriinsä.
"Miten lapsen edun ja oikeuden toteuttamisesta tehdään egojen temmellyskenttä, jolla kilpaillaan, kuka määrittelee ja analysoi vanhemman taidot puutteellisiksi nopeimmin? Samalla hukataan koko lapsi pelistä pois."
Lastensuojelun Sini koki toimivan hyvässä yhteistyössä vain niiden kanssa, jotka puolsivat huostaanottoa. Vanhin lapsi jäi lopulta kotiopetukseen koulun laiminlyöntien takia.
Koulu tappoi motivaation Sinin lapsilta. Samanlaisten ongelmien parissa ovat painineet lukuisat muutkin kyseisen koulun oppilaat vanhempineen. Rehtori on pyytänyt monta kertaa Siniltä anteeksi, mutta Sini ei ole huomannut käytäntöjen muuttuneen.
Kauhistuttavat kotikäynnit: päähuolena riittämätön vanhemmuus
Oli talviloma vuonna 2011. Sinillä oli kotonaan omien lastensa lisäksi tuttavan lapset. Perhe vietti mukavaa vapaapäivää, tuttavalapset leikkivät pihalla.
Pian rappusilla seisoi kaksi tuttua sosiaalityöntekijää. Sini kysyi, kuinka he voivat tulla ilmoittamatta. Työntekijät vetosivat huoleen.
He astuivat sisään, joten Sini käski lapset omaan huoneeseensa. He kuitenkin kuulivat kaiken, koska asunto oli pieni.
Huoli siis oli, mutta Sini ei saanut tarkempaa selvyyttä, kenestä täi mistä. Huolten ristiriitaisuus hämmensi, kunnes Sini viimein sai kuulla päähuolen: vanhemman riittämättömyyden. Sini muistelee tyrmistyneenä sossun toteamusta ja erästä huostaanoton perustetta: "Sinä olet lasten kanssa yksin asuva äiti, sinulla ei ole miestä."
He saapuivat myös toisen kerran, 2013 syksyllä, ilmoittivat tosin sillä kertaa etukäteen.
"Tulivat asiakseen kertomaan, kuinka huono vanhempi olen, eikä koulun ammattitaidossa ole mitään vikaa; minä olin se ongelma", Sini muistaa.
"Kysyin, olivatko he lukeneet psykologin yhteenvetoa tai rapotteja, joissa todetaan mm. kehitysviivästymä. Kaksikko ei osannut sanoa asiaan mitään. Sain vain kuulla valitusta vanhemmuudestani."
Sinillä oli tuolloin kylässä hyvä ystävä, jolta pyysi toisia korvapareja, etenkin koska ystävä oli tehnyt lastensuojelutyötä.
"Ystäväni on äärimmäisen rauhallinen, mutta hänkin meinasi täysin kilahtaa asiattomaan käytökseen. Itse olen hillinnyt itseni, koska tiedän, että muuten olisi kirjattu äidin aggressiivinen käytös. Myöskään palavereihin en ole voinut ottaa mukaan ketä tahansa, koska mikäli lähipiirini olisi (oikeutetusti) kilahtanut, niin sitäkin olisi käytetty minua vastaan."
Sini kertoo, että vanhimman pojan palaverissa vuonna 2014 apua ei herunut enää mihinkään, koska hän äitinä ei suostunut huostaanottoon.
Sini kuvailee, kuinka sossu oli ottanut narsistisen ilmeen ja mukavan asennon tuolissaan, ristinyt jalkansa ja kysynyt: "Nyt kun me kaikki toimijat olemme kertoneet, ettemme pysty poikaasi auttamaan, niin jos
sinulla Sini olisi nyt taikasauva, mitä toivoisit?"
Kantelu Eduskunnan oikeusasiamiehelle: äiti ei hyväksy lapsen edun polkemista
Sini laati Eduskunnan oikeusasiamiehelle kantelun lastensuojeluviranomaisten toiminnasta. Hän kritisoi kantelussaan myös Perheneuvolan toimintaa ja nosti esiin erityisen tuen antamisen laiminlyönnit koulun taholta.
Hän korosti lapsen oikeutta perhe-elämään, tutkimuksiin, hoitoon ja koulunkäyntiin ja toi esiin, että huostaanotto, sijoitus tai lapsen suljettu osasto eivät ole hyväksi. Hän totesi, ettei äitinä hyväksy sitä,
että lapsen etu ja oikeus eivät toteudu toimitahojen asenteiden, resurssipulan tai lakisääteisten velvollisuuksien laiminlyönnin johdosta.
Sini tietää, että vanhemman toivoessa lapselleen esimerkiksi avustajaa koulunkäyntiin, on viranomaisella neuvontavelvollisuus; asiakkaalle on selitettävä hänen oikeutensa ja viranomaisen velvollisuudet. Asiakkaalla on mahdollisuus tehdä hakemus, johon viranomaisten tulee harkinnan pohjalta laatia valituskelpoinen päätös. Tällaista ei Sinin mukaan kuitenkaan ole esitetty, vaan koululla on vain selitetty, että lapsi ei ole erityisen tuen tarpeessa.
Valituksessaan Sini mainitsi myös sen, että lastensuojelun toimintatapa ei ole tukenut vaan kuormittanut koko perhettä kohtuuttomasti. Perhetyö on ollut syyllistävää. Konkreettista apua ei ole annettu. Tukitoimia on aloitettu, mutta perusteettomasti lopetettu. Konkreettisen avun tarve sekä koulussa että kotona on tullut monissa tutkimuksissa ja havainnoissa esiin, mutta jätetty huomiotta.
Valheellisia vastineita, huostan salaista järjestelyä ja oikeusasiamiehen moitinta
Oikeusasiamiehes sai myöhemmin vastineet tahoilta, joita kantelu oli koskenut. Omassa vastineessaan lastensuojelu väitti TAYS:n päättäneen sijoituksesta lastensuojelun kanssa yhdessä. Tästä TAYS:lla oli erilainen käsitys. Sen jälkeen asiasta oli pyydettävä kirjallinen vastine sairaalalta.
"Papereista selvisi myös, että Perhekeskus ja lastensuojelu olivat järjestäneet minulta salaa viranomaisneuvottelun, jossa huosta-asia oli jo sovittu. En ollut tuosta tietoinen, enkä ollut antanut kenellekään lupaa puhua lapseni asioista ilman minua. Palaveri oli merkitty hoidonsuunnitteluneuvotteluksi viranomaisten kesken. Koulu, Perhekeskus ja lastensuojelu siis järjestävät keskenään kokoontumisia vanhemman selän takana."
Sini kertoo vastineiden olleen täynnä valhetta. Hän kiittää onneaan, että oli säästänyt esimerkiksi sähköpostit todisteikseen.
"Miksi minulla on oltava todistenippu joka asiasta? Kantelussa ei voi syyttää viranomaisia asiattomista kommenteista tai puhelinkeskusteluista, mutta viranomaiset voivat kirjoittaa mitä mieleen juolahtaa minun sanomisistani. Kansalaisella on olematon oikeusturva."
Äitinä Sini on ollut lapsistaan jo vuosia huolissaan, hakenut ja pyytänyt apua. Hän on puhunut avoimesti perheen tilanteesta.
Prosessin päätteeksi oikeusasiamies antoi koululle moitinnan todeten, että koulu on toiminut perusopetuslain vastaisesti. Oikeusasiamies saattoi käsityksensä myös Ylöjärven perusturvakeskuksen tietoon vastaisessa toiminnassa huomioonotettavaksi. Kantelun seurauksena Perhekeskus sentään on tehnyt korjausliikkeitä ja ymmärtänyt viimein, ettei kodin ja koulun välinen yhteistyö ole toiminut.
Valheellisten vastineiden takia prosessi on yhä auki.
"Taistelu ei saa olla ihmisoikeuksien toteutumisen edellytys"
Prosessin aikana Sini on urakoinut paperinpyöritykset, jotka mentaalisessa rasittavuudessaan ja ajankäytöllisesti ovat vastanneet kokopäivätyötä. Oikeusasiamiehen lisäksi hän on ollut yhteydessä sosiaaliasiamieheen, tietosuojavaltuutettuun, koulutuslautakuntaan ja opetuspäällikköön. Sinin asian selvittely on monin paikoin yhä vireillä.
Aivan oma operaationsa on puolestaan ollut erityislasten hoitotukien hakeminen Kelalta. Taisteluntäyteinen arki ei enää yllätä Siniä, mutta hän ei hyväksy sitä, että joutuu jatkuvasti valittamalla hakemaan oikeutta perheelleen.
"Valittamiseni vuoksi yhteiskunta lokeroi minut vaikeaksi vanhemmaksi, kuten monet muutkin", kertoo Sini ja lisää totaalisesti väsähtäneensä valitusputkeen.
Hän jos kuka on huomannut, että totuus ja oikeudenmukaisuus ovat yhteiskunnassamme raskas taakka. Ihminen joutuu vastoinkäymisiin pitäessään niistä kiinni:
"Yhteiskunta ei kohtele hellästi ihmistä, joka rimpuilee irti vanhoista asetelmista."
Lokakuun liikkeen toimittajat ovat Siniä haastatellessaan tutustuneet perheen lastensuojelun asiakirjoihin.
Poliisi teki tarinan perheen kotiin kotietsinnän. Lue juttu: Viljakkalan pommiuhkaus: Poliisi teki kotietsinnän
UUSI: Pommiuhka ̶ erityislapsi epäiltyjen listalla
Muita julkaisuja aiheeseen liittyen:
☞ Perusturva korvasi 1500 euroa sijaisnuoren kärsimyksistä
☞ Kristan tarina V: ”Hanttiin panemalla tunsin eläväni”
☞ Kunnon vanhemman standardi
☞ Kuka suojelisi ammattilaisuhreja lapsilta?
☞ Avohuollon tukitoimet tuottavat huostaanottoja
☞ Varhainen huoli ja puuttuminen - mielen sairautta
☞ Koulukiusatun äidin tuska: "Lapseni yritti itsemurhaa."
☞ Tampereen Takahuhdin koulu hyväksyy koulukiusaamisen
☞ Koulukiusaaminen räjähti käsiin
☞ Kuusi vuotta helvetissä
☞ Barometrin kertomaa
☞ Koulukiusaamisen karut kasvot
☞ Laki on niin kuin se luetaan
☞ Kotikoulu on oiva vaihtoehto
☞ Harrastustoiminta osaksi perusopetusta ja varhaiskasvatusta
☞ Lokakuun liike selvittää lastensuojelun nykytilaa
☞ LAPSILTA KIELLETTY: Lokakuun liike on dokumentoinut jo kymmenien sijaisnuorten elämäntarinoi
☞ Lokakuun liike perustanut RINGIN lasten suojelemiseksi
☞ Ikonen: Kansanvalistusta lastensuojelun asiakkaalle
☞ Bergström: Pieni opas eri tilanteisiin lastensuojelun kanssa
☞ Opas lastensuojelun asiakkuuteen joutuvalle
"Kun kysyin itse opettajalta kasvokkain, kuinka koulussa menee, opettaja kertoi kaiken olevan hyvin. Rehtorille hän puhui aivan muuta selkäni takana", ihmettelee Sini.
Hän kummastelee käytäntöä, että koulunkäyntiongelmista juorutaan heti lastensuojelulle. Sinin tuttavaäidille opetuspäällikkö oli kertonut, että koulusta voidaan tehdään lastensuojeluilmoituksia "vaikka joka viikko, jos halutaan".
Kuormittava apu: mitätöintiä, lyttäämistä, oletuksia
Perheelle päädyttiin tarjoamaan perhetyötä Ylöjärven lastensuojelusta vuonna 2010. Siitä muodostui Sinin arkea suuresti kuormittava rasite.
"Perhetyöntekijät istuivat, kyttäsivät ja syyllistivät minua äitinä. Sain kuulla että vanhemmuuteni ei ollut riittävä. Vaikka olisin tehnyt asiat hyvin, niin aina löytyi valitettavaa."
Sini kertoo, että hänet ohitettiin vanhempana joka tilanteessa, mitätöitiin ja lytättiin kasvattajana.
"Heidän mukaansa en nähnyt omaa osuuttani tilanteen ratkaisemiseksi. He vain olettivat, etten jaksa. Kun kysyin, miksi perhetyö sitten ei tee mitään, vaan keskittyy äidin syyllistämiseen, he vastasivat (asiakaspaperissa) lapsen toiminnan tulevan vielä paljolti vanhemman kautta, joten lasta ei voi vastuuttaa tilanteesta. En nähnyt käyntien jälkeen perhetyöntekijän kirjauksia, joten en myöskään voinut niitä tarkistaa."
Saatuaan kirjausnipun jälkikäteen hän oli tyrmistynyt kirjausten sisällöstä.
"Täyttä p:tä", hän kiteyttää.
Perhetyöntekijöiden ammatillisuus tuntui olevan täysin hukassa. Sini ei saanut käsitystä, kenestä tai mistä heillä oli huoli, mutta se tuli selväksi, että hänen äitiyteensä ei oltu tyytyväisiä. Sini kertoo työntekijöiden suorastaan pelänneen lapsia ja empineen jäämistä lapsenvahdiksi esimerkiksi äidin apteekkireissun ajaksi.
Sini lopetti perhetyön koettuaan sen täysin hyödyttömäksi ja kuormittavaksi.
Perhe sai vuonna 2010 apua Näsimentor Oy:stä. Näsimentorin työntekijä huomasi myös Sinin arjen suuret haasteet ja koettelevuudet. Hän oli sitä mieltä, että perhe tarvitsi paljon konkreettista tukea. Sinin mielestä lapset olisivat myös tarvinneet psykologisia tutkimuksia ongelmien syvempää ymmärrystä varten.
"Työntekijä kysyi minulta, jaksanko. Vastasin että en ole väsynyt lapsiin enkä elämään, vaan sossuun. Hänelle riitti, kun äiti sanoi että jaksaa. Hän oli mielestäni oikea ihminen työssään, mutta hänenkin lausuntonsa sossu tulkitsi itselleen sopiviksi", Sini huokaa.
Niinikään Elämänhallintapalvelut Visio Oy auttoi perhettä. Nämäkin työntekijät korostivat arjen haasteellisuutta, mutta pysyviä tukitoimia ei annettu. Vision intensiivinen perhetyö lopetettiin vailla perusteluja.
Sini kertoo perheelle tarjotun lopulta enää vain kuntoutusta Kauhavalla, ajatuksena "Ota tai jää vaille tukimuotoja".
Erityislasten kanssa muutto toiselle paikkakunnalle tuntui rajulta tuelta. Sini olisi halunnut konkreettista tukea tuttuun ympäristöön.
Sosiaalityöntekijät päätyivät keskimmäisen lapsen sijoitukseen. Lapsi muutti isälleen.
Lastensuojeluilmoitustehtailu: Viljakkalan koulu ei ymmärtänyt erityislapsia
Lastensuojelusta perhe ei kuitenkaan päässyt eroon, tästä piti huolen koulu ilmoituskäytännöllään. Suhteessaan perheeseen koulu myötäili lastensuojelun linjaa; lasten ongelmista syytettiin äitiä. Sossut nyökyttelivät tyytyväisinä: "Tilastollisesti, jos lapsi oireilee koulussa, ovat asiat huonosti kotona", hymisi sossu.
"Minun mielestäni vanhempi on oman lapsensa paras asiantuntija eikä koulun kanssa tarvitse puida vanhemman osaamista. Pitäisi riittää lapsen haasteiden ja vahvuuksien tunnistaminen. Miten tuetaan, millaisen tukiringin koulu ja koti pystyvät lapselle muodostamaan? Mitä kotona on huomattu ja tehty asialle", Sini kysyy.
Sekavuutta aiheutti myös se, että vanhimmalla lapsella opettajat vaihtuivat tiuhaan. Keskimmäisellä myös tapahtui paljon muutoksia, jotka kuormittivat herkkää lasta.
"Kerran lastensuojelutyöntekijät ilmestyivät koululle ilmoittamatta. He eivät päästäneet lastani kotiin, pitivät erityisopettajan huoneessa lukkojen takana", Sini muistelee.
Lastensuojelutyöntekijät ovat asiakirjoissaan olleet sitä mieltä, että Sini äitinä olisi voinut vaikuttaa lastensa koulussa olemiseen olemalla mahdollisimman vahva vanhempi kotona.
"Missä yli-ihmisen ominaisuudessa minä kouluympäristön olisin hoitanut? Sekin oli minun vikani, että opettajat olivat avuttomia ja tekivät vain lastensuojeluilmoituksia. Sitä paitsi ne ilmoituksetkin olivat ihan hulluja. Ne pitäisi kaikki laittaa uusintakäsittelyn."
Sini aavistelee ilmoitusten perustuneen pitkälti juoruihin esimerkiksi äidin terveydentilasta.
"Onko koulu pitänyt huolipiiriä jonkun vanhemman tai ystävän kanssa?" kysyy Sini.
Käsittämättömän tilanteesta tekee se, että kaksi vanhinta lasta saivat psykiatrisissa tutkimuksissa diagnoosit, joista löytyi selitys vaikeuksille oppimisessa ja kouluympäristössä, mutta heidän tilannettaan ei silti tunnuttu ymmärtävän.
Sini kertoo turhaan pyytäneensä erityistä tukea ja kouluavustajaa – ja lasten jääneen niitä ilman. Koulun käytöntänä oli jättää "ongelmaoppilaat" luokalle.
Huolipiiriläiset, vaikenijat ja korvansasulkijat: Lapsi unohtuu, kun aikuiset pätevät
Sinin mukaan hänen kotikunnassaan oli tuurista kiinni, kuka kulloinkin oli asioita hoitamassa, ja siitä riippui puolestaan palaverien onnistuminen. Joka tapauksessa tuloksena oli perheensisäinen katastrofi, sillä asiattomat palaverit rikkoivat luottamuksen, ja perhe tunsi jäävänsä palloksi eri tahojen väliin.
Viranomaiset tuntuivat jakautuvan huolipiiri-istujiin, vaikenijoihin tai korvansasulkijoihin. Perhekeskuksen ja koulun välillä Sini aisti valtataistelua; hän koki, että koulu tyrmäsi vanhempaa auttavat tahot ja halusi sulkeutua omaan sisäpiiriinsä.
"Miten lapsen edun ja oikeuden toteuttamisesta tehdään egojen temmellyskenttä, jolla kilpaillaan, kuka määrittelee ja analysoi vanhemman taidot puutteellisiksi nopeimmin? Samalla hukataan koko lapsi pelistä pois."
Lastensuojelun Sini koki toimivan hyvässä yhteistyössä vain niiden kanssa, jotka puolsivat huostaanottoa. Vanhin lapsi jäi lopulta kotiopetukseen koulun laiminlyöntien takia.
Koulu tappoi motivaation Sinin lapsilta. Samanlaisten ongelmien parissa ovat painineet lukuisat muutkin kyseisen koulun oppilaat vanhempineen. Rehtori on pyytänyt monta kertaa Siniltä anteeksi, mutta Sini ei ole huomannut käytäntöjen muuttuneen.
Kauhistuttavat kotikäynnit: päähuolena riittämätön vanhemmuus
Oli talviloma vuonna 2011. Sinillä oli kotonaan omien lastensa lisäksi tuttavan lapset. Perhe vietti mukavaa vapaapäivää, tuttavalapset leikkivät pihalla.
Pian rappusilla seisoi kaksi tuttua sosiaalityöntekijää. Sini kysyi, kuinka he voivat tulla ilmoittamatta. Työntekijät vetosivat huoleen.
He astuivat sisään, joten Sini käski lapset omaan huoneeseensa. He kuitenkin kuulivat kaiken, koska asunto oli pieni.
Huoli siis oli, mutta Sini ei saanut tarkempaa selvyyttä, kenestä täi mistä. Huolten ristiriitaisuus hämmensi, kunnes Sini viimein sai kuulla päähuolen: vanhemman riittämättömyyden. Sini muistelee tyrmistyneenä sossun toteamusta ja erästä huostaanoton perustetta: "Sinä olet lasten kanssa yksin asuva äiti, sinulla ei ole miestä."
He saapuivat myös toisen kerran, 2013 syksyllä, ilmoittivat tosin sillä kertaa etukäteen.
"Tulivat asiakseen kertomaan, kuinka huono vanhempi olen, eikä koulun ammattitaidossa ole mitään vikaa; minä olin se ongelma", Sini muistaa.
"Kysyin, olivatko he lukeneet psykologin yhteenvetoa tai rapotteja, joissa todetaan mm. kehitysviivästymä. Kaksikko ei osannut sanoa asiaan mitään. Sain vain kuulla valitusta vanhemmuudestani."
Sinillä oli tuolloin kylässä hyvä ystävä, jolta pyysi toisia korvapareja, etenkin koska ystävä oli tehnyt lastensuojelutyötä.
"Ystäväni on äärimmäisen rauhallinen, mutta hänkin meinasi täysin kilahtaa asiattomaan käytökseen. Itse olen hillinnyt itseni, koska tiedän, että muuten olisi kirjattu äidin aggressiivinen käytös. Myöskään palavereihin en ole voinut ottaa mukaan ketä tahansa, koska mikäli lähipiirini olisi (oikeutetusti) kilahtanut, niin sitäkin olisi käytetty minua vastaan."
Sini kertoo, että vanhimman pojan palaverissa vuonna 2014 apua ei herunut enää mihinkään, koska hän äitinä ei suostunut huostaanottoon.
Sini kuvailee, kuinka sossu oli ottanut narsistisen ilmeen ja mukavan asennon tuolissaan, ristinyt jalkansa ja kysynyt: "Nyt kun me kaikki toimijat olemme kertoneet, ettemme pysty poikaasi auttamaan, niin jos
sinulla Sini olisi nyt taikasauva, mitä toivoisit?"
Kantelu Eduskunnan oikeusasiamiehelle: äiti ei hyväksy lapsen edun polkemista
Sini laati Eduskunnan oikeusasiamiehelle kantelun lastensuojeluviranomaisten toiminnasta. Hän kritisoi kantelussaan myös Perheneuvolan toimintaa ja nosti esiin erityisen tuen antamisen laiminlyönnit koulun taholta.
Hän korosti lapsen oikeutta perhe-elämään, tutkimuksiin, hoitoon ja koulunkäyntiin ja toi esiin, että huostaanotto, sijoitus tai lapsen suljettu osasto eivät ole hyväksi. Hän totesi, ettei äitinä hyväksy sitä,
että lapsen etu ja oikeus eivät toteudu toimitahojen asenteiden, resurssipulan tai lakisääteisten velvollisuuksien laiminlyönnin johdosta.
Sini tietää, että vanhemman toivoessa lapselleen esimerkiksi avustajaa koulunkäyntiin, on viranomaisella neuvontavelvollisuus; asiakkaalle on selitettävä hänen oikeutensa ja viranomaisen velvollisuudet. Asiakkaalla on mahdollisuus tehdä hakemus, johon viranomaisten tulee harkinnan pohjalta laatia valituskelpoinen päätös. Tällaista ei Sinin mukaan kuitenkaan ole esitetty, vaan koululla on vain selitetty, että lapsi ei ole erityisen tuen tarpeessa.
Valituksessaan Sini mainitsi myös sen, että lastensuojelun toimintatapa ei ole tukenut vaan kuormittanut koko perhettä kohtuuttomasti. Perhetyö on ollut syyllistävää. Konkreettista apua ei ole annettu. Tukitoimia on aloitettu, mutta perusteettomasti lopetettu. Konkreettisen avun tarve sekä koulussa että kotona on tullut monissa tutkimuksissa ja havainnoissa esiin, mutta jätetty huomiotta.
Valheellisia vastineita, huostan salaista järjestelyä ja oikeusasiamiehen moitinta
Oikeusasiamiehes sai myöhemmin vastineet tahoilta, joita kantelu oli koskenut. Omassa vastineessaan lastensuojelu väitti TAYS:n päättäneen sijoituksesta lastensuojelun kanssa yhdessä. Tästä TAYS:lla oli erilainen käsitys. Sen jälkeen asiasta oli pyydettävä kirjallinen vastine sairaalalta.
"Papereista selvisi myös, että Perhekeskus ja lastensuojelu olivat järjestäneet minulta salaa viranomaisneuvottelun, jossa huosta-asia oli jo sovittu. En ollut tuosta tietoinen, enkä ollut antanut kenellekään lupaa puhua lapseni asioista ilman minua. Palaveri oli merkitty hoidonsuunnitteluneuvotteluksi viranomaisten kesken. Koulu, Perhekeskus ja lastensuojelu siis järjestävät keskenään kokoontumisia vanhemman selän takana."
Sini kertoo vastineiden olleen täynnä valhetta. Hän kiittää onneaan, että oli säästänyt esimerkiksi sähköpostit todisteikseen.
"Miksi minulla on oltava todistenippu joka asiasta? Kantelussa ei voi syyttää viranomaisia asiattomista kommenteista tai puhelinkeskusteluista, mutta viranomaiset voivat kirjoittaa mitä mieleen juolahtaa minun sanomisistani. Kansalaisella on olematon oikeusturva."
Äitinä Sini on ollut lapsistaan jo vuosia huolissaan, hakenut ja pyytänyt apua. Hän on puhunut avoimesti perheen tilanteesta.
Prosessin päätteeksi oikeusasiamies antoi koululle moitinnan todeten, että koulu on toiminut perusopetuslain vastaisesti. Oikeusasiamies saattoi käsityksensä myös Ylöjärven perusturvakeskuksen tietoon vastaisessa toiminnassa huomioonotettavaksi. Kantelun seurauksena Perhekeskus sentään on tehnyt korjausliikkeitä ja ymmärtänyt viimein, ettei kodin ja koulun välinen yhteistyö ole toiminut.
Valheellisten vastineiden takia prosessi on yhä auki.
"Taistelu ei saa olla ihmisoikeuksien toteutumisen edellytys"
Prosessin aikana Sini on urakoinut paperinpyöritykset, jotka mentaalisessa rasittavuudessaan ja ajankäytöllisesti ovat vastanneet kokopäivätyötä. Oikeusasiamiehen lisäksi hän on ollut yhteydessä sosiaaliasiamieheen, tietosuojavaltuutettuun, koulutuslautakuntaan ja opetuspäällikköön. Sinin asian selvittely on monin paikoin yhä vireillä.
Aivan oma operaationsa on puolestaan ollut erityislasten hoitotukien hakeminen Kelalta. Taisteluntäyteinen arki ei enää yllätä Siniä, mutta hän ei hyväksy sitä, että joutuu jatkuvasti valittamalla hakemaan oikeutta perheelleen.
"Valittamiseni vuoksi yhteiskunta lokeroi minut vaikeaksi vanhemmaksi, kuten monet muutkin", kertoo Sini ja lisää totaalisesti väsähtäneensä valitusputkeen.
Hän jos kuka on huomannut, että totuus ja oikeudenmukaisuus ovat yhteiskunnassamme raskas taakka. Ihminen joutuu vastoinkäymisiin pitäessään niistä kiinni:
"Yhteiskunta ei kohtele hellästi ihmistä, joka rimpuilee irti vanhoista asetelmista."
Lokakuun liikkeen toimittajat ovat Siniä haastatellessaan tutustuneet perheen lastensuojelun asiakirjoihin.
Poliisi teki tarinan perheen kotiin kotietsinnän. Lue juttu: Viljakkalan pommiuhkaus: Poliisi teki kotietsinnän
UUSI: Pommiuhka ̶ erityislapsi epäiltyjen listalla
Muita julkaisuja aiheeseen liittyen:
☞ Perusturva korvasi 1500 euroa sijaisnuoren kärsimyksistä
☞ Kristan tarina V: ”Hanttiin panemalla tunsin eläväni”
☞ Kunnon vanhemman standardi
☞ Kuka suojelisi ammattilaisuhreja lapsilta?
☞ Avohuollon tukitoimet tuottavat huostaanottoja
☞ Varhainen huoli ja puuttuminen - mielen sairautta
☞ Koulukiusatun äidin tuska: "Lapseni yritti itsemurhaa."
☞ Tampereen Takahuhdin koulu hyväksyy koulukiusaamisen
☞ Koulukiusaaminen räjähti käsiin
☞ Kuusi vuotta helvetissä
☞ Barometrin kertomaa
☞ Koulukiusaamisen karut kasvot
☞ Laki on niin kuin se luetaan
☞ Kotikoulu on oiva vaihtoehto
☞ Harrastustoiminta osaksi perusopetusta ja varhaiskasvatusta
☞ Lokakuun liike selvittää lastensuojelun nykytilaa
☞ LAPSILTA KIELLETTY: Lokakuun liike on dokumentoinut jo kymmenien sijaisnuorten elämäntarinoi
☞ Lokakuun liike perustanut RINGIN lasten suojelemiseksi
☞ Ikonen: Kansanvalistusta lastensuojelun asiakkaalle
☞ Bergström: Pieni opas eri tilanteisiin lastensuojelun kanssa
☞ Opas lastensuojelun asiakkuuteen joutuvalle
RSS Feed
