Lastensuojelulaitoksen ex-työntekijä kertoo näkemästään Vuoden kasvattaja- lastensuojelupalkinnon saaneen sijaishuoltoyrittäjän "erityisen huolenpidon" (EHO) yksikössä: "Vierihoito oli eristämistä. Nuoret lukittiin yläkerran vierihoitohuoneisiin, aulassa istui vartija. Vierihoidossa olevat pääsivät pyynnöstä WC:hen, heille tuotiin ateriat kertakäyttöastioissa huoneeseen, heille ei puhuttu. Vierihoito oli jakso, jossa ei ollut selkeää loppua.
Nuori saattoi saada yksinäisyydessä "raivokohtauksia", hoitona nippusiteitä, kiinnipitämistä, matottamista ja vierihoidon jatkamista esim. seinälle lapulle piirrettyyn ruksiin tuijottaen.
Tuolloin kotiopettajana toiminut henkilö oli kykenemätön opettamaan yläasteen matematiikkaa, englannin kieltä ja käsittääkseni hänellä yleensäkään ei ollut opettajan taustaa. Oppivelvollisuuttaan suorittavat nuoret saivat tenttiä lukukauden oppimäärän yhdellä tentillä. He eivät voineet olla tyhmiä ja huonoja, koska he pystyivät, ilman kunnollista opetusta, selviytymään tenteistä.
Nuoret tekivät työtä erilaisissa yritysviritelmissä, joita omistuksessa oli. He mm. siivosivat, toimivat tarjoilijoina, johtajan omistamassa kartanohotellissa, korvauksena taskuraha. Nuorten tekemästä pakkotyöstä ei saanut käyttää nimeä työterapia, puhuttiin vapaehtoisesta työstä. Näin nuorella tytöllä käsivarsissa mustelmat, kun hän halusi kieltäytyä vapaaehtoistyöstä tarjoilijana. Lapset olivat alle 18 v.
Näin lasten nöyryytystä, heitteillejättöä. Keskustassa oli yksikkö, jossa nuoret jätetiin keskenään ilman valvontaa ja ilman ruokaa, hevoskilpailujen vuoksi.
Kun lapset täyttivät 18 heidät palautettiin yhteiskuntaan. Heidät jätettiin selviytymään. Kysyin seurannasta ja tukitoimista, laitoksen puolesta niitä ei ollut.. En usko salaisiin metodeihin, joita nuorten ja lasten kanssa muka täytyy käyttää laitoksissa. Näin julmuutta, jota ei kohdisteta edes paatuneisiin rikollisiin vankeinhoitolaitoksessa. Näin rahastamista.
Kun erosin työstäni, tiesin nähneeni tilanteen, josta ääriliikkeet saavat alkunsa. Kuinka koulutetut hoitajat alkavat palvella tasapainotonta johtajaa, uskaltamatta puuttua vääryyksiin..
En enää usko yhteiskunnan valvontaan, enkä suljettuihin oviin, jonka takana nuorille annetaan "rajoja ja rakkautta". Kun Loikalan kaltaisiin laitoksiin voi "piipahtaa", niin ehkä sitten terpiat ja metodit kestävät päivän valon. "
Varatuomari Leeni Ikonen kirjoittaa:
"Lapsen syrjäyttäminen sijaishuollossa tapahtuu seuraavasti. Lapsi, joka on otettu huostaan esimerkiksi koulunkäyntiongelmien takia, ei saakaan laadukasta opetusta. Usein käy niin, että lapsi joutuu käymään peruskoulunsa laitoksen keittiössä kotikoulussa laitoksen lähihoitajaopiskelijan ohjauksessa. Lapsi, joka on otettu huostaan psykiatrisin perustein, ei saakaan psykiatrista hoitoa. Voi käydä niin, että laitoksen hoitajana oleva sosionomi tai lähihoitajaopiskelija toimivat hänen ”terapeutteinaan”.
Lapsiin kohdistetaan sijaishuollossa pakkoa, eristämistä ja epäasiallisia kasvatuskeinoja, simputusta, jotka aikaansaavat uhmaa, vihaa ja epäluottamusta viranomaisia kohtaan. Lapset sairastuvat, kun heidät erotetaan vanhemmistaan ja läheisistään. Kun lapsi ahdistuu koti-ikävässään, hänen sanotaan oireilevan ja hänelle syötetään psyykenlääkkeitä".
Väärinkäytösten lopettaminen on vaikeaa lastensuojelusta puuttuvan valvonnan ja asiakkailta puuttuvien oikeussuojakeinojen takia. Sijoittanut sosiaalityöntekijä ei välttämättä usko sijoitettuja lapsia tai heidän vanhempiaan eikä ota vastaan sijaisperheistään tehtyjä lastensuojeluilmoituksia kuten Vuoden Sijaisperheeksi valitun pariskunnan tapauksessa kävi.
SOS- lapsikylän sijaisperheelle ei riittänyt, että aluehallintovirasto totesi ilman lääketieteellisiä perusteluja tehdyn koulunlykkäyspäätöksen laittomaksi. Sijoitettu pääsi kouluun vasta aluehallintoviraston täytäntöönpanomääräyksellä.
Sijaishuollon negatiivisista vaikutuksista koulutukseen on yhdenmukainen näyttö
Tutkimustieto osoittaa, että sijaishuolto usein laiminlyö sijoitettujen lasten terveydenhoidon, katkaisee koulutusurat ja estää lasten yhteydenpidon läheisiinsä. Kun lapsi 18- vuotiaana heitetään ulos sijaishuollon julkisrahoitteisesta sosiaalivankeudesta, hän on usein sairas, vailla koulutusta ja ihmissuhteita ja vankilamaisten olojen ja laittomien rajoittamistoimenpiteiden katkeroittama.
Perhepiirissä-tutkimuksen mukaan vanhempien työttömyys-, toimeentulo- ja terveysongelmat jopa lisääntyvät lapsen huostaanoton jälkeen.
Heikoimmin yhteiskuntaan näyttävät kiinnittyvän teini-iässä kodin ulkopuolelle sijoitetut pojat, jotka ovat olleet laitoshoidossa tai monessa sijoituspaikassa. Heistä 80 % oli vielä 23–24-vuotiaina vailla peruskoulun jälkeistä koulutusta. Laitoshoitoon teininä sijoitetuista nuorista miehistä joka neljäs on 23–24-vuotiaana rekisterien ulkopuolella (luokassa muut) ja toinen neljäsosa on joko työttömänä tai eläkkeellä.
Lastensuojelututkimukset ovat jo kauan tarjonneet yhdenmukaista ja kansainvälisesti yhtäpitävää näyttöä siitä, että sijoituksilla on negatiivisia vaikutuksia sijoitettujen koulutusuriin (Altshuler, 1997; Parrish et al., 2001; Finkelstein 2002; Weinberg, Zetlin, & Shea, 2003 ; Burrell 2003; Ploug 2003; Christoffersen 2003; Lips 2007; Clausen & Kristofersen 2008; Vinnerljung & Sallnäs 2008 ;Tideman ym. 2011, Berlin ym. 2011 ).
Brasilian hallituksen selvityksen (2003) mukaan keskimäärin joka neljäs lapsi oli huostaanotettuna perheensä köyhyyden vuoksi. ATD-Fourth World –järjestö on päätynyt samanlaisiin tuloksiin mm. Ranskassa ja muualla Euroopassa. Riitta Högbackan mukaan myös syy adoptioon antamiselle on usein pelkkä köyhyys ja työttömyys, ja elämäntilannetta lukuun ottamatta lapsen biologinen äiti voi olla aivan kunnossa.
"Köyhien lasten ihmisoikeuksia on siis rikottu kahdesti. Heidän perheensä ovat jääneet ilman tarvitsemaansa tukea, ja lapset on väärin perustein erotettu perheistään", kertoo englantilainen kansainvälinen lastensuojelukonsultti Nigel Cantwell. Sijaishuollon päätyttyä monet nuoret kokevat, ettei heillä ole riittäviä valmiuksia itsenäiseen elämään ja että heidän jälkihuoltonsa on puutteellista. Englannissa vain 6% sijaishuollossa olleista lapsista jatkaa opintojaan kun koko ikäluokasta jatko-opintoihin hakeutuu 40 prosenttia lapsista. Noin neljänneksellä maan vangeista on sijaishuoltotausta, kertoo Cantwell." Järjestelmät, jotka tuottavat tällaisia tuloksia, vaativat perusteellista uudelleenarviointia lasten ihmisoikeuksien näkökulmasta", Cantwell painottaa.
Sijoitettujen leimaaminen ja koulutuksen laiminlyönti on tahallista
Usein lasten neurologiset ja psykiatriset tutkimukset ja hoito koulunkäynnin mahdollistamiseksi normaaliluokassa laiminlyödään sijaishuollossa tahallisesti. Huostaanottojen perustelemiseksi lasten oireilu ja koulunkäyntivaikeudet halutaan selittää kotiolojen ja ylisukupolvisten psykopatologioiden seurauksiksi.
Lasten todellinen tai fabrikoitu oireilu takaa lastensuojelulaitoksille korotetut vuorokausimaksut (jopa 800e/ lapsi) ja runsaan rahoituksen "mukautetulle opetukselle" ja laitoksen kotikouluille. Yksi ongelmaiseksi lavastettu nuori tuottaa syrjäyttäjilleen perhekodeissa keskimäärin seitsemän vuotta kestävän huostaanoton aikana 1000 000 euroa pelkkinä hoitovuorokausimaksuina. Mukaan ei ole laskettu laitoksen tai perhekodin "mukautetulle opetukselle" annettua rahamäärää.
Sijaishuollon liiketoiminta edellyttää lapsen ja hänen vanhempiensa leimaamista siten, että pitkäaikaiselle huostaanotolle on perusteet. Vain tälle voi perustua yrityksen pitkäaikainen taloussuunnittelu ja mm. pitkäaikaisten lainojen ottaminen ja muu pääomarahoitus.
Sijaishuoltoyrittäjällä on siis taloudellinen motiivi sijoitettujen koulunkäynnin laiminlyöntiin ja diplomaattinen koskemattomuus lastensuojelun puuttumista vastaan muttei taloudellista motiivia koulunkäynnin edistämiseen. Outamon lastenkoti jäi hiljattain kiinni siitä, ettei toimittanut sijoitettuja nuoria kouluun. Henkilökunta kertoi, että jokaisella osastolla oli resurssivaje ja jos nuori kieltäytyi lähtemästä kouluun, mitään ei voitu tehdä. Laitoksen johtajan mukaan Outamosta puuttui tuolloin yhdeksän henkilötyövuotta.
Kaikesta säästämään pyrkivien perhekotiyrittäjien ainoa keino saada teini-ikäiset sijoitetut jäämään puutteellisiin "koteihinsa" ja olemaan kantelematta niistä voi olla lupaus lintsaamisen katsomisesta sormien läpi. Helsinkiläisestä perhekodista löytyi hiljattain pahalaatuinen home-ongelma ja rakennuksen ilmanvaihto todettiin riittämättömäksi. Perhekodin tuntevat pitävät tiloja sopimattomina toiminnan pyörittämiseen. Lasten makuuhuoneet ovat omakotitalon kellarinomaisessa tilassa. Vaatteiden ja hygieniatuotteiden hankinta nuorille on onnistunut välillä vasta useiden pyyntöjen kautta. Nuorilla on ollut käytössään vain yksi toimiva vessa. Puutteita on myös nuorille tarjotussa ruoassa. Yrityksen nettisivuilla mainittua terapiahuonetta ei todellisuudessa löydy. Nuorille järjestetty harrastustoiminta on todellisuudessa paljon lupauksia suppeampaa.
Sijoitettujen lasten ja nuorten hyvinvointi-tutkimuksessa kerrotaan, että erityisesti sijoitetut nuoret kohtaavat väkivaltaa tai sen uhkaa vanhempansa kanssa asuvia nuoria enemmän. Sijoitetuilla nuorilla oli viisinkertainen riski seksuaalisen väkivallan kokemukselle verrattaessa vanhempansa luona asuviin. Sijoitetuista lapsista ja nuorista huomattavasti useampi koki syrjivää kiusaamista kuin vanhempansa kanssa asuvat ikätoverinsa.
Lastensuojelun ja sijaishuollon puuttuvan valvonnan lisäksi lasten koulutuspolkuja vaarantavat lastensuojelun nykyiset "avohuollon tukitoimet". Ne eivät ole perheiden tarpeiden mukaisia eikä niillä pyritä ehkäisemään vaan oikeuttamaan huostaanottoja.
Heikki Hiilamo tutkimusryhmineen huomasi jo vuonna 2010, että niissä kunnissa, joissa on panostettu enemmän lastensuojelun avohuollon tukitoimiin, on myös sijoitettu enemmän lapsia.
Kunnat eivät halua tarjota perheille riittävästi peruspalveluja mutta ovat valmiita maksamaan jopa 50 000 euroa perheen laitostamisesta ja hajottamisesta perhekuntoutuksessa. Työssä käyville vanhemmille saattaa olla vaikeata järjestää tällaista ”perhekuntoutusjaksoa”, kun sellaiseen osallistuminen merkitsisi pois jäämistä työelämästä tai työn laiminlyöntiä. Päivähoito- ja kouluikäisille lapsille ”kuntoutuksesta” saattaa aiheutua paljon hankaluutta, kun he joutuvat joko kokonaan lopettamaan tutussa päivähoitoryhmässä käynnit ja koululaiset jopa vaihtamaan kouluaan.
Tämä taas voi johtaa perheen todelliseen syrjäytymiseen ja ”kuntoutuksen” jälkeen tuen tarve voi olla jopa suurempi perheen palautuessa normaaliin arkeen.
Perhekuntoutusta seuraakin usein kuin automaattisesti satoja tuhansia maksava huostaanotto, joka puolestaan laiminlyö sijoitettujen koulutuksen ja terveydenhuollon ja tuottaa työelämän ulkopuolelle jäävän syrjäytyneen nuoren.
Suomalaisen sijaishuollon kaltoinkohteluselvityksen haastatteluaineistossa esiin tulee toistuvasti se, ettei lastenkodissa tai perhehoidossa kasvanutta lasta kannustettu kouluun vaan tehtiin selväksi, etteivät hänen taitonsa tai kykynsä riitä (2016, 68-69). Perhehoidossa vanhemmat päättivät lapsen tai nuoren puolesta, tai painostivat vahvasti valitsemaan vaihtoehdoista, joita nuori ei olisi itse valinnut. Nuoren haaveita tai taipumuksia ei välttämättä huomioitu.
Valitettavasti sijoitettuja leimaavat ja vähättelevät asenteet eivät ole kadonneet mihinkään.
SOS-lapsikylän Uudistuva lastensuojelu- lehdessä poliisin sosiaalityöntekijä Sisko Koskiniemi "tietää", etteivät lastensuojelulapset ole ysin oppilaita ja että heidän huonon koulumenestyksensä syy on perheiden henkinen köyhyys ( 3/2016).
Eva Tidemanin ym. (2011) tutkimuksen mukaan sijoitettujen lasten kognitiiviset taidot eivät merkittävästi eroa ikätovereista, mutta aikuisten asenteet ja odotukset lasten oppimisen suhteen liittyvät lasten alisuoriutumiseen koulussa.
Vuosina 2007 ja 2008 julkaistuissa tutkimuksissaan Joseph Doyle tuli siihen tulokseen, ettei lasten huostaanotto ole välttämättä hyvä ratkaisu ainakaan epävarmoissa tapauksissa.
Innokkaasti lapsia huostaan ottaneiden työntekijöiden asiakkaat tekivät enemmän rikoksia, olivat teiniäitejä ja tienasivat vähemmän kuin varovaisemmin lapsia huostaan ottaneiden sosiaalityöntekijöiden asiakkaat. Doylen mukaan erityisesti vanhemmat lapset selviytyisivät paremmin kodeissaan kuin sijaishuollossa.
Tutkimustietoa sijoitusten negatiivisista vaikutuksista on riittävästi lastensuojelun reformiin, mutta lastensuojelujärjestöissä, kehittämishankkeissa, hallinto- oikeuksissa, STM:ssä, THL:ssä, ETENE:ssä ja STEAn avustusasioiden neuvottelukunnassa vaikuttavat sijaishuollon edunvalvojat verkostoineen eivät reformia halua. Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttilan mukaan Suomella ei ole riittävää tahtoa korjata lastensuojelussa tunnistettuja ongelmia.
Pohjoismaisten sosiaalibyrokratioiden epäkohtia ja puutteita korjaamaan pyrkivä Nordiska Kommittén för Mänskliga Rättigheter (Pohjoismainen Komitea Ihmisoikeuksien Puolesta - PKIP) kertoo, että kaupallistunut ja voitontavoitteluun keskittyvä sijaishuolto aiheuttaa vakavia ongelmia kaikkialla pohjoismaissa.
Suomessa lapsen ADHD tulkitaan puutteelliseksi vanhemmuudeksi
Yllättäen monien sijoitettujen koulumenestys on parantunut lastensuojelusta karkaamisen ja maastamuuton myötä. Näin tapahtui mm. Jyväskylän lastensuojelua Suomesta paenneen maanpakolaisen tapauksessa. Myös nuorisokoti Purosta Uuteen Seelantiin paenneen pojan elämänlaatu parantui Suomesta lähdön myötä. Uudessa kotimaassa lasta ei enää ympäröi diagnooseja ja huostaanoton kriteerejä metsästävien ammattilaisten joukkio.
Äiti korostaa uusiseelantilaisen koulun vastaavan hienosti ADHD-pojan erityistarpeisiin. Siksi ongelmia ei enää ole. Suomalaiselle koulujärjestelmälle sama tuen tarve taas oli aikoinaan liikaa.
Suomessa vähintään 2/3 psykoterapeuteista kuuluu psykoanalyyttisiin kuppikuntiin. Opettajien täydennyskoulutusta nimenomaan psyykkisesti oireilevan lapsen kohtaamiseen vanhempineen kehittävä Risto Lappeteläinen myöntää avoimesti uskovansa, että ADHD on puutteellista vanhemmuutta. Hän kertoo, että vain viisi prosenttia psykoterapeuteista, jos sitäkään näkee neurologiset häiriöt aivoperäisinä. 95 prosenttia näkee ne vanhempien vikana.
Uusi tutkimus vahvistaa jälleen sijoitusten negatiivisen vaikutuksen koulutukseen
Kodin ulkopuolelle sijoitetusta lapsista vain alle puolet suorittaa joko ylioppilastutkinnon tai ammattikoulun. Tämä selviää tuoreesta tutkimuksesta, jossa tutkijat Suomesta, Ruotsista ja Tanskasta tarkastelivat kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten kouluttautumista.
Tutkimuksessa seurattiin 23 vuoden ikään saakka kaikkia vuonna 1987 syntyneitä suomalaisia, ruotsalaisia ja tanskalaisia. Tulokset korostavat, että huoli lastensuojelun asiakkaiden kouluttautumisesta on yhtäläinen niin Suomessa kuin muissakin Pohjoismaissa. Suomesta tutkimukseen osallistuivat Helsingin yliopisto ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL).
Teini-ikäisinä sijoitettujen tilanne on huolestuttavin
Kaikkein todennäköisimmin tutkinto jäi suorittamatta niiltä, jotka sijoitettiin kodin ulkopuolelle ensimmäisen kerran teini-iässä. Maasta riippuen heistä vain yksi neljästä tai yksi kolmesta suoritti joko ylioppilastutkinnon tai ammattikoulun. Ennen teini-ikää sijoitetut suorittivat tutkinnon jonkin verran useammin, mutta silti selvästi harvemmin kuin muut samanikäiset nuoret.
”Tulokset kertovat erityisesti teini-ikäisinä sijoitettujen vaikeasta tilanteesta myös siinä, että monilla heistä koulutus jää lyhyeksi”, sanoo väitöskirjatutkija Antti Kääriälä Helsingin yliopistosta.
Tutkimushanketta johtaneen professori Heikki Hiilamon mukaan tulokset kertovat, kuinka tärkeää on tukea kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten kouluttautumista.
”Tutkinnon puuttuminen vaikeuttaa dramaattisesti nuorten itsenäisen elämän aloittamista ja pärjäämistä aikuisena”, Hiilamo huomauttaa.
Pohjoismaisten koulujärjestelmien eroja on tutkittu aiemmin koko väestön tasolla. Näiden tutkimusten mukaan Suomen ja Ruotsin koulupohjainen ammattikoulu johtaa todennäköisemmin ammattitutkintoon kuin tanskalainen harjoittelua sisältävä järjestelmä.
THL:n kohorttitutkimuksesta vastaava erikoistutkija Tiina Ristikari kertoo, että kyseessä on maailmanlaajuisesti ensimmäinen tutkimus, joka vertailee kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten kouluttautumista eri maissa kokonaisia ikäluokkia tarkastelemalla.
”Tutkimus tarkentaa aiempaa tietämystä siitä, kuinka laaja ongelma sijoitettuna olleiden lasten vähäinen koulutus on”, Ristikari sanoo.
Tutkimusta rahoittivat Otto A. Malmin lahjoitusrahasto, Jenny ja Antti Wihurin rahasto sekä Suomen akatemia.
Lähde: Antti Kääriälä, Marie Berlin, Mette Lausten, Heikki Hiilamo, Tiina Ristikari, Early school leaving by children in care: A comparative study of three Nordic countries, Children and Youth Services Review. Available online 6 June 2018, ISSN 0190-7409.
Lue myös:
https://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/yksi-syrjaytetty-nuori-tuottaa-syrjayttajilleen-miljoonan
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelu-katkaisee-niin-sijoitettujen-kuin-vanhempien-koulutuspolut-osa-1
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelu-katkaisee-niin-sijoitettujen-kuin-vanhempien-koulutuspolut-osa-2
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/takaa-lapsille-koulutus-lopeta-sijaishuollon-rahoitus
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lasten-ja-perheiden-ongelmat-vahenevat-sijoitukset-lisaantyvat-ilman-tietoa-sijoitussyista
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sosiaalityon-koulutus-tuottaa-ja-yllapitaa-lastensuojelun-ongelmia
http://www.lokakuunliike.com/perheeni-tarina/sinivalkoinen-painajainen-huostanuorta-riisutettiin-alasti-mink-jlkeen-suomalainen-auttamisjrjestelm-on-tehnyt-kaikkensa-syrjyttkseen-nuoren-aikuisen
https://www.lokakuunliike.com/perheeni-tarina/ylojarvi-koulu-ja-lastensuojelu-piinasivat-perhetta-vuosia
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/nuorten-ystavien-irma-moilasen-koulupelko-diagnoosi-koulukiusattujen-huostien-ja-mielisairaalakyyditysten-veruke
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/koulukiusaaminen-kirjataan-uhrin-patologiaksi-seurauksena-vaaria-diagnooseja-ja-turhia-huostaanottoja
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-arviointi-on-oikeusturvariski
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lapsen-etu-ei-toteudu-lastensuojelussa-eika-hallinto-oikeuksissa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-tyomenetelmat-2-laiton-sijoitus-huostaanotto
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakirjat-osa-5-miten-tunnistaa-fabrikointi
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/miten-sosiaalinen-ongelma-periytetaan-osa-1
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-moniammatillinen-yhteistyo-havittaa-niin-vuorovaikutuksen-kuin-vastuun
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-perhepalvelut-selkokielella
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakkuus-estaa-avun-saamisen
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/sosiaalityonpsykiatrian-palvelujarjestelmia-ei-tehty-asiakkaille-vaan-mm-keskiluokkaisten-rouvien-paistattelupaikaksi
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/pysyvan-huostaanoton-sijaan-kotiutus
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/jarjestelmallista-vakivaltaa-uskomushoitoja-ja-sosiaalihygieniaa
http://www.lokakuunliike.com/allergiaohjelman-uhrit/hoitosuositusten-paivittelya-pseudotutkimuksen-varjolla
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/hullun-leima-huostan-oikeuttajana
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lapsensa-psyykelaakityksesta-kieltaytyvaa-rangaistaan-lastensuojeluilmoituksella
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/ketipinorin-vaaroista-vaietaan-suomessa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sijaisperheessa-pahoinpideltyjen-lasten-aiti-taistelkaa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/nevalanmaen-perhekodit-oy-avin-valvontaan
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/lastensuojelun-porttiteoria-avunpyynto-avautuminen-ja-lasu-asiakkuus-portteja-elinkautisiin
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lasten-kaltoinkohtelun-tunnistusohjeet-tuottavat-turhia-tutkimuksia-ja-vaaria-syytoksia
http://www.lokakuunliike.com/tiina-liljebergin-blogi/kyhyys-voi-johtaa-kalliiseen-huostaanottoon
http://www.lokakuunliike.com/elena-maria-uusitalon-blogi/-perhekuntoutus-on-usein-perustuslain-vastaista-pakkohoitoa
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/perhekuntoutus-on-uusi-huosta-automaatti-lastensuojelun-trendit-2018
http://www.lokakuunliike.com/leeni-ikosen-blogi/juusokin-pyysi-lastensuojelun-uhrina-turvapaikkaa-kirkosta
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/auta-alvareita
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kokemuksia-moniammatillisesta-yhteistyosta-adhdn-hoidossa
http://www.lokakuunliike.com/perheeni-tarina/oulun-lastensuojelu-idille-luovuta-ei-meit-vastaan-kannata-taistella-voitamme-kuitenkin
http://www.lokakuunliike.com/vammaispalvelut-ja-muu-kuntoutus.html
http://www.lokakuunliike.com/perheeni-tarina/tampereen-malli-ketipinoria-nuorille-kuin-nallekarkkeja-tipotien-nuorisopsykiatrisella-asiantuntijuus-tipotiessn
http://www.lokakuunliike.com/perheeni-tarina/turvapaikkaa-kirkolta-hakenut-huostaanotettu-henriikka-15
http://www.lokakuunliike.com/elena-maria-uusitalon-blogi/huostaanottohakemus
http://www.lokakuunliike.com/leeni-ikosen-blogi/lastensuojelulapsen-kuolema
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/luokanopettaja-luokkavallan-asialla
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/palveluihin-palaa-miljardeja-silti-nuoret-syrjytyvt
http://www.lokakuunliike.com/neurologinen-kuntoutus.html
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tampereen-takahuhdin-koulu-hyvksyy-koulukiusaamisen
http://www.lokakuunliike.com/elena-maria-uusitalon-blogi/hei-me-syrjaydytaan
http://www.lokakuunliike.com/perheeni-tarina/eristettyna-perhekotiin-asukaskokemus-ii
http://www.lokakuunliike.com/tiina-liljebergin-blogi/kuvia-kameran-takaa
http://www.lokakuunliike.com/maria-syvaumllaumln-blogi/kunnon-vanhemman-standardi
http://www.lokakuunliike.com/leeni-ikosen-blogi/hallinto-oikeudet-lastensuojelun-sokea-piste
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/dialogisuus-lastensuojelun-laatusuositusprosessissa
http://www.lokakuunliike.com/jorma-heikkisen-blogi/miksi-huostaanottoliikeyritykset-leimaavat-huostaanotut-lapset-psyykkisesti-sairaiksi
http://www.lokakuunliike.com/tiina-liljebergin-blogi/kallista-kontrollia-vai-apua-ajoissa
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/lastensuojelu-salapoliisileikkin-yhteisty-tekee-vapaaksi
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelu-uskoo-yha-psykoanalyysiin-osa-2’
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-arvovalta-ja-huoltoriidat-maksavat-miljoonia
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tuottoisa-myytti-riskiperheista
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/pride-valmennettujen-sijaisperheiden-odotusaikakaytanto-tuottaa-turhia-kiireellisia-sijoituksia
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sosiaalityossa-ei-osata-hoitaa-seksuaalivakivallan-uhreja
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-ja-psykiatrian-mielivalta-on-samankaltaista
Nuori saattoi saada yksinäisyydessä "raivokohtauksia", hoitona nippusiteitä, kiinnipitämistä, matottamista ja vierihoidon jatkamista esim. seinälle lapulle piirrettyyn ruksiin tuijottaen.
Tuolloin kotiopettajana toiminut henkilö oli kykenemätön opettamaan yläasteen matematiikkaa, englannin kieltä ja käsittääkseni hänellä yleensäkään ei ollut opettajan taustaa. Oppivelvollisuuttaan suorittavat nuoret saivat tenttiä lukukauden oppimäärän yhdellä tentillä. He eivät voineet olla tyhmiä ja huonoja, koska he pystyivät, ilman kunnollista opetusta, selviytymään tenteistä.
Nuoret tekivät työtä erilaisissa yritysviritelmissä, joita omistuksessa oli. He mm. siivosivat, toimivat tarjoilijoina, johtajan omistamassa kartanohotellissa, korvauksena taskuraha. Nuorten tekemästä pakkotyöstä ei saanut käyttää nimeä työterapia, puhuttiin vapaehtoisesta työstä. Näin nuorella tytöllä käsivarsissa mustelmat, kun hän halusi kieltäytyä vapaaehtoistyöstä tarjoilijana. Lapset olivat alle 18 v.
Näin lasten nöyryytystä, heitteillejättöä. Keskustassa oli yksikkö, jossa nuoret jätetiin keskenään ilman valvontaa ja ilman ruokaa, hevoskilpailujen vuoksi.
Kun lapset täyttivät 18 heidät palautettiin yhteiskuntaan. Heidät jätettiin selviytymään. Kysyin seurannasta ja tukitoimista, laitoksen puolesta niitä ei ollut.. En usko salaisiin metodeihin, joita nuorten ja lasten kanssa muka täytyy käyttää laitoksissa. Näin julmuutta, jota ei kohdisteta edes paatuneisiin rikollisiin vankeinhoitolaitoksessa. Näin rahastamista.
Kun erosin työstäni, tiesin nähneeni tilanteen, josta ääriliikkeet saavat alkunsa. Kuinka koulutetut hoitajat alkavat palvella tasapainotonta johtajaa, uskaltamatta puuttua vääryyksiin..
En enää usko yhteiskunnan valvontaan, enkä suljettuihin oviin, jonka takana nuorille annetaan "rajoja ja rakkautta". Kun Loikalan kaltaisiin laitoksiin voi "piipahtaa", niin ehkä sitten terpiat ja metodit kestävät päivän valon. "
Varatuomari Leeni Ikonen kirjoittaa:
"Lapsen syrjäyttäminen sijaishuollossa tapahtuu seuraavasti. Lapsi, joka on otettu huostaan esimerkiksi koulunkäyntiongelmien takia, ei saakaan laadukasta opetusta. Usein käy niin, että lapsi joutuu käymään peruskoulunsa laitoksen keittiössä kotikoulussa laitoksen lähihoitajaopiskelijan ohjauksessa. Lapsi, joka on otettu huostaan psykiatrisin perustein, ei saakaan psykiatrista hoitoa. Voi käydä niin, että laitoksen hoitajana oleva sosionomi tai lähihoitajaopiskelija toimivat hänen ”terapeutteinaan”.
Lapsiin kohdistetaan sijaishuollossa pakkoa, eristämistä ja epäasiallisia kasvatuskeinoja, simputusta, jotka aikaansaavat uhmaa, vihaa ja epäluottamusta viranomaisia kohtaan. Lapset sairastuvat, kun heidät erotetaan vanhemmistaan ja läheisistään. Kun lapsi ahdistuu koti-ikävässään, hänen sanotaan oireilevan ja hänelle syötetään psyykenlääkkeitä".
Väärinkäytösten lopettaminen on vaikeaa lastensuojelusta puuttuvan valvonnan ja asiakkailta puuttuvien oikeussuojakeinojen takia. Sijoittanut sosiaalityöntekijä ei välttämättä usko sijoitettuja lapsia tai heidän vanhempiaan eikä ota vastaan sijaisperheistään tehtyjä lastensuojeluilmoituksia kuten Vuoden Sijaisperheeksi valitun pariskunnan tapauksessa kävi.
SOS- lapsikylän sijaisperheelle ei riittänyt, että aluehallintovirasto totesi ilman lääketieteellisiä perusteluja tehdyn koulunlykkäyspäätöksen laittomaksi. Sijoitettu pääsi kouluun vasta aluehallintoviraston täytäntöönpanomääräyksellä.
Sijaishuollon negatiivisista vaikutuksista koulutukseen on yhdenmukainen näyttö
Tutkimustieto osoittaa, että sijaishuolto usein laiminlyö sijoitettujen lasten terveydenhoidon, katkaisee koulutusurat ja estää lasten yhteydenpidon läheisiinsä. Kun lapsi 18- vuotiaana heitetään ulos sijaishuollon julkisrahoitteisesta sosiaalivankeudesta, hän on usein sairas, vailla koulutusta ja ihmissuhteita ja vankilamaisten olojen ja laittomien rajoittamistoimenpiteiden katkeroittama.
Perhepiirissä-tutkimuksen mukaan vanhempien työttömyys-, toimeentulo- ja terveysongelmat jopa lisääntyvät lapsen huostaanoton jälkeen.
Heikoimmin yhteiskuntaan näyttävät kiinnittyvän teini-iässä kodin ulkopuolelle sijoitetut pojat, jotka ovat olleet laitoshoidossa tai monessa sijoituspaikassa. Heistä 80 % oli vielä 23–24-vuotiaina vailla peruskoulun jälkeistä koulutusta. Laitoshoitoon teininä sijoitetuista nuorista miehistä joka neljäs on 23–24-vuotiaana rekisterien ulkopuolella (luokassa muut) ja toinen neljäsosa on joko työttömänä tai eläkkeellä.
Lastensuojelututkimukset ovat jo kauan tarjonneet yhdenmukaista ja kansainvälisesti yhtäpitävää näyttöä siitä, että sijoituksilla on negatiivisia vaikutuksia sijoitettujen koulutusuriin (Altshuler, 1997; Parrish et al., 2001; Finkelstein 2002; Weinberg, Zetlin, & Shea, 2003 ; Burrell 2003; Ploug 2003; Christoffersen 2003; Lips 2007; Clausen & Kristofersen 2008; Vinnerljung & Sallnäs 2008 ;Tideman ym. 2011, Berlin ym. 2011 ).
Brasilian hallituksen selvityksen (2003) mukaan keskimäärin joka neljäs lapsi oli huostaanotettuna perheensä köyhyyden vuoksi. ATD-Fourth World –järjestö on päätynyt samanlaisiin tuloksiin mm. Ranskassa ja muualla Euroopassa. Riitta Högbackan mukaan myös syy adoptioon antamiselle on usein pelkkä köyhyys ja työttömyys, ja elämäntilannetta lukuun ottamatta lapsen biologinen äiti voi olla aivan kunnossa.
"Köyhien lasten ihmisoikeuksia on siis rikottu kahdesti. Heidän perheensä ovat jääneet ilman tarvitsemaansa tukea, ja lapset on väärin perustein erotettu perheistään", kertoo englantilainen kansainvälinen lastensuojelukonsultti Nigel Cantwell. Sijaishuollon päätyttyä monet nuoret kokevat, ettei heillä ole riittäviä valmiuksia itsenäiseen elämään ja että heidän jälkihuoltonsa on puutteellista. Englannissa vain 6% sijaishuollossa olleista lapsista jatkaa opintojaan kun koko ikäluokasta jatko-opintoihin hakeutuu 40 prosenttia lapsista. Noin neljänneksellä maan vangeista on sijaishuoltotausta, kertoo Cantwell." Järjestelmät, jotka tuottavat tällaisia tuloksia, vaativat perusteellista uudelleenarviointia lasten ihmisoikeuksien näkökulmasta", Cantwell painottaa.
Sijoitettujen leimaaminen ja koulutuksen laiminlyönti on tahallista
Usein lasten neurologiset ja psykiatriset tutkimukset ja hoito koulunkäynnin mahdollistamiseksi normaaliluokassa laiminlyödään sijaishuollossa tahallisesti. Huostaanottojen perustelemiseksi lasten oireilu ja koulunkäyntivaikeudet halutaan selittää kotiolojen ja ylisukupolvisten psykopatologioiden seurauksiksi.
Lasten todellinen tai fabrikoitu oireilu takaa lastensuojelulaitoksille korotetut vuorokausimaksut (jopa 800e/ lapsi) ja runsaan rahoituksen "mukautetulle opetukselle" ja laitoksen kotikouluille. Yksi ongelmaiseksi lavastettu nuori tuottaa syrjäyttäjilleen perhekodeissa keskimäärin seitsemän vuotta kestävän huostaanoton aikana 1000 000 euroa pelkkinä hoitovuorokausimaksuina. Mukaan ei ole laskettu laitoksen tai perhekodin "mukautetulle opetukselle" annettua rahamäärää.
Sijaishuollon liiketoiminta edellyttää lapsen ja hänen vanhempiensa leimaamista siten, että pitkäaikaiselle huostaanotolle on perusteet. Vain tälle voi perustua yrityksen pitkäaikainen taloussuunnittelu ja mm. pitkäaikaisten lainojen ottaminen ja muu pääomarahoitus.
Sijaishuoltoyrittäjällä on siis taloudellinen motiivi sijoitettujen koulunkäynnin laiminlyöntiin ja diplomaattinen koskemattomuus lastensuojelun puuttumista vastaan muttei taloudellista motiivia koulunkäynnin edistämiseen. Outamon lastenkoti jäi hiljattain kiinni siitä, ettei toimittanut sijoitettuja nuoria kouluun. Henkilökunta kertoi, että jokaisella osastolla oli resurssivaje ja jos nuori kieltäytyi lähtemästä kouluun, mitään ei voitu tehdä. Laitoksen johtajan mukaan Outamosta puuttui tuolloin yhdeksän henkilötyövuotta.
Kaikesta säästämään pyrkivien perhekotiyrittäjien ainoa keino saada teini-ikäiset sijoitetut jäämään puutteellisiin "koteihinsa" ja olemaan kantelematta niistä voi olla lupaus lintsaamisen katsomisesta sormien läpi. Helsinkiläisestä perhekodista löytyi hiljattain pahalaatuinen home-ongelma ja rakennuksen ilmanvaihto todettiin riittämättömäksi. Perhekodin tuntevat pitävät tiloja sopimattomina toiminnan pyörittämiseen. Lasten makuuhuoneet ovat omakotitalon kellarinomaisessa tilassa. Vaatteiden ja hygieniatuotteiden hankinta nuorille on onnistunut välillä vasta useiden pyyntöjen kautta. Nuorilla on ollut käytössään vain yksi toimiva vessa. Puutteita on myös nuorille tarjotussa ruoassa. Yrityksen nettisivuilla mainittua terapiahuonetta ei todellisuudessa löydy. Nuorille järjestetty harrastustoiminta on todellisuudessa paljon lupauksia suppeampaa.
Sijoitettujen lasten ja nuorten hyvinvointi-tutkimuksessa kerrotaan, että erityisesti sijoitetut nuoret kohtaavat väkivaltaa tai sen uhkaa vanhempansa kanssa asuvia nuoria enemmän. Sijoitetuilla nuorilla oli viisinkertainen riski seksuaalisen väkivallan kokemukselle verrattaessa vanhempansa luona asuviin. Sijoitetuista lapsista ja nuorista huomattavasti useampi koki syrjivää kiusaamista kuin vanhempansa kanssa asuvat ikätoverinsa.
Lastensuojelun ja sijaishuollon puuttuvan valvonnan lisäksi lasten koulutuspolkuja vaarantavat lastensuojelun nykyiset "avohuollon tukitoimet". Ne eivät ole perheiden tarpeiden mukaisia eikä niillä pyritä ehkäisemään vaan oikeuttamaan huostaanottoja.
Heikki Hiilamo tutkimusryhmineen huomasi jo vuonna 2010, että niissä kunnissa, joissa on panostettu enemmän lastensuojelun avohuollon tukitoimiin, on myös sijoitettu enemmän lapsia.
Kunnat eivät halua tarjota perheille riittävästi peruspalveluja mutta ovat valmiita maksamaan jopa 50 000 euroa perheen laitostamisesta ja hajottamisesta perhekuntoutuksessa. Työssä käyville vanhemmille saattaa olla vaikeata järjestää tällaista ”perhekuntoutusjaksoa”, kun sellaiseen osallistuminen merkitsisi pois jäämistä työelämästä tai työn laiminlyöntiä. Päivähoito- ja kouluikäisille lapsille ”kuntoutuksesta” saattaa aiheutua paljon hankaluutta, kun he joutuvat joko kokonaan lopettamaan tutussa päivähoitoryhmässä käynnit ja koululaiset jopa vaihtamaan kouluaan.
Tämä taas voi johtaa perheen todelliseen syrjäytymiseen ja ”kuntoutuksen” jälkeen tuen tarve voi olla jopa suurempi perheen palautuessa normaaliin arkeen.
Perhekuntoutusta seuraakin usein kuin automaattisesti satoja tuhansia maksava huostaanotto, joka puolestaan laiminlyö sijoitettujen koulutuksen ja terveydenhuollon ja tuottaa työelämän ulkopuolelle jäävän syrjäytyneen nuoren.
Suomalaisen sijaishuollon kaltoinkohteluselvityksen haastatteluaineistossa esiin tulee toistuvasti se, ettei lastenkodissa tai perhehoidossa kasvanutta lasta kannustettu kouluun vaan tehtiin selväksi, etteivät hänen taitonsa tai kykynsä riitä (2016, 68-69). Perhehoidossa vanhemmat päättivät lapsen tai nuoren puolesta, tai painostivat vahvasti valitsemaan vaihtoehdoista, joita nuori ei olisi itse valinnut. Nuoren haaveita tai taipumuksia ei välttämättä huomioitu.
Valitettavasti sijoitettuja leimaavat ja vähättelevät asenteet eivät ole kadonneet mihinkään.
SOS-lapsikylän Uudistuva lastensuojelu- lehdessä poliisin sosiaalityöntekijä Sisko Koskiniemi "tietää", etteivät lastensuojelulapset ole ysin oppilaita ja että heidän huonon koulumenestyksensä syy on perheiden henkinen köyhyys ( 3/2016).
Eva Tidemanin ym. (2011) tutkimuksen mukaan sijoitettujen lasten kognitiiviset taidot eivät merkittävästi eroa ikätovereista, mutta aikuisten asenteet ja odotukset lasten oppimisen suhteen liittyvät lasten alisuoriutumiseen koulussa.
Vuosina 2007 ja 2008 julkaistuissa tutkimuksissaan Joseph Doyle tuli siihen tulokseen, ettei lasten huostaanotto ole välttämättä hyvä ratkaisu ainakaan epävarmoissa tapauksissa.
Innokkaasti lapsia huostaan ottaneiden työntekijöiden asiakkaat tekivät enemmän rikoksia, olivat teiniäitejä ja tienasivat vähemmän kuin varovaisemmin lapsia huostaan ottaneiden sosiaalityöntekijöiden asiakkaat. Doylen mukaan erityisesti vanhemmat lapset selviytyisivät paremmin kodeissaan kuin sijaishuollossa.
Tutkimustietoa sijoitusten negatiivisista vaikutuksista on riittävästi lastensuojelun reformiin, mutta lastensuojelujärjestöissä, kehittämishankkeissa, hallinto- oikeuksissa, STM:ssä, THL:ssä, ETENE:ssä ja STEAn avustusasioiden neuvottelukunnassa vaikuttavat sijaishuollon edunvalvojat verkostoineen eivät reformia halua. Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttilan mukaan Suomella ei ole riittävää tahtoa korjata lastensuojelussa tunnistettuja ongelmia.
Pohjoismaisten sosiaalibyrokratioiden epäkohtia ja puutteita korjaamaan pyrkivä Nordiska Kommittén för Mänskliga Rättigheter (Pohjoismainen Komitea Ihmisoikeuksien Puolesta - PKIP) kertoo, että kaupallistunut ja voitontavoitteluun keskittyvä sijaishuolto aiheuttaa vakavia ongelmia kaikkialla pohjoismaissa.
Suomessa lapsen ADHD tulkitaan puutteelliseksi vanhemmuudeksi
Yllättäen monien sijoitettujen koulumenestys on parantunut lastensuojelusta karkaamisen ja maastamuuton myötä. Näin tapahtui mm. Jyväskylän lastensuojelua Suomesta paenneen maanpakolaisen tapauksessa. Myös nuorisokoti Purosta Uuteen Seelantiin paenneen pojan elämänlaatu parantui Suomesta lähdön myötä. Uudessa kotimaassa lasta ei enää ympäröi diagnooseja ja huostaanoton kriteerejä metsästävien ammattilaisten joukkio.
Äiti korostaa uusiseelantilaisen koulun vastaavan hienosti ADHD-pojan erityistarpeisiin. Siksi ongelmia ei enää ole. Suomalaiselle koulujärjestelmälle sama tuen tarve taas oli aikoinaan liikaa.
Suomessa vähintään 2/3 psykoterapeuteista kuuluu psykoanalyyttisiin kuppikuntiin. Opettajien täydennyskoulutusta nimenomaan psyykkisesti oireilevan lapsen kohtaamiseen vanhempineen kehittävä Risto Lappeteläinen myöntää avoimesti uskovansa, että ADHD on puutteellista vanhemmuutta. Hän kertoo, että vain viisi prosenttia psykoterapeuteista, jos sitäkään näkee neurologiset häiriöt aivoperäisinä. 95 prosenttia näkee ne vanhempien vikana.
Uusi tutkimus vahvistaa jälleen sijoitusten negatiivisen vaikutuksen koulutukseen
Kodin ulkopuolelle sijoitetusta lapsista vain alle puolet suorittaa joko ylioppilastutkinnon tai ammattikoulun. Tämä selviää tuoreesta tutkimuksesta, jossa tutkijat Suomesta, Ruotsista ja Tanskasta tarkastelivat kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten kouluttautumista.
Tutkimuksessa seurattiin 23 vuoden ikään saakka kaikkia vuonna 1987 syntyneitä suomalaisia, ruotsalaisia ja tanskalaisia. Tulokset korostavat, että huoli lastensuojelun asiakkaiden kouluttautumisesta on yhtäläinen niin Suomessa kuin muissakin Pohjoismaissa. Suomesta tutkimukseen osallistuivat Helsingin yliopisto ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL).
Teini-ikäisinä sijoitettujen tilanne on huolestuttavin
Kaikkein todennäköisimmin tutkinto jäi suorittamatta niiltä, jotka sijoitettiin kodin ulkopuolelle ensimmäisen kerran teini-iässä. Maasta riippuen heistä vain yksi neljästä tai yksi kolmesta suoritti joko ylioppilastutkinnon tai ammattikoulun. Ennen teini-ikää sijoitetut suorittivat tutkinnon jonkin verran useammin, mutta silti selvästi harvemmin kuin muut samanikäiset nuoret.
”Tulokset kertovat erityisesti teini-ikäisinä sijoitettujen vaikeasta tilanteesta myös siinä, että monilla heistä koulutus jää lyhyeksi”, sanoo väitöskirjatutkija Antti Kääriälä Helsingin yliopistosta.
Tutkimushanketta johtaneen professori Heikki Hiilamon mukaan tulokset kertovat, kuinka tärkeää on tukea kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten kouluttautumista.
”Tutkinnon puuttuminen vaikeuttaa dramaattisesti nuorten itsenäisen elämän aloittamista ja pärjäämistä aikuisena”, Hiilamo huomauttaa.
Pohjoismaisten koulujärjestelmien eroja on tutkittu aiemmin koko väestön tasolla. Näiden tutkimusten mukaan Suomen ja Ruotsin koulupohjainen ammattikoulu johtaa todennäköisemmin ammattitutkintoon kuin tanskalainen harjoittelua sisältävä järjestelmä.
THL:n kohorttitutkimuksesta vastaava erikoistutkija Tiina Ristikari kertoo, että kyseessä on maailmanlaajuisesti ensimmäinen tutkimus, joka vertailee kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten kouluttautumista eri maissa kokonaisia ikäluokkia tarkastelemalla.
”Tutkimus tarkentaa aiempaa tietämystä siitä, kuinka laaja ongelma sijoitettuna olleiden lasten vähäinen koulutus on”, Ristikari sanoo.
Tutkimusta rahoittivat Otto A. Malmin lahjoitusrahasto, Jenny ja Antti Wihurin rahasto sekä Suomen akatemia.
Lähde: Antti Kääriälä, Marie Berlin, Mette Lausten, Heikki Hiilamo, Tiina Ristikari, Early school leaving by children in care: A comparative study of three Nordic countries, Children and Youth Services Review. Available online 6 June 2018, ISSN 0190-7409.
Lue myös:
https://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/yksi-syrjaytetty-nuori-tuottaa-syrjayttajilleen-miljoonan
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelu-katkaisee-niin-sijoitettujen-kuin-vanhempien-koulutuspolut-osa-1
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelu-katkaisee-niin-sijoitettujen-kuin-vanhempien-koulutuspolut-osa-2
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/takaa-lapsille-koulutus-lopeta-sijaishuollon-rahoitus
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lasten-ja-perheiden-ongelmat-vahenevat-sijoitukset-lisaantyvat-ilman-tietoa-sijoitussyista
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sosiaalityon-koulutus-tuottaa-ja-yllapitaa-lastensuojelun-ongelmia
http://www.lokakuunliike.com/perheeni-tarina/sinivalkoinen-painajainen-huostanuorta-riisutettiin-alasti-mink-jlkeen-suomalainen-auttamisjrjestelm-on-tehnyt-kaikkensa-syrjyttkseen-nuoren-aikuisen
https://www.lokakuunliike.com/perheeni-tarina/ylojarvi-koulu-ja-lastensuojelu-piinasivat-perhetta-vuosia
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/nuorten-ystavien-irma-moilasen-koulupelko-diagnoosi-koulukiusattujen-huostien-ja-mielisairaalakyyditysten-veruke
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/koulukiusaaminen-kirjataan-uhrin-patologiaksi-seurauksena-vaaria-diagnooseja-ja-turhia-huostaanottoja
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-arviointi-on-oikeusturvariski
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lapsen-etu-ei-toteudu-lastensuojelussa-eika-hallinto-oikeuksissa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-tyomenetelmat-2-laiton-sijoitus-huostaanotto
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakirjat-osa-5-miten-tunnistaa-fabrikointi
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/miten-sosiaalinen-ongelma-periytetaan-osa-1
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-moniammatillinen-yhteistyo-havittaa-niin-vuorovaikutuksen-kuin-vastuun
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-perhepalvelut-selkokielella
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakkuus-estaa-avun-saamisen
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/sosiaalityonpsykiatrian-palvelujarjestelmia-ei-tehty-asiakkaille-vaan-mm-keskiluokkaisten-rouvien-paistattelupaikaksi
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/pysyvan-huostaanoton-sijaan-kotiutus
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/jarjestelmallista-vakivaltaa-uskomushoitoja-ja-sosiaalihygieniaa
http://www.lokakuunliike.com/allergiaohjelman-uhrit/hoitosuositusten-paivittelya-pseudotutkimuksen-varjolla
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/hullun-leima-huostan-oikeuttajana
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lapsensa-psyykelaakityksesta-kieltaytyvaa-rangaistaan-lastensuojeluilmoituksella
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/ketipinorin-vaaroista-vaietaan-suomessa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sijaisperheessa-pahoinpideltyjen-lasten-aiti-taistelkaa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/nevalanmaen-perhekodit-oy-avin-valvontaan
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/lastensuojelun-porttiteoria-avunpyynto-avautuminen-ja-lasu-asiakkuus-portteja-elinkautisiin
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lasten-kaltoinkohtelun-tunnistusohjeet-tuottavat-turhia-tutkimuksia-ja-vaaria-syytoksia
http://www.lokakuunliike.com/tiina-liljebergin-blogi/kyhyys-voi-johtaa-kalliiseen-huostaanottoon
http://www.lokakuunliike.com/elena-maria-uusitalon-blogi/-perhekuntoutus-on-usein-perustuslain-vastaista-pakkohoitoa
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/perhekuntoutus-on-uusi-huosta-automaatti-lastensuojelun-trendit-2018
http://www.lokakuunliike.com/leeni-ikosen-blogi/juusokin-pyysi-lastensuojelun-uhrina-turvapaikkaa-kirkosta
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/auta-alvareita
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kokemuksia-moniammatillisesta-yhteistyosta-adhdn-hoidossa
http://www.lokakuunliike.com/perheeni-tarina/oulun-lastensuojelu-idille-luovuta-ei-meit-vastaan-kannata-taistella-voitamme-kuitenkin
http://www.lokakuunliike.com/vammaispalvelut-ja-muu-kuntoutus.html
http://www.lokakuunliike.com/perheeni-tarina/tampereen-malli-ketipinoria-nuorille-kuin-nallekarkkeja-tipotien-nuorisopsykiatrisella-asiantuntijuus-tipotiessn
http://www.lokakuunliike.com/perheeni-tarina/turvapaikkaa-kirkolta-hakenut-huostaanotettu-henriikka-15
http://www.lokakuunliike.com/elena-maria-uusitalon-blogi/huostaanottohakemus
http://www.lokakuunliike.com/leeni-ikosen-blogi/lastensuojelulapsen-kuolema
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/luokanopettaja-luokkavallan-asialla
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/palveluihin-palaa-miljardeja-silti-nuoret-syrjytyvt
http://www.lokakuunliike.com/neurologinen-kuntoutus.html
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tampereen-takahuhdin-koulu-hyvksyy-koulukiusaamisen
http://www.lokakuunliike.com/elena-maria-uusitalon-blogi/hei-me-syrjaydytaan
http://www.lokakuunliike.com/perheeni-tarina/eristettyna-perhekotiin-asukaskokemus-ii
http://www.lokakuunliike.com/tiina-liljebergin-blogi/kuvia-kameran-takaa
http://www.lokakuunliike.com/maria-syvaumllaumln-blogi/kunnon-vanhemman-standardi
http://www.lokakuunliike.com/leeni-ikosen-blogi/hallinto-oikeudet-lastensuojelun-sokea-piste
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/dialogisuus-lastensuojelun-laatusuositusprosessissa
http://www.lokakuunliike.com/jorma-heikkisen-blogi/miksi-huostaanottoliikeyritykset-leimaavat-huostaanotut-lapset-psyykkisesti-sairaiksi
http://www.lokakuunliike.com/tiina-liljebergin-blogi/kallista-kontrollia-vai-apua-ajoissa
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/lastensuojelu-salapoliisileikkin-yhteisty-tekee-vapaaksi
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelu-uskoo-yha-psykoanalyysiin-osa-2’
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-arvovalta-ja-huoltoriidat-maksavat-miljoonia
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tuottoisa-myytti-riskiperheista
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/pride-valmennettujen-sijaisperheiden-odotusaikakaytanto-tuottaa-turhia-kiireellisia-sijoituksia
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sosiaalityossa-ei-osata-hoitaa-seksuaalivakivallan-uhreja
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-ja-psykiatrian-mielivalta-on-samankaltaista
RSS Feed
