Barnahus/ Lastenasiaintalo ( LASTA) väittää olevansa lapsiystävällinen, monialaisen viranomaisyhteistyön malli väkivallan uhriksi tai todistajaksi joutuneiden lasten auttamiseksi esim. Oulun seksuaalirikoksissa.
Kukaan on tuskin eri mieltä siitä, että viranomaislähtöisen, hitaan ja hajanaisen lapsiuhrien rikostutkinnan sijaan tarvitaan tehokas ja Lanzaroten sopimuksen mukainen lapsilähtöinen, lakisidonnainen, keskitetty ja koordinoitu rikostutkinta ja kriisiapu lasten ja nuorten kohtaamaan väkivaltaan.
Mikäli lastensuojelun vallitsevaa paradigmaa ja toimintakulttuuria ei muuteta, uudistushankkeet esim. Lastenasiaintalo- malli tulee johtamaan vain väärien epäilyjen lisääntymiseen ja ylipitkiin, turhiin ja kalliisiin tutkintoihin ja entistä pahempiin tietosuoja- ja oikeusturvarikkomuksiin.
THL:n Barnahus-hankkeen 12.5. webinaari ”Mitä tehdä, kun epäilee lapseen kohdistuvaa väkivaltaa? ja Suojellaan Lapsia ry:n Barnahus- asiantuntija Hanna- Leena Laitisen lausunnot paljastavat, että myös Suomen Barnahus- hanke keskittyy Ruotsin tavoin etsimään ja paljastamaan väkivaltaa lähinnä perheistä.
Huomiopiste siirtyi jo hankkeen alkumetreillä pois groomingista ja seksuaaliväkivallan hoidosta siihen miten selvittää onko lasten perhe-arjessa tapahtunut jotakin kuormittavaa ja traumatisoivaa esim. vanhempien henkistä väkivaltaa koronakriisin aikana. Barnahus-hankkeen johtavan asiantuntijan Taina Laajasalon mukaan kriisitilanteen ei tarvitse välttämättä edes suoraan vaikuttaa kyseiseen perheeseen, vaan jo yleinen ilmapiiri voi riittää väkivaltariskin kasvamiseen.
Puheissa toistellaan sanaa ammattilaiset ja ammatillisuus, vaikka asenteet kuvastavat pikemminkin epäammatillisuutta. Julia Korkman sentään yritti varoittaa sote-työntekijöitä tuhoamasta tutkintoja lapsia johdattelevilla kysymyksillä. Varoitusten ansiosta monet lapsilähtöisiä menetelmiä ja ammatillista leikkiä käyttävät työntekijät ovat oppineet - ei oikeita työtapoja- vaan salaamaan sen, että käyttävät edelleen johdattelua, tulkintaa ja lasten leikkejä todistamaan luulottelemiaan rikoksia.
Barnahus-seminaari herättää kysymyksen riittääkö hyväksikäytetyille, silvotuille, hakatuille, groomatuille, pakkonaitetuille, paritetuille, raiskatuille ja ihmiskaupan uhreille lainkaan resursseja kun Barnahus- asiantuntijoiden aika kuluu pohtiessa vanhempien mahdollista henkistä väkivaltaa koronakriisissä ja sitä, mikä on oikea paikka raportoida vanhemman joustaminen tv:n ja pelien ikärajoissa: lastensuojelu vai poliisi?
Lasten ja perheiden oikeusturva vaarantuu mallissa vakavasti koska:
1. väkivallasta epäillään ja syytetään lähtökohtaisesti vanhempia, joilta puuttuu syyttömyysolettama
2. lastenasiaintalooon pääsyn kriteereiksi on typistynyt mm. lastensuojelutausta ja epäily vanhempien väkivallasta
3. taustatietolomakkeisiin kerätään ja kierrätetään sosiaalitoimen fabrikoidut merkinnät perheistä ilman aika- rajoitusta ja niitä käytetään vieläpä osana esitutkintamateriaalia
4. lapsen kuulustelut suorittaa poliisin sijaan sosiaalityöntekijä tai psykologi ilman vanhemman läsnäoloa
5. lasten haastattelijoiden ammattitaitoa ja osaamista ei ole varmistettu esim. sosiaalityöntekijät eivät usein tunne eivätkä noudata esitutkintalakia, Suomen perustuslakia, lastensuojelulakia, Euroopan ihmisoikeussopimusta tai YK:n lapsen oikeuksien sopimusta
6. viranomaisyhteistyöltä puuttuu toimiva johto, koordinaatio ja lakitasoinen säätely ja valvonta
7. perheiltä puuttuvat toimivat oikeussuojakeinot ja hanke tuo tiimien jatkoksi vakaviksi oikeusturvaongelmiksi osoittautuneet lastensuojelun edunvalvojat ja moniammatilliset asiantuntijaryhmät
8. mallissa ei ole seurantaa, valvontaa tai riippumatonta vaikuttavuusarviointia ja henkilökunnalla ei ole vastuu- tai korvausvelvoitteita väärinkäytöksistään
9. malli ei kartoita eikä hoida maahanmuuttajalasten ja -tyttöjen kohtaamaa seksuaaliväkivaltaa eikä puutu siihen.
Yksinomaan suomalaisvanhemmat riskeiksi mieltävä tutkimaton ja valvomaton Lastenasiantalo- malli toimii Troijan hevosena perheiden tietosuojan rikkomiseen.
Lastenasiaintalomallia ei tulisi ottaa käyttöön, ennenkuin siihen liittyvät lukuisat ongelmat ja puutteet asiakasvalikoinnin, tiedonmuodostuksen, syyteharkinnan, menettelytapojen oikeellisuuden, perheiden oikeusturvan ja tiedonsaannin, henkilökunnan asenteiden ja osaamisen, viranomaisyhteistyön koordinaation ja johdon, toimenpiteiden lainalaisuuden, vaikuttavuuden ja seurannan sekä lasten hoitoonpääsyn ja hoidon laadun suhteen on ratkaistu.
Nykymuotoisen mallin juurruttaminen ilman korjauksia tulee aiheuttamaan ongelmia, joita Lokakuun Liike on listannut tähän juttuun:
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelu-vei-lapset-ilman-laillista-syyta-kiireellisia-sijoituksia-tehdaan-hatarin-perustein
YLE- uutisissa Lastenasiaintalomallia markkinoitiin erityisesti seksuaaliväkivallan kohteeksi Oulussa joutuneiden tyttöjen auttajana.
Lastenasiaintalon LASTA- kehittämistyön hedelmät liittyvät yhtä paljon seksuaalirikosten ja -väkivallan uhrien laadukkaaseen hoitoon kuin Turvallinen Oulu- hankkeen tuotos.
Hankkeen voisi vielä pelastaa sillä, että huomio siirrettäisiin erityislapsiperheiden riskikartoituksista ja korona-ajan oletetun emotionaalisen/henkisen väkivallan tutkimisesta seksuaaliväkivallan esim. groomingin, seksuaalisen hyväksikäytön, raiskausten ja silpomisten tutkimiseen, hoitoon ja ennaltaehkäisyyn mutta tämä edellyttäisi THL:ltä, STM:ltä ja sote-viranomaisilta perusteellista asennemuutosta, johon ei näytä olevan halua.
LASTA-hanketta koordinoiva THL katsoi asiakseen häivyttää tiedon 51 Suomessa syntyneen maahanmuuttajaperheen tytön silpomisesta, pimittää silvottujen synnyttäjien määrän ja jättää silpomisesta kysyneen kouluterveyskyselyn ulkopuolelle tytöt, joihin kohdistuu suurin silpomisen uhka.
THL aikoo ennaltaehkäistä silpomista poistamalla kysymyksen silpomisesta kokonaan seuraavasta kouluterveyskyselystä. Viranomaiset eivät siis edes halua tietää, kuinka laaja ongelma silpominen oikeasti on.
https://seura.fi/asiat/ajankohtaista/nain-thl-haivytti-uutisen-laajasta-ihmisoikeusloukkauksesta/
Miksi Suomen viranomaiset eivät puutu näihin? Miksi Suomessa ei ole tehty yhtään rikosilmoitusta silpomisista?” tivaa Ujuni Ahmed aiheellisesti.
Vaikuttaa siltä, että hanke tulee toimimaan lähinnä erityislapsiperheiden huostaanottolinkona.
Miljoonia maksaneen LASTA- kehitystyön tuloksena innovoitiin vanhempien terveys- ja sosiaalihistorian lastensuojelutoimien tueksi kartoittava LASTA- taustatietolomake, jota ei näytetä vanhemmille ja monialainen viikkokokous, jossa jaetaan perheen yksityisiä tietoja viranomaisten kesken lapsia ja perheitä tapaamatta tai tuntematta.
Lastenasiaintalo (Barnahus)-hanke väittää kattavansa kaikki lapsiin kohdistuvan väkivallan muodot sekä niihin liittyvän hoidon ja juridisen käsittelyn. Tosiasiassa hankkeessa keskitytään etsimään väkivaltaa lähinnä kantasuomalaisten perheiden sisältä mutta tätä ei ole kerrottu julkisuuteen. Keskiössä on jälleen kerran seksuaalirikosten ja pahoinpitelyjen etsiminen perheistä, vaikka insesti ja vakava väkivalta perheissä on lukuisissa lapsiuhritutkimuksissa ja poliisiammattikorkeakoulun selvityksissä todettu harvinaiseksi.
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastenasiaintalo-lasta-etsii-kotien-riskeja-vaikka-lapset-ovat-vaarassa-kodin-ulkopuolella
Todellinen tavoite tulee esiin eri Barnahus- ohjeistusten esim. Barnahus- laatustandardit- oppaan rivien välistä. Suosittelemme kaikkia lukijoitamme tutustumaan tekstiin:
http://www.childrenatrisk.eu/promise/wp-content/uploads/FI_StandardsSummary_FINAL.pdf
Lastenasiantalon koulutusmateriaalina hyödynnetään mm. Hei, mul ois yks juttu- opasta, jossa kouluterveydenhuollossa toimivia kehotetaan etsimään lapsista vanhempien tuottamia traumaattisia kokemuksia, joiden merkkeinä pidetään mm. muutoksia lapsen ruokahalussa, nukahtamisvaikeuksia, yöheräilyjä, epätyypillistä valittelua, ärtyneisyyttä, surumielisyyttä, yli- tai alivireyttä, vatsakipua, päänsärkyä ja epämääräisiä kolotuksia ( Hei, mul ois yks juttu- opas, 3; THL, Barnahus- hankesuunnitelma, 15).
Luottamusta ei herätä myöskään hankkeen henkilökunta.
Lastenasiaintalon somaattisiin tutkimuksiin liittyvästä alueesta vastaa lasten sairauksien sepittelyn vain vanhempien rikoksena tunnistava sosiaalipediatri Eeva Nikkola ja Pirkko Jalovaaran uskonsisarena ja Auerin immenkalvogatesta tutuksi tullut Minna Joki-Erkkilä joka istuu myös Lastenasiaintalo- hankkeen ohjausryhmässä Merike Helanderin ja Oulun kaupungin sosiaalijohtaja Arja Heikkisen kanssa. (Barnahus-hankesuunnitelma vuosille 2019–2021, 19).
Lastenasiaintalo- hankkeen erityiskysymyksissä hyödynnetään vakavaksi oikeusturvaongelmaksi muodostuneiden Hotuksen riskilistojen kehittäjä Eija Paavilaista ( Barnahus- hankesuunnitelma, 21) Asenteellista LASTA- lomaketta on ollut kehittämässä Tuija Leppäkoski, joka istuu Hotuksen riskiseulat mahdollistaneessa hoitotyön suositus- työryhmässä yhdessä Paavilaisen kanssa.
Sen sijaan, että hankkeessa puututtaisiin grooming- ilmiöön, silpomisiin ja lisääntyvään tyttöihin kohdistuvaan seksuaaliväkivaltaan, puuttuminen tulee luultavasti kohdistumaan pääasiassa suomalaisvanhempien oletettuun ja sosiaalityöntekijöiden Hotuksen riskilistojen avulla tulkitsemaan lasten laiminlyöntiin ja emotionaaliseen kaltoinkohteluun, joksi voidaan määritellä mikä hyvänsä.
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/villit-seulaukset-hotuksen-riskilistoilla-vaarantavat-vakavasti-asiakasturvallisuutta-kaltoinkohtelun-riskitekijoista-tuotetaan-vaaria-kaltoinkohteluepailyja
Hotuksen riskilistoissa riskin osoittimia esim. pienituloisuutta tai työttömyyttä voidaan käyttää suoraan kaltoinkohteluolettaman todisteina ( Ikonen, 2013, 329).
Kaltoinkohtelun voidaan tulkita tapahtuneen sillä perusteella, että seulattu kuuluu useampaan kuin yhteen riskiluokkaan esim. on tupakoiva työtön, pienituloinen yksinhuoltaja tai keskusteluhaluton kiireinen.
Kaltoinkohtelun riskilistojen perusteella kaltoinkohtelun riskitekijästä voidaan tuottaa virheellisesti kaltoinkohteluepäily tai jopa kaltoinkohtelusyyte.
Hotuksen riskilistoihin tutustuneet päivähoidon työntekijät osaavat jo kuvata lapsen laiminlyönnin piirteenä vanhempien kiireen ja uran luomisen ja toisaalta oman ajan tarpeen.
Lasten kaltoinkohtelun muodoksi nimettiin vanhemman väsymys, kärsimättömyys tai kiireisyys, huolittelematon ulkonäkö kuten likaiset hiukset ja television, älylaitteiden ja median käyttö ( Nelimarkka, 2018, 16 -22). Kaltoinkohtelun muodoista moni vastaaja mainitsi vanhempien tietämättömyyden ja ajattelemattomuuden ja puhelimen räpläämisen ( Pappila, 2017, 30-31: Montonen, 2019, 18 ).
Barnahus-malli voidaankin kuvailla talona tai joulupukin pajana, jossa on neljä huonetta. Katolla majailee sijaishuollon joulupukki ja hänen alapuolellaan neljässä huoneessa työskentelee kussakin yksi viranhaltijatonttu.
Yhdessä huoneessa on poliisi, toisessa psykiatri, kolmannessa pediatri ja neljännessä lastensuojelija, jotka koostavat huolimerkintöjä vanhemmista yleisen syyttäjän raivolla.
Huoneet ovat ovettomia ja yhteydessä toisiinsa, joten tonttujen tehtävät sekoittuvat ja kaikista ikkunoista leijailee rikosilmoituksia kuin lumihiutaleita kun viranhaltijatontut naputtavat koneillaan täydennyksiä perheiden sosiaalirikosrekistereihin, joiden perusteella taloon tulijat valikoidaan.
Kuka tahansa pahoinpidelty lapsi ei pääse taloon vaan hänellä tulee sijaishuoltoon siirtämisen helpottamiseksi olla lastensuojelutausta ja jonkun viranhaltijan huoli ja epäily nimenomaan vanhempien kaltoinkohtelusta, joka tarkoittaakin käytännössä lapsen neuropsykiatrista häiriötä( katso THL – Raportti 2/2017, 21, 23; STM 30/2009, 49).
Todellinen tavoite: huostaanottojen, ACE:n, traumaterapian ja lastensuojelun edunvalvojien ja moniammatillisten asiantuntijaryhmien lisääminen?
Onko OT- keskuksiin tulevien lastenasiaintalojen ( Barnahus) ensisijainen tarkoitus tuottaa lisää huostaanottoja markkinoimalla erilaisia epäluotettavia arviointeja, riskiseuloja ja ACE- ideologiaa ja taata uusia uramahdollisuuksia oikeusturvaongelmiksi osoittautuneille lastensuojelun ja sijaishuollon yrittäjille, traumaterapeuteille, lastensuojelun edunvalvojille ja moniammatillisille asiantuntijaryhmille?
LASTA- työntekijä (Lastenasiaintalo, Barnahus), OT- keskus- asiantuntija, perheiden "monitoimijaisen arvioinnin" kehittäjä ja sosiaalipalvelut omavalvonnan varaan jättävä sijaishuollon johtava sosiaalityöntekijä Arja Ahonen vakuutti taannoin televisiossa, että turhia lastensuojeluilmoituksia ei ole. Monipuolisesti verkostoitunut Ahonen toimii myös Varsinais- Suomen lasten edunvalvojat ry:n hallituksessa edistämässä lastensuojelun edunvalvojien käyttöä.
Vaikuttaa siltä, että suomalaisessa sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä ehkäistään jo rakenteellisesti tunnistamasta ja tunnustamasta muita väkivallantekijöitä kuin lapsen biologiset vanhemmat. Ongelmien ja väärien epäilyjen sepittely on mahdollistettu ja juurrutettu lastensuojelun rakenteisiin. Kuntaliitto varoittaa, että yksityisen palveluntuottajan osallistuminen lastensuojelun arviointiin voi tuoda tarpeettomia suosituksia ko. palveluntuottajan palvelujen lisäkäytöstä ja palvelutarpeen jatkumisesta.
Mitä mahtaa esim. groomingin kohteeksi joutunutta tyttöä hyödyttää, että Lastenasiaintalon LASTA- taustatietokartoituslomakkeeseen, jota ei saa näyttää asiakkaalle kirjataan mm. perheen muuttojen määrä, pitkäaikaissairaudet, käynnit ja poisjäännit julkisessa ja yksityisessä terveydenhuollossa, vanhempien riidat koskien lapsen huoltoa asumista, tapaamista, tieto vanhempien kyvystä/halusta alistua viranomaistoimiin ja vanhempien kuormitustekijät joiksi mainitaan puutteellinen sosiaalinen verkosto, uupumus, taloudelliset vaikeudet, sairaus tai parisuhdeongelmat?
LASTA- hankkeen tutkijoiden mukaan "LASTA-mallin kehittämistyössä ei ole ollut mahdollisuutta suoraan kerätä lasten ja nuorten kokemuksia, koska nykyisellään LASTA-työssä ei tavata asiakkaita". Myöskään arviota hankkeen lapsen edun mukaisuudesta ei ole tehty.
Hankkeen aikana on kuitenkin kuultu lasten ja nuorten kokemuksia viranomaistoiminnasta Mannerheimin lastensuojeluliiton lasten ja nuorten puhelimen kautta. Tukipuhelin -kokeilu osoitti saman mitä Lasten ja nuorten puhelimeen ja nettiin tulleet yhteydenotot jo aiemmin ovat viestittäneet: Nuoret eivät luota viranomaisiin ja ovat joutuneet sopeutumaan aikuisperspektiivistä rakennettuun palvelumalliin ikävaiheensa
kustannuksella. ( Sinkkonen & Mäkelä( toim.) THL- raportti 2017, 61-62)
Barnahus- lastenasiaintalomallissa havaittu vakavia puutteita
THL, STM tai lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen eivät kerro, että Barnahus-lastenasiaintalomallien toteutuksissa on havaittu useita epäkohtia Ruotsissa ja Norjassa.
Barnahus-malli ei ole useinkaan kyennyt hankkimaan väkivaltaa kokeneille lapsille sen paremmin lapsiystävällisiä kohtaamisia kuin oikeutta tai hoitoa. Ruotsin Räddä Barnen- järjetön ja Linköpingin yliopiston toteuttaman 23 Lastenasiantaloa käsittäneen The Study on Barnahus -tutkimuksen mukaan:
a) Asuinpaikka määrittää lasten pääsyä ohjelmaan ja tutkinnan ja hoidon tasoa siellä. Pienemmillä paikkakunnilla asuvat ovat vaarassa saada heikompitasoisen tutkinnan ja hoidon tai jäädä kokonaan vaille hoitoa.
b) Liian usein väkivaltaa kokeneita lapsia suljetaan ulos Barnahus- ohjelmasta koska sosiaalitoimi ei ole määrännyt tutkintaa väkivallasta silloin kun väkivallantekijä on joku muu kuin lapsen huoltaja. Lasten ulossulkeminen on erityisen tyypillistä ikäryhmissä 15-18v.
Kaupallisen seksuaalisen hyväksikäytön ja ihmiskaupan lapsiuhrit eivät välttämättä pääse Barnahus- ohjelmaan, eikä heillä näin ollen ole samoja oikeuksia kuin huoltajan rikoksen kohteeksi joutuneilla lapsilla esim. oikeutta pätevään tutkintaan ja korvauksiin ( 2013, 74) Asiakasvalikoinnin takia Barnahus:ssa hoidettavien tapausten määrä oli liian alhainen viranomaisyhteistyön kompentenssin ja jatkuvuuden säilyttämiseksi.
THL:n raportti osoittaa, että myös Suomen lastenasiaintalohankkeissa on sama puolueellisen asiakasvalikoinnin ja ulossulkemisen ongelma ( THL, 2017, 21,23).
c) Barnahus- ohjelma ei ole läpinäkyvä ja siitä puuttuvat selkeät toimintaohjeet ja rutiinit esim. toimivan dokumentaation, lasten osallisuuden ja suojelun takaamiseksi.
d) Poliisi ja syyttäjä eivät saa hoidettua rikostutkintoja ja syytteitä ajoissa.
e) Terveydenhuollon osaaminen ja osallistuminen on osoittautunut riittämättömäksi ja puutteelliseksi kaikissa Barnahus- evaluaatioissa. Lapset eivät saa tarvitsemiaan tutkimuksia eivätkä hoitoja.
f) Mikään viranomainen ei kanna kokonaisvastuuta prosessista.
Räddä Barnen & Lindköpings Universitet, 2013 Inuti ett barnahus/ Inside the Barnahus, A QUALITY REVIEW OF 23 SWEDISH BARNAHUS ( s.74-80)
https://childhub.org/en/system/tdf/inuti-ett-barnahus_eng.pdf?file=1&type=node&id=24463
Miksi ihmeessä toimimaton ohjelma halutaan juurruttaa Suomeen ja miksi viranomaiset eivät kerro hankkeen puutteista? Olisiko syynä se, että lähinnä vanhempia epäilevä ja lähinnä vanhempien ( oletetut) uhrit ohjelmaansa kelpuuttava Barnahus toimii tehokkaana virheellisten epäilyjen ja sijaishuollon asiakashankinnan varmistajana?
Valitettavasti myös Suomessa väkivaltaa kokeneen lapsen saama tuki ja viranomaisyhteistyön laatu ovat riippuvaisia maantieteellisestä sijainnaista ja poliisilaitoksen sisällä olevista resursseista ja ammattitaidosta ( Ihatsu, 2018, 76). Se on riippuvainen myös lastensuojelun usein heikosta osaamisesta ja toimintakulttuurista, jossa ei usein tunneta eikä kunnioiteta lainsäädäntöä eikä etiikkaa.
Lastenasiaintalo- mallin puutteet vaarantavat lasten ja perheiden oikeusturvan: tutkintaa ei käynnistetä muista kuin vanhemmista?
Mitä joukkoraiskattua tyttöä hyödyttää, että kaikki hänen ja hänen perheensä tiedot levitetään lastensuojeluviranomaisille ja hänelle tehdään lastensuojelun/sijaishuollon tarpeen arvio mutta hänen vanhempansa ei pääse mukaan ainutkertaiseksi jäävään sosiaalityöntekijän suorittamaan kuulusteluun eikä sitä automaattisesti seuraavaan lapsuustraumoja metsästävään traumaterapiaan?
Varmaa on, että seksuaalirikolliset ovat jo ehtineet uusia rikoksensa tai poistua maasta siihen mennessä kun lastenasiaintalo- mallin henkilökunta on saanut suoritettua laatustandardiensa mukaiset uhrin perheen taustakartoitukset ja viikkokokouksensa.
Tässä otteita Barnahus ( Lastenasiaintalo)- materiaaleista:
Barnahus- laatustandardit- oppaan mukaan "yksi Barnahus keskeisistä tehtävistä on auttaa hankkimaan luotettavia todisteita oikeudenkäyntiä varten tuomalla esiin lapsen kertomus niin, että lapsen ei tarvitse tulla tuomioistuimen kuultavaksi, jos asiassa nostetaan syyte " (Barnahus- laatustandardit, 2017, 10).
Oppaan mukaan "tämä kattaa lastensuojeluarvioinnit, jotka ovat objektiivisia arvioita siitä, miten todennäköisesti lapsi altistuu uudelleen vanhemman tai huoltajan aiheuttamalle väkivallalle. Ne vaikuttavat päätöksiin, jotka koskevat meneillään olevia interventioita perheen kanssa ja/tai lapsen poistamista kodista "(mt,14).
"Lapsen edun määrittävät pätevät ammattihenkilöt ilman tarpeettomia viivästyksiä. Se perustuu tosiseikkoihin sekä lapselta ja syyttömältä huoltajalta saatuihin tietoihin "( Barnahus- laatustandardit, 2017, 18).
"Mikäli vanhempien epäillään käyttäytyneen väkivaltaisesti lastaan kohtaan, syyttäjä voi pyytää tuomioistuinta määräämään lapselle edunvalvojan tai uuden huoltajan, joka tukee lasta ja ajaa tämän etuja Barnahusin toiminnan jokaisella asteella." ( Palveluntarjoajat väkivallasta vapaan lapsuuden mahdollistajina, 2018, 33)
"Perheenjäsenet ja huoltajat, jotka eivät ole epäillyn asemassa, eivät saa seurata lapsen kuulemista " (Barnahus- laatustandardit, 39).
"Perheenjäsenet/vanhemmat/huoltajat eivät saa seurata lapsen kuulustelua " ( mt,30). "Kuulustelua muokataan lapsen tilanteen ja ominaispiirteiden, kuten iän, kehitystason, kielen, kognitiivisen ja sosiaalisen tason, kulttuuritaustan ja tunnetilan mukaan " (mt, 40).
"Kaikki lapsiuhrin ja tarvittaessa lapsitodistajan kuulustelut voidaan tallentaa audiovisuaalisesti ja tallenteita voidaan käyttää todisteena rikosoikeudellisissa menettelyissä " (mt, 54).
"Kaikkia viranomaisia vaaditaan jakamaan tiedot sosiaali-/lastensuojelupalvelujen kanssa "( mt,34).
"Ensimmäinen muodollinen terapiaistunto pidetään mahdollisimman pian lapsen kuulemisen jälkeen, jotta vältetään lapsen kertomuksen pilaaminen ja tarpeettomat viivästykset "( mt,44).
"Sosiaalipäivystyksen sosiaalityöntekijä arvioi sosiaalityön näkökulmasta edunvalvonnan tarpeellisuuden ja sen, voiko lapsen turvallisesti kotiuttaa sairaalasta." ( THL- raportti 2/2017, 13-18)
Barnahus ( Lastenasiaintalomalli)- laatustandardien tekijöillä on päähänpinttymä siitä, että seksuaalirikoksissa jomman kumman vanhemman on oltava syyllinen tai sitten rikostutkintaa ei ole aikomustakaan käynnistää muutoin kuin tapauksissa, joissa väkivalta on jomman kumman vanhemman tekemää. Tähän viittaa lukuisissa yhteyksissä toistuva ei- epäilty vanhempi-, syytön vanhempi- ja ei- epäillyn asemassa oleva vanhempi- käsitteiden käyttö.
Myös THL:n raportti ( 2017, 21) kertoo, että LASTA- mallin sisäänottokriteereiksi sovittiin mm. perheen sisäiset tai lähipiiriin kohdistuvat epäilyt pahoinpitelystä tai seksuaalisesta hyväksikäytöstä.
Asenteellisuus ja valikointi selittää Ruotsin Barnahus- evaluaation tuloksen, jonka mukaan lapsia suljetaan ulos Barnahus- ohjelmasta koska sosiaalitoimi ei ole määrännyt tutkintaa väkivallasta silloin kun väkivallantekijä on joku muu kuin lapsen huoltaja (Räddä Barnen & Lindköpings Universitet, 2013, 74-80). Miksi perheiltä ja medialta on pimitetty tämä tieto?
Lastenasiaintalo- mallin ohjeistuksissa ei ole huomioitu sijaishuoltoväkivaltaa eikä eliitin pedofiilirinkejä, ei liioin katu-, koulu- tai vertaisväkivaltaa, grooming- jengejä tai vaarallisia viranomaisia.
Carlene Firminin mukaan meillä on lastensuojelujärjestelmä joka on suunniteltu etsimään riskejä kotoa mutta ensisijainen lasten seksuaalisen hyväksikäytön ja pahoinpitelyn riski tulee toveripiiristä, vertaisryhmistä. Firmin varoittaa, että joissakin tapauksissa alaikäinen, joka kertoo palvelujärjestelmälle kohtaamastaan seksuaalisesta väkivallasta joutuu entistä suurempaan vaaraan koska järjestelmä ei kykene suojelemaan häntä.
Luvassa painajaisia perheisiin
Barnahus- hankkeen avulla ja ohessa tullaan markkinoimaan psykoanalyysiin perustuvaa puoskarointia esim. erilaisia arviointeja, riskiseuloja, traumaterapioita, ACE- ideologiaa ja huostaanottoja tuottavia lastensuojelun edunvalvojia ja moniammatillisia asiantuntijaryhmiä.
Lastenasiaintalo- hankkeen puuhanaisen Taina Laajasalon haastattelu Psykologi- lehdessä paljastaa, että hankkeen fokus on jo alkumetreillä heilahtanut seksuaali- ja muun vakavan väkivallan uhreiksi joutuneiden lasten ja nuorten laadukkaasta hoidosta traumojen ja emotionaalisen kaltoinkohtelun etsimiseen perheistä sekä yksinomaan lapsi- vanhempi- suhteen ongelmiin keskittyvän traumaterapian markkinointiin kaikille sote-toimijoille.
"Yhteistyöhön osallistuvat kaikki, joiden vastuualueeseen kuuluu lapsiin ja nuoriin kohdistuvan väkivallan tunnistaminen, epäilyjen tutkinta sekä tuki ja hoito: poliisi, syyttäjä, lastensuojelu, somaattinen ja psykiatrinen sairaanhoito, joskus myös varhaiskasvatus, koulu tai neuvola."
STM:n rahoittama Lastenasiaintalo- malli on tarkoitus juurruttaa koko maahan ja integroida osaksi OT- ja perhekeskuksia.
Voisiko STM, THL tai LASTA- ohjausryhmä selventää miten häiriöiden etsiminen ja tutkintojen käynnistäminen yksinomaan vanhemmista tai perheiden tietosuojan ja oikeusturvan romuttaminen edistävät Lastenasiaintalo- hankkeen julkitavoitetta seksuaalirikosten uhreiksi joutuneiden lasten ja nuorten laadukkaasta ja lapsiystävällisestä auttamisesta ja uudelleentraumatisoitumisen estämisestä?
Toivomme kaikkien lukijoidemme, erityisesti isien tutustuvan Barnahus- asiantuntija Maria Pärssisen Painajainen perheessä- dokumentissa esiteltyyn toimintaan:
https://www.youtube.com/watch?v=ZeZfTX6kTJU
Rikostutkija Maria Pärssisessä ruumillistuva ammattitaidottomuus ja johdattelu on psykoanalyysin hallitsemien sote- alojen heikkolaatuisen koulutuksen takia edelleen yleinen ongelma niin sosiaalityöntekijöillä kuin psykologeilla sekä Ruotsissa että Suomessa. Tapaus kertoo kafkamaisella tavalla, kuinka vääjäämättömästi viranomaiskoneisto toimii haluamaansa suuntaan, kun se epäilee lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä.
Rikoksen ja tuomion välisen ajan lyhentämisen sijaan Lastenasiaintalo voi tarjota pelkän epäilyn perusteella lukuisia uusia rikoksia sisältävän sivunpolun koko lapsuuden kestävään huostaanottoon.
Lähes jokainen lastensuojelun kehityshanke Suomessa näyttää pyrkivän mahdollistamaan ja säilyttämään vallitsevan kriisitilan eli lisääntyvät huostaanotot, sijaishuollon edunvalvonnan ja perheiden lainsuojattomuuden.
Yksikään kehittämishanke tai järjestö ei pyri haastamaan psykoanalyyttistä orientaatiota, asiantuntijavaltaa tai sijaishuollon ja sosiaalityöntekijöiden edunvalvontaa eikä takaamaan lastensuojeluperheille todellista osallisuutta lastensuojelun rakenteissa, oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä käräjäoikeudessa tai tutkimustietoa tai valvontaa lastensuojelun prosesseihin.
Sosiaalityöntekijöiden ja sijaishuollon edunvalvontaan suuntautuva "lastensuojelu" ja lainsäädäntö ja politiikka, joka sitä pönkittää keskittyy suojelemaan suomalaisnuoria lähinnä heidän omien perheidensä aiheuttamilta, usein kuvitelluilta riskeiltä ja jättää todelliset riskit ja kodin ulkopuolella jo tapahtuneet väkivallanteot tutkimatta, hoitamatta ja rankaisematta.
Kenen etu?
LASTA- taustatietolomake
https://thl.fi/documents/647345/0/LASTA-taustatietolomake/cbf445b6-c865-4d62-9779-342bc23cf780
Barnahus- laatustandardit- Suuntaviivat monialaisen viranomaisyhteistyön toiminnalle lapsiuhrien ja -todistajien auttamiseksi
http://www.childrenatrisk.eu/promise/wp-content/uploads/FI_StandardsSummary_FINAL.pdf
#Lastenasiaintalo #MiaLehtinen #MariaRossi #SannaHeikinheimo #OT-keskus#LASTA #ACE #valvonta #Barnahus #MinnaJokiErkkilä #ArjaHeikkinen #Hotus #Hoitotyöntutkimussäätiö #EijaPaavilainen #AuneFlinck #TarjaPösö #THL #STM #riskiseulaus #Lapsenkaltoinkohteluntunnistusohjeet #kaltoinkohtelunriskitekijä #kaltoinkohteluntunnistaminen #rakenteellinenväkivalta #rahoituskanavatylittäväsotepalvelunkäyttö
#varhainen puuttuminen #Krista Kiuru #Elina Pekkarinen #hatkaus #STM
#kiireellinensijoitus #lastensuojeluntyömenetelmät #vanhemmuudenarviointi #laitonsijoitus #onnistuminenlastensuojelussa #onnistumisentekijät
#Lastensuojelututkimus #Riskiperheet #Riskiarviointi #CAP #Lastensuojelun perhepalvelut #avohuollontukitoimet #Varpu #Varhainenpuuttuminen #Lastensuojelunarviointi #kokemusasiantuntijuus
#Pesäpuu #Nuortenystävät #PelastakaaLapset #SOS-lapsikylä #Kasper #monimuotoisetperheet #Perhehoitoliitto #Talentia
#lastensuojelunedunvalvoja #moniammatillinenasiantuntijaryhmä
#Painajainenperheessä #MariaPärssinen
#Mardrömmen
Lue myös:
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/luvassa-vip-polkuja-ot-mokaamis-ja-tulkintakeskuksiin
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/mita-seuraa-valheellisesta-insestisyytteesta-ja-puoskaroinnista
https://www.youtube.com/watch?v=ZeZfTX6kTJU
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastenasiaintalo-lasta-etsii-kotien-riskeja-vaikka-lapset-ovat-vaarassa-kodin-ulkopuolella
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/ace-ja-traumainformoitu-sote-ongelmana-valheelliset-vaittamat-ja-koyhien-demoralisointi
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/ace-kuinka-psykoanalyyttisella-traumapuoskaroinnilla-tehdaan-rahaa
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/mita-seuraa-valheellisesta-insestisyytteesta-ja-puoskaroinnista
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/psykoanalyyttiset-tutkinnat-ja-tulkinnat-tuhoavat-perheiden-oikeusturvan
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-perhepalvelut-selkokielella
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/virtaset-perhekeskuksen-asiakkaana
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-edunvalvojien-maaramisperusteet-ja-toiminta-ovat-lainvastaisia
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/lastensuojelun-moniammatillinen-asiantuntijaryhma-turhake-kyseenalaisten-huostaanottopaatosten-tueksi
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/monitoimijainen-arviointi-unohtaa-perheiden-oikeusturvan
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/salaisten-hairioiden-etsinta-estaa-vakivallan-havaitsemisen
http://www.lokakuunliike.com/ll-uutiset/traumaterapiakoulutus-syy-ensi-ja-turvakotien-harharetkeen