Lastensuojelun tekohengittämä pseudotieteeksi osoitettu Freudin psykoanalyysi, joka perustui virheelliseen biologiseen tietopohjaan, oli mahdotonta testata ja on kumottu niiltä osin kuin sitä voi testata (Hamilo, 2007, 48, 84) on osaltaan vastuussa siitä, että "suomalaisessa sosiaalityössä ei ole näyttöön perustuvia käytäntöjä eikä ainoatakaan sosiaalitoimen organisaatiota, joka kertoisi toiminnan perustuvan tutkittuun tietoon” ( Paasio, 2014, 15).
Lastensuojelun arviointikäytännöt perustuvat edelleenkin psykoanalyyttiseen kiintymyssuhdeteoriaan, joka on osoitettu vääräksi jo 1980- luvulla, vaikuttavimmin Judith Rich Harrisin, Brian Allenin ja Jerome Kaganin toimesta.
https://www.researchgate.net/publication/338696030_Criticism_of_Attachment_Theory_2020
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelu-uskoo-yha-psykoanalyysiin-osa-1
Kiintymyssuhdeperustaiseksi kutsutussa pysyväksi pyrkivässä sijoituksessa lapselta evätään usein tarvittava terveydenhuolto, koulutus, yhteydenpito läheisiin ja hän altistuu liian usein viranomaismielivallalle, päihteille , seksuaaliselle hyväksikäytölle ja muille ongelmille, joiden syyt ja seuraukset selitetään lapsuuden/vanhempien traumoista ja kiintymyssuhdehäiriöstä johtuviksi ja joilla perustellaan sijoituksen jatkamista.
Arvioijilla on paljon valtaa, sillä arviointien perusteella tehdään päätökset huostaanoton tarpeesta.
Tutkittuaan 44 nuoren varkaan varhaislapsuutta John Bowlby (1944) kehitti teorian, jonka mukaan varhaisella kasvuympäristöllä on ratkaiseva merkitys persoonallisuuden patologisessa kehityksessä. Bowlby piti luomaansa kiintymyssuhdeteoriaa eräänä psykoanalyysin muunnoksena.
Sijaishuollossa autismikirjon ja nepsylapset tulkitaan kiintymyssuhdehäiriöisiksi ilman tutkimuksia
Bowlbyn vakavin virhe oli tulkita koeryhmänsä lasten autismi- ja nepsypiirteet kiintymyssuhdehäiriöksi, virhe joka avasi tulvaportin kaikenlaisille vanhemman/lapsen vuorovaikutusongelmille ja mahdollisti hänen alkuperäisen teoksensa väärintulkinnat.
Edelleenkin, monissa niin kutsutuissa kiintymyssuhdehäiriödiagnooseissa on todellisuudessa kyse diagnosoimattomasta ja hoitamattomasta ASD:tä ja ADHD:tä.
Sijaishuollossa kiintymyssuhdehäiriödiagnoosia etsitään ja käytetään riistämään autismikirjon ja nepsylapsilta näiden tarvitsemat tutkimukset ja hoidot ja oikeuttamaan huostaanottojen määrän ja keston kasvattaminen.
Brian Allen (2016) havaitsi, että adoptoiduilla ja huostaanotetuilla lapsilla diagnosoidaan usein kiintymyssuhdehäiriö ilman asianmukaisia tutkimuksia ja kattavaa psykiatrista diagnoosia.
Allen (2016) huomauttaa, että kliininen lastenpsykiatria kietoutui kiintymyssuhdehäiriön käsitteen ympärille, vaikka väitetyn oireyhtymän empiirinen validointi puuttui kokonaan. Kun kliinikot hoitivat kiintymyssuhdeongelmia, heidän olisi pitänyt hoitaa ASD/ADHD:tä.
Allen (2016) toteaa, että väitettyihin "kiintymyssuhdehoitoihin" liittyvän hämmennyksen ja useiden lasten kuolemantapausten vuoksi "kiintymykseen liittyvät ongelmat ovat huonosti monien kliinikkojen ymmärtämiä".
Myös SOS- Lapsikylät ovat pyrkineet "kuntouttamaan" neurologisesti oireilevia lapsia väärin tehottomalla perhetyöllä ( perhekumppani).
SOS- Lapsikylän mainosjutussa SOS- Lapsikylän perhekumppani suosittaa erityislapsen yksinhuoltajaäidille lastensuojelun asiakkuutta ja perhekuntoutusta, joiden seurauksena lapsi saa lääkityksen ja päätyy asumaan sijaisperheeseen.
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/vantaan-lastensuojelusta-tuli-sijoitusbisnes-sitra-fim-lskl-ja-sos-lapsikyla-alkavat-kuntouttaa-neurologisesti-oireilevia-pelatylla-perhetyolla
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lapset-sib-epaonnistui-tavoitteissaan-vantaa-joutuu-silti-maksamaan-sijoittajille-eika-sopimusta-voi-irtisanoa
Kiintymyssuhdehäiriö on pseudohäiriö, jonka käyttö tulisi kieltää tuomioistuimissa ja diagnostiikassa
Allen kehottaa (2016) teoksessa Evidence Based Child & Adolescent Psychiatry eliminoimaan kiintymyssuhdehäiriön kokonaan lääkäreiden käsikirjasta, sillä termillä kiintymyssuhdehäiriö ei ole yhteisesti sovittua tai tarkkaa merkitystä. Termi ei ole osa mitään hyväksyttyä käyttäytymispsykologisten häiriöiden luokittelujärjestelmää. Virallisesti tällaista häiriötä ei siis ole olemassakaan.
David Arredondo ja Leonard Edwards (2000) kieltäisivät kiintymyssuhdeteorian ja -häiriön käytön myös tuomioistuimissa, etenkin sijoituspäätösten perusteena koska kiintymyssuhdehäiriön käsite ei erota patologista riippuvuutta ja emotionaalista tarvitsevuutta kehityksellisesti terveestä inhimillisestä yhteenkuuluvuudesta.
Kiintymyssuhteiden luokittelu perustuu Mary Ainsworthin vain 26 keskiluokkaisesta baltimorelaislapsesta koostuvaan aineistoon eikä siihen luultavasti mahtunut montakaan todella turvatonta lasta. Jari Sinkkonenkin myöntää, että jälkikäteen arvioituna muiden kuin tasapainoisimpien kiintymyssuhteiden määritteleminen turvattomiksi oli harkitsematonta.
Hermostoperäisistä sairauksista kärsivistä, sijoituksen ja sijaishuoltoväkivallan traumatisoimista ja autismikirjon oireilusta kärsivistä mutta hoidotta jätetyistä sijoitetuista kuitenkin fabrikoidaan sijaishuollossa kiintymyssuhdehäiriöisiä ja häiriöiden selitetään vieläpä aiheutuneen vanhempien toimesta varhaislapsuuden hoidon huomattavan laiminlyönnin tai hyväksikäytön seurauksena.
SOS- Lapsikylissä kiintymyssuhdeteoria on vielä voimissaan. SOS- Lapsikylien perhekuntoutuksessa lapsen ja vanhemman kiintymyssuhdetta arvioidaan MIM- vuorovaikutushavainnoinnilla (Marchak Interaction Method).
Psykiatrian erikoislääkäri Ben Furmanin mukaan menetelmä ei ole vain epäluotettava, vaan myös räikeästi perheiden oikeusturvaa loukkaava. Kuten suurin osa lastensuojelun arviointi- ja tutkimusmenetelmistä sekin perustuu arvioitsijan subjektiivisiin näkemyksiin – ja usein myös sosiaalityöntekijöiden ennakkotiedotukseen mahdollisista löydettävistä puutteista.
SOS- Lapsikylissä sijaisvanhemman ja lapsen välistä vuorovaikutusta ja kiintymyssuhdetta pyritään vahvistamaan Theraplay- interventiolla, josta on vähäinen dokumentoitu näyttö.
Leikkisältä kuulostava Theraplay®-terapia on psykoanalyysiin ja vääräksi todistettuun repressoituneen muistin olettamaan perustuvan kiintymyssuhdeterapian johdannainen.
Vaikka nykyiset Theraplay- toimijat pyrkivät sanoutumaan irti "turvaistamisesta" ja vahingollisiksi osoitetuista kiintymyssuhdeterapioista, Theraplay tukeutuu pitkälti niiden taustaoletuksiin.
Insestitutkimuksissa esiintyneistä puutteista huomautuksen saanut Theraplay- asiantuntija Lotta Lassenius-Panula toimii nykyisin mm. lastenpsykiatrina, perheterapeuttina ja Suomen Theraplay- yhdistyksen puheenjohtajana.
Kiintymyssuhdeteorialla puoskarointi sijoituksissa kuriin!
Lastensuojelutoimijat tarttuivat kiintymyssuhdeteoriaan ja -luokitukseen yhtä innokkaasti kuin Tom Arnkilin huolen vyöhykkeisiin ja tulkitsevat ja käyttävät sitä yhtä virheellisesti ja pyyteellisesti.
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-kaytannot-perustuvat-vaaralle-tiedolle-kiintymyssuhteista
https://leeniikonen.fi/2021/10/08/mita-aidinriistajat-tekevat/
Kiintymyssuhteiden 43 huippuasiantuntijaa mm. Peter Fonagy, Mary Dozier ja Judith Solomon kertovat artikkelissaan "Disorganized attachment in infancy- a review of the phenomenon and its implications for clinicians and policy-makers", että on tärkeää tunnistaa ja tunnustaa, että kiintymyssuhdeteoriaa on sovellettu väärin viime vuosina esim. lasten sijoitustapauksissa.
Väärinkäytökset ovat tulosta virheellisistä oletuksista että 1) kiintymyssuhteen osoittimia voitaisiin käyttää yksilöarvioinnissa lastensuojelussa 2) että jäsentymätön kiintymyssuhde ennustaisi lapsen kaltoinkohtelua 3) että se ennustaisi patologiaa tai 4) edustaisi staattista piirrettä lapsessa ( ts. ei muuttuisi kehityksen tai perheen saaman tuen myötä). Nämä ovat jäsentymätöntä kiintymyssuhdetta koskevia myyttejä ja liioitteluja, joita tutkimusnäyttö EI tue.
Asiantuntijat varoittavat, että toistuvat erottamiset vanhemmista esimerkiksi toistuvat testit tai sijoitukset itsessään aiheuttavat jäsentymättömäksi luokiteltua kiintymyskäyttäytymistä. Tämän takia esim. sijoitetun, vanhemmistaan erotetun lapsen arvioiminen antaa harhaanjohtavan kuvan lapsi- vanhempi - suhteen laadusta.
Jäsentymätön kiintymyssuhde vauvalla ei välttämättä aiheuta myöhempiä ongelmia. Silloin kun ongelmia ilmaantuu, ne voivat olla tulosta pikemminkin vaikeista elinolosuhteista kuin jäsentymättömästä kiintymyssuhteesta.
Asiantuntijat korostavat , että jäsentymätön kiintymyssuhde EI OLE vauvan/ lapsen yksilötason diagnoosi tai ominaisuus vaan suhdespesifi.
Heidän mukaansa kiintymyssuhdeteorian väärintulkinnoilla aiheutetaan todennäköisesti harmia jo valmiiksi huono- osaisille ja puutteenalaisille perheille.
Väärintulkinnat voivat vaurioittaa lasten ja vanhempien ihmisoikeuksia ja toimia syrjivinä käytäntöinä sosiaalista ja taloudellista apua tarvitseville vähemmistöille.
Asiantuntijat korostavat, että lapsen erottamista syntymäperheestään ei voi milloinkaan oikeuttaa yksinomaan lapsen jäsentymättömällä vanhempaansa.
Todellinen kiintymyssuhdeteoriasta ja -tutkimuksesta saatava hyöty piileekin perheiden tukemisessa ja ymmärtämisessä ja näyttöön perustuvien interventioiden tuottamisessa.
(lähde: http://www.tandfonline.com/doi/full/10.1080/14616734.2017.1354040)
Virheellisesti tehdyn ja tulkitun kiintymyssuhdetestauksen tuloksena lastensuojeluun ajautuneille lapsille tarjotaan Suomessa arveluttavia tunne- ja tietoisuustaitoharjoituksia, vääriä diagnooseja, vääriä lääkityksiä, huostaanottoja ja erilaisia vahingollisiksi todettujen kiintymyssuhdeterapioiden johdannaisia esim. DDP:tä josta American Professional Society on the Abuse of Children (APSAC) varoittaa.
Varoituksista huolimatta esim. Merikratos Oy yhdessä monien suomalaisten psykoterapeuttien, perhehoitajien ja "perhetukikeskusten" kanssa markkinoi DDP:tä parhaillaan- aggressiivisesti ja kritiikittömästi- mm. nimikkeellä #𝗞𝗶𝗶𝗻𝘁𝘆𝗺𝘆𝘀𝗸𝗲𝘀𝗸𝗲𝗶𝗻𝗲𝗻 𝗹𝗮𝘀𝘁𝗲𝗻𝘀𝘂𝗼𝗷𝗲𝗹𝘂𝘁𝘆𝗼̈ 𝗷𝗮 𝘁𝗲𝗿𝗮𝗽𝗲𝘂𝘁𝘁𝗶𝗻𝗲𝗻 𝗮𝗿𝗸𝗶.
Monet perhetyöntekijät , -kuntouttajat , psykologit ja valvottujen tapaamisten valvojat ihmettelevät usein niitä salassapidettäviä perusteita, joilla tavallisia, vastuullisilta ja toisiinsa kiintyneiltä vaikuttavia lapsia ja vanhempia tarkkaillaan, arvioidaan ja valvotaan mutta oikeuttavat toimintansa viranomaisuskolla: “kyllä siellä taustalla varmaan jotain täytyy olla, eihän ne muuten olisi..”.
Salassapitovelvollisuutta käytetään oikeuttamaan vahingolliset asenteet ja harhainen puuttuminen, joka on usein aloitettu ja jota pyritään jatkamaan perusteetta tai lainvastaisin perustein jopa vuosikausia.
Perheiden kohtelua parantaisi jos he saisivat heti valituskelpoiset päätökset, perustelut ja aikarajan kiintymyssuhteidensa tarkkailulle, asiakaskirjauksensa ja oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin riippumattomassa tuomioistuimessa.
Perheiden leimaaminen ja merkinnät kiintymyssuhdehäiriöistä ja muista mutu- diagnooseista vähenisivät myös mikäli perheiden kanssa työtä tekevät saisivat heti aluksi tietää tarkkailun syyt.
Liian usein arviointi ja valvonta on aloitettu siksi, että sosiaalityöntekijällä on kiintymyssuhdehäiriö asiakkaaseen eli vanhempi on vaatinut päästä lakisääteisiin palveluihin tai noudattamaan lakia , kysynyt jonkun muun kuin lastensuojelun sopimuslääkärin mielipidettä, esittänyt eriävän mielipiteen, tehnyt kantelun, valituksen tai oikaisupyynnön tai kertonut julkisesti kohtelustaan. Tai asiakaspapereihin on vain jäänyt jonkun alati vaihtuvan työntekijän luulo tai väärinkäsitys, jota seuraava työntekijä on pitänyt totena.
Yhteydenpidon rajoittaminen sijaishuoltoon kiinnittymisen tai vakauttamisen verukkeella on lainvastaista!
Sijaishuollon edunvalvojien psykoanalyysiin pohjautuvat uskomukset eivät jää vain hiljaiseksi tiedoksi vaan ne löytyvät myös sijaishuoltotoimijoiden koulutuksista ja toimintasuosituksista esim. Pelastakaa Lapset ry suosittelee, että "Ensisijaista on kuitenkin tukea sijoituksen alussa lapsen/nuoren kiinnittymistä sijoituspaikan aikuisiin".
Tällaiset suositukset ja niihin perustuvat toimintakäytännöt ovat niin lastensuojelulain kuin Lapsen oikeuksien sopimuksen vastaisia ja ovat johtaneet sijoitettujen lasten ja heidän sukulaistensa laittomiin tapaamisrajoituksiin ja sijoitettujen koulunkäynnin ja terapioiden viivästymiseen ja estymiseen.
Oikeusasiamies on todennut, " ettei lastensuojelulaki tunne sellaista siirtymä- tai rauhoittumisaikaa, jolloin lapsen tapaamisia tai muuta yhteydenpitoa läheisiin olisi mahdollista vähentää tai tapaamisissa voitaisiin pitää taukoa sillä perusteella, että lapsen vakiintuminen säännönmukaisesti edellyttäisi sitä.
Lapsen yhteydenpitoa koskevilla ratkaisuilla tulee aina olla lain mukaiset perusteet, joiden taustalla on lapsen yksilölliset olosuhteet ja lapsen etu. Ainoastaan nämä perusteet voivat oikeuttaa tapaamisten vähentämisen myös sijoituksen alussa. (2833/3/13*)"
Oikeusasiamies on joutunut huomauttamaan asiasta lukuisia kuntia mutta huomautukset eivät ole vaikuttaneet sosiaalityön toimintakäytäntöihin, jotka pyrkivät systeemisesti ja systemaattisesti eroon “lastensuojelun juridisoitumiskehityksestä”.
Sosiaalityöntekijät käyttävät edelleen sijoitettujen lasten ja vanhempien laittomien tapaamisrajoitusten perusteluina lapsen kiinnittymistä ja vakiintumista sijaisperheeseen ja “ turvallisen kiintymyssuhteen luontia sijaisvanhempiin.”
Yllättävän monissa lähes yksinomaan suomalaisten psykoanalyytikkojen vanhentuneisiin kirjoihin ja tutkimuksiin perustuvissa sosiaalityöntekijöiden ja sosionomien kiintymyssuhteista tehdyissä opinnäytetöissä suositellaan tätä lainvastaista käytäntöä “ sijaisvanhemmalle tarjottavana “työrauhana” tai lapsen “vakauttamisena “ tai “kiinnittämisenä”, mikä herättää huolen sosiaalialan koulutusten lainsäädäntöosaamisesta ja tietoperustasta.
kuvakaappaus Helsingin Sanomat
Turvallinen kiinnittyminen sijaishuoltoon tarkoittaa ja edellyttää tunnustuspakkoa oletetuista lapsuustraumoista ja traumojen ja sairauksien sepittelyä syntymäperheistä?
Turvallisen kiintymyssuhteen vaihtuvat kriteerit ja kaksoisstandardit ovat vain sosiaalityöntekijöiden ja sijaiskasvattajien tiedossa eikä niitä ole avattu sen paremmin tutkijoille kuin lapsille ja vanhemmille.
Turvallisesta kiintymyssuhteesta sijaisvanhempiin onkin tullut lapsen etua vastaava tyhjä käsite, jolla argumentoidaan sekä lasten että heidän vanhempiensa tosiasiallista etua, tarpeita , tunteita, toiveita ja oikeuksia vastaan.
Perhekotiyrityksiään pyörittäviä sijaisperheitä ei kuitenkaan koeta turvattomiksi eikä riskeiksi, ei siinäkään tapauksessa, että sijoitetut raportoivat väärinkäytöksistä ja väkivallasta.
Sijaishuoltosopimus ja/tai vuorokauden kestävä PRIDE- pikakurssitus nostaa perheen kuin perheen riskittömien luokkaan 17 000 000 euron yleistukien, 35 000-200 000
yhdestä lapsesta maksettavien vuosikorvausten, vapaaehtoisten apukäsien ja lastensuojelun diplomaattisen koskemattomuuden avulla.
Tutkija Kirsi Kallion mukaan turvallisuuden lisääminen ei automaattisesti lisää oikeudenmukaisuutta vaan voi päinvastoin syventää eroja ihmisten ja ihmisryhmien välillä ( THL, 2011, 28).
Sheffieldin yliopiston sosiaalityön professori Kate Morris paheksuu, että perheistä puhutaan nykyisin luonnonkatastrofeina, joista lapset tulee pelastaa. Hän arvostelee sitä, että lastensuojelu kohdistaa resurssien sijaan köyhiin ja erilaisiin perheisiin turhia riskiseulauksia ja -tutkimuksia.
890 000 lasta käsittävän suurtutkimuksen mukaan sijoitettujen lasten tilanne aikuisuuden kynnyksellä oli muuta väestöä keskimääräistä heikompi kaikilla tutkituilla elämänalueilla myös verrattuna sijoittamattomiin sisaruksiin. Tutkimuksessa tarkasteltiin mielenterveysongelmia, sosiaalista ja taloudellista osattomuutta, väkivallan uhriksi joutumista, rikollisuutta, itsetuhoisuutta sekä kuolleisuutta.
Liian monet Mirjam Aranevan kouluttamat sosiaalitoimen ja lastensuojelujärjestöjen ja -yritysten työntekijät elävät silti 1930- luvun sosiaalihygienian, leimaamisen ja poislähettämisen kulttuurissa autuaan tietämättöminä ja pittaamattomina sosiaalityön tutkimustiedosta, aikalaiskeskusteluista ja muutosvaateista.
Suomessa ei tiedetä huostaanottojen syitä, koska niitä ei tilastoida, ei liioin sitä, ovatko lastensuojelutoimien kohteina oikeat lapset, miksi heidät sijoitettiin, missä olosuhteissa he elävät ja miten lastensuojelun toimet ovat heihin vaikuttaneet (STM, Toimiva lastensuojelu, 2013).
Kuntaliitto on tosin arvioinut, että 20% huostaanotoista tehdään jo lainvastaisesti pelkkien puuttuvien palvelujen vuoksi. HuosTa- tutkimus totesi, että jopa 85% lapsista ei saanut tarvitsemaansa palvelua ennen sijoitusta.
Silti SOS- Lapsikylissä oletetaan, että lapsi on vanhempiensa traumatisoima tai kehitysviiveinen ( onko myös kehitysviive vanhempien vika?) tullessaan sijaishuoltoon.
SOS-Lapsikylissä jää huomaamatta, että juuri heidän omat virheelliset teoriansa, ohjeistuksensa ja toimintakäytäntönsä ja sijaisvanhempien reagointitavat voivat tuottaa sijoitetuille turvattomat kiintymyssuhteet, traumaattista stressiä ja traumaattiset kasvuolosuhteet.
SOS- Lapsikylän Lapsen kuntoutuminen kiintymyssuhdeperustaisessa perhehoidossa koulutus valotti sadistista käytäntöä, jolla sijoitetulle lapselle voidaan kehittää sijaishuollossa mielenterveysongelma ja katkeroittaa hänet suhteessa viranomaisiin ja yhteiskuntaan.
SOS- Lapsikylissä sijoitetun kiintymyssuhteen sijaisvanhempiin katsotaan kehittyneen suotuisaksi ja turvalliseksi silloin kun sijoitettu lapsi alkaa kertoa heille lapsuustraumoista ja muista negatiivisista asioista.
Sijaisvanhemmat ja sosiaalityöntekijät siis katsovat turvallisen kiintymyssuhteen itseensä muodostuneen silloin kun sijoitetut lapset ( joilta on lainvastaisesti sijaishuoltoon vakiintumisen verukkeella yleensä estetty yhteydenpito läheisiinsä sekä tarvittavat neurologiset tutkimukset ja hoidot) alkavat tuottaa sijaisvanhempien ja sosiaalityöntekijöiden toivomaa narratiivia biologisista vanhemmista kaltoinkohtelijoina ja traumantuottajina.
Tämän narratiivin tuottamista, jota voisi kutsua myös tunnustuspakoksi tai sairauksien sepittelyksi käytetään siis kiristyskeinona ja ehtona sijoitettujen koulun, terapian ja läheisten tapaamisen aloittamiselle.
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/munchausen-by-proxy-sijaishuollossa-tunnista-sijaisvanhempien-ja-sosiaalityontekijoiden-sairastuttama-lapsi
Kuvitelma siitä, ettei lapsi voi aloittaa koulua, läheisten tapaamisia tai terapiaa ennen kiintymyssuhdetta sijaisvanhempiin perustuu sijaishuollon “kehittäjien” ja sosiaalityöntekijöiden omaksumiin psykoanalyyttisiin teorioihin , käytäntöihin ja virhetulkintoihin.
Sijaishuollon sadistinen kiristys ja kehäpäätelmät
Nykyisin psykoanalyysin traumaolettama, kiintymyssuhdehäiriöolettama, vuorovaikutushäiriöolettama ja olettama ongelmien ylisukupolvisesta periytyvyydestä löytyvät lähes jokaisen suomalaisen lastensuojelutoimijan hoitofilosofiasta.
Sijaishuollon kaltoinkohteluselvityksessä kerrotaan, että perhehoidossa, lastenkodeissa ja koulukodeissa yleistä oli, että lapsen biologista perhettä haukuttiin ja mustamaalattiin sekä lapsia nöyryytettiin taustojensa vuoksi.
.Vaikka vanhemmista ei olisi tiedetty mitään, saattoivat hoitajat tai sijoitusperheen vanhemmat leimata huostaanotetut lapset huonommiksi kuin muut ( Hytönen ym, 2016, 109).
Sukulaisia mustamaalaamalla tehtiin myös selväksi, että lapsen piti olla kiitollinen siitä, että saa kasvaa näin hyvässä perheessä ja että hänet on huolittu tähän perheeseen. Nöyryyttä odotettiin ja kiitollisuudella painostettiin( Hytönen ym. 2016 , 96).
Nykyisin se, että lapsi ei tuota sijaishuoltajien toivomia tunnustuksia oletetuista vanhempien aiheuttamista traumoista ja osoittaa kaipauksen tunteita heitä kohtaan tulkitaan laittomia tapaamisrajoituksia biologisiin vanhempiin edellyttäväksi sijaishuoltoon vakiintumisen ja lapsi- sijaishuoltaja- kiintymyssuhteen epäonnistumiseksi.
Lapsen osoittama kaipaus vanhempaansa esim. itkeminen tuntuu uhkaavan sekä sosiaalityöntekijöiden ja sijaisvanhempien rakentamaa mielikuvaa traumoja aiheuttavasta kelvottomasta vanhemmasta että heidän omakuvaansa lapsen pelastajina.
Sijaishuollon kaltoinkohteluselvitykseen haastateltu mies kertoo kuinka häntä rangaistiin isänsä kaipaamisesta koska sijaisvanhemmat kokivat, ettei isä ollut kaipaamisen arvoinen ( mt., 110).
SOS- Lapsikylässä asunut Niko Brunfeldt kertoo Helsingin Sanomien haastattelussa kuinka 1990- luvulla “sijaisäiti manipuloi meidät myös puhumaan äidistämme pahoja asioita, jotka eivät pitäneet paikkaansa. “
Mikael Brunfeldt puolestaan kertoo kuinka häntä kuristanut sijaisäiti kehotti poikaa valehtelemaan lääkärille, että kuristaja olisi ollut pojan äiti.
Mikään ei tunnu muuttuneen SOS- Lapsikylissä. Tässä sijoitetun lapsen äidin kuvaus SOS- Lapsikylän käytännöistä lapsen “ turvalliseksi kiinnittämiseksi kiintymyssuhdeperustaiseen perhehoitoon" vuodelta 2015:
"Kuntoutukset ja ADHD-tutkimukset laiminlyöty, lasta ei päästetty ekaluokalle kun sillä todistellaan että lapsessa on jotain kauheasti vikaa..
Vieraannuttamisprojektissa sosiaalihenkilöt määräävät, että tapaamisia ja puheluita rajoitetaan niin kauan kuin lapsi osoittaa jotain tunteita tapaamisten ja puheluiden jälkeen.
Sijaisvanhemmat huolehtivat tulolähteestään kirjaamalla, että edelleen lapsi osoittaa tunteita. "
Jos sijoitettu lapsi näyttää kaipauksen tunteita vanhempiaan kohtaan ja kieltäytyy tuottamasta sosiaalityöntekijöiden ja sijaisvanhempien toivomaa traumanarratiivia, häntä rangaistaan jatkamalla laittomia yhteydenpitorahoituksia vanhempiin "sijaishuoltoon kiinnittymisen ja vakiintumisen" verukkeella.
Jos sijoitettu lapsi taas tukahduttaa kaipauksen vanhempiinsa ja alkaa keksiä sosiaalityöntekijöiden ja sijaisvanhempien toivomia paljastuksia ja traumanarratiivia, myös niitä käytetään verukkeina yhteydenpitorajoituksille vanhempiin ja tapaamisten saattamiselle valvotuiksi.
Tekipä lapsi niin tai näin, häntä ja hänen vanhempiaan rangaistaan valinnasta joka tapauksessa.
Kenen hyvänsä lapsen pakottaminen tekemään tällainen Sofien valinta on hirvittävää sadismia.
Erityisen vahingollista pakottaminen on sijoituksen traumatisoimalle lapselle, joka on joutunut eroon läheisistään.
Sijaishuollon sadismia ja harhaista puuttumista ei estä se, että työntekijän häiriö- ja traumaoletuksille ja epäilyille ei löydy mitään näyttöä tai lapsi itse kiistää ne.
Psykoanalyyttisessa ACE- uskonnossa kiistäminen on myöntymisen merkki ja traumojen kuvitellaan koteloituneen iho- ja kehomuistiin, josta asiantuntija voi kaivaa ne esiin ne sopivilla ACE- seulalla, arvioinneilla, Barnahus- tutkinnalla, perheterapialla, traumaterapialla, perhetyön taidelähtöisillä menetelmillä ja välineillä tai tunne- ja tietoisuustaitoharjoituksilla.
Sosiaalityöntekijöiden tuomaroimassa hallinto- oikeudessa pelkkä esitutkinnan käynnistyminen vanhemmista tulkitaan syyllisyydeksi ja lapsen huostaanoton perusteeksi.
Jos lapsi ei kiinny sijaisvanhempiin, selitystä ei etsitä edelläkuvatusta rutiiniksi muodostuneesta manipuloinnista, kiristyksestä tai muusta sijaishuoltoväkivallasta tai laittomista ja turhista sijoituksista vaan selitetään, että lapsen lähiverkosto ei anna lapselle lupaa kiintyä sijaisvanhempiin.
Kehäpäättely ja biologisten vanhempien syyttely vaikuttaa SOS- Lapsikylissä rutiininomaiselta ja työntekijät kertovat siitä hymyillen.
Onko SOS- Lapsikylissä pohdittu mahtavatko juuri nämä sadistiset vaatimukset ja menettelytavat syy sijoitetuille sijaishuollossa kehittyville mielenterveyshäiriöille? Arvovaltaisessa Lancet- lehdessä julkaistun kanadalais-suomalaisena yhteistyönä toteutetun tutkimuksen mukaan kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset kärsivät aikuistuttuaan erilaisista psyykkisistä häiriöistä useammin kuin muut lapset, joiden elämänkulku ennen sijoitusta oli samankaltainen.
https://www.thelancet.com/journals/lanchi/article/PIIS2352-4642(18)30207-4/fulltext
Kuinka tuotetaan kiintymyssuhdehäiriöitä ja levitetään sosiaalihuollon virheellinen tietoperusta myös terveydenhuoltoon
Suomalaista lastensuojelututkimusta on rapauttanut tutkimustahojen ( esim. THL:n, STM:n ), lastensuojelupäättäjien ja -rahoittajien sekä sosiaalialan oppilaitosten vahva sitoutuminen sijaishuollon edunvalvontaan.
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelujarjestot-ja-sosiaalialan-oppilaitokset-sijaishuollon-kasvattamisen-ja-yksityistamisen-airueina
Lastensuojelussa tutkimustietoa ei kerätä, käytetä eikä koeta tarpeelliseksi (Rosen 1994: Rousu 2007: Pekkarinen 2011: Finnila- Tuohimaa 2013: Heino 2018). Huostaanottojen syistä, seurauksista tai lasten oloista sijaishuollossa ei tiedetä. Edes sitä onnistuuko lastensuojelu useammin kuin epäonnistuu, ei tiedetä( Rousu 2021).
Juuri lastensuojelun ja sijaishuollon edunvalvontaan sitoutunut tutkimustoiminta saattaa olla syy siihen, että lastensuojelussa ei ole näyttöön perustuvia käytäntöjä, tietoa “palveluista” tai palveluntuottajista ( hinta, laatu, määrä) tai lastensuojelupalveluiden vaikutuksesta asiakkaiden elämään ja tutkimukset vaikuttavat pikemminkin pseudotutkimuksilta.
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelututkimukset-sijaishuollon-ja-sosiaalityontekijoiden-edunvalvontana-tunnista-pseudotutkimus
Suomen johtavat kiintymyssuhdeasiantuntijat, joilla on usein tausta sijaishuollon järjestöissä eivät ole tehneet kiintymyssuhdeluokituksen väärinkäytölle mitään toisin kuin vaikkapa Tom Arnkil, joka reagoi huoliluokituksensa väärinkäyttöön esittämällä vetoomuksen Älkää leimatko lapsia huolen vyöhykkeistöllä ja kirjoittamalla vyöhykkeiden käytöstä analyysin Älkää ottako tätä karkkia pois.
Valitettavasti psykoanalyysikarkkia samoin kuin huolikarkkia ei voi edes yrittää ottaa asiantuntijoilta pois ilman äänekkäitä vastalauseita.
Virheelliset käsitykset kiintymyssuhdehäiriöistä toistuvat koulutuksesta ja opinnäytetyöstä toiseen eivätkä sosiaalityön tutkijatkaan ole aina tutustuneet eivätkä tietoisia alansa uusista tutkimuksista tai keskusteluista.
Kun sijoitusten tuottamat traumat ja neuropsykiatriset ja autismikirjon häiriöt on ilman asianmukaisia tutkimuksia fabrikoitu lastensuojelussa kiintymyssuhdehäiriöiksi voidaankin väittää, että “ lastensuojeluun tulevilla lapsilla on usein kiintymyssuhdehäiriöitä, kaltoinkohtelua ja traumoja taustallaan”, “ lapset ja nuoret, joilla on jäsenytymätön kiintymyssuhde ovat yliedustettuina lastensuojelussa” tai “lapsuudessa tapahtuneet kiintymyssuhteen traumat voivat vaikuttaa jopa lapsen aivojen kehittymiseen, eikä oppiminen ole mahdollista, ellei lapselle taata turvallisia olosuhteita “.
Esimerkiksi SOS- Lapsikylän pyhäpuheet toimenpiteiden tutkimusperustaisuudesta, osallisuudesta, turvallisuudesta, jaetusta vanhemmuudesta ja perheiden jälleenyhdistämisestä eivät näy mitenkään käytännössä: huostaanotot kestävät yhä koko lapsuuden eikä lakisääteiseen perheen jälleenyhdistämiseen edes pyritä.
Helsingin Sanomat julkaisi joulukuun alussa jutun, jossa useat SOS-Lapsikylän sijoituspaikoissa asuneet, nyt aikuiset lapset kertoivat nimillään ja kasvoillaan lapsuudessaan kokemastaan väkivallasta ja muusta kaltoinkohtelusta, jotka vaikuttavat heidän elämässään edelleen aikuisena.
SOS- Lapsikylässä tilanteeseen ei puututtu, kaltoinkohdelluille valehdeltiin rikosten vanhentuneen, kaltoinkohtelu pyrittiin salaamaan ja kertojia rankaisemaan kertomisesta.
Mitään muutoksia käytäntöihin ei ole odotettavissa kun lainvastaisista käytännöistä huolimatta rahoitus tulee takuuvarmasti niin valtiolta, kunnilta kuin yksityisiltä, salassapidon taakse voi piilottaa tehdyt väärinkäytökset ja valvontaa, tulosvastuuta tai vastuu- ja korvausvelvoitteita väärinkäytöksistä ei edelleenkään ole.
Kansalaisten luottamuksen ja oikeusturvan palauttamiseksi SOS- Lapsikylien kaltoinkohtelututkinta tulee ulottaa myös suomalaisiin SOS- Lapsikyliin ja SOS- Lapsikylän lakimiespalvelujen seuraukset perheille tulee tutkia.
Myös Auerin lasten sijaisperheessä ja psykoanalyyttisessa perheterapiassa tuotetut tarinat ja traumanarratiivit tulee perata perusteellisesti!
OT-keskukset ja TKKI- kuinka virheellinen tietoperusta ja laittomat toimintakäytännöt siirretään sosiaalihuollosta terveydenhuoltoon
Sosiaalihuollon asiakkailla pitäisi lakien mukaan olla oikeus tutkittuun tietoon perustuviin ja vaikuttaviin palveluihin.
Valitettavasti suomalaiset sosiaalityöntekijät, perhetyöntekijät ja perhekuntoutuslaitosten työntekijät ovat omaksuneet psykoanalyysin virheellisesti tulkitut teoriat ja virheelliset, jopa lainvastaiset työtavat, joita on levitetty tehokkaasti lastensuojelujärjestöjen ja sosiaalialan osaamiskeskusten “koulutusten “ , “ kehittämishankkeiden” ja “hyvien käytäntöjen” kautta.
Käytännössä on usein osoittautunut, että osaamiskeskustoiminta on onnistunut verkostoimaan oman alueensa sosiaalialan alueelliset toimijat lastensuojelun virheellisiä teorioita ja laittomia toimintakäytäntöjä ylläpitäviksi muutosvastaisiksi klikeiksi, tarjoamaan tehtäviensä hoidossa epäonnistuneilla sosiaalityöntekijöille arveluttavaa, väärinkäytöksiä vähättelevää vertaistukea, katteettomia palkintoja ja virkoja kehittäjäsosiaalityöntekijä- tai erityisosaaja- nimikkeillä sekä säännöllistä kokoustamista ja kalliita kehittämispäiviä osaamiskeskusjohtajille ja työntekijöille.
Sosiaalialan osaamiskeskukset on sijaishuoltobisneksessä toimineiden työntekijöidensä johdolla valjastettu monitoimijaisesta kohtaamisesta monitoimijaiseen psykoanalyyttisperustaiseen arviointiin ja sen valkopesuun jotka takaavat, että lastensuojelun valvonta tulee epäonnistumaan ja turhat ja lainvastaiset huostaanotot lisääntymään jatkossakin.
Sosiaali- ja terveydenhuollon tutkimuksen, kehittämisen ja innovaatiotoimintojen yhdistymisen myötä on suuri riski, että sosiaalihuollon psykoanalyyttinen tietoperusta ja virheelliset teoriat ja käytännöt juurrutetaan myös terveydenhuoltoon.
Kun OT-keskusten "osaamisen tukeen" on pääsy myös yksityisillä palveluntuottajilla ( esim. sijaishuoltopalveluja kaupittelevat järjestöt ja yritykset) ja asiakastyöstä suurin osa on asiakkaiden tietosuojasta piittaamatonta perus- ja erityistason työntekijöiden moniammatillista kokoustamista, konsultaatiota ja tietojen vaihtoa- asiakkaiden selän takana, on todennäköistä, että työntekijät sekoittavat keskenään tiedot ja luulot, avun ja arvioinnin, hoidon ja holhouksen, turvallisuus- ja riskiarvioinnit , lapsen ja sijaishuollon edun, rikokset ja rikosepäilyt ja terapian ja psykoanalyyttisen puoskaroinnin.
Sosiaalialan osaamiskeskusten rahoitus osana TKKI-kokonaisuutta olisikin jäädytettävä kunnes virheellinen tietoperusta ja laittomat toimintakäytännöt on perattu pois “osaamiskeskuksista”.
Sosiaalialan osaamiskeskusten pitäisi rahoituksensa ehtona tutkia oman asiantuntija- ja kehittämistyönsä seuraukset ja vaikutukset esim. lastensuojelun edunvalvojien ja lastensuojelutyöryhmien toiminta, kasvatuskumppaneille ja maakunnan sosiaalipalvelujen johdolle tarjottujen koulutusten ja konsultaatioiden sisällöt ja oikeellisuus ja asiakaslähtöisyyden ja asiakkaiden ihmis- ja perusoikeuksien toteutuminen julkisin ja riippumattomin selvityksin.
“Lastensuojeluparannuksena” ei voi kaupitella samoja rakenteellisen muutos- ja sosiaalityön estäviä keinoja, joiden vuoksi mielenterveyshankkeet ovat epäonnistuneet ( Ahonen 2020) eli huomion siirtämistä pois asiakkaiden ihmis- ja perusoikeuksista “traumatietoisuuteen” , “palvelujärjestelmän kehittämiseen” ( esim. systeeminen lastensuojelumalli), epämääräiseen “ennaltaehkäisevään työhön “ ( epätieteelliset arvioinnit ja seulaukset ) tai "ennakkoluulojen hälventämiseen"(= sosiaalisen raportoinnin estäminen).
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sosiaalialan-osaamiskeskus-vai-mokaamiskeskus
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sosiaalialan-mokaamiskeskuksille-jattirahoitus-sosiaalityontekijoille-ja-heidan-todistajilleen-kallista-konsulttikoulutusta-kuinka-voittaa-hallinto-oikeudessa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/luvassa-vip-polkuja-ot-mokaamis-ja-tulkintakeskuksiin
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/entiset-ja-nykyiset-sos-lapsikylan-paattajat-lastensuojelun-markkinoistamisen-asialla
Lastensuojelujärjestöjen juristit vieraannuttamisen ja pysyvien huostien takuunaisina
Sijaishuollon edunvalvontajärjestö Pesäpuu ry:tä perustamassa olleen Jyväskylän yliopiston yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan opiskelijat Tarja Kivimäki ja Raija Panttila kirjoittivat vuonna 1990 Helsingin Sanomiin otsikolla “Vanhemmuus on vaihdettavissa” kuinka SOS-lapsikylässä pyritään uuden äitisuhteen avulla ennen kaikkea korvaamaan menetetty biologinen vanhempi. He kertoivat, että SOS-lapsikyläsijoitus on yleensä lopullinen: lapsen ei ole enää tarkoitus palata biologisten vanhempiensa luokse.
HS -kirjoitus ennakoi hyvin SOS-lapsikylän markkinavaltausta. SOS-lapsikylän ideologia pysyvästä huostaanotosta on toteutunut hyvin maamme lapsipolitiikassa. Vain ani harva lapsi palautetaan kotiinsa.
SOS-lapsikylä on mukana myös Pesäpuu ry:n Munperheet –hankkeessa, jossa Euroopan ihmisoikeussopimusta uhmaten väitetään, “ että lapsella on ensisijainen oikeus sijaisperheeseen.”
Ideologinen korruptio on toiminut tehokkaasti 2000 -luvun edetessä. Tällä hetkellä kuntien sosiaalityöntekijät turvautuvat tällaisen ideologian omaavan järjestön konsultointiapuun.
THL:n (2018) ja LSKL:n (2013) selvitykset ovat osoittaneet, että lastensuojelussa vallitsee lainvastainen pysyvän huostaanoton työkulttuuri, joka mahdollistaa traumatisoivat olosuhteet sijaishuollossa koko lapsuuden ajaksi- tähtitieteelliseen hintaan ja ilman tulosvastuuta tai valvontaa.
LSKL:n Samalla puolella- raportin mukaan jopa 94% sosiaalityöntekijöistä rajoittaa lasten yhteydenpitoa läheisiinsä huostaanoton aikana.
Sijaishuollosta karataankin tuhansia kertoja vuodessa mutta karkulaisia ei välttämättä etsi kukaan vanhempia lukuunottamatta. Tuoreen Hatkassa-selvityksen mukaan sijoitetut lapset altistuvat pakomatkoilla raiskauksille, ihmiskaupalle ja muille rikoksille ja joutuvat jopa kuolemanvaaraan.
YLE:n selvityksen mukaan hoivabisneksestä tutut terveysjätit vuolevat miljoonia huostaan otetuilla lapsilla ja lapsia sijoitetaan lainvastaisesti pelkkien puuttuvien palvelujen tai sairastumisen takia.
Oikeusasiamiehet löysivät puutteita lähes kaikista tutkimistaan lastensuojelulaitoksista.
Suomi tulkitsee YK:n ohjeita perheiden tukemisesta siten, että sijoittaa lapset yhä useammin valvomattoman laitoshoidon sijaan valvomattomaan perhehoitoon eli sijaisperheisiin.
Perhehoidossa olevista lapsista vain 2-5% palaa takaisin kotiinsa vaikka sekä lastensuojelulaki että Euroopan ihmisoikeustuomioistuin edellyttävät perheiden jälleenyhdistämistä. Sukulaissijoitukset ovat harvinaisia.
Myös sijaishuoltoväkivalta on lähisuhdeväkivaltaa, joka vahingoittaa
Suomalaisen sijaishuollon kaltoinkohteluselvityksen mukaan kaikkein graavein lapsiin kohdistuva väkivalta tapahtui juuri perhehoidossa eli sijaisperheissä, joita ei nykyisinkään valvo mikään instanssi.
Helsingin Sanomat kirjoittaa, että lapset joutuvat lastenkodeissa näkemään väkivaltaa joka viikko otsikolla ”Lapsia ei uskalla jättää keskenään, kun tietää, että jotain tapahtuisi” – Helsinkiläisen lastenkodin työntekijät kertovat arjesta, jossa kaikista ei ehdi pitämään huolta. https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000007891906.html
Pysyvän huostaanoton työkulttuuri, tapaamisrajoitukset vanhempiin, vaativan sijaishuollon uudistamistyöryhmässä kaavaillut jopa puoli vuotta kestävät liikkumisrajoitukset ja laitoksiin siirretty koulu takaavat, että lasten lähisuhteiksi jäävät pelkät laitos/ ammattikasvattajasuhteet eikä sijoitettu lapsi saa edes taukoja väkivallan kohteena tai todistajana olosta.
Sijaishuoltoväkivallan yleisyydestä on iso ja yhtäpitävä kansainvälinen tutkimusnäyttö, jonka takia YK ei enää suosittele laitossijoituksia pikkulapsille lainkaan.
Taidekasvattaja Miina Savolaisen mukaan auttamisjärjestelmämme itse kärsii kiintymyssuhteen häiriöstä; se jättää hallintapyrkimyksissään ja raiskaavassa tunkeilevaisuudessaan avunpyytäjät vaille apua, kunnioitusta ja turvaa (Savolainen, 15.3.2016) ja keskittyy sorron rakenteiden ja menetelmien; viime kädessä sijaishuoltoväkivallan oikeuttamiseen.
Ammattieettisten , henkilökohtaisten ja taloudellisten ongelmien ristiaallokossa luovivien työntekijöiden käytös täyttää usein traumaattisen kiintymisen kriteerit sisältäen sekä sortavan käyttäytymisen mallioppimista ja haitallista kiintymistä sortaviin teorioihin, toimintoihin ja toimijoihin että virheellisten selitysten hyväksymistä omalle sortavalle käyttäytymiselle.
Selvitäkseen syyllisyydestä ja kognitiivisesta dissonanssista, jota kääntyminen apua pyytänyttä perhettä vastaan aiheuttaa, työntekijä saattaa omaksua sortavia asenteita ja käyttäytymistä perhettä kohtaan ja alkaa itsekin harjoittaa sortoa.
Kehitystä olisi sorron rakenteiden purkaminen niihin sopeuttamisen sijaan, ei siirtyminen kiintymyssuhdeteorian monokulttuurista ( Fitzgerald, 2020) kultastandardiksi uskotun kognitiivisen käyttäytymisterapian (KKT/CBT) "monokulttuuriin" ja siitä johdetuihin malleihin, joiden vaikuttavuutta ei ole todistettu ( Leichsenring et ai 2018, 4; Shedler 2018, 322).
Tärkeimpiä sijaishuoltoa korjaavia toimenpiteitä olisivat sijaishuollon erottaminen yksityisestä voitontavoittelusta, työntekijöiden vastuu- ja korvausvelvoitteet väärinkäytöksistä ja turvallisen ja ennakoitavan ympäristön luominen esim. perheen jälleenyhdistämisen tai kotiin tehtävien sijoitusten, sukulaissijoitusten tai kodin ulkopuolisten sijoitusten riittävän valvonnan avulla mutta näitä toimenpiteitä ei käytetä.
Korjaavia toimia olisivat myös sijaishuollon nykytilaselvitys, perheiden perus- ja ihmisoikeuksien varmistaminen siirtämällä huostaanottoasiat hallinto- oikeuksista käräjäoikeuksiin ja sijoitettujen lasten koulunkäynnin ja terveydenhuollon takaaminen sijaishuollossa tuntuvin sanktioin, mutta näidenkin korjaavien toimien käyttöönottoon ei ole halua.
Lasta hoitavat ja valvovat tahot, esimerkiksi neuvola , päivähoito , koulu, lastensuojelu, aluehallintovirasto ja oikeusasiamies voisivat toimia sijaisperheille jopa niin kutsuttuina pelastajina, jos “vaaran merkkejä” osattaisiin tunnistaa ja rekisteröidä varhaisessa vaiheessa.
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/munchausen-by-proxy-sijaishuollossa-tunnista-sijaisvanhempien-ja-sosiaalityontekijoiden-sairastuttama-lapsi
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/kemiallinen-vakivalta-lastensuojelussa-tunnistusohjeet
Valitettavasti sosiaalityöntekijät eivät edes huomaa saati raportoi puutteita sijaisperheissä, jotka ovat usein heidän itsensä valikoimia ja kouluttamia. Osa sijaisperheistä ei päästä sosiaalityöntekijöitä edes kotikäynnille (VTV, 2012, 73).
Kilauta kaverille -estetään yhdessä lapsen valitukset ja kotiuttaminen
Suomessa julkinen valta delegoitiin yksityisille sijaishuollon palveluntuottajille eli järjestöille ja yrityksille, joiden ansiosta sijaishuolto on yksityistetty yli 90 prosenttisesti.
Sijaishuoltoa tarjoavat tahot päästettiin osallistumaan virkatyöksi tarkoitettuun vanhemmuudenarviointiin, jopa sijaishuollon tarpeen arviointiin- ilman virkavastuuta.
SOS- lapsikylän entiset ja nykyiset päättäjät ovat urakoineet hartiavoimin lastensuojelun markkinoistamiseksi.
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/entiset-ja-nykyiset-sos-lapsikylan-paattajat-lastensuojelun-markkinoistamisen-asialla
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/007a40ed-62b8-4ab3-90e8-44a5e9238c04
Lastensuojelujärjestöjen avulla on voitu oikeuttaa sijaishuollon parempi väkivalta, siirtää lapset parempiin perheisiin ja suhmuroida kansallisvarallisuus parempiin taskuihin kuten Itlan tapauksessa.
Juuri sijaishuoltojärjestöjen ( esim. PeLan ja SOS- lapsikylän ) juristipalvelujen ja lastensuojelukoulutusten tuloksena kunnalliset sosiaalityöntekijät eivät enää osaa viranhoidossa tarvittavaa lainsäädäntöä tai perus- ja ihmisoikeussopimuksia, joiden tulkinta jätetään sijaishuoltojärjestöjen juristeille.
Sijaishuollon edunvalvojilta koulutuksensa, tutkimusaiheensa,- aineistonsa ja -rahoituksensa, työpaikkansa tai juridisen konsultaationsa saaneet sosiaalityöntekijät eivät enää sisäistä työssään tarvittavaa lainsäädäntöä, perustehtäväänsä tai valvontavelvoitettaan suhteessa sijaishuoltoon, joka johtaa huostaanottojen määrien ja kestojen kasvuun ja lisääntyviin väärinkäytöksiin ja valituksiin.
Ongelma ei poistu lisäämällä sosiaalityöntekijöiden määrää ja sijaishuollon rahoitusta.
Varatuomari Leeni Ikosen mukaan “Pelastakaa lapset ry:n ja SOS -lapsikylän lakimiespalvelut on tarkoitettu sosiaalityöntekijöille. Kansalaisten yhdenvertaisen kohtelun kannalta asia on hyvin ongelmallinen, koska paljon enemmän olisi tarvetta juridiseen apuun lapsiperheillä, jotka joutuvat usein mielivaltaisten viranomaistoimien kohteeksi.
Vaikka järjestöt ovat auttaneet sosiaalityöntekijöitä jo 23 vuoden ajan, ei ole havaittavissa minkäänlaista kohentumista työtavoissa. Päinvastoin. Lasten vieraannuttaminen on saanut yhä julmempia muotoja.
Vuonna 1998 eli Lapsen etu -projektin alkaessa ja Mirjam Aranevan ryhtyessä avustamaan kuntiemme sosiaalityöntekijöitä maassamme oli sijoitettuja lapsia noin 12 000. Viime vuoden tilaston mukaan yli 19 000 lasta oli siirretty kodin ulkopuolelle. Huostaanotosta on tehty liki pysyvä ilmiö. Sijaishuollosta miljardibisnes. Lastensuojelun avohuollon markkinoille järjestöt ovat kehittäneet perheitä rasittavia ”tukitoimia”. "
Tulisi pikaisesti käynnistää selvitys, kuinka huostaanottojen ja avohuollon sijoitusten määrät ovat kehittyneet kunnissa, jotka käyttävät SOS -lapsikylän palveluita.
https://leeniikonen.fi/2023/01/15/rento-huostaanottaja/
Huomioiden lakien ja ihmisoikeussopimusten velvoitteet riidattomaksi on käynyt, että kuntien panostus lastensuojelujärjestöihin on johtanut katastrofaaliseen tilanteeseen. Epäonnistuminen on täydellistä, mutta aina on mahdollista alkaa alusta.
Myös lastensuojelun hallinnonalalla voidaan siirtyä asianmukaisen koulutuksen kautta tosiseikoille ja näytölle perustuvaan virkatyöhön – ihan ilman mitään ulkopuolisia korvaan kuiskaajia.”
https://leeniikonen.fi/2021/08/21/jarjestoideologiaa-media-sos-lapsikylan-kahleissa/
https://leeniikonen.fi/2021/10/08/mita-aidinriistajat-tekevat/
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelujarjestojen-koulutukset-tuottavat-asenne-ja-laillisuusongelmia-julkinen-rahoitus-lopetettava
Koska lastensuojelukoulutukset järjestetään julkisin varoin, kohtuullista olisi, että ne kunnioittaisivat lakeja ja pidättäytyisivät jakamasta väärää tietoa ja vahingollisia asenteita.
Kuka ottaisi tehtäväkseen mitata näihin lastensuojelukoulutuksiin osallistuvien asenteita ennen ja jälkeen koulutusten vaikkapa Katarina Finnilän asenneseulalla?
Pitäisikö koulutuksissa selventää, että Suomi on sitoutunut ihmisoikeussopimusten kautta vanhempien ja lasten tukemiseen- ei veto- ja pitovoimaisen sijaishuollon luomiseen, ylläpitämiseen tai paisuttamiseen?
Veikkaus , STEA ja kunnat voisivat edellyttää rahoituksensa ehtona, että niiden rahoittamat lastensuojelujärjestöt noudattavat voimassaolevia lakeja ja asetuksia edes omissa koulutuksissaan ja huostaanotoissaan.
Ne lastensuojelujärjestöt, jotka ovat tarjonneet lainvastaisia ja virheellisiä koulutussisältöjä pitäisi velvoittaa STEA:n tukien takaisinmaksun uhalla järjestämään poisoppimis- kurssitusta levittämistään väkivaltaisista asenteista ja lainvastaisista toimintatavoista.
Jos suomalaiset sote- ammattilaiset haluavat poisoppia virheellisistä työtavoistaan ja köyhien yhteisöjen sorrosta kehotamme luopumaan Fagerströmin, Heiliön, Kallandin, Laajasalon, Paavilaisen, Pösön, Sarvelan, Sinkkosen ja Sinkon mielipiteiden toistelusta ja tutustumaan havaintoihin ja oivalluksiin, joita Berlant, Brunila, Cantwell, Carlson, Clarke, Featherstone, Firmin, Gambrill, Kennedy, Paasio, Salmela, Sariaslan, Specht, Weßel ja Willis ovat tehneet sosiaalityötä tutkiessaan sekä lukemaan Roxanna Asgarianin Hartin adoptioperheen tapaukseen perustuvan Once we were a family- kirjan samoin kuin Lisa Wingaten Georgia Tannin adoptiobisnestä valottavan Ennen kuin olimme sinun- kirjan.
#SOSLapsikyläbisnes #kiintymysperustainenperhehoito #kiintymyssuhdeteoriakritiikki #kiintymyssuhdehäiriökritiikki #SOSlapsikylämoniammatillisuus #SOSChildren´sWillageFinland #FostercarebusinessinFiland #Finnishmarketizingoffostercare #SOSChildrenVillage lobbying #SOSCHildren´sVillageSocialImpactBond #SOSlapsikylävaikuttavuussijoittaminen #SOSlapsikyläLapsetSIB #ViolenceinSOSChildrenVillagaFinland #AttachmenttheorymisuseinFinnishSOSChildren´sVillage #AttachmenttheoryinFinnishSOSChildren´sVillage #SOSLapsikyläkiintymyssuhdeteoria #SOSLapsikylänepsylapset #SOSLapsikyläperhetyö #SOSlapsikyläperhekeskus #SijoitettujenkoulunkäyntiSOS-lapsikylässä #SOSlapsikylänperhekuntoutus #FinnishfamilyrehabilitationinSOSChildrenVillage #SOSlapsikyläperhekuntoutuskritiikki #SOS-lapsikylättutkintaanlastenseksuaalisestahyväksikäytöstä SOSlapsikyläseksuaalinenhyväksikäyttö #SOS-lapsikylienuhreillekorvausrahasto #SOSlapsikylätutkii #SOS-lapsikylienpäättäjätlastensuojelunmarkkinoistamisenasialla #SOSlapsikyläkritiikki #KaltoinkohteluSOS- lapsikylissä #MirjamAraneva #rentohuostaanottaja #SOSLapsikyläVarkaus #vaillavirkavastuuta #Jopa10000SOS-lapsikylissäpahoinpideltyäetsiikorvauksia #HuonojasijoituksiaSOS-lapsikylissä #SOSLapsikylä perhekumppani #PäijätHÄmeenlastensuojelukriisi #SOS-Lapsikyläjuristipalvelukritiikki #SOSLapsikyläSIB-huijaus #SOS-Lapsikylämedia #SOSLapsikyläperhetyö #SOSLapsikylävanhemmuudenarviointikritiikki #SOSLapsikylävanhemmuudenarviointi #SOSLapsikyläperhekeskus #SOSLapsikyläTuijaBrax #SOSLapsikyläPiia-NooraKauppi #SOS-lapsikyläSointuMöller #SOSLapsikyläMikaelaWestgård #SOS-Lapsikyläperhekumppani SOSLapsikyläruoka-apu #MikaelaWestergårdSOSLapsikylä #SOSlapsikyläavoperhekuntoutus #SOSlapsikyläpakkoperhekuntoutus #SOSlapsikylänrankatotteet #SOSlapsikylätehostettuavohuollontukitoimi #Hoivanpimeäpuoli #HoivanpimeäpuolitapausesimerkkiSOS-lapsikylästä #TuijaBrax #MarjaPajulahtikritiikki #PiiaNooraKauppi#lastensuojelujärjestötSuomessa #ChildWelfareOrganizationsinFinland#lastensuojelunmarkkinoistaminen #vihapuhesosiaalityössä #STM #Terveydenjajahyvinvoinninlaitos #FinnishInstituteforHealthandWelfare #THL #THLtutkii #Lastensuojelunkeskusliitto #LSKL #STEA #traumainformoitusote #ACE #pysyvähuostaanotto #NewYorkinmalli #sosiaalialanosaamiskeskus #sijaishuollonedunvalvonta #lapsiasiavaltuutettu #X-ketju #lastensuojelututkimus #sijaishuoltoväkivalta #sijaishuollonlähisuhdeväkivalta #seksuaaliväkivaltasijaishuollossa #sijaishuollossakaltoinkohdellut #Kadotetulapset #ChildWelfarelackofresourcesinFinland #TheCentreofExcellenceonSocialWelfareinFinland #Systeeminenlastensuojeluntoimintamalli #Syty #Lumo #Tienviittojalastensuojeluun #onnistuminenlastensuojelussa #Lastensuojelunonnistumisentekijät #lastensuojelunedunvalvoja #privatizationinFinnishchildwelfare
#TheMinistryofSocialAffairsandHealthinFinland #whitewashinchildwelfare #fostercarecrimeinFinland #FosterCareViolence #FosterCareResearchinFinland #ChildWelfareFinland #childwelfareorganizationsinFinland #lastensuojelujärjestöt #LostChildreninFinland #ChildWelfareCorruptioninFinland #perhekuntoutus #Anarkistisossut #MunPerheet #PelastakaaLapset #SavetheChildrenFinland #SOS-lapsikylä #SOSChildrenVillageinFinland #Pesäpuu #Perhehoitoliitto #FamilyCareAssociation #AilaPaloniemi #TarjaHeino #TarjaPösö #Piia-LiisaHeiliö #RoxannaAsgarian #LisaWingate #Oncewewereafamily #Ennenkuinolimmesinun #GeorgiaTann #JudithRIchHarris #BrianAllen #JeromeKagan #MiinaSavolainen #TarjaKivimäki #RaijaPanttila #MikaelBrunfeldt #NikoBrunfeldt #TKKI #OT-keskus #soteuudistuskritiikki #ASD #ADHD #osallisuuttavaiosallistumispetosta #dialogisuuslastensuojelunlaatusuosituksissa #dialogisuuslastensuojelussa #traumaterapia #traumaterapiakritiikki #traumainformoitusote #ACE-ideologia #traumaterapiavaroitus
#systeeminenlastensuojelumallikritiikki #systeeminenriskiarviointi
#MünchausenbyproxyinFinnishChildWelfare #Ideologinenkorruptio #IdeologicalcorruptioninFinnishChildWelfare #ChildWelfareOrganizationsinFinland #lastensuojelunmarkkinoistaminen #finskt barnskyddkritik #anknytningsteorifinsktbarnskydd #psykoanalysifinsktbarnskydd #barnmisshandeliSOSbarnbyar #våldifinskaSOSbarnbyar #ViolenceandabuseinFinnishSOSChildrensVillages
Lue myös:
https://leeniikonen.fi/2021/08/21/jarjestoideologiaa-media-sos-lapsikylan-kahleissa/
http://www.lokakuunliike.com/perheeni-tarina/helyn-tarina-miun-lastani-ette-vie
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/perhekuntoutus-on-uusi-huosta-automaatti-lastensuojelun-trendit-2018
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sos-lapsikylan-kehittamistyo-varkaudessa-huostaanotot-ja-lastensuojelun-kustannukset-lisaantyivat
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-tyomenetelmat-2-laiton-sijoitus-huostaanotto
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/talous-iii-vanhemmuudenarviointi-kasvavana-bisneksena
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/talous-ii-lastensuojelujarjestot-bisneksen-syrjassa
https://www.lokakuunliike.com/tiina-liljebergin-blogi/tarvitaanko-huostaanottoja-kysyy-sos-lapsikyla
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sos-lapsikylan-rankat-otteet
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/takaa-lapsille-koulutus-lopeta-sijaishuollon-rahoitus
https://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/professori-morris-sosiaalityo-tuottaa-turhia-tutkimuksia-ja-riskileimoja-haavoittuvissa-oloissa-elaville-perheille
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sos-lapsikyla-tutkii-vaan-ei-havaitse
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/paijat-hameen-lapsi-ja-perhepalvelujen-muutosohjelma-miksi-valtio-rahoittaa-lastensuojeluhankkeita-joissa-ei-kuulla-palvelunkayttajia
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sos-lapsikyla-puuhaa-perheille-tyoparia-sosiaalityontekijasta-ja-tyovoimahallinnon-virkailijasta
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-sosiaalityontekijat-valtasivat-tyovoimatoimistotkin
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/siun-sote-perustaa-nelja-perhekeskusta-sos-lapsikylan-kanssa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sos-lapsikylan-perhekuntoutus-on-oikeusturvariski
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sos-lapsikylan-perhekumppani-hanke-leviaa-maakuntiin-ja-haalii-lisarahoitusta-vaikuttavuusinvestoinnista
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/useimmat-kodin-ulkopuolelle-sijoitetut-jaavat-vaille-toisen-asteen-tutkintoa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/diakonia-avun-hakijat-rekisteroidaan-jo-lahes-koko-maassa-pelan-ja-sos-lapsikylan-ruoka-apu-ei-mene-suoraan-perheille
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/vantaan-lastensuojelusta-tuli-sijoitusbisnes-sitra-fim-lskl-ja-sos-lapsikyla-alkavat-kuntouttaa-neurologisesti-oireilevia-pelatylla-perhetyolla
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lapset-sib-epaonnistui-tavoitteissaan-vantaa-joutuu-silti-maksamaan-sijoittajille-eika-sopimusta-voi-irtisanoa
http://www.lokakuunliike.com/ll-ulkomaat/sos-lapsikylan-apulaisjohtaja-pidatettiin-torkeasta-seksuaalisesta-vakivallasta-lapsikylan-lapsia-kohtaan
http://www.lokakuunliike.com/ll-ulkomaat/sos-lapsikylissa-tapahtunut-lasten-seksuaalinen-hyvaksikaytto-ja-kaltoinkohtelu-tutkintaan-lapsiuhreille-miljoonien-korvausrahasto
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/huostafirma-pian-ovella-kolkuttaa-uusi-tehostettu-avohuollon-tukitoimi-onkin-kotiin-tuotavaa-pakkoperhekuntoutusta
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/entiset-ja-nykyiset-sos-lapsikylan-paattajat-lastensuojelun-markkinoistamisen-asialla
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/sijoitettuina-olleet-karsivat-aikuisialla-psyykkisista-hairioista-muita-useammin
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelujarjestot-ja-sosiaalialan-oppilaitokset-sijaishuollon-kasvattamisen-ja-yksityistamisen-airueina
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelu-katkaisee-niin-sijoitettujen-kuin-vanhempien-koulutuspolut-osa-1
https://leeniikonen.fi/2023/01/15/rento-huostaanottaja/
https://leeniikonen.fi/2023/03/03/perverssin-seksin-harrastajat/
https://leeniikonen.fi/2022/02/25/perhehoito-ylisukupolvista-traumaa-aiheuttamassa/