THL:n tutkimuksessa perhetyötä käyttäneistä puolet koki palvelun laadun yksiselitteisesti huonoksi (THL, 2010, 48).
Lastensuojelun Perhetyön työvälineoppaan tekijöiden (Airas & Puhakka, 2008) mukaan "lastensuojeluperheet ovat luonteeltaan samankaltaisia joten voidaan puhua yhdenmukaisesta perhetyypistä". Airaksen ja Puhakan väittämä on perustuslaissa kiellettyä syrjintää eli sitä, että ihmiset kohdataan jonkun yhdenmukaiseksi oletetun ryhmän edustajina ja ryhmää kohdellaan kuin jokaisella sen jäsenellä olisi tietyt oletetut negatiiviset ominaisuudet.
Niin Perhetyön työvälineoppaassa kuin Helena Niemen Alvari- perhetyön raportissa "Lapset alkoivat nauraa -raportti Alvari-perhetyöstä, perheiden tilanteesta, huolesta ja muutoksesta" käytetään surullisenkuuluisaa psykoanalyyttista tutkimusta Lastensuojelua käyttävät perheet.
Tutkimuksessa Helena Lounavaara- Rintala (psykologi, perheterapeutti, EAP European Association for Psychotherapy, HY:n lastenpsykiatrian yksikön kouluttaja), Jan-Christer Wahlbeck (psykologi, kouluttaja, Suomen perheterapiayhdistys ry:n puheenjohtaja, kirjailija, Svenska Frimurarordens medlemmar i Sverige), Pirjo Vuornos (nuorisopsykoterapeutti, erityisasiantuntija ja kouluttaja) ja Esko Varilo (lastenpsykiatri, perheterapeutti, Suomen psykoanalyyttinen yhdistys) leimaavat ja tyypittelevät lastensuojelun asiakasperheitä mm. ghetto-, mafia- ja autistisiksi perheiksi ja etsivät näistä insesti- ja homoseksuaalisuus-periaatteita.
Nelikko nojaa näkemyksissään psykoanalyysin virheellisiin ja vanhanaikaisiin teorioihin. Missä tahansa muussa kontekstissa kuin lastensuojelussa tekstillä saisi syytöksen vihapuheesta ja kunnianloukkauksesta.
Vuornos, Wahlbeck ja Lounavaara- Rintala kuuluvat vuorovaikutusprosessien tutkimuskeskukseen, jossa he kouluttavat mm. perhetyöntekijöitä, sosiaalityöntekijöitä ja perhe-, pari- ja traumaterapeutteja etsimään perheistä vuorovaikutushäiriöitä, joista onkin tullut lastensuojelun muotidiagnooseja. Helena Lounavaara- Rintala on työskennellyt myös RAY:n ja Pelastakaa Lapset ry:n Silta- hankkeessa.
Suomessa perhe- ja sosiaalityön taustaideologia on virheellisiin oletuksiin, syrjäyttäviin ennakkoluuloihin ja testaamattomiin teorioihin perustuva psykoanalyysi, vaikka lastensuojelutoimijat usein yrittävät kiistää tai kätkeä yhteyden. Psykoanalyysin traumaolettama, vuorovaikutushäiriöolettama ja olettama ongelmien ylisukupolvisesta periytymisestä löytyvät Suomessa jokaisen lastensuojelujärjestön ja -yrittäjän hoitofilosofiasta ja sitä tukemaan kehitetystä tutkimusvälineistöstä.
Käsitteet perhetyö ja perhetyön tutkimus ovatkin harhaanjohtavia eufemismeja.
Todellisuudessa kyse on usein vääränlaisiksi katsottujen perheiden hajottamiseen pyrkivästä puoskaroinnista.
Jo perhetyöntekijän suorittaman "tutkimuksen" kohteena olo muodostaa vakavan oikeusturvariskin kenelle hyvänsä kansalaiselle. Puhtain paperein selviäminen on yhtä todennäköistä kuin Pol Potin Kamputseassa.
Perhetyön oikeusturvaongelmia lisää se, että monet perhetyötä ja vanhemmuudenarviointeja tarjoavat tahot tarjoavat myös lasten sijoituspalveluja. Lastensuojelujärjestöilläkin on lastensuojelulaitosten ylläpitäjinä ja palveluntuottajina välitön taloudellinen intressi huostaanottojen lisäämiseksi ja pidentämiseksi.
Miten jääviä on arviointi, jonka lopputulemana voi olla lapsen sijoittaminen arvioinnin suorittaneen tahon omaan laitokseen?
Psykoanalyysiin nojaavan perhetyön lähtökohta on, että perhe on jollakin tavalla sairas/paha. Perhetyöntekijät etsivät sitä pahaa, jonka olemassaolosta he ovat varmoja työtä aloittaessaan ( Ikonen, 2013).
Perhetyön nk. "työvälineet" eivät ole tieteellisesti tutkittuja tai testattuja. Niitä voi kehittää omiin käyttötarkoituksiin sopiviksi (Lastensuojelun käsikirja, 2007). Asiakkaille ei tarvitse kertoa mihin työvälineen käytöllä pyritään ( Airas & Puhakka, 2008).
Martikaisen ja Peräojan (2009) Pesäpuun ry:n välineiden käytöstä tehdyssä Ässä- hihassa - tutkimuksessa työntekijä vastaa kysymykseen korttien uusista käyttötavoista seuraavasti:
"Käytän kaikkia välineitä miten sattuu kun en ole lukenut ohjeita ja työtiimissä kiertää sana, miten kukin on käyttänyt välineitä niin otan niistä vinkkiä. Vain mielikuvitus on rajana!"
Ajankäyttöympyrä/ sekvenssikartta
Tarkkailussa ovat päivä- ja yörytmi , sovituista aikatauluista kiinnipitäminen esim. neuvolaan tai hammaslääkäriin, puhtauden ylläpitoon käytetty aika ja säännöllisyys, kodin tuoksu ja tunnelma ja yhteydenpito ja verkostot kodin ulkopuolelle.
Arki ei saa olla vapaasti kelluvaa vaan sen pitää olla joko liikkuvaa tai ankkuroitunutta ( Väestöliitto, 2011). Kelluva arki tarkoittaa kodissa aistittavan pysähtyneisyyden tunnun lisäksi tavarakaaosta ja toimimatonta pyykkihuoltoa (Heino, 2011), joka herättää perhetyöntekijän huolen ja velvoitteen varhaiseen puuttumiseen. Kelluvan arjen käsite ja määritelmä paljastaa, että sosiaalityön asiantuntijat, tutkijat ja suunnittelijat ovat sosiaalityön perustehtävän lisäksi täysin vieraantuneet esim. pääkaupunkiseudun ahtaissa asunnoissa sinnittelevien perheiden arjesta ja elinolosuhteista.
Perhe- ja sosiaalityöntekijät eivät yleensä käytä tutkimustietoa eivätkä seuraa tieteellistä tutkimusta tai keskustelua ( Rosen, 1994; Finnilä- Tuohimaa, 2009). He eivät ole perillä esim. pelaamisen tai tietotekniikan myönteisistä vaikutuksista. Pelaamista ja tietokoneita pidetään lähtökohtaisesti pahana ja huostaanottoselvityksissä mainitaan usein lapsen tietokoneen käyttö esim. "äidin on vaikea rajata tietokoneen käyttöä" tai "lapsi istui koko kotikäynnin ajan tietokoneella". Lapsen peliaika kannattaakin rajata ja huolehtia, ettei lapsi ole tv:n tai tietokoneen äärellä vierailun aikana (Ikonen, 2016).
Lapsuudenkodin/-kotien pohjapiirrokset (Kotini maisema)
Perhetyöntekijä, perheneuvolan sosiaalityöntekijä tai psykologi voi piirrätyttää sijoitettavaksi suunnitellulla tai jo sijoitetulla lapsella kodin pohjapiirrosta, jolla selvitetään talon sijaintia, ympäristöä, kuntoa, kulkureittejä, siisteyttä ja turvallisuutta.
Lasta voidaan pyytää piirtämään omien ja läheisten kotien pesutiloja, huonekaluja, tilankäyttöä ja sen jakaantumista perheenjäsenten kesken fyysisten kasvuolosuhteiden riskien kartoittamiseksi.
Vanhempien on syytä kertoa jo etukäteen lapsilleen lastensuojelun tutkimusten tarkoitusperistä ja siitä, ettei lasten tarvitse osallistua tutkimuksiin tai puhua mitään ilman juristin tai luotetun aikuisen läsnäoloa.
Koska lastensuojelun asiakkailla ei ole toimivia oikeussuojakeinoja valheellista kirjaamista vastaan eikä myöskään tosiseikkaselvittelyyn perustuvaa oikeudenkäyntiä, kaikki tutkimukset ja palaverit kannattaa taltioida ja niistä tehdyt merkinnät tarkastaa.
Erityisesti nukkumisjärjestelyjä urkitaan, raportoidaan ja patologisoidaan.
Perhetyöntekijät pitävät usein perhepetejä lapsen kehitystä vaarantavana joten niistä ei kannata mainita.
Lemmikkieläimet tulee varustaa asianmukaisilla tiloilla ja hoitaa hyvin, sillä lemmikkien hoidossa ilmenneitä puutteita on käytetty lasten sijoitusten perusteina (Ikonen, 2016).
Traumasukupuu
Perhetyöntekijän kehottavat piirtämään perheen sukupuun kolmen tai neljän sukupolven ajan ja merkitsevät muistiin seuraavia asioita; perheen rakenne, tunneilmaisut perheenjäsenten ja sukupolvien välillä, suvun ja perheen menetykset, salaisuudet, sairaudet, häpeät, poliittiset mielipiteet, suhteet koulutukseen ja työhön sekä uskonnollisuuden merkitys perheessä ja perheenjäsenille. (Ijäs , 2012, 5-7). Myös perheroolit ja toistuvat sanonnat kirjataan. Perheen sisäisissä hokemissa ja sanonnoissa ei tule käyttää kielikuvia tai huumoria, varsinkaan satiiria, jotka helposti ymmärretään väärin.
Perheestä etsitään ja kirjataan ongelmia ja riskejä, jotka oletetaan ylisukupolvisesti periytyviksi, joten vanhempien tai isovanhempien ongelmista ei ole syytä avautua.
Koska avautumista kuitenkin vaaditaan ja pidetään reflektio- ja yhteistyökyvyn merkkinä, perhetyöntekijälle täytyy tehdä ainakin muutama henkilökohtainen paljastus, jotta hän saa merkintänsä tehdyksi.
Pakollisten paljastusten on syytä olla luokkaa "isä ei puhunut paljoakaan ", "liikutun helposti", " juon aivan liikaa kahvia", etteivät ne herätä liikaa huolta ja mahtuvat perhetyön määrittelemän normaalin rajoihin. Pakolliseksi menetykseksi sopii esim. lemmikin kuolemasta kertominen.
Perhetyön käsitys sukupuolesta ja seksuaalisuudesta on sovinnainen ja jälkeenjäänyt, joten lapset on hyvä sovittaa perhetyön ajaksi perinteisiin rooleihin. Naiset kuuluu piirtää ympyröiksi ja miehet neliöiksi perhetyön vaatimiin tehtäviin eikä sukupuolittamisesta pidä provosoitua tai huvittua.
Parisuhteen/ vanhemmuuden palikkatesti
Perusmallissa on nimetty keskeisimpiä parisuhteen elämänalueita: sitoutuminen, seksuaalisuus, tunteet, riidat, teot, sanat, luottamus, anteeksianto ja rakkaus. Nimetyissä palikoissa valkoinen palikka on nimeämätön, jonka pari itse saa nimetä itselleen merkittävästi vaikuttavalla asialla, joka omasta mielestä puuttuu palikoiden teemoista. Nimeämättömät palikat voi nimetä itse käyttämällä esimerkiksi palikoiden mukana tulevaa tehtävä korttia: Pistä parisuhteesi palikat paikoilleen.
Vanhemmuuden palikat ovat uusi sovellus Parisuhteen palikat -työvälineestä perhetyön käyttöön. Tämän työvälineen tarkoituksena on konkretisoida käytännönläheisesti vanhemmuuden eri alueita.
Asiattomiin uteluihin seksuaalisuudesta ei tarvitse vastata mutta toisaalta kieltäytyminen seksuaalisuutta ja parisuhdetta koskeviin kysymyksiin vastaamisesta tulkitaan perhetyön käyttämissä Lasten kaltoinkohtelun tunnistusohjeissa riskivanhemmuuden osoittimeksi.
Riskin osoittimia voidaan käyttää suoraan kaltoinkohteluolettaman todisteina ( Ikonen, 2013, 329). Kaltoinkohtelun voidaan tulkita tapahtuneen sillä perusteella, että seulattu kuuluu useampaan kuin yhteen riskiluokkaan esim. on tupakoiva työtön, pienituloinen yksinhuoltaja tai keskusteluhaluton kiireinen.
Jos asiakas kuuluu jo valmiiksi yhteen riskiluokkaan esim. työtön, lisäriskiksi tulkittu kieltäytyminen puhumasta parisuhdeasioista voi siirtää hänet suoraan kaltoinkohtelusta epäillyksi ilman havaintoja tai todisteita varsinaisesta kaltoinkohtelusta.
Myös huostaanottopäätökset tehdään samalla logiikalla. Johanna Hiitolan väitöskirjatutkimuksessa ( 2015) huostaanottoja määritteli lasten kaltoinkohtelun sijaan sosiaalityöntekijän käsitys perheen kunnollisuudesta esim. varallisuus, koulutus ja etninen tausta.
Korttipelit
Kortteja voidaan käyttää lukemattomilla eri tavoilla eikä niiden käyttöä valvo tai tarkasta kukaan, ei liioin korteista tulkittuja johtopäätöksiä. Leeni Ikonen kertoo kirjassaan Salassa pidettävä (2013) mielenkiintoisen tositapauksen. Hallinto-oikeus hyväksyi erään perheen lasten huostaanoton perhetyöntekijöiden Nallekorttipeliin perustuvan kaltoinkohteluepäilyn perusteella.
Vaikka kaltoinkohtelua ei pystytty todistamaan hallinto- oikeus hyväksyi huostaanoton pääperusteenaan se, että vanhemmat eivät olleet myöntäneet eivätkä ymmärtäneet syyllisyyttään. Lasten isovanhempien sijaishuoltajuus sivuutettiin samalla perusteella: isovanhemmatkaan eivät tunnistaneet eivätkä tunnustaneet oletettua kaltoinkohtelua.
Kun samoja huostattuja lapsia sitten sijaishuollossa oikeasti kaltoinkohdeltiin lyömällä kepillä ja sijaisvanhemmat myönsivät teon, lapsia ei siirretty pois pahoinpitelevästä sijaisperheestä, ja syyttäjä teki asiassa syyttämättäjättämispäätöksen todeten, että tärkeä yleinen tai yksityinen etu ei vaadi syytteen nostamista (Ikonen, 2013, 335-337).
Tejping
Tejping- nukeilla etsitään perheen sisäisiä liittoumia ja muita perhepatologioita ja konkretisoidaan etsittyä kaltoinkohtelua työntekijälle ja myös lapselle. Välinettä käytetään usein seksuaalisen väkivallan epäilyissä.
Tejping on psykoanalyysista ammentavaan perheterapiaan perustuva työskentelymenetelmä, jonka päämääränä on avata vuoropuhelu lapsen kanssa nukkeleikkiä hyödyntäen.
Työntekijä pyytää lasta valitsemaan itseään ja läheisiä kuvaavat Tejping-nuket. Sitten teipataan alustalle lapsen koti tai paikka, jossa lapsi on viettänyt tai viettää aikaansa läheisten kanssa ja selvitetään nukkejen avulla missä kukakin nukkuu, missä syödään tai leikitään, millainen on tavallinen päivä tässä paikassa: kuka herättää lapsen, mitä syödään aamupalaksi ja kuka sen laittaa ja mitä sitten tapahtuu. Kenen/keiden kanssa lapsi viettää mieluiten aikaasi? Mitä lapsi ja läheinen silloin tekevät ja kenen kanssa tulee helposti riitaa? Mitä silloin tapahtuu? (Lastensuojelun käsikirja)
Valmistaudu, taltioi ja tarkasta
Perhetyön muutkin välineet esim. erilaiset pelit, johtolauselomakkeet ja rooli- ja verkostokartat ovat paitsi ohjauksen, myös arvioinnin välineitä. Perhetyön käynnin tarkoitus voi olla tuottaa raskauttavaa materiaalia perhettä vastaan jo etukäteen tehdyn päätöksen oikeuttamiseksi.
Käyntiin on syytä valmistua huolella lepäämällä, siivoamalla koti, huolittelemalla oma olemus, varmistamalla, että äänityslaitteet toimivat ja valmentautumalla henkisesti provosoinnin ja urkinnan mahdollisuuteen. Yksinhuoltajan kannattaa kutsua paikalle ystävä todistajaksi ja tahallisen väärinkirjaamisen estämiseksi.
Mikäli perhetyöntekijät fabrikoivat tai pimittävät asiakirjoja, asiakas voi yrittää merkintöjen hankkimista ja oikaisua tietosuojavaltuutetun kautta, pyytää sosiaalityöntekijältä perhetyön lopetusta tai -mikäli sosiaalityöntekijä asettaa perhetyön vaihtoehdoksi huostaanotolle- pyytää uusia työntekijöitä ja juristilta tai sosiaaliasiamieheltä apua hallintokantelun tekemiseen.
Perhetyön tulisi olla vapaaehtoista mutta käytännössä se on usein pakotettua.
Perhetyö epätieteellisine "tutkimusmenetelmineen" ja "työvälineineen" muodostaa oikeusturvariskin mille hyvänsä perheelle , joten käynnit on syytä taltioida. Asiakkaan kannattaa tilata ja korjata perhe- ja sosiaalityön asiakirjat säännöllisin väliajoin rekisteritietojen tarkastuspyyntö - ja rekisteritietojen korjausvaatimus- lomakkeilla.
Koti kannattaa kuvata havainnekuvin, ettei asiakirjoihin päästä tekemään samantyyppisiä merkintöjä kuin Mynämäellä, jossa kolme tyhjää limsapulloa kirjattiin kotoa löytyneeksi jätteeksi.
Ellei kuntaan ole nimetty tietosuojavaltuutettua, asiakas ei yleensä saa oikaistua edes todistetusti virheellisiä asiakirjamerkintöjä, joiden väittämät käsitellään hallinto- oikeudessa totena, ilman tosiseikkaselvittelyä ja näytönarviointia.
Perhetyö ei perustu tieteeseen vaan työntekijöiden tulkintoihin, joita ohjaavat asenteelliset ennakko- olettamat ja se, pitääkö perhetyöntekijä asiakkaasta vai ei. Kannattaa siis katsoa silmiin, panna puhelin pois, hymyillä, kuunnella ja säästää valittaminen valvontaviranomaisille.
On myös mahdollista, että saat avuliaan ja lainkuuliaisen perhetyöntekijän, jonka kanssa yhteistyö sujuu, ja jonka avusta ja neuvoista on aitoa hyötyä.
Kannattaa tutustua sijaishuoltojätti Anglicaren alaisen St Luke´s Innovative Resources-keskuksen välineistöön "lapsilähtöisen vuorovaikutuksen vahvistamiseksi". Tuotekatalogin perusteella Pesäpuu ry on hyvä asiakas ja jälleenmyyjä yhtiölle: https://innovativeresources.org/resources/page/5/
Lue myös:
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/mita-perhetyo-on
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/perhetyon-historia
http://www.lokakuunliike.com/anu-suomelan-blogi/aiti-erotisoi-lasta-imettamalla-huostaanotto-ja-psykologinen-todistelu-lapsiin-kohdistuneissa-seksuaalirikosten-epailyissa
http://www.lokakuunliike.com/raili-miettisen-blogi/avohuollon-tukitoimet-tuottavat-huostaanottoja
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sijaishuollon-hullunkuriset-riskiperheet
http://www.lokakuunliike.com/perheeni-tarina/ylojarvi-koulu-ja-lastensuojelu-piinasivat-perhetta-vuosia
http://www.lokakuunliike.com/perheeni-tarina/siljan-tarina-suurperhe-viranomaiskiusaamisen-kohteena
http://www.lokakuunliike.com/perheeni-tarina/helen-aidin-tarina-lastensuojelu-murensi-itsetuntoni
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/dissosiaatiohairio-on-lottovoitto-lastensuojelulaitokselle
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-tutkimusmenetelmat-osa-1-rorschach
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-tutkimusmenetelmat-osa-2-mim
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-tutkimusmenetelmat-osa-3-lapsilahtoiset-valineet-vuorovaikutuksen-vahvistamiseksi
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-tutkimusmenetelmat-osa-4-haastattelu