Aamuisen kauppareissun aikana nousivat niskakarvani pystyyn, kun radiossa kerrottiin uutista siitä, miten opettajat kokevat tulevansa kiusatuiksi.
Asiasta on tehty semmoinen barometrikin.
Kävin lukemassa uutisen sen alkulähteiltä eli OAJ:n sivuilta.
Uutisen mukaan yli 10 000 opettajaa on kokenut työssään väkivaltaa ja noin 35 000 opettajaa on kokenut kiusaamista tai epäasiallista kohtelua. Kyselyyn vastasi yli 1 300 opettajaa.
Luvut jakaantuvat kuin bakteerit, kun 1 300 ihmistä haastatellaan ja saadaan lopputuloksena 35 000 vastausta. Tilastomatematiikka on sitten jännää.
Turvallisuuden puute on aiheuttanut opettajien keskuudessa poissaoloja. On pitänyt palkata sijaisia ja siitä on syntynyt taloudellisia menetyksiä.
Hienosti oli myös päätelty, missä se vika piilee. Se piilee oppilaiden kotona. Vanhempien tulisi näyttää esimerkkiä lapsilleen ja opettaa heitä käyttäytymään asiallisesti.
Kirjoitin taannoin koulukiusaamisesta Tampereella. Kirjoitin toisenkin kerran vastineeksi kirjoitukseni vastineeseen. Koulun vastuualueella oli tapahtunut useasti 10 vuotiaan pojan pahoinpitely ja kaikessa lyhykäisyydessään opettaja oli todennut, ettei asia heille kuulu.
Kirjoitusteni innoittamina saimme useita kommentteja, joissa kerrottiin koulukiusaamisen olevan arkipäivää. Otanta oli sillä hetkellä 357 kommenttia ja niistä 60 oli kokenut kiusaamista juuri siinä paikassa, josta minä kirjoitin.
Tehdäänkö barometri?
Opettajien Ammattijärjestö siirtää kiireesti asian koteihin ja kääntää kiusaamisen opettajien ristiksi? Entäs oppilaat?
Helsinkiläinen koulu katsoi asian olevan koulun puolesta loppuun käsitelty, kun teinipoika pahoinpideltiin sairaalakuntoon koulussa. Asiasta uutisoi Iltasanomat antaen jutulle palstatilaa suurin piirtein tämän uuden kiistanalaisen postimerkin verran.
Jos koulussa olisi hakattu verille opettaja, se olisi ollut etusivun juttu.
Opettajien ammattiliitto suositti lasten vanhempia katsomaan peiliin. Olisiko ammattiliitolla muitakin, yhtä hyviä ohjeita antaa?
Esimerkiksi soitto lastensuojeluun? Kasvatusvastuuttomat vanhemmat perhekuntoutukseen? Eikö se KIVA koulu projekti toimikkaan? Vaikka sillä on niin mukavan näköiset mainoksetkin?
Ainakin ammattiliitto on saanut äänensä kuuluviin radiossa, televisiota en uskalla edes avata.
Mellastetaan nyt sitten opettajien kärsimyksistä työssään ja siirretään se ongelma kotiin. Mutta ollaan ihmeessä hiljaa kaikista niistä kiusaamistilanteista, pahoinpitelyistä ja omaisuuden rikkomisista, joita päivittäin tapahtuu tuhansille maamme lapsille nimenomaan koulussa.
Älkää nyt kuvitelko, että vähättelen opettajien kokemaa. En vähättele. Ketään ei saa kiusata missään. Niille, jotka eivät vielä rivien välistä hiffanneet, niin minua ketuttaa uutisen saama julkinen mittasuhde.
Montako lasta hakataan koulun vastuuajalla vuodessa? Moniko niistä lapsista pääsee barometriin? Uutisiin?
Kiinnostaako ketään? Mannerheimin lastensuojeluliittoa? Lastensuojelun keskusliittoa? Jotakin liittoa?
Vai onko asia niin, että vain semmoiset aikuisten liitot, joihin maksetaan jäsenmaksut, kiinnostuvat edustamansa tahon asioista?
ElenaMaria Uusitalo
Asiasta on tehty semmoinen barometrikin.
Kävin lukemassa uutisen sen alkulähteiltä eli OAJ:n sivuilta.
Uutisen mukaan yli 10 000 opettajaa on kokenut työssään väkivaltaa ja noin 35 000 opettajaa on kokenut kiusaamista tai epäasiallista kohtelua. Kyselyyn vastasi yli 1 300 opettajaa.
Luvut jakaantuvat kuin bakteerit, kun 1 300 ihmistä haastatellaan ja saadaan lopputuloksena 35 000 vastausta. Tilastomatematiikka on sitten jännää.
Turvallisuuden puute on aiheuttanut opettajien keskuudessa poissaoloja. On pitänyt palkata sijaisia ja siitä on syntynyt taloudellisia menetyksiä.
Hienosti oli myös päätelty, missä se vika piilee. Se piilee oppilaiden kotona. Vanhempien tulisi näyttää esimerkkiä lapsilleen ja opettaa heitä käyttäytymään asiallisesti.
Kirjoitin taannoin koulukiusaamisesta Tampereella. Kirjoitin toisenkin kerran vastineeksi kirjoitukseni vastineeseen. Koulun vastuualueella oli tapahtunut useasti 10 vuotiaan pojan pahoinpitely ja kaikessa lyhykäisyydessään opettaja oli todennut, ettei asia heille kuulu.
Kirjoitusteni innoittamina saimme useita kommentteja, joissa kerrottiin koulukiusaamisen olevan arkipäivää. Otanta oli sillä hetkellä 357 kommenttia ja niistä 60 oli kokenut kiusaamista juuri siinä paikassa, josta minä kirjoitin.
Tehdäänkö barometri?
Opettajien Ammattijärjestö siirtää kiireesti asian koteihin ja kääntää kiusaamisen opettajien ristiksi? Entäs oppilaat?
Helsinkiläinen koulu katsoi asian olevan koulun puolesta loppuun käsitelty, kun teinipoika pahoinpideltiin sairaalakuntoon koulussa. Asiasta uutisoi Iltasanomat antaen jutulle palstatilaa suurin piirtein tämän uuden kiistanalaisen postimerkin verran.
Jos koulussa olisi hakattu verille opettaja, se olisi ollut etusivun juttu.
Opettajien ammattiliitto suositti lasten vanhempia katsomaan peiliin. Olisiko ammattiliitolla muitakin, yhtä hyviä ohjeita antaa?
Esimerkiksi soitto lastensuojeluun? Kasvatusvastuuttomat vanhemmat perhekuntoutukseen? Eikö se KIVA koulu projekti toimikkaan? Vaikka sillä on niin mukavan näköiset mainoksetkin?
Ainakin ammattiliitto on saanut äänensä kuuluviin radiossa, televisiota en uskalla edes avata.
Mellastetaan nyt sitten opettajien kärsimyksistä työssään ja siirretään se ongelma kotiin. Mutta ollaan ihmeessä hiljaa kaikista niistä kiusaamistilanteista, pahoinpitelyistä ja omaisuuden rikkomisista, joita päivittäin tapahtuu tuhansille maamme lapsille nimenomaan koulussa.
Älkää nyt kuvitelko, että vähättelen opettajien kokemaa. En vähättele. Ketään ei saa kiusata missään. Niille, jotka eivät vielä rivien välistä hiffanneet, niin minua ketuttaa uutisen saama julkinen mittasuhde.
Montako lasta hakataan koulun vastuuajalla vuodessa? Moniko niistä lapsista pääsee barometriin? Uutisiin?
Kiinnostaako ketään? Mannerheimin lastensuojeluliittoa? Lastensuojelun keskusliittoa? Jotakin liittoa?
Vai onko asia niin, että vain semmoiset aikuisten liitot, joihin maksetaan jäsenmaksut, kiinnostuvat edustamansa tahon asioista?
ElenaMaria Uusitalo
RSS Feed
