Kuvituskuva, kuvan lapsi ei liity juttuun Silpomisia ehkäistään ponnettomasti
Kansainvälistä tyttöjen ympärileikkauksen vastaista päivää vietetään vuosittain 6. helmikuuta.
Suomalainen silpomisten ehkäisy- ohjelma vaikuttaa ponnettomalta: erillislakia silpomisen kriminalisoimiseksi ei ole, silpomisen yhteyttä uskontoon ei myönnetä, poliisilla ei ole itsenäisiä valtuuksia puuttua rikoksiin ennalta ja viranomaiset pelkäävät rasisti-leimaa eivätkä tunne kansainvälisiä silpomisen ehkäisykampanjoita.
Suomessa on tällä hetkellä yli 3 000 tyttöä, joilla on riski joutua sukupuolielinten silpomisen kohteeksi, kertoo Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) julkaisema tuore tutkimus.
THL:n tiedot osoittavat, että Suomessa asuu yli 10 000 silvottua tyttöä ja naista. Perinnettä harjoittavista maista lähtöisin olevia naisia ja tyttöjä arvioidaan olevan Suomessa noin 38 000. Kaikkiaan maailmassa elää yli 200 miljoonaa silvottua naista.
Maailman terveysjärjestön mukaan silpominen toteutetaan enimmäkseen tyttöjen lapsuudessa, syntymän ja 15 ikävuoden välissä.
Toimenpide on kivulias ja aiheuttaa vakavia terveysriskejä, kuten verenvuotoa, tulehduksia, hedelmättömyyttä ja ongelmia raskauden ja synnytyksen aikana. Pahimmillaan tyttö tai nainen voi kuolla silpomisen seurauksena.
THL:n asiantuntija Mimmi Koukkulan mukaan viranomaiset eivät usko, että tyttöjä silvottaisiin Suomessa, vaan epäilevät, että heidät lähetetään ulkomaille silvottaviksi.
Britanniassa ja Kanadassa tuhannet tytöt joutuvat silvotuiksi kesälomien aikana. Skotlantilaisten asiantuntijoiden mukaan perheet keräävät yhdessä rahaa tuodakseen maahan silpojan tyttöjen ryhmäsilvontaa varten.
Ruotsissa kokonaisen koululuokan havaittiin joutuneen silvotuksi.
Vaikka silpomiselle ei löydy uskonnollisia syitä, se suoritetaan islamilaisissa maissa yleensä uskonnollisin perustein Allahin nimeen ja sitä puolustellaan uskonnolla.
Kaikki neljä islamin historiallista koulukuntaa pitävät tyttöjen genitaalien silpomista vähintään suositeltavana. Monet imaamit puhuvat silpomisen puolesta.
Suomen ihmisoikeusliiton mukaan silvontaa harjoitetaan monissa Afrikan maissa sekä osissa Lähi-itää ja Aasiaa. Muuttoliikkeen seurauksena tapa on levinnyt maihin, joissa sitä ei aikaisemmin harjoitettu.
Kansalaisjärjestö toteaa, että valtaosa silvontatapauksista Suomessa tapahtuu alun perin Somaliasta, Eritreasta, Etiopiasta ja Kurdistanista tulevissa yhteisöissä.
Ongelman laajuuden ymmärtäminen tärkeää
Toistaiseksi Suomen viranomaiset eivät ole järjestelmällisesti keränneet tietoja naisten sukupuolielinten silpomisesta maassa.
"Meidän on kuitenkin kerättävä tietoja, koska on tärkeää tunnistaa ilmiön laajuus jotta pääsemme siihen käsiksi", Koukkula toteaa.
Suomi on pyrkinyt parantamaan tiedonkeruuta lisäämällä äitiysneuvolan korttiin osion, jossa kysytään, onko odottava äiti silvottu.
"Tiedot kortista siirretään myös synnytyssairaaloille. Sairaala kerää tietoja silvotuista äideistä ja korjausleikkauksen läpikäyneistä äideistä tietokantaan, Koukkula selittää.
Tulevaisuudessa tietoja kerätään lisää. Valtakunnallinen kouluterveyskysely sisältää myös kysymyksen silpomisesta.
THL kertoo aikovansa tarjota sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille verkko-opetusta monikulttuurisesta asiakaspalvelusta. Opetusmateriaali antaa käytännön tietoa silpomisuhan alaisista, siitä kuinka toimia silpomisen läpikäyneiden kanssa samoin kuin silpomisen ilmoitusvelvollisuudesta viranomaisille ja voimassa olevista lakisäädöksistä ja ohjeistuksista.
THL, sosiaali- ja terveysministeriö ja laaja ohjausryhmä on laatinut toimintaohjelman silpomisten ehkäisemiseksi, kertoo HS. Tavoitteena on, ettei Suomessa asuvia ja oleskelevia tyttöjä silvota tai lähetetä ulkomaille silvottavaksi.
Ohjelmassa todetaan, että lastensuojelun ja muun sosiaalityön tulisi ottaa silpominen puheeksi perinnettä harjoittavista maista lähtöisin olevien asiakkaiden kanssa. Siinä ehdotetaan, että koulutettuja kulttuuritulkkeja hyödynnettäisiin silpomista estävässä työssä. Kulttuuritulkki on koulutettu ammattilainen, joka ei ainoastaan käännä kieltä, vaan tuntee molempien osapuolten kulttuuria.
THL ei ota huomioon, että samaan yhteisöön kuuluva kulttuuritulkki voi myös tehokkaasti estää silpomisen puheeksioton tyttöjen pelätessä yhteisön rangaistusta.
Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen kertoo, että poliisin on vaikea puuttua asiaan. Kolehmaisen mukaan poliisi on ilmoittajien, kuten terveydenhuollon viranomaisten, varassa.
– Kyse on mitä suurimmissa määrin piilorikollisuudesta, joka ei tule poliisin tietoon.
Kolehmaisen mukaan on tärkeää, ettei Suomeen pääse syntymään rakenteita, jotka mahdollistavat ja hiljaisesti hyväksyvät laittoman toiminnan. Hän sanoo pitävänsä käsittelyssä olevaa henkilötietolain uudistusta kriittisen tärkeänä poliisin toiminnalle. Poliisi ei voi ennaltaehkäistä rikoksia, ellei poliisi saa käsitellä rikoksesta epäillyn henkilötietoja.
Kätilöopinnoissa tarvittaisiin käytännön kokemusta
Metropolia- ammattikorkeakoulussa opiskeleva kätilöopiskelija Ulla Karhu toteaa, että nykyinen käytäntöopetus silpomisesta on vielä liian teoreettista.
"Kätilöopinnot tarjoavat vain muutaman tunnin koulutuksen siitä, mitä tehdä, kun silvottu nainen tulee synnyttämään. Se, kohtaammeko tällaisia tilanteita harjoittelussa, on täysin sattumanvaraista "Karhu sanoo.
"Synnytyksessä äidin ja lapsen elämät riippuvat toisistaan, joten kätilöille on tärkeää tietää, mitä tehdä".
Karhun mukaan koulutuksen tulisi sisältää kokemusasiantuntijoita ja enemmän lähiopetusta siitä kuinka puhua ja toimia silvotun äidin kanssa. Näin vältettäisiin tilanne, jossa kätilö näkee silvotun naisen ensimmäistä kertaa vasta kun synnytys on jo alkanut.
Laki vaatii kätilöitä ylläpitämään ammattitaitoaan mutta se on mahdotonta ilman käytännön kokemusta ja tapauksissa, joissa kätilöiden koulutus on ajalta, jolloin silvotun kohtaaminen oli harvinaista.
https://yle.fi/uutiset/osasto/news/thl_10000_girls_and_women_in_finland_have_undergone_fgm/10523428
https://yle.fi/uutiset/3-10450387
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005991367.html?ref=rss
Ovatko maahanmuuttajatytöt arvokkaita vain lisääntymiskykynsä ja hoivarooliensa kautta?
THL:n tutkimuksessa häiritsee silpomisvaarassa olevien ja silvottujen tyttöjen näkeminen vain lisääntymisterveyden ja hoivarooliensa kautta ilman itseisarvollista olemassaolon ja hyvinvoinnin oikeutusta ja ihmisoikeuksia.
Tyttöjen sukuelinten silpominen on järjestelmällistä väkivaltaa tyttöjä ja naisia kohtaan. Se on äärimmäinen epätasa-arvon ilmentymä, jolla on kauaskantoisia seurauksia naisen elämään. Silpominen aiheuttaa lukuisia psyykkisiä, emotionaalisia ja fyysisiä terveyshaittoja ja voi pahimmillaan johtaa tytön kuolemaan.
Häiritsevää on myös toimenpiteiden painotus pelkkään silpomisen tilastointiin kun tilastoinnin lisäksi pitäisi keskittyä myös silpomisen suoraan torjuntaan. Miten silvottavaksi vietävää mahtaa auttaa se, että kukaan ei puutu asiaan eikä tee rikosilmoitusta mutta tilastoihin kirjataan jälkikäteen silvonnan tapahtuneen?
Outoa on myös THL:n luottamus viranomaisten valistukseen. Viranomaiset olisivat halutessaan voineet puuttua silpomiseen jo nykyisen lastensuojelu- ja rikoslain perusteella.
Miksi sosiaalityöntekijät, jotka tekevät rikosilmoituksia rutiininomaisesti pelkistä epäilyistään ja asiakkaidensa sanomisista ja somejulkaisuista eivät ole tehneet tyttöjen silpomisista ainuttakaan rikosilmoitusta? Lokakuun Liike kysyy.
Miksi Suomen viranomaiset eivät puutu näihin? Miksi Suomessa ei ole tehty yhtään rikosilmoitusta silpomisista?” kysyi naisten ympärileikkauksen kieltämistä erillislailla vaativa Ujuni Ahmed Helsingin Sanomissa.
Kansalaisjärjestö Fenix Helsinki on julkaissut selvityksen, jonka mukaan Suomesta on lähetetty täällä syntyneitä tyttöjä ulkomaille silvottaviksi. Ahmedin mielestä kaikista epäilyistä ympärileikkausmatkoihin liittyen ei tällä hetkellä ilmoiteta selkeiden ohjeiden ja rasistiksi leimautumisen pelon takia.
Ahmedin mukaan "Välillä tuntuu, että puhuminen on enemmän tabu aikuisille kuin lapsille.
Sosiaali- ja terveydenhuollon, opetusalan ja maahanmuuttotyön ammattilaisten velvollisuus on ottaa asia esille. Miksi meillä on esimerkiksi neuvola, jos siellä ei kysytä tai puhuta ollenkaan tästä asiasta?” Ahmed sanoo (HS, 15.5.2018).
Silpomisen lopettamisessa on kyse poliittisesta tahdosta. Aluksi on myönnettävä, että pelkällä naisten terveyshaittoja koskevalla valistuksella ei ole saavutettu haluttuja tuloksia (Gruenbaum 2006; Shell-Duncan 2008). Myöskään silpomisen kieltävä laki ei ole riittävä toimenpide. Esimerkiksi Kenia kielsi silpomisen vuonna 2011 mutta rituaalia jatketaan, vaikka se on laissa kielletty.
Tyttöjen viemisen ulkomaille silvottavaksi kieltäneen FGM- lain laatija, Walesin työväenpuolueen kansanedustaja Ann Clwydin mukaan laista ei ole hyötyä, ellei sitä noudateta. Hän väittää, että opettajilla, lääkäreillä ja poliisilla ei ole ollut riittävästi tahtoa asettua etnisten vähemmistöjen silpomiskäytäntöä vastaan.
Toisaalta silpomisen kieltävä erillislaki ja erityisesti rikosvastuun toteutuminen olisi vahva viesti siitä, ettei tyttöjen silpomista hyväksytä Suomessa ja antaisi viranomaisille enemmän mahdollisuuksia puuttua rikoksiin.
Suomi on ainoa Pohjoismaa, joka ei ole erikseen lailla kieltänyt tyttöjen silpomista.
Lusikalla ehkäistään silpomista ja pakkoavioliittoja- suomalaiset viranomaiset eivät tunne kampanjaa
Koulujen loma-aikoja käytetään tyttöjen silpomisen ja pakkoavioliittojen toteuttamiseen. Koulujen päätöksen aloittamalle silpomissesongille on oma raaka ilmaisunsa: cutting season, leikkuuaika.
Isossa-Britanniassa, Tanskassa ja Göteborgissa pakkoavioliittoon tai ympärileikattavaksi vietävät tytöt on ohjeistettu herättämään viranomaisten huomio lentokentällä piilotetulla metalliesineellä, kuten lusikalla, kertoo Iltalehti.
Noissa maissa myös viranomaiset tuntevat taktiikan. Suomessa ohjeistusta ei ole, eikä lusikoihin reagoida.
Isossa-Britanniassa ja Tanskassa on Ihmisoikeusliiton ja Monika-Naisten mukaan jo vuosia ohjeistettu ulkomaille pakkoavioliittoon tai ympärileikattavaksi vietäviä tyttöjä herättämään lentokentän työntekijöiden huomio lusikalla tai metalliesineellä. Iltalehti uutisoi aiemmin, että nyt myös Ruotsissa Göteborgin kaupunki on antanut oman ohjeistuksensa, miten tytöt voivat herättää huomion lentokentällä.
Yksi kaupungin antamista ohjeista on lusikan piilottaminen alushousuihin ennen lentokentän turvatarkastukseen menemistä. Lusikka hälyttää turvatarkastuksessa, ja antaa tytölle mahdollisuuden päästä puhumaan lentokentän työntekijän kanssa kahden kesken. Perheen kanssa matkustavalle ja epätoivoissaan olevalle lusikka on viimeinen keino, hätähuuto.
Hätähuudon toimivuuden ja ymmärretyksi tulemisen kannalta on kuitenkin tärkeää, että myös lentokentän työntekijät ovat tietoisia sen merkityksestä. Göteborgissa kaupunki on ohjeistanut myös lentokentän työntekijöitä. Näin on tehty myös Isossa-Britanniassa ja Tanskassa.
- Tanskassa kampanjassa tehtiin yhteistyötä turvatarkastuksen ja lentokentän kanssa, että miten toimia, jos joku piilottaa metalliesineen. Esineen ei tarvinnut olla lusikka, saattaa olla muutakin. Mutta siinä tilanteessa, kun esine hälyttää turvatarkastuksessa ja ihminen pääsee puhumaan virkailijan kanssa voi sanoa, ettei ole vapaaehtoisesti menossa, että tarvitsee apua, kertoo Monika-Naiset liiton kriisikeskus Monikan johtaja, Natalie Gerbert.
Finavia ei reagoi lusikoihin
Finavialla ei riskienhallintajohtaja Juha- Pekka Pystysen mukaan ole minkäänlaista ohjeistusta lusikoihin liittyen.
- Mehän toimimme operaattorina, emme viranomaisina. Turvatarkastuksissa poistetaan matkustajilta vain EU-asetuksissa kielletyt esineet, muunlaista määräystä ei juridisesti olekaan.
- Poliisilla ei ole mahdollista ohjeistaa turvatarkastusta lentokentällä. Toki tällainen asia voidaan ottaa keskusteluun, että turvatarkastajat olisivat tietoisia [siitä, mitä alusvaatteisiin kätketty lusikka tarkoittaa], mutta ei poliisi voi puuttua heidän toimintaansa, Måns Enqvist Poliisihallituksesta avaa.
- Voidaan keskustella lentokentän turvatarkastuksissa työskentelevien kanssa ja kertoa heille tästä, jotta asia tulisi tietoon. Näin he osaisivat reagoida ja ottaa yhteyttä lentokenttäpoliisiin tällaisissa tapauksissa.
Lusikka on Enqvistin mukaan oivallinen keino herättää huomio lentokentän turvatarkastuksessa.
- Lusikka ei ole vaarallinen, mutta sen pitäisi herättää mielenkiintoa. Kun hälytin reagoi metalliesineisiin, sen lusikan kyllä huomaa.
Ohjeistus olisi paikallaan
Monika-Naiset liiton kriisikeskus Monikan johtaja Natalie Gerbertin mukaan Suomessa ilmenee kymmeniä pakkoavioliittoja vuosittain. Gerbertin mukaan pakkoavioliitot ovat Suomessa kasvava ilmiö, ja niistä ollaan yhteydessä Monika-Naisiin.
- Yhteydenottojen taustalla on tilanteita, joissa tiedetään, että joudutaan pakkoavioliittoon, tai on olemassa pelko siitä, että joutuu. Joissakin tapauksissa pakkoavioliitto on jo toteutunut, Gerbert kertoo.
Ympärileikkaukset puolestaan tehdään niin pienille tytöille, että he eivät ehkä osaa asiaan puuttua, eivätkä tiedä, mitä on tapahtumassa.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan tytön ympärileikkausikä vaihtelee suuresti maasta, alueesta ja etnisestä ryhmästä toiseen. Useimmiten tytöt ympärileikataan 4−10-vuotiaina.
Gerbertin mukaan lentokenttähenkilöstöä olisi hyvä ohjeistaa tilanteiden varalle, joissa lusikka aiheuttaa hälytyksen turvatarkastuksessa.
- Tämähän edellyttää myös, että uhan alla oleva henkilö tietää tämän keinon. Tärkeää on myös, että viranomaiset tunnistavat keinon ja osaavat puuttua tilanteeseen. Jos siellä ei ole tietoa asiasta, eikä sitä oteta puheeksi, avunpyyntö menee ohi.
Ihmisoikeusliiton sukupuolittuneen väkivallan vastaisen työn päällikkö Johanna Latvala toivoo, että Suomessakin lentokentillä ymmärrettäisiin lusikkakäytännön merkitys.
- Tärkeää olisi, että koulutettaisiin lentokentän työntekijöitä, että he ymmärtäisivät, mistä on kyse ja osaisivat toimia tilanteessa oikein. Se on viimeinen hetki puuttua asiaan, koska jos tyttö viedään Suomesta johonkin muuhun maahan, ei sille asialle ole oikeastaan mitään tehtävissä.
(IL, 22.05.2018.)
https://silpomaton.fi/
https://plan.fi/silpominen
https://asiakas.kotisivukone.com/files/suomenkatiloliitto.kotisivukone.com/FGM_Lausunto_SGY_ja_Suomen__Final_25.9.2017.pdf
Lue myös:
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/miksi-suomessa-ei-ole-tehty-yhtaan-rikosilmoitusta-silpomisesta
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tyttojen-silpomiseen-ei-uskalleta-puuttua-suomessa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-lopetettava-hyssyttely-islamismin-tuottamista-ongelmista
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/pelasta-pimppi-helsingin-lastensuojelu-on-toteuttanut-kiireellisia-sijoituksia-silpomisepailyjen-vuoksi
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lapsi-ja-pakkoavioliitot-yleistyvat-suomessakin-lainsaadanto-laahaa-perassa
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/miten-tunnistaa-uskonnollinen-vakivalta
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sharia-lakia-sovelletaan-jo-suomessa
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sosiaalityon-ja-talentian-valikoiva-ammattietiikka-ja-poliittinen-korrektius
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/suomi-tarvitsee-uskontovaltuutetun
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/turvapaikanhakijalapsista-tuli-bisnesta
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelu-ei-puutu-turvapaikanhakijalasten-ongelmiin
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sosiaalityossa-ei-osata-hoitaa-seksuaalivakivallan-uhreja
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sosiaalityon-tutkimus-tarvitsee-huostaanottoa
Kansainvälistä tyttöjen ympärileikkauksen vastaista päivää vietetään vuosittain 6. helmikuuta.
Suomalainen silpomisten ehkäisy- ohjelma vaikuttaa ponnettomalta: erillislakia silpomisen kriminalisoimiseksi ei ole, silpomisen yhteyttä uskontoon ei myönnetä, poliisilla ei ole itsenäisiä valtuuksia puuttua rikoksiin ennalta ja viranomaiset pelkäävät rasisti-leimaa eivätkä tunne kansainvälisiä silpomisen ehkäisykampanjoita.
Suomessa on tällä hetkellä yli 3 000 tyttöä, joilla on riski joutua sukupuolielinten silpomisen kohteeksi, kertoo Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) julkaisema tuore tutkimus.
THL:n tiedot osoittavat, että Suomessa asuu yli 10 000 silvottua tyttöä ja naista. Perinnettä harjoittavista maista lähtöisin olevia naisia ja tyttöjä arvioidaan olevan Suomessa noin 38 000. Kaikkiaan maailmassa elää yli 200 miljoonaa silvottua naista.
Maailman terveysjärjestön mukaan silpominen toteutetaan enimmäkseen tyttöjen lapsuudessa, syntymän ja 15 ikävuoden välissä.
Toimenpide on kivulias ja aiheuttaa vakavia terveysriskejä, kuten verenvuotoa, tulehduksia, hedelmättömyyttä ja ongelmia raskauden ja synnytyksen aikana. Pahimmillaan tyttö tai nainen voi kuolla silpomisen seurauksena.
THL:n asiantuntija Mimmi Koukkulan mukaan viranomaiset eivät usko, että tyttöjä silvottaisiin Suomessa, vaan epäilevät, että heidät lähetetään ulkomaille silvottaviksi.
Britanniassa ja Kanadassa tuhannet tytöt joutuvat silvotuiksi kesälomien aikana. Skotlantilaisten asiantuntijoiden mukaan perheet keräävät yhdessä rahaa tuodakseen maahan silpojan tyttöjen ryhmäsilvontaa varten.
Ruotsissa kokonaisen koululuokan havaittiin joutuneen silvotuksi.
Vaikka silpomiselle ei löydy uskonnollisia syitä, se suoritetaan islamilaisissa maissa yleensä uskonnollisin perustein Allahin nimeen ja sitä puolustellaan uskonnolla.
Kaikki neljä islamin historiallista koulukuntaa pitävät tyttöjen genitaalien silpomista vähintään suositeltavana. Monet imaamit puhuvat silpomisen puolesta.
Suomen ihmisoikeusliiton mukaan silvontaa harjoitetaan monissa Afrikan maissa sekä osissa Lähi-itää ja Aasiaa. Muuttoliikkeen seurauksena tapa on levinnyt maihin, joissa sitä ei aikaisemmin harjoitettu.
Kansalaisjärjestö toteaa, että valtaosa silvontatapauksista Suomessa tapahtuu alun perin Somaliasta, Eritreasta, Etiopiasta ja Kurdistanista tulevissa yhteisöissä.
Ongelman laajuuden ymmärtäminen tärkeää
Toistaiseksi Suomen viranomaiset eivät ole järjestelmällisesti keränneet tietoja naisten sukupuolielinten silpomisesta maassa.
"Meidän on kuitenkin kerättävä tietoja, koska on tärkeää tunnistaa ilmiön laajuus jotta pääsemme siihen käsiksi", Koukkula toteaa.
Suomi on pyrkinyt parantamaan tiedonkeruuta lisäämällä äitiysneuvolan korttiin osion, jossa kysytään, onko odottava äiti silvottu.
"Tiedot kortista siirretään myös synnytyssairaaloille. Sairaala kerää tietoja silvotuista äideistä ja korjausleikkauksen läpikäyneistä äideistä tietokantaan, Koukkula selittää.
Tulevaisuudessa tietoja kerätään lisää. Valtakunnallinen kouluterveyskysely sisältää myös kysymyksen silpomisesta.
THL kertoo aikovansa tarjota sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille verkko-opetusta monikulttuurisesta asiakaspalvelusta. Opetusmateriaali antaa käytännön tietoa silpomisuhan alaisista, siitä kuinka toimia silpomisen läpikäyneiden kanssa samoin kuin silpomisen ilmoitusvelvollisuudesta viranomaisille ja voimassa olevista lakisäädöksistä ja ohjeistuksista.
THL, sosiaali- ja terveysministeriö ja laaja ohjausryhmä on laatinut toimintaohjelman silpomisten ehkäisemiseksi, kertoo HS. Tavoitteena on, ettei Suomessa asuvia ja oleskelevia tyttöjä silvota tai lähetetä ulkomaille silvottavaksi.
Ohjelmassa todetaan, että lastensuojelun ja muun sosiaalityön tulisi ottaa silpominen puheeksi perinnettä harjoittavista maista lähtöisin olevien asiakkaiden kanssa. Siinä ehdotetaan, että koulutettuja kulttuuritulkkeja hyödynnettäisiin silpomista estävässä työssä. Kulttuuritulkki on koulutettu ammattilainen, joka ei ainoastaan käännä kieltä, vaan tuntee molempien osapuolten kulttuuria.
THL ei ota huomioon, että samaan yhteisöön kuuluva kulttuuritulkki voi myös tehokkaasti estää silpomisen puheeksioton tyttöjen pelätessä yhteisön rangaistusta.
Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen kertoo, että poliisin on vaikea puuttua asiaan. Kolehmaisen mukaan poliisi on ilmoittajien, kuten terveydenhuollon viranomaisten, varassa.
– Kyse on mitä suurimmissa määrin piilorikollisuudesta, joka ei tule poliisin tietoon.
Kolehmaisen mukaan on tärkeää, ettei Suomeen pääse syntymään rakenteita, jotka mahdollistavat ja hiljaisesti hyväksyvät laittoman toiminnan. Hän sanoo pitävänsä käsittelyssä olevaa henkilötietolain uudistusta kriittisen tärkeänä poliisin toiminnalle. Poliisi ei voi ennaltaehkäistä rikoksia, ellei poliisi saa käsitellä rikoksesta epäillyn henkilötietoja.
Kätilöopinnoissa tarvittaisiin käytännön kokemusta
Metropolia- ammattikorkeakoulussa opiskeleva kätilöopiskelija Ulla Karhu toteaa, että nykyinen käytäntöopetus silpomisesta on vielä liian teoreettista.
"Kätilöopinnot tarjoavat vain muutaman tunnin koulutuksen siitä, mitä tehdä, kun silvottu nainen tulee synnyttämään. Se, kohtaammeko tällaisia tilanteita harjoittelussa, on täysin sattumanvaraista "Karhu sanoo.
"Synnytyksessä äidin ja lapsen elämät riippuvat toisistaan, joten kätilöille on tärkeää tietää, mitä tehdä".
Karhun mukaan koulutuksen tulisi sisältää kokemusasiantuntijoita ja enemmän lähiopetusta siitä kuinka puhua ja toimia silvotun äidin kanssa. Näin vältettäisiin tilanne, jossa kätilö näkee silvotun naisen ensimmäistä kertaa vasta kun synnytys on jo alkanut.
Laki vaatii kätilöitä ylläpitämään ammattitaitoaan mutta se on mahdotonta ilman käytännön kokemusta ja tapauksissa, joissa kätilöiden koulutus on ajalta, jolloin silvotun kohtaaminen oli harvinaista.
https://yle.fi/uutiset/osasto/news/thl_10000_girls_and_women_in_finland_have_undergone_fgm/10523428
https://yle.fi/uutiset/3-10450387
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005991367.html?ref=rss
Ovatko maahanmuuttajatytöt arvokkaita vain lisääntymiskykynsä ja hoivarooliensa kautta?
THL:n tutkimuksessa häiritsee silpomisvaarassa olevien ja silvottujen tyttöjen näkeminen vain lisääntymisterveyden ja hoivarooliensa kautta ilman itseisarvollista olemassaolon ja hyvinvoinnin oikeutusta ja ihmisoikeuksia.
Tyttöjen sukuelinten silpominen on järjestelmällistä väkivaltaa tyttöjä ja naisia kohtaan. Se on äärimmäinen epätasa-arvon ilmentymä, jolla on kauaskantoisia seurauksia naisen elämään. Silpominen aiheuttaa lukuisia psyykkisiä, emotionaalisia ja fyysisiä terveyshaittoja ja voi pahimmillaan johtaa tytön kuolemaan.
Häiritsevää on myös toimenpiteiden painotus pelkkään silpomisen tilastointiin kun tilastoinnin lisäksi pitäisi keskittyä myös silpomisen suoraan torjuntaan. Miten silvottavaksi vietävää mahtaa auttaa se, että kukaan ei puutu asiaan eikä tee rikosilmoitusta mutta tilastoihin kirjataan jälkikäteen silvonnan tapahtuneen?
Outoa on myös THL:n luottamus viranomaisten valistukseen. Viranomaiset olisivat halutessaan voineet puuttua silpomiseen jo nykyisen lastensuojelu- ja rikoslain perusteella.
Miksi sosiaalityöntekijät, jotka tekevät rikosilmoituksia rutiininomaisesti pelkistä epäilyistään ja asiakkaidensa sanomisista ja somejulkaisuista eivät ole tehneet tyttöjen silpomisista ainuttakaan rikosilmoitusta? Lokakuun Liike kysyy.
Miksi Suomen viranomaiset eivät puutu näihin? Miksi Suomessa ei ole tehty yhtään rikosilmoitusta silpomisista?” kysyi naisten ympärileikkauksen kieltämistä erillislailla vaativa Ujuni Ahmed Helsingin Sanomissa.
Kansalaisjärjestö Fenix Helsinki on julkaissut selvityksen, jonka mukaan Suomesta on lähetetty täällä syntyneitä tyttöjä ulkomaille silvottaviksi. Ahmedin mielestä kaikista epäilyistä ympärileikkausmatkoihin liittyen ei tällä hetkellä ilmoiteta selkeiden ohjeiden ja rasistiksi leimautumisen pelon takia.
Ahmedin mukaan "Välillä tuntuu, että puhuminen on enemmän tabu aikuisille kuin lapsille.
Sosiaali- ja terveydenhuollon, opetusalan ja maahanmuuttotyön ammattilaisten velvollisuus on ottaa asia esille. Miksi meillä on esimerkiksi neuvola, jos siellä ei kysytä tai puhuta ollenkaan tästä asiasta?” Ahmed sanoo (HS, 15.5.2018).
Silpomisen lopettamisessa on kyse poliittisesta tahdosta. Aluksi on myönnettävä, että pelkällä naisten terveyshaittoja koskevalla valistuksella ei ole saavutettu haluttuja tuloksia (Gruenbaum 2006; Shell-Duncan 2008). Myöskään silpomisen kieltävä laki ei ole riittävä toimenpide. Esimerkiksi Kenia kielsi silpomisen vuonna 2011 mutta rituaalia jatketaan, vaikka se on laissa kielletty.
Tyttöjen viemisen ulkomaille silvottavaksi kieltäneen FGM- lain laatija, Walesin työväenpuolueen kansanedustaja Ann Clwydin mukaan laista ei ole hyötyä, ellei sitä noudateta. Hän väittää, että opettajilla, lääkäreillä ja poliisilla ei ole ollut riittävästi tahtoa asettua etnisten vähemmistöjen silpomiskäytäntöä vastaan.
Toisaalta silpomisen kieltävä erillislaki ja erityisesti rikosvastuun toteutuminen olisi vahva viesti siitä, ettei tyttöjen silpomista hyväksytä Suomessa ja antaisi viranomaisille enemmän mahdollisuuksia puuttua rikoksiin.
Suomi on ainoa Pohjoismaa, joka ei ole erikseen lailla kieltänyt tyttöjen silpomista.
Lusikalla ehkäistään silpomista ja pakkoavioliittoja- suomalaiset viranomaiset eivät tunne kampanjaa
Koulujen loma-aikoja käytetään tyttöjen silpomisen ja pakkoavioliittojen toteuttamiseen. Koulujen päätöksen aloittamalle silpomissesongille on oma raaka ilmaisunsa: cutting season, leikkuuaika.
Isossa-Britanniassa, Tanskassa ja Göteborgissa pakkoavioliittoon tai ympärileikattavaksi vietävät tytöt on ohjeistettu herättämään viranomaisten huomio lentokentällä piilotetulla metalliesineellä, kuten lusikalla, kertoo Iltalehti.
Noissa maissa myös viranomaiset tuntevat taktiikan. Suomessa ohjeistusta ei ole, eikä lusikoihin reagoida.
- Lentokentän turvatarkastuksessa alushousuihin kätketty lusikka hälyttää, mutta ei ole vaarallinen esine. Lusikka on tytölle keino päästä keskustelemaan lentokentän henkilökunnan kanssa poissa perheensä katseiden alta.
- Finavian turvatarkastuksissa lusikoihin ei kiinnitetä huomiota, sillä lusikkakäytäntö ei ole turvatarkastushenkilöstön tiedossa. Lusikka ei ole EU-asetuksissa kielletty esine.
- Ihmisoikeusjärjestöt toivovat, että Suomessakin lentokenttähenkilökuntaa tiedotettaisiin lusikkaan liittyvästä avuntarpeesta.
Isossa-Britanniassa ja Tanskassa on Ihmisoikeusliiton ja Monika-Naisten mukaan jo vuosia ohjeistettu ulkomaille pakkoavioliittoon tai ympärileikattavaksi vietäviä tyttöjä herättämään lentokentän työntekijöiden huomio lusikalla tai metalliesineellä. Iltalehti uutisoi aiemmin, että nyt myös Ruotsissa Göteborgin kaupunki on antanut oman ohjeistuksensa, miten tytöt voivat herättää huomion lentokentällä.
Yksi kaupungin antamista ohjeista on lusikan piilottaminen alushousuihin ennen lentokentän turvatarkastukseen menemistä. Lusikka hälyttää turvatarkastuksessa, ja antaa tytölle mahdollisuuden päästä puhumaan lentokentän työntekijän kanssa kahden kesken. Perheen kanssa matkustavalle ja epätoivoissaan olevalle lusikka on viimeinen keino, hätähuuto.
Hätähuudon toimivuuden ja ymmärretyksi tulemisen kannalta on kuitenkin tärkeää, että myös lentokentän työntekijät ovat tietoisia sen merkityksestä. Göteborgissa kaupunki on ohjeistanut myös lentokentän työntekijöitä. Näin on tehty myös Isossa-Britanniassa ja Tanskassa.
- Tanskassa kampanjassa tehtiin yhteistyötä turvatarkastuksen ja lentokentän kanssa, että miten toimia, jos joku piilottaa metalliesineen. Esineen ei tarvinnut olla lusikka, saattaa olla muutakin. Mutta siinä tilanteessa, kun esine hälyttää turvatarkastuksessa ja ihminen pääsee puhumaan virkailijan kanssa voi sanoa, ettei ole vapaaehtoisesti menossa, että tarvitsee apua, kertoo Monika-Naiset liiton kriisikeskus Monikan johtaja, Natalie Gerbert.
Finavia ei reagoi lusikoihin
Finavialla ei riskienhallintajohtaja Juha- Pekka Pystysen mukaan ole minkäänlaista ohjeistusta lusikoihin liittyen.
- Mehän toimimme operaattorina, emme viranomaisina. Turvatarkastuksissa poistetaan matkustajilta vain EU-asetuksissa kielletyt esineet, muunlaista määräystä ei juridisesti olekaan.
- Poliisilla ei ole mahdollista ohjeistaa turvatarkastusta lentokentällä. Toki tällainen asia voidaan ottaa keskusteluun, että turvatarkastajat olisivat tietoisia [siitä, mitä alusvaatteisiin kätketty lusikka tarkoittaa], mutta ei poliisi voi puuttua heidän toimintaansa, Måns Enqvist Poliisihallituksesta avaa.
- Voidaan keskustella lentokentän turvatarkastuksissa työskentelevien kanssa ja kertoa heille tästä, jotta asia tulisi tietoon. Näin he osaisivat reagoida ja ottaa yhteyttä lentokenttäpoliisiin tällaisissa tapauksissa.
Lusikka on Enqvistin mukaan oivallinen keino herättää huomio lentokentän turvatarkastuksessa.
- Lusikka ei ole vaarallinen, mutta sen pitäisi herättää mielenkiintoa. Kun hälytin reagoi metalliesineisiin, sen lusikan kyllä huomaa.
Ohjeistus olisi paikallaan
Monika-Naiset liiton kriisikeskus Monikan johtaja Natalie Gerbertin mukaan Suomessa ilmenee kymmeniä pakkoavioliittoja vuosittain. Gerbertin mukaan pakkoavioliitot ovat Suomessa kasvava ilmiö, ja niistä ollaan yhteydessä Monika-Naisiin.
- Yhteydenottojen taustalla on tilanteita, joissa tiedetään, että joudutaan pakkoavioliittoon, tai on olemassa pelko siitä, että joutuu. Joissakin tapauksissa pakkoavioliitto on jo toteutunut, Gerbert kertoo.
Ympärileikkaukset puolestaan tehdään niin pienille tytöille, että he eivät ehkä osaa asiaan puuttua, eivätkä tiedä, mitä on tapahtumassa.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan tytön ympärileikkausikä vaihtelee suuresti maasta, alueesta ja etnisestä ryhmästä toiseen. Useimmiten tytöt ympärileikataan 4−10-vuotiaina.
Gerbertin mukaan lentokenttähenkilöstöä olisi hyvä ohjeistaa tilanteiden varalle, joissa lusikka aiheuttaa hälytyksen turvatarkastuksessa.
- Tämähän edellyttää myös, että uhan alla oleva henkilö tietää tämän keinon. Tärkeää on myös, että viranomaiset tunnistavat keinon ja osaavat puuttua tilanteeseen. Jos siellä ei ole tietoa asiasta, eikä sitä oteta puheeksi, avunpyyntö menee ohi.
Ihmisoikeusliiton sukupuolittuneen väkivallan vastaisen työn päällikkö Johanna Latvala toivoo, että Suomessakin lentokentillä ymmärrettäisiin lusikkakäytännön merkitys.
- Tärkeää olisi, että koulutettaisiin lentokentän työntekijöitä, että he ymmärtäisivät, mistä on kyse ja osaisivat toimia tilanteessa oikein. Se on viimeinen hetki puuttua asiaan, koska jos tyttö viedään Suomesta johonkin muuhun maahan, ei sille asialle ole oikeastaan mitään tehtävissä.
(IL, 22.05.2018.)
https://silpomaton.fi/
https://plan.fi/silpominen
https://asiakas.kotisivukone.com/files/suomenkatiloliitto.kotisivukone.com/FGM_Lausunto_SGY_ja_Suomen__Final_25.9.2017.pdf
Lue myös:
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/miksi-suomessa-ei-ole-tehty-yhtaan-rikosilmoitusta-silpomisesta
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tyttojen-silpomiseen-ei-uskalleta-puuttua-suomessa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-lopetettava-hyssyttely-islamismin-tuottamista-ongelmista
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/pelasta-pimppi-helsingin-lastensuojelu-on-toteuttanut-kiireellisia-sijoituksia-silpomisepailyjen-vuoksi
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lapsi-ja-pakkoavioliitot-yleistyvat-suomessakin-lainsaadanto-laahaa-perassa
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/miten-tunnistaa-uskonnollinen-vakivalta
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sharia-lakia-sovelletaan-jo-suomessa
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sosiaalityon-ja-talentian-valikoiva-ammattietiikka-ja-poliittinen-korrektius
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/suomi-tarvitsee-uskontovaltuutetun
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/turvapaikanhakijalapsista-tuli-bisnesta
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelu-ei-puutu-turvapaikanhakijalasten-ongelmiin
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sosiaalityossa-ei-osata-hoitaa-seksuaalivakivallan-uhreja
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sosiaalityon-tutkimus-tarvitsee-huostaanottoa
RSS Feed
