Lapset voivat jäädä sijaisvanhemman hoiviin, vaikka tämä olisi tuomittu väkivaltarikoksesta, uutisoi Lännen Media.
Tällä hetkellä rikostuomio ei johda perhekodin lupien menetykseen.
Asia nousi esiin tällä viikolla, kun sijaisperheen äiti sai Rovaniemen hovioikeudessa tuomion sijaislapsen kaltoinkohtelusta. Tapauksen perheeseen on edelleen sijoitettuna muita lapsia. Tällä hetkellä rikostuomio ei johda perhekodin lupien menetykseen.
Myös Lastensuojelun Keskusliitossa on huomattu lastensuojelulaissa oleva aukko. Liiton ohjelmajohtaja Miia Pitkänen kuitenkin huomauttaa, että yleisesti ottaen lapsen etu toteutuu sijoitustilanteissa hyvin.
Lastensuojelun Keskusliiton ohjelmajohtaja ei ole ilmeisesti lainkaan tutustunut alansa tutkimuskirjallisuuteen, jonka mukaan sijoitukset tehdään usein lasta ja perheitä kuulematta, lapsen tarpeita, läheissuhteita tai kulttuuritaustaa huomioimatta lapsen etua ja tarpeita vastaamattomaan ja pysyvyyttä tarjoamattomaan laitoshoitoon liian kauaksi kotoa (Hiitola 2009; Pösö& Puustinen- Korhonen 2010; LSKL 2011;VTV 2012; LSKL 2013).
Moni sijoituksia tehtaileva sosiaalityöntekijä on epäpätevä- eli valesosiaalityöntekijä. Muodollisesti pätevienkin osaaminen on usein valetta; käytettyjen menetelmien luotettavuudesta tai vaikutuksista ei ole mitään tutkimustietoa ja ammattiekspertiisin sisältö muodostuu määrittelemättömästä huolen tunteesta ja hiljaisesta tiedosta.
Koko lastensuojelujärjestelmä toimii huostaanottoihin tähtäävällä häiriöorientaatiolla, alan ettisiä normeja ei noudateta, alalta puuttuvat riippumattomat tuomioistuimet, tutkimustieto, valvonta, seuranta, tulosvastuu, toimivat oikeussuojakeinot ja työntekijöiden vastuu- ja korvausvelvoitteet väärinkäytöksistä. Mediatalojen lastensuojelujärjestöissä istuvat pomot ovat myös sensuroineet lastensuojelun uutisointia jo vuosikymmenet.
Lastensuojelusta tullut sijaishuollon edunvalvontaa
Varatuomari Leeni Ikosen mukaan ”1.1.2008 voimaan tulleen uuden lastensuojelulain uusin muutos teki perhehoidosta ensisijaisen hoitomuodon (316/2011). Tällä lakimuutoksella maamme hallitus ja eduskunta tekivät tärkeän linjauksen, joka heikentää entisestään vanhemmuutta ja vanhempien asemaa suomalaisen lapsen elämässä.
Ketään lastensuojelun palveluja käyttävää tahoa tai huostaanotettujen lasten perheiden edustajaa ei kuultu. Lainvalmistelun yhteydessä ei tutkittu sen vaikutuksia lapsiin ja lapsiperheisiin.
Puutteellinen lainvalmistelu johti siihen, että eduskunta päätyi keskustelemaan suomalaisen lapsen tulevasta asuinpakasta: laitos vaiko naapurin perhe?
Se päätti, että tavallisesta äidistä ja tavallisesta isästä voidaan 24 tunnin pikakoulutuksella luoda ylivertainen vanhempi, joka saa yhteiskunnan kaiken tuen. Kansanedustajille on uskoteltu, että näille ylivertaisille kannattaa maksaa korotettua kotihoidontukea ja mahdollistaa heille jopa kotiin jääminen pois työelämästä. Suomalaisia vanhempia on näin jaettu jyviin ja akanoihin, sattumanvaraisesti.
Sosiaali- ja terveysvaliokunnan lausunnon mukaan valtakunnallisia sijaisperheiden rekrytointikampanjoita tulee jatkossakin toteuttaa ja että niitä tulee rahoittaa valtion varoista. Näitä kampanjoita on sittemmin toteutettu laajasti.
Suomi panostaa massiivisesti sijaisperheisiin ja näiden jaksamiseen. Mitä saataisiin perheille, jos hallituksen esityksen mukaiset kustannukset, noin 17 000 000 euroa, suunnattaisiin tavallisten lapsiperheiden hyväksi?”
Sijaishuoltojärjestöt yhteistyökumppaneineen rekrytoivat nyt julkisrahoitteisesti sijaisvanhempia kaduilta ja eri tapahtumista 24 tunnin pikakoulutuksilla, joissa tulokkaat saavat arvioida itse omat valmiutensa sijaisvanhemmiksi. Koulutuksen lainsäädäntö-osio on puutteellinen ja jää usein kokonaan pitämättä.
Varatuomari Leeni Ikosen mukaan perhehoidon lisääntymisen myötä lasten ja biologisten vanhempien väliset tapaamiset ja yhteydenpito näyttävät entisestään vaikeutuneen. Hän on huolissaan myös perhehoidon valvontapuutteista, jotka vaarantavat lasten suojelun ja turvallisuuden. ”Lasten suojelun kohde, lapsi, voi jäädä kokonaan vaille suojelua joutuen elämään koti-ikävissään ilman hoivaa ja huolenpitoa. Sijaisvanhempien pikakoulutus näet tuottaa sekä sijaisvanhemmille että perheessä asuville lapsille miltei täydellisen koskemattomuuden eikä pikakoulutettujen toimintaan yleensä puututa”.
Yksi syrjäytetty nuori tuottaa syrjäyttäjilleen miljoonan
Keskimääräinen korvaus perhehoidosta on n. 30 000 + verottomat edut. Ammatillisessa perhekodissa huostaanoton hinta nousee helposti yli 100 000 euroon vuodessa per lapsi.
Tarja Pösön ja Aila Puustinen-Korhosen tutkimuksessa ”Toteutuuko lapsen oikeus pysyviin kasvuolosuhteisiin” sijoitettujen keskimääräinen huostaanottoaika oli seitsemän vuotta.
Suuri osa perhekodeista saa yhden lapsen keskimääräisestä huostaanottojaksosta lähes miljoonan, useat ylikin. Hokema ”yksi syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle miljoonan” tulisikin muuttaa muotoon ”yksi syrjäytetty nuori tuottaa syrjäyttäjilleen miljoonan”.
Ns. ammatillisista perhekodeista puuttuu usein ammatillinen henkilökunta. Edes antelias hoitokorvaus ei takaa pysyvyyttä lasten elämään, joita usein pompotellaan sijaishuoltopaikasta toiseen. Pösön ja Puustinen- Korhosen mukaan lasten sijaishuoltopaikat vaihtuivat noin kahden vuodein välein ja niiden valvonta oli puutteellista, usein olematonta.
Perhehoitoa vaivaavat vieläkin vakavammat laatu- ja valvontapuutteet kuin laitoshoitoa. Valtiontalouden tarkastusviraston mukaan ”erityisesti sijaisperheiden valvonta vaikuttaa tarkastushavaintojen perusteella kuitenkin riittämättömältä. Osalla haastatelluista lastensuojelun työntekijöistä oli perhehoidosta huonoja kokemuksia, ja heitä mietitytti perheiden motiivit ryhtyä sijaisperheiksi. Joissakin tapauksissa perheiden valinnan katsottiin epäonnistuneen täysin. Ongelmaksi koettiin myös se, että kaikki perheet eivät päästä lastensuojelun työntekijöitä kotikäynnille" (VTV- tarkastuskertomus- Dnro 321/54/2010).
Kahden kerroksen väkeä: riittämätön bioriski ja riittävä sijaishuollon kumppani
Suomalaiseen sosiaalipalvelujärjestelmään on ajettu 1930-luvun kaksoisstandardi: jako apua ansaitseviin ja ansaitsemattomiin perheisiin.
Köyhät bioperheet on ajettu huoliluokitusten, liputusten ja riskiseulausten kohteeksi, mutta alati paisuvan sijaishuollon ja sen kumppaneiden laatupuutteita ja väärinkäytöksiä ei valvota eikä noteerata. Täsmälleen sama kasvatuskäytäntö arvotetaan eri tavoin sen perusteella onko kasvattaja vanhempi vai sijaisvanhempi. Biovanhempien tapauksessa huostaanottoa voidaan perustella pelkällä epäilyllä ja väittämällä ” väkivallan mahdollisuutta ei voida sulkea pois”. kun taas sijaisvanhempien harjoittama, vuosikausia jatkunut ja todistettu lasten pahoinpitely ei johda lastensuojelussa minkäänlaisiin puuttumistoimiin.
Suomalainen lastensuojelu ajaa perheitä evakkoon, jopa maanpakoon, ja sijaislasten pahoinpitelyuutisia julkaistaan säännöllisesti.
LSKL:n kyselyssä valtaosa vanhemmista kertoi, että heille ei ole tarjottu minkäänlaista tukea tai he olivat joutuneet sitä etsimään aktiivisesti itse. Sijoitettujen kotiinpalaamista estivät vanhempien mukaan myös viranomaismielivalta, työntekijöiden negatiivinen asenne ja suuri vaihtuvuus sekä biologisten vanhempien vanhemmuuden mitätöinti.
Ammattikasvattaja, perhekotiyrittäjä ja sijaisvanhempi Kari Björkman myöntää Amppeli-lehdessä rehellisesti perheiden jälleenyhdistämisen laiminlyöntien johtuvan rahasta. ”Kerran sisään tullutta sijoitusta ei mielellään lasketa menemään niin kauan kun kunta maksaa hänestä hoitokorvauksen. ”
Muita aiheeseen liittyviä Lokakuun liikkeen julkaisuja
Yksi syrjäytetty nuori tuottaa syrjäyttäjilleen miljoonan
Sijaishuollon korruptoitunut kehitysapu lopetettava – lapsia autettava osana perhettä
Avohuollon tukitoimet tuottavat huostaanottoja
Sijaisperheessä pahoinpideltyjen lasten äiti: "Taistelkaa!"
Miksi mummula ei kelpaa sijaisperheeksi? Kuuntele nauha!
100 shades of grey - sosiaalityön seksuaalikäsityksiä ohjaavat arvot ja ideologiat
Sosiaalityön&psykiatrian palvelujärjestelmiä ei tehty asiakkaille vaan mm. keskiluokkaisten rouvien paistattelupaikaksi
Tällä hetkellä rikostuomio ei johda perhekodin lupien menetykseen.
Asia nousi esiin tällä viikolla, kun sijaisperheen äiti sai Rovaniemen hovioikeudessa tuomion sijaislapsen kaltoinkohtelusta. Tapauksen perheeseen on edelleen sijoitettuna muita lapsia. Tällä hetkellä rikostuomio ei johda perhekodin lupien menetykseen.
Myös Lastensuojelun Keskusliitossa on huomattu lastensuojelulaissa oleva aukko. Liiton ohjelmajohtaja Miia Pitkänen kuitenkin huomauttaa, että yleisesti ottaen lapsen etu toteutuu sijoitustilanteissa hyvin.
Lastensuojelun Keskusliiton ohjelmajohtaja ei ole ilmeisesti lainkaan tutustunut alansa tutkimuskirjallisuuteen, jonka mukaan sijoitukset tehdään usein lasta ja perheitä kuulematta, lapsen tarpeita, läheissuhteita tai kulttuuritaustaa huomioimatta lapsen etua ja tarpeita vastaamattomaan ja pysyvyyttä tarjoamattomaan laitoshoitoon liian kauaksi kotoa (Hiitola 2009; Pösö& Puustinen- Korhonen 2010; LSKL 2011;VTV 2012; LSKL 2013).
Moni sijoituksia tehtaileva sosiaalityöntekijä on epäpätevä- eli valesosiaalityöntekijä. Muodollisesti pätevienkin osaaminen on usein valetta; käytettyjen menetelmien luotettavuudesta tai vaikutuksista ei ole mitään tutkimustietoa ja ammattiekspertiisin sisältö muodostuu määrittelemättömästä huolen tunteesta ja hiljaisesta tiedosta.
Koko lastensuojelujärjestelmä toimii huostaanottoihin tähtäävällä häiriöorientaatiolla, alan ettisiä normeja ei noudateta, alalta puuttuvat riippumattomat tuomioistuimet, tutkimustieto, valvonta, seuranta, tulosvastuu, toimivat oikeussuojakeinot ja työntekijöiden vastuu- ja korvausvelvoitteet väärinkäytöksistä. Mediatalojen lastensuojelujärjestöissä istuvat pomot ovat myös sensuroineet lastensuojelun uutisointia jo vuosikymmenet.
Lastensuojelusta tullut sijaishuollon edunvalvontaa
Varatuomari Leeni Ikosen mukaan ”1.1.2008 voimaan tulleen uuden lastensuojelulain uusin muutos teki perhehoidosta ensisijaisen hoitomuodon (316/2011). Tällä lakimuutoksella maamme hallitus ja eduskunta tekivät tärkeän linjauksen, joka heikentää entisestään vanhemmuutta ja vanhempien asemaa suomalaisen lapsen elämässä.
Ketään lastensuojelun palveluja käyttävää tahoa tai huostaanotettujen lasten perheiden edustajaa ei kuultu. Lainvalmistelun yhteydessä ei tutkittu sen vaikutuksia lapsiin ja lapsiperheisiin.
Puutteellinen lainvalmistelu johti siihen, että eduskunta päätyi keskustelemaan suomalaisen lapsen tulevasta asuinpakasta: laitos vaiko naapurin perhe?
Se päätti, että tavallisesta äidistä ja tavallisesta isästä voidaan 24 tunnin pikakoulutuksella luoda ylivertainen vanhempi, joka saa yhteiskunnan kaiken tuen. Kansanedustajille on uskoteltu, että näille ylivertaisille kannattaa maksaa korotettua kotihoidontukea ja mahdollistaa heille jopa kotiin jääminen pois työelämästä. Suomalaisia vanhempia on näin jaettu jyviin ja akanoihin, sattumanvaraisesti.
Sosiaali- ja terveysvaliokunnan lausunnon mukaan valtakunnallisia sijaisperheiden rekrytointikampanjoita tulee jatkossakin toteuttaa ja että niitä tulee rahoittaa valtion varoista. Näitä kampanjoita on sittemmin toteutettu laajasti.
Suomi panostaa massiivisesti sijaisperheisiin ja näiden jaksamiseen. Mitä saataisiin perheille, jos hallituksen esityksen mukaiset kustannukset, noin 17 000 000 euroa, suunnattaisiin tavallisten lapsiperheiden hyväksi?”
Sijaishuoltojärjestöt yhteistyökumppaneineen rekrytoivat nyt julkisrahoitteisesti sijaisvanhempia kaduilta ja eri tapahtumista 24 tunnin pikakoulutuksilla, joissa tulokkaat saavat arvioida itse omat valmiutensa sijaisvanhemmiksi. Koulutuksen lainsäädäntö-osio on puutteellinen ja jää usein kokonaan pitämättä.
Varatuomari Leeni Ikosen mukaan perhehoidon lisääntymisen myötä lasten ja biologisten vanhempien väliset tapaamiset ja yhteydenpito näyttävät entisestään vaikeutuneen. Hän on huolissaan myös perhehoidon valvontapuutteista, jotka vaarantavat lasten suojelun ja turvallisuuden. ”Lasten suojelun kohde, lapsi, voi jäädä kokonaan vaille suojelua joutuen elämään koti-ikävissään ilman hoivaa ja huolenpitoa. Sijaisvanhempien pikakoulutus näet tuottaa sekä sijaisvanhemmille että perheessä asuville lapsille miltei täydellisen koskemattomuuden eikä pikakoulutettujen toimintaan yleensä puututa”.
Yksi syrjäytetty nuori tuottaa syrjäyttäjilleen miljoonan
Keskimääräinen korvaus perhehoidosta on n. 30 000 + verottomat edut. Ammatillisessa perhekodissa huostaanoton hinta nousee helposti yli 100 000 euroon vuodessa per lapsi.
Tarja Pösön ja Aila Puustinen-Korhosen tutkimuksessa ”Toteutuuko lapsen oikeus pysyviin kasvuolosuhteisiin” sijoitettujen keskimääräinen huostaanottoaika oli seitsemän vuotta.
Suuri osa perhekodeista saa yhden lapsen keskimääräisestä huostaanottojaksosta lähes miljoonan, useat ylikin. Hokema ”yksi syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle miljoonan” tulisikin muuttaa muotoon ”yksi syrjäytetty nuori tuottaa syrjäyttäjilleen miljoonan”.
Ns. ammatillisista perhekodeista puuttuu usein ammatillinen henkilökunta. Edes antelias hoitokorvaus ei takaa pysyvyyttä lasten elämään, joita usein pompotellaan sijaishuoltopaikasta toiseen. Pösön ja Puustinen- Korhosen mukaan lasten sijaishuoltopaikat vaihtuivat noin kahden vuodein välein ja niiden valvonta oli puutteellista, usein olematonta.
Perhehoitoa vaivaavat vieläkin vakavammat laatu- ja valvontapuutteet kuin laitoshoitoa. Valtiontalouden tarkastusviraston mukaan ”erityisesti sijaisperheiden valvonta vaikuttaa tarkastushavaintojen perusteella kuitenkin riittämättömältä. Osalla haastatelluista lastensuojelun työntekijöistä oli perhehoidosta huonoja kokemuksia, ja heitä mietitytti perheiden motiivit ryhtyä sijaisperheiksi. Joissakin tapauksissa perheiden valinnan katsottiin epäonnistuneen täysin. Ongelmaksi koettiin myös se, että kaikki perheet eivät päästä lastensuojelun työntekijöitä kotikäynnille" (VTV- tarkastuskertomus- Dnro 321/54/2010).
Kahden kerroksen väkeä: riittämätön bioriski ja riittävä sijaishuollon kumppani
Suomalaiseen sosiaalipalvelujärjestelmään on ajettu 1930-luvun kaksoisstandardi: jako apua ansaitseviin ja ansaitsemattomiin perheisiin.
Köyhät bioperheet on ajettu huoliluokitusten, liputusten ja riskiseulausten kohteeksi, mutta alati paisuvan sijaishuollon ja sen kumppaneiden laatupuutteita ja väärinkäytöksiä ei valvota eikä noteerata. Täsmälleen sama kasvatuskäytäntö arvotetaan eri tavoin sen perusteella onko kasvattaja vanhempi vai sijaisvanhempi. Biovanhempien tapauksessa huostaanottoa voidaan perustella pelkällä epäilyllä ja väittämällä ” väkivallan mahdollisuutta ei voida sulkea pois”. kun taas sijaisvanhempien harjoittama, vuosikausia jatkunut ja todistettu lasten pahoinpitely ei johda lastensuojelussa minkäänlaisiin puuttumistoimiin.
Suomalainen lastensuojelu ajaa perheitä evakkoon, jopa maanpakoon, ja sijaislasten pahoinpitelyuutisia julkaistaan säännöllisesti.
LSKL:n kyselyssä valtaosa vanhemmista kertoi, että heille ei ole tarjottu minkäänlaista tukea tai he olivat joutuneet sitä etsimään aktiivisesti itse. Sijoitettujen kotiinpalaamista estivät vanhempien mukaan myös viranomaismielivalta, työntekijöiden negatiivinen asenne ja suuri vaihtuvuus sekä biologisten vanhempien vanhemmuuden mitätöinti.
Ammattikasvattaja, perhekotiyrittäjä ja sijaisvanhempi Kari Björkman myöntää Amppeli-lehdessä rehellisesti perheiden jälleenyhdistämisen laiminlyöntien johtuvan rahasta. ”Kerran sisään tullutta sijoitusta ei mielellään lasketa menemään niin kauan kun kunta maksaa hänestä hoitokorvauksen. ”
Muita aiheeseen liittyviä Lokakuun liikkeen julkaisuja
Yksi syrjäytetty nuori tuottaa syrjäyttäjilleen miljoonan
Sijaishuollon korruptoitunut kehitysapu lopetettava – lapsia autettava osana perhettä
Avohuollon tukitoimet tuottavat huostaanottoja
Sijaisperheessä pahoinpideltyjen lasten äiti: "Taistelkaa!"
Miksi mummula ei kelpaa sijaisperheeksi? Kuuntele nauha!
100 shades of grey - sosiaalityön seksuaalikäsityksiä ohjaavat arvot ja ideologiat
Sosiaalityön&psykiatrian palvelujärjestelmiä ei tehty asiakkaille vaan mm. keskiluokkaisten rouvien paistattelupaikaksi
RSS Feed
