Suomen vanhentunut vahingonkorvauslaki ei ole tähän mennessä velvoittanut maksamaan korvauksia ihmisoikeusloukkausten uhreille. Esimerkiksi pakkosterilointi tehtiin 54 000 ihmiselle ja lobotomia 1500 ihmiselle 1970-luvulle asti. Niin ikään esimerkiksi pakkosuomalaistetut saamelaiset ja kaltoin kohdellut lastenkotilapset eivät ole saaneet hyvitystä. Ruotsissa ja Norjassa lastensuojelun kaltoinkohtelemat ovat saaneet korvauksia.
Sijaishuoltoselvityksen käynnistänyt entinen peruspalveluministeri Maria Guzenina on kirjoittanut kuinka sekä sijaishuollon selvityshanketta että korvaushanketta sijoitetuille vastustettiin Suomen korkeimmassa sosiaalihallinnossa ankarasti. Selvitys käynnistyikin vuosikymmeniä myöhässä ja se rajattiin kattamaan vain vuodet 1937-1983.
Guzenina toivoo, että Suomi voisi pohjoismaiseen perheeseen kuuluvana maksaa lastensuojelun piirissä kaltoinkohdelluille liittyvän velkansa vihdoinkin kunniallisesti. "Lastensuojelun menneisyyden tutkiminen ja tapahtuneiden epäkohtien tunnustaminen on moraalikysymys. Lapset ja nuoret, jotka ovat joutuneet lastensuojelun mielivallan ja kaltoinkohtelun uhreiksi, ansaitsevat saada oikeutta. Jos emme yhteiskuntana katso rehellisesti menneisyydessä tapahtuneita vääryyksiä, on vaarana, että hyväksymme myös nykyisyydessä tapahtuvat epäkohdat".
Menneisyyden lisäksi myös lastensuojelun nykyisyys ansaitsisi selvityksen. Sijaishuollon edunvalvonnaksi muuttunut lastensuojelu ja taitamaton varhainen puuttuminen ja näiden leväperäinen rahoitus on tuottanut heikkolaatuista sijaishuoltoa, josta puuttuu tutkimustieto, tulosvastuu, seuranta, valvonta, oikeudenmukainen oikeudenkäynti, toimivat valitusreitit ja henkilökunnan vastuu- ja korvausvelvoitteet.
Sijaishuollon tulisi suojata lasta kaltoinkohtelulta, ei koskaan altistaa lasta uudenlaiselle kaltoinkohtelulle kuten nykyisin tapahtuu.
Kaltoinkohtelu ei katoa keskustelemalla
Lastensuojelun Keskusliiton erityisasiantuntija Susanna Hoikkalan mielestä ”epäasiallisten käytäntöjen kitkemiseksi tarvitaan monipuolista tietoa ja osaamisen kehittämistä”.
Hoikkala vaatii LSKL:n nimissä ”nykyistä avoimempaa keskustelua sijaishuollon haasteista lasten, perheiden, päättäjien, viranomaisten ja palveluntuottajien kesken”.
Asiantuntijat ovat keskustelleet lastensuojelusta jo sata vuotta ilman, että väkivaltaiset käytännöt olisivat muuttuneet. Koulukotilapsia pahoinpideltiin 50 luvulla fyysisesti, 2010- luvulla koulukotilapsia pahoinpidellään kemiallisesti. Aiemmin epäkohdista kertomista kutsuttiin satuiluksi ja kertojaa rangaistiin selkäsaunalla ja/tai hullun leimalla, nykyisin sijaishuollon epäkohdista raportointia kutsutaan vihapuheeksi, ja kertojaa rangaistaan rikossyytteellä, eväämällä yhteydenpito läheisiin ja psykiatrisella diagnoosilla.
Hoikkalan mukaan "kehittämällä sijaishuoltoa kokonaisvaltaisesti kansallisella tasolla voidaan sen tarvetta tulevaisuudessa vähentää". Toivoa sopii, ettei tämä tarkoita painopisteen pysymistä korjaavissa toimissa, sosiaalitukien ohivuotoa sijaisperheille ja uusien lisäresurssien suuntaamista sijaishuoltoon perheiden tuen kustannuksella. Päättäjien olisi myös hyvä muistaa, että lastensuojelun rahoittaminen tuottaa lisää suojelua tarvitsevia lapsia ja sijaishuollon rahoittaminen tuottaa lisää sijoitettuja.
YK:n kehotus resursoida lasten luonnollisiin perheisiin ja yhteisöihin on Suomessa sivuutettu. Syntymäperheiden sijaan halutaan tukea ja resursoida sijaisperheitä.
Suomi tulkitsee YK:n ohjeita perheiden tukemisesta siten, että sijoittaa lapset valvomattoman laitoshoidon sijaan valvomattomaan perhehoitoon ja nimeää varhaisen puuttumisen varhaiseksi tueksi. Uudistukset tapahtuvat vain nimeämisen tasolla. Suomessa lastensuojelun uutisointi-, tutkimus- ja kehittämistoimintaa on vaikeaa ellei mahdotonta erottaa sijaishuollon edunvalvonta- ja markkinointitoiminnasta.
Sijaishuollon edunvalvonnaksi muuttuneessa lastensuojelussa ei suhtauduta vakavasti sijaishuollon oikeusturva-, valvonta- tai tutkimustietopuutteisiin. Toimintaa hallitsee korporatistinen eturyhmätalous ja Hedmanilais- Heiliöläinen sosiaalihygienia. Kun lastensuojelun tiedotustoimintakin on sijaishuollon kumppaneiden käsissä, kukaan ei saa tietää epäkohdista- tutkimukset sallitaan vasta vuosien taistelujen jälkeen- kun rikoksista ei voi enää nostaa syytteitä.
LSKL tai mikään muu lastensuojelutaho ei ole esittänyt suomalaisen sijaishuoltoselvityksen johdosta uusia lasten turvallisuutta parantavia konkreettisia valvontakeinoja, Lokakuun Liike on :http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/miten-estaa-kaltoinkohtelua-lastensuojelulaitoksissa
Juha Rehula! Lapsia kaltoinkohdellaan sijaishuollossa edelleen
Juha Rehula vaati Finlandiatalolla pidetyssä anteeksipyyntötilaisuudessa, että ” näin ei saa enää koskaan tapahtua” ilmeisesti käsittämättä että kaltoinkohtelua tapahtuu sijaishuollossa edelleen koko ajan- vieläpä valtion, järjestöjen ja RAY:n tuella.
Harhaluuloa siitä, etteikö sijaishuollossa tapahtuisi väkivaltaa pitävät yllä psykoanalyyttisesti orientoituneet vanhempien syyttelyyn keskittyneet psykiatrian ja sijaishuollon yrittäjät ja LSKL:n sijaishuoltopalveluja kaupittelevat jäsenjärjestöt. Hiljaisuuden aika suomalaisessa lastensuojelussa ei ole ohitse eikä lapsia vieläkään kuulla.
Sijaishuoltoselvityksen perusteella tehtiin seuraavat suositukset, joista yksikään ei tällä hetkellä toteudu. Mitään konkreettisia toimia suositusten toteuttamiseksi ei ole tehty.
1."Lasta on kuultava ja hänelle on kerrottava mahdollisimman avoimesti ja rehellisesti
sijoitukseen liittyvistä asioista ja siitä, mitä hänen elämässään tulee tapahtumaan".
Tutkimustieto osoittaa myös, että lapsen edun kulmakivi; lasten kuuleminen ei toteudu lastensuojelu- tai sijaishuoltoprosessien missään vaiheessa (Oranen 2008; Heinonen 2011; Pajulammi 2014; Tolonen 2015). YK:n Lapsen oikeuksien komitea on Suomea koskevissa raporteissaan ollut huolissaan siitä, ettei lapsia kuulla riittävästi huostaanottoasioissa.
Lapsia noudetaan edelleen hatarin ja virheellisin syin tehtyjen sijoitusten perusteella poliisisaattueissa kouluista ja päiväkodeista ja pompotellaan sijaishuoltopaikasta toiseen. Sosiaalityöntekijät toimivat pikemminkin kouluttamiensa sijaisperheiden kuin sijoittamiensa lasten- joita he eivät ole välttämättä edes tavanneet- edunvalvojina. Kukaan ei ole tutkinut mikä yhteys lisääntyneillä kiireellisillä sijoituksilla on lisääntyneiden PRIDE- valmennettujen sijaisperheiden odotusaikakäytäntöön.
2. "Sijoituspaikka on voitava valita niin, että se tarjoaa lapselle turvallisen ja väkivallattoman kasvuympäristön".
Sadoissa verkostoissa sukkulointia - tutkimus osoitti, että sijaishuoltopaikan valinta ei perustu lapsen etuun vaan kuntien ja sosiaalityöntekijöiden näkemyksiin ja etuun.
Köyhät perheet on ajettu huoliluokitusten, liputusten ja riskiseulausten kohteeksi, mutta alati paisuvan sijaishuollon ja sen kumppaneiden laatupuutteita ja väärinkäytöksiä ei valvota eikä noteerata. Suomalainen lastensuojelu ajaa perheitä evakkoon, jopa maanpakoon, ja sijaislasten pahoinpitelyuutisia julkaistaan säännöllisesti.
Lastensuojelutoimien lopputulos on perheiden voimaantumisen ja kotiuttamisen sijaan liian usein perheiden leimaaminen, syrjäyttäminen ja/ tai lapsen huostaanotto, joka tehdään usein lasta ja perheitä kuulematta, lapsen tarpeita, läheissuhteita tai kulttuuritaustaa huomioimatta lapsen etua ja tarpeita vastaamattomaan ja pysyvyyttä tarjoamattomaan laitoshoitoon liian kauaksi kotoa (Hiitola 2009; Pösö & Puustinen- Korhonen 2010; LSKL 2011;VTV 2012; LSKL 2013).
3."Perhesuhteiden merkitystä lapsille tulee kunnioittaa ja vanhemmuussuhteiden ohella
tulee vaalia sisaruussuhteiden säilymistä."
Sijaishuollon edunvalvojat lobbasivat läpi kansan kahtiajaon tuettaviin, diplomaattista koskemattomuussuojaa nauttiviin sijaishuollon kasvatuskumppaneihin ja epäiltäviin, lainsuojattomiin biovanhempiin ilman asiakkaiden oikeusturvan varmistusta, palvelunkäyttäjien edustusta tai lapsi- ja perhevaikutusten selvittämistä.
Perhehoidon lakimuutosten myötä lasten ja vanhempien yhteydenpito on entisestään vaikeutunut ja vieraannuttamisesta ja laittomista tapaamisrajoituksista on tullut lastensuojelun rutiinia. Oikeusasiamiehen huomautuksista huolimatta sosiaalityöntekijät eivät usko, ettei tapaamisrajoituksia saa tehdä vain sijaishuoltoon kiinnittymisen tueksi.
Usein sijaisperhe lakkaa pitämästä yhteyttä sijaislapseensa toimeksiantosopimuksen päätyttyä. Sijaisperheiden heikkolaatuinen valikointi ja valmennus myös lisää sijaishuoltosopimusten purkuja. Tutkimustiedon mukaan sopimusten purkujen syyt löytyvät sijaisperheistä itsestään- ei biovanhemmista, kuten usein virheellisesti väitetään (Janhunen 2007; Lamminen & Rantanen 2007).
Ammattikasvattaja, perhekotiyrittäjä ja sijaisvanhempi Kari Björkman myöntää Amppeli-lehdessä rehellisesti perheiden jälleenyhdistämisen laiminlyöntien johtuvan rahasta. ”Kerran sisään tullutta sijoitusta ei mielellään lasketa menemään niin kauan kun kunta maksaa hänestä hoitokorvauksen. ”
Vaikka lastensuojelulain mukaan huostaanoton pitäisi olla lyhyimmäksi mahdolliseksi ajaksi tehty viimesijainen ja väliaikainen toimenpide, jossa pitäisi pyrkiä perheen jälleenyhdistämiseen sen paremmin sijaisperheet kuin sosiaalityöntekijät eivät kunnioita voimassa olevaa lainsäädäntöä. SOS- lapsikylän sijaisvanhempi valisti hiljattain 8- vuotiasta kotiinsa kaipaavaa ja pyytävää lasta, että tämä tulisi asumaan sijaisperheessä täysi-ikäiseksi asti.
4. "Sijaishuollossa on kehitettävä ja otettava käyttöön systemaattisia väkivallan ja kal-
toinkohtelun tunnistamisen ja puuttumisen välineitä ja toimintamalleja".
Lastensuojelun puuttumisen kohteeksi valikoituu edelleenkin vähiten väkivallan uhkaa tarjoamaan pystyvä kiltein ja köyhin kiinnisaatava vaikutusvaltaisen ja verkostoituneen väkivallantekijän sijaan.
Sijaishuollon asiakashankinnan edistämiseksi perheille kehitellään epätieteellisiä, runsaasti leimoja ja vääriä löydöksiä tuottavia riskiseuloja ja – listoja, joissa kaltoinkohtelun riskitekijöiksi on virallistettu mm. pienituloisuus, työttömyys, yksinhuoltajuus, monilapsisuus ja tupakointi. Vahvaa poliittista ja hallinnollista tukea nauttivia, salailuun ja manipulointiin tottuneita sijaishuollon kaltoinkohtelijoita arviointityökalut ja riskilistat eivät koske, paljasta eivätkä vastuuta.
Sosiaalityöntekijät eivät tunnu edes havaitsevan saati raportoivan puutteita sijaisperheissä. Bioperheiden oletettujen traumojen etsintä estää sijaishuollon ilmeisen väkivallan tunnistamista ja tunnustamista.
Kaltoinkohtelun tunnistamisen sijaan keskitytään kaltoinkohtelun vähättelyyn ja salaamiseen fabrikoituja asiakassuunnitelmia ja lausuntoja tuottamalla. Lastensuojeluilmoituksen syyksi riittää viranomaisen arvostelu.
Sijaishuollossa esiintyvän kaltoinkohtelun vähättelyn välineeksi on vakiintunut orwellilainen psykokieli, jossa täsmälleen sama biologisten vanhempien kohdalla lapsen kasvun ja kehityksen vaarantamiseksi arvioitu kasvatuskäytäntö muuttuu sijaisvanhempien tapauksessa turvallisiksi rajoiksi ja jämäkkyydeksi.
Sijaisvanhemman väkivaltarikostuomio ei Suomessa johda perhekotiluvan menettämiseen vaan sijaisvanhempi voi toimia kasvattajana tuomion jälkeenkin ja kuitata veronmaksajilta keskimäärin seitsemän vuotta kestävästä huostaanotosta jopa miljoona euroa per lapsi ammatillisessa perhekodissa ja noin 200 000 euroa perhehoidossa.
Myöskin valvontavelvoitteensa laiminlyöneet sosiaalityöntekijät voivat jatkaa viroissaan sillä heillä ei käytännössä ole vastuu- tai korvausvelvoitteita väärinkäytöksistään. PRIDE-kouluttajina, jotka ovat pätevöityneet "tunnistamaan sijoitettavan lapsen tarpeet ja toimimaan tiimissä lapsen läheisten kanssa" toimivat ja nostavat palkkaa tälläkin hetkellä mm. Haapasten ja Larsen- Meitan perheiden rusikointiin syyllistyneet sosiaalityöntekijät.
Nimeämällä asiakkaiden havainnot ja palaute vihapuheeksi estetään epäkohtien julkitulo ja tutkiminen.
5. "Sijaishuoltopaikkojen valvonnan tulee olla säännöllistä ja tehokasta ja sen tulee mahdollistaa lasten kohtaaminen ja kuuleminen".
Sijaishuoltopaikkoja valvotaan nykyään huonommin kuin vanhan sosiaalihuoltolain aikana.
Suomessa oma-aloitteisia tarkastuskäyntejä sijaishuollon laitoksiin tehdään harvoin. Niistä ilmoitetaan laitokselle etukäteen ja lapsia haastatellaan laitoshenkilökunnan läsnäollessa – ei kahden kesken. Aluehallintoviraston tarkastaja Marita Uusitalon mukaan tarkastuksia tehdään pahimmillaan vain joka 10. vuosi ja pelkästään tarkastamalla laitoksen toimittamat paperit.
Valtiontalouden tarkastusviraston johtavan tuloksellisuustarkastaja Sari Hanhisen mukaan valvontapuutteita löytyi kaikilta sijaishuollon tasoilta, niin kunnissa kuin aluehallintovirastoissa. VTV:n tarkastuskertomuksen teossa selvisi, että vain yksi kymmenestä kyselyyn vastanneesta kunnasta valvoi järjestelmällisesti lastensuojelun yksiköitä.
Eduskunnan oikeusasiamiehen mukaan lastensuojelu onkin yksi suurimmista ihmisoikeusongelmista Suomessa.
Oikeusasiamies on kiinnittänyt huomiota siihen, että sosiaalityöntekijät eivät tunnu edes havaitsevan saati raportoivan puutteita sijaisperheissä (Tarkastuspöytäkirja dnro 1001/3/12).
Valtiontalouden tarkastusviraston mukaan ”erityisesti sijaisperheiden valvonta vaikuttaa tarkastushavaintojen perusteella kuitenkin riittämättömältä. Osalla haastatelluista lastensuojelun työntekijöistä oli perhehoidosta huonoja kokemuksia, ja heitä mietitytti perheiden motiivit ryhtyä sijaisperheiksi. Joissakin tapauksissa perheiden valinnan katsottiin epäonnistuneen täysin. Ongelmaksi koettiin myös se, että kaikki perheet eivät päästä lastensuojelun työntekijöitä kotikäynnille" (VTV- tarkastuskertomus- Dnro 321/54/2010).
Oulussa isänsä vuosia hyväksikäyttämän tytön hätää ei huomattu, lastensuojelun luottamustehtävissä toiminut sijaisäiti samoin kuin vuoden sijaisperheeksi valittu pariskunta sai pahoinpidellä sijaislapsiaan vuosikaudet, ja pikku Albertti äiteineen sai olla lähes kuusi ja puoli vuotta "kadoksissa" lastensuojeluasiakkuutensa aikana. Kaikkia näitä tapauksia yhdistää raju ja pitkäkestoinen lapsiin kohdistuva väkivalta, josta oli runsaasti todisteita. Tapauksia hoitaneet sosiaalityöntekijät kuitenkin mm. kieltäytyivät vastaanottamasta ja kirjaamasta tehtyjä lastensuojeluilmoituksia.
Sen sijaan väsynyt Helen- äiti, uskova Haapasten perhe, suurperheen äiti Silja, erityislapselleen apua hakenut Tiina- äiti ja lastensuojelun ongelmista kirjoittanut Kaisa- äiti joutuivat lastensuojelussa vainoa muistuttavan monivuotisen ajojahdin kohteiksi ja heidät leimattiin valheellisesti mm. perhesurmaajiksi ja psyykkisesti sairaiksi. Koneiston työntekijät kokivat edellämainittujen biologisten vanhempien tapauksessa epäilyttäviksi mm. rukoilemisen ja kirjalliset harrastukset mutta sijaisvanhempien harjoittama alastomien lasten valokuvaaminen, hangessa seisottaminen tai kuristaminen ei aiheuttanut sen paremmin huolta kuin varhaista puuttumista.
6. "Riittävän jälkihuollon ja tuen tarjoaminen on oleellista sijoituksen päättymisen jälkeen".
Tampereella kaapattu ihmiskaupan uhri, Albertin äiti oli käytännössä kadoksissa viranomaisilta neljä vuotta ja seitsemän kuukautta -samaan aikaan kun oli lastensuojelun jälkihuollon asiakkaana. Hänen lapsena oli niinikään kadoksissa lastensuojelulta vuoden ja seitsemän kuukauden ajan eli yhteensä äiti ja poika olivat lastensuojeluasiakkuutensa aikana kadoksissa lastensuojelulta lähes kuusi ja puoli vuotta.
Suomalaisen jälkihuollon arkeen voi tutustua myös tässä jutussa: http://www.lokakuunliike.com/perheeni-tarina/sinivalkoinen-painajainen-osa-ii-ihme-ja-kumma
7. "Lapsuuden traumaattisten kokemusten käsittelemiseksi tulee olla saatavana ammatillista apua ja vertaistukea".
Pelastakaa Lapset ry, SOS- lapsikylä, Viola ry ja muut sijaishuoltopalvelujen tarjoajat ovat hankaloittaneet sijaishuollossa esiintyvän kaltoinkohtelun havaitsemista ja käsittelyä propagandallaan jonka mukaan sen paremmin väkivaltaa kuin traumaattisia kokemuksia ei synny sijaishuollon toimesta eikä aikana.
Sijaishuoltotoimijoiden antama "ammatillinen apu" tähtää usein huostaanoton pidentämiseen ja lastensuojelun järjestämissä vertaistukiryhmissä ohjeistetaan vanhempia ohittamaan sijoitettujen kertomat sijaishuollon kaltoinkohtelusta vain sijaishuoltoon kiinnittymisen normaalina reaktiovaiheena.
Vaikka Lokakuun liike kannattaa kunnallista palvelutuotantoa, palvelut, joissa on toistuvasti todettu vakavia ongelmia esim. lastensuojelu ja lastenpsykiatria tulisi saattaa valinnanvapauden ja palvelusetelin piiriin.
8. "Lastensuojelun ja sen sijaishuollon epäkohtien korjaamista koskevien suositusten
toteutumista on seurattava säännöllisesti."
Suositukset, jotka laaditaan yksinomaan sijaishuollon ja lastensuojelun työntekijöiden toimesta fabrikoitujen asiakirjojen perusteella eivät ole lastensuojelun kehittämistyötä vaan sen vaarantamista.
Erilaiset laatusuositukset eivät ole auttaneet korjaamaan ongelmia tähänkään mennessä.
Lastensuojelun ja sen sijaishuollon suurimmat epäkohdat ovat puuttuva tutkimustieto, valvonta ja vastuu- ja korvausvelvoitteet väärinkäytöksistä, riippumattoman tuomioistuinkäsittelyn puuttuminen, fabrikoidut asiakirjat, lasten koulutuksen ja terveydenhuollon laiminlyönti sijaishuollossa ja lastensuojeluprosesseista puuttuva tosiseikkaselvittely, joka tuottaa tuhoisaa ali- ja ylireagointia.
Lokakuun liike samoin kuin Marraskuun liike liki viisikymmentä vuotta sitten ja Pesue ry yli kaksikymmentä vuotta sitten on laatinut useita konkreettisia ja käyttökelpoisia korjaustoimenpiteitä, jotka yhä odottavat toteuttamistaan:
http://www.lokakuunliike.com/maria-syvaumllaumln-blogi/10-muutosehdotusta-kohti-parempaa-perheidensuojelua
http://www.pesue.org/menneitauml-artikkeleita/kriittinen-kannanotto-vuodelta-1995
Sijaishuollon puutteiden havaitseminen ja kehittämis- ja korjaamistoimet jäävät käytännössä edelleen kansalaisten ja heidän aktiivisuutensa varaan. Kehotammekin kansalaisia olemaan rahoittamatta lapsibisnestoimijoita ( joita ovat kaikki isot lastensuojelujärjestöt) ja kysymään päättäjiltä ja puolueiden edustajilta:
– Onko sinulla sidoksia lastensuojelun tai sijaishuollon toimijoihin?
– Tunnetko Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen Suomelle lastensuojeluasioissa antamat tuomiot?
– Tunnetko YK:n lapsen oikeuskomitean määräaikaisraporttien sisällön?
- Tunnetko suomalaisen sijaishuoltoselvityksen sisällön? Entä VTV:n raportin?
– Mihin toimiin olet ryhtynyt vaikuttaaksesi lastensuojelun ja sen sijaishuollon laatuun?
Lue myös:
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/suomi-100-vuotta-lapset-kotiin
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tue-lapsia-ja-perheita-ala-lapsibisnesta
http://www.lokakuunliike.com/leeni-ikosen-blogi/kansanvalistusta-lastensuojelun-asiakkaalle
http://www.lokakuunliike.com/perheeni-tarina/pieni-opas-eri-tilanteisiin-lastensuojelun-kanssa
http://www.lokakuunliike.com/raili-miettisen-blogi/avohuollon-tukitoimet-tuottavat-huostaanottoja
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-tyomenetelmat-2-laiton-sijoitus-huostaanotto
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/miksi-lapsille-haitallisia-uskomushoitoja-rahoitetaan-verovaroin
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelu-katkaisee-niin-sijoitettujen-kuin-vanhempien-koulutuspolut-osa-2
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-tutkimusmenetelmat-osa-4-haastattelu
http://www.lokakuunliike.com/kauhutarina-blogi/kristan-tarina-iv-tyhjan-paalla-lastenkodissa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/miten-sosiaalinen-ongelma-periytetaan-osa-1
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelu-uskoo-yha-psykoanalyysiin-osa-1
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/professori-featherstone-sosiaalityo-on-epahumaania
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/miten-toipua-palvelujarjestelman-vakivallasta
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/yksi-syrjaytetty-nuori-tuottaa-syrjayttajilleen-miljoonan
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/vaiettu-kampanja-laitoshoidon-vaaroista
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/sijaishuollon-korruptoitunut-kehitysapu-lopetettava-lapsia-autettava-osana-perhetta
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/banaali-paha-piiloutuu-byrokratiaan
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sosiaalityon-tutkimus-tarvitsee-huostaanottoa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/psykoterapeutti-avoimet-adoptiot-ovat-useimmiten-huijausta
http://www.lokakuunliike.com/avoin-kirje-blogi/tuomas-kurttila-pysyva-huostaanotto-ei-ole-lapsen-etu
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kallista-ja-tuhoisaa-sotaa-ihmisia-vastaan
http://www.lokakuunliike.com/haudatut-tarinat-blogi/sijaishuolto-kaltoinkohteli-romanilapsia
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sosiaalihuoltolain-henkilokunnan-ilmoitusvelvollisuuden-esteet
http://www.lokakuunliike.com/leeni-ikosen-blogi/hallinto-oikeudet-lastensuojelun-sokea-piste