Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira julkaisi 10.11.2014 raportin Sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnan havaintoja, joka kiteyttää alan puutteet.
Sen mukaan joissakin lastensuojeluyksiköissä lasten ja nuorten elämää rajoitetaan laittomasti estämällä heitä liikkumasta tai pitämästä yhteyttä läheisiinsä.
”Lasten ja nuorten oikeuksia polkeva tilanne voi syntyä myös silloin, kun alaikäinen tarvitsee psykiatrista hoitoa. Vaikka hoitoa tarvitsevan elämäntilanne ei vaatisi lastensuojelun toimenpiteitä, hänet saatetaan sijoittaa sijaishuoltoon. Huostaanottoa on voitu pitää psykiatrisen hoidon ja jopa pelkän hoidon tarpeen arvioinnin edellytyksenä, raportti kertoo.”
Lokakuun Liikkeeseen otti yhteyttä Haminan Stopparista karanneen ystävä, joka halusi kertoa ystävänsä pahoinpitelystä laitoksessa:
Sen mukaan joissakin lastensuojeluyksiköissä lasten ja nuorten elämää rajoitetaan laittomasti estämällä heitä liikkumasta tai pitämästä yhteyttä läheisiinsä.
”Lasten ja nuorten oikeuksia polkeva tilanne voi syntyä myös silloin, kun alaikäinen tarvitsee psykiatrista hoitoa. Vaikka hoitoa tarvitsevan elämäntilanne ei vaatisi lastensuojelun toimenpiteitä, hänet saatetaan sijoittaa sijaishuoltoon. Huostaanottoa on voitu pitää psykiatrisen hoidon ja jopa pelkän hoidon tarpeen arvioinnin edellytyksenä, raportti kertoo.”
Lokakuun Liikkeeseen otti yhteyttä Haminan Stopparista karanneen ystävä, joka halusi kertoa ystävänsä pahoinpitelystä laitoksessa:
Krista Mikkosen ja Johanna Tepposen tutkimus Haminan Stopparista vuodelta 2014 on otsikoitu harhaanjohtavasti ”Vuoden jälkeen ymmärsin, että teen tämän itseni vuoksi”.
Lupaavasta nimestä huolimatta tutkimusta varten haastatellut nuoret kokivat etteivät saaneet paikasta tukea:
”Merkittävimmiksi tuen lähteiksi nousi nuorten lähipiiri, johon voidaan lukea muun muassa vanhemmat, sisarukset sekä ystävät. Ainoastaan kaksi nuorta koki saaneensa tukea ammattilaiselta kuten omaohjaajalta tai perhetyöntekijältä. Yksi nuorista ei kokenut saaneensa mistään tukea kuntoutumiseensa.
Tutkimuksen mukaan ”vahvoja negatiivisia tunteita herätti myös siirtyminen pysäytysosastolta kuntoutumisosastolle. Siirtyminen koettiin suurena pettymyksenä ja jännittävänä tilanteena. Yksi nuori kertoi sen olleen elämänsä raskaimpia kokemuksia.
”Halusin mieluummin kuolla kuin joutua kuntoutukseen.”
Nuoret raportoivat yhdenmukaisesti vakavista puutteista henkilökunnan asenteissa ja osaamisessa:
”Nuoret kokivat kuntoutumisen kannalta haitalliseksi myös työntekijöiden osaamisen, joka heidän mielestään oli puutteellista.
Puutteelliseksi koettiin esimerkiksi psyykkisten sairauksien tuntemus sekä asiakkaaseen suhtautuminen.
Nuoret olivat kokeneet työntekijät epäluotettavina, syyllistävinä sekä empatiakyvyttöminä. Vahvojen negatiivisten tunteiden koettiin olevan haittana kuntoutumiselle. Yksi nuorista ei kokenut päihdekuntoutusta kuntoutumisena. Myös kysyessämme herättääkö oma kuntoutuminen ajatuksia, toinen nuorista oli vastannut, ettei koe olevansa kuntoutunut tai olevansa kuntoutusosastolla. Lisäksi kahdelle nuorelle viidestä oma kuntoutuminen ei herättänyt minkäänlaisia ajatuksia. Muiden nuorten vastauksista nousi esille turhautumista, epäonnistumisen tunnetta kuntoutumiseen joutumisesta sekä ristiriitaisia tunteita kuntoutumisen suhteen. ”
Työntekijät siirsivät vastuunsa nuorten kuntoutumisen epäonnistumista ja nuorten huonoista kokemuksista laitoksessaan nuorten vanhemmille. Laitoksessa saatetaan käyttää paljon (laittomia) tapaamisrajoituksia koska:
”Työntekijät ovat havainneet perheen vaikuttavan nuoren kuntoutumiseen enemmän negatiivisesti kuin positiivisesti. Työntekijät kertoivat nuorten kyseenalaistavan kuntoutumisprosessia sekä näin haastavat työntekijöitä perustelemaan valintojaan ja Stoppari-Haminan sääntöjä.”
”Nuoret kertoivat kaverisuhteiden vähentyneen kuntoutuksen aikana sekä myös sukulaissuhteiden heikentyminen nousi esille nuorten vastauksissa. Nuoret kokivat, että heillä ei ole kuntoutumisosaston ulkopuolista elämää sekä läheisten unohtavan heidät kuntoutumisen aikana. Nuoret kokivat yhteydenpidon perheeseen ja kavereihin vaikeaksi rajoitusten, kuten oman puhelimen ja tietokoneen puuttumisen vuoksi. Yksi nuorista mielsi kuntoutumisen ja koulunkäynnin yhdistämisen vaikeaksi, jonka hän koki osittain vaikuttaneen arvosanojen laskuun. Kolme nuoren tulevaisuuden suunnitelmista meille heräsi ajatus toivottomuudesta. Vastauksista ilmeni, että nuoret pohtivat jatkavansa elämäänsä samalla tavalla kuinennen kuntoutusta tai tulevaisuudessa ei koettu olevan mitään hyvää.”
Nuorten huonoista kokemuksista ja negatiivisesta palautteesta huolimatta työntekijät selittävät kaiken parhain päin:
”Työntekijöiden mukaan kuntoutuksen muutos nuoren tunne-elämään sekä ajatusmaailmaan muuttuu positiivisemmaksi melkein jokaisen nuoren kohdalla.”
Sijoitetut nuoret eivät koe laajemminkaan saavansa tukea päihdekuntoutuspalveluista:
”Ikolan (2010, 47) tutkimuksessa päihdekuntoutuspalveluissa keskeisimmiksi nuorten kokemiksi asioiksi nousi välinpitämättömyys, leimaaminen, vaitiolon rikkominen ja tietämättömyys. Omassa tutkimuksessamme nousi esiin samat tekijät paitsi vaitiolon rikkominen.
Tutkimuksessa mielestämme kävi ilmi se, että nuoret kokevat päihdekuntoutuksen pääasiallisesti negatiivisesti. Kaikissa kuntoutumisen vaiheissa yleisimmiksi tunteiksi nousivat turhautuminen ja vihan eri muodot.”
Lastensuojelussa asiakkaalla on käänteinen todistustaakka. Viranomaisen ei tarvitse todistaa negatiivista väittämäänsä oikeaksi vaan asiakkaan täytyy todistaa se vääräksi. Syyttömyysolettama, keskeisin oikeusturvan tae, on lastensuojelun työtavoissa useimmiten tuntematon käsite. Pelkkä sosiaalityöntekijän epäily esim. tutkintapyynnön tekeminen poliisille, esitutkinnan käynnistyminen tai seulauslähete ymmärretään lastensuojelussa asiakkaan syyllisyydeksi.
Myös hallintotuomioistuimet pitävät sosiaalityöntekijän epäilyä usein näyttönä asiakkaan syyllisyydestä. Pelkistä mielenterveys- ja päihdeongelmaepäilyistä tulee helposti mielenterveys- ja päihdeongelma-diagnooseja ja kaltoinkohteluepäilyistä kaltoinkohtelua.
Nykyisten sijoitettujen päihde- tai mielenterveysdiagnoosien oikeellisuus tulisi välittömästi tarkistaa puolueettoman tahon toimesta ja huostaanotto-oikeudenkäynnit siirtää hallinto- oikeudesta puolueettomaan tuomio-istuimeen. Päättäjien olisi syytä myös miettiä, miksi lähes kaikkiin nuorten ongelmiin tarjotaan ratkaisuksi vain sijoituksia, joiden on todettu katkaisevan nuorten koulutusurat, estävän asianmukaisen terveydenhoidon ja nostavan nuoriin kohdistuvan väkivallan riskin moninkertaiseksi kotiinjäämiseen verrattuna.
____________________________________________________________________________________
Lupaavasta nimestä huolimatta tutkimusta varten haastatellut nuoret kokivat etteivät saaneet paikasta tukea:
”Merkittävimmiksi tuen lähteiksi nousi nuorten lähipiiri, johon voidaan lukea muun muassa vanhemmat, sisarukset sekä ystävät. Ainoastaan kaksi nuorta koki saaneensa tukea ammattilaiselta kuten omaohjaajalta tai perhetyöntekijältä. Yksi nuorista ei kokenut saaneensa mistään tukea kuntoutumiseensa.
Tutkimuksen mukaan ”vahvoja negatiivisia tunteita herätti myös siirtyminen pysäytysosastolta kuntoutumisosastolle. Siirtyminen koettiin suurena pettymyksenä ja jännittävänä tilanteena. Yksi nuori kertoi sen olleen elämänsä raskaimpia kokemuksia.
”Halusin mieluummin kuolla kuin joutua kuntoutukseen.”
Nuoret raportoivat yhdenmukaisesti vakavista puutteista henkilökunnan asenteissa ja osaamisessa:
”Nuoret kokivat kuntoutumisen kannalta haitalliseksi myös työntekijöiden osaamisen, joka heidän mielestään oli puutteellista.
Puutteelliseksi koettiin esimerkiksi psyykkisten sairauksien tuntemus sekä asiakkaaseen suhtautuminen.
Nuoret olivat kokeneet työntekijät epäluotettavina, syyllistävinä sekä empatiakyvyttöminä. Vahvojen negatiivisten tunteiden koettiin olevan haittana kuntoutumiselle. Yksi nuorista ei kokenut päihdekuntoutusta kuntoutumisena. Myös kysyessämme herättääkö oma kuntoutuminen ajatuksia, toinen nuorista oli vastannut, ettei koe olevansa kuntoutunut tai olevansa kuntoutusosastolla. Lisäksi kahdelle nuorelle viidestä oma kuntoutuminen ei herättänyt minkäänlaisia ajatuksia. Muiden nuorten vastauksista nousi esille turhautumista, epäonnistumisen tunnetta kuntoutumiseen joutumisesta sekä ristiriitaisia tunteita kuntoutumisen suhteen. ”
Työntekijät siirsivät vastuunsa nuorten kuntoutumisen epäonnistumista ja nuorten huonoista kokemuksista laitoksessaan nuorten vanhemmille. Laitoksessa saatetaan käyttää paljon (laittomia) tapaamisrajoituksia koska:
”Työntekijät ovat havainneet perheen vaikuttavan nuoren kuntoutumiseen enemmän negatiivisesti kuin positiivisesti. Työntekijät kertoivat nuorten kyseenalaistavan kuntoutumisprosessia sekä näin haastavat työntekijöitä perustelemaan valintojaan ja Stoppari-Haminan sääntöjä.”
”Nuoret kertoivat kaverisuhteiden vähentyneen kuntoutuksen aikana sekä myös sukulaissuhteiden heikentyminen nousi esille nuorten vastauksissa. Nuoret kokivat, että heillä ei ole kuntoutumisosaston ulkopuolista elämää sekä läheisten unohtavan heidät kuntoutumisen aikana. Nuoret kokivat yhteydenpidon perheeseen ja kavereihin vaikeaksi rajoitusten, kuten oman puhelimen ja tietokoneen puuttumisen vuoksi. Yksi nuorista mielsi kuntoutumisen ja koulunkäynnin yhdistämisen vaikeaksi, jonka hän koki osittain vaikuttaneen arvosanojen laskuun. Kolme nuoren tulevaisuuden suunnitelmista meille heräsi ajatus toivottomuudesta. Vastauksista ilmeni, että nuoret pohtivat jatkavansa elämäänsä samalla tavalla kuinennen kuntoutusta tai tulevaisuudessa ei koettu olevan mitään hyvää.”
Nuorten huonoista kokemuksista ja negatiivisesta palautteesta huolimatta työntekijät selittävät kaiken parhain päin:
”Työntekijöiden mukaan kuntoutuksen muutos nuoren tunne-elämään sekä ajatusmaailmaan muuttuu positiivisemmaksi melkein jokaisen nuoren kohdalla.”
Sijoitetut nuoret eivät koe laajemminkaan saavansa tukea päihdekuntoutuspalveluista:
”Ikolan (2010, 47) tutkimuksessa päihdekuntoutuspalveluissa keskeisimmiksi nuorten kokemiksi asioiksi nousi välinpitämättömyys, leimaaminen, vaitiolon rikkominen ja tietämättömyys. Omassa tutkimuksessamme nousi esiin samat tekijät paitsi vaitiolon rikkominen.
Tutkimuksessa mielestämme kävi ilmi se, että nuoret kokevat päihdekuntoutuksen pääasiallisesti negatiivisesti. Kaikissa kuntoutumisen vaiheissa yleisimmiksi tunteiksi nousivat turhautuminen ja vihan eri muodot.”
Lastensuojelussa asiakkaalla on käänteinen todistustaakka. Viranomaisen ei tarvitse todistaa negatiivista väittämäänsä oikeaksi vaan asiakkaan täytyy todistaa se vääräksi. Syyttömyysolettama, keskeisin oikeusturvan tae, on lastensuojelun työtavoissa useimmiten tuntematon käsite. Pelkkä sosiaalityöntekijän epäily esim. tutkintapyynnön tekeminen poliisille, esitutkinnan käynnistyminen tai seulauslähete ymmärretään lastensuojelussa asiakkaan syyllisyydeksi.
Myös hallintotuomioistuimet pitävät sosiaalityöntekijän epäilyä usein näyttönä asiakkaan syyllisyydestä. Pelkistä mielenterveys- ja päihdeongelmaepäilyistä tulee helposti mielenterveys- ja päihdeongelma-diagnooseja ja kaltoinkohteluepäilyistä kaltoinkohtelua.
Nykyisten sijoitettujen päihde- tai mielenterveysdiagnoosien oikeellisuus tulisi välittömästi tarkistaa puolueettoman tahon toimesta ja huostaanotto-oikeudenkäynnit siirtää hallinto- oikeudesta puolueettomaan tuomio-istuimeen. Päättäjien olisi syytä myös miettiä, miksi lähes kaikkiin nuorten ongelmiin tarjotaan ratkaisuksi vain sijoituksia, joiden on todettu katkaisevan nuorten koulutusurat, estävän asianmukaisen terveydenhoidon ja nostavan nuoriin kohdistuvan väkivallan riskin moninkertaiseksi kotiinjäämiseen verrattuna.
____________________________________________________________________________________
YK:n lapsen oikeuksien sopimus täyttää 25 vuotta.
Lokakuun liikkeen teemat juhlavuoteen ovat:
LOV, Lapsen Oikeus Vanhempiinsa. #LOV
LOV & LOST, Lapsen Oikeus Vanhempiinsa &
Lapsen Oikeus Sukuunsa ja Taustaansa. #LOVLOST
Lokakuun liikkeen teemat juhlavuoteen ovat:
LOV, Lapsen Oikeus Vanhempiinsa. #LOV
LOV & LOST, Lapsen Oikeus Vanhempiinsa &
Lapsen Oikeus Sukuunsa ja Taustaansa. #LOVLOST
Lue myös uusia juttujamme:
Kirkkoturvaa Oulussa
☞ Oulun sosiaalitoimen villit kuviot
☞ Oulussa on jälleen haettu kirkkoturvaa
☞ Eemeli hakee turvapaikkaa Oulussa
☞ Ossin tarina
☞ LOKAKUUN MANIFESTI
☞ October Manifesto
☞ Lokakuun manifesti korjaa lasten oikeuksia
☞ 10 muutosehdotusta: Kohti parempaa perheidensuojelua
☞ Lokakuun liike - rakenteellista sosiaalityötä
Allekirjoita Change.org adressi
Kirkkoturvaa Oulussa
☞ Oulun sosiaalitoimen villit kuviot
☞ Oulussa on jälleen haettu kirkkoturvaa
☞ Eemeli hakee turvapaikkaa Oulussa
☞ Ossin tarina
☞ LOKAKUUN MANIFESTI
☞ October Manifesto
☞ Lokakuun manifesti korjaa lasten oikeuksia
☞ 10 muutosehdotusta: Kohti parempaa perheidensuojelua
☞ Lokakuun liike - rakenteellista sosiaalityötä
Allekirjoita Change.org adressi
RSS Feed
