Tietosuojan takia yli 10-vuotiaiden lasten vanhemmat voivat elää pimennossa lastensa sairauksista tai ongelmista.
YLE- uutiset kertoo kuinka äiti yritti varata lapselleen hammaslääkäriä siinä onnistumatta.
Lääkärillä tai nuorta hoitavalla henkilöllä on päätäntävalta, tuleeko asia vanhempien tietoon vai ei.
– Jos katsotaan, että henkilö on kehitystasonsa puolesta kykenevä päättämään hoidostaan, niin lähtökohtaisesti hänellä on silloin myös oikeus kieltää terveydentilaansa ja sen hetkistä hoitoa koskevien tietojen luovuttaminen. Ja tämä oikeus on siis olemassa myös alaikäisillä.(https://yle.fi/uutiset/3-9909116)
Sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntijoiden puheet lasten oikeuksista ja edusta eivät tunnu johtavan lasten kuulemiseen, asianajoon, osallisuuteen, hyvään hoitoon tai kohteluun- tai edes yksityisyyteen.
Ala-ikäisten oikeuksilla perustellaan jopa lapsiavioliittoja ja diskurssilla onkin yhteys pedofiilien etujärjestöihin.
Todellisuudessa lapsen/ nuoren oikeus osoittautuu lastensuojelijan tai lastensuojelutyöntekijän oikeudeksi tai valtion oikeudeksi päättää, mikä on lapselle parasta. Se kuuluisa "lapsen etu".
Sosiologi Frank Furedin mukaan ajattelemattomasti ja kritiikittömästi omaksutuilla lasten oikeuksien retoriikalla on 1970-luvulta lähtien ollut syövyttävä vaikutus perheiden ja yhteisöjen elämään.
Lasten oikeuksien kulttuurinen ihannointi ja edistäminen on antanut oikeutuksen vanhempien auktoriteetin minimointiin. "Valitettavasti päällimmäinen ominaisuus lasten oikeuksien liikkeessä on ollut taipumus erottaa lasten etu lasten vanhemmista", kirjoitti Martin Guggenheim tutkimuksessa "What’s Wrong With Children’s Rights".
Lasten oikeuksien diskurssi ei voimaannuta lapsia, vaan tekee vanhemmista voimattomia ja siirtää valtaa asiantuntijoille. Se tarjoaa ideologiset perustelut ymmärrykseen vanhempi-lapsi -suhteista perustavanlaatuisesti eriävinä ja vastakkaisina intresseiltään.
Sijaishuollon edunvalvonnalle otollinen perheestään ja yhteisöstään erotetun lapsen itsenäisen tai oikeammin asiantuntija-avusteisen oikeudellisen aseman korostaminen perustuu riskidiskurssille ja -tietoisuudelle, painottaa asiantuntijavaltaa lapsen edun ja oikeuksien määrittäjänä ja tulkitsee lasten ja vanhempien edut ja tarpeet eriäviksi ja vastakkaisiksi.
Näkemys on hallinnut pitkään suomalaista lastensuojelua ja on merkittävä tekijä lisääntyneisiin huostaanottoihin, asiantuntijavallan kasvuun, perheiden oikeuksien kaventumiseen, lastensuojelun kriisiytymiseen ja lapsuuden ja vanhemmuuden muuttumiseen asiantuntija-avusteisiksi riskienvälttelyprojekteiksi.
Lastensuojelu pyytää ja käyttää lasten tietoja miten haluaa lasten kielloista huolimatta
Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksoten potilasasiamies Tuomas Kumpula on saanut useita yhteydenottoja vanhemmilta, jotka eivät ole saaneet tietoa lapsensa hoidosta. Potilas on voinut antaa luvan kertoa voinnistaan lähiomaisille.
– Mutta mistä voi olla varma, että puhelimen toisessa päässä on varmasti se lähiomainen, jolle lupa on annettu, pohtii Kumpula.
Jos lääkäri havaitsee alaikäisen elämäntilanteen sellaiseksi, että siitä on syytä muidenkin tietää, lääkärillä on aina mahdollisuus ja velvollisuuskin tehdä lastensuojeluilmoitus.
– Sitten lastensuojeluviranomaiset päättävät, ryhdytäänkö asiaa nuoren vanhempien kanssa hoitamaan, kertoo Kumpula.
Valviran ylilääkäri Risto Heikkinen perustelee tietojenluovutuskieltoa nuorten mahdollisella pelolla asioidensa paljastumisesta vanhemmille.
MLL:n kyselyn mukaan lapset ja nuoret kylläkin pelkäsivät erityisesti sitä, että ammattilaiset tekisivät päätöksiä ilman heidän suostumustaan ja hyväksyntäänsä.
Tutkimustieto osoittaa, että lapsen edun kulmakivi; lasten kuuleminen ei toteudu lastensuojelu- tai sijaishuoltoprosessien missään vaiheessa (Oranen 2008; Heinonen 2011; Pajulammi 2014; Tolonen 2015).
Hanna Tulensalon mukaan lastensuojelun asiantuntijaryhmien keskeisiksi kehittämiskohteiksi määritettyjen rakenteiden ja asiakkaiden osallisuuden suhteen ei ole tapahtunut toivottua kehitystä.
Lapsi ja nuori näyttäytyy hyvin etäisenä toimijana (Tulensalo, 2016, 14).
Lasten ja perheiden palveluja koskevaa päätöksentekoa ohjasi eniten kunnan taloudellinen tilanne ja ylimmän johdon näkemykset.
Lasten ja vanhempien näkemyksillä ja tutkimustiedolla oli päätöksenteossa hyvin vähän merkitystä (THL 29/ 2011, 115).
Pahimmillaan saman nuoren ympärillä työskentelee monta työntekijää, mutta kenelläkään ei ole kokonaiskäsitystä nuoren elämäntilanteesta.
Tyypillistä on, että sekä nuoret että heidän vanhempansa syrjäytetään viranomaisyhteistyöstä.
Keravalla vanhemmat kertoivat Tajua mut- huoliliputuksen palautehaastatteluissa kokemuksiaan palveluista, joissa heihin ei oltu yhteydessä pyynnöstä ja nuoren suostumuksesta huolimatta. Heidät oli jätetty ilman tietoa ja mahdollisuutta huolehtia asioiden etenemistä sekä osallistua päätöksentekoon.
Vanhempien puheissa nousi esiin voimakas huoli nuorten pärjäämisestä silloin, kun kukaan ei hallitse kokonaisuutta. Jos nuorta ei tunneta tarpeeksi, asiat eivät hoidu.
Tutkimusprofessori Tom Arnkil esitti huolensa toimintamallista;" Lupaavalta kuulostava periaate merkitsee ikävää rohkaisua salailuun.
Puurosen (2014) mukaan etsivää nuorisotyötä ohjaa asiakasprosessin malli, jossa nuoren tilannetta käsitellään työntekijäkeskeisesti viranomaisverkostoissa. Asiakasprosessissa nuoren vanhempien tukemisen ei ole määritelty kuuluvan etsivään nuorisotyöhön eikä siihen ole osoitettu resursseja. (Puuronen 2014, 80.) Nuoren erityistarpeiden huomioiminen ja yksilöllinen palvelukokonaisuus eivät kuitenkaan toteudu ilman nuoren tuntemista( Sitra 110, 2016, 23- 24).
Sitran selvityksistä paljastuu, että Tajua mut- toimintamalli toisti lastensuojelun ja sen moniammatillisen yhteistyön ongelmia:
Nuoriin ei tutustuttu, nuoria ei otettu mukaan kehittelyyn, heitä ei kuultu eikä heillä ollut vaikutusvaltaa itseään koskeviin suunnitelmiin, osallistumismahdollisuudet eivät olleet aitoja, toimintamallin henki oli negatiivinen, pakottava tai syyllistävä, vastuut jäivät epäselviksi, toimintamallin pilotointi oli liian lyhyt ja malli otettiin valmiina käyttöön vaihtoehtoja pohtimatta, toimijoiden esim. etsivän nuorisotyön toiminnansisältöä ei tunnettu, hyödyt ja onnistumistarinat eivät olleet havainnoitavissa ja ulkopäin tulevat pakot eivät lisänneet nuorten toimijuutta.
MLL:n kyselyn mukaan avun hakeminen saattoi estyä, koska nuori uskoi menettävänsä kontrollin omiin asioihinsa. Eniten pelättiin lastenkotiin, mielisairaalaan tai poliklinikalle joutumista.
Osalla oli kokemuksia myös leimaamisesta ja kokemusten vähättelystä. Nuoret kertoivat, että heitä oli kutsuttu huomionhakuisiksi, heidän toistuvia avunpyyntöjään oli rajattu tai heidän ongelmiaan oli vähätelty ammattiauttajien toimesta.
Nuoret kertoivat yhteydenotoissaan, miten ennalta sovitut ja ulkopuolisen kehotuksesta tulevat, niin sanotut pakotetut kohtaamiset ammattilaisten kanssa jännittivät ja ahdistivat. Tällaiset kohtaamiset pahensivat huonovointisen nuoren oloa entisestään.
Samanlaisia vastauksia saatiin myös MLL:n 2011 kyselyssä, jossa nuoret kertoivat etteivät he luota ammattiauttajiin tai heidän on vaikea ymmärtää, miten ammattilaiset voisivat heitä auttaa.
Tässä kuvaava esimerkki moniammatillisesta yhteistyöstä ja tietosuojasta alaikäisen asiassa: http://www.knuutilaki.net/kirjoitukset/39-varhaisen-puuttumisen-katastrofi-eli-kaamea-suihinotto
Vain omat vanhemmat eivät saa tietoja lapsen terveydentilasta
Moniammatillisissa työryhmissä ainoa hoitotaho, jolla ei ole oikeutta lapsen terveystietoihin tuntuu olevan lapsen oma vanhempi.
Sosiaali- ja terveysministeriöstä kerrotaan, että alaikäinen voi kieltää tietojensa näyttämisen huoltajalle, jos hänet on terveydenhuollossa( esim. sijaishuoltolaitoksen psykiatrin toimesta) arvioitu kypsäksi päättämään omasta hoidostaan.
Jo 10-vuotias lapsi voi salata vanhemmiltaan terveystietonsa, kerrotaan Keskisuomalaisessa. Tämä koskee esimerkiksi reseptilääkitystä, aborttia tai ehkäisypillereitä.
Omakanta-palvelussa vanhempi ei siis näe yli 10-vuotiaan lapsensa terveystietoja, joka takaa valvomattomalle sijaishuollolle mahdollisuuden laiminlyödä nopeimmin kasvavan huostaanottoryhmänsä ; 13-17- vuotiaiden terveydenhuolto ilman pelkoa vanhempien puuttumisesta.
Imatralainen kahden alaikäisen lapsen äiti Rita Wallenius yritti turhaan muuttaa kouluikäiselle lapselle osoitettua hammaslääkäriaikaa Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksoten sähköisessä Hyvis-palvelussa.
Lopulta hänelle selvisi, ettei hän itse asiassa pysty näkemään mitään lapsistaan tallennettua terveystietietoa.
– Minulla on 10- ja 13-vuotiaat lapset. He eivät todellakaan ole vielä kypsiä päättämään omista terveysasioistaan tai edes varaamaan itselleen aikoja, Rita Wallenius kertoo.
Wallenius oli asiasta pöyristynyt ja pyysi, voisiko hän lapsensa puolesta mitenkään asioida sähköisesti. Varata vaikka ajan hammaslääkärille. Sellaista mahdollisuutta ei Eksotella tällä hetkellä ole.
Sekä valtakunnallisessa Omakanta-palvelussa sekä Eksoten Hyvis-palvelussa noudatetaan 10 vuoden ikärajaa tietojen näyttämisessä vanhemmille. Omakanta-palvelusta ihmiset pystyvät katsomaan esimerkiksi itselleen määrätyt lääkkeet.
Usein vanhemmat haluaisivat esimerkiksi tarkistaa, onko lapsen tarvitsemaa lääkettä vielä reseptillä saatavissa tai onko resepti vielä voimassa. Yli 9-vuotiaille määrättyjä lääkkeitä tai hoitotietoja Omakannasta ei kuitenkaan voi katsoa.
– Äiti ei saa nähdä lapsen tietoja verkossa. Minusta tuntuu omituiselta, koska 10-vuotias on mielestäni vielä lapsi, sanoo Rita Wallenius.
Väestörekisterikeskuksen hankepäällikkö Matti Hiltusen mukaan 10 ikävuoden raja perustuu sosiaali- ja terveysministeriön linjaukseen. Laki ei siis ikärajaa määritä.
Alaikäisellä on oikeus kieltää tietojensa luovuttaminen vain vanhemmille. Lastensuojeluviranomaisilla puolestaan on oikeus saada ja levittää hänen tietojaan kielloista huolimatta.
Varatuomari Outi Mannosen mielestä lastensuojelutyöntekijät saavat tietoja liian helposti, vaikka heillä ei ole ammattitaitoa ymmärtää tiedon, esimerkiksi lääketieteellisen diagnoosin, merkitystä.
”Nuorelle luvataan, että terapeutti on vaitiolovelvollinen. Häneltä salataan, että vieras sosiaalityöntekijä voi saada kaikki luottamukselliset asiakaskirjaukset käsiinsä ja koota niistä perusteita huostaanotolle. Oikeuden istunnoissa nuoren salaisuuksia käsitellään vanhempien ja ulkopuolisten kuullen. Luuletteko, että hän enää uskoutuu vieraalle?”
Mannosen mukaan sosiaalityöntekijät vuotavat usein hoitotahoille oletuksiaan asiakkaastaan näiden selän takana. ”Jotkut lääkärit kirjaavat sosiaalityöntekijän luulot faktoina asiakkaan papereihin eteenpäin siten, että asiakas ei sitä tiedä eikä siksi osaa korjata virheellisiä tietoja. Arat asiat ja katteettomat luulot leviävät.”
Oulussa lastensuojelija ehti urkkia jopa 130 perheen tiedot ennen kiinnijäämistään.
”Hyvin arkaluontoista potilastietoa voi urkkia varsin tehokkaasti ilman, että siitä jää mitään jälkeä.” tiivistää lääkäri Antti Lähteenmäki Helsingin potilastietojärjestelmä Pegasoksen ongelmat. Pegasoksen tietosuojapuutteet ovat olleet tiedossa jo kauan, mutta vastuu korjaamisesta ei tunnu kuuluvan kenellekään.
Kesäkuussa julkaistussa Itä-Suomen yliopiston tutkimuksessa lääkärit kertoivat, että erikoissairaanhoidossa käytössä olevien tietojärjestelmien virheet aiheuttavat vakavia vaaratilanteita.
Lähteenmäki sanoo, että esimerkiksi Pegasokseen liitetty potilastietojen Kanta-arkisto otettiin käyttöön hätiköiden. Kävi esimerkiksi ilmi, että moni tieto kirjautui Pegasoksesta väärin tai harhaanjohtavasti Kantaan. Lääkärin määräämät lääkemäärät näkyivät usein liian vähäisinä, ja myös lääkkeen määrääjä ja määräysajankohta saattoivat kirjautua virheellisinä.”
Lähteenmäki sanoo pyytäneensä korjauksia turvallisuus- ja tietosuojaongelmiin useita kertoja, monilta eri tahoilta- turhaan.
Lastensuojelun harjoittama urkinta ja tiedonväritys ovat vakavia oikeusturvaongelmia, jotka tulee sanktioida
Lokakuun liikkeessä on havaittu, että lastensuojelun moniammatillisessa yhteistyössä rekisterimerkintöjä lasten ohimenneistäkin ongelmista kaivellaan, levitellään, vääristellään ja käytetään sijaishuollon asiakashankintaan-vanhempien selän takana.
Monissa lapsiperheiden palveluissa seulonta ja urkinta salataan ja naamioidaan lapsilähtöiseksi vuorovaikutuksen vahvistamiseksi, tueksi tai keskusteluavuksi. Yksi järkyttävimmistä esimerkeistä lääkärin ja sosiaalityöntekijän monitoimijaisesta yhteistyöstä löytyy täältä:
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/laakarin-ja-sosiaalityontekijan-moninakokulmainen-yhteistyo-tapausesimerkki
Potilaskirjausten panttausta , vääristelyä ja perheiden tarkoitushakuista mustamaalausta voi pitää lastensuojelun rutiinina.
Sosiaalipolitiikan professori J.P. Roosin mukaan "Ikävä kyllä juuri sosiaalihuollon asiakaslaki antaa viranomaisille myös yllin kyllin mahdollisuuksia käyttää salassa pidettäviä tietoja hyväkseen asiakkaitaan vastaan. Viranomainen voi levittää tietoja viraston sisällä melko huolettomasti, lähetellä niitä muille viranomaisille ja tuomioistuimelle, kunhan vain maaginen sanayhdistelmä ”lapsen etu” sitä vaatii.
Urkinnan ja fabrikoinnin kohteeksi joutuvat helposti sairaskohtauksen saaneet, vammaiset tai sairautensa esim. masennuksensa jo vuosia sitten selättäneet vanhemmat ja lastensuojelulaitoksissa asuvat lapset, joiden kohdalla jokin mennytkin potilasmerkintä voidaan fabrikoida huostaanoton jatkamisen ja korotetun vuorokausimaksun oikeutukseksi.
Sosiaalityön opettaja Niina Nurmelan mukaan lastensuojelussa leimataan asiakkaita ja asiakkaiden ohimenneet ongelmat nostetaan esiin aina uudelleen. Mielenterveyden Keskusliiton (MTKL) kannanoton mukaan sosiaaliviranomaisen hätiköity, aiheeton sijoitus- tai huostaanottopäätös aiheuttaa peruuttamattoman vahingon asuntonsa ja tukensa menettävälle köyhälle ja yksinhuoltajalle, vaikka päätös muuttuisi huoltajan todellisen terveydentilan ja huoltajana toimimisen kyvyn selvittyä esimerkiksi lääkärinlausunnon perusteella.
Veikkarin erityislastenkodin tapauksessa lastenkodin henkilöstö halusi sijoitetulle nuorelle kontakteja psykiatriseen hoitoon, sekä lasten ja nuorten poliklinikalle, mutta lastenkodin kirjaukset eivät kulje tapahtumien kanssa käsi kädessä. Esimerkiksi psykiatrian ylilääkärin mukaan heiltä ei ole annettu sellaisia lausuntoja, kuin lastenkodin kirjauksissa lukee. Valelausunnoilla on perusteltu suurinta osaa rajoituksia ja huostaanoton jatkamista.
Oulussa sosiaalivirkailijat väittivät huostaanottoaan perustellakseen äidin rikosrekisteriin tulleen merkintöjä, vaikka äidillä ei ollut rikosrekisterimerkintöjä.
Äiti ihmettelee, miksei asiakaskertomuksessa ole lain edellyttämällä tavalla mainintaa, kuka tietopyyntöjä on tehnyt, koska, kenelle ja millä perusteilla.
- Asiakirjoissa on luvaton määrä perätöntä tietoa, hän huokaa.
- Ja lokitietojen mukaan useat kymmenet lastensuojelutyöntekijät ovat käyneet niitä katselemassa.
Asiakkaan, josta on tehty lastensuojeluilmoitus, kannattaa aina ottaa yhteys väitettyyn ilmoittajatahoon , lukea ilmoitus sanasta sanaan läpi ja tarkistaa onko ilmoittajatahoksi merkitty todellisuudessa antanut kyseisen lausuman vai onko koko ilmoitus sosiaalityöntekijän ”sanoittama”.
Vanhempien ja lasten on hyvä tarkastaa lastensuojelun ja lasten/nuorisopsykiatrisen asiakirjamerkinnät yhdessä ja korjata niistä virheet, joita on tavallisesti runsaasti.
Ainoa keino vastustaa lastensuojelun harjoittamaa valikoivaa salailua, urkintaa , fabrikointia ja arkaluontoisten tietojen levittelyä, on tarkistaa ja korjata perheen asiakirjat. Ohjeet tarkistukseen löytyvät täältä:
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tarkista-omat-asiakirjasi
Lue myös:
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/urkinta-lisaantyy-lastensuojelussa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/vihapuhe-sosiaalityossa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelija-urkki-130-perheen-tiedot-oulussa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-arviointi-on-oikeusturvariski
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/perhetyo-miten-valmistautua-kohtaamaan-perhetyontekija
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tajua-mut-huoliliputuksen-huolestuttavia-tuloksia
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/miksi-lastenpsykiatrian-vaarinkaytoksiin-ei-puututa-ajoissa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/perhekeskus-mita-siella-tehdaan
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-moniammatillinen-yhteistyo-havittaa-niin-vuorovaikutuksen-kuin-vastuun
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/hiljainen-tieto-ei-kuulu-sosiaalityohon
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sos-lapsikylan-rankat-otteet
http://www.lokakuunliike.com/haudatut-tarinat-blogi/pedofiilit-lastensuojelun-historiassa-vol-1
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tarja-hiltusen-vaitoskirja-sijaishuollon-propagandan-valineena
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakirjat-osa-1-fabrikoitu-lastensuojeluilmoitus
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakirjat-osa-2-fabrikoitu-lastensuojelulausunto
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakirjat-osa-3-fabrikoitu-rikosilmoitus
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakirjat-osa-4-fabrikoitu-asiakassuunnitelma
http://www.lokakuunliike.com/leeni-ikosen-blogi/kansanvalistusta-lastensuojelun-asiakkaalle
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/nalleilua-jo-10-vuotta-laheta-nallekorttikirjauksesi-lokakuun-liikkeelle
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-arviointivimma-salaseulontoja-puutteellisilla-menetelmilla
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kemiallinen-vakivalta-lastensuojelussa-tunnistusohjeet
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-tyomenetelmat-2-laiton-sijoitus-huostaanotto
http://www.lokakuunliike.com/raili-miettisen-blogi/avohuollon-tukitoimet-tuottavat-huostaanottoja
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/lastensuojelun-porttiteoria-avunpyynto-avautuminen-ja-lasu-asiakkuus-portteja-elinkautisiin
http://www.lokakuunliike.com/leeni-ikosen-blogi/lastensuojelulapsen-kuolema-2
YLE- uutiset kertoo kuinka äiti yritti varata lapselleen hammaslääkäriä siinä onnistumatta.
Lääkärillä tai nuorta hoitavalla henkilöllä on päätäntävalta, tuleeko asia vanhempien tietoon vai ei.
– Jos katsotaan, että henkilö on kehitystasonsa puolesta kykenevä päättämään hoidostaan, niin lähtökohtaisesti hänellä on silloin myös oikeus kieltää terveydentilaansa ja sen hetkistä hoitoa koskevien tietojen luovuttaminen. Ja tämä oikeus on siis olemassa myös alaikäisillä.(https://yle.fi/uutiset/3-9909116)
Sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntijoiden puheet lasten oikeuksista ja edusta eivät tunnu johtavan lasten kuulemiseen, asianajoon, osallisuuteen, hyvään hoitoon tai kohteluun- tai edes yksityisyyteen.
Ala-ikäisten oikeuksilla perustellaan jopa lapsiavioliittoja ja diskurssilla onkin yhteys pedofiilien etujärjestöihin.
Todellisuudessa lapsen/ nuoren oikeus osoittautuu lastensuojelijan tai lastensuojelutyöntekijän oikeudeksi tai valtion oikeudeksi päättää, mikä on lapselle parasta. Se kuuluisa "lapsen etu".
Sosiologi Frank Furedin mukaan ajattelemattomasti ja kritiikittömästi omaksutuilla lasten oikeuksien retoriikalla on 1970-luvulta lähtien ollut syövyttävä vaikutus perheiden ja yhteisöjen elämään.
Lasten oikeuksien kulttuurinen ihannointi ja edistäminen on antanut oikeutuksen vanhempien auktoriteetin minimointiin. "Valitettavasti päällimmäinen ominaisuus lasten oikeuksien liikkeessä on ollut taipumus erottaa lasten etu lasten vanhemmista", kirjoitti Martin Guggenheim tutkimuksessa "What’s Wrong With Children’s Rights".
Lasten oikeuksien diskurssi ei voimaannuta lapsia, vaan tekee vanhemmista voimattomia ja siirtää valtaa asiantuntijoille. Se tarjoaa ideologiset perustelut ymmärrykseen vanhempi-lapsi -suhteista perustavanlaatuisesti eriävinä ja vastakkaisina intresseiltään.
Sijaishuollon edunvalvonnalle otollinen perheestään ja yhteisöstään erotetun lapsen itsenäisen tai oikeammin asiantuntija-avusteisen oikeudellisen aseman korostaminen perustuu riskidiskurssille ja -tietoisuudelle, painottaa asiantuntijavaltaa lapsen edun ja oikeuksien määrittäjänä ja tulkitsee lasten ja vanhempien edut ja tarpeet eriäviksi ja vastakkaisiksi.
Näkemys on hallinnut pitkään suomalaista lastensuojelua ja on merkittävä tekijä lisääntyneisiin huostaanottoihin, asiantuntijavallan kasvuun, perheiden oikeuksien kaventumiseen, lastensuojelun kriisiytymiseen ja lapsuuden ja vanhemmuuden muuttumiseen asiantuntija-avusteisiksi riskienvälttelyprojekteiksi.
Lastensuojelu pyytää ja käyttää lasten tietoja miten haluaa lasten kielloista huolimatta
Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksoten potilasasiamies Tuomas Kumpula on saanut useita yhteydenottoja vanhemmilta, jotka eivät ole saaneet tietoa lapsensa hoidosta. Potilas on voinut antaa luvan kertoa voinnistaan lähiomaisille.
– Mutta mistä voi olla varma, että puhelimen toisessa päässä on varmasti se lähiomainen, jolle lupa on annettu, pohtii Kumpula.
Jos lääkäri havaitsee alaikäisen elämäntilanteen sellaiseksi, että siitä on syytä muidenkin tietää, lääkärillä on aina mahdollisuus ja velvollisuuskin tehdä lastensuojeluilmoitus.
– Sitten lastensuojeluviranomaiset päättävät, ryhdytäänkö asiaa nuoren vanhempien kanssa hoitamaan, kertoo Kumpula.
Valviran ylilääkäri Risto Heikkinen perustelee tietojenluovutuskieltoa nuorten mahdollisella pelolla asioidensa paljastumisesta vanhemmille.
MLL:n kyselyn mukaan lapset ja nuoret kylläkin pelkäsivät erityisesti sitä, että ammattilaiset tekisivät päätöksiä ilman heidän suostumustaan ja hyväksyntäänsä.
Tutkimustieto osoittaa, että lapsen edun kulmakivi; lasten kuuleminen ei toteudu lastensuojelu- tai sijaishuoltoprosessien missään vaiheessa (Oranen 2008; Heinonen 2011; Pajulammi 2014; Tolonen 2015).
Hanna Tulensalon mukaan lastensuojelun asiantuntijaryhmien keskeisiksi kehittämiskohteiksi määritettyjen rakenteiden ja asiakkaiden osallisuuden suhteen ei ole tapahtunut toivottua kehitystä.
Lapsi ja nuori näyttäytyy hyvin etäisenä toimijana (Tulensalo, 2016, 14).
Lasten ja perheiden palveluja koskevaa päätöksentekoa ohjasi eniten kunnan taloudellinen tilanne ja ylimmän johdon näkemykset.
Lasten ja vanhempien näkemyksillä ja tutkimustiedolla oli päätöksenteossa hyvin vähän merkitystä (THL 29/ 2011, 115).
Pahimmillaan saman nuoren ympärillä työskentelee monta työntekijää, mutta kenelläkään ei ole kokonaiskäsitystä nuoren elämäntilanteesta.
Tyypillistä on, että sekä nuoret että heidän vanhempansa syrjäytetään viranomaisyhteistyöstä.
Keravalla vanhemmat kertoivat Tajua mut- huoliliputuksen palautehaastatteluissa kokemuksiaan palveluista, joissa heihin ei oltu yhteydessä pyynnöstä ja nuoren suostumuksesta huolimatta. Heidät oli jätetty ilman tietoa ja mahdollisuutta huolehtia asioiden etenemistä sekä osallistua päätöksentekoon.
Vanhempien puheissa nousi esiin voimakas huoli nuorten pärjäämisestä silloin, kun kukaan ei hallitse kokonaisuutta. Jos nuorta ei tunneta tarpeeksi, asiat eivät hoidu.
Tutkimusprofessori Tom Arnkil esitti huolensa toimintamallista;" Lupaavalta kuulostava periaate merkitsee ikävää rohkaisua salailuun.
Puurosen (2014) mukaan etsivää nuorisotyötä ohjaa asiakasprosessin malli, jossa nuoren tilannetta käsitellään työntekijäkeskeisesti viranomaisverkostoissa. Asiakasprosessissa nuoren vanhempien tukemisen ei ole määritelty kuuluvan etsivään nuorisotyöhön eikä siihen ole osoitettu resursseja. (Puuronen 2014, 80.) Nuoren erityistarpeiden huomioiminen ja yksilöllinen palvelukokonaisuus eivät kuitenkaan toteudu ilman nuoren tuntemista( Sitra 110, 2016, 23- 24).
Sitran selvityksistä paljastuu, että Tajua mut- toimintamalli toisti lastensuojelun ja sen moniammatillisen yhteistyön ongelmia:
Nuoriin ei tutustuttu, nuoria ei otettu mukaan kehittelyyn, heitä ei kuultu eikä heillä ollut vaikutusvaltaa itseään koskeviin suunnitelmiin, osallistumismahdollisuudet eivät olleet aitoja, toimintamallin henki oli negatiivinen, pakottava tai syyllistävä, vastuut jäivät epäselviksi, toimintamallin pilotointi oli liian lyhyt ja malli otettiin valmiina käyttöön vaihtoehtoja pohtimatta, toimijoiden esim. etsivän nuorisotyön toiminnansisältöä ei tunnettu, hyödyt ja onnistumistarinat eivät olleet havainnoitavissa ja ulkopäin tulevat pakot eivät lisänneet nuorten toimijuutta.
MLL:n kyselyn mukaan avun hakeminen saattoi estyä, koska nuori uskoi menettävänsä kontrollin omiin asioihinsa. Eniten pelättiin lastenkotiin, mielisairaalaan tai poliklinikalle joutumista.
Osalla oli kokemuksia myös leimaamisesta ja kokemusten vähättelystä. Nuoret kertoivat, että heitä oli kutsuttu huomionhakuisiksi, heidän toistuvia avunpyyntöjään oli rajattu tai heidän ongelmiaan oli vähätelty ammattiauttajien toimesta.
Nuoret kertoivat yhteydenotoissaan, miten ennalta sovitut ja ulkopuolisen kehotuksesta tulevat, niin sanotut pakotetut kohtaamiset ammattilaisten kanssa jännittivät ja ahdistivat. Tällaiset kohtaamiset pahensivat huonovointisen nuoren oloa entisestään.
Samanlaisia vastauksia saatiin myös MLL:n 2011 kyselyssä, jossa nuoret kertoivat etteivät he luota ammattiauttajiin tai heidän on vaikea ymmärtää, miten ammattilaiset voisivat heitä auttaa.
Tässä kuvaava esimerkki moniammatillisesta yhteistyöstä ja tietosuojasta alaikäisen asiassa: http://www.knuutilaki.net/kirjoitukset/39-varhaisen-puuttumisen-katastrofi-eli-kaamea-suihinotto
Vain omat vanhemmat eivät saa tietoja lapsen terveydentilasta
Moniammatillisissa työryhmissä ainoa hoitotaho, jolla ei ole oikeutta lapsen terveystietoihin tuntuu olevan lapsen oma vanhempi.
Sosiaali- ja terveysministeriöstä kerrotaan, että alaikäinen voi kieltää tietojensa näyttämisen huoltajalle, jos hänet on terveydenhuollossa( esim. sijaishuoltolaitoksen psykiatrin toimesta) arvioitu kypsäksi päättämään omasta hoidostaan.
Jo 10-vuotias lapsi voi salata vanhemmiltaan terveystietonsa, kerrotaan Keskisuomalaisessa. Tämä koskee esimerkiksi reseptilääkitystä, aborttia tai ehkäisypillereitä.
Omakanta-palvelussa vanhempi ei siis näe yli 10-vuotiaan lapsensa terveystietoja, joka takaa valvomattomalle sijaishuollolle mahdollisuuden laiminlyödä nopeimmin kasvavan huostaanottoryhmänsä ; 13-17- vuotiaiden terveydenhuolto ilman pelkoa vanhempien puuttumisesta.
Imatralainen kahden alaikäisen lapsen äiti Rita Wallenius yritti turhaan muuttaa kouluikäiselle lapselle osoitettua hammaslääkäriaikaa Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksoten sähköisessä Hyvis-palvelussa.
Lopulta hänelle selvisi, ettei hän itse asiassa pysty näkemään mitään lapsistaan tallennettua terveystietietoa.
– Minulla on 10- ja 13-vuotiaat lapset. He eivät todellakaan ole vielä kypsiä päättämään omista terveysasioistaan tai edes varaamaan itselleen aikoja, Rita Wallenius kertoo.
Wallenius oli asiasta pöyristynyt ja pyysi, voisiko hän lapsensa puolesta mitenkään asioida sähköisesti. Varata vaikka ajan hammaslääkärille. Sellaista mahdollisuutta ei Eksotella tällä hetkellä ole.
Sekä valtakunnallisessa Omakanta-palvelussa sekä Eksoten Hyvis-palvelussa noudatetaan 10 vuoden ikärajaa tietojen näyttämisessä vanhemmille. Omakanta-palvelusta ihmiset pystyvät katsomaan esimerkiksi itselleen määrätyt lääkkeet.
Usein vanhemmat haluaisivat esimerkiksi tarkistaa, onko lapsen tarvitsemaa lääkettä vielä reseptillä saatavissa tai onko resepti vielä voimassa. Yli 9-vuotiaille määrättyjä lääkkeitä tai hoitotietoja Omakannasta ei kuitenkaan voi katsoa.
– Äiti ei saa nähdä lapsen tietoja verkossa. Minusta tuntuu omituiselta, koska 10-vuotias on mielestäni vielä lapsi, sanoo Rita Wallenius.
Väestörekisterikeskuksen hankepäällikkö Matti Hiltusen mukaan 10 ikävuoden raja perustuu sosiaali- ja terveysministeriön linjaukseen. Laki ei siis ikärajaa määritä.
Alaikäisellä on oikeus kieltää tietojensa luovuttaminen vain vanhemmille. Lastensuojeluviranomaisilla puolestaan on oikeus saada ja levittää hänen tietojaan kielloista huolimatta.
Varatuomari Outi Mannosen mielestä lastensuojelutyöntekijät saavat tietoja liian helposti, vaikka heillä ei ole ammattitaitoa ymmärtää tiedon, esimerkiksi lääketieteellisen diagnoosin, merkitystä.
”Nuorelle luvataan, että terapeutti on vaitiolovelvollinen. Häneltä salataan, että vieras sosiaalityöntekijä voi saada kaikki luottamukselliset asiakaskirjaukset käsiinsä ja koota niistä perusteita huostaanotolle. Oikeuden istunnoissa nuoren salaisuuksia käsitellään vanhempien ja ulkopuolisten kuullen. Luuletteko, että hän enää uskoutuu vieraalle?”
Mannosen mukaan sosiaalityöntekijät vuotavat usein hoitotahoille oletuksiaan asiakkaastaan näiden selän takana. ”Jotkut lääkärit kirjaavat sosiaalityöntekijän luulot faktoina asiakkaan papereihin eteenpäin siten, että asiakas ei sitä tiedä eikä siksi osaa korjata virheellisiä tietoja. Arat asiat ja katteettomat luulot leviävät.”
Oulussa lastensuojelija ehti urkkia jopa 130 perheen tiedot ennen kiinnijäämistään.
”Hyvin arkaluontoista potilastietoa voi urkkia varsin tehokkaasti ilman, että siitä jää mitään jälkeä.” tiivistää lääkäri Antti Lähteenmäki Helsingin potilastietojärjestelmä Pegasoksen ongelmat. Pegasoksen tietosuojapuutteet ovat olleet tiedossa jo kauan, mutta vastuu korjaamisesta ei tunnu kuuluvan kenellekään.
Kesäkuussa julkaistussa Itä-Suomen yliopiston tutkimuksessa lääkärit kertoivat, että erikoissairaanhoidossa käytössä olevien tietojärjestelmien virheet aiheuttavat vakavia vaaratilanteita.
Lähteenmäki sanoo, että esimerkiksi Pegasokseen liitetty potilastietojen Kanta-arkisto otettiin käyttöön hätiköiden. Kävi esimerkiksi ilmi, että moni tieto kirjautui Pegasoksesta väärin tai harhaanjohtavasti Kantaan. Lääkärin määräämät lääkemäärät näkyivät usein liian vähäisinä, ja myös lääkkeen määrääjä ja määräysajankohta saattoivat kirjautua virheellisinä.”
Lähteenmäki sanoo pyytäneensä korjauksia turvallisuus- ja tietosuojaongelmiin useita kertoja, monilta eri tahoilta- turhaan.
Lastensuojelun harjoittama urkinta ja tiedonväritys ovat vakavia oikeusturvaongelmia, jotka tulee sanktioida
Lokakuun liikkeessä on havaittu, että lastensuojelun moniammatillisessa yhteistyössä rekisterimerkintöjä lasten ohimenneistäkin ongelmista kaivellaan, levitellään, vääristellään ja käytetään sijaishuollon asiakashankintaan-vanhempien selän takana.
Monissa lapsiperheiden palveluissa seulonta ja urkinta salataan ja naamioidaan lapsilähtöiseksi vuorovaikutuksen vahvistamiseksi, tueksi tai keskusteluavuksi. Yksi järkyttävimmistä esimerkeistä lääkärin ja sosiaalityöntekijän monitoimijaisesta yhteistyöstä löytyy täältä:
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/laakarin-ja-sosiaalityontekijan-moninakokulmainen-yhteistyo-tapausesimerkki
Potilaskirjausten panttausta , vääristelyä ja perheiden tarkoitushakuista mustamaalausta voi pitää lastensuojelun rutiinina.
Sosiaalipolitiikan professori J.P. Roosin mukaan "Ikävä kyllä juuri sosiaalihuollon asiakaslaki antaa viranomaisille myös yllin kyllin mahdollisuuksia käyttää salassa pidettäviä tietoja hyväkseen asiakkaitaan vastaan. Viranomainen voi levittää tietoja viraston sisällä melko huolettomasti, lähetellä niitä muille viranomaisille ja tuomioistuimelle, kunhan vain maaginen sanayhdistelmä ”lapsen etu” sitä vaatii.
Urkinnan ja fabrikoinnin kohteeksi joutuvat helposti sairaskohtauksen saaneet, vammaiset tai sairautensa esim. masennuksensa jo vuosia sitten selättäneet vanhemmat ja lastensuojelulaitoksissa asuvat lapset, joiden kohdalla jokin mennytkin potilasmerkintä voidaan fabrikoida huostaanoton jatkamisen ja korotetun vuorokausimaksun oikeutukseksi.
Sosiaalityön opettaja Niina Nurmelan mukaan lastensuojelussa leimataan asiakkaita ja asiakkaiden ohimenneet ongelmat nostetaan esiin aina uudelleen. Mielenterveyden Keskusliiton (MTKL) kannanoton mukaan sosiaaliviranomaisen hätiköity, aiheeton sijoitus- tai huostaanottopäätös aiheuttaa peruuttamattoman vahingon asuntonsa ja tukensa menettävälle köyhälle ja yksinhuoltajalle, vaikka päätös muuttuisi huoltajan todellisen terveydentilan ja huoltajana toimimisen kyvyn selvittyä esimerkiksi lääkärinlausunnon perusteella.
Veikkarin erityislastenkodin tapauksessa lastenkodin henkilöstö halusi sijoitetulle nuorelle kontakteja psykiatriseen hoitoon, sekä lasten ja nuorten poliklinikalle, mutta lastenkodin kirjaukset eivät kulje tapahtumien kanssa käsi kädessä. Esimerkiksi psykiatrian ylilääkärin mukaan heiltä ei ole annettu sellaisia lausuntoja, kuin lastenkodin kirjauksissa lukee. Valelausunnoilla on perusteltu suurinta osaa rajoituksia ja huostaanoton jatkamista.
Oulussa sosiaalivirkailijat väittivät huostaanottoaan perustellakseen äidin rikosrekisteriin tulleen merkintöjä, vaikka äidillä ei ollut rikosrekisterimerkintöjä.
Äiti ihmettelee, miksei asiakaskertomuksessa ole lain edellyttämällä tavalla mainintaa, kuka tietopyyntöjä on tehnyt, koska, kenelle ja millä perusteilla.
- Asiakirjoissa on luvaton määrä perätöntä tietoa, hän huokaa.
- Ja lokitietojen mukaan useat kymmenet lastensuojelutyöntekijät ovat käyneet niitä katselemassa.
Asiakkaan, josta on tehty lastensuojeluilmoitus, kannattaa aina ottaa yhteys väitettyyn ilmoittajatahoon , lukea ilmoitus sanasta sanaan läpi ja tarkistaa onko ilmoittajatahoksi merkitty todellisuudessa antanut kyseisen lausuman vai onko koko ilmoitus sosiaalityöntekijän ”sanoittama”.
Vanhempien ja lasten on hyvä tarkastaa lastensuojelun ja lasten/nuorisopsykiatrisen asiakirjamerkinnät yhdessä ja korjata niistä virheet, joita on tavallisesti runsaasti.
Ainoa keino vastustaa lastensuojelun harjoittamaa valikoivaa salailua, urkintaa , fabrikointia ja arkaluontoisten tietojen levittelyä, on tarkistaa ja korjata perheen asiakirjat. Ohjeet tarkistukseen löytyvät täältä:
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tarkista-omat-asiakirjasi
Lue myös:
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/urkinta-lisaantyy-lastensuojelussa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/vihapuhe-sosiaalityossa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelija-urkki-130-perheen-tiedot-oulussa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-arviointi-on-oikeusturvariski
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/perhetyo-miten-valmistautua-kohtaamaan-perhetyontekija
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tajua-mut-huoliliputuksen-huolestuttavia-tuloksia
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/miksi-lastenpsykiatrian-vaarinkaytoksiin-ei-puututa-ajoissa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/perhekeskus-mita-siella-tehdaan
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-moniammatillinen-yhteistyo-havittaa-niin-vuorovaikutuksen-kuin-vastuun
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/hiljainen-tieto-ei-kuulu-sosiaalityohon
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sos-lapsikylan-rankat-otteet
http://www.lokakuunliike.com/haudatut-tarinat-blogi/pedofiilit-lastensuojelun-historiassa-vol-1
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/tarja-hiltusen-vaitoskirja-sijaishuollon-propagandan-valineena
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakirjat-osa-1-fabrikoitu-lastensuojeluilmoitus
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakirjat-osa-2-fabrikoitu-lastensuojelulausunto
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakirjat-osa-3-fabrikoitu-rikosilmoitus
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-asiakirjat-osa-4-fabrikoitu-asiakassuunnitelma
http://www.lokakuunliike.com/leeni-ikosen-blogi/kansanvalistusta-lastensuojelun-asiakkaalle
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/nalleilua-jo-10-vuotta-laheta-nallekorttikirjauksesi-lokakuun-liikkeelle
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-arviointivimma-salaseulontoja-puutteellisilla-menetelmilla
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kemiallinen-vakivalta-lastensuojelussa-tunnistusohjeet
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-tyomenetelmat-2-laiton-sijoitus-huostaanotto
http://www.lokakuunliike.com/raili-miettisen-blogi/avohuollon-tukitoimet-tuottavat-huostaanottoja
http://www.lokakuunliike.com/myyraumln-blogi/lastensuojelun-porttiteoria-avunpyynto-avautuminen-ja-lasu-asiakkuus-portteja-elinkautisiin
http://www.lokakuunliike.com/leeni-ikosen-blogi/lastensuojelulapsen-kuolema-2
RSS Feed
